Yhteenveto KOP-projektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto KOP-projektista"

Transkriptio

1 Yhteenveto KOP-projektista Hankkeen nimi: Korkeanpaikan harjoittelukulttuurin kehittämishanke Raino Nieminen Yhteenvetoa KOP-projektista. Tässä yhteenvedossa käsitellään korkeanpaikanharjoittelun avainasioita sekä projektin antamia tietoja ja kokemuksia. Tämän yhteenvedon tarkoituksena on antaa tarvittavia tietoja ja jakaa kokemuksia KOP-projektin käytännön toteutuksesta. Yhteenvetoon on myös koottu ohjeet laadukkaan korkeanpaikanharjoittelun toteuttamiseksi. Lisäksi tämän yhteenvedon avulla voidaan luoda käytänteitä joilla voidaan toteuttaa laadukkaampaa korkeanpaikanharjoittelua. Toteutettu yhteistyössä: Suomen Uimaliitto, Suomen Urheiluopisto ja KIHU.

2 Sisältö Yhteenveto korkeanpaikan harjoittelukulttuurin kehittämisestä suomalaisessa kilpauinnissa... 3 Projektin tavoitteita:... 5 Työkalut korkeanpaikanharjoitteluun... 5 Ennen korkeanpaikanharjoittelua... 5 Korkeanpaikanharjoittelun aikana... 6 Korkeanpaikanharjoittelun jälkeen... 7 Leirin kesto ja tavoite... 7 Milloin palataan meren pinnan tasolle ennen kilpailuja?... 8 Miten harjoittelua ja sopeutumista seurataan korkealla?... 9 Painon seuranta, aamupaino:... 9 Virtsanominaispaino (VOP): Ortostaattinentesti ja leposyke: Kuormittavuuden tunne: Suorituskyvyn seuranta: Harjoitustilan seuranta: Happisaturaation seuranta: Yösykeanalyysi: Seurantamenetelmät Yksilöllisyys korkeanpaikanharjoittelussa CAR Sierra Nevada Mahdollisia uintiurheiluun soveltuvia varteenotettavia korkeanpaikanharjoituskeskuksia: KOP-muita havaintoja:

3 Yhteenveto korkeanpaikan harjoittelukulttuurin kehittämisestä suomalaisessa kilpauinnissa Hankkeen nimi: Korkeanpaikan harjoittelukulttuurin kehittämishanke Hankkeen lähtötilanteessa todettiin, että Suomalaisessa uintiharjoittelussa suurena haasteena on ollut korkeanpaikan harjoittelukulttuurin puuttuminen. Vastaavasti lähes kaikissa Suomen verrokkimaissa ja maailman parhaissa uintimaissa korkeanpaikanharjoittelu on keskeinen osa huippu-uimareiden harjoittelukokonaisuutta. Suomessa korkeanpaikan harjoittelukulttuuria ei kuitenkaan ole kehittynyt. Hankkeen alussa nähtiin, että suurin syy tähän ovat ennakkoluulot ja tiedon puute. Projekti liittyy oleellisesti suomalaisten kilpauimareiden olympiamenestyksen tukemiseen. Korkeanpaikan harjoittelun puuttuminen harjoittelukokonaisuudesta on ollut suuri puute kansainvälisen menestyksen turvaamisessa. Jatkossa projektin jälkeen korkeanpaikan harjoittelu liitetään osaksi Uimaliiton Olympialaisiin tähtäävien projektien ohjelmaa. Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan Suomen Uimaliiton Uinti lehdessä, Vetopituutta blogissa, internet sivuilla ja valmentaja seminaarissa sekä maajoukkuevalmentajien tapaamisissa. Projektin tuloksia tullaan käyttämään hyväksi laaja-alaisesti suomalaisten Olympialaisiin tähtäävien uimareiden harjoittelun tukemiseksi. Korkeanpaikanharjoittelua käytetään yleensä seuraavista syistä: halutaan parantaa hapenottokykyä, punasolumassan lisääntyminen halutaan parantaa suorituskykyä kestävyys ja nopeuskestävyyslajeissa Verimuuttujia ja suorituskykyä ajatellen optimikorkeus on m. Alle 1800m ei saa aikaan merkittäviä muutoksia punasolumassassa ja >2800m ei saa aikaan merkittävää punasolumassan lisäystä. KOP-projektissa toteutettiin High-High menetelmää joka tarkoittaa sitä, että asutaan ja harjoitellaan ohuessa ilmanalassa. Projektin kokemusten perusteella ei ole suositeltavaa tai edes suoranaista tarvetta toteuttaa High-Low menetelmää (asutaan ohuessa ilman alassa ja harjoitellaan merenpinnan tasolla). Huomioitava, että KOP-projektin lajiharjoituksissa ei toteutettu yhtäjaksoisia yli 30 kovatehoisia harjoitteita. KOP-projektin leirit olivat 2x3vko ja 1x4vko mittaisia. Kolmen viikon leiri on tarpeeksi pitkä merkittävän punasolumassamuutoksen aikaansaamiseksi. Tutkimusten mukaan punasolumassa lähes kaksinkertaistuu päivien välillä joten tätä kokeiltiin viimeiselle KOP-leirille. Lähtökohtaisesti KOP-projektin perusteella suositellaan yli 3 viikon korkeanpaikanleirejä. 3

4 Korkeanpaikanharjoittelu Vaikuttava asia Vaikutus elimistöön Seurauksena Olosuhde Verimuuttujat Hapenkuljetus tehostuu Olosuhde, harjoittelu, ravinto ja lepo Hengitys ja verenkiertoelimistö Neuromuskulaarinen vaikutus *yksinkertaistettu kaavio korkeanpaikanharjoittelun vaikutuksista Yleinen kunto paranee Suorituskyky paranee Korkeanpaikanharjoittelun vaikutukset / hyödyt: Vuoristoharjoittelu / hypoksia EPO Punasolumassa Anaerobinen kapasiteetti, Puskurikapasiteetti, Taloudellisuus VO2max Kestävyyssuorituskyky *EPO vaste ohueen ilmanalaan, korkeuden vaikutus 4

5 Projektin tavoitteita: Korkeanpaikanharjoittelukulttuurin puuttuminen Suomalaisessa uintiharjoittelusta, rakennetaan uutta kulttuuria Ennakkoluulot ja tiedon puute korkeanpaikanharjoittelusta o Tarvitaan tietoja, taitoja, kokemuksia ja selkeä ohjeistus lajiliiton suunnalta korkeanpaikanharjoittelusta Projektin päätyttyä luodaan käytännöt joilla voidaan todentaa korkeanpaikanharjoittelun sopivuus / hyöty uimarille yksilötasolla Tästä syntyy käytänteet siihen miten tätä korkeanpaikanharjoittelun soveltuvuutta toteutetaan Uintivalmentajille ja heidän valmennettavilleen vahvat ohjeet ja tavat, joilla suomalainen uimari pystyy toteuttamaan laadukkaasti korkeanpaikanharjoittelua Työkalut korkeanpaikanharjoitteluun Hyvän korkeanpaikanleirin avainasioita on: Leirin tavoite (primääri vai sekundääri hyöty) Leirin ajankohta (missä harjoituskauden vaiheessa) Leirin kesto suunnittele vastaamaan tavoitteita Suunnittele ja huomioi isot asiat etukäteen o urheilijoiden harjoitustausta o harjoituspaikan korkeus merenpinnan tasosta o viimeiset päivät (vko) ennen leiriä, harjoittelu ja kokonaisstressi o sosiaalinen viihtyvyys ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet Seuranta - miten harjoittelua ja sopeutumista seurataan korkealla Paluu meren pinnan tasolle - milloin palataan meren pinnan tasolle ennen kilpailuja Seuranta - harjoittelua ja sopeutumista seurataan merenpinnan tasolle paluun jälkeen Yksilölliset kokemukset talteen Suositeltavaa on, että leirejä muutama ennen kuin voidaan sanoa korkeanpaikanharjoittelun soveltuvuus yksilötasolla Ennen korkeanpaikanharjoittelua Ennen leirille lähtöä tulee varmistua samoista perusasioista kuin mille tahansa leirille lähtiessä (mm. urheilijaan liittyvät asiat, paikalliset olosuhteet, maksuehdot ja palvelukyky, jne.). Korkeanpaikanleirille ei kannata lähteä väsyneenä (fyysinen ja henkinen väsymys). Viimeiset 5 päivää ennen leiriä kannattaa kokonaiskuormitus laskea matalalle tasolle ja antaa elimistölle mahdollisuus lähteä matkaan palautuneena. Suositeltavaa on, että viimeiset 7 päivän ajalta ennen leiriä tehdään rutiinimittaukset (aamupaino, ortostaattinenkoe, subjektiivisen tuntemuksen seuranta). Mikäli mahdollista niin lisäksi sykevälivaihteluun perustuva yösykemittaus. Myös muita mittareita voi käyttää, mutta tässä mainittu oleellisimmat. 5

6 Ennen korkeanpaikanharjoittelua suunnittele etukäteen harjoittelun keventäminen ennen leiriä seurannan aloittaminen riittävän ajoissa Korkeanpaikanharjoittelun aikana Kuten aikaisemmin tullut ilmi niin kuormittuminen ohuessa ilmanalassa ei ole ongelma. Palautumiselle tulee antaa riittävästi aikaa ja huolehtia aktiivisesta palautumisesta sekä lihashuollosta päivittäin. Päivittäiset rutiinit kannattaa rakentaa huolellisesti ja niistä kannattaa pitää kynsin hampain kiinni. Ensimmäiset päivät kannattaa ottaa fyysisen rasituksen osalta kevyesti. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että vähintään harjoitusteho pidetään matalla tasolla. Yksilölliset erot ovat suuria ja seurannan antama tieto kertoo milloin kukin voi aloittaa normaalin harjoittelun. Yleensä tähän menee 2-4 päivää. Lisäksi laadukas ja riittävä ravinto tärkeässä roolissa. Nesteen nauttimisen osalta ei voi olla liian tarkka ja nautitun nesteen määrää voi seurata ensimmäisten päivien aikana. Muuten aamupainon seuranta riittävä mittari. Kokonaisuudessa leirin aikana harjoittelu ei välttämättä eroa mitenkään normaalista kotioloissa tapahtuvasta harjoittelusta. Harjoittelen ja palautumisen seuranta tulee tehdä tarkemmin kuin normaalisti. Tarvittaessa on parempi katsoa kuin katua, jos urheilijan kokonaiskuormitus ohuessa ilmanalassa kohonnut liian suureksi niin rohkeasti lepäämään. Tästä on varmasti suurempi hyöty ohuessa ilmanalassa kuin normaalin harjoittelun jatkamisessa. Leirin viimeiset päivät kannattaa myös ottaa hieman kevyemmin. Elimistöä ei kannata kuormittaa äärettömästi ennen paluuta merenpinnan tasolle koska myös kosteampaan, happirikkaampaan ja mahdollisesti lämpimämpään ilmanalaan palaaminen vaatii elimistöltä jälleen sopeutumista. Korkeanpaikanharjoittelun aikana: huomioi yksilöllisyys ensimmäiset päivät tarkasti seurannat osa päivittäisiä rutiineja harjoitella voi paljon tai kovaa urheilijan omat tuntemukset avainasemassa huomioi riittävä kuormittumisen ja palautumisen tasapaino viimeiset päivät kevyemmin (2-3päivää) 6

7 Korkeanpaikanharjoittelun jälkeen Yksilölliset erot suuria. Toisilla ensimmäiset päivän tuntuu erittäin hyvältä ja toisilla erittäin huonoilta (suorituskyky ja subjektiivinen tuntemus). Myös seurantojen osalta vaihteluväli suuri. Suositeltavaa on jatkaa seurantoja muutamia päiviä leirin jälkeen tai kunnes seurantojen osalta on palattu leiriä edeltäviin arvoihin. Harjoittelun sisältö leirin jälkeen riippuu tavoitteista sekä seuraavien kilpailujen ajankohdasta. Lisäksi huomioitava mikä oli leirin tavoite, välitön vai välillinen hyötymisajatus? 3-4 viikon kuluttua leiristä välittömät vaikutukset alkavat olla hävinneet. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kokemus opastaa ja yhden leirin perusteella lopullisia johtopäätöksiä yksilöllisistä asioista ei voi tehdä. Korkeanpaikanharjoittelun jälkeen: huomioi yksilöllisyys seurannat edelleen osa päivittäisiä rutiineja urheilijan omat tuntemukset avainasemassa tee yhteenveto onnistumisista sekä saaduista kokemuksista (yksilöllisyys) Leirin kesto ja tavoite Punasolumassan lisäämiseksi leirin keston tulee olla riittävän pitkä. KOP-projektin kokemuksen perusteella ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan suositeltava korkeanpaikanleirin kesto kannattaa olla 21-31vrk. Myös lyhyemmällä leirin kestolla voi olla positiivisia vaikutuksia. Leirin kesto kannattaa suunnitella palvelemaan tavoitetta. Mikäli leirin tavoitteena on punasolumassa lisääminen niin 21-31vrk:n mittainen leiri suositeltavaa. *Punasolumassa muutokset eri kestoisilla leireillä ja vertailu alppimajaan 7

8 Esimerkki Tavoite Kesto A Kehittää yleistä kuntoa, erityisesti aerobista kapasiteettia 10-14vrk B Valmistautua korkean tehon harjoitteluun (korkeanpaikanharjoittelun 14-21vrk jälkeen) C Parantaa kilpailusuorituskykyä 17-21vrk D Parantaa kilpailusuorituskykyä (ja lisätä hematologisia vaikutuksia altistamalla elimistöä riittävän pitkään hypoksialle (verrattuna esim. C:n)) 28-31vrk Esim. A KPH PAL MÄÄRÄ Vko nro Esim. B KPH PALAUTUMINEN TEHOHARJOITTELU VIIMEISTELY KILPAILUT Vko nro Esim. C/D MÄÄRÄ PALAUTUMINEN KPH VIIMEISTELY KILPAILUT Vko nro *KPH korkeanpaikanharjoittelu, PAL palautuminen Milloin palataan meren pinnan tasolle ennen kilpailuja? KOP-projektin ja tutkimusten mukaan ei voida suoraan sanoa milloin olisi parasta palata meren pinnan tasolle ennen kilpailuja. Korkeanpaikanharjoittelun yksilölliset vaikutukset otettava huomioon ja kokemus osoittaa kullekin yksilölle parhaiten toimivan tavan. KOP-projektin kokemuksen mukaan paras suorituskyky on näyttänyt osuvan heti tai päivän kohdalle merenpinnan tasolle pääsyn jälkeen. Vaihteluväli on suuri ja korkeanpaikanharjoittelun yksilölliset vaikutukset ovat suuria. Hematologiset ja hengitykseen liittyvät tekijät: Ei merkittävää punasolumassan vähenemistä ensimmäisen 14 vrk aikana o Paras aika kilpailla ensimmäisen kahden viikon aikana?! Parempaa harjoittelua ensimmäisen 30 vrk aikana, kun on luonnollisesti veritankattu o Paras aika kilpailla vasta 30 vrk jälkeen?! Hengityksen taloudellisuus paranee vuoristossa ja säilyy uudella tasolla < 6 päivää Hengityksen taloudellisuus heikkenee 6 21 päivien aikana alle ennen vuoristoleiriä mitatun arvon Urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus on rajoittunut, eivät saa vuoristoharjoittelusta samaa hyötyä kuin urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus ei ole rajoittunut 8

9 *paras aika kilpailuille meren pinnan tasolle paluun jälkeen (mm. Mann, Suslov, Bueno ja Popov) Miten harjoittelua ja sopeutumista seurataan korkealla? Periaatteessa elimistön kuormittumista ja palautumista seurataan korkealla samalla tapaa kuin meren pinnan tasolla. Kuten ensimmäisen liittojohtoisen korkeanpaikanleirin jälkeen todettiin, niin korkeanpaikanharjoittelussa ongelmana ei ole kuormittuminen vaan palautuminen. Tästä syystä sopeutumista ja palautumista tulee seurata normaalia tarkemmin. Painon seuranta, aamupaino: Painon mittaaminen on yksinkertainen menetelmä nestetilan arviointiin. Menetelmän toistettavuus on hyvä, jos olosuhteet vakioidaan huolellisesti (mittaus aina ennen aamutoimia). Erityisesti korkeanpaikanleirillä on tärkeää seurata nestetilan muutoksia, koska plasmatilavuus pyrkii korkealla pienenemään. Punnitsemalla päivittäin kehon painoa, voidaan arvioida, onko nesteiden ja hiilihydraattien saanti ollut riittävää. Nestetilaa arvioidessa painon pieneneminen kertoo mahdollisesta nestevajeesta. Rasituksen aikana pudotettu paino on teoriassa yhtä suuri kuin menetetyn nesteen ja hiilihydraattien summa. Nestetasapaino palautuu, kun lähtöpaino saavutetaan. Pidemmällä aikavälillä aamupainon mittaaminen toimii hyvänä nestetasapainomittarina. Aamupainon tulisi pysyä lähes muuttumattomana. Jos aamupaino pienenee normaalista, voidaan sen olettaa johtuvan suurimmaksi osaksi nestevajauksesta. Kehon paino antaa luotettavan ja nopean tuloksen nestetilasta verrattuna muihin käytettyihin metodeihin (Martarelli, Uguccioni, Stauffacher, Spataro, Cocchioni & Pompei 2009.) Täytä seurantaa mielellään joka päivä, vähintään kolmena arkipäivänä ja yhtenä viikonlopun päivänä. Seurantaa tulee olla tehtynä leiriä edeltävältä ajalta (vähintään 2 viikkoa). 9

10 *kuva aamupainon seurantaan suunnitellusta työkalusta 70, , ,5 tytöt pojat tytöt pojat *kuvat tyttöjen ja poikien aamupainon seurannasta Huomioita: painon seuranta hyvä väline, nesteen määrä kehossa (myös paino) lisäksi voisi olla hyvä seurata juodun nesteen määrää (dl/pvä, juomapäiväkirjalla) ja mahdollisesti ruokapäiväkirja (voisi olla kuva lautasesta ennen ateriaa ja aterian jälkeen) urheilijoilla painon muutokset tulee olla maltillisia periaatteessa painon tulee nousta ensimmäisten päivien aikana suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä 10

11 Virtsanominaispaino (VOP): Ihmisen menettäessä nestettä elimistö reagoi siihen pienentämällä virtsan määrää sekä väkevöittämällä sitä. Nestetasapainon suhteellisen kuvan saamiseksi voidaan mitata virtsan osmolaliteettia tai ominaispainoa. Menetelmä on periaatteessa hyvä, mutta fysiologinen variaatio on suuri. Toistettavuuden kannalta mittausolosuhteet tulee vakioida äärimmäisen huolellisesti, jotta testi olisi luotettava. Mittaaminen on helppoa ja oikein suoritettuna vakioiduissa olosuhteissa se toimii hyvänä nestetasapainon arvioijana. Virtsan osmolaliteetin tai ominaispainon mittaaminen ei kuitenkaan anna absoluuttista tulosta, koska ruokavaliolla voi olla vaikutusta tulokseen. Hyvässä nestetasapainossa aamuvirtsan väri on vaaleahko ja määrä runsas. Jos virtsaa erittyy aamulla vähän ja sen väri on tumma, nestevaje on todennäköistä. Virtsan osmolaliteetilla tarkoitetaan liukoisten osasten määrää vesikiloa kohti, ja se vaihtelee milliosmoolia. Virtsan osmolaliteetti on sama kuin plasman ( mosm/kg), kun munuaiset eivät kykene laimentamaan eivätkä väkevöimään virtsaa. Tämä on merkki munuaisten reservien loppumisesta, jolloin toimivia nefroneja on vain kymmenesosa normaalista. (Nienstedt ym. 1999, 356.) *esimerkit virtsan väristä ominaispainon ollessa ja Huomioita: toistettavuus - mittausolosuhteet tulee vakioida huolellisesti, jotta testi antaa luotettavaa tietoa mittaaminen on helppoa ja oikein vakioiduissa olosuhteissa toimii hyvin nestetasapainon arviointiin hyvä väline / mittari, helppo käyttää ja konkreettinen virtsan ominaispainon muutokset tulee olla maltillisia nestetilan arviointiin helpoin mittari on edelleen virtsan värin tarkkaileminen? suositellaan käytettäväksi ainakin korkeanpaikanleireillä Ortostaattinentesti ja leposyke: Urheilijoiden käytössä oleva autonomisen hermoston toimintakoe eli ortostaattinentesti. Testi perustuu asennon muutoksesta aiheutuvaan sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktiivisuuden muutoksiin sekä niiden vaikutuksesta sykkeeseen. Vertaamalla syketuloksia aikaisempiin tuloksiin pystyy urheilija seuraamaan autonomisen hermostonsa tilaa, eli onko elimistö palautunut kuormituksesta vai ei. 11

12 Testi suoritetaan aamulla siten, että heräämisen jälkeen ollaan selin makuulla 5 minuuttia, josta merkataan ylös matalin syke = HRmin. Tämän jälkeen noustaan seisomaan. Kirjataan ylös syke 1min ja 2min kohdalta. Korkein sykearvo seisomaan nousun jälkeen = HRmax. Testi perustuu asennon muutoksesta aiheutuvaan sykkeen nousuun. Vertaamalla syketuloksia aikaisempiin tuloksiin voidaan seurata autonomisen hermostonsa tilaa eli sitä onko elimistö palautunut kuormituksesta vai ei. HRmin on havaittu nousevan lyhytkestoisen ylirasitustilan seurauksena ja laskevan elimistön palautuessa. Leposykkeen mittaamista käytetään palautumistilan seurannassa. Leposykkeen on havaittu nousevan lyhytkestoisen ylirasitustilan seurauksena ja laskevan elimistön palautuessa. Luotettavin tulos saadaan mittaamalla leposyke aamulla ennen sängystä nousemista. Ortostaattisen testin HRmin toimii leposykkeenä. Leposyke tulee siis samalla kun teet ortostaattisen testin. Sydämen sykkeen nousu ei makuulta seisomaan siirryttäessä normaalisti ylitä 20 lyöntiä minuutissa. (Thulesius 1976) Täytä seurantaa mielellään joka päivä, vähintään kolmena arkipäivänä ja yhtenä viikonlopun päivänä. Seurantaa tulee olla tehtynä leiriä edeltävältä ajalta (vähintään 2 viikkoa). *esimerkki ortostaattisenkokeen mittaamiseen tehdystä työkalusta Orto HRmin Orto HRmax *kuvat ortostaattisenkokeen tuloksista yhdeltä KOP-projektin leiriltä (KA) 68 12

13 Orto *kuvat ortostaattisenkokeen tuloksista yhdeltä KOP-projektin leiriltä (KA) Huomioita: hyvä ja helppo toteuttaa (valineet: sykemittari) mittaamisen vakiointi sekä pidempiaikainen seuranta tärkeää! HRmax suositellaan vakioitavaksi 2min kohdalle kuormittumisen ja palautumisen seurantaan toimiva väline (vaatii pidempiaikaista seurantaa) suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä Kuormittavuuden tunne: Kuormittavuuden tunteen kuvaamiseen käytettiin 0-10 asteikkoa. Asteikon avulla arvioidaan kuinka väsyneeksi uimari itsensä tuntee. Asteikko alkaa nollasta. 0- kohta kuvaa olotilaa, joka ei ole ollenkaan rasittunut. Asteikko päättyy 10:een, joka kuvastaa suurinta mahdollista väsymystä. Kokonaiskuormituksen seurannasta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä kun seurantaa tehdään päivittäin ja pitkällä aikavälillä. Täytä seurantaa mielellään joka päivä, vähintään kolmena arkipäivänä ja yhtenä viikonlopun päivänä. Seurantaa tulee olla tehtynä leiriä edeltävältä ajalta (vähintään 2 viikkoa). *esimerkki rasittuneisuuden mittaamiseen tehdystä työkalusta 13

14 6 Tunne *kuva subjektiiviesta tuntemuksesta yhdeltä KOP-projektin leiriltä (KA) Havaintoja: osalle uimareista oman subjektiivisen tuntemuksen seuranta oli uutta erittäin käyttökelpoinen kuvaamaan harjoittelun koettua kuormittavuutta kun seurantaa on riittävän pitkältä ajalta vapaa-ajan toiminnot saattoi vaikuttaa liiaksi tuntemukseen käyttö vaatii totuttelua ja pidempiaikaisempaa seurantaa mukailee melko hyvin kovia ja keveitä harjoituspäiviä suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä Suorituskyvyn seuranta: Suorituskykyä mittaavia kontrolleja tai testejä satoja ellei tuhansia erilaisia. Harjoituksissa voi seurata mm. harjoituksen kuormittavuutta syke- tai laktaattimittauksen, hapenkulutuksen sekä subjektiivisen tunteen avulla. Edellä mainitut mittarit eivät kuitenkaan ota huomioon harjoituksen keston merkitystä kuormittavuuteen, vaan mittaavat oikeastaan harjoituksen intensiteettiä. Nämä arvot palautuvat melko nopeasti harjoituksen jälkeen lepotilaa vastaavalle tasolle, joten pitkäaikaisia vaikutuksia niistä on vaikeaa nähdä. Lisäksi jokainen ihminen reagoi omalla tavalla harjoitukseen mm. iästä, harjoitustaustasta, terveydentilasta, vuorokaudenajasta tai edellisen yön unimäärästä riippuen. Uintisuorituskykyä seurataan uintivauhteja sekä kilpailunomaisia suorituksia apuna käyttäen. Uintivauhteja seurataan esimerkiksi kontrollisarjoja tai -suorituksia apuna käyttäen, kontrollisarjat rakennetaan uimarin tausta ja päämatka huomioiden. Tyypillisesti kontrollisarjasta otetaan ylös käsivetojen määrä, vetotiheys, aika, syke sekä tuntemus. Kontrollisarja toistetaan säännöllisin väliajoin. Muuttujien avulla voidaan arvioida kuormittumisen sekä palautumisen tilaa. Hermolihasjärjestelmän palautumista voidaan seurata mm. kontaktimaton avulla. KOP-projektin yhteydessä käytettiin hermoston palautumista ja suorituskykyä mittaavina testeinä: lajinopeus 25m ja esikevennettyhyppy kontaktimatolla. 14

15 *esikevennetyn hypyn KA tuloksen muutokset yhdeltä KOP-leiriltä Huomioita: suunnittele kontrolliharjoitteet hyvin etukäteen toteuta vain sellaisia kontrolliharjoituksia joille tarvetta suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä Harjoitustilan seuranta: Liian lyhyt palautuminen johtaa ylikuormitustilaan, liian pitkä puolestaan saattaa estää harjoitusvaikutuksen syntymisen. Käytössä on subjektiivisen tunteen seuraamista sekä monia eri sykeanalyyseihin perustuvia menetelmiä. Suurin osa harjoitustilan sykeseurannasta perustuu autonomisen hermoston tilan kuvaamiseen sydämen sykevaihtelun avulla. Myös unen määrää ja sen laatua käytetään harjoitustilan seurannassa. Mikäli unimäärät ovat vähäisiä ja laatu huonoa, tulee tämä ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa sekä toteutettaessa. KOP-projektin yhteydessä osa urheilijoista toteutti unimäärän ja unenlaadun tarkkailua. Lisäksi päivittäiset harjoitusminuutit otettiin yhtenä lukuna huomioon kun arvioitiin urheilijan harjoitustilaa (subjektiivinen tuntemus x harjoitusminuutit). Huomioita: unen määrä tärkeä palautumisen kannalta vuorokaudessa nukuttujen tuntien määrä, huom. päiväunet opettaa urheilijalle syy-seuraus suhteita Happisaturaation seuranta: Happisaturaatio kertoo veren happikylläisyyden. Käytännössä siis kyse siitä kuinka paljon soluilla on happea saatavilla. Happisaturaatio määritetään hapettoman ja hapellisen hemoglobiinin suhteesta. Happisaturaation arvo kertoo hapen riittävyydestä. Seuraamalla happisaturaatiota 15

16 pystytään ennakoimaan terveydentilan muutoksia ja arvioimaan mahdollinen levon tai jopa hoidon tarve. Valtimoveren happikyllästeisyys (SaO2) on normaalisti noin 97 %. 97 Happisaturaatio *hapisaturaation muutokset yhden leirin aikana (KA) Huomioita: konkreettinen happisaturaation muutokset oletetun kaltaiset helppo käyttää mittausta ei voi tehdä märästä sormesta, harjoituksen aikaiset mittaukset vaatii sormen kuivauksen suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä Yösykeanalyysi: Sykevälivaihtelu on menetelmä, jonka avulla voidaan kerätä tietoa sydämen autonomisen hermoston toiminnasta. Harjoituksen aikana sykevälivaihtelu yleensä pienenee harjoituksen tehon ja sykkeen noustessa. Psyykkinen ja henkinen stressi vaikuttaa myös sykevälivaihteluun. Stressi laskee sykevälivaihtelua. Sykevälivaihtelua säätelee autonominen hermosto. Parasympaattinen toiminta laskee sykettä ja nostaa sykevälivaihtelua. Sympaattinen toiminta nostaa sykettä ja laskee sykevälivaihtelua. Jos sykevälivaihtelu laskee selvästi, se on merkki liiallisesta harjoituskuormasta tai stressistä. 16

17 *kuva Firstbeat-sport ohjelmiston antamasta stressiraportista Huomioita: konkreettinen ja tunteeton urheilijoille luottamusta herättävä vain osa kuormittumisen ja palautumisen seurantaa vaatii pitkäaikaisseurantaa (useita viikkoja, palautunut tila vs. rasittunut tila) suositellaan käytettäväksi varsinkin korkeanpaikanleireillä Seurantamenetelmät Vuoristoleirien yhteydessä mitattiin verimuuttujat, kerättiin harjoittelutieto sekä seurattiin urheilijan elimistön kuormittumista korkeassa ilmanalassa. Jokaisen korkeanpaikan leirin yhteydessä urheilijoiden veriarvot mitattiin ennen leiriä ja 1 2 päivää leirin jälkeen. Ensimmäisellä mittauskerralla halutaan varmistaa, että elimistössä ei ole raudan puutetta eikä elimistössä ole tulehdustilaa, jotka molemmat vaikuttavat harjoitusvasteeseen vuoristossa. Veren hemoglobiinimassaa ja verivolyymiä mitattiin Helsingin Liikuntalääketieteen keskuksessa. Jokaisella mittauskerralla mitattiin seuraavat verimuuttujat: perusverenkuva (PVK), seerumin rautavarastoja kuvaavat arvot (S-Ferrit ja fs-tfr), tulehdusta kuvaava S-hs-CRP, punasolumassa ja verivolyymi (CO-menetelmä) Vuoristoleirin aikaisen harjoittelun urheilija kirjasi harjoituspäiväkirjaan. Harjoittelun ja matalan happiosapaineen aiheuttamaa kuormitusta leirin aikana seurattiin mittaamalla sykettä harjoituksista ja levossa (yösykeanalyysi ja/tai ortostaattinenkoe). Tämän lisäksi urheilijat seurasivat happisaturaatiota korkealla sekä kuormituksessa että levossa. 17

18 Harjoittelu-, kuormitus- ja verianalyysitietojen analysoinnista ja yhteenvedosta vastaa KIHU. Yksilöllisyys korkeanpaikanharjoittelussa Yleisesti ottaen merenpinnan tasolla parhaisiin suorituksiin kykenevät uimarit ovat myös parhaita ohuessa ilmanalassa. Kuitenkaan suorituskyky merenpinnan tasolla ei ennusta sopeutumista ohuen ilmanalan olosuhteisiin. Lähtökohtaisesti korkeanpaikanharjoittelua ei kannata lähteä suunnittelemaan tai toteuttamaan mikäli urheilijoiden harjoitustausta ei ole riittävän vahva ja terveys hyvä. Myöskään urheilijan iällä ei ole rajoittavaa vaikutusta (sopii myös lapsille ja vanhuksille). Erot naisten ja miesten (tyttöjen / poikien) välillä olemassa. Näyttäisi siltä, että naisten anaerobinen vaste ohuessa ilmanalassa voimakkaampi kuin miehillä. Lisäksi naiset reagoivat hypoksiaan voimakkaammin kuin miehet (aineenvaihdunta). Myös viitteitä naisten pienemmästä maksimaalisen hapenottokyvyn laskusta suhteessa miehiin olemassa. Mielialan muutoksissa ei ole havaittu eroja ohuessa ilmanalassa suhteessa merenpinnan tasolla tapahtuvaan harjoitteluun. Keskeisimmät asiat pitkillä leireille mielialan muutoksiin ovat siis jossain muussa kuin ohuessa ilmanalassa (mm. viihtyisyys, ilmapiiri, turvallisuuden- ja kuuluvuudet tunne, lepotilat, ravinto, harjoitustilat ja välineet, jne.). Yleisesti Sierra Nevadan harjoituskeskus todettiin projektin aikana erittäin viihtyisäksi mielekkääksi paikaksi. Pitkillä leireillä huomioitava myös henkinen jaksaminen ja oheistoimintaa kannattaa miettiä etukäteen. Korkeanpaikanharjoittelun soveltuvuudesta eri yksilöille voisi sanoa, että kokemus ja kokeilu opastaa. KOP-projektin aikana leirit pyrittiin suunnittelemaan niin, että urheilijat olisivat lähes samoissa harjoituskauden vaiheissa. Urheilijoilla oli kuitenkin hyvin erilaiset kauden vaiheet menossa johtuen esim. tavoitekilpailuiden ajankohdasta. Tämä on myös hyvä huomioida suunniteltaessa korkeanpaikanharjoittelua: missä harjoituskauden vaiheessa kullekin yksilölle sopii ja kenelle ei. 18

19 CAR Sierra Nevada KOP-projektin leirit toteutettiin CAR Sierra Nevadassa, 2320m. CAR Sierra Nevada sijaitsee lähellä Sierra Nevada kansallispuistoa Granadassa (Espanja). Periaatteessa vuoristossa ollaan kaukana keskustan tarjoamista virikkeistä ja aktiviteeteista. Lähellä on laskettelukeskus ja pieni kylä joka aktiivinen laskettelusesongin aikaan. Keväällä ja kesällä kylässä ei tapahdu juuri mitään. Lisätietoja keskuksesta: *CAR Sierra Nevada kartalla. CAR Sierra Nevada: Centro de Alto Rendimiento de Sierra Nevada Consejo Superior de deportes Tlf: Código Postal: (Monachil) Granada Suomesta lähdettäessä helpointa on lentää Malagaan ja sieltä järjestää kuljetus vuoristoon harjoituskeskuksen kautta. KOP-projektin leireillä käytimme myös junaa ja linja-autoa siirtymisiin Malagan lentokentältä Granadaan, josta harjoituskeskus oli järjestänyt kuljetuksen vuorille. Lähtökohtaisesti voisi todeta, että matkustaminen Sierra Nevadaan Suomesta on melko vaivatonta ja myös julkisilla yhteyksillä matka onnistuu melko vaivatta. Harjoituskeskus on viihtyisä ja siisti. Ruoka tarjoillaan salaatin osalta seisovasta pöydästä ja annokset linjastosta. Jokaisella aterialla on kasvisvaihtoehto ja proteiinin saanti on huomioitu mm. vähintään kahdella eri lihavaihtoehdolla. Kokonaisuutena ruokailut toimivat kiitettävästi, tosin ruokailuajat Suomalaisille hieman poikkeavat (mm. päivällinen tarjoillaan illalla). Koko harjoituskeskus sijaitsee samassa rakennuksessa. Liikkuminen keskuksessa on helppoa ja suorituspaikat on helposti löydettävissä. Suorituspaikkojen osalta kuntosalit ja muut oheisharjoitustilat ovat uintiurheilijoille loistavat. 19

20 Uima-altaassa on kuusi 50m rataa joissa on molemmissa päädyissä takalaudalliset lähtökorokkeet. Radat ovat leveät. Harjoituskeskus mitoittaa maksimissaan 6 uimaria / rata. Allastilat ovat viihtyisät ja altaan välittömässä läheisyydessä on liikuntatila joka on suunniteltu yhdistelmäharjoituksia silmälläpitäen. Lisäksi allastiloissa on erikseen jumppatila. Majoitus tapahtuu kahden tai kolmen hengen huoneissa. Huoneissa on omat wc ja suihkutilat, tv ja internetyhteys. Lisäksi aulassa on tarjolla muutama tietokone asiakkaiden käyttöön. Harjoituskeskuksessa on myös asiakkaiden käyttöön tarkoitettu pesula. Lisäksi keskuksesta löytyy ajanviettoon mm. auditorio, kiinteä pingispöytä, kahvio, biljardipöytä ja oleskelutiloja. Myös esteettömyys on huomioitu ja paraurheilijat käyttävät harjoituskeskuksen palveluja suuressa määrin. Harjoituskeskusta löytyy lisäksi mm. sauna, palautumista edistäviä toimintoja (kylmäkuuma altaat, hierontaa, fysioterapia, jne.). Harjoituskeskuksessa on oma biomekaniikan ja lääkintäpuolen osasto. Uinnin osalta keskuksesta on ostettavissa erilaisia testaus ja mittauspalveluita. Keskuksen biomekaniikan osasto vastaan Espanjan uinnin kilpailuanalyysien ja osasta maajoukkueiden testauksista sekä tekniikkakuvauksista. Tekniikkakuvauksiin uima-altaalla on mm. 14 kameran kiinteä kuvaussysteemi ja 5kpl lasiseiniä joiden takaa näkee uima-altaaseen vedenpinnan alapuolelle. 20

21 Uintiurheiluun soveltuvia korkeanpaikanharjoituskeskuksia: Espanja, Sierra Nevada, 2320m USA, Flaggstaff, 2300m Bulgaria, Belmeken, 2000m Mexico, San Luis Potos, 1900m Ranska, Font Romeu, 1895m Etelä-Afrikka, Pretoria, 1600m 21

22 KOP-muita havaintoja: Osalle uimareista leireistä selvää hyötyä: Uimarin tuntemukset ja valmentajan kommentit sekä kilpailutulokset Osalle uimareista hyödyt todennettavissa selvästi Osalle uimareista leiristä saattoi olla jopa haittaa tai selvää näyttöä hyödyistä ei ole / ei ole saatu tietoon Tutkimusten mukaan 53-56% urheilijoista hyötyy 18% ei vaikutusta 18% vaikutukset negatiivisia, ei tiedetä miksi Isona yhteenvetona: Optimikorkeus korkeanpaikanharjoittelulle on m Punasolumassan kasvuun tarvitaan vähintään kolme mieluummin neljä viikkoa Paras aika kilpailla on ensimmäinen viikko tai 2 3 viikon jälkeen Parhaan hyödyn harjoittelusta saa seuraamalla elimistön reaktioita ja suorituskykymuutoksia Punasolumassan kasvu pienentää rautavarastoja = ravintolisän käyttö ennen leiriä, leirin aikana ja leirin jälkeen suositeltavaa Valmentajan vastuu ja urheilijan vastuu kokonaisseurannasta! Seurannat hyvä aloittaa ajoissa Urheilijan tulee olla terve ja hyväkuntoinen mennessään korkealle Nesteytys huolehdittava hyvin Kokonaispalautumisesta huolehtiminen o Fysiologinen, neuraalinen kuin mekaaninen taso (esim. Olkapäät) 22

23 Ortostaattinen ja sykeseuranta ovat tärkeitä KOP-projektin mahdolliset vaikutukset: Kokemus, uudet tiedot ja taidot Punasolujen tuotanto Hemoglobiini Lihasten hiussuonisto Lihasten entsyymiaktiivisuus Happamuuden puskurointi Elimistö harjoittelee vaikka levätään, nopeampi mukautuminen? Positiivinen psykologinen ja sosiaalinen ilmapiiri Lisää uusia virikkeitä harjoitteluun Uimareiden kokemuksia leireiltä ja projektista: opin harjoittelusta korkeanpaikanleirillä veriarvot paranivat, mutta uinti tuntui puutuneelta 2-3 viikkoa leirin jälkeen, mikä oli yllätys tuntemukset osittain päinvastaisia kuin oli olettanut ohuessa ilmanalassa pitää huolehtia lihashuollosta vielä paremmin kuin kotona kaikkia mittauksia ei tahtonut muistaa tehdä painon tarkkailu oli hyvä ja jatkoin sitä koko kauden ajan jos useita korkeanpaikanleirejä/12kk niin paikka voisi vaihtua, pari leiriä vielä menee tosi hyvin Ohjeet: Suunnittele etukäteen o Kenelle, mitä, missä, miten Terveystilanne o Vain terveenä leirille Sopeutumisvaihe tarkasti o Seuranta Muista missä olet (vuorilla) o Vaatetus, aurinko, tuuli Nesteytys ja ravinto o Seuranta Ohjelmointi o Laatu ja määrä Tieteellinen seuranta o Luotettava, puolueeton 23

24 Lähteet: A. Nummela Esitys: Korkeanpaikan harjoittelun yksilöllinen seuranta huippukestävyysurheilijoilla, Suomen uimaliitto , Helsinki Olympiakomitea: Korkeanpaikanharjoittelu, J. Peltosen esitys A. Nummelan esitys: Korkeanpaikanharjoittelu, O-P. Kärkkäinen esitys: Vuoristoharjoittelu, R. Nieminen esitys: Korkeanpaikan harjoittelupalaute, Suomen Uimaliitto: Korkeanpaikan harjoittelukulttuurin kehittämishanke, hakemus, H. Pirinen, Juoksijoiden nestetila ja sen muutokset erilaisten kestävyystyyppisten harjoitusten yhteydessä, 2009 Ferran A. Rodríguez, The ALTITUDE Project, 2011 M. J. TRUIJENS, Effect of high-intensity hypoxic training on sea-level swimming performances, 2003 B. Friedmann, Individual variation in the erythropoietic response to altitude training in elite junior swimmers, 2005 Suomen Uimaliitto, KOP-projektin materiaali ja aineisto, Suomen Urheiluopisto, valmentajakoulutuksen materiaali, M. Mäki, korkeanpaikanharjoittelu vaikutukset uimarin suorituskykyyn sekä harjoitustilaan,

25 Keskustelu / Haastattelu Harri Hakkarainen Keskustelu / Haastattelu Ismo Hämäläinen Keskustelu / Haastattelu Rami Virlander Keskustelu / Haastattelu Timo Vuorimaa Omat kokemukset 25

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

Hämeentie 105 A FI-00550 Helsinki Tel. +358 44 5490 300 Fax +358 9 5840 0496 finnish.swimming@uimaliitto.fi www.uimaliitto.

Hämeentie 105 A FI-00550 Helsinki Tel. +358 44 5490 300 Fax +358 9 5840 0496 finnish.swimming@uimaliitto.fi www.uimaliitto. KOP 2012-2013 Suorituskyvyn seuranta Harjoituksissa seurataan mm. harjoituksen kuormittavuutta syke- tai laktaattimittauksen, hapenkulutuksen sekä subjektiivisen tunteen avulla Edellä mainitut mittarit

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

PEURUNKA OSAPROJEKTI 1) LIIKUNTATAPAHTUMIEN FYSIOLOGINEN TARKASTELU 2) KÄYTÄNNÖN HAASTEET MITTAUSTYÖSSÄ

PEURUNKA OSAPROJEKTI 1) LIIKUNTATAPAHTUMIEN FYSIOLOGINEN TARKASTELU 2) KÄYTÄNNÖN HAASTEET MITTAUSTYÖSSÄ PEURUNKA OSAPROJEKTI 1) LIIKUNTATAPAHTUMIEN FYSIOLOGINEN TARKASTELU 2) KÄYTÄNNÖN HAASTEET MITTAUSTYÖSSÄ Heikki Ruskon Juhlaseminaari 15.5.2007 KUNTOUTUSPÄIVÄN LIIKUNTA Ryhmä- ja yksilöliikunnan tehokkuus

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen?

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen? OSA 19 naisvaltaiseen harjoittelun kuorongelmaa. Ongelma syntyy, jos hän ei palaudu urheilusuorituksesta. Kunto nousee kun palaudutaan tätä kutsutaan superkompensaatioksi. Ja siksi palautuminen on niin

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus ja palautuminen 13.6.2007 Pajulahden urheiluopisto. Satu Tuominen, Jyväskylän yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus ja palautuminen 13.6.2007 Pajulahden urheiluopisto. Satu Tuominen, Jyväskylän yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus ja palautuminen AUDI kesäleiri 11.-13.6.2007 13.6.2007 Pajulahden urheiluopisto Palautuminen Mitä osa-alueita palautuminen pitää sisällään? Ravitsemus Muut stressitekijät Lepo

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta. Kisakallio 2014

Harjoittelun seuranta. Kisakallio 2014 Harjoittelun seuranta Kisakallio 2014 Mitä harjoittelun seuranta on? Mitä tiedämme kv. huipputason urheilijoista / joukkueista liittyen harjottelun seurantaa Toistuvasti huippusuorituksiin yltävät urheilijat

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Ajoharjoittelu Tomi Konttinen 2016

Ajoharjoittelu Tomi Konttinen 2016 Ajoharjoittelu Ajaminen Mitä ominaisuuksia ajaminen vaatii? Ominaisuudet ja ajaminen Taito Kyky omaksua uusia asioita, olennaista ajotaidon kehittämisessä Lihaskoordinaatio Lihasten hallinta tarkkuutta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSIN TEKNOLOGIAJOHTAJA Firstbeat on peruste.u 2002 Jyväskylässä Taustalla pitkäaikainen, moni:eteinen tutkimus fysiologian, matemaa=sen mallintamisen

Lisätiedot

Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014

Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014 Yleiskatsaus taitouintimaailmaan 15.09.2014 Taitouinti pähkinänkuoressa Taitouinti on olympialaji, jota harrastetaan kaikilla viidellä mantereella, noin 90 eri maassa. Suomessa taitouinnin harrastajia

Lisätiedot