Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus ja haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus ja haasteet"

Transkriptio

1 Sosiaalitalous Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus ja haasteet Sosiaalitalouteen kuuluu kuntatalouden näkökulmasta ensisijaisesti sosiaalikuin terveydenhuolto. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tunnusmerkki on paikallishallinnon vahva osuus niin taloudesta kuin työllisyydestä. Päätöksentekoa on haluttu siirtää ajan myötä paikallishallinnolle ja kuntiin, lähelle kansalaisia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen paikallishallinto selviytyy velvoitteistaan hyvin. Ruotsiin verrattuna paikallishallintomme kansantuote- ja työllisyysosuudet ovat lähes 5 prosenttiyksikköä alhaisempia. Menotasomme lähestulkoon samojen palvelujen tuottamiseksi on näin vertaillen noin 8 miljardia euroa Ruotsia pienempi. Yksi merkittävä syy tähän on Suomen pienempi henkilöstön määrä paikallishallinnon hoiva- ja hoitopalveluissa. Tämä selittää merkittävältä osaltaan myös alhaisempaa työllisyysastettamme (Suoniemi ym. 2010). Kuvio 1: Julkiset kokonaismenot /BKT, %, vuosina , lähde: Tilastokeskus. Suomen kunnallishallinnon osuus kansantaloudesta on pysynyt viimeiset noin 20 vuotta samalla, noin viidenneksen tasolla (kuvio1). Kunta-alan palveluksessa on nyt lähestulkoon saman verran työntekijöitä kuin 20 vuotta sitten. Kun-

2 nat ovatkin kyenneet tehostamaan toimintaansa merkittävästi ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Kuntien talouden kokonaisuus ja sosiaali- ja terveystoimi Kuntien menotalous on noin 46 miljardia kun valtion menotalous on noin 55 miljardia euroa. Taulukko 1: Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013, lähde: Tilastokeskus Vaikka taloustilanne Suomessa kokonaisuudessaan on jo pitkään ollut heikko, niin kansainvälisesti vertaillen Suomen kunnat ovat taloudellisesti kohtuullisessa kunnossa. Tätä heijastaa niin kuntien omistaman luottolaitoksen Kuntarahoitus Oyj:n kuin myös Kuntien takauskeskuksen paras AAA luottoluokitus. Suomen kuntien velka on kansainvälisesti vertaillen vielä vähäinen samalla kun kuntien taseissa on merkittävää rahoituksellista ylijäämää. Kuntien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut voimakkaana. Se on merkittävältä osin kiinni kansantaloutta palvelevissa perusrakenteissa kuten voimalaitoksissa, satamissa tai liikenteen investoinneissa. Kunnilla on jatkossakin suuria investointipaineita rakentamisen painopisteen siirtyessä peruskorjauksiin. Koulumme, sairaalamme ja vaikkapa terveyskeskuksemme ovat merkittävältä osin korjausten tarpeessa. Suomen kunnilla on tähän asti ollut hyvin vahva itsehallinto ja rooli palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa. Kun vastuu esimerkiksi kaavoituksesta ja muusta teknisestä infrastruktuurista sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluis-

3 ta ja koulutoimesta on yhdellä ja samalla taholla, siitä hyötyvät eniten asukkaat, mutta se tehostaa myös hallintoa. Kunta onkin ainut kokonaisvastuun asukkaistaan ottava taho. Tämä on merkittävää myös sosiaalitalouden näkökulmasta. Kuntien toimintoja ei tulekaan eritellä samaan tapaan kuin valtion hallintoa koska kunnat järjestävät toimintonsa suurelta osin ihmisen elinkaaren mukaan. Lasten palveluihin liittyy päivähoidon lisäksi vaikkapa lastensuojelu ja neuvolatoiminta. Nuorille taas vapaa-aika ja kouluterveydenhuolto ovat tärkeitä. Liikennesuunnittelussa ja kaavoituksessa pyritään ottamaan jo etukäteen huomioon eri-ikäisten ja erityisryhmien tarpeet. Ennaltaehkäisyn onnistuminen vähentää sosiaalimenoja tulevaisuudessa. Se on kuitenkin hankalaa erityisesti taloudellisesti vaikeana aikana koska ennaltaehkäisyyn panostaminen ei näy hetkessä, vaan vasta pidemmän ajan kuluttua. Taloudesta päättävät haluavat usein tuloksia hyvin lyhyellä aikavälillä ja ennaltaehkäisyyn on vaikeata saada resursseja. Kuntatalouden kokonaisuudesta sosiaali - ja terveystoimi vie yli puolet menoista. Merkittävin menokohde on erikoissairaanhoito, jonka osuus on noin 30 %, Perusterveydenhuolto vie hieman alle viidenneksen ja vanhustenhuolto noin kuudenneksen. Kuvio 2: Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2012, lähde: Tilastokeskus. Valtion rahoitusosuus laskussa Valtio osallistuu kuntien toimintojen rahoittamiseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuudet on eriytetty peruspalvelujen valtionosuuksiin, jota hal-

4 linnoi valtiovarainministeriö ja Opetus - ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin jota hallinnoi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja kunta voi käyttää saamansa valtionosuudet haluamallaan tavalla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat suuruudeltaan noin 8,6 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan valtionosuuksien rahoituspohja, joka pitää sisällään koko kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut on suuruudeltaan noin 24 miljardia euroa vuonna Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien niin, että sairastavuuden painoarvo kasvaa ja ikärakenteen pienenee. Järjestelmä palkitsee jos kunnassa sairastetaan enemmän. Verotulojen tasauksen merkitys korostuu. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut suuret leikkaukset viime vuosina ja valtion rahoitusosuus kuntien sote - palveluihin on olennaisesti pienentynyt. Vuonna 2013 valtion rahoitusosuus kuntien sote- palveluihin on enää 29,57 % ja on edelleen laskussa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu jo tehdyillä päätöksillä vuosina noin miljoonaa euroa. Nämä varat on tarkoitettu peruspalvelujen, lasten päivähoidon, terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen rahoitukseen ja ovat yli 10 kertaa suuremmat kuin lapsilisään kohdistuneet leikkaukset. Asiakasmaksut pysyneet noin 7 %:n tasolla Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksutulot ovat pysyneet viime vuosina noin 7 %:n tasolla kuntien sote - tuloista. Suunta on kuitenkin ollut laskeva mikä osaltaan siirtää painetta kuntaveroihin. Kuvio 3: Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten ja maksutulojen muutos sekä maksujen osuus käyttötuloista, %, Lähde: Tilastokeskus.

5 Palvelujen ostot kasvaneet Sosiaali - ja terveystoimessa palvelujen ostot niin kuntasektorin sisällä kuin ulkopuolisilta ovat kasvaneet voimakkaasti. Ostopalveluiden kehitys on ollut reilusti voimakkaampaa kuin kuntien omantoiminnan menokehitys. Ostojen kautta on haettu palvelutuotannon monipuolisuutta ja tehoa samalla kun uudenlaiset tuotantotavat ovat yleistyneet. Tällainen on esimerkiksi palveluseteli käytäntö, jossa kunta määrää setelille hinnan ja hyväksyy joukon kunnan ulkopuolisia palvelujen tuottajia hoitamaan kunnan puolesta kunnan tehtäviä. Kasvava ostopalvelutoiminta on myös tuonut ongelmia. Kuntien toiminnan kokonaisuus on saattanut häiriintyä. Vaikka yksittäinen toiminta on saattanut tuoda kustannussäästöjä, kokonaisuuden hallinta on voinut jäädä vähemmälle. Huomiota onkin kiinnitetty yhä enemmän niin sanottuun toimintojen osaoptimointiin. Myös veroeurojen ajautuminen jopa maamme rajojen ulkopuolelle on aiheuttanut kritiikkiä. Kun kuntien ja kuntalaisten varoilla pyritään järjestämään kuntapalvelut mahdollisimman tehokkaasti, myös kertyvät verotulot halutaan yhteiseen käyttöön, ei pääomasijoittajille. Hoiva- ja hoitomarkkinoiden kehittyminen onkin tuonut uudenlaisen näkökulman kuntien hyvinvointipalvelujen markkinoihin. Yksityiset toimijat ovat nähneet hoivapalveluissa merkittävän mahdollisuuden omien toimintojen laajentamiseen verovaroin. Kun kuntatalous on pysynyt kireänä, monissa kunnissa on ulkoistettu kunnallisia palveluja tavoitteena parempi kustannustehokkuus. Erityisesti lääkärien satavuusongelmat perusterveydenhuollossa ovat aiheuttaneet sen, että joidenkin kuntien on ollut suorastaan pakko turvautua ulkopuolisiin toimijoihin. Taulukko 2: Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä (ml.ns. kolmas sektori) vuosina Lähde: Tilastokeskus.

6 Toisaalta eräillä sosiaalitoimen aloilla, kuten lastensuojelussa, kolmannen sektorin toimijat ovat jo pitkään hoitaneet yhteistyössä kunnan kanssa näitä palveluja. Kuntaperusteisena on voimakkaimmin säilynyt erikoissairaanhoito. Voidaankin sanoa, että kaikkein tasa-arvoisimmin suomalaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut. Köyhän syöpä hoidetaan yhtä hyvin kuin rikkaan. Kuvio 4: Kuntien (+ Kainuun maakunta) sosiaali- ja terveystoimi: Toiminta palvelun tuottajan mukaan v. 2011, %, Lähde: Tilastokeskus. Kuntien Sote - talouden haasteet Kuntien sosiaali - ja terveystoimen menoista viimeisten 15 vuoden aikana nopeimmin ovat kasvaneet vanhustenhuollon menot. Erikoissairaanhoidon menokasvu on vuodesta 2008 alkaen ollut nopeampaa kuin perusterveydenhuollon. Suomessa julkisen talouden kestävyys on kovalla koetuksella ja VM on laskenut kestävyysvajeeksemme noin 4,5 % / BKT. Kestävyysvaje kertoo, kuinka suuri kertaluonteinen julkistalouden kiristäminen vakauttaisi pysyvästi julkisen velan kehityksen oletetulla veroasteella. OECD totesi maakatsauksessaan 2012, että Suomen julkisen talouden pitemmän aikavälin haasteet ovat suuret useimpiin muihin EU - maihin verrattuna. Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaineesta noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Väestörakenteen muutokset vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen, tulopohjien kehitykseen sekä peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin.

7 Kuntien menojen kasvun hillitseminen onkin keskeinen tekijä julkisen talouden kestävyysvajeen hallinnassa. Pidemmällä aikavälillä VM:n arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen hallinta edellyttää tuottavuuden nousua, työurien pidentämistä, sijoitusten tuottoasteen parantumista ja maahanmuuton kasvattamista korvaamaan syntyvyyden riittämättömyydestä aiheutuvaa työvoiman tarvetta. Kuvio 5: Väestötekijöiden kysyntävaikutus eräiden peruspalvelujen kustannuksiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2012, mrd.e. Lähde: Peruspalveluohjelma / STM. Kun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuosittain, kuntien menojen kasvupaine tulee nimenomaan kohdistumaan sote - palveluihin. Kuntataloudessa sosiaali- ja terveystoimen merkitys on huomattava - noin puolet menoista kohdistuu juuri näihin toimintoihin. Palkat ja palkkaperusteiset maksut vievät menolajeista vastaavasti noin puolet. Kun sosiaali- ja terveystoimi on hyvin työvaltaista, juuri palkkakehitys ja siihen liittyvät maksut ovat avainasemassa kuntien kilpailukyvyn kannalta tulevissa ratkaisuissa ja palvelumarkkinoilla. Rahoituksen kannalta sekä pohjoismaisen mallin velvoitteiden ja vastuiden osalta tärkeätä on arvioida myös julkisen verotulopohjan kokonaisuus. Suomessa veroeurot kulkevat seuraavasti:

8 Kuvio 6. Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2012, mrd.. Lähde: Tilastokeskus. Veroeurojen nuolet osoittavat hyvin julkisen sektorimme jakautumisen. Valtio joka vastaa lähinnä julkisista tulonsiirroista ja vain pieneltä osin julkisesta kulutuksesta, rahoittaa toimintansa ensisijaisesti kulutusta verottamalla. Kunnat jotka noin 70 %:sti vastaavat hyvinvointipalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta, saavat verotulonsa ensisijaisesti ansiotuloista. Näin on myös muissa pohjoismaissa. Jos taloudenpohja kasvaa ja verotettavaa tuloa on jaettavaksi myös elintärkeälle sosiaali- ja terveyssektorille, haasteisiin voidaan vastata suurin piirtein nykyisellä veroasteella. Mikäli näin ei käy, edessä on jatkuvat leikkaukset ja palvelujen laadun ja saatavuuden tason aleneminen sekä verotuksen kiristäminen. Kun kuntien sote - palvelut ovat valtaosin myös niiden rahoitusvastuulla, paikallaan on myös pohtia kuntien veropohjan laajuutta. Nyt olisi syytä selvittää myös pääomatulojen verokohtaanto niin, että osa pääomaverotuloista osoitettaisiin myös kunnille. Tämä on perusteltua, koska myös pääosin pääoma tuloja ansaitsevat ovat myös kunnallisten palvelujen käyttäjiä. Pohjoismaisen mallin perusta on universaalisuuden ja pääosin verorahoitteisuuden lisäksi paikallisuus. Tässä suhteessa pohjoismaat poikkeavatkin olennaisesti niin keski- kuin etelä Euroopan yhteiskuntamalleista. Nyt kun Eu:n eri politiikkalohkojen harmonisoinnista keskustellaan yhä voimakkaammin, on selvää, että järjestelmäämme kohtaan kohdistuu voimakkaita yhtenäistämispaineita.

9 Sote - uudistus ja pohjoismaat Tanskassa kuntauudistuksen jälkeen on 98 kuntaa ja 5 alueellista yhteenliittymää, jotka vastaavat alueensa ylikunnallisista tehtävistä. Pinta-alaltaan nämä mahtuvat lähestulkoon nykyiseen Uudenmaan maakuntaan. Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjät, jotka vastaavat ylikunnallisista tehtävistä. Norjassa on 430 kuntaa ja 4 aluetta erityisesti sairaalatoiminnan tehtäviä varten. Sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämisvastuuyksiköt eri pohjoismaissa: Suomi Ruotsi Tanska Norja 5 erva-aluetta, 21 sh-piiriä, 304 kuntaa 21 maakäräjää, 290 kuntaa 5 aluetta (Region), 98 kuntaa (Uudenmaan kokoisella alueella) 4 aluetta (Reigion) 430 kuntaa. Kaikissa pohjoismaissa peruskunnat ovat järjestämisvastuussa lähipalveluista ja ylikunnalliset alueet erityispalveluista, kuten sairaalatoiminnasta. Suomeen, joka EU:n harvimmin asuttu maa, on nyt esitetty 5 järjestämisvastuussa olevaa yksikköä, jotka vastaisivat kaikesta sote - toiminnan järjestämisestä alueellaan. Miten tämä suomalainen innovaatio saadaan yhdistettyä pohjoismaisten periaatteiden kanssa, on haasteellista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio 14.4.2010 Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit)

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalous. monien haasteiden edessä

Kuntatalous. monien haasteiden edessä Kuntatalous monien haasteiden edessä 16 TALOUS & YHTEISKUNTA 3 2008 Vaikka kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu rahoitustilanne on nyt likimain tasapainossa, on jo ensi vuonna odotettavissa kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2017 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2017 181 Kuntien lkm 200 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi Maakuntauudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi 12.9.2016 12.9.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012 Kuntauudistuskysely akavalaisille 0 Yhteenveto tuloksista 4.5.0 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa?

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 11.12.2013 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntien näkökulmasta. Tarja Myllärinen Johtaja Suomen Kuntaliitto Jyväskylä

Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntien näkökulmasta. Tarja Myllärinen Johtaja Suomen Kuntaliitto Jyväskylä Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntien näkökulmasta Tarja Myllärinen Johtaja Suomen Kuntaliitto 26.11. 2012 Jyväskylä Kuntauudistus hallitusohjelmassa Tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano

Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE 2016 - uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja 18.11.2014 Kuntatalouden uusi

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot