Metallin toimialakatsaus 2011

Transkriptio

1 Tutkimusyksikkö Metallin toimialakatsaus 211 KEHITYS VUOSINA Kehitys Metalliteollisuudessa...4 kehitys vuonna 211 ja lähiajan näkymät... 1 Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vuosina lukijalle Euroalueen kriisimaiden ongelmat ovat heikentäneet talousnäkymiä tälle ja ensi vuodelle erityisesti Euroopassa, mutta myös koko maailmassa. Maailman kokonaistuotannon kasvun arvioidaan jäävän alle neljään prosenttiin sekä vuonna 211 että 2. Maailmantalous oli toipumassa hyvää vauhtia finanssikriisistä vuonna 21. Tämän vuoden alkupuoliskolla kasvu kuitenkin lähes pysähtyi USA:ssa ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja Euroopassa toisella vuosineljänneksellä. Viime vuoden kasvu oli pääosin elvyttävän talouspolitiikan ansiota ja tänä vuonna elvytykseen ei enää ole ollut varaa. Tuotannon kasvu jää tänä vuonna alle kahteen prosenttiin niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Ensi vuoden näkymät ovat katsausta kirjoitettaessa hyvin epävarmat, koska euroalueen kriisimaiden ongelmiin ei ole saatu sovittua kestävää ja uskottavaa ratkaisua. Vaikka ongelmiin saataisiinkin sovittua uskottava ja kestävä ratkaisu, jää talouskasvu ensi vuonna euroalueella hyvin hitaaksi. Jos taas ratkaisua ei pystytä saavuttamaan, painuu euroalue todennäköisesti taantumaan, joka voi olla hyvinkin voimakas ja pitkäkestoinen. Kehittyvien maidenkin tuotannon kasvu on hidastunut tänä vuonna, mutta se on yhä varsin nopeaa useimmissa maissa. Ensi vuonna kehittyvien maiden talouskasvu jälleen kiihtyy, ellei euroalueen kriisi kärjisty taantumaksi. USA:n talouden ennakoidaan tänä vuonna kasvavan alle kaksi prosenttia. Ensi vuonna kasvun ennakoidaan hieman kiihtyvän. Suomen talouden toipuminen lähti hyvin käyntiin vuonna 21 ja toipuminen on jatkunut myös tänä vuonna viennin vetämänä. Euroalueen kriisin kärjistyminen tämän vuoden keväästä lähtien on heikentänyt Suomenkin kasvunäkymiä. Viennin veto on hidastunut syksyllä ja siitä johtuen myös teollisuustuotannon kasvu on hidastunut. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan hidastuvan noin kolmeen prosenttiin tänä vuonna ja hidastuvan edelleen noin kahteen prosenttiin ensi vuonna. Tutkimuslaitosten näkemykset Suomen talouskasvun nopeudesta vaihtelevat melko suuresti. Synkimmän näkemyksen mukaan kokonaistuotanto supistuu noin puolitoista prosenttia ensi vuonna. Tässä arviossa oletetaan, että euroalueen kriisiin ei pystytä löytämään ratkaisua. Suomen tavaravienti kasvoi tämän vuoden tammi-elokuussa 17 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Metalliteollisuuden vienti kasvoi vastaavana ajanjaksona prosenttia. Metalliteollisuuden vienti kasvoi kaikilla muilla toimialoilla paitsi elektroniikkateollisuudessa. Metalliteollisuuden tuotanto kasvaa sekä tänä että ensi vuonna noin neljä prosenttia. Tuotannon kasvun myötä työtuntien määrä kasvaa tänä vuonna, mutta työllisten määrä pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna. Ensi vuonna työllisyys pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin tänä vuonna. Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Katsauksessa käsittelevät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL28:n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat yhdeksään toimialaan. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon, Tullin ja Balance Consultingin aineistoja. Katsauksessa esitetyt tiedot poikkeavat joissakin tapauksissa hieman aikaisemmissa katsauksissa esitetyistä tiedoista. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin kansantalouden tilinpidon tietoja ei ollut saatavilla toimialaluokitus 28 mukaisina, vaan jouduimme käyttämään muita tietolähteitä. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 25. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä metallin toimialakatsaus 211 1

2 Kuviot 1a ja 1b Tuotoksen määrän kehitys metallin toimialoilla, indeksi (21=1) E E E E Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus Metallien jalostus Moottoriajoneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Kuviot 2a ja 2b Työllisten määrä metallin toimialoilla (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 1 henkeä E E E E Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus Metallien jalostus Moottoriajoneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Metallituotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Lähteet: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 2 MetalliLiitto 211

3 KEHITYS VUOSINA Kansainvälinen ja kotimainen yleinen kehitys Tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on sisältänyt sekä nopean kasvun jakson että kaksi taantumaa. Vuosituhannen ensimmäisinä vuosina maailmantalouden kasvu hidastui alle kolmeen prosenttiin vuosina 21 ja 22 ns. IT-kuplan puhjettua vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen maailman kokonaistuotanto kasvoi ripeää vauhtia, parhaimmillaan yli viisi prosenttia vuodessa, vuoteen 27 asti. Vuoden 28 lopussa USA:n asuntomarkkinoilta alkusysäyksen saanut finanssikriisi suisti maailmantalouden voimakkaaseen taantumaan. Taantuma oli poikkeuksellisen voimakas ja levisi laajalle hyvin nopeasti niin, että maailman kokonaistuotanto supistui vuonna 29 noin prosentin. Vuonna 21 maailmantalous alkoi elpyä taantumasta ja maailman kokonaistuotanto kasvoi lähes viisi prosenttia. Maailmantalouden taantumasta toipuminen on jakautunut melko epätasaisesti. Teollisuusmaissa tuotannon kasvu oli noin kolme prosenttia vuonna 21, kun kehittyvissä talouksissa talouskasvu ylsi noin kahdeksaan prosenttiin. Euroopan unionissa kasvu jäi alle kahden prosentin vuonna 21. Suomen talouskehitys on seurannut yleistä maailmantalouden kehitystä melko suoraan johtuen Suomen suuresta vientiriippuvuudesta. Vuosituhannen alun kansainvälinen taantuma hidasti kasvua myös Suomessa, mutta vuodesta 24 lähtien Suomen kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin yli neljä prosenttia vuodessa vuoteen 27 asti. Vuonna 28 kasvu hidastui noin yhteen prosenttiin ja kansainvälisen taantuman vaikutus oli poikkeuksellisen voimakas vuonna 29: Suomen kokonaistuotanto supistui peräti 8 prosenttia. Suomen suuri vientiriippuvuus ja erityisesti investointitavaroihin painottuva vienti on näkynyt sekä hyvässä että pahassa. Suomi hyötyi maailmantalouden vahvassa kasvuvaiheessa globalisaation etenemisestä merkittävästi, kun kehittyvien maiden investointikysyntä lisäsi perinteisen metalliteollisuuden vientiä. Kun taantuma iski ja investoinnit ulkomailla hiipuivat, hiipui myös Suomen vienti ja kokonaistuotanto. Maailmantalouden elpyminen vuonna 21 auttoi myös Suomen viennin voimakkaaseen kasvuun, minkä seurauksena myös kokonaistuotanto kasvoi noin 3,5 prosenttia. IT-kuplan puhkeamisesta alkanut taantuma heikensi myös työllisyyttä Suomessa. Taantuman jälkeisen nopean kasvujakson aikana työllisyys parani ja työttömyys laski noin kymmenestä prosentista vuonna 2 noin,5 prosenttiin vuonna 28. Vuonna 29 työllisyys heikkeni ja työttömyysaste nousi lähes kaksi prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. Työttömyyden kasvu jäi kuitenkin pienemmäksi kuin taantuman voimakkuuden perusteella odotettiin. Osittain se johtui siitä, että taantuma kohdistui erityisesti teollisuuteen, kun taas palvelu- ja julkisella sektorilla sen vaikutus jäi melko pieneksi. Toiseksi teollisuusyritykset turvautuivat taantuman alkuvaiheessa enemmän lomautuksiin kuin irtisanomisiin. Talouden elpyminen vuonna 21 ei vielä vetänyt työllisyyttä nousuun, vaan päinvastoin työllisyys yhä heikkeni hieman ja työttömyys nousi 8,4 prosenttiin. Työllisyyden heikkeneminen johtui suurelta osin siitä, että monet vaikeuksissa olevat yritykset muuttivat lomautukset irtisanomisiksi. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio on vaihdellut melko voimakkaasti 2-luvun alun aikana. Vuosituhannen alussa inflaatio oli noin kolmen prosentin tasolla, mutta hidastui,2 prosenttiin vuonna 24. Sen jälkeen hintojen nousuvauhti taas kiihtyi saavuttaen 4,1 prosenttia vuonna 28. Vuonna 29 inflaatio tipahti nollaan ja kiihtyi taas 1,2 prosenttiin vuonna 21. Julkisen talouden tila pysyi vuoteen 28 asti hyvänä. Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja Kuvio 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain % 1 2 Lähde: IMF 3 Maailma 4 EU 5 Kehittyvät taloudet USA SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA Määrän muutos, % Määrän muutos, % Bruttokansantuote -8,2 3, Tehdasteollisuuden tuotos -19,2 5,4 Metalliteollisuuden tuotos -24, 4,5 Tavaroiden ja palvelusten vienti -21,5 8, Tavaroiden ja palvelusten tuonti -1,1 7,4 Kulutusmenot -1,9 2,1 Investoinnit -13,5 2,8 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 Kuluttajahintojen muutos, % 1, e e metallin toimialakatsaus 211 3

4 sosiaaliturvarahastot) rahoitusylijäämä oli noin 3 4 prosentin tasolla suhteessa kokonaistuotantoon vuosina Vuonna 29 julkinen talous painui alijäämäiseksi verotulojen supistuessa ja menojen kasvaessa. Vuonna 21 julkinen sektori pysyi alijäämäisenä, mutta alijäämä ei ylittänyt Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa eli kolmea prosenttia kokonaistuotannosta. Valtiontalouden alijäämä kasvoi 5,5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkisen talouden ns. EMU-alijäämä oli 2,5 prosenttia kokonaistuotannosta. Suomen ns. EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon nousi reiluun 48 prosenttiin. Suomi on Luxemburgin ohella ainoa euromaa, joka ei ole euron olemassa olon aikana yhtenäkään vuotena ylittänyt Euroopan vakaus- ja kasvu-sopimuksessa sovittuja alijäämä- ja velkarajoja. KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Vuonna 21 tuotannon määrä kasvoi metalliteollisuudessa prosenttia, kun se koko teollisuudessa kasvoi 13 prosenttia. Kansainvälinen elpyminen veti Suomen teollisuuden tuotannon kasvuun. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli 51 prosenttia vuonna 21. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista 2-luvulla. Metallien jalostuksessa tuotanto kasvoi vauhdilla vuoteen 2, mutta vuoden 28 taantuma iski toimialaan hyvin voimakkaasti. Muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (pääosin telakoita) tuotanto on supistunut vuodesta 23 lähtien. Muilla toimialoilla taas tuotanto kasvoi vuoteen 28 asti, joillakin nopeammin ja joillakin hitaammin. Vuosi 29 oli kaikilla metallin toimialoilla hyvin heikko. Vuonna 21 tuotanto kääntyi kasvuun lähes kaikilla toimialoilla, mutta tuotannon taso jäi selvästi alhaisemmaksi kuin ennen taantumaa. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitys on 2-luvulla ollut yleiskuvaltaan sellainen, että koneiden valmistuksen, sähkölaitteiden valmistuksen ja metallituoteteollisuuden osuudet ovat kasvaneet, kun taas elektroniikkateollisuuden osuus on vastaavasti pienentynyt. Muiden toimialojen osuuksissa on ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua, mutta kokonaisuutena niiden osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan (kuvio 5). Kuvio 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (21=1) Koko tehdasteollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus pl. sähköja elektroniikkateollisuus Kuvio 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 21 21, (%) 1 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 8 3 Muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 4 27 Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus 2 25 Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 4 MetalliLiitto 211

5 Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 21 noin 197 palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen noin 14 henkilöä eli seitsemän prosenttia. Työllisyys oli ennen taantumaa noin 231, joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 21 mennessä hävinnyt noin 34 työpaikkaa eli noin prosenttia työpaikoista. Koko teollisuus työllisti vuonna 21 yhteensä noin 371 palkansaajaa ja yrittäjää, mikä oli noin 58 henkeä eli 14 prosenttia vähemmän kuin ennen taantumaa. Palkansaajia metalliteollisuus työllisti vuonna 21 noin 192, mikä oli reilut 14 eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 28 verrattuna palkansaajia oli 32 eli prosenttia vähemmän. Koko teollisuus työllisti noin 357 palkansaajaa, mikä on noin 21 eli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Taantumaa edeltävään aikaan verrattuna teollisuus työllisti viime vuonna 54 eli 13 prosenttia vähemmän palkansaajia. Metalliteollisuuden toimialojen henkilöstörakennetta (työntekijät ja toimihenkilöt) ei enää pysty esittämään, koska Tilastokeskus ei enää erottele henkilöstöryhmiä teollisuustilastossa. Ainoa lähde, josta henkilöstöryhmittäin eroteltuja tietoja saa, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelu. Sieltä saa vain koko metalliteollisuutta koskevia tietoja. Kuviosta 7 käy ilmi, että vuoden 29 taantuma kohdistuierityisesti työntekijöihin metalliteollisuudessa. Vuonna 21 työntekijöiden määrä kasvoi kolmannelle vuosineljännekselle asti, mutta väheni taas loppuvuonna ja vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän vuoden toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä työntekijöiden määrä on taas kasvanut. Työttömyyspäivärahaa saavien määrä supistui hyvän talouskehityksen ansiosta vuoden 28 loppupuolelle asti. Vuoden 28 syksystä lähtien työttömyyspäivärahaa saavien määrä nousi voimakkaasti vuoden 29 loppuun asti. Kuvio. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (21=1) Metalliteollisuus Vuonna henkeä Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Koko teollisuus Vuonna henkeä Kuvio 7. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina , viimeinen havainto 3/211 1 henkilöä Työntekijät Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 7 8 Toimihenkilöt * * Vuoden 211 alusta lähtien ammattiluokitus uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin metallin toimialakatsaus 211 5

6 Painopiste työvoiman sopeuttamisessa oli vuoden 29 aikana pääasiassa lomauttamisessa (kuvio 8). Vuonna 21 työttömyyspäivärahaa saavien määrä vähentyi, mutta vähentyminen johtui lähes yksinomaan lomautettujen määrän vähenemisestä. Tämän vuoden puolella on sekä lomautettujen määrä että kokonaan työttömien määrä vähentynyt selvästi. Työttömyyskassalta ei pystytä kertomaan, kuinka suuri osa työttömien määrän vähentymisestä johtuu 5 päivän täyttymisestä, mutta suurimmaksi osaksi väheneminen johtunee työttömien työllistymisestä. Suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Työllisyyden kasvu on kohdistunut yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuosi 29 oli poikkeus kehityksessä. Tällöin ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa olevien määrä väheni noin hengellä 22 henkeen (kuvio 9). Henkilöstö väheni erityisesti Länsi-Euroopassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Aasiassa henkilöstömäärän kasvu sen sijaan jatkui. Vuonna 21 ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa olevien määrä kääntyi jälleen kasvuun. Henkilöstömäärä kasvoi erityisesti Aasiassa. Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli viime vuonna noin 25,5 miljardia euroa, mikä oli reilut kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuusyritykset ansaitsevat vientituloja myös palveluiden viennillä. Metalliteollisuuden palveluviennin arvo oli vuonna 21 reilut mrd. euroa. Metalliteollisuuden palveluvienti tulee pääasiassa kahdelta toimialalta: elektroniikkateollisuudesta (osuus reilut 83 prosenttia) sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta (osuus reilut 13 prosenttia). Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä oli viime vuonna noin 49 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikkateollisuuden osuus oli 1, sähköteollisuuden osuus viisi, koneiden ja laitteiden noin 13, metallien jalostuksen 13, kulkuneuvojen viisi ja metallituotteiden kaksi prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Metallin viennistä noin 4 prosenttia suuntautui Eurooppaan. Euroalueen osuus supistui, kun taas muun Euroopan osuus kasvoi. Aasiaan suuntautuvan viennin osuus jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Kuvio 8. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto 1/ henkilöä Lomautetut Muut päivärahan saajat* * kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai päivää tekevät henkilöt yms Kuvio 9. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina henkilöä Länsi-Eurooppa 2 Keski- ja Itä-Eurooppa 3 4 Lähde: Teknologiateollisuus ry 5 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia (ml. Oseania) Lähi-Itä ja Afrikka MetalliLiitto 211

7 Kuvio 1. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 21, (%) Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Metallien jalostus Lähde: Tullihallitus Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Sähkölaitteet Koneet ja laitteet Metallituotteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. Metallin toimialojen vientialueet poikkeavat melko selvästi toisistaan. Metallien jalostukselle, metallituoteteollisuudelle ja moottoriajoneuvojen valmistukselle Eurooppa on selvästi tärkeämpi alue kuin muille toimialoille. Koneiden valmistukselle ja sähkölaitteiden valmistukselle taas muu Aasia ja ryhmä muut maat (Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka sekä Oseania) ovat selvästi tärkeämmät kuin muille toimialoille. Kulkuneuvoteollisuudelle Pohjois- Amerikan merkitys on huomattavasti suurempi kuin muille toimialoille. Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuuden kehitys on 2-luvulla ollut selvästi nopeampaa kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Tuottavuus laski vuosina 28 ja 29, mutta kääntyi kasvuun vuonna 21. Viime vuonna tuottavuus kasvoi metalliteollisuudessa 1 prosenttia eli yhtä paljon kuin koko teollisuudessa. Tuottavuus ei kuitenkaan noussut taantumaa edeltävälle tasolle. Tuottavuuden suuretvuosittaiset vaihtelut ovat tyypillisiä voimakkaiden suhdannevaihteluiden yhteydessä. Taantumaan mentäessä tuottavuus laskee voimakkaasti, kun yritykset eivät vähennä työtunteja samassa suhteessa kuin tuotanto supistuu. Kun tuotanto alkaa kasvaa, työtunteja yhä vähennetään joissakin yrityksissä, minkä seurauksena kokonaisuuden tasolla tuottavuuden kasvu kiihtyy. Näin on käynyt tässä tuoreimmassakin taantumassa metalliteollisuudessa. Tuottavuus parani kaikilla metallin toimialoilla, erityisen voimakkaasti tuottavuus kasvoi metallien jalostuksessa ja elektroniikkateollisuudessa, reilut 3 prosenttia. Vähiten tuottavuus kasvoi toimialalla koneiden ja laitteiden huolto, korjaus ja asennus, jossa kasvua oli vain noin puoli prosenttia. Kuvio 11. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina (%) Lähde: Tullihallitus Kuvio. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (21=1) Koko teollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue 9 1 metallin toimialakatsaus 211 7

8 Kuvio 13. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 21 21, indeksi (21=1), laskettu 2. ja 4. neljänneksen keskiarvosta Kuvio 14. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellipalkkakehitys vuosina , kunkin vuoden 2. neljännes Nimellispalkat Reaalipalkat Lähde: EK, Tilastokeskus KOKO TEOLLISUUS 7 Kone- ja kulkuneuvoteoll. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Lähde: EK Palkat Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 2, prosenttia ja reaalisesti,7 (kuviot 13 ja 14). Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta. Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimipaikka hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raakaaineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuolisilta yrityksiltä. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta laski 2-luvun alun taantuman aikana, mutta kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 24 vuoteen 29. Viime vuonna välituotekäytön osuus laski, mikä viittaa siihen, että yritykset vetivät tuotantoa alihankinnasta itse tehtäväksi (kuvio ). Kuvio. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuudessa (%) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito MetalliLiitto 211

9 Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen laski 2-luvun alkupuolelta vuoteen 27 asti, poikkeuksena vuosi 24. Vuonna 28 investointien osuus kääntyi nousuun ja nousu jatkui vuonna 29. Vuoden 29 nousu johtui kuitenkin arvonlisäyksen voimakkaasta supistumisesta eikä investointien kasvusta. Metallien jalostuksessa ja koneiden valmistuksessa investoinnit kyllä kasvoivat, mutta muilla toimialoilla ne supistuivat niin voimakkaasti, että kokonaisuutena metalliteollisuuden investoinnit supistuivat noin kahdeksan prosenttia vuonna 29. Viime vuonna investointiaste jälleen laski selvästi, mikä johtui sekä investointien supistumisesta että arvonlisäyksen kasvusta. Investointiaste nousi metalliteollisuuden toimialoista vain elektroniikkateollisuudessa ja toimialalla koneiden ja laitteiden huolto, korjaus ja asennus. Kaikilla muilla toimialoilla investointiaste laski viime vuonna. Metalliteollisuuden investointiaste on 2- luvulla ollut huolestuttavan alhaisella tasolla. Investoinneilla uuteen teknologiaan voidaan varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä, voidaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta samalla tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kuvio 1. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 21 21, (%) ,7 1 9,2 2 7,3 3 Lähde: Tilastokeskus 8,2 4,5 5,1 5, 7,7 8 9,1 9 7, 1 metallin toimialakatsaus 211 9

10 kehitys vuonna 211 ja lähiajan näkymät Maailma ja Suomi Maailmantalous toipui vuonna 21 hyvää vauhtia taantumasta. Toipuminen perustui pitkälti elvyttävään talouspolitiikkaan. Sekä finanssipolitiikka että rahapolitiikkaa oli useimmissa teollisuusmaissa hyvin elvyttävää. Vuonna 211 elvyttävän politiikan edellytykset ovat heikentyneet julkisen sektorin alijäämien kasvun vuoksi, minkä seurauksena talouskasvu on hidastunut. Alkukesästä lähtien talousnäkymiä ovat varjostaneet Kreikan julkisen sektorin velkaantumiseen liittyvät ongelmat. Kreikka sai vuonna 21 muilta euromailta, komissiolta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta tukipaketin, jonka avulla Kreikan piti rahoittaa julkisen talouden alijäämänsä. Kreikan saama tukipaketti oli reilun 1 miljardin euron suuruinen. Loppukeväästä 211 kävi ilmi, että tämä tukipaketti ei riitä, vaan Kreikka tarvitsisi uuden reilun 1 miljardin tukipaketin. Uudesta tukipaketista tehtiin periaatepäätös pikaisesti kesäkuussa, mutta se ei rauhoittanut rahoitusmarkkinoita. Osittain rahoitusmarkkinoiden epäluottamukseen vaikutti Suomen vaatimat takuujärjestelyt Kreikan uuden tukipaketin ehtona. Takuiden neuvottelut vaativat aikaa, mikä lisäsi epävarmuutta. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus konkretisoitui Kreikan valtionlainojen koron nousuna jälkimarkkinoilla. Rahoitusmarkkinoilla alettiin epäillä, että Kreikka ei selviä veloistaan ja heinäkuussa Kreikan lainojen leikkauksesta päästiin sopuun EU:n hätäkokouksessa. Korot jatkoivat silti yhä nousuaan. Epävarmuus levisi myös muihin voimakkaasti velkaantuneisiin euromaihin ja niiden valtionlainojen korot alkoivat myös nousta. Erityisen ongelmallista epävarmuuden lisääntyminen on Italian kohdalla. Italian talous on niin suuri ja julkisen sektorin velka niin suuri, että sitä ei muiden euromaiden avulla pystyttäisi hoitamaan, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus Italian talouteen romahtaisi. Loka-marraskuussa euromaat pääsivät sovintoon uudesta 13 mrd. euron tukipaketista Kreikalle. Samalla päätettiin leikata yksityisten sijoittajien velkoja 5 prosentilla. Sovinnon hyväksyminen vaatii vielä kansallisten parlamenttien käsittelyn ja katsausta kirjoitettaessa velkojen leikkauksen toteutus on vielä auki. Velkojen leikkaus edellyttää Kreikalta tiukkoja toimia, joilla julkisen sektorin velkaantumisen jatkuminen pysäytetään. Kreikan istuva hallitus erosi ja uuden virkamieshallituksen tehtävänä on laatia usean vuoden toimenpideohjelma, jolla velkaantuminen saadaan pysäytettyä. Italia on vastaavassa tilanteessa. Hallitus erosi ja uusi virkamieshallitus on ottamassa vastuun katsausta marraskuun puolivälissä kirjoitettaessa. Siltä vaaditaan myös uskottavan toimenpideohjelman tekemistä Italian julkisen sektorin velkaantumisen pysäyttämiseksi. Katsausta kirjoitettaessa on sekä uusien hallitusten toimenpideohjelmat että näiden maiden mahdolliset tukipaketit vielä auki. Rahoitusmarkkinoilla epävarmuus on yhä jatkunut ja ongelmamaiden valtionlainojen korot yhä nousseet. Euroalueen kriisin hoitamisella on hyvin suuri vaikutus koko maailmantalouden kehitykseen lähivuosina. Jos kriisi saadaan hallintaan ja luottamus palautettua, jää kriisin vaikutukset reaalitalouteen kohtuullisen pieneksi. Talouskasvu on syksyn aikana heikentynyt ja yleinen näkemys on, että talouskasvu saattaa pysähtyä tai talous saattaa jopa hieman supistua euroalueella tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Talouden elpyminen alkaisi taas ensi vuoden kevään aikana, mutta kasvu jäisi melko vaatimattomaksi. On toki mahdollista, että euroalueen kriisiä ei saada hallintaan ja epävarmuus yhä lisääntyy. Tässä tapauksessa on suuri riski, että euroalue ja koko EU painuu taantumaan, joka voi olla hyvinkin syvä ja pitkäkestoinen. Vallitseva näkemys tällä hetkellä on, että euroalueen kriisi saadaan hallintaan ja luottamus rahoitusmarkkinoilla palautuu. Tähän näkemykseen perustuu myös tässä katsauksessa tehdyt arviot tulevasta kehityksestä metalliteollisuudessa. Maailmantalous kasvaa arvioiden mukaan sekä tänä että ensi vuonna reilut kolme prosenttia. Kehittyneissä teollisuusmaissa kasvu jää kuitenkin tänä vuonna alle kahden prosentin ja ensi vuonnakin korkeintaan kahden prosentin tasolle. Kehittyvissä talouksissa kasvu hidastuu, mutta se pysyy kuitenkin selvästi korkeampana kuin teollisuusmaissa. Teollisuusmaissa kasvua jarruttaa edellä mainitut 1 MetalliLiitto 211

11 julkisen talouden ongelmat. Lisäksi monissa maissa asuntomarkkinoiden tila on yhä heikko. Uusien asuntojen rakentaminen on vähäistä, koska myymättömiä asuntoja on paljon. Rakentamisen vähäisyys taas heikentää työllisyyttä. Kotitalouksien velkaantuminen on useissa maissa yhä korkealla tasolla ja kun kotitaloudet pienentävät velkojaan, heikentää se kulutuskysyntää ja siten myös tuotantoa. Siten työttömyyskin pysyy korkeana. Monet teollisuusmaat ovat tällä hetkellä tietynlaisessa huonossa kierteessä, josta ei ole nopeaa tietä ulos. Kasvu on hidasta ja julkisen talouden ja kotitalouksien velkojen sopeuttaminen vie aikaa. Edessä saattaa siis olla useampia vuosia kestävä hitaan kasvun jakso. Myönteistä on, että rahapolitiikka pidetään kevyenä pitkään eli korkotaso tulee todennäköisesti olemaan hyvin alhainen useita vuosia. Se tukee osaltaan talouden elpymistä ja velkojen sopeuttamista, mutta ei välttämättä pysty kiihdyttämään talouskasvua. Suomen talous on toipunut taantumasta kohtalaisen ripeää vauhtia. Kasvu kuitenkin todennäköisesti hidastuu selvästi tämän vuoden lopulla. Ensi vuodesta tutkimuslaitosten näkemykset vaihtelevat huomattavasti. Myönteisimpien arvioiden mukaan kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna yli kaksi prosenttia, kun synkimmän arvion mukaan kokonaistuotanto supistuu 1,5 prosenttia. Jälkimmäinen arvio perustuu oletukseen, että eurokriisiin ei löydetä ratkaisua ja euroalue vaipuu syvään taantumaan. Työttömyys on yhä hieman vähentynyt talouskasvun myötä. Lokakuussa työttömyysaste oli 7, prosenttia, kun se viime vuoden lokakuussa oli 7,4 prosenttia. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäänee hieman alle kahdeksan prosentin. Ensi vuonna työttömyyden väheneminen yhä jatkuu joskin melko hitaasti. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia eli suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Inflaatio on kiihtynyt noin 3,5 prosenttiin tänä vuonna, mikä merkitsee sitä, että reaaliansiot laskevat tänä vuonna noin prosentin verran. Ensi vuonna ansiokehitys on hieman nopeampaa kuin tänä vuonna. Inflaation ennakoidaan hidastuvan, joten reaaliansioiden lasku ei enää jatkune ensi vuonna. metallin toimialakatsaus

12 Metalliteollisuuden näkymät Metalliteollisuuden alkuvuosi oli suhteellisen hyvä. Tuotanto kasvoi hyvää vauhtia kaikilla muilla metalliteollisuuden toimialoilla paitsi elektroniikkateollisuudessa ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa. Kesän aikana näkymät ovat synkentyneet, mutta se ei vielä syyskuuhun mennessä ole näkynyt metalliteollisuuden toimialojen tuotannossa, paitsi metallien jalostuksessa, missä tuotanto on kääntynyt laskuun syksyllä. Koko vuoden tuotanto on kuitenkin metallien jalostuksessa suurempi kuin viime vuonna johtuen alkuvuoden voimakkaasta kasvusta. Elektroniikkateollisuudessa tuotannon supistuminen on jatkunut. Muiden kulkuvälineiden valmistuksessa tuotanto sen sijaan on kääntynyt kasvuun pitkän laskun jälkeen. Tämä on seurausta telakoiden saamista uusista tilauksista, jotka alkoivat näkyä tuotannossa syyskuussa. Koko vuoden tuotanto jää kuitenkin muiden kulkuneuvojen valmistuksessa tänä vuonna noin 1 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna johtuen heikosta alkuvuodesta. Kokonaisuutena metalliteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin neljä prosenttia. Voimakkaimmin kasvaa koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotanto, reilut 1 prosenttia. Myös metallituotteiden valmistus ja sähkölaitteiden valmistus kasvavat hyvää vauhtia tänä vuonna. Elektroniikkateollisuuden tuotanto puolestaan supistuu reippaastiviime vuodesta. Metalliyritykset ovat saaneet kesän jälkeen vähemmän uusia tilauksia kuin alkuvuodesta, mutta mitään romahdusta uusissa tilauksissa ei ole tapahtunut. Arviomme mukaan metalliteollisuuden toimialojen väliset kasvuerot tasaantuvat ensi vuonna. Kaikilla toimialoilla tuotanto kasvaa, mutta tänä vuonna erityisen nopeasti kasvavilla toimialoilla kasvu hidastuu. Vastaavasti tänä vuonna supistuvilla toimialoilla eli elektroniikkateollisuudessa ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa tuotanto kääntyy kasvuun. Kokonaisuutena arvioimme, että metalliteollisuuden tuotanto kasvaa ensi vuonna noin neljän prosentin vauhtia. Vaikka tuotanto on tänä vuonna kasvanut useimmilla metalliteollisuuden toimialoilla, ei työllisyys parane. Työtuntien määrä kyllä kasvaa, mutta työllisten määrä kokonaisuutena pysyy suunnilleenennallaan. Työvoiman rakenteessa tapahtuu sellainen muutos, että tuotannon työntekijöiden määrä hieman kasvaa, johtuen koneiden ja laitteiden valmistuksen, metallituotteiden valmistuksen sekä sähkölaitteiden valmistuksen tuotannon reippaasta kasvusta. Toimihenkilöiden määrä sen sijaan vähenee johtuen elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisesta. Ensi vuonna metalliteollisuuden työllisyys pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin tänä vuonna. METALLITEOLLISUUDEN TUOTOS Kuvio 17. Metalliteollisuuden työllisten määrä e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -24, 4,5 4,1 4,2 1 henkeä Kuvio 18. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat Liikevaihto 4 5 Lähde: Tilastokeskus Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/11, volyymi-indeksi 9/ Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 9 Tuotannon määrä e 1 e MetalliLiitto 211

13 Metallien jalostus Yleistä Toimialaan metallien jalostus kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, -putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raaka-aineiden hintojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria, mutta sekaan mahtuu myös pienempiä toimijoita, etenkin valimoalalla. Metallien jalostus ja varsinkin terästeollisuus reagoivat yleensä voimakkaasti talouden käänteisiin. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu varsinkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä, mutta myös varastotilanteesta ja raaka-aineiden hintojen kehityksestä. Tällä hetkellä alan työpaikoista noin puolet on teräksen ja metallien valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa ja valimoteollisuudessa työskentelee molemmissa noin 2 prosenttia alan henkilöstöstä. Määrät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 21 noin 1 prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin 5 miljardin euroa, missä oli kasvua 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat olivat EU-maat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa, joita seuraavat USA, Italia ja Japani. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Vuonna 28 alan liikevaihto romahti lähes puoleen, mutta tämän vuoden alkupuolella tuotannon voikatsoa olevan suunnilleen normaalitasolla. Vaikka alan tuotteita meneekin kaupaksi, on alan kan- METALLIEN JALOSTUKSEN TUOTOS e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -27,1 39,5 1, 5, MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA METALLIEN JALOSTUKSEN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 21 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstö Suomessa Outokumpu konserni Rautaruukki Boliden Kokkola Componenta konserni Norilsk Nickel Finland konserni Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 5,3 7,7 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metallin viennistä, % 1, 2, Luvata Pori Oy FNSteel Oy Ab Boliden Harjavalta Cupori Oy Ovako Bar Oy Ab Kuvio 19. Metallien jalostuksen työllisten määrä 1 henkeä Kuvio 2. Metallien jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat Liikevaihto Tuotannon määrä e e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/11, volyymi-indeksi 9/11 metallin toimialakatsaus

14 nattavuus varsin heikkoa tällä hetkellä johtuenkilpailun koventumisesta ja ylikapasiteetista. Kohonnut energian hinta on vaikeuttanut alan toimintaa viime vuosina. Suurten teräsyhtiöiden Rautaruukin ja Outokummun liikevaihto on kesällä ollut kohtuullisella tasolla, mutta toiminta on ollut tappiollista. Outokumpu onkin ilmoittanut vähentävänsä 3 henkilöä Suomesta. Toisaalta yritykset myös investoivat, muun muassa Outokumpu Tornion tuotantolaitoksiinsa. Valimoalalle tämä vuosi on sitä vastoin ollut varsin hyvä ja tuotannon ennakoidaan kasvavan noin 3 prosenttia samanaikaisesti kun myös kannattavuus paranee. Suomalaisen konepajateollisuuden tilauskannan paranemisella on ollut merkittävä osuus tilanteen paranemisessa. Metallien jalostuksessa kapasiteetin käyttöaste on tänä vuonna nousemassa noin 8 prosenttiin viime vuoden noin 7 prosentista. Myös vienti on kasvanut noin 3 prosenttia ja tuotanto noin 1 prosenttia edellisestä vuodesta. Alan tuottajahinnat olivat alkuvuonna vielä noin 1 prosentin kasvussa, mutta viime kuukausina ne ovat olleet suunnilleen viimevuotisella tasolla. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vuoden aikana, mutta lomautukset ovat vähentyneet varsin merkittävästi. Metallien jalostus on alana suhdanneherkkä ja taloustilanteen mahdollisesti heiketessä lasku tulee näkymään voimakkaasti toimialan tuotannossa. Todennäköisempää kuitenkin on, että alan tuotanto nousee vuosina 211 ja 2 Suomessa. Teräksen markkinat Euroopassa eivät tällä hetkellä ole erityisen hyvät, mutta suomalaisen ja pohjoiseurooppalaisen koneenrakennuksen ja kulkuvälineteollisuuden hyvä vire luovat kysyntää toimialan tuotteille. Alan työllisyys tulee pysymään tasaisena, vaikka mahdollisesti joidenkin yksiköiden vaikeudet ja jopa lopettamiset tulevat heikentämään kokonaiskuvaa. Energiavaltaisten alojen energiaveron leikkaaminen ja investoinnit tulevat parantamaan alan kilpailukykyä. 14 MetalliLiitto 211

15 Metallituotteiden valmistus Yleistä Metallituotteiden valmistukseen kuuluu sellaisten metallituotteiden valmistus, joille on ominaista paikallaan pysyvyys, kuten esimerkiksi metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, aseet, takomotuotteet ja työkalut. Toimialalle on tyypillistä työvoimaintensiivisyys sekä hajalleen ympäri Suomea sijoittuneet pienehköt yritykset, jotka usein ovat etenkin muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alihankkijoita. Toimialan tuotteista huomattava osa menee rakentamiseen, muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä vientiin. Metallituotteiden viennin arvo oli noin 1,5 miljardia euroa vuonna 21, mikä on noin 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vahva kasvu selittyy Itämeren kaasuputkitoimituksilla. Toimialan tuotteita päätyy vientiin myös epäsuorasti esimerkiksi muiden koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Viennistä yhteensä kolmannes meni Venäjälle ja Ruotsiin. Muita tärkeitä vientikohdemaita olivat Saksa, Norja, Viro ja Yhdysvallat. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli vajaa kolme prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Metallituotteiden valmistus ei toimialana ole vielä toipunut taantumasta, vaan toiminta on edelleen vuosia selvästi vaatimattomammalla tasolla. Vaikka tuotanto onkin kääntymässä vuositasolla katsoen tänä vuonna kasvuun, ei toimialan henkilöstön määrä ole vielä kääntynyt merkittävään nousuun. METALLITUOTTEIDEN VALMISTUKSEN TUOTOS e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -2,3-1,3, 3, MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA METALLITUOTTEIDEN VALMISTUKSEN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 21 Liikevaihto, M Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 18, 1,7 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metallin viennistä, % 4,2 4,1 Henkilöstöä yhteensä Henkilöstö Suomessa Rettig Group Oy Ab Fiskars Oyj Abp Abloy Oy Komas Oy Savcor Oy Kuvio 21. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä Kuvio 22. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat 1 henkeä Liikevaihto Tuotannon määrä e e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/11, volyymi-indeksi 9/11 metallin toimialakatsaus 211

16 Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne on muuttumassa haasteellisemmaksi. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdanneliitteessään lokakuussa 211 rakentamisen nousevan Suomessa tänä vuonna neljä prosenttia viime vuotista korkeammalle tasolle, mutta kasvun pysähtyvän ensi vuonna eli tavarantoimitusten kasvu kotimaiseen rakentamiseen on hiipumassa. Tärkeän asiakastoimialan eli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tilauskanta on nyt viimevuotista paremmalla tasolla, mutta tilanne on siinä muuttumassa haastavammaksi vuonna 2. Toisaalta telakat ovat saaneet tilauksia, joten toimitukset niille vilkastuvat vuonna 2. Viennin osalta toimialan tilanne on myös muuttumassa. Kuluttajaluottamus on ollut heikentymässä Euroopan maissa, mikä saattaa vaikuttaa toimialan kuluttajatuotteiden kysyntään ensi vuonna. Teräsrakenteiden vienti näyttää vielä vetävän. Itämeren kaasuputkitoimitukset päättyvät vuonna 2, mikä vaikuttaa aikanaan selvästi toimialan numeroihin. Toimialan alihankkijaluonteesta johtuen sen yrityksille lankeavat riskit ovat osittain realisoituneet parin viime vuoden aikana päähankkijoiden vedettyä niiltä tuotantoa takaisin itselleen. Toimialan pörssiyrityksistä vuoden 211 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä voisi mainita sen, että liikevaihdossa ollaan kolmannella neljänneksellä hieman viime vuotta korkeammalla tasolla, mutta samalla yritysten kannattavuus on syksyn mittaan hieman heikentynyt. Yritysten markkina-arvo on selvästi edellistä neljännestä ja hieman viime vuoden syksyä alemmalla tasolla. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 211 tammi-syyskuussa noin 81 prosentin tasolla eli 17 prosenttiyksikköä vuoden 21 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla. Samalla toimialan tuotannon määrä on ollut noin seitsemän prosenttia viime vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä korkeammalla tasolla. Toimialan tuottajahinnat ovat olleen tammilokakuussa 211 noin viisi prosenttia vuoden 21 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla niin kotimaan kuin vientitoimituksissakin. Toimialan vienti on ollut tammi-elokuussa 211 huomattavasti korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 21 Itämeren kaasuputkitoimituksista johtuen. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 211 noin 18 prosenttia korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 21. Toimialan henkilöstön määrä on lisääntynyt samalla hiukan. Metallituotteiden valmistuksen suoriutuminen tästä vuodesta yltää selvästi viime vuotta paremmalle tasolle. Ensi vuonna tilanne saattaa vakiintua lähelle tämän vuoden tasoa. Koko metallituotteiden valmistuksen tuotanto on nousemassa vuonna 211 jonkin verran vuoden 21 tasosta. Henkilöstön määrä on kasvamassa vuonna 211 hiukan viime vuodesta. Vuonna 2 toimialan tuotanto kasvaa hieman tästä vuodesta. Henkilöstön työpanoksen määrä säilyy vuonna 2 samalla tasolla kuin vuonna MetalliLiitto 211

17 Koneiden ja laitteiden valmistus Yleistä Koneiden ja laitteiden valmistukseen kuuluu erilaisten koneiden ja laitteiden valmistus, sellaisten kuten voimakoneet, yleiskoneet, maatalouskoneet, metallintyöstökoneet ja monenlaiset erikoiskoneet. Toimialalle on tavanomaista työvoimaintensiivisyys. Toimialan tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita. Suomessa toimialalle on tyypillistä muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärille muodostuneet alihankintaketjut. Toimialalla on myös runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienehköjä yrityksiä. Toimialan tuotteista suurin osa menee vientiin tai toimituksina toimialan sisälle. Toimialan viennin arvo oli noin 7,3 miljardia euroa vuonna 21, jossa on lisäystä neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Viennissä Kiina erottui muita merkittävämpänä vientikohdemaana prosentin osuudellaan. Muita tärkeimpiä vientikohdemaita olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Venäjä ja Etelä-Korea. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli vajaa 14 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Koneiden ja laitteiden valmistus ei toimialana ole vielä toipunut taantumasta ja sen toiminta on edelleen selvästi vuosia pienemmällä tasolla. Toimialan tuotanto on kääntymässä vuositasolla arvioiden tänä vuonna kasvuun ja myös toimialan henkilöstön määrä on kääntynyt kasvuun. Viennin osalta tilanne alkoi jo näyttää lupaavalta. Teollisuusinvestoinnit vientikohdemaissa ovat KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUKSEN TUOTOS e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -23,7,4 11, 5, MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUKSEN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 21 Liikevaihto, M Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 2,1 2,9 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metallin viennistä, % 27, 27,5 Henkilöstöä yhteensä Henkilöstö Suomessa Metso Oyj Kone Oyj Wärtsilä Oyj Abp Cargotec Oyj Konecranes Oyj Outotec Oyj Sandvik Kuvio 23. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä Kuvio 24. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, kausitasoitetut sarjat 1 henkeä Liikevaihto Tuotannon määrä e e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus Viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/11, volyymi-indeksi 9/11 metallin toimialakatsaus

18 olleet elpymässä. Toimialan päävientikohdemaita ovat olleet hyvään kasvuun päässeet Kiina, Ruotsi ja Saksa. Kiinan massiivinen elvytyspaketti toi tilauksia myös Suomeen. Kaivosala on globaalisti kehittynyt myönteisesti ja poikinut tilauksia Suomeen. Rakentaminen on maailmanlaajuisesti tänä vuonna ollut viime vuotta vilkkaampaa. Laivanrakennus näyttää lieviä elpymisen merkkejä. Energia-ala on ollut aktiivinen viime aikoina, tuoden Suomeenkin tilauksia. Maailmankaupan elpyminen on käynnistänyt taas satamienkin rakentamista. Metsäkoneet ja traktorit ovat käyneet kaupaksi. Myös paperikoneita on tilattu. Teollisuuden odotukset ovat kuitenkin alhaisella tasolla, mikä viittaa investointien kasvun hiipumiseen ensi vuonna ja viiveellä tämän toimialan kysynnän vähenemiseen. Kotimaan myynnin osalta toimialan tilanne on kääntymässä haasteellisemmaksi investointihankkeiden vähäisyyden vuoksi. Tosin teollisuuden investoinnit ovat kasvamassa vuonna 211 selvästi vuodesta 21, mutta näyttävät taas supistuvan vuonna 2. Metallituotteiden valmistuksen ja elintarvikkeiden valmistuksen investoinnit ovat viime aikoina olleet hieman vähentymään päin, mikä vähentää koneiden ja laitteiden kysyntää. Energia-alankin investoinnit ovat hieman vähentymässä, mutta ovat edelleen hyvällä tasolla. Metallien jalostuksen ja paperin valmistuksen investoinnit osoittavat elpymistä vuodesta 21 lähtien ja suomalaiset telakatkin ovat saaneet viime aikoina tilauksia, mikä lisää koneiden ja laitteiden kysyntää. Erityisesti kannattaa mainita metallimalmien louhinta, jonka kasvavilla koneinvestoinneilla on oma merkityksensä kotimaisille laitevalmistajille. Toimialalla on Suomessa liuta erikokoisia pörssiyrityksiä, joista kuusi suurinta erottuvat muita selvästi isompina. Niissä on töissä yhteensä runsas kolmannes koko toimialan henkilöstöstä. Vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä kuuden suurimman tilauskanta on erittäin hyvä ja ollut lähes jokaisessa kasvamaan päin. Lähes näiden kaikkien liikevaihto oli vuoden 211 kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Myös kannattavuus on pysynyt syksyn mittaan kaikissa hyvänä. Investointeihin ne ovat käyttäneet enenevästi rahaa. Kuuden suurimman markkina-arvot olivat syyskuun 211 lopulla kuitenkin selvästi alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 211 tammi-syyskuussa noin 85 prosentin tasolla eli seitsemän prosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuoden 21 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla toimialan tuotannon määrä on ollut noin prosenttia edellisvuoden kolmea ensimmäistä neljännestä korkeammalla tasolla. Toimialan tuottajahinnat ovat olleen tammi-lokakuussa 211 vajaa kaksi prosenttia vuoden 21 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla niin kotimaan kuin vientitoimituksissakin. Toimialan vienti on ollut tammi-elokuussa 211 noin 18 prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 21. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 211 noin 2 prosenttia korkeammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 21. Toimialan henkilöstön määrä on lisääntynyt samalla hieman. Koneiden ja laitteiden valmistuksen pärjääminen nousee tänä vuonna selvästi viimevuotista paremmalle tasolle. Ensi vuonna tilanne paranee hieman edelleen. Koko muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotanto on lisääntymässä selvästi vuonna 211 vuoden 21 tasosta. Henkilöstön määrä on kasvamassa vuonna 211 hieman. Vuonna 2 toimialan tuotanto kasvaa verrattuna tähän vuoteen. Henkilöstön työpanoksen määrä säilyy vuonna 2 tämänvuotisella tasolla. 18 MetalliLiitto 211

19 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Yleistä Toimiala tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus sisältää tietokoneiden, viestintävälineiden, viihdeelektroniikan, mittauslaitteiden, säteilytyslaitteiden, optisten instrumenttien sekä tallennevälineiden valmistuksen. Toimialaa hallitsee Nokia (mukaan lukien Nokia Siemens Networks), jonka osuus toimialan liikevaihdosta yli 8 prosenttia ja henkilöstöstäkin yli prosenttia. Toimialan tuotteet ovat niin investointituotteita kuin kuluttajatuotteitakin. Toimialan kokonaisviennistä yhä suurempi osa on palveluiden vientiä. Viime vuonna palveluiden viennin arvo oli yli 2,5 -kertainen tavaroiden vientiin nähden. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli noin 4 miljardia euroa vuonna 21. Tämä on noin kahdeksan prosenttia Suomen kaikesta tavaraviennistä. Viennin arvo laski 25 prosenttia vuodesta 29. Toimialan viennistä noin puolet muodostuu Euroopan Unionin alueelta. Arvoltaan suurimmat vientimaat ovat Saksa, USA ja Venäjä. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Tänä vuonna matkapuhelimien maailmanlaajuisen myynti on kasvanut lähes prosenttia viime vuodesta. Syyskuun loppuun mennessä maailmanlaajuisesti oli myyty noin 1 13 miljoonaa matkapuhelinta. Samalla ajanjaksolla Nokia möi 33, miljoonaa puhelinta, joka on lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Nokian markkinaosuus on laskenut 27 prosenttiin. Myös Nokian matkapuhelimen keskimääräinen myyntihinta laski vuoden kolmannella neljänneksellä 22 prosenttia vuoden takaisesta, 51 euroon. Nokian ongelmat painottuvat älypuhelimiin sekä Euroopan ja erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoille. Yhtiö muutti vuoden alussa strategiaansa ja on sen johdosta tehnyt suuria muutoksia organisaatiossaan. Näillä toimenpiteillä on tänä vuonna henkilöstövaikutuksia, joista osa on siirtoja eri toimialalla toimivaan yritykseen. Nämä toimenpiteet ovat kohdistuneet lähinnä toimihenkilöihin. Henkilöstövähennykset jatkuvat myös ensi vuonna. Yhtiön tulevaisuuden kannalta merkittävää on se miten uudet Windows käyttöjärjestelmällä varustetut älypuhelimet lyövät itsensä läpi Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla. Ainakin Ranskassa ja Iso-Britanniassa niiden ennakkomyynti on ollut ilahduttavan hyvää. Kiinteiden ja langattomien verkkojen maailmanlaajuisen myynnin arvioidaan hieman kasvavan tänä vuonna. Taistelu markkinaosuuksista on erittäin tiukkaa neljän suurimman verkkojen valmistajan (Ericsson, Huawei, Alcatel-Lucent ja NSN) kesken. Varsinkin Huawei on tullut aggressiivisesti markkinoille ja sen kasvu on ollut voimakasta viime vuosina. Toimialan tavaravienti on edelleen jatkanut laskua tämän vuoden tammi-elokuun aikana, ollen noin 17 prosenttia alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Erityisesti viestintälaitteiden vienninkehitys on ollut heikkoa. Vuoden kolmannella neljänneksellä toimialan pörssiyritysten enemmistön liikevaihto laski hieman vuoden takaiseen verrattuna. Lähes kaikkien pörssiyritysten henkilöstön määrä laski edelliseen neljännekseen verrattuna. Toimialan tuotannon määrä laskee tänäkin vuonna jonkin verran. Ensi vuonna tuotanto kääntyy lievään nousuun, mutta kasvu ei ole kuitenkaan riittävän suurta parantaakseen alan työllisyyttä. TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUKSEN TUOTOS e 2e Tuotoksen määrän muutos, % -2,8, -7, 3, MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA TIETOKONEIDEN SEKÄ ELEKTRONISTEN JA OPTISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUKSEN SUURIMMAT YRITYKSET 21 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Kuvio 25. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisten määrä 1 henkeä 5 metallin toimialakatsaus Henkilöstö Suomessa Nokia konserni Nokia Siemens Networks Oy Ahlström Capital konserni Liikevaihto, M Arvonlisäys, M Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 25,4 24,5 Toimipaikkojen lukumäärä Osuus koko metallin viennistä, % 24,3 17, Tellabs konserni Vaisala konserni Sievi Capital konserni Teleste konserni Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö e e