Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

Transkriptio

1 Kuluttajakysely 2014 Selvitys Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry:n toteuttamasta palveluiden tilaa sekä eettistä kuluttamista kartoittavasta kyselystä Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto Vastaajien taustatiedot Kyselyn tulokset Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Yhteenveto Liitteet Kyselylomake

3 1. Johdanto Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka ajaa kuluttajan etuja ja oikeuksia sekä toteuttaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Kuluttajaliitto on toteuttanut elo-syyskuussa 2014 kuluttajien mielipiteitä erilaisista palveluista sekä eettisestä kuluttamisesta kartoittavan kyselyn. Kyselyn tavoitteena oli saada monipuolisesti tietoa kuluttajien näkemyksistä erilaisiin yhteiskunnan palveluihin sekä eettiseen kuluttamiseen liittyen. Kysely on toinen liiton toteuttama Kuluttajakysely. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä pankki-, posti-, ruoka-, asumis- sekä terveydenhoitopalveluista. Palveluita kartoittavien kysymysten lisäksi kysely sisälsi osion, jossa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin avoimella internetkyselyllä, johon sisältyi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tässä selvityksessä kyselyn tuloksista esitellään ensin tarkemmin kyselyn aineistoa ja sen keruuta. Tämän jälkeen aineiston analyysi aloitetaan keskeisten tunnuslukujen esittelyllä, josta siirrytään tarkempiin tutkimustuloksiin käsitellen jokainen kyselyn aihealueista kerrallaan. Lopuksi pureudutaan johtopäätöksiin tuloksista ja tiivistetään keskeisimmät tulokset. 2

4 2. Aineisto Kuluttajakyselyn aineistonkeruu tapahtui elo-syyskuussa 2014 avoimella internetkyselyllä, joka julkaistiin osoitteessa Kyselyn linkki julkaistiin sekä Kuluttajaliiton että liiton yhteistyöjärjestöjen internetsivustoilla sekä Facebook-sivustoilla, Kuluttajaliiton paikallisjärjestöjen internetsivustoilla sekä sähköpostilistoilla ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten sähköpostilistoilla. Kyselyn näki 602 henkilöä ja siihen vastasi 325 henkilöä. Kuluttajakyselyn aineisto koostuu itsevalikoituneesta näytteestä, johon vastaajat ovat valikoituneet eisatunnaisesti. Vaikka kyselyn vastauksia ei voidakaan yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia, vastauksista saadaan mielenkiintoista informaatiota liittyen palveluihin ja esimerkiksi paikkakuntakohtaisiin eroavaisuuksiin, kun tarkastellaan erilaisten palveluiden tilannetta ja laatua. Kuluttajakysely tarjoaa näin arvokasta tietoa kuluttajien mielipiteistä. Kyselyssä esitettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljettujen vastausten antaman informaation lisäksi myös avointen vastausten analyysi on tarjonnut tärkeää tietoa palveluiden tilasta sekä eettisestä kuluttamisesta. Kyselyn vastaajista runsas osuus vastasi myös avoimiin kysymyksiin. Kaikkien kyselyn osa-alueiden osalta on löytynyt kiinnostavia tuloksia, ja näitä esitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. 2.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 325 henkilöä. Vastaajista 79,6 % (n=253) oli naisia ja 18,2 % (n=58) oli miehiä. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %). Muut vastaajat kuuluivat ikäryhmiin (10,5 %), (6,8 %), (5 %), (6,8 %) sekä yli 74-vuotiaat (0,9 %). 0,9 % vastaajista ei halunnut vastata kysymykseen iästään. 40% 30% 20% 10% 0% 0 alle 15- vuotias 37,2% (120) 31,9% (103) Vastaajien ikä 10,5% (34) 6,8% (22) 5% (16) 6,8% (22) yli 74- vuotias (Vastaajia 323; Keskiarvo: 3,45; Keskihajonta: 1,69) 0,9% (3) 0,9% (3) En halua vastata 3

5 Lähes puolet vastaajista (48,8 %) kuului tulotasoltaan ryhmään, jonka henkilökohtainen tulotaso oli euroa kuukaudessa. Kaikista kyselyssä määritellyistä tulotasoryhmistä löytyi vastaajia, mutta kyselyyn vastanneista selkeästi suurimman osan voi määritellä pienituloisiksi. Vastaajien henkilökohtainen tulotaso /kk (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) 60% 48,8% (158) 40% 20% 16,4% (53) 10,5% (34) 8% (26) 4,6% (15) 2,8% (9) 2,8% (9) 4,6% (15) 1,5% (5) 0% Yli 3500 En halua vastata (Vastaajia 324; Keskiarvo: 2,55; Keskihajonta: 2,14) En osaa sanoa Suurin osa kyselyn vastaajista ilmoitti asuinkunnakseen Helsingin (27,1 %) tai Jyväskylän (25,2 %). Vastaajia oli näiden kaupunkien lisäksi eniten Turusta (8,2 %), Espoosta (5,4 %), Porista (5,0 %), Joensuusta (5,4 %), Tampereelta (4,5 %) ja Rovaniemeltä (4,5 %). Asuinpaikkakunta Espoo Helsinki Imatra Inkoo Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kerava Kouvola Kuopio Lahti Loimaa Loviisa Merijärvi Nurmes Nurmijärvi Oulu Pirkkala Pori Porvoo Pöytyä Rauma Rovaniemi Sipoo Tampere Toholampi Turku Tuusniemi Vaasa Vantaa Ylöjärvi 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 1,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,90% 0,90% 0,30% 0,30% 0,90% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 0,30% 2,80% 5,00% 4,50% 4,50% 5,40% 5,40% 8,20% 25,30% 27,10% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% (Vastaajia 317) 4

6 3. Kyselyn tulokset Tässä osiossa käsitellään kyselyn tarkempia tuloksia kaikissa kyselyn osioissa. Tuloksia tarkastellaan jokaisessa osiossa koko vastaajanäytteen osalta. Myös tuloryhmittäin ja paikkakunnittain tapahtuvaa tulosten analysointia on toteutettu. Paikkakuntakohtaisissa vertailuissa on vertailtu ainoastaan paikkakuntia, joista kyselyyn oli vastannut yli kymmenen henkilöä. Analyysimenetelminä on käytetty frekvenssien, prosenttijakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen tarkasteluja sekä ristiintaulukointia. Avointen vastausten analyysissa on menetelmänä käytetty luokittelua. 3.1 Postipalvelut - Pakettipalvelut vetävät kuluttajia Postiin Postin palveluja käsittelevässä osiossa kysyttiin vastaajien syistä asioida Postissa, erilaisten postipalveluiden kokeilusta, sekä tyytyväisyydestä postipalveluihin. Postin palveluista pakettipalvelut olivat selkeästi suosituin syy asioida Postissa, vaikka palveluista nimenomaan pakettipalveluiden hintoihin oltiin vähiten tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista (64,8 %) asioi Postin toimipisteessä tai asiamiespostissa muutaman kerran vuodessa. Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Postissa kertoi asioivansa 29,9 % vastaajista. 1,5 % vastaajista asioi toimipisteissä kerran tai useita kertoja viikossa. 3,7 % vastaajista asioi Postissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan. Selkeästi suosituin Postissa asioinnin syy on paketin nouto, 82,4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa tästä syystä. Seuraavaksi yleisimpiä Postissa asioinnin syitä olivat paketin lähetys (38,9 %), postimerkkien osto (26,5 %) sekä kirjeen lähetys (23,1 %). Vain 4 % vastaajista kertoi asioivansa Postissa ostaakseen Postin muita tuotteita, kuten esimerkiksi paperituotteita. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi syy asiointiinsa Postissa. Asiointini syy on useimmiten Jokin muu, mikä Kirjattu kirje (nouto/osto) Postin muiden tuotteiden osto Paketin nouto Paketin lähetys Postimerkkien osto Kirjeen lähetys 2,8% (9) 9,6% (31) 4% (13) 26,5% (86) 23,1% (75) 38,9% (126) 82,4% (267) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% (Vastaajia 324) 5

7 Kyselyssä tiedustelluista Postin palveluista eniten kokeiltu palvelu oli pakettiautomaatit ja Smartposti. Kaikista kyselyyn vastanneista henkilöistä 32,9 % kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana Postin pakettiautomaatteja tai Smartpostia. Eniten edellä mainittuja palveluja oli kokeiltu ikäryhmissä sekä vuotiaat. 40 prosenttia vuotiaista ja 44,1 prosenttia vuotiaista oli kokeillut jompaakumpaa tai molempia palveluita viimeisen vuoden aikana. Paikkakunnista Smartpostia ja pakettiautomaatteja oli kokeiltu eniten Helsingissä (38,4 % vastaajista) ja Jyväskylässä (30 % vastaajista), ja vähiten puolestaan Tampereella (9,1 % vastaajista). Matkahuollon rahtipalvelu oli pakettiautomaattien ja Smartpostin jälkeen kokeilluin palvelu, sitä oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt 25,9 % kaikista vastaajista. Vähiten annetuista vaihtoehdoista oli kokeiltu rahti- ja kuriiripalveluita kirjepostille (4,9 % vastaajista). Lisäksi avoimessa vastauskentässä oli mainittu kokeilluiksi palveluiksi esimerkiksi R-Kioskin postipalvelujen käyttö sekä NetPosti. 70% 60% 32,9% (107) Olen kokeillut seuraavia palveluita viimeisen vuoden aikana 50% 25,9% (84) 40% 30% 14,5% (47) 20% 10% 4,9% (16) 2,2% (7) 0% Postin Rahti- tai pakettiautomaatit / kuriiripalvelu Smartpost kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille (Vastaajia 178) Matkahuollon rahtipalvelu Jokin muu, mikä 6

8 Postipalveluihin oltiin yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Asiamiespostien aukioloaikoihin oltiin hyvin tyytyväisiä (ka: 3,9), kuten myös toimipisteiden esteettömyyteen (ka: 3,9). Pakettipalvelujen (ka: 2,6) sekä kirjepostien hintoihin (ka: 3) oltiin vähiten tyytyväisiä, mutta näidenkään palvelujen kohdalla tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo ei ollut kovin matala. Tyytyväisyys Postin palveluihin Pakettipalvelujen hinnat Kirjepostin hinnat Jonotusajat toimipisteessä Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Toimipisteiden esteettömyys Palvelun laatu 1. luokan kirjeen kulkunopeus Asiamiespostien aukioloajat 2,6 3 3,3 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 322; Keskiarvo: 3,52) Tyytyväisyys Postin palveluihin vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Tyytyväisimpiä palveluihin oltiin Rovaniemellä ja Joensuussa, joissa tyytyväisyyttä ilmentävä keskiarvo Postin palveluille oli 3,8. Porin Postipalvelut saivat huonoimman keskiarvon (3,1). Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys Postin palveluihin ei eronnut merkittävästi paikkakunnittain. Tyytyväisyys Postin palveluihin paikkakunnittain Pori Espoo Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Joensuu Rovaniemi 3,1 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,8 3, Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Vastaajia 82; Keskiarvo: 3,45) 7

9 Tarkasteltaessa tyytyväisyyttä postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain vaihtelua esiintyy välillä 3,0 (jonotusajat, Jyväskylä) ja 4,2 (palvelun laatu, Joensuu). Paikkakunnista Joensuussa ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisimpiä Postin jonotusaikoihin (ka: 3,8), kun puolestaan Jyväskylässä jonotusaikoihin tyytyväisyys oli matalinta (ka: 3,0). Espoossa, Joensuussa, Tampereella ja Rovaniemellä oltiin tyytyväisiä palvelujen saatavuuteen ja etäisyyteen. Palvelun laatuun oltiin tyytyväisiä useimmilla vertailluista paikkakunnista. Tyytyväisyys postipalveluiden jonotusaikoihin, laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Turku 3,4 3,3 3,5 Tampere 3,7 3,9 4,1 Rovaniemi 3,8 3,9 4,1 Pori 3,4 3,4 3,6 Jyväskylä Joensuu Helsinki 3,0 3,3 3,2 3,8 3,7 3,6 4,0 4,2 4,0 Palvelun laatu Jonotusajat toimipisteissä Palvelun saatavuus/etäisyys Espoo 3,3 3,9 3,9 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Palvelun laatu: Keskiarvo: 3,8; Keskihajonta: 0,79 Jonotusajat toimipisteissä: Keskiarvo: 3,43; Keskihajonta: 1,02 Palvelun saatavuus/etäisyys: Keskiarvo: 3,67; Keskihajonta: 0,97) Postipalveluihin oltiin siis kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Vaihtelua esiintyi paikkakuntien välillä jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan tämä vaihtelu tapahtui melko pienellä välillä. Paikkakuntien erot tyytyväisyydessä eivät näin ollen olleet merkittäviä. Yleisimmät Postissa asioinnin syyt olivat paketin nouto ja lähetys. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat postipalveluiden osalta palveluiden hintoihin. 8

10 3.2 Pankkipalvelut - Kuluttajat tyytyväisiä verkkopankkiin Pankkipalvelujen tilannetta kartoittavassa kyselyn osiossa tarkasteltiin kuluttajien asiointia pankin toimipisteissä sekä verkkopankissa. Tämän lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä pankkipalveluihin. Vastaajista suurin osa oli Osuuspankin (42,6 %) ja Nordean (34 %) asiakkaita. Lisäksi kyselyyn vastasi Danske Bankin (14,5 %), Aktian (9 %), Handelsbankenin (1,9 %), S-Pankin (8,6 %), LähiTapiolan (4,3 %) ja Ålandsbankenin (0,6 %) asiakkaita. Suurin osa vastaajista asioi pankin toimipisteissä muutaman kerran vuodessa (51,2 %) tai harvemmin kuin kerran vuodessa (41,4 %). Vain 4,6 % vastaajista asioi pankin toimipisteessä kerran kuukaudessa tai useammin. Loput vastaajista (2,8 %) kertoivat, etteivät he asioi koskaan pankin toimipisteissä. Verkkopankissa asiointi on sen sijaan erittäin paljon vilkkaampaa kuin toimipisteessä asiointi. 56,2 % vastaajista kertoo asioivansa verkkopankissa kerran tai useita kertoja viikossa ja 42,6 % kerran tai useita kertoja kuukaudessa. 1,2 % vastaajista asioi verkkopankissa muutaman kerran vuodessa tai ei koskaan. Asioin pankin toimipisteessä (pankkikonttorissa) keskimäärin En koskaan 2,8% (9) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 41,4% (134) 51,2% (166) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 4% (13) 0,6% (2) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 3,42; Keskihajonta: 0,64) Asioin verkkopankissa keskimäärin En koskaan 0,6% (2) Harvemmin kuin kerran vuodessa Muutaman kerran vuodessa 0,6% (2) Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Kerran tai useita kertoja viikossa 42,6% (138) 56,2% (182) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 324; Keskiarvo: 1,46; Keskihajonta: 0,58) 9

11 Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana jäi hieman alhaisemmaksi kuin postipalveluiden. Pankkipalvelujen tilanne arvioitiin hyväksi verkkopankin käytön kohdalla (ka: 4,3). Myös uuden tekniikan käytön vaivattomuuden ja ymmärrettävyyden osalta tilanne arvioitiin melko hyväksi (ka: 3,8). Huonoimmaksi tilanne nähtiin pankkipalvelujen kustannusten (ka: 2,8) ja toimipisteiden jonotusaikojen (ka: 2,7) suhteen. Kokonaiskeskiarvo pankkipalvelujen tilanteesta oli 3,34. Pankkipalveluiden kokonaistilanne Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja Toimipisteiden esteettömyys Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden saavutettavuus Pankkipalvelujen kustannukset Jonotusaika toimipisteissä 3,2 3,0 2,8 2,7 3,6 3,8 4,3 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 318; Keskiarvo: 3,34) Arvio pankkipalvelujen kokonaistilanteesta vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Kokonaistilanteeseen sisältyvät arviot verkkopankin käytön nopeudesta ja vaivattomuudesta, uuden tekniikan käytön vaivattomuudesta ja ymmärrettävyydestä, toimipisteiden esteettömyydestä, asioinnin vaivattomuudesta, toimipisteiden saavutettavuudesta ja jonotusajoista sekä pankkipalveluiden kustannuksista. Pankkipalveluiden tilanne arvioitiin parhaimmaksi Rovaniemellä ja Joensuussa (ka: 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,9) Pankkipalvelujen kokonaistilanne paikkakunnittain Joensuu Rovaniemi Jyväskylä Turku Helsinki Pori Espoo Tampere 3,1 3,0 3,0 2,9 3,5 3,5 3,7 3,7 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Vastaajia 122; Keskiarvo: 3,29) 10

12 Pankkipalvelujen kokonaistilannetta tarkasteltiin myös pankeittain. Melko pieni osa kaikkien pankkien asiakkaista piti pankkipalvelujen tilannetta huonona. Parhaimpana pankkipalvelujen tilannetta pitivät Aktian, Handelsbankenin ja S-pankin asiakkaat. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa se, että näiden pankkien kohdalla vastaajamäärät olivat melko pieniä. Pankkipalveluja eriteltäessä eri pankkien asiakkaiden vastausten välillä ei löytynyt suuria eroja, eri pankkien asiakkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä pankkipalvelujen eri osa-alueisiin. Pankkipalvelujen kokonaistilanne pankeittain Nordea Danske Bank Aktia/ Sp/Pop Handelsbanken S-Pankki Osuuspankki Lähi- Tapiola Ålandsbanken Yhteensä ,0 % 1,5 % 4,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % ,0 % 11,9 % 20,0 % 6,3 % 0,0 % 17,6 % 12,5 % 0,0 % 15,7 % ,0 % 43,3 % 36,0 % 31,3 % 3,3 % 29,4 % 50,0 % 50,0 % 41,9 % ,0 % 38,8 % 40,0 % 56,3 % 50,0 % 41,2 % 37,5 % 50,0 % 37,7 % ,00 % 4,50 % 0,00 % 6,30 % 16, 70 % 11,80 % 0,00 % 0,00 % 3,70 % Yhteensä

13 Tilanne pankkipalveluiden jonotusajoista, saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta ei saanut suurimmalla osalla vertailtavista paikkakunnista erityisen hyvää arviota. Tilanne pankin toimipisteiden saavutettavuudesta ja asioinnin vaivattomuudesta arvioitiin parhaaksi Joensuussa (ka: 3,5 ja 3,7) ja huonoimmaksi Tampereella (ka: 2,4 ja 2,4). Jonotusaikojen tilannetta toimipisteissä ei missään kaupungissa nähty erityisen hyvänä (ka: 2,7). Pankkipalveluiden jonotusaika, saavutettavuus ja asioinnin vaivattomuus paikkakunnittain Turku 2,6 2,6 3,3 Tampere 2,3 2,4 2,4 Rovaniemi 3,0 3,3 3,3 Pori 2,7 2,6 3,0 Jyväskylä 2,9 3,3 3,2 Jonotusaika toimipisteissä Joensuu 3,0 3,5 3,7 Toimipisteiden saavutettavuus Asioinnin vaivattomuus Helsinki 2,4 2,8 2,8 Espoo 2,5 2,7 2,8 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Tilanne on huono, 5 = Tilanne on hyvä (Jonotusaika toimipisteissä: Vastaajia 211; Keskiarvo: 2,70; Keskihajonta: 1,13 Toimipisteiden saavutettavuus: Vastaajia 251; Keskiarvo: 2,90; Keskihajonta: 1,14 Asioinnin vaivattomuus: Vastaajia 237; Keskiarvo: 3,07; Keskihajonta: 1,10) Pankkipalveluiden tilanteen kokonaisarvosana 3,34 kertoo, että palveluiden tilanne nähdään kaiken kaikkiaan hieman enemmän hyvänä kuin huonona. Paikkakuntakohtaista vaihtelua tilanteen arvioinnista esiintyy hieman laajemmalla skaalalla kuin postipalveluiden kohdalla. Pankkipalveluiden kohdalla erityisesti jonotusajat herättävät tyytymättömyyttä, ja paikkakunnista Tampereella, Porissa ja Espoossa ollaan tyytymättömimpiä pankkipalveluihin. Verkkopankkiin puolestaan ollaan tyytyväisiä, ja sitä käytetään ahkerasti. 12

14 3.3 Ruokaostokset - Halpa hinta, läheisyys ja valikoiman laajuus tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa Ruokaostoksiin liittyviä palveluita kartoittavassa osiossa kysyttiin ruokaostosten keskittämisestä, ruokaostosten tekemisestä internetissä sekä siitä, kuinka usein ja missä ruokakaupassa vastaajat asioivat. Vastaajat olivat pääasiassa K-ryhmän, S-ryhmän ja Lidlin asiakkaita. Ruokakauppaa valitessaan vastaajat pitivät tärkeimpinä tekijöinä ruokakaupan läheisyyttä (55,7 %), halpaa hintaa (48,9 %) ja valikoiman laajuutta (51,4 %). Hyvin pieni osa vastaajista (7 %) piti palvelua tärkeimpänä tekijänä ruokakaupan valinnassa. Bonusjärjestelmän oli arvioinut tärkeäksi 18,3 % vastaajista. Tärkeimmät tekijät ruokakauppaa valitessa En osaa sanoa Jokin muu, mikä Bonusjärjestelmä Palvelu Valikoiman laajuus Halpa hinta Läheisyys 0,3% (1) 4,6% (15) 7,4% (24) 18,3% (59) 51,4% (166) 48,9% (158) 55,7% (180) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% (Vastaajia 232) Vastaajilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi ruokakauppa, jossa he useimmiten asioivat. Yli 70 prosenttia kaikista vastaajista käy useimmiten S-ryhmän ruokakaupoissa. 45,7 % kertoi käyvänsä K- ryhmän ruokakaupoissa, ja 26,2 % Lidlissä. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös Siwa, Ruohonjuuri sekä Punnitse ja Säästä. Vain 3,1 % vastaajista on kokeillut ruokaostoksien tilaamista internetistä. Vastaajista yli neljäkymmentä prosenttia kertoo, ettei tilaisi ruokaostoksiaan internetistä. 35,2 % saattaisi harkita ruokaostosten tilaamista verkosta. Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen En osaa sanoa En tilaisi ruokaostoksia internetistä Olen jo kokeillut Saatan harkita Hyvin todennäköisesti 3,1 % (10) 8,3 % (27) 11,7% (38) 35,2 % (114) 41,7 % (135) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% (Vastaajia 324) 13

15 Vaikka melko pieni osa vastaajista (18,3 %) pitää bonusjärjestelmää tärkeimpänä tekijänä ruokakauppaa valitessa, vastaajista suurin osa pyrkii usein (38,3 %) tai hyvin usein (18,2 %) keskittämään ruokaostoksensa tiettyyn kaupparyhmään. Vain 10,2 % vastaajista kertoi, ettei koskaan keskitä ruokaostoksiaan. Ruokaostosten keskittäminen vaihteli jonkin verran, kun keskittämistä tarkasteltiin kaupparyhmien asiakkaiden välillä. S-ryhmän asiakkaista 55,4 % ja K-ryhmän asiakkaista 54,1 % pyrkii usein tai hyvin usein keskittämään ruokaostoksensa. Lidlin asiakkailla vastaava luku oli 50,6 %. Ostosten keskittäminen Pyrin keskittämään ruokaostokseni tiettyyn kaupparyhmään S-ryhmä K-ryhmä Lidl Hyvin Usein 19,40 % 11,50 % 9,40 % Usein 36,00 % 42,60 % 41,20 % Joskus 23,60 % 30,40 % 23,50 % Harvoin 9,10 % 9,50 % 12,90 % En koskaan 11,20 % 5,80 % 10,60 % En osaa sanoa 0,80 % 0,70 % 2,40 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % (S-ryhmä: Vastaajia 242, K-ryhmä: Vastaajia 148, Lidl: Vastaajia 85) Ruokakaupan läheisyys sekä valikoiman laajuus ja halpa hinta ovat selkeästi tärkeimpiä tekijöitä vastaajille ruokakauppaa valitessa. Ruokakauppojen asiakkaista hieman yli puolet sekä S-ryhmän että K-ryhmän asiakkaista pyrkivät keskittämään ostoksensa hyvin usein tai usein. Myös Lidlin asiakkaista 50,6 prosenttia pyrkii ostostensa keskittämiseen, vaikka Lidl ei tarjoa asiakkailleen keskittämisetuja, toisin kuin K- ja S-ryhmän kaupat. Vastaajat ovat kuitenkin voineet valita useamman kuin yhden kaupan joissa he asioivat, joten syynä Lidlin asiakkaiden keskittämiseen voi olla se, että he asioivat myös K- ja S-ryhmän kaupoissa. Myös erilaiset käsitykset siitä, mitä keskittäminen on, voivat olla syynä tuloksiin. 14

16 3.4 Asumispalvelut - Vastaajat tyytymättömiä asuntojen hintaan ja kokoon Asumiseen liittyviä palveluja mittaavassa osiossa tarkasteltiin kohtuuhintaisten asuntojen, asuntojen hinnan sekä asumismuotojen tilannetta. Lisäksi tiedusteltiin, mikä asumisessa herättää tyytymättömyyttä. Kyselyyn vastanneista 61,5 % näki itselleen sopivimmaksi asumismuodoksi vuokra-asunnon ja 35,7 % omistusasunnon. Omistusoikeusasunto oli sopivin asumismuoto 0,9 prosentille vastaajista. Vastaajista suurin osa kuului ikäryhmiin (31,9 %) ja (37,2 %), mikä on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen omalta asuinpaikkakunnalta koettiin melko huonoksi. Vastaajista 20,1 % oli täysin eri mieltä väitteen asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja kanssa. Vain 4,6 % vastaajista koki olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. 35% Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja 30% 29,2% (83) 25% 24,6% (70) 20% 20,1% (57) 15% 14,4% (41) 10% 7% (20) 5% 4,6% (13) 0% En osaa sanoa Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,56; Keskihajonta: 1,14) 15

17 Kokemus kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä vaihteli paikkakunnittain. Kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta kuvastavat keskiarvot vaihtelivat välillä 1,7 3,7, ja tilanne koettiin selkeästi huonoimmaksi Helsingissä (ka: 1,7). Minkään paikkakunnan kohdalla kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta ei koettu erityisen hyväksi Poria lukuun ottamatta. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä ,3 % 47,4 % 35,7 % 5,4 % 0,0 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % 21,9 % ,0 % 33,3 % 28,6 % 23,0 % 7,1 % 36,4 % 14,3 % 50,0 % 26,6 % ,3 % 10,3 % 28,6 % 44,6 % 21,4 % 27,3 % 47,6 % 40,0 % 29,5 % ,3 % 3,8 % 7,1 % 17,6 % 57,1 % 0,0 % 23,8 % 0,0 % 13,5 % En osaa sanoa 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 7,1 % 0,0 % 14,3 % 10,0 % 3,0 % ,0 % 5,1 % 0,0 % 6,8 % 7,1 % 27,3 % 0,0 % 0,0 % 5,5 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Paikkakuntakohtaiset keskiarvot 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 3,4 3,3 3,1 2,7 2,3 2,1 1,9 Pori Turku Tampere Jyväskylä Rovaniemi Espoo Joensuu Helsinki Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 237; Keskiarvo: 2,83) 16

18 Myös tuloryhmien väliltä löytyi eroja kokemuksissa kohtuuhintaisten asuntojen löytymisestä. Pienituloisimmat vastaajat eivät kuitenkaan kokeneet asuntotilannetta yhtä huonoksi kuin kolme suurempituloisempaa vastaajaryhmää. Korkeimman keskiarvon kysymykseen kohtuuhintaisista asunnoista antoivat yli 3500 euroa kuussa tienaavat vastaajat, joten tämä tuloryhmä arvioi asuntotilanteen parhaimmaksi. Matalimman keskiarvon antoivat puolestaan euroa kuussa tienaavat vastaajat, ja näin ollen he arvioivat asuntotilanteen huonoimmaksi tuloryhmistä. Näitä tuloksia tarkastellessa on kuitenkin huomioitava se, että tuloryhmien väliset keskiarvot vaihtelevat kaiken kaikkiaan melko pienellä välillä, ja että eri tuloryhmissä voidaan tarkoittaa kohtuuhintaisilla asunnoilla eri asioita. Pienituloiset vastaajat saattavat viitata vuokra-asuntojen tilanteeseen, suurituloisemmat puolestaan omistusasuntojen tilanteeseen. Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja: Keskiarvot tuloryhmittäin Yli ,6 2,4 2,2 2,6 2,8 2,1 3,1 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä (Vastaajia 248; Keskiarvo: 2,54) Suurin osa vastaajista (46,9 %) määritteli euroa hintatasoksi, jonka olisi valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa. Espoossa oltiin valmiita maksamaan keskimääräisesti asunnosta eniten ja Rovaniemellä vähiten. 50% 40% 30% 20% 10% 0% 7,1% (23) Hintataso ( ), jonka olen valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 46,9% (152) 28,1% (91) 10,5% (34) 3,7% (12) 0,9% (3) 0,3% (1) 2,5% (8) 300 tai alle En osaa sanoa (Vastaajia 324) 17

19 Tyytymättömyyttä asumisessa koettiin eniten asumisen hinnasta ja asuntojen koosta. Kaikista vastaajista 27,3 % arvioi olevansa tyytymätön asumisensa hintaan, ja 14,4 % asuntonsa kokoon. Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa huomataan, että suurin osa (68,8 %) Porista tulevista vastaajista on tyytyväinen asumiseensa. Espoossa ja Helsingissä tyytymättömyyttä aiheuttaa noin kolmasosalle vastaajista asumisen hinta. Helsingistä löytyi vähiten vastaajia, jotka totesivat olevansa tyytyväisiä asumiseensa (15,8 %). Tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät asumisessa Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Turku Rovaniemi Yhteensä Asumisen hinta ,6 % 31,4 % 27,3 % 23,2 % 25,0 % 33,3 % 21,2 % 30,8 % 27,3 % Asunnon koko ,8 % 13,6 % 9,1 % 18,5 % 0,0 % 8,3 % 15,2 % 15,4 % 14,4 % Asunnon sijainti ,8 % 11,0 % 0,0 % 12,0 % 0,0 % 0,0 % 6,1 % 7,7 % 9,4 % Asumismuoto ,5 % 9,3 % 0,0 % 10,2 % 6,3 % 0,0 % 9,1 % 7,7 % 8,5 % Esteettömyystekijät ,0 % 1,7 % 13,6 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,6 % En ole tyytymätön ,8 % 24,6 % 40,9 % 27,8 % 68,8 % 41,7 % 33,3 % 38,5 % 30,2 % Muu asia ,5 % 8,5 % 9,1 % 4,6 % 0,0 % 16,7 % 15,2 % 0,0 % 7,6 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Asumisen osalta vastaajista vain pieni osa (4,6 %) kertoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heidän asuinpaikkakunnaltaan löytyy kohtuuhintaisia asuntoja. Paikkakuntakohtaisessa tarkastelussa Porista kotoisin olevat vastaajat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä asumistilanteeseensa ja kohtuuhintaisten asuntojen löytymiseen, kun taas Helsinkiläiset ja Espoolaiset arvioivat asumistilanteensa ja tilanteen kohtuuhintaisista asunnoista huonoimmaksi. 18

20 3.5 Terveyspalvelut Palvelujen laadussa ja saatavuudessa parantamisen varaa Terveyspalvelut -osiossa tutkittiin tyytyväisyyttä kunnalliseen terveydenhuoltoon. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä lääkäripalveluja he käyttävät, ja mikä saisi heidät käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja. 44,9 % vastaajista kertoi ensisijaisesti käyttävänsä kunnallista terveysasemaa mennessään lääkäriin. 23,2 % vastaajista käyttää ensisijaisesti työterveyshuoltoa ja 19,8 % yksityistä lääkäriasemaa. 12,1 % vastaajista ei osaa sanoa, mitä terveyspalvelua he ensisijaisesti käyttävät. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen vaihteli jonkin verran paikkakunnittain. Jokaisella tarkastellulla paikkakunnalla terveydenhuollon laatuun oltiin yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin terveydenhuollon saatavuuteen. Tyytyväisimpiä terveydenhuollon laatu oltiin Turussa (ka: 3,4) ja vähiten tyytyväisiä Tampereella (ka: 2,6). Turussa myös terveydenhuollon saatavuus sai korkeimman keskiarvon (3,0), kun taas matalin keskiarvo (2,5) löytyi sekä Tampereelta että Rovaniemeltä. Yleisesti ottaen kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen ei oltu erityisen tyytyväisiä. Tyytyväisyys kunnallisen terveydenhuollon palvelujen laatuun ja saatavuuteen paikkakunnittain Tampere Rovaniemi Pori 2,6 2,5 2,5 2,6 2,8 2,9 Jyväskylä Espoo Helsinki Joensuu 2,9 2,7 2,9 2,7 3,2 2,6 3,1 2,8 Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon laatuun Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon saatavuuteen Turku 3 3,4 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Keskiarvo asteikolla 1-5, 1 = Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tyytyväinen (Terveydenhuollon laatu: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,95; Keskihajonta: 0,94 Terveydenhuollon saatavuus: Vastaajia 261; Keskiarvo: 2,68; Keskihajonta: 1,03) 19

21 Kysymys siitä, mikä saisi vastaajat käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, esitettiin avoimena. Kysymys keräsi 102 vastausta. Vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti, ja niistä muodostettiin kuusi luokkaa. Nämä luokat ovat työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön puuttuminen, palveluiden parempi saatavuus, taloudellisen tilanteen muuttuminen, ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus, henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus sekä lyhemmät jonotusajat. Eniten vastauksissa esiintyi henkilökunnan ominaisuuksiin ja jonotusaikoihin liittyviä mainintoja. Molemmat näistä luokista saivat 25 mainintaa avoimissa vastauksissa. Myös työterveyshuollon tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen sekä palveluiden parempi saatavuus nähtiin tärkeiksi osa-alueiksi, kun ajatellaan mikä saisi käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluita. Myös rahatilanne ja ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus mainittiin useissa vastauksissa syyksi, joiden vuoksi vastaajat voisivat siirtyä käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita. Kunnallisten terveyspalvelujen käyttö Työterveyshuollon tai ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen 23 Palveluiden parempi saatavuus 22 Taloudellisen tilanteen muuttuminen Ajanvarausjärjestelmän parempi toimivuus Henkilökunnan parempi osaaminen, ystävällisyys ja kiinnostuneisuus Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita? Lyhyemmät jonotusajat Kuinka usein mainittu vastauksissa Vastaajat eivät olleet terveyspalveluihin tyytyväisiä millään paikkakunnalla. Erityisen tyytymättömiä vastaajat olivat terveydenhoitopalveluiden saatavuuteen. Avointen vastausten analyysin avulla saatiin selville, että vastaajat käyttäisivät ainoastaan kunnallisia terveyspalveluita, mikäli muutoksia tapahtuisi niin henkilökunnan, jonotusaikojen, ajanvarausjärjestelmän sekä palveluiden saatavuuden kohdalla. Myös muutokset henkilökohtaisessa rahatilanteessa ja työterveyshuollon sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön puuttuminen saisivat vastaajat käyttämään vain kunnallisia terveyspalveluja. 20

22 3.6 Eettinen kuluttaminen - Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Eettistä kuluttamista tutkittiin kysymällä eettisten valintojen esteistä, eettiseen kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeydestä sekä siitä, kuinka eettinen kuluttaminen näkyy ja minkälaisia eettisiä valintoja vastaajat tekevät omassa elämässä. Eettisten valintojen suurimpana esteenä nähtiin selkeästi tuotteiden kalleus. 72,2 % vastaajista arvioi tuotteiden kalleuden olevan esteenä eettisten valintojen tekemiselle. Myös tuotteiden huono saatavuus (28,1 %) ja tiedon mahdollinen epäluotettavuus (26,6 %) nähtiin esteinä eettisille valinnoille. Melko pieni osa vastaajista (8,1 %) ilmoitti esteeksi eettisille valinnoille kiinnostuksen puutteen, joten vastaajajoukon voi todeta olevan kiinnostunut eettisestä kuluttamisesta. Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Jokin muu, mikä En osaa sanoa 15,6% (50) 26,6% (85) 8,1% (26) 28,1% (90) 18,8% (60) 11,9% (38) 2,8% (9) 3,4% (11) 72,2% (231) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% (Vastaajia 320) Vastaajat tekevät selkeästi eniten eettisiä valintoja ruokaostoksilla. 89,5 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja hankkiessaan ruokaa. Myös vaatteet (40,0 %) ja kosmetiikka (40,0 %) ovat lähes puolelle kaikista vastaajista asioita, joita ostaessa eettisyys otetaan huomioon. Vähiten eettisyyttä ajatellaan hankittaessa elektroniikkaa, vain 7,9 % vastaajista kertoo tekevänsä eettisiä valintoja tässä asiassa. Myös matkustaminen on asia, jossa suurin osa vastaajista (79 %) ei ota huomioon eettistä kuluttamista. Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Jokin muu, mikä Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia tuotteita 7,9 % (24) 3,6 % (11) 40,0 % (122) 21,0 % (64) 40,0 % (122) 30,5 % (93) 89,5 % (273) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% (Vastaajia 305) 21

23 Kyselyn vastaajat näkivät kotimaisuuden tärkeimmäksi teemaksi omien kulutusvalintojensa kannalta (ka: 4,03). Lisäksi ympäristöystävällisyys, vapaus lapsityövoimasta sekä tieto alkuperämaasta olivat tärkeitä teemoja vastaajille (ka: 3,97). Yleisesti ottaen suurinta osaa alla olevan taulukon teemoista pidettiin tärkeinä omien kulutusvalintojen kannalta. Lähiruoka arvioitiin vähiten tärkeäksi, mutta tässäkin tapauksessa keskiarvo oli 2,95, joka ei suinkaan ole matala. Teemojen tärkeys omien kulutusvalintojen kannalta Keskiarvo Keskihajonta Kotimaisuus 4,03 0,9 Ympäristöystävällisyys 3,97 0,9 Tieto alkuperämaasta 3,97 1,01 Reilun Kaupan tuote 3,32 1,11 Vapaa lapsityövoimasta 3,97 1,07 Tuottajien työolot 3,75 1,03 Eläinkoevapaa 3,69 1,21 Luomutuote 3,44 1,09 Lähiruoka 2,95 1,98 Keskiarvot asteikolla 1-5, 1 = Ei juurikaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä (Vastaajia 324) Avoimen kysymyksen, Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti, vastaukset tukivat edellä esiteltyjä tuloksia siitä, että vastaajat toteuttavat eettistä kuluttamista omassa elämässä pääosin ostoksiin ja ruokavalioon liittyvillä valinnoilla. Eettistä kuluttamista tutkivan osion avoin kysymys, jossa tiedusteltiin kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä, keräsi 104 vastausta. Vastaukset luokiteltiin niiden sisällön perusteella kuuteen luokkaan, jotka ovat ostokset, ruokavalio, matkustus, kierrätys, kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen sekä ei mahdollisuutta vaikuttaa. Eettinen kuluttaminen erilaisten ostosten kautta mainittiin 82 vastauksessa, joten suurin osan avoimeen kysymykseen vastanneista kertoo eettisen kuluttamisen näkyvän omassa elämässään näin. 22

24 Ruokavalio -luokan vastauksissa kerrottiin eettisen kuluttamisen näkyminen omassa elämässä kasvissyönnin kautta. Matkustus -luokkaan kuuluvat vastaukset liittyivät esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä sekä pyörällä matkustamiseen, ja joidenkin kulkuvälineiden, kuten lentokoneiden välttämiseen. Kierrätykseen luokiteltiin vastaukset, joissa mainittiin kirpputorien käyttö sekä jätteiden lajittelu. Yhdeksässä vastauksessa mainittiin, ettei eettisellä kuluttamisella ole väliä eikä sillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, joten nämä vastaukset lajiteltiin yhteen luokkaan. Eettinen kuluttaminen omassa elämässä Ei mahdollisuutta vaikuttaa 9 Kestävä kulutus ja hävikin vähentäminen 34 Kierrätys 44 Matkustus Ruokavalio Kuinka eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässä? Ostokset Kuinka usein mainittu vastauksissa Avoimista vastauksista kolme luokkaa jaoteltiin alaluokkiin vastauksissa mainittujen aihealueiden perusteella. Ostos-kategorialle muodostettiin viisi alaluokkaa, matkustukselle viisi ja kierrätykselle kaksi. Muiden teemojen kohdalla eriteltäviä alaluokkia ei muodostettu vastausten ollessa samankaltaisia toistensa kanssa. Ostokset-kategorian alaluokista kotimaisuuteen liittyviä asioita oli mainittu vastauksissa eniten, mikä tukee edellä esitetyssä taulukossa näkyvää tulosta kotimaisuuden tärkeydestä kulutusvalinnoissa. Matkustuksessa puolestaan eniten mainintoja kerännyt alaluokka oli julkinen liikenne. Kierrätystä toteutettiin 44 vastauksessa kirpputorien sekä jätteiden lajittelun avulla. Ostokset Matkustus Kierrätys Luomutuotteet 23 Julkinen liikenne 11 Jätteiden lajittelu 16 Reilu Kauppa 15 Ei autoile 5 Kirpputorit 28 Kotimaisuus 30 Ei lennä 3 Eläinkokeettomuus 7 Pyöräily 5 Ei halpatuotantoa 7 Muu 2 Yhteensä 82 Yhteensä 26 Yhteensä 44 23

25 Eettinen kuluttaminen vaikuttaa kiinnostavan kyselyn vastaajia. Vaikka tuotteiden kalleus nähtiin selkeästi suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle, silti vaikuttaa siltä, että vastaajat kokevat eettisen kuluttamisen tärkeäksi ja pyrkivät kuluttamaan eettisesti monilla eri keinoilla. 24

26 4. Yhteenveto Kuluttajakyselyn vastauksista saatiin selville runsaasti informaatiota liittyen muun muassa palvelujen laatuun ja saatavuuteen, kuluttajien tyytyväisyyteen sekä eettiseen kuluttamiseen. Kaikista tutkituista palveluista vastaajat olivat keskimääräisesti vähiten tyytyväisiä terveyspalveluihin ja asumispalveluihin. Eniten tyytyväisyyttä herättivät suurin osa postipalveluista, ja pankkipalveluiden osalta verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus. Terveyspalveluihin ja asumispalveluihin ei oltu erityisen tyytyväisiä millään vertailluista paikkakunnista. Asumispalvelujen kohdalla poikkeuksena oli kuitenkin Pori, josta kotoisin olleet vastaajat olivat melko tyytyväisiä asumistilanteeseensa. Huonoimmaksi kohtuuhintaisten asuntojen tilanne arvioitiin Helsingissä, Espoossa ja Joensuussa. Espoossa ja Helsingissä oltiin myös yleisesti tyytymättömimpiä asumiseen. Asumispalveluiden kohdalla vertailtiin myös tuloryhmiä. Tämä tuloryhmien vertailu osoitti, etteivät pienituloisimmat vastaajat näe kohtuuhintaisten asuntojen tilannetta yhtä huonona kuin useat suurituloisemmat vastaajaryhmät. Syynä tähän voi olla se, miten vastaajat määrittelevät kohtuuhintaisen asunnon. Todennäköisesti osa vastaajista viittaa omistusasuntojen ja osa vuokra-asuntojen tilanteeseen. Pankkipalveluiden osalta jonotusaika ja toimipisteiden saavutettavuus eivät saaneet minkään paikkakunnan kohdalla kovin korkeaa keskiarvoa, näiden palveluiden osalta tilanne oli arvioitu hieman enemmän huonoksi kuin hyväksi. Kuitenkin erityisesti verkkopankin palvelujen osalta vastaajat kertoivat pitävänsä tilannetta hyvänä. Verkkopankin käyttö nähtiin nopeana ja vaivattomana, ja yli puolet vastaajista käyttää verkkopankkia kerran tai useammin kuin kerran viikossa. Postissa asioinnin syyksi suurin osa vastaajista kertoi paketin noudon tai lähetyksen. Postipalveluihin oltiin kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Ainoastaan pakettipalveluiden hinnat herättivät jonkin verran tyytymättömyyttä. Postipalveluiden osalta paikkakuntakohtaiset erot tyytyväisyydessä olivat melko pieniä. Ruokaostosten kohdalla tyytyväisyyttä palveluihin ei kyselyssä tiedusteltu. Kysyttäessä tärkeimpiä tekijöitä ruokakaupassa vastaajat suosivat selkeästi halpaa hintaa, valikoiman laajuutta sekä kaupan läheisyyttä. Vain pieni osa vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakaupassa. Myöskään bonusjärjestelmää ei nähty kovinkaan tärkeänä, vaikka yli puolet vastaajista kertoi keskittävänsä ruokaostoksensa usein tai hyvin usein. Tulosta voivat selittää vastaajien erilaiset käsitykset keskittämisestä. 25

27 Eettinen kuluttaminen kiinnosti kyselyn vastaajia. Eettistä kuluttamista toteutettiin eniten ruokaostoksilla, joiden parissa yllättävän suuri osa vastaajista (89,5 %) kertoi tekevänsä tietoisia eettisiä valintoja. Yli kolmasosa vastaajista huomioi eettisen kuluttamisen myös vaatteita, kosmetiikkaa ja sähköä ostaessaan. Kotimaisuus, ympäristöystävällisyys ja tieto alkuperämaasta arvioitiin tärkeimmiksi teemoiksi eettisen kuluttamisen osalta. Suurimmaksi esteeksi eettiselle kuluttamiselle nähtiin tuotteiden kalleus. Kuluttajakyselyn 2014 analyysi paljasti sekä odotettavissa olevia että ennalta arvaamattomia tuloksia. Tässä selvityksessä on esitelty kyselyn tuloksista kiinnostavimmat löydökset, joten jokaisen tutkitun kaupungin osalta yksityiskohtaisia tuloksia ei ole nostettu esiin. Asumispalveluiden osalta oli odotettavaa, että Helsingin ja Espoon kohdalla tyytymättömyys asumiseen on suurinta. Kuitenkaan tyytyväisyys asumistilanteeseen tai asuntojen hintoihin ei vaihdellut täysin odotusten mukaisesti, sillä kohtuuhintaisten asuntojen tilanne nähtiin huonommaksi esimerkiksi Rovaniemellä ja Joensuussa kuin Turussa ja Tampereella. Ruokaostosten kohdalla odottamattomia olivat keskittämiseen liittyvät tulokset, sekä se, että vain pieni prosenttiosuus vastaajista piti palvelua tärkeänä tekijänä ruokakauppaa valitessa. Eettinen kuluttaminen puolestaan kiinnosti yllättävän suurta osaa vastaajista, ja tulosten perusteella eettisyyttä otettaisiin mielellään enemmänkin huomioon, mikäli tuotteiden kalleus ei tätä estäisi. 26

28 5. Liitteet 5.1 Kyselylomake Taustatiedot Asuinkunta Suomen asuinkunnat pudotusvalikossa Sukupuoli Nainen Mies En halua vastata Ikä alle 15-vuotias yli 74-vuotias En halua vastata Tulotaso ( ) (nettotulot: käteen jäävä tulo verojen jälkeen) yli 3500 En halua vastata En osaa sanoa 27

29 Postipalvelut Asioin postin toimipisteessä tai asiamiespostissa (keskimäärin) Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan Asiointini syy on useimmiten (valitse kaksi useimmin toistuvaa) Kirjeen lähetys Postimerkkien hankinta Paketin lähetys Paketin nouto Postin muiden tuotteiden osto (esim. paperituotteet) Kirjatun kirjeen tai saantitodistuskirjeen lähettäminen tai vastaanottaminen Muu, mikä Olen kokeillut seuraavia palveluita Postin pakettiautomaatit / Smartpost Rahti- tai kuriiripalvelu kirjepostille Rahti- tai kuriiripalvelu pakettipostille Matkahuollon rahtipalvelu Muu, mikä? 28

30 Kuinka tyytyväinen olen seuraaviin postin palveluihin Erittäin tyytymätön - Erittäin tyytyväinen (1 5) Palvelun laatu Palvelun saatavuus/etäisyys Postitoimipisteiden aukioloajat Asiamiespostien aukioloajat Kirjepostin hinnat Pakettipalvelujen hinnat Jonotusajat toimipisteessä (keskimäärin) Toimipisteiden esteettömyys 1.luokan kirjeen kulkunopeus Kirjelaatikkoverkoston kattavuus Pankkipalvelut Asioin pankin toimipisteessä (keskimäärin) Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan Asioin verkkopankissa keskimäärin Kerran tai useita kertoja viikossa Kerran tai useita kertoja kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En koskaan 29

31 Palvelujen keskittäminen vaikuttaa pankkiasiointiini ja valintoihini Paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Tilanne seuraavien osalta on arvioni mukaan Tilanne on hyvä - tilanne on huono (1-5) Pankkipalvelujen kustannukset Toimipisteiden saavutettavuus Jonotusaika toimipisteissä Asioinnin vaivattomuus Toimipisteiden esteettömyys Uuden tekniikan käytön vaivattomuus ja ymmärrettävyys (esim. e-lasku) Verkkopankin käytön nopeus ja vaivattomuus Hoidan pääasiallisen pankkiasiointini seuraavassa pankissa Nordea Osuuspankki Danske Bank Aktia / Sp / Pop Handelsbanken S-Pankki LähiTapiola Ålandsbanken Jokin muu, mikä? 30

32 Ruokaostokset Pyrin keskittämään ruokaostoksesi tiettyyn kaupparyhmään Hyvin Usein Usein Joskus Harvoin En koskaan En osaa sanoa Ruokakauppaa valitessani tärkein yksittäinen tekijä on Läheisyys Halpa hinta Valikoiman laajuus Palvelu Bonusjärjestelmä Jokin muu, mikä? En osaa sanoa Voisin hoitaa ruokaostokseni internetissä kauppiaan palvelua käyttäen Hyvin todennäköisesti Saatan harkita Olen jo kokeillut En tilaisi ruokaostoksia internetistä En osaa sanoa 31

33 Käyn ruokakaupassa keskimäärin Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuussa tai harvemmin Teen ruokaostokseni useimmiten seuraavan kaupparyhmän kaupoissa S-ryhmä K-ryhmä Lidl Stockmann Jokin muu, mikä? Asuminen Asuinpaikkakunnaltani löytyy kohtuuhintaisia asuntoja Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) En osaa sanoa Hintataso ( ), jonka olen enimmillään valmis maksamaan asunnon vuokrasta tai lainanlyhennyksestä kuukaudessa on 300 tai alle yli

34 Asumismuodoista minulle sopivin on Omistusasunto Vuokra-asunto Omistusoikeusasunto Osaomistusasunto Muu, mikä? Nykyisessä tilanteessani olen tyytymätön seuraaviin tekijöihin Asumisen hinta Asunnon koko Asunnon sijainti Asumismuoto Esteettömyystekijät (esim. ei hissiä) En ole tyytymätön, nykyinen asuntoni on juuri sopiva Muu, mikä? Kunnallinen terveydenhuolto Kun menen lääkäriin, menen pääsääntöisesti/ensisijaisesti Yksityiselle lääkäriasemalle Työterveyshuoltoon Kunnalliselle terveysasemalle En osaa sanoa Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun laatuun Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) Olen tyytyväinen kunnallisen terveydenhuollon palvelun saatavuuteen Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä (1-5) 33

35 Mikä saisi minut käyttämään ainoastaan kunnallisia terveyspalveluja? Avoin vastauskenttä Eettinen kuluttaminen Minulle eettisten valintojen tekemisen esteenä on lähinnä Tuotteiden kalleus Tiedon puute Tiedon mahdollinen epäluotettavuus Kiinnostuksen puute Tuotteiden huono saatavuus Ajan puute (informaation/hintojen vertailu) Epäluottamus omien valintojen vaikuttavuuteen Muu, mikä? En osaa sanoa Koen seuraavien teemojen olevan omien kulutusvalintojeni kannalta Ei juurikaan tärkeä Erittäin tärkeä (1 5) Kotimaisuus Ympäristöystävällisyys Tieto alkuperämaasta Reilun kaupan tuote Vapaa lapsityövoimasta Tuottajien työolot Eläinkoevapaa Luomutuote Lähiruoka Jokin muu, mikä 34

36 Teen useimmiten tietoisia eettisiä valintoja hankkiessani seuraavia Ruoka Vaatteet Elektroniikka Matkustaminen Kosmetiikka Sähköenergia Muu, mikä? Eettinen kuluttaminen ilmenee omassa elämässäni muun muassa seuraavasti: Avoin vastauskenttä 35