Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "24.11.2014 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry"

Transkriptio

1 Kuluttajakysely 2014 Selvitys Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n toteuttamasta palveluiden tilaa sekä eettistä kuluttamista kartoittavasta kyselystä Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto Vastaajien taustatiedot Kyselyn tulokset Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Yhteenveto Liitteet Kyselylomake

3 1. Johdanto Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka ajaa kuluttajan etuja ja oikeuksia sekä toteuttaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Kuluttajaliitto on toteuttanut elo-syyskuussa 2014 kuluttajien mielipiteitä erilaisista palveluista sekä eettisestä kuluttamisesta kartoittavan kyselyn. Kyselyn tavoitteena oli saada monipuolisesti tietoa kuluttajien näkemyksistä erilaisiin yhteiskunnan palveluihin sekä eettiseen kuluttamiseen liittyen. Kysely on toinen liiton toteuttama Kuluttajakysely. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä pankki-, posti-, ruoka-, asumis- sekä terveydenhoitopalveluista. Palveluita kartoittavien kysymysten lisäksi kysely sisälsi osion, jossa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin avoimella internetkyselyllä, johon sisältyi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tässä selvityksessä kyselyn tuloksista esitellään ensin tarkemmin kyselyn aineistoa ja sen keruuta. Tämän jälkeen aineiston analyysi aloitetaan keskeisten tunnuslukujen esittelyllä, josta siirrytään tarkempiin tutkimustuloksiin käsitellen jokainen kyselyn aihealueista kerrallaan. Lopuksi pureudutaan johtopäätöksiin tuloksista ja tiivistetään keskeisimmät tulokset. 2

4 2. Aineisto Kuluttajakyselyn aineistonkeruu tapahtui elo-syyskuussa 2014 avoimella internetkyselyllä, joka julkaistiin osoitteessa https://my.surveypal.com/kuluttajakysely. Kyselyn linkki julkaistiin sekä Kuluttajaliiton että liiton yhteistyöjärjestöjen internetsivustoilla sekä Facebook-sivustoilla, Kuluttajaliiton paikallisjärjestöjen internetsivustoilla sekä sähköpostilistoilla ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten sähköpostilistoilla. Kyselyn näki 602 henkilöä ja siihen vastasi 325 henkilöä. Kuluttajakyselyn aineisto koostuu itsevalikoituneesta näytteestä, johon vastaajat ovat valikoituneet eisatunnaisesti. Vaikka kyselyn vastauksia ei voidakaan yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia, vastauksista saadaan mielenkiintoista informaatiota liittyen palveluihin ja esimerkiksi paikkakuntakohtaisiin eroavaisuuksiin, kun tarkastellaan erilaisten palveluiden tilannetta ja laatua. Kuluttajakysely tarjoaa näin arvokasta tietoa kuluttajien mielipiteistä. Kyselyssä esitettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen vastausten antaman informaation lisäksi myös avointen vastausten analyysi on tarjonnut tärkeää tietoa palveluiden tilasta sekä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn vastaajista runsas osuus vastasi myös avoimiin kysymyksiin. Kaikkien kyselyn osa-alueiden osalta on löytynyt kiinnostavia tuloksia, ja näitä esitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 325 henkilöä. Vastaajista 79,6 % (n=253) oli naisia ja 18,2 % (n=58) oli miehiä. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %). Muut vastaajat kuuluivat ikäryhmiin (10,5 %), (6,8 %), (5 %), (6,8 %) sekä yli 74-vuotiaat (0,9 %). 0,9 % vastaajista ei halunnut vastata kysymykseen iästään. 40% 30% 20% 10% 0% 0 alle 15- vuotias 37,2% (120) 31,9% (103) Vastaajien ikä 10,5% (34) 6,8% (22) 5% (16) 6,8% (22) yli 74- vuotias (Vastaajia 323; Keskiarvo: 3,45; Keskihajonta: 1,69) 0,9% (3) 0,9% (3) En halua vastata 3

5 Lähes puolet vastaajista (48,8 %) kuului tulotasoltaan ryhmään, jonka henkilökohtainen tulotaso oli euroa kuukaudessa. Kaikista kyselyssä määritellyistä tulotasoryhmistä löytyi vastaajia, mutta kyselyyn vastanneista selkeästi suurimman osan voi määritellä pienituloisiksi. Vastaajien henkilökohtainen tulotaso /kk (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) 60% 48,8% (158) 40% 20% 16,4% (53) 10,5% (34) 8% (26) 4,6% (15) 2,8% (9) 2,8% (9) 4,6% (15) 1,5% (5) 0% Yli 3500 En halua vastata (Vastaajia 324; Keskiarvo: 2,55; Keskihajonta: 2,14) En osaa sanoa Suurin osa kyselyn vastaajista ilmoitti asuinkunnakseen Helsingin (27,1 %) tai Jyväskylän (25,2 %). Vastaajia oli näiden kaupunkien lisäksi eniten Turusta (8,2 %), Espoosta (5,4 %), Porista (5,0 %), Joensuusta (5,4 %), Tampereelta (4,5 %) ja Rovaniemeltä (4,5 %). Asuinpaikkakunta Espoo Helsinki Imatra Inkoo Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kerava Kouvola Kuopio Lahti Loimaa Loviisa Merijärvi Nurmes Nurmijärvi Oulu Pirkkala Pori Porvoo Pöytyä Rauma Rovaniemi Sipoo Tampere Toholampi Turku Tuusniemi Vaasa Vantaa Ylöjärvi 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 1,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 2,80% 5,00% 4,50% 4,50% 5,40% 5,40% 8,20% 25,30% 27,10% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% (Vastaajia 317) 4

6 3. Kyselyn tulokset Tässä osiossa käsitellään kyselyn tarkempia tuloksia kaikissa kyselyn osioissa. Tuloksia tarkastellaan jokaisessa osiossa koko vastaajanäytteen osalta. Myös tuloryhmittäin ja paikkakunnittain tapahtuvaa tulosten analysointia on toteutettu. Paikkakuntakohtaisissa vertailuissa on vertailtu ainoastaan paikkakuntia, joista kyselyyn oli vastannut yli kymmenen henkilöä. Analyysimenetelminä on käytetty frekvenssien, prosenttijakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen tarkasteluja sekä ristiintaulukointia. Avointen vastausten analyysissa on menetelmänä käytetty luokittelua. 3.1 Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Postin palveluja käsittelevässä osiossa kysyttiin vastaajien syistä asioida Postissa, erilaisten postipalveluiden kokeilusta, sekä tyytyväisyydestä postipalveluihin. Postin palveluista pakettipalvelut olivat selkeästi suosituin syy asioida Postissa, vaikka palveluista nimenomaan pakettipalveluiden hintoihin oltiin vähiten tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista (64,8 %) asioi Postin toimipisteessä tai asiamiespostissa muutaman kerran vuodessa. Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Postissa kertoi asioivansa 29,9 % vastaajista. 1,5 % vastaajista asioi toimipisteissä kerran tai useita kertoja viikossa. 3,7 % vastaajista asioi Postissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan. Selkeästi suosituin Postissa asioinnin syy on paketin nouto, 82,4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa tästä syystä. Seuraavaksi yleisimpiä Postissa asioinnin syitä olivat paketin lähetys (38,9 %), postimerkkien osto (26,5 %) sekä kirjeen lähetys (23,1 %). Vain 4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa ostaakseen Postin muita tuotteita, kuten esimerkiksi paperituotteita. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi syy asiointiinsa Postissa. Asiointini syy on useimmiten Jokin muu, mikä Kirjattu kirje (nouto/osto) Postin muiden tuotteiden osto Paketin nouto Paketin lähetys Postimerkkien osto Kirjeen lähetys 2,8% (9) 9,6% (31) 4% (13) 26,5% (86) 23,1% (75) 38,9% (126) 82,4% (267) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% (Vastaajia 324) 5

7 Kyselyssä tiedustelluista Postin palveluista eniten kokeiltu palvelu oli pakettiautomaatit ja Smartposti. Kaikista kyselyyn vastanneista henkilöistä 32,9 % kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana Postin pakettiautomaatteja tai Smartpostia. Eniten edellä mainittuja palveluja oli kokeiltu ikäryhmissä sekä vuotiaat. 40 prosenttia vuotiaista ja 44,1 prosenttia vuotiaista oli kokeillut jompaakumpaa tai molempia palveluita viimeisen vuoden aikana. Paikkakunnista Smartpostia ja pakettiautomaatteja oli kokeiltu eniten Helsingissä (38,4 % vastaajista) ja Jyväskylässä (30 % vastaajista), ja vähiten puolestaan Tampereella (9,1 % vastaajista). Matkahuollon rahtipalvelu oli pakettiautomaattien ja Smartpostin jälkeen kokeilluin palvelu, sitä oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt 25,9 % kaikista vastaajista. Vähiten annetuista vaihtoehdoista oli kokeiltu rahti- ja kuriiripalveluita kirjepostille (4,9 % vastaajista). Lisäksi avoimessa vastauskentässä oli mainittu kokeilluiksi palveluiksi esimerkiksi R-Kioskin postipalvelujen käyttö sekä NetPosti. 70% 60% 32,9% (107) Olen kokeillut seuraavia palveluita viimeisen vuoden aikana 50% 25,9% (84) 40% 30% 14,5% (47) 20% 10% 4,9% (16) 2,2% (7) 0% Postin Rahti- tai pakettiautomaatit / kuriiripalvelu Smartpost kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille (Vastaajia 178) Matkahuollon rahtipalvelu Jokin muu, mikä 6

8 Postipalveluihin oltiin yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Asiamiespostien aukioloaikoihin oltiin hyvin tyytyväisiä (ka: 3,9), kuten myös toimipisteiden esteettömyyteen (ka: 3,9). Pakettipalvelujen (ka: 2,6) sekä kirjepostien hintoihin (ka: 3) oltiin vähiten tyytyväisiä, mutta näidenkään palvelujen kohdalla tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo ei ollut kovin matala. Tyytyväisyys Postin palveluihin Pakettipalvelujen hinnat Kirjepostin hinnat Jonotusajat toimipisteessä Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Toimipisteiden esteettömyys Palvelun laatu 1. luokan kirjeen kulkunopeus Asiamiespostien aukioloajat 2,6 3 3,3 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 322; Keskiarvo: 3,52) Tyytyväisyys Postin palveluihin vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin Rovaniemellä ja Joensuussa, joissa tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo Postin palveluille oli 3,8. Porin Postipalvelut saivat huonoimman keskiarvon (3,1). Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys Postin palveluihin ei eronnut merkittävästi paikkakunnittain. Tyytyväisyys Postin palveluihin paikkakunnittain Pori Espoo Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Joensuu Rovaniemi 3,1 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,8 3, Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 82; Keskiarvo: 3,45) 7

9 Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain vaihtelua esiintyy välillä 3,0 (jonotusajat, Jyväskylä) ja 4,2 (palvelun laatu, Joensuu). Paikkakunnista Joensuussa ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisimpiä Postin jonotusaikoihin (ka: 3,8), kun puolestaan Jyväskylässä jonotusaikoihin tyytyväisyys oli matalinta (ka: 3,0). Espoossa, Joensuussa, Tampereella ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisiä palvelujen saatavuuteen ja etäisyyteen. Palvelun laatuun oltiin tyytyväisiä useimmilla vertailluista paikkakunnista. Tyytyväisyys postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Turku 3,4 3,3 3,5 Tampere 3,7 3,9 4,1 Rovaniemi 3,8 3,9 4,1 Pori 3,4 3,4 3,6 Jyväskylä Joensuu Helsinki 3,0 3,3 3,2 3,8 3,7 3,6 4,0 4,2 4,0 Palvelun laatu Jonotusajat toimipisteissä Palvelun saatavuus/etäisyys Espoo 3,3 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Palvelun laatu: Keskiarvo: 3,8; Keskihajonta: 0,79 Jonotusajat toimipisteissä: Keskiarvo: 3,43; Keskihajonta: 1,02 Palvelun saatavuus/etäisyys: Keskiarvo: 3,67; Keskihajonta: 0,97) Postipalveluihin oltiin siis kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Vaihtelua esiintyi paikkakuntien välillä jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan tämä vaihtelu tapahtui melko pienellä välillä. Paikkakuntien erot tyytyväisyydessä eivät näin ollen olleet merkittäviä. Yleisimmät Postissa asioinnin syyt olivat paketin nouto ja lähetys. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat postipalveluiden osalta palveluiden hintoihin. 8

10 3.2 Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Pankkipalvelujen tilannetta kartoittavassa kyselyn osiossa tarkasteltiin kuluttajien asiointia pankin toimipisteissä sekä verkkopankissa. Tämän lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä pankkipalveluihin. Vastaajista suurin osa oli Osuuspankin (42,6 %) ja Nordean (34 %) asiakkaita. Lisäksi kyselyyn vastasi Danske Bankin (14,5 %), Aktian (9 %), Handelsbankenin (1,9 %), S-Pankin (8,6 %), LähiTapiolan (4,3 %) ja Ålandsbankenin (0,6 %) asiakkaita. Suurin osa vastaajista asioi pankin toimipisteissä muutaman kerran vuodessa (51,2 %) tai harvemmin kuin kerran vuodessa (41,4 %). Vain 4,6 % vastaajista asioi pankin toimipisteessä kerran kuukaudessa tai useammin. Loput vastaajista (2,8 %) kertoivat, etteivät he asioi koskaan pankin toimipisteissä. Verkkopankissa asiointi on sen sijaan erittäin paljon vilkkaampaa kuin toimipisteessä asiointi. 56,2 % vastaajista kertoo asioivansa verkkopankissa kerran tai useita kertoja viikossa ja 42,6 % kerran tai useita kertoja kuukaudessa. 1,2 % vastaajista asioi verkkopankissa muutaman kerran vuodessa tai ei koskaan. Asioin pankin toimipisteessä (pankkikonttorissa) keskimäärin En koskaan 2,8% (9) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 41,4% (134) 51,2% (166) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 4% (13) 0,6% (2) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 3,42; Keskihajonta: 0,64) Asioin verkkopankissa keskimäärin En koskaan 0,6% (2) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 0,6% (2) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 42,6% (138) 56,2% (182) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 1,46; Keskihajonta: 0,58) 9

11 Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana jäi hieman alhaisemmaksi kuin postipalveluiden. Pankkipalvelujen tilanne arvioitiin hyväksi verkkopankin käytön kohdalla (ka: 4,3). Myös uuden tekniikan käytön vaivattomuuden ja ymmärrettävyyden osalta tilanne arvioitiin melko hyväksi (ka: 3,8). Huonoimmaksi tilanne nähtiin pankkipalvelujen kustannusten (ka: 2,8) ja toimipisteiden jonotusaikojen (ka: 2,7) suhteen. Kokonaiskeskiarvo pankkipalvelujen tilanteesta oli 3,34. Pankkipalveluiden kokonaistilanne Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja Toimipisteiden esteettömyys Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden saavutettavuus Pankkipalvelujen kustannukset Jonotusaika toimipisteissä 3,2 3,0 2,8 2,7 3,6 3,8 4,3 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 318; Keskiarvo: 3,34) Arvio pankkipalvelujen kokonaistilanteesta vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Kokonaistilanteeseen sisältyvät arviot verkkopankin käytön nopeudesta ja vaivattomuudesta, uuden tekniikan käytön vaivattomuudesta ja ymmärrettävyydestä, toimipisteiden esteettömyydestä, asioinnin vaivattomuudesta, toimipisteiden saavutettavuudesta ja jonotusajoista sekä pankkipalveluiden kustannuksista. Pankkipalveluiden tilanne arvioitiin parhaimmaksi Rovaniemellä ja Joensuussa (ka: 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,9) Pankkipalvelujen kokonaistilanne paikkakunnittain Joensuu Rovaniemi Jyväskylä Turku Helsinki Pori Espoo Tampere 3,1 3,0 3,0 2,9 3,5 3,5 3,7 3,7 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 122; Keskiarvo: 3,29) 10

12 Pankkipalvelujen kokonaistilannetta tarkasteltiin myös pankeittain. Melko pieni osa kaikkien pankkien asiakkaista piti pankkipalvelujen tilannetta huonona. Parhaimpana pankkipalvelujen tilannetta pitivät Aktian, Handelsbankenin ja S-pankin asiakkaat. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa se, että näiden pankkien kohdalla vastaajamäärät olivat melko pieniä. Pankkipalveluja eriteltäessä eri pankkien asiakkaiden vastausten välillä ei löytynyt suuria eroja, eri pankkien asiakkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä pankkipalvelujen eri osa-alueisiin. Pankkipalvelujen kokonaistilanne pankeittain Nordea Danske Bank Aktia/ Sp/Pop Handelsbanken S-Pankki Osuuspankki Lähi- Tapiola Ålandsbanken Yhteensä ,0 % 1,5 % 4,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % ,0 % 11,9 % 20,0 % 6,3 % 0,0 % 17,6 % 12,5 % 0,0 % 15,7 % ,0 % 43,3 % 36,0 % 31,3 % 3,3 % 29,4 % 50,0 % 50,0 % 41,9 % ,0 % 38,8 % 40,0 % 56,3 % 50,0 % 41,2 % 37,5 % 50,0 % 37,7 % ,00 % 4,50 % 0,00 % 6,30 % 16, 70 % 11,80 % 0,00 % 0,00 % 3,70 % Yhteensä

13 Tilanne pankkipalveluiden jonotusajoista, saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta ei saanut suurimmalla osalla vertailtavista paikkakunnista erityisen hyvää arviota. Tilanne pankin toimipisteiden saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta arvioitiin parhaaksi Joensuussa (ka: 3,5 ja 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,4 ja 2,4). Jonotusaikojen tilannetta toimipisteissä ei missään kaupungissa nähty erityisen hyvänä (ka: 2,7). Pankkipalveluiden jonotusaika, saavutettavuus ja asioinnin vaivattomuus paikkakunnittain Turku 2,6 2,6 3,3 Tampere 2,3 2,4 2,4 Rovaniemi 3,0 3,3 3,3 Pori 2,7 2,6 3,0 Jyväskylä 2,9 3,3 3,2 Jonotusaika toimipisteissä Joensuu 3,0 3,5 3,7 Toimipisteiden saavutettavuus Asioinnin vaivattomuus Helsinki 2,4 2,8 2,8 Espoo 2,5 2,7 2,8 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Jonotusaika toimipisteissä: Vastaajia 211; Keskiarvo: 2,70; Keskihajonta: 1,13 Toimipisteiden saavutettavuus: Vastaajia 251; Keskiarvo: 2,90; Keskihajonta: 1,14 Asioinnin vaivattomuus: Vastaajia 237; Keskiarvo: 3,07; Keskihajonta: 1,10) Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana 3,34 kertoo, että palveluiden tilanne nähdään kaiken kaikkiaan hieman enemmän hyvänä kuin huonona. Paikkakuntakohtaista vaihtelua tilanteen arvioinnista esiintyy hieman laajemmalla skaalalla kuin postipalveluiden kohdalla. Pankkipalveluiden kohdalla erityisesti jonotusajat herättävät tyytymättömyyttä, ja paikkakunnista Tampereella, Porissa ja Espoossa ollaan tyytymättömimpiä pankkipalveluihin. Verkkopankkiin puolestaan ollaan tyytyväisiä, ja sitä käytetään ahkerasti. 12

14 3.3 Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Ruokaostoksiin liittyviä palveluita kartoittavassa osiossa kysyttiin ruokaostosten keskittämisestä, ruokaostosten tekemisestä internetissä sekä siitä, kuinka usein ja missä ruokakaupassa vastaajat asioivat. Vastaajat olivat pääasiassa K-ryhmän, S-ryhmän ja Lidlin asiakkaita. Ruokakauppaa valitessaan vastaajat pitivät tärkeimpinä tekijöinä ruokakaupan läheisyyttä (55,7 %), halpaa hintaa (48,9 %) ja valikoiman laajuutta (51,4 %). Hyvin pieni osa vastaajista (7 %) piti palvelua tärkeimpänä tekijänä ruokakaupan valinnassa. Bonusjärjestelmän oli arvioinut tärkeäksi 18,3 % vastaajista. Tärkeimmät tekijät ruokakauppaa valitessa En osaa sanoa Jokin muu, mikä Bonusjärjestelmä Palvelu Valikoiman laajuus Halpa hinta Läheisyys 0,3% (1) 4,6% (15) 7,4% (24) 18,3% (59) 51,4% (166) 48,9% (158) 55,7% (180) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 232) Vastaajilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi ruokakauppa, jossa he useimmiten asioivat. Yli 70 prosenttia kaikista vastaajista käy useimmiten S-ryhmän ruokakaupoissa. 45,7 % kertoi käyvänsä K- ryhmän ruokakaupoissa, ja 26,2 % Lidlissä. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös Siwa, Ruohonjuuri sekä Punnitse ja Säästä. Vain 3,1 % vastaajista on kokeillut ruokaostoksien tilaamista internetistä. Vastaajista yli neljäkymmentä prosenttia kertoo, ettei tilaisi ruokaostoksiaan internetistä. 35,2 % saattaisi harkita ruokaostosten tilaamista verkosta. Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen En osaa sanoa En tilaisi ruokaostoksia internetistä Olen jo kokeillut Saatan harkita Hyvin todennäköisesti 3,1 % (10) 8,3 % (27) 11,7% (38) 35,2 % (114) 41,7 % (135) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% (Vastaajia 324) 13

15 Vaikka melko pieni osa vastaajista (18,3 %) pitää bonusjärjestelmää tärkeimpänä tekijänä ruokakauppaa valitessa, vastaajista suurin osa pyrkii usein (38,3 %) tai hyvin usein (18,2 %) keskittämään ruokaostoksensa tiettyyn kaupparyhmään. Vain 10,2 % vastaajista kertoi, ettei koskaan keskitä ruokaostoksiaan. Ruokaostosten keskittäminen vaihteli jonkin verran, kun keskittämistä tarkasteltiin kaupparyhmien asiakkaiden välillä. S-ryhmän asiakkaista 55,4 % ja K-ryhmän asiakkaista 54,1 % pyrkii usein tai hyvin usein keskittämään ruokaostoksensa. Lidlin asiakkailla vastaava luku oli 50,6 %. Ostosten keskittäminen Pyrin keskittämään ruokaostokseni tiettyyn kaupparyhmään S-ryhmä K-ryhmä Lidl Hyvin Usein 19,40 % 11,50 % 9,40 % Usein 36,00 % 42,60 % 41,20 % Joskus 23,60 % 30,40 % 23,50 % Harvoin 9,10 % 9,50 % 12,90 % En koskaan 11,20 % 5,80 % 10,60 % En osaa sanoa 0,80 % 0,70 % 2,40 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % (S-ryhmä: Vastaajia 242, K-ryhmä: Vastaajia 148, Lidl: Vastaajia 85) Ruokakaupan läheisyys sekä valikoiman laajuus ja halpa hinta ovat selkeästi tärkeimpiä tekijöitä vastaajille ruokakauppaa valitessa. Ruokakauppojen asiakkaista hieman yli puolet sekä S-ryhmän että K-ryhmän asiakkaista pyrkivät keskittämään ostoksensa hyvin usein tai usein. Myös Lidlin asiakkaista 50,6 prosenttia pyrkii ostostensa keskittämiseen, vaikka Lidl ei tarjoa asiakkailleen keskittämisetuja, toisin kuin K- ja S-ryhmän kaupat. Vastaajat ovat kuitenkin voineet valita useamman kuin yhden kaupan joissa he asioivat, joten syynä Lidlin asiakkaiden keskittämiseen voi olla se, että he asioivat myös K- ja S-ryhmän kaupoissa. Myös erilaiset käsitykset siitä, mitä keskittäminen on, voivat olla syynä tuloksiin. 14

16 3.4 Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Asumiseen liittyviä palveluja mittaavassa osiossa tarkasteltiin kohtuuhintaisten asuntojen, asuntojen hinnan sekä asumismuotojen tilannetta. Lisäksi tiedusteltiin, mikä asumisessa herättää tyytymättömyyttä. Kyselyyn vastanneista 61,5 % näki itselleen sopivimmaksi asumismuodoksi vuokra-asunnon ja 35,7 % omistusasunnon. Omistusoikeusasunto oli sopivin asumismuoto 0,9 prosentille vastaajista. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %), mikä on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen omalta asuinpaikkakunnalta koettiin melko huonoksi. Vastaajista 20,1 % oli täysin eri mieltä väitteen asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja kanssa. Vain 4,6 % vastaajista koki olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. 35% Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja 30% 29,2% (83) 25% 24,6% (70) 20% 20,1% (57) 15% 14,4% (41) 10% 7% (20) 5% 4,6% (13) 0% En osaa sanoa Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,56; Keskihajonta: 1,14) 15

17 Kokemus kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä vaihteli paikkakunnittain. Kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta kuvastavat keskiarvot vaihtelivat välillä 1,7 3,7, ja tilanne koettiin selkeästi huonoimmaksi Helsingissä (ka: 1,7). Minkään paikkakunnan kohdalla kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta ei koettu erityisen hyväksi Poria lukuun ottamatta. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä ,3 % 47,4 % 35,7 % 5,4 % 0,0 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % 21,9 % ,0 % 33,3 % 28,6 % 23,0 % 7,1 % 36,4 % 14,3 % 50,0 % 26,6 % ,3 % 10,3 % 28,6 % 44,6 % 21,4 % 27,3 % 47,6 % 40,0 % 29,5 % ,3 % 3,8 % 7,1 % 17,6 % 57,1 % 0,0 % 23,8 % 0,0 % 13,5 % En osaa sanoa 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 7,1 % 0,0 % 14,3 % 10,0 % 3,0 % ,0 % 5,1 % 0,0 % 6,8 % 7,1 % 27,3 % 0,0 % 0,0 % 5,5 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Paikkakuntakohtaiset keskiarvot 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 3,4 3,3 3,1 2,7 2,3 2,1 1,9 Pori Turku Tampere Jyväskylä Rovaniemi Espoo Joensuu Helsinki Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 237; Keskiarvo: 2,83) 16

18 Myös tuloryhmien väliltä löytyi eroja kokemuksissa kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä. Pienituloisimmat vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet asuntotilannetta yhtä huonoksi kuin kolme suurempituloisempaa vastaajaryhmää. Korkeimman keskiarvon kysymykseen kohtuuhintaisista asunnoista antoivat yli 3500 euroa kuussa tienaavat vastaajat, joten tämä tuloryhmä arvioi asuntotilanteen parhaimmaksi. Matalimman keskiarvon antoivat puolestaan euroa kuussa tienaavat vastaajat, ja näin ollen he arvioivat asuntotilanteen huonoimmaksi tuloryhmistä. Näitä tuloksia tarkastellessa on kuitenkin huomioitava se, että tuloryhmien väliset keskiarvot vaihtelevat kaiken kaikkiaan melko pienellä välillä, ja että eri tuloryhmissä voidaan tarkoittaa kohtuuhintaisilla asunnoilla eri asioita. Pienituloiset vastaajat saattavat viitata vuokra-asuntojen tilanteeseen, suurituloisemmat puolestaan omistusasuntojen tilanteeseen. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Keskiarvot tuloryhmittäin Yli ,6 2,4 2,2 2,6 2,8 2,1 3,1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,54) Suurin osa vastaajista (46,9 %) määritteli euroa hintatasoksi, jonka olisi valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa. Espoossa oltiin valmiita maksamaan keskimääräisesti asunnosta eniten ja Rovaniemellä vähiten. 50% 40% 30% 20% 10% 0% 7,1% (23) Hintataso ( ), jonka olen valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 46,9% (152) 28,1% (91) 10,5% (34) 3,7% (12) 0,9% (3) 0,3% (1) 2,5% (8) 300 tai alle En osaa sanoa (Vastaajia 324) 17

19 Tyytymättömyyttä asumisessa koettiin eniten asumisen hinnasta ja asuntojen koosta. Kaikista vastaajista 27,3 % arvioi olevansa tyytymätön asumisensa hintaan, ja 14,4 % asuntonsa kokoon. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa huomataan, että suurin osa (68,8 %) Porista tulevista vastaajista on tyytyväinen asumiseensa. Espoossa ja Helsingissä tyytymättömyyttä aiheuttaa noin kolmasosalle vastaajista asumisen hinta. Helsingistä löytyi vähiten vastaajia, jotka totesivat olevansa tyytyväisiä asumiseensa (15,8 %). Tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät asumisessa Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä Asumisen hinta ,6 % 31,4 % 27,3 % 23,2 % 25,0 % 33,3 % 21,2 % 30,8 % 27,3 % Asunnon koko ,8 % 13,6 % 9,1 % 18,5 % 0,0 % 8,3 % 15,2 % 15,4 % 14,4 % Asunnon sijainti ,8 % 11,0 % 0,0 % 12,0 % 0,0 % 0,0 % 6,1 % 7,7 % 9,4 % Asumismuoto ,5 % 9,3 % 0,0 % 10,2 % 6,3 % 0,0 % 9,1 % 7,7 % 8,5 % Esteettömyystekijät ,0 % 1,7 % 13,6 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,6 % En ole tyytymätön ,8 % 24,6 % 40,9 % 27,8 % 68,8 % 41,7 % 33,3 % 38,5 % 30,2 % Muu asia ,5 % 8,5 % 9,1 % 4,6 % 0,0 % 16,7 % 15,2 % 0,0 % 7,6 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asumisen osalta vastaajista vain pieni osa (4,6 %) kertoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. Paikkakuntakohtaisessa tarkastelussa Porista kotoisin olevat vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä asumistilanteeseensa ja kohtuuhintaisten asuntojen löytymiseen, kun taas Helsinkiläiset ja Espoolaiset arvioivat asumistilanteensa ja tilanteen kohtuuhintaisista asunnoista huonoimmaksi. 18

20 3.5 Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Terveyspalvelut -osiossa tutkittiin tyytyväisyyttä kunnalliseen terveydenhuoltoon. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä lääkäripalveluja he käyttävät, ja mikä saisi heidät käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja. 44,9 % vastaajista kertoi ensisijaisesti käyttävänsä kunnallista terveysasemaa mennessään lääkäriin. 23,2 % vastaajista käyttää ensisijaisesti työterveyshuoltoa ja 19,8 % yksityistä lääkäriasemaa. 12,1 % vastaajista ei osaa sanoa, mitä terveyspalvelua he ensisijaisesti käyttävät. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Jokaisella tarkastellulla paikkakunnalla terveydenhuollon laatuun oltiin yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin terveydenhuollon saatavuuteen. Tyytyväisimpiä terveydenhuollon laatu oltiin Turussa (ka: 3,4) ja vähiten tyytyväisiä Tampereella (ka: 2,6). Turussa myös terveydenhuollon saatavuus sai korkeimman keskiarvon (3,0), kun taas matalin keskiarvo (2,5) löytyi sekä Tampereelta että Rovaniemeltä. Yleisesti ottaen kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen ei oltu erityisen tyytyväisiä. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Tampere Rovaniemi Pori 2,6 2,5 2,5 2,6 2,8 2,9 Jyväskylä Espoo Helsinki Joensuu 2,9 2,7 2,9 2,7 3,2 2,6 3,1 2,8 Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon laatuun Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon saatavuuteen Turku 3 3,4 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Terveydenhuollon laatu: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,95; Keskihajonta: 0,94 Terveydenhuollon saatavuus: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,68; Keskihajonta: 1,03) 19

21 Kysymys siitä, mikä saisi vastaajat käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, esitettiin avoimena. Kysymys keräsi 102 vastausta. Vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti, ja niistä muodostettiin kuusi luokkaa. Nämä luokat ovat työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön puuttuminen, palveluiden parempi saatavuus, taloudellisen tilanteen muuttuminen, ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus, henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus sekä lyhemmät jonotusajat. Eniten vastauksissa esiintyi henkilökunnan ominaisuuksiin ja jonotusaikoihin liittyviä mainintoja. Molemmat näistä luokista saivat 25 mainintaa avoimissa vastauksissa. Myös työterveyshuollon tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen sekä palveluiden parempi saatavuus nähtiin tärkeiksi osa-alueiksi, kun ajatellaan mikä saisi käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluita. Myös rahatilanne ja ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus mainittiin useissa vastauksissa syyksi, joiden vuoksi vastaajat voisivat siirtyä käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita. Kunnallisten terveyspalvelujen käyttö Työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen 23 Palveluiden parempi saatavuus 22 Taloudellisen tilanteen muuttuminen Ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus Henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita? Lyhyemmät jonotusajat Kuinka usein mainittu vastauksissa Vastaajat eivät olleet terveyspalveluihin tyytyväisiä millään paikkakunnalla. Erityisen tyytymättömiä vastaajat olivat terveydenhoitopalveluiden saatavuuteen. Avointen vastausten analyysin avulla saatiin selville, että vastaajat käyttäisivät ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, mikäli muutoksia tapahtuisi niin henkilökunnan, jonotusaikojen, ajanvarausjärjestelmän sekä palveluiden saatavuuden kohdalla. Myös muutokset henkilökohtaisessa rahatilanteessa ja työterveyshuollon sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen saisivat vastaajat käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluja. 20

22 3.6 Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Eettistä kuluttamista tutkittiin kysymällä eettisten valintojen esteistä, eettiseen kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeydestä sekä siitä, kuinka eettinen kuluttaminen näkyy ja minkälaisia eettisiä valintoja vastaajat tekevät omassa elämässä. Eettisten valintojen suurimpana esteenä nähtiin selkeästi tuotteiden kalleus. 72,2 % vastaajista arvioi tuotteiden kalleuden olevan esteenä eettisten valintojen tekemiselle. Myös tuotteiden huono saatavuus (28,1 %) ja tiedon mahdollinen epäluotettavuus (26,6 %) nähtiin esteinä eettisille valinnoille. Melko pieni osa vastaajista (8,1 %) ilmoitti esteeksi eettisille valinnoille kiinnostuksen puutteen, joten vastaajajoukon voi todeta olevan kiinnostunut eettisestä kuluttamisesta. Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Jokin muu, mikä En osaa sanoa 15,6% (50) 26,6% (85) 8,1% (26) 28,1% (90) 18,8% (60) 11,9% (38) 2,8% (9) 3,4% (11) 72,2% (231) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% (Vastaajia 320) Vastaajat tekevät selkeästi eniten eettisiä valintoja ruokaostoksilla. 89,5 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja hankkiessaan ruokaa. Myös vaatteet (40,0 %) ja kosmetiikka (40,0 %) ovat lähes puolelle kaikista vastaajista asioita, joita ostaessa eettisyys otetaan huomioon. Vähiten eettisyyttä ajatellaan hankittaessa elektroniikkaa, vain 7,9 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja tässä asiassa. Myös matkustaminen on asia, jossa suurin osa vastaajista (79 %) ei ota huomioon eettistä kuluttamista. Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Jokin muu, mikä Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia tuotteita 7,9 % (24) 3,6 % (11) 40,0 % (122) 21,0 % (64) 40,0 % (122) 30,5 % (93) 89,5 % (273) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% (Vastaajia 305) 21

23 Kyselyn vastaajat näkivät kotimaisuuden tärkeimmäksi teemaksi omien kulutusvalintojensa kannalta (ka: 4,03). Lisäksi ympäristöystävällisyys, vapaus lapsityövoimasta sekä tieto alkuperämaasta olivat tärkeitä teemoja vastaajille (ka: 3,97). Yleisesti ottaen suurinta osaa alla olevan taulukon teemoista pidettiin tärkeinä omien kulutusvalintojen kannalta. Lähiruoka arvioitiin vähiten tärkeäksi, mutta tässäkin tapauksessa keskiarvo oli 2,95, joka ei suinkaan ole matala. Teemojen tärkeys omien kulutusvalintojen kannalta Keskiarvo Keskihajonta Kotimaisuus 4,03 0,9 Ympäristöystävällisyys 3,97 0,9 Tieto alkuperämaasta 3,97 1,01 Reilun Kaupan tuote 3,32 1,11 Vapaa lapsityövoimasta 3,97 1,07 Tuottajien työolot 3,75 1,03 Eläinkoevapaa 3,69 1,21 Luomutuote 3,44 1,09 Lähiruoka 2,95 1,98 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Ei juurikaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä (Vastaajia 324) Avoimen kysymyksen, Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti, vastaukset tukivat edellä esiteltyjä tuloksia siitä, että vastaajat toteuttavat eettistä kuluttamista omassa elämässä pääosin ostoksiin ja ruokavalioon liittyvillä valinnoilla. Eettistä kuluttamista tutkivan osion avoin kysymys, jossa tiedusteltiin kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä, keräsi 104 vastausta. Vastaukset luokiteltiin niiden sisällön perusteella kuuteen luokkaan, jotka ovat ostokset, ruokavalio, matkustus, kierrätys, kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen sekä ei mahdollisuutta vaikuttaa. Eettinen kuluttaminen erilaisten ostosten kautta mainittiin 82 vastauksessa, joten suurin osan avoimeen kysymykseen vastanneista kertoo eettisen kuluttamisen näkyvän omassa elämässään näin. 22

24 Ruokavalio -luokan vastauksissa kerrottiin eettisen kuluttamisen näkyminen omassa elämässä kasvissyönnin kautta. Matkustus -luokkaan kuuluvat vastaukset liittyivät esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä sekä pyörällä matkustamiseen, ja joidenkin kulkuvälineiden, kuten lentokoneiden välttämiseen. Kierrätykseen luokiteltiin vastaukset, joissa mainittiin kirpputorien käyttö sekä jätteiden lajittelu. Yhdeksässä vastauksessa mainittiin, ettei eettisellä kuluttamisella ole väliä eikä sillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, joten nämä vastaukset lajiteltiin yhteen luokkaan. Eettinen kuluttaminen omassa elämässä Ei mahdollisuutta vaikuttaa 9 Kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen 34 Kierrätys 44 Matkustus Ruokavalio Kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä? Ostokset Kuinka usein mainittu vastauksissa Avoimista vastauksista kolme luokkaa jaoteltiin alaluokkiin vastauksissa mainittujen aihealueiden perusteella. Ostos-kategorialle muodostettiin viisi alaluokkaa, matkustukselle viisi ja kierrätykselle kaksi. Muiden teemojen kohdalla eriteltäviä alaluokkia ei muodostettu vastausten ollessa samankaltaisia toistensa kanssa. Ostokset-kategorian alaluokista kotimaisuuteen liittyviä asioita oli mainittu vastauksissa eniten, mikä tukee edellä esitetyssä taulukossa näkyvää tulosta kotimaisuuden tärkeydestä kulutusvalinnoissa. Matkustuksessa puolestaan eniten mainintoja kerännyt alaluokka oli julkinen liikenne. Kierrätystä toteutettiin 44 vastauksessa kirpputorien sekä jätteiden lajittelun avulla. Ostokset Matkustus Kierrätys Luomutuotteet 23 Julkinen liikenne 11 Jätteiden lajittelu 16 Reilu Kauppa 15 Ei autoile 5 Kirpputorit 28 Kotimaisuus 30 Ei lennä 3 Eläinkokeettomuus 7 Pyöräily 5 Ei halpatuotantoa 7 Muu 2 Yhteensä 82 Yhteensä 26 Yhteensä 44 23

25 Eettinen kuluttaminen vaikuttaa kiinnostavan kyselyn vastaajia. Vaikka tuotteiden kalleus nähtiin selkeästi suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle, silti vaikuttaa siltä, että vastaajat kokevat eettisen kuluttamisen tärkeäksi ja pyrkivät kuluttamaan eettisesti monilla eri keinoilla. 24

26 4. Yhteenveto Kuluttajakyselyn vastauksista saatiin selville runsaasti informaatiota liittyen muun muassa palvelujen laatuun ja saatavuuteen, kuluttajien tyytyväisyyteen sekä eettiseen kuluttamiseen. Kaikista tutkituista palveluista vastaajat olivat keskimääräisesti vähiten tyytyväisiä terveyspalveluihin ja asumispalveluihin. Eniten tyytyväisyyttä herättivät suurin osa postipalveluista, ja pankkipalveluiden osalta verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus. Terveyspalveluihin ja asumispalveluihin ei oltu erityisen tyytyväisiä millään vertailluista paikkakunnista. Asumispalvelujen kohdalla poikkeuksena oli kuitenkin Pori, josta kotoisin olleet vastaajat olivat melko tyytyväisiä asumistilanteeseensa. Huonoimmaksi kohtuuhintaisten asuntojen tilanne arvioitiin Helsingissä, Espoossa ja Joensuussa. Espoossa ja Helsingissä oltiin myös yleisesti tyytymättömimpiä asumiseen. Asumispalveluiden kohdalla vertailtiin myös tuloryhmiä. Tämä tuloryhmien vertailu osoitti, etteivät pienituloisimmat vastaajat näe kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta yhtä huonona kuin useat suurituloisemmat vastaajaryhmät. Syynä tähän voi olla se, miten vastaajat määrittelevät kohtuuhintaisen asunnon. Todennäköisesti osa vastaajista viittaa omistusasuntojen ja osa vuokra-asuntojen tilanteeseen. Pankkipalveluiden osalta jonotusaika ja toimipisteiden saavutettavuus eivät saaneet minkään paikkakunnan kohdalla kovin korkeaa keskiarvoa, näiden palveluiden osalta tilanne oli arvioitu hieman enemmän huonoksi kuin hyväksi. Kuitenkin erityisesti verkkopankin palvelujen osalta vastaajat kertoivat pitävänsä tilannetta hyvänä. Verkkopankin käyttö nähtiin nopeana ja vaivattomana, ja yli puolet vastaajista käyttää verkkopankkia kerran tai useammin kuin kerran viikossa. Postissa asioinnin syyksi suurin osa vastaajista kertoi paketin noudon tai lähetyksen. Postipalveluihin oltiin kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Ainoastaan pakettipalveluiden hinnat herättivät jonkin verran tyytymättömyyttä. Postipalveluiden osalta paikkakuntakohtaiset erot tyytyväisyydessä olivat melko pieniä. Ruokaostosten kohdalla tyytyväisyyttä palveluihin ei kyselyssä tiedusteltu. Kysyttäessä tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa vastaajat suosivat selkeästi halpaa hintaa, valikoiman laajuutta sekä kaupan läheisyyttä. Vain pieni osa vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakaupassa. Myöskään bonusjärjestelmää ei nähty kovinkaan tärkeänä, vaikka yli puolet vastaajista kertoi keskittävänsä ruokaostoksensa usein tai hyvin usein. Tulosta voivat selittää vastaajien erilaiset käsitykset keskittämisestä. 25

27 Eettinen kuluttaminen kiinnosti kyselyn vastaajia. Eettistä kuluttamista toteutettiin eniten ruokaostoksilla, joiden parissa yllättävän suuri osa vastaajista (89,5 %) kertoi tekevänsä tietoisia eettisiä valintoja. Yli kolmasosa vastaajista huomioi eettisen kuluttamisen myös vaatteita, kosmetiikkaa ja sähköä ostaessaan. Kotimaisuus, ympäristöystävällisyys ja tieto alkuperämaasta arvioitiin tärkeimmiksi teemoiksi eettisen kuluttamisen osalta. Suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle nähtiin tuotteiden kalleus. Kuluttajakyselyn 2014 analyysi paljasti sekä odotettavissa olevia että ennalta arvaamattomia tuloksia. Tässä selvityksessä on esitelty kyselyn tuloksista kiinnostavimmat löydökset, joten jokaisen tutkitun kaupungin osalta yksityiskohtaisia tuloksia ei ole nostettu esiin. Asumispalveluiden osalta oli odotettavaa, että Helsingin ja Espoon kohdalla tyytymättömyys asumiseen on suurinta. Kuitenkaan tyytyväisyys asumistilanteeseen tai asuntojen hintoihin ei vaihdellut täysin odotusten mukaisesti, sillä kohtuuhintaisten asuntojen tilanne nähtiin huonommaksi esimerkiksi Rovaniemellä ja Joensuussa kuin Turussa ja Tampereella. Ruokaostosten kohdalla odottamattomia olivat keskittämiseen liittyvät tulokset, sekä se, että vain pieni prosenttiosuus vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakauppaa valitessa. Eettinen kuluttaminen puolestaan kiinnosti yllättävän suurta osaa vastaajista, ja tulosten perusteella eettisyyttä otettaisiin mielellään enemmänkin huomioon, mikäli tuotteiden kalleus ei tätä estäisi. 26

28 5. Liitteet 5.1 Kyselylomake Taustatiedot Asuinkunta Suomen asuinkunnat pudotusvalikossa Sukupuoli Nainen Mies En halua vastata Ikä alle 15-vuotias yli 74-vuotias En halua vastata Tulotaso ( ) (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) yli 3500 En halua vastata En osaa sanoa 27

29 Postipalvelut Asioin postin toimipisteessä tai asiamiespostissa (keskimäärin) Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan Asiointini syy on useimmiten (valitse kaksi useimmin toistuvaa) Kirjeen lähetys Postimerkkien hankinta Paketin lähetys Paketin nouto Postin muiden tuotteiden osto (esim. paperituotteet) Kirjatun kirjeen tai saantitodistuskirjeen lähettäminen tai vastaanottaminen Muu, mikä Olen kokeillut seuraavia palveluita Postin pakettiautomaatit / Smartpost Rahti- tai kuriiripalvelu kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille Matkahuollon rahtipalvelu Muu, mikä? 28

30 Kuinka tyytyväinen olen seuraaviin postin palveluihin Erittäin tyytymätön - Erittäin tyytyväinen (1 5) Palvelun laatu Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Asiamiespostien aukioloajat Kirjepostin hinnat Pakettipalvelujen hinnat Jonotusajat toimipisteessä (keskimäärin) Toimipisteiden esteettömyys 1.luokan kirjeen kulkunopeus Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Pankkipalvelut Asioin pankin toimipisteessä (keskimäärin) Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan Asioin verkkopankissa keskimäärin Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan 29

31 Palvelujen keskittäminen vaikuttaa pankkiasiointiini ja valintoihini Paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Tilanne seuraavien osalta on arvioni mukaan Tilanne on hyvä - tilanne on huono (1-5) Pankkipalvelujen kustannukset Toimipisteiden saavutettavuus Jonotusaika toimipisteissä Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden esteettömyys Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja ymmärrettävyys (esim. e-lasku) Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Hoidan pääasiallisen pankkiasiointini seuraavassa pankissa Nordea Osuuspankki Danske Bank Aktia / Sp / Pop Handelsbanken S-Pankki LähiTapiola Ålandsbanken Jokin muu, mikä? 30

32 Ruokaostokset Pyrin keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään Hyvin Usein Usein Joskus Harvoin En koskaan En osaa sanoa Ruokakauppaa valitessani tärkein yksittäinen tekijä on Läheisyys Halpa hinta Valikoiman laajuus Palvelu Bonusjärjestelmä Jokin muu, mikä? En osaa sanoa Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen Hyvin todennäköisesti Saatan harkita Olen jo kokeillut En tilaisi ruokaostoksia internetistä En osaa sanoa 31

33 Käyn ruokakaupassa keskimäärin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuussa tai harvemmin Teen ruokaostokseni useimmiten seuraavan kaupparyhmän kaupoissa S-ryhmä K-ryhmä Lidl Stockmann Jokin muu, mikä? Asuminen Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) En osaa sanoa Hintataso ( ), jonka olen enimmillään valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 300 tai alle yli

34 Asumismuodoista minulle sopivin on Omistusasunto Vuokra-asunto Omistusoikeusasunto Osaomistusasunto Muu, mikä? Nykyisessä tilanteessani olen tyytymätön seuraaviin tekijöihin Asumisen hinta Asunnon koko Asunnon sijainti Asumismuoto Esteettömyystekijät (esim. ei hissiä) En ole tyytymätön, nykyinen asuntoni on juuri sopiva Muu, mikä? Kunnallinen terveydenhuolto Kun menen lääkäriin, menen pääsääntöisesti/ensisijaisesti Yksityiselle lääkäriasemalle Työterveyshuoltoon Kunnalliselle terveysasemalle En osaa sanoa Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun laatuun Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun saatavuuteen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) 33

35 Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja? Avoin vastauskenttä Eettinen kuluttaminen Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Muu, mikä? En osaa sanoa Koen seuraavien teemojen olevan omien kulutusvalintojeni kannalta Ei juurikaan tärkeä Erittäin tärkeä (1 5) Kotimaisuus Ympäristöystävällisyys Tieto alkuperämaasta Reilun kaupan tuote Vapaa lapsityövoimasta Tuottajien työolot Eläinkoevapaa Luomutuote Lähiruoka Jokin muu, mikä 34

36 Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Muu, mikä? Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti: Avoin vastauskenttä 35

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kysely lähetettiin Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin yliopiston

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu:

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: Apta Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto 18.10. N55 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: 11.-30.9.2013 Palvelut Jäsentutkimus 2013 (N55) Mitä Apteekkien työnantajaliiton (Apta) palveluja olet itse käyttänyt

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön alkaen.

Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön alkaen. Hyvä työntekijämme, Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön 1.12.2015 alkaen. Miksi sähköinen palkkalaskelma? Henkilöstöllemme

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta.

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta. Tutkija, VTT Mirja Määttä 13.1.2017 Perustietoa Ohjaamoista Vuoden 2016 lopulla Ohjaamoja oli 39. Näistä valtaosa saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, joko valtakunnallisesta tai alueellisesta osiosta.

Lisätiedot

Kuluttajakysely 2009

Kuluttajakysely 2009 Kuluttajakysely 2009 - Ostospaikan valinta ja käsitys itsestä kuluttajana Viikot 47-52 Kuluttajakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Kuluttajakysely 2009 Innolink

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Vastauksia kielen mukaan Svar enligt språk Kieli - Språk swe fin 0 50 100 150 Vastaustapa - Svarsmetod Paperivastaus - papperssvar Sähköinen vastaus - elektroniskt

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot