Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "24.11.2014 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry"

Transkriptio

1 Kuluttajakysely 2014 Selvitys Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n toteuttamasta palveluiden tilaa sekä eettistä kuluttamista kartoittavasta kyselystä Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto Vastaajien taustatiedot Kyselyn tulokset Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Yhteenveto Liitteet Kyselylomake

3 1. Johdanto Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka ajaa kuluttajan etuja ja oikeuksia sekä toteuttaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Kuluttajaliitto on toteuttanut elo-syyskuussa 2014 kuluttajien mielipiteitä erilaisista palveluista sekä eettisestä kuluttamisesta kartoittavan kyselyn. Kyselyn tavoitteena oli saada monipuolisesti tietoa kuluttajien näkemyksistä erilaisiin yhteiskunnan palveluihin sekä eettiseen kuluttamiseen liittyen. Kysely on toinen liiton toteuttama Kuluttajakysely. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä pankki-, posti-, ruoka-, asumis- sekä terveydenhoitopalveluista. Palveluita kartoittavien kysymysten lisäksi kysely sisälsi osion, jossa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin avoimella internetkyselyllä, johon sisältyi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tässä selvityksessä kyselyn tuloksista esitellään ensin tarkemmin kyselyn aineistoa ja sen keruuta. Tämän jälkeen aineiston analyysi aloitetaan keskeisten tunnuslukujen esittelyllä, josta siirrytään tarkempiin tutkimustuloksiin käsitellen jokainen kyselyn aihealueista kerrallaan. Lopuksi pureudutaan johtopäätöksiin tuloksista ja tiivistetään keskeisimmät tulokset. 2

4 2. Aineisto Kuluttajakyselyn aineistonkeruu tapahtui elo-syyskuussa 2014 avoimella internetkyselyllä, joka julkaistiin osoitteessa https://my.surveypal.com/kuluttajakysely. Kyselyn linkki julkaistiin sekä Kuluttajaliiton että liiton yhteistyöjärjestöjen internetsivustoilla sekä Facebook-sivustoilla, Kuluttajaliiton paikallisjärjestöjen internetsivustoilla sekä sähköpostilistoilla ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten sähköpostilistoilla. Kyselyn näki 602 henkilöä ja siihen vastasi 325 henkilöä. Kuluttajakyselyn aineisto koostuu itsevalikoituneesta näytteestä, johon vastaajat ovat valikoituneet eisatunnaisesti. Vaikka kyselyn vastauksia ei voidakaan yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia, vastauksista saadaan mielenkiintoista informaatiota liittyen palveluihin ja esimerkiksi paikkakuntakohtaisiin eroavaisuuksiin, kun tarkastellaan erilaisten palveluiden tilannetta ja laatua. Kuluttajakysely tarjoaa näin arvokasta tietoa kuluttajien mielipiteistä. Kyselyssä esitettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen vastausten antaman informaation lisäksi myös avointen vastausten analyysi on tarjonnut tärkeää tietoa palveluiden tilasta sekä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn vastaajista runsas osuus vastasi myös avoimiin kysymyksiin. Kaikkien kyselyn osa-alueiden osalta on löytynyt kiinnostavia tuloksia, ja näitä esitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 325 henkilöä. Vastaajista 79,6 % (n=253) oli naisia ja 18,2 % (n=58) oli miehiä. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %). Muut vastaajat kuuluivat ikäryhmiin (10,5 %), (6,8 %), (5 %), (6,8 %) sekä yli 74-vuotiaat (0,9 %). 0,9 % vastaajista ei halunnut vastata kysymykseen iästään. 40% 30% 20% 10% 0% 0 alle 15- vuotias 37,2% (120) 31,9% (103) Vastaajien ikä 10,5% (34) 6,8% (22) 5% (16) 6,8% (22) yli 74- vuotias (Vastaajia 323; Keskiarvo: 3,45; Keskihajonta: 1,69) 0,9% (3) 0,9% (3) En halua vastata 3

5 Lähes puolet vastaajista (48,8 %) kuului tulotasoltaan ryhmään, jonka henkilökohtainen tulotaso oli euroa kuukaudessa. Kaikista kyselyssä määritellyistä tulotasoryhmistä löytyi vastaajia, mutta kyselyyn vastanneista selkeästi suurimman osan voi määritellä pienituloisiksi. Vastaajien henkilökohtainen tulotaso /kk (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) 60% 48,8% (158) 40% 20% 16,4% (53) 10,5% (34) 8% (26) 4,6% (15) 2,8% (9) 2,8% (9) 4,6% (15) 1,5% (5) 0% Yli 3500 En halua vastata (Vastaajia 324; Keskiarvo: 2,55; Keskihajonta: 2,14) En osaa sanoa Suurin osa kyselyn vastaajista ilmoitti asuinkunnakseen Helsingin (27,1 %) tai Jyväskylän (25,2 %). Vastaajia oli näiden kaupunkien lisäksi eniten Turusta (8,2 %), Espoosta (5,4 %), Porista (5,0 %), Joensuusta (5,4 %), Tampereelta (4,5 %) ja Rovaniemeltä (4,5 %). Asuinpaikkakunta Espoo Helsinki Imatra Inkoo Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kerava Kouvola Kuopio Lahti Loimaa Loviisa Merijärvi Nurmes Nurmijärvi Oulu Pirkkala Pori Porvoo Pöytyä Rauma Rovaniemi Sipoo Tampere Toholampi Turku Tuusniemi Vaasa Vantaa Ylöjärvi 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 1,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 2,80% 5,00% 4,50% 4,50% 5,40% 5,40% 8,20% 25,30% 27,10% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% (Vastaajia 317) 4

6 3. Kyselyn tulokset Tässä osiossa käsitellään kyselyn tarkempia tuloksia kaikissa kyselyn osioissa. Tuloksia tarkastellaan jokaisessa osiossa koko vastaajanäytteen osalta. Myös tuloryhmittäin ja paikkakunnittain tapahtuvaa tulosten analysointia on toteutettu. Paikkakuntakohtaisissa vertailuissa on vertailtu ainoastaan paikkakuntia, joista kyselyyn oli vastannut yli kymmenen henkilöä. Analyysimenetelminä on käytetty frekvenssien, prosenttijakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen tarkasteluja sekä ristiintaulukointia. Avointen vastausten analyysissa on menetelmänä käytetty luokittelua. 3.1 Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Postin palveluja käsittelevässä osiossa kysyttiin vastaajien syistä asioida Postissa, erilaisten postipalveluiden kokeilusta, sekä tyytyväisyydestä postipalveluihin. Postin palveluista pakettipalvelut olivat selkeästi suosituin syy asioida Postissa, vaikka palveluista nimenomaan pakettipalveluiden hintoihin oltiin vähiten tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista (64,8 %) asioi Postin toimipisteessä tai asiamiespostissa muutaman kerran vuodessa. Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Postissa kertoi asioivansa 29,9 % vastaajista. 1,5 % vastaajista asioi toimipisteissä kerran tai useita kertoja viikossa. 3,7 % vastaajista asioi Postissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan. Selkeästi suosituin Postissa asioinnin syy on paketin nouto, 82,4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa tästä syystä. Seuraavaksi yleisimpiä Postissa asioinnin syitä olivat paketin lähetys (38,9 %), postimerkkien osto (26,5 %) sekä kirjeen lähetys (23,1 %). Vain 4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa ostaakseen Postin muita tuotteita, kuten esimerkiksi paperituotteita. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi syy asiointiinsa Postissa. Asiointini syy on useimmiten Jokin muu, mikä Kirjattu kirje (nouto/osto) Postin muiden tuotteiden osto Paketin nouto Paketin lähetys Postimerkkien osto Kirjeen lähetys 2,8% (9) 9,6% (31) 4% (13) 26,5% (86) 23,1% (75) 38,9% (126) 82,4% (267) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% (Vastaajia 324) 5

7 Kyselyssä tiedustelluista Postin palveluista eniten kokeiltu palvelu oli pakettiautomaatit ja Smartposti. Kaikista kyselyyn vastanneista henkilöistä 32,9 % kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana Postin pakettiautomaatteja tai Smartpostia. Eniten edellä mainittuja palveluja oli kokeiltu ikäryhmissä sekä vuotiaat. 40 prosenttia vuotiaista ja 44,1 prosenttia vuotiaista oli kokeillut jompaakumpaa tai molempia palveluita viimeisen vuoden aikana. Paikkakunnista Smartpostia ja pakettiautomaatteja oli kokeiltu eniten Helsingissä (38,4 % vastaajista) ja Jyväskylässä (30 % vastaajista), ja vähiten puolestaan Tampereella (9,1 % vastaajista). Matkahuollon rahtipalvelu oli pakettiautomaattien ja Smartpostin jälkeen kokeilluin palvelu, sitä oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt 25,9 % kaikista vastaajista. Vähiten annetuista vaihtoehdoista oli kokeiltu rahti- ja kuriiripalveluita kirjepostille (4,9 % vastaajista). Lisäksi avoimessa vastauskentässä oli mainittu kokeilluiksi palveluiksi esimerkiksi R-Kioskin postipalvelujen käyttö sekä NetPosti. 70% 60% 32,9% (107) Olen kokeillut seuraavia palveluita viimeisen vuoden aikana 50% 25,9% (84) 40% 30% 14,5% (47) 20% 10% 4,9% (16) 2,2% (7) 0% Postin Rahti- tai pakettiautomaatit / kuriiripalvelu Smartpost kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille (Vastaajia 178) Matkahuollon rahtipalvelu Jokin muu, mikä 6

8 Postipalveluihin oltiin yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Asiamiespostien aukioloaikoihin oltiin hyvin tyytyväisiä (ka: 3,9), kuten myös toimipisteiden esteettömyyteen (ka: 3,9). Pakettipalvelujen (ka: 2,6) sekä kirjepostien hintoihin (ka: 3) oltiin vähiten tyytyväisiä, mutta näidenkään palvelujen kohdalla tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo ei ollut kovin matala. Tyytyväisyys Postin palveluihin Pakettipalvelujen hinnat Kirjepostin hinnat Jonotusajat toimipisteessä Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Toimipisteiden esteettömyys Palvelun laatu 1. luokan kirjeen kulkunopeus Asiamiespostien aukioloajat 2,6 3 3,3 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 322; Keskiarvo: 3,52) Tyytyväisyys Postin palveluihin vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin Rovaniemellä ja Joensuussa, joissa tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo Postin palveluille oli 3,8. Porin Postipalvelut saivat huonoimman keskiarvon (3,1). Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys Postin palveluihin ei eronnut merkittävästi paikkakunnittain. Tyytyväisyys Postin palveluihin paikkakunnittain Pori Espoo Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Joensuu Rovaniemi 3,1 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,8 3, Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 82; Keskiarvo: 3,45) 7

9 Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain vaihtelua esiintyy välillä 3,0 (jonotusajat, Jyväskylä) ja 4,2 (palvelun laatu, Joensuu). Paikkakunnista Joensuussa ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisimpiä Postin jonotusaikoihin (ka: 3,8), kun puolestaan Jyväskylässä jonotusaikoihin tyytyväisyys oli matalinta (ka: 3,0). Espoossa, Joensuussa, Tampereella ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisiä palvelujen saatavuuteen ja etäisyyteen. Palvelun laatuun oltiin tyytyväisiä useimmilla vertailluista paikkakunnista. Tyytyväisyys postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Turku 3,4 3,3 3,5 Tampere 3,7 3,9 4,1 Rovaniemi 3,8 3,9 4,1 Pori 3,4 3,4 3,6 Jyväskylä Joensuu Helsinki 3,0 3,3 3,2 3,8 3,7 3,6 4,0 4,2 4,0 Palvelun laatu Jonotusajat toimipisteissä Palvelun saatavuus/etäisyys Espoo 3,3 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Palvelun laatu: Keskiarvo: 3,8; Keskihajonta: 0,79 Jonotusajat toimipisteissä: Keskiarvo: 3,43; Keskihajonta: 1,02 Palvelun saatavuus/etäisyys: Keskiarvo: 3,67; Keskihajonta: 0,97) Postipalveluihin oltiin siis kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Vaihtelua esiintyi paikkakuntien välillä jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan tämä vaihtelu tapahtui melko pienellä välillä. Paikkakuntien erot tyytyväisyydessä eivät näin ollen olleet merkittäviä. Yleisimmät Postissa asioinnin syyt olivat paketin nouto ja lähetys. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat postipalveluiden osalta palveluiden hintoihin. 8

10 3.2 Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Pankkipalvelujen tilannetta kartoittavassa kyselyn osiossa tarkasteltiin kuluttajien asiointia pankin toimipisteissä sekä verkkopankissa. Tämän lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä pankkipalveluihin. Vastaajista suurin osa oli Osuuspankin (42,6 %) ja Nordean (34 %) asiakkaita. Lisäksi kyselyyn vastasi Danske Bankin (14,5 %), Aktian (9 %), Handelsbankenin (1,9 %), S-Pankin (8,6 %), LähiTapiolan (4,3 %) ja Ålandsbankenin (0,6 %) asiakkaita. Suurin osa vastaajista asioi pankin toimipisteissä muutaman kerran vuodessa (51,2 %) tai harvemmin kuin kerran vuodessa (41,4 %). Vain 4,6 % vastaajista asioi pankin toimipisteessä kerran kuukaudessa tai useammin. Loput vastaajista (2,8 %) kertoivat, etteivät he asioi koskaan pankin toimipisteissä. Verkkopankissa asiointi on sen sijaan erittäin paljon vilkkaampaa kuin toimipisteessä asiointi. 56,2 % vastaajista kertoo asioivansa verkkopankissa kerran tai useita kertoja viikossa ja 42,6 % kerran tai useita kertoja kuukaudessa. 1,2 % vastaajista asioi verkkopankissa muutaman kerran vuodessa tai ei koskaan. Asioin pankin toimipisteessä (pankkikonttorissa) keskimäärin En koskaan 2,8% (9) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 41,4% (134) 51,2% (166) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 4% (13) 0,6% (2) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 3,42; Keskihajonta: 0,64) Asioin verkkopankissa keskimäärin En koskaan 0,6% (2) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 0,6% (2) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 42,6% (138) 56,2% (182) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 1,46; Keskihajonta: 0,58) 9

11 Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana jäi hieman alhaisemmaksi kuin postipalveluiden. Pankkipalvelujen tilanne arvioitiin hyväksi verkkopankin käytön kohdalla (ka: 4,3). Myös uuden tekniikan käytön vaivattomuuden ja ymmärrettävyyden osalta tilanne arvioitiin melko hyväksi (ka: 3,8). Huonoimmaksi tilanne nähtiin pankkipalvelujen kustannusten (ka: 2,8) ja toimipisteiden jonotusaikojen (ka: 2,7) suhteen. Kokonaiskeskiarvo pankkipalvelujen tilanteesta oli 3,34. Pankkipalveluiden kokonaistilanne Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja Toimipisteiden esteettömyys Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden saavutettavuus Pankkipalvelujen kustannukset Jonotusaika toimipisteissä 3,2 3,0 2,8 2,7 3,6 3,8 4,3 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 318; Keskiarvo: 3,34) Arvio pankkipalvelujen kokonaistilanteesta vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Kokonaistilanteeseen sisältyvät arviot verkkopankin käytön nopeudesta ja vaivattomuudesta, uuden tekniikan käytön vaivattomuudesta ja ymmärrettävyydestä, toimipisteiden esteettömyydestä, asioinnin vaivattomuudesta, toimipisteiden saavutettavuudesta ja jonotusajoista sekä pankkipalveluiden kustannuksista. Pankkipalveluiden tilanne arvioitiin parhaimmaksi Rovaniemellä ja Joensuussa (ka: 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,9) Pankkipalvelujen kokonaistilanne paikkakunnittain Joensuu Rovaniemi Jyväskylä Turku Helsinki Pori Espoo Tampere 3,1 3,0 3,0 2,9 3,5 3,5 3,7 3,7 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 122; Keskiarvo: 3,29) 10

12 Pankkipalvelujen kokonaistilannetta tarkasteltiin myös pankeittain. Melko pieni osa kaikkien pankkien asiakkaista piti pankkipalvelujen tilannetta huonona. Parhaimpana pankkipalvelujen tilannetta pitivät Aktian, Handelsbankenin ja S-pankin asiakkaat. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa se, että näiden pankkien kohdalla vastaajamäärät olivat melko pieniä. Pankkipalveluja eriteltäessä eri pankkien asiakkaiden vastausten välillä ei löytynyt suuria eroja, eri pankkien asiakkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä pankkipalvelujen eri osa-alueisiin. Pankkipalvelujen kokonaistilanne pankeittain Nordea Danske Bank Aktia/ Sp/Pop Handelsbanken S-Pankki Osuuspankki Lähi- Tapiola Ålandsbanken Yhteensä ,0 % 1,5 % 4,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % ,0 % 11,9 % 20,0 % 6,3 % 0,0 % 17,6 % 12,5 % 0,0 % 15,7 % ,0 % 43,3 % 36,0 % 31,3 % 3,3 % 29,4 % 50,0 % 50,0 % 41,9 % ,0 % 38,8 % 40,0 % 56,3 % 50,0 % 41,2 % 37,5 % 50,0 % 37,7 % ,00 % 4,50 % 0,00 % 6,30 % 16, 70 % 11,80 % 0,00 % 0,00 % 3,70 % Yhteensä

13 Tilanne pankkipalveluiden jonotusajoista, saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta ei saanut suurimmalla osalla vertailtavista paikkakunnista erityisen hyvää arviota. Tilanne pankin toimipisteiden saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta arvioitiin parhaaksi Joensuussa (ka: 3,5 ja 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,4 ja 2,4). Jonotusaikojen tilannetta toimipisteissä ei missään kaupungissa nähty erityisen hyvänä (ka: 2,7). Pankkipalveluiden jonotusaika, saavutettavuus ja asioinnin vaivattomuus paikkakunnittain Turku 2,6 2,6 3,3 Tampere 2,3 2,4 2,4 Rovaniemi 3,0 3,3 3,3 Pori 2,7 2,6 3,0 Jyväskylä 2,9 3,3 3,2 Jonotusaika toimipisteissä Joensuu 3,0 3,5 3,7 Toimipisteiden saavutettavuus Asioinnin vaivattomuus Helsinki 2,4 2,8 2,8 Espoo 2,5 2,7 2,8 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Jonotusaika toimipisteissä: Vastaajia 211; Keskiarvo: 2,70; Keskihajonta: 1,13 Toimipisteiden saavutettavuus: Vastaajia 251; Keskiarvo: 2,90; Keskihajonta: 1,14 Asioinnin vaivattomuus: Vastaajia 237; Keskiarvo: 3,07; Keskihajonta: 1,10) Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana 3,34 kertoo, että palveluiden tilanne nähdään kaiken kaikkiaan hieman enemmän hyvänä kuin huonona. Paikkakuntakohtaista vaihtelua tilanteen arvioinnista esiintyy hieman laajemmalla skaalalla kuin postipalveluiden kohdalla. Pankkipalveluiden kohdalla erityisesti jonotusajat herättävät tyytymättömyyttä, ja paikkakunnista Tampereella, Porissa ja Espoossa ollaan tyytymättömimpiä pankkipalveluihin. Verkkopankkiin puolestaan ollaan tyytyväisiä, ja sitä käytetään ahkerasti. 12

14 3.3 Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Ruokaostoksiin liittyviä palveluita kartoittavassa osiossa kysyttiin ruokaostosten keskittämisestä, ruokaostosten tekemisestä internetissä sekä siitä, kuinka usein ja missä ruokakaupassa vastaajat asioivat. Vastaajat olivat pääasiassa K-ryhmän, S-ryhmän ja Lidlin asiakkaita. Ruokakauppaa valitessaan vastaajat pitivät tärkeimpinä tekijöinä ruokakaupan läheisyyttä (55,7 %), halpaa hintaa (48,9 %) ja valikoiman laajuutta (51,4 %). Hyvin pieni osa vastaajista (7 %) piti palvelua tärkeimpänä tekijänä ruokakaupan valinnassa. Bonusjärjestelmän oli arvioinut tärkeäksi 18,3 % vastaajista. Tärkeimmät tekijät ruokakauppaa valitessa En osaa sanoa Jokin muu, mikä Bonusjärjestelmä Palvelu Valikoiman laajuus Halpa hinta Läheisyys 0,3% (1) 4,6% (15) 7,4% (24) 18,3% (59) 51,4% (166) 48,9% (158) 55,7% (180) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 232) Vastaajilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi ruokakauppa, jossa he useimmiten asioivat. Yli 70 prosenttia kaikista vastaajista käy useimmiten S-ryhmän ruokakaupoissa. 45,7 % kertoi käyvänsä K- ryhmän ruokakaupoissa, ja 26,2 % Lidlissä. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös Siwa, Ruohonjuuri sekä Punnitse ja Säästä. Vain 3,1 % vastaajista on kokeillut ruokaostoksien tilaamista internetistä. Vastaajista yli neljäkymmentä prosenttia kertoo, ettei tilaisi ruokaostoksiaan internetistä. 35,2 % saattaisi harkita ruokaostosten tilaamista verkosta. Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen En osaa sanoa En tilaisi ruokaostoksia internetistä Olen jo kokeillut Saatan harkita Hyvin todennäköisesti 3,1 % (10) 8,3 % (27) 11,7% (38) 35,2 % (114) 41,7 % (135) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% (Vastaajia 324) 13

15 Vaikka melko pieni osa vastaajista (18,3 %) pitää bonusjärjestelmää tärkeimpänä tekijänä ruokakauppaa valitessa, vastaajista suurin osa pyrkii usein (38,3 %) tai hyvin usein (18,2 %) keskittämään ruokaostoksensa tiettyyn kaupparyhmään. Vain 10,2 % vastaajista kertoi, ettei koskaan keskitä ruokaostoksiaan. Ruokaostosten keskittäminen vaihteli jonkin verran, kun keskittämistä tarkasteltiin kaupparyhmien asiakkaiden välillä. S-ryhmän asiakkaista 55,4 % ja K-ryhmän asiakkaista 54,1 % pyrkii usein tai hyvin usein keskittämään ruokaostoksensa. Lidlin asiakkailla vastaava luku oli 50,6 %. Ostosten keskittäminen Pyrin keskittämään ruokaostokseni tiettyyn kaupparyhmään S-ryhmä K-ryhmä Lidl Hyvin Usein 19,40 % 11,50 % 9,40 % Usein 36,00 % 42,60 % 41,20 % Joskus 23,60 % 30,40 % 23,50 % Harvoin 9,10 % 9,50 % 12,90 % En koskaan 11,20 % 5,80 % 10,60 % En osaa sanoa 0,80 % 0,70 % 2,40 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % (S-ryhmä: Vastaajia 242, K-ryhmä: Vastaajia 148, Lidl: Vastaajia 85) Ruokakaupan läheisyys sekä valikoiman laajuus ja halpa hinta ovat selkeästi tärkeimpiä tekijöitä vastaajille ruokakauppaa valitessa. Ruokakauppojen asiakkaista hieman yli puolet sekä S-ryhmän että K-ryhmän asiakkaista pyrkivät keskittämään ostoksensa hyvin usein tai usein. Myös Lidlin asiakkaista 50,6 prosenttia pyrkii ostostensa keskittämiseen, vaikka Lidl ei tarjoa asiakkailleen keskittämisetuja, toisin kuin K- ja S-ryhmän kaupat. Vastaajat ovat kuitenkin voineet valita useamman kuin yhden kaupan joissa he asioivat, joten syynä Lidlin asiakkaiden keskittämiseen voi olla se, että he asioivat myös K- ja S-ryhmän kaupoissa. Myös erilaiset käsitykset siitä, mitä keskittäminen on, voivat olla syynä tuloksiin. 14

16 3.4 Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Asumiseen liittyviä palveluja mittaavassa osiossa tarkasteltiin kohtuuhintaisten asuntojen, asuntojen hinnan sekä asumismuotojen tilannetta. Lisäksi tiedusteltiin, mikä asumisessa herättää tyytymättömyyttä. Kyselyyn vastanneista 61,5 % näki itselleen sopivimmaksi asumismuodoksi vuokra-asunnon ja 35,7 % omistusasunnon. Omistusoikeusasunto oli sopivin asumismuoto 0,9 prosentille vastaajista. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %), mikä on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen omalta asuinpaikkakunnalta koettiin melko huonoksi. Vastaajista 20,1 % oli täysin eri mieltä väitteen asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja kanssa. Vain 4,6 % vastaajista koki olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. 35% Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja 30% 29,2% (83) 25% 24,6% (70) 20% 20,1% (57) 15% 14,4% (41) 10% 7% (20) 5% 4,6% (13) 0% En osaa sanoa Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,56; Keskihajonta: 1,14) 15

17 Kokemus kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä vaihteli paikkakunnittain. Kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta kuvastavat keskiarvot vaihtelivat välillä 1,7 3,7, ja tilanne koettiin selkeästi huonoimmaksi Helsingissä (ka: 1,7). Minkään paikkakunnan kohdalla kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta ei koettu erityisen hyväksi Poria lukuun ottamatta. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä ,3 % 47,4 % 35,7 % 5,4 % 0,0 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % 21,9 % ,0 % 33,3 % 28,6 % 23,0 % 7,1 % 36,4 % 14,3 % 50,0 % 26,6 % ,3 % 10,3 % 28,6 % 44,6 % 21,4 % 27,3 % 47,6 % 40,0 % 29,5 % ,3 % 3,8 % 7,1 % 17,6 % 57,1 % 0,0 % 23,8 % 0,0 % 13,5 % En osaa sanoa 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 7,1 % 0,0 % 14,3 % 10,0 % 3,0 % ,0 % 5,1 % 0,0 % 6,8 % 7,1 % 27,3 % 0,0 % 0,0 % 5,5 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Paikkakuntakohtaiset keskiarvot 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 3,4 3,3 3,1 2,7 2,3 2,1 1,9 Pori Turku Tampere Jyväskylä Rovaniemi Espoo Joensuu Helsinki Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 237; Keskiarvo: 2,83) 16

18 Myös tuloryhmien väliltä löytyi eroja kokemuksissa kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä. Pienituloisimmat vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet asuntotilannetta yhtä huonoksi kuin kolme suurempituloisempaa vastaajaryhmää. Korkeimman keskiarvon kysymykseen kohtuuhintaisista asunnoista antoivat yli 3500 euroa kuussa tienaavat vastaajat, joten tämä tuloryhmä arvioi asuntotilanteen parhaimmaksi. Matalimman keskiarvon antoivat puolestaan euroa kuussa tienaavat vastaajat, ja näin ollen he arvioivat asuntotilanteen huonoimmaksi tuloryhmistä. Näitä tuloksia tarkastellessa on kuitenkin huomioitava se, että tuloryhmien väliset keskiarvot vaihtelevat kaiken kaikkiaan melko pienellä välillä, ja että eri tuloryhmissä voidaan tarkoittaa kohtuuhintaisilla asunnoilla eri asioita. Pienituloiset vastaajat saattavat viitata vuokra-asuntojen tilanteeseen, suurituloisemmat puolestaan omistusasuntojen tilanteeseen. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Keskiarvot tuloryhmittäin Yli ,6 2,4 2,2 2,6 2,8 2,1 3,1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,54) Suurin osa vastaajista (46,9 %) määritteli euroa hintatasoksi, jonka olisi valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa. Espoossa oltiin valmiita maksamaan keskimääräisesti asunnosta eniten ja Rovaniemellä vähiten. 50% 40% 30% 20% 10% 0% 7,1% (23) Hintataso ( ), jonka olen valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 46,9% (152) 28,1% (91) 10,5% (34) 3,7% (12) 0,9% (3) 0,3% (1) 2,5% (8) 300 tai alle En osaa sanoa (Vastaajia 324) 17

19 Tyytymättömyyttä asumisessa koettiin eniten asumisen hinnasta ja asuntojen koosta. Kaikista vastaajista 27,3 % arvioi olevansa tyytymätön asumisensa hintaan, ja 14,4 % asuntonsa kokoon. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa huomataan, että suurin osa (68,8 %) Porista tulevista vastaajista on tyytyväinen asumiseensa. Espoossa ja Helsingissä tyytymättömyyttä aiheuttaa noin kolmasosalle vastaajista asumisen hinta. Helsingistä löytyi vähiten vastaajia, jotka totesivat olevansa tyytyväisiä asumiseensa (15,8 %). Tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät asumisessa Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä Asumisen hinta ,6 % 31,4 % 27,3 % 23,2 % 25,0 % 33,3 % 21,2 % 30,8 % 27,3 % Asunnon koko ,8 % 13,6 % 9,1 % 18,5 % 0,0 % 8,3 % 15,2 % 15,4 % 14,4 % Asunnon sijainti ,8 % 11,0 % 0,0 % 12,0 % 0,0 % 0,0 % 6,1 % 7,7 % 9,4 % Asumismuoto ,5 % 9,3 % 0,0 % 10,2 % 6,3 % 0,0 % 9,1 % 7,7 % 8,5 % Esteettömyystekijät ,0 % 1,7 % 13,6 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,6 % En ole tyytymätön ,8 % 24,6 % 40,9 % 27,8 % 68,8 % 41,7 % 33,3 % 38,5 % 30,2 % Muu asia ,5 % 8,5 % 9,1 % 4,6 % 0,0 % 16,7 % 15,2 % 0,0 % 7,6 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asumisen osalta vastaajista vain pieni osa (4,6 %) kertoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. Paikkakuntakohtaisessa tarkastelussa Porista kotoisin olevat vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä asumistilanteeseensa ja kohtuuhintaisten asuntojen löytymiseen, kun taas Helsinkiläiset ja Espoolaiset arvioivat asumistilanteensa ja tilanteen kohtuuhintaisista asunnoista huonoimmaksi. 18

20 3.5 Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Terveyspalvelut -osiossa tutkittiin tyytyväisyyttä kunnalliseen terveydenhuoltoon. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä lääkäripalveluja he käyttävät, ja mikä saisi heidät käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja. 44,9 % vastaajista kertoi ensisijaisesti käyttävänsä kunnallista terveysasemaa mennessään lääkäriin. 23,2 % vastaajista käyttää ensisijaisesti työterveyshuoltoa ja 19,8 % yksityistä lääkäriasemaa. 12,1 % vastaajista ei osaa sanoa, mitä terveyspalvelua he ensisijaisesti käyttävät. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Jokaisella tarkastellulla paikkakunnalla terveydenhuollon laatuun oltiin yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin terveydenhuollon saatavuuteen. Tyytyväisimpiä terveydenhuollon laatu oltiin Turussa (ka: 3,4) ja vähiten tyytyväisiä Tampereella (ka: 2,6). Turussa myös terveydenhuollon saatavuus sai korkeimman keskiarvon (3,0), kun taas matalin keskiarvo (2,5) löytyi sekä Tampereelta että Rovaniemeltä. Yleisesti ottaen kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen ei oltu erityisen tyytyväisiä. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Tampere Rovaniemi Pori 2,6 2,5 2,5 2,6 2,8 2,9 Jyväskylä Espoo Helsinki Joensuu 2,9 2,7 2,9 2,7 3,2 2,6 3,1 2,8 Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon laatuun Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon saatavuuteen Turku 3 3,4 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Terveydenhuollon laatu: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,95; Keskihajonta: 0,94 Terveydenhuollon saatavuus: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,68; Keskihajonta: 1,03) 19

21 Kysymys siitä, mikä saisi vastaajat käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, esitettiin avoimena. Kysymys keräsi 102 vastausta. Vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti, ja niistä muodostettiin kuusi luokkaa. Nämä luokat ovat työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön puuttuminen, palveluiden parempi saatavuus, taloudellisen tilanteen muuttuminen, ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus, henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus sekä lyhemmät jonotusajat. Eniten vastauksissa esiintyi henkilökunnan ominaisuuksiin ja jonotusaikoihin liittyviä mainintoja. Molemmat näistä luokista saivat 25 mainintaa avoimissa vastauksissa. Myös työterveyshuollon tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen sekä palveluiden parempi saatavuus nähtiin tärkeiksi osa-alueiksi, kun ajatellaan mikä saisi käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluita. Myös rahatilanne ja ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus mainittiin useissa vastauksissa syyksi, joiden vuoksi vastaajat voisivat siirtyä käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita. Kunnallisten terveyspalvelujen käyttö Työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen 23 Palveluiden parempi saatavuus 22 Taloudellisen tilanteen muuttuminen Ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus Henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita? Lyhyemmät jonotusajat Kuinka usein mainittu vastauksissa Vastaajat eivät olleet terveyspalveluihin tyytyväisiä millään paikkakunnalla. Erityisen tyytymättömiä vastaajat olivat terveydenhoitopalveluiden saatavuuteen. Avointen vastausten analyysin avulla saatiin selville, että vastaajat käyttäisivät ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, mikäli muutoksia tapahtuisi niin henkilökunnan, jonotusaikojen, ajanvarausjärjestelmän sekä palveluiden saatavuuden kohdalla. Myös muutokset henkilökohtaisessa rahatilanteessa ja työterveyshuollon sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen saisivat vastaajat käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluja. 20

22 3.6 Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Eettistä kuluttamista tutkittiin kysymällä eettisten valintojen esteistä, eettiseen kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeydestä sekä siitä, kuinka eettinen kuluttaminen näkyy ja minkälaisia eettisiä valintoja vastaajat tekevät omassa elämässä. Eettisten valintojen suurimpana esteenä nähtiin selkeästi tuotteiden kalleus. 72,2 % vastaajista arvioi tuotteiden kalleuden olevan esteenä eettisten valintojen tekemiselle. Myös tuotteiden huono saatavuus (28,1 %) ja tiedon mahdollinen epäluotettavuus (26,6 %) nähtiin esteinä eettisille valinnoille. Melko pieni osa vastaajista (8,1 %) ilmoitti esteeksi eettisille valinnoille kiinnostuksen puutteen, joten vastaajajoukon voi todeta olevan kiinnostunut eettisestä kuluttamisesta. Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Jokin muu, mikä En osaa sanoa 15,6% (50) 26,6% (85) 8,1% (26) 28,1% (90) 18,8% (60) 11,9% (38) 2,8% (9) 3,4% (11) 72,2% (231) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% (Vastaajia 320) Vastaajat tekevät selkeästi eniten eettisiä valintoja ruokaostoksilla. 89,5 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja hankkiessaan ruokaa. Myös vaatteet (40,0 %) ja kosmetiikka (40,0 %) ovat lähes puolelle kaikista vastaajista asioita, joita ostaessa eettisyys otetaan huomioon. Vähiten eettisyyttä ajatellaan hankittaessa elektroniikkaa, vain 7,9 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja tässä asiassa. Myös matkustaminen on asia, jossa suurin osa vastaajista (79 %) ei ota huomioon eettistä kuluttamista. Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Jokin muu, mikä Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia tuotteita 7,9 % (24) 3,6 % (11) 40,0 % (122) 21,0 % (64) 40,0 % (122) 30,5 % (93) 89,5 % (273) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% (Vastaajia 305) 21

23 Kyselyn vastaajat näkivät kotimaisuuden tärkeimmäksi teemaksi omien kulutusvalintojensa kannalta (ka: 4,03). Lisäksi ympäristöystävällisyys, vapaus lapsityövoimasta sekä tieto alkuperämaasta olivat tärkeitä teemoja vastaajille (ka: 3,97). Yleisesti ottaen suurinta osaa alla olevan taulukon teemoista pidettiin tärkeinä omien kulutusvalintojen kannalta. Lähiruoka arvioitiin vähiten tärkeäksi, mutta tässäkin tapauksessa keskiarvo oli 2,95, joka ei suinkaan ole matala. Teemojen tärkeys omien kulutusvalintojen kannalta Keskiarvo Keskihajonta Kotimaisuus 4,03 0,9 Ympäristöystävällisyys 3,97 0,9 Tieto alkuperämaasta 3,97 1,01 Reilun Kaupan tuote 3,32 1,11 Vapaa lapsityövoimasta 3,97 1,07 Tuottajien työolot 3,75 1,03 Eläinkoevapaa 3,69 1,21 Luomutuote 3,44 1,09 Lähiruoka 2,95 1,98 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Ei juurikaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä (Vastaajia 324) Avoimen kysymyksen, Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti, vastaukset tukivat edellä esiteltyjä tuloksia siitä, että vastaajat toteuttavat eettistä kuluttamista omassa elämässä pääosin ostoksiin ja ruokavalioon liittyvillä valinnoilla. Eettistä kuluttamista tutkivan osion avoin kysymys, jossa tiedusteltiin kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä, keräsi 104 vastausta. Vastaukset luokiteltiin niiden sisällön perusteella kuuteen luokkaan, jotka ovat ostokset, ruokavalio, matkustus, kierrätys, kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen sekä ei mahdollisuutta vaikuttaa. Eettinen kuluttaminen erilaisten ostosten kautta mainittiin 82 vastauksessa, joten suurin osan avoimeen kysymykseen vastanneista kertoo eettisen kuluttamisen näkyvän omassa elämässään näin. 22

24 Ruokavalio -luokan vastauksissa kerrottiin eettisen kuluttamisen näkyminen omassa elämässä kasvissyönnin kautta. Matkustus -luokkaan kuuluvat vastaukset liittyivät esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä sekä pyörällä matkustamiseen, ja joidenkin kulkuvälineiden, kuten lentokoneiden välttämiseen. Kierrätykseen luokiteltiin vastaukset, joissa mainittiin kirpputorien käyttö sekä jätteiden lajittelu. Yhdeksässä vastauksessa mainittiin, ettei eettisellä kuluttamisella ole väliä eikä sillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, joten nämä vastaukset lajiteltiin yhteen luokkaan. Eettinen kuluttaminen omassa elämässä Ei mahdollisuutta vaikuttaa 9 Kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen 34 Kierrätys 44 Matkustus Ruokavalio Kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä? Ostokset Kuinka usein mainittu vastauksissa Avoimista vastauksista kolme luokkaa jaoteltiin alaluokkiin vastauksissa mainittujen aihealueiden perusteella. Ostos-kategorialle muodostettiin viisi alaluokkaa, matkustukselle viisi ja kierrätykselle kaksi. Muiden teemojen kohdalla eriteltäviä alaluokkia ei muodostettu vastausten ollessa samankaltaisia toistensa kanssa. Ostokset-kategorian alaluokista kotimaisuuteen liittyviä asioita oli mainittu vastauksissa eniten, mikä tukee edellä esitetyssä taulukossa näkyvää tulosta kotimaisuuden tärkeydestä kulutusvalinnoissa. Matkustuksessa puolestaan eniten mainintoja kerännyt alaluokka oli julkinen liikenne. Kierrätystä toteutettiin 44 vastauksessa kirpputorien sekä jätteiden lajittelun avulla. Ostokset Matkustus Kierrätys Luomutuotteet 23 Julkinen liikenne 11 Jätteiden lajittelu 16 Reilu Kauppa 15 Ei autoile 5 Kirpputorit 28 Kotimaisuus 30 Ei lennä 3 Eläinkokeettomuus 7 Pyöräily 5 Ei halpatuotantoa 7 Muu 2 Yhteensä 82 Yhteensä 26 Yhteensä 44 23

25 Eettinen kuluttaminen vaikuttaa kiinnostavan kyselyn vastaajia. Vaikka tuotteiden kalleus nähtiin selkeästi suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle, silti vaikuttaa siltä, että vastaajat kokevat eettisen kuluttamisen tärkeäksi ja pyrkivät kuluttamaan eettisesti monilla eri keinoilla. 24

26 4. Yhteenveto Kuluttajakyselyn vastauksista saatiin selville runsaasti informaatiota liittyen muun muassa palvelujen laatuun ja saatavuuteen, kuluttajien tyytyväisyyteen sekä eettiseen kuluttamiseen. Kaikista tutkituista palveluista vastaajat olivat keskimääräisesti vähiten tyytyväisiä terveyspalveluihin ja asumispalveluihin. Eniten tyytyväisyyttä herättivät suurin osa postipalveluista, ja pankkipalveluiden osalta verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus. Terveyspalveluihin ja asumispalveluihin ei oltu erityisen tyytyväisiä millään vertailluista paikkakunnista. Asumispalvelujen kohdalla poikkeuksena oli kuitenkin Pori, josta kotoisin olleet vastaajat olivat melko tyytyväisiä asumistilanteeseensa. Huonoimmaksi kohtuuhintaisten asuntojen tilanne arvioitiin Helsingissä, Espoossa ja Joensuussa. Espoossa ja Helsingissä oltiin myös yleisesti tyytymättömimpiä asumiseen. Asumispalveluiden kohdalla vertailtiin myös tuloryhmiä. Tämä tuloryhmien vertailu osoitti, etteivät pienituloisimmat vastaajat näe kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta yhtä huonona kuin useat suurituloisemmat vastaajaryhmät. Syynä tähän voi olla se, miten vastaajat määrittelevät kohtuuhintaisen asunnon. Todennäköisesti osa vastaajista viittaa omistusasuntojen ja osa vuokra-asuntojen tilanteeseen. Pankkipalveluiden osalta jonotusaika ja toimipisteiden saavutettavuus eivät saaneet minkään paikkakunnan kohdalla kovin korkeaa keskiarvoa, näiden palveluiden osalta tilanne oli arvioitu hieman enemmän huonoksi kuin hyväksi. Kuitenkin erityisesti verkkopankin palvelujen osalta vastaajat kertoivat pitävänsä tilannetta hyvänä. Verkkopankin käyttö nähtiin nopeana ja vaivattomana, ja yli puolet vastaajista käyttää verkkopankkia kerran tai useammin kuin kerran viikossa. Postissa asioinnin syyksi suurin osa vastaajista kertoi paketin noudon tai lähetyksen. Postipalveluihin oltiin kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Ainoastaan pakettipalveluiden hinnat herättivät jonkin verran tyytymättömyyttä. Postipalveluiden osalta paikkakuntakohtaiset erot tyytyväisyydessä olivat melko pieniä. Ruokaostosten kohdalla tyytyväisyyttä palveluihin ei kyselyssä tiedusteltu. Kysyttäessä tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa vastaajat suosivat selkeästi halpaa hintaa, valikoiman laajuutta sekä kaupan läheisyyttä. Vain pieni osa vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakaupassa. Myöskään bonusjärjestelmää ei nähty kovinkaan tärkeänä, vaikka yli puolet vastaajista kertoi keskittävänsä ruokaostoksensa usein tai hyvin usein. Tulosta voivat selittää vastaajien erilaiset käsitykset keskittämisestä. 25

27 Eettinen kuluttaminen kiinnosti kyselyn vastaajia. Eettistä kuluttamista toteutettiin eniten ruokaostoksilla, joiden parissa yllättävän suuri osa vastaajista (89,5 %) kertoi tekevänsä tietoisia eettisiä valintoja. Yli kolmasosa vastaajista huomioi eettisen kuluttamisen myös vaatteita, kosmetiikkaa ja sähköä ostaessaan. Kotimaisuus, ympäristöystävällisyys ja tieto alkuperämaasta arvioitiin tärkeimmiksi teemoiksi eettisen kuluttamisen osalta. Suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle nähtiin tuotteiden kalleus. Kuluttajakyselyn 2014 analyysi paljasti sekä odotettavissa olevia että ennalta arvaamattomia tuloksia. Tässä selvityksessä on esitelty kyselyn tuloksista kiinnostavimmat löydökset, joten jokaisen tutkitun kaupungin osalta yksityiskohtaisia tuloksia ei ole nostettu esiin. Asumispalveluiden osalta oli odotettavaa, että Helsingin ja Espoon kohdalla tyytymättömyys asumiseen on suurinta. Kuitenkaan tyytyväisyys asumistilanteeseen tai asuntojen hintoihin ei vaihdellut täysin odotusten mukaisesti, sillä kohtuuhintaisten asuntojen tilanne nähtiin huonommaksi esimerkiksi Rovaniemellä ja Joensuussa kuin Turussa ja Tampereella. Ruokaostosten kohdalla odottamattomia olivat keskittämiseen liittyvät tulokset, sekä se, että vain pieni prosenttiosuus vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakauppaa valitessa. Eettinen kuluttaminen puolestaan kiinnosti yllättävän suurta osaa vastaajista, ja tulosten perusteella eettisyyttä otettaisiin mielellään enemmänkin huomioon, mikäli tuotteiden kalleus ei tätä estäisi. 26

28 5. Liitteet 5.1 Kyselylomake Taustatiedot Asuinkunta Suomen asuinkunnat pudotusvalikossa Sukupuoli Nainen Mies En halua vastata Ikä alle 15-vuotias yli 74-vuotias En halua vastata Tulotaso ( ) (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) yli 3500 En halua vastata En osaa sanoa 27

29 Postipalvelut Asioin postin toimipisteessä tai asiamiespostissa (keskimäärin) Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan Asiointini syy on useimmiten (valitse kaksi useimmin toistuvaa) Kirjeen lähetys Postimerkkien hankinta Paketin lähetys Paketin nouto Postin muiden tuotteiden osto (esim. paperituotteet) Kirjatun kirjeen tai saantitodistuskirjeen lähettäminen tai vastaanottaminen Muu, mikä Olen kokeillut seuraavia palveluita Postin pakettiautomaatit / Smartpost Rahti- tai kuriiripalvelu kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille Matkahuollon rahtipalvelu Muu, mikä? 28

30 Kuinka tyytyväinen olen seuraaviin postin palveluihin Erittäin tyytymätön - Erittäin tyytyväinen (1 5) Palvelun laatu Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Asiamiespostien aukioloajat Kirjepostin hinnat Pakettipalvelujen hinnat Jonotusajat toimipisteessä (keskimäärin) Toimipisteiden esteettömyys 1.luokan kirjeen kulkunopeus Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Pankkipalvelut Asioin pankin toimipisteessä (keskimäärin) Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan Asioin verkkopankissa keskimäärin Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan 29

31 Palvelujen keskittäminen vaikuttaa pankkiasiointiini ja valintoihini Paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Tilanne seuraavien osalta on arvioni mukaan Tilanne on hyvä - tilanne on huono (1-5) Pankkipalvelujen kustannukset Toimipisteiden saavutettavuus Jonotusaika toimipisteissä Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden esteettömyys Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja ymmärrettävyys (esim. e-lasku) Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Hoidan pääasiallisen pankkiasiointini seuraavassa pankissa Nordea Osuuspankki Danske Bank Aktia / Sp / Pop Handelsbanken S-Pankki LähiTapiola Ålandsbanken Jokin muu, mikä? 30

32 Ruokaostokset Pyrin keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään Hyvin Usein Usein Joskus Harvoin En koskaan En osaa sanoa Ruokakauppaa valitessani tärkein yksittäinen tekijä on Läheisyys Halpa hinta Valikoiman laajuus Palvelu Bonusjärjestelmä Jokin muu, mikä? En osaa sanoa Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen Hyvin todennäköisesti Saatan harkita Olen jo kokeillut En tilaisi ruokaostoksia internetistä En osaa sanoa 31

33 Käyn ruokakaupassa keskimäärin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuussa tai harvemmin Teen ruokaostokseni useimmiten seuraavan kaupparyhmän kaupoissa S-ryhmä K-ryhmä Lidl Stockmann Jokin muu, mikä? Asuminen Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) En osaa sanoa Hintataso ( ), jonka olen enimmillään valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 300 tai alle yli

34 Asumismuodoista minulle sopivin on Omistusasunto Vuokra-asunto Omistusoikeusasunto Osaomistusasunto Muu, mikä? Nykyisessä tilanteessani olen tyytymätön seuraaviin tekijöihin Asumisen hinta Asunnon koko Asunnon sijainti Asumismuoto Esteettömyystekijät (esim. ei hissiä) En ole tyytymätön, nykyinen asuntoni on juuri sopiva Muu, mikä? Kunnallinen terveydenhuolto Kun menen lääkäriin, menen pääsääntöisesti/ensisijaisesti Yksityiselle lääkäriasemalle Työterveyshuoltoon Kunnalliselle terveysasemalle En osaa sanoa Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun laatuun Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun saatavuuteen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) 33

35 Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja? Avoin vastauskenttä Eettinen kuluttaminen Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Muu, mikä? En osaa sanoa Koen seuraavien teemojen olevan omien kulutusvalintojeni kannalta Ei juurikaan tärkeä Erittäin tärkeä (1 5) Kotimaisuus Ympäristöystävällisyys Tieto alkuperämaasta Reilun kaupan tuote Vapaa lapsityövoimasta Tuottajien työolot Eläinkoevapaa Luomutuote Lähiruoka Jokin muu, mikä 34

36 Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Muu, mikä? Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti: Avoin vastauskenttä 35

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus MARKKINAKATSAUS 10/2012 Postipalvelujen käyttö 2012 Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Selvitys yksityisten hammaslääkäripalveluja tuottavien yritysten hinnoista

Selvitys yksityisten hammaslääkäripalveluja tuottavien yritysten hinnoista Selvitys yksityisten hammaslääkäripalveluja tuottavien yritysten hinnoista Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 2015 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on kerännyt kevään 2015 aikana yksityisten hammaslääkäripalveluja

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely FCG Efeko Oy Sisällys sivu Johdanto Kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TUPAS-palveluiden ohje Päivitetty 26.11.2014 Sivu 1. Tunnistautuminen TUPAS-palvelun kautta tarvitaan silloin, kun halutaan yliopiston webpalvelun

TUPAS-palveluiden ohje Päivitetty 26.11.2014 Sivu 1. Tunnistautuminen TUPAS-palvelun kautta tarvitaan silloin, kun halutaan yliopiston webpalvelun TUPAS-palveluiden ohje Päivitetty 26.11.2014 Sivu 1 TUPAS-palvelut Yleistä Tunnistautuminen TUPAS-palvelun kautta tarvitaan silloin, kun halutaan yliopiston webpalvelun avulla: asettaa salasana uudelle

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Porin kirjaston asiakaskysely 2011

Porin kirjaston asiakaskysely 2011 2011 Porin kirjaston asiakaskysely 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto on koko 2000-luvun ajan tehnyt vuosittain asiakaskyselyn

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Luotu: 01.11.2015 02:09:23. Ajanjakso: 01.10.2015-31.10.2015. Onnistuneet yhteensä: 2752847. Keskeytetyt yhteensä: 90265

Luotu: 01.11.2015 02:09:23. Ajanjakso: 01.10.2015-31.10.2015. Onnistuneet yhteensä: 2752847. Keskeytetyt yhteensä: 90265 Luotu: 01.11.2015 02:09:23 Ajanjakso: 01.10.2015-31.10.2015 yhteensä: 2752847 Keskeytetyt yhteensä: 90265 Epäonnistuneet yhteensä: 55416 Espoon kaupunki - KUN... 34161... 1510... 866 Vetuma-rajapinta...

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki OnlineTutkimus Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki Päiväys: 29.2.2012 Vesa Kause vesa.kause@onlinetutkimus.fi 09 221 2424 www.onlinetutkimus.fi OnlineTutkimus

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Suomalaisten tyytyväisyys pankkeja kohtaan jatkaa laskemistaan

Suomalaisten tyytyväisyys pankkeja kohtaan jatkaa laskemistaan TIEDOTE Julkaisuvapaa ma 07.10.2013 klo 06.00 Suomalaisten tyytyväisyys pankkeja kohtaan jatkaa laskemistaan EPSI Rating pankkien asiakastyytyväisyys 2013 Yleistä: Asiakastyytyväisyys pankkeja kohtaan

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Luotu: 01.12.2015 01:50:52. Ajanjakso: 01.11.2015-30.11.2015. Onnistuneet yhteensä: 2805038. Keskeytetyt yhteensä: 94787

Luotu: 01.12.2015 01:50:52. Ajanjakso: 01.11.2015-30.11.2015. Onnistuneet yhteensä: 2805038. Keskeytetyt yhteensä: 94787 Luotu: 01.12.2015 01:50:52 Ajanjakso: 01.11.2015-30.11.2015 yhteensä: 2805038 Keskeytetyt yhteensä: 94787 Epäonnistuneet yhteensä: 52401 Espoon kaupunki - KUN... 45933... 2100... 1425 Vetuma-rajapinta...

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015 Kuntalaistutkimus 2015 Tulosmaistiaisia kyselyn ennakkoaineistosta 29.5.2015 KUNTASEMINAARI 3.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö KUNTALAISTUTKIMUS 2015: Jatkoa ARTTU- ja KuntaSuomi 2004

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asiakastutkimus 2014. Blue Service Partners. Helsinge skolan (ya lukio) - Yläkoulu - ruoka Vastaajamäärä: 277

Asiakastutkimus 2014. Blue Service Partners. Helsinge skolan (ya lukio) - Yläkoulu - ruoka Vastaajamäärä: 277 Asiakastutkimus 2014 Blue Service Partners Helsinge skolan (ya lukio) - Yläkoulu - ruoka Vastaajamäärä: 277 Johdanto Blue Service Partnersin asiakastutkimus suoritettiin helmikuussa 2014 yhteensä 107 toimipaikassa.

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhuspalveluiden asiakas- ja omaiskyselyt, kooste tuloksista 2012 Taustaa Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutetaan kahden vuoden välein asiakas- ja omaiskyselyitä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Heikki Miettinen Yhdyskuntatekniset palv 00 Johdanto Selvityksen taustaa

Lisätiedot

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot