Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö Kuopio Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo

2 Saimaa Pielinen - Laatokka maailmanperintöehdokas Saimaa Pielinen Laatokka alue muodostavat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen luontokokonaisuuden, jossa yhdistyvät maisemaan vaikuttaneet geologiset tapahtumat luonnon ja sen eliöstön kehitykseen, joka on tänä päivänä nähtävissä runsaana lajien monimuotoisuutena. Alueen eri osia yhdistää maailman pisin havainnoitavissa oleva aikajatkumo geologisine muodostumineen ja kohteineen ikivanhan kallioperän synnystä nykyiseen maisemaan ja luontoon. Maailmanperintöehdokkaana Saimaa Pielinen Laatokka alue edustaa niitä harvoja maailmanperintökohteita, jotka ylittävät valtakunnallisen rajan. Se edistää näin myös valtioiden ja kansakuntien yhteistyötä ja yhteistä tavoitetta ainutlaatuisten luontokohteiden säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Saimaa Pielisen alue on ainutlaatuinen, koska se on esimerkki maailman vanhimmasta geologisesta ajanjaksosta. Alueen merkitystä maailmanperintökohteena lisää se, että järvialueet ovat maailmanperintöluettelossa aliedustettu elinympäristö (Suvantola 2006, Opetusministeriön ehdotus, 2004). Saimaa Pielinen alueen kallioperä- ja maaperägeologiset kohteet ovat riittävä todiste maailman pisimmästä aikajanasta kallioperän ikivanhasta synnystä, jääkauden tekemiin maaperämuodostumiin ja jäätikön sulamisen jälkeisiin tapahtumiin, jotka ovat muokanneet nyt nähtävän, maiseman. Nämä tapahtumat ovat pohjana alueen nykyisen kasvillisuuden ja eläimistön synnylle ja monimuotoisuudelle. Laatokan alueen liittäminen Saimaa Pielinen alueeseen jatkaa em. kuvattua aikajanaa geologisesti nuorille kallioperäalueille, jotka ovat Suomesta kuluneet pois. Laatokan myötä mukaan tulevat myös uudet eläin- ja kasvilajit. Näin toteutettuna alue tulee entistä ainutlaatuisemmaksi maailman mittakaavassa. Saimaa Pielinen Laatokka järvialue kokonaisuus on looginen ja hyvin toteutettavissa ja toteen näytettävissä geologisessa mielessä. Alueelta löytyvät kaikki ne elementit ja kohteet, jotka tukevat aikajanaideaa. Kohteet sijoittuvat hyvin suunnitellulle alueelle muodostaen loogisen janan vanhasta kallioperästä (Koli) kohti nuorempia kerrostumia (Laatokka, Salpausselät). Geologisen rungon päälle sijoittuvat lisäksi sitä hyvin täydentävät arkeologiset, kulttuuriin, eläimistöön ja kasvillisuuteen liittyvät kohteet, jotka täydentävät erittäin hyvin alueen ainutlaatuisuuden kuvaa. Mikäli aluetta laajennetaan käsittämään, esim. Vuoksen vesistöalue, siitä tulee liian suuri ja kohteiden loogisuus ja yhteensopivuus kärsii. Liian suurella alueella nyt suunnitellun kaltainen idea on vaikea toteuttaa. Toisaalta saatujen kokemusten perusteella (Merenkurkku) on

3 havaittu, että luonnon maailmanperintöhankkeissa on pyrkimys kompakteihin hyvin rajattuihin alueisiin, ei niinkään suuriin aluekokonaisuuksiin, turhat/ ylimääräiset alueet rajataan pois. Saimaa Pielinen Alueen luonnossa kuvastuvat monimutkaiset vuorovaikutukset, jotka ovat seurausta: - muinaisista laattaliikunnoista ja tuliperäisistä toiminnoista - pitkästä kulutuskaudesta, jonka tuloksena kymmenen kilometrin syvyydessä muokkautuneet kivilajit ovat paljastuneet nykyiseen maanpintaan - jääkauden aikaisesta eroosiosta ja kerrostumisesta - jäätikön lopulliseen sulamiseen liittyvästä kerrostumisesta - jääkaudenjälkeisen maankohoamisen aiheuttamasta järvialtaiden kallistumisesta ja kuroutumisesta Itämerestä Jääkauden jälkeen tapahtuneet geologiset ja biologiset prosessit ovat vaikuttaneet suuresti eliöja kasvilajien vaihteluun, elinympäristöjen ja kasvupaikkojen muuttumiseen sekä metsiä ja vesistöjä hyödyntävän ihmisen metsäkulttuurin kehitykseen järvialueella. Asutus on levinnyt sisämaahan pitkin silloisia vesiväyliä ja ihminen on asettanut asuinsijansa Saimaan ja Pielisen alueen muinaisten järvien rantojen parhaille paikoille, jotka ovat usein hiekkakankaita. Tästä ovat todisteena lukuisat muinaiset asuinpaikat ja löydetyt kalliomaalaukset kuten Astuvansalmi. Saimaan ja Pielisen järvialueen vanhimmat kivet syntyivät arkeeisella kaudella miljoonaa vuotta sitten. Ne edustavat muinaista manneraluetta. Kolilla voidaan nähdä näitä vanhoja gneissejä ja nuorempia kvartsiitteja, jotka kerrostuivat muinaismannerta reunustaneen valtameren reuna-alueelle. Kvartsiiteissa on meressä ajelehtineiden jäävuorien aiheuttamia rakenteita. Lisäksi gneissien ja kvartsiittien rajalla on ainutlaatuinen paleorapautuma. Kolvananuuron lähellä on kivilajeja, jotka ovat syntyneet muinaisista kaoliinikerrostumista. Ne ovat todiste kuumasta ja kosteasta ilmastovaiheesta. Kiihtelysvaaran 2100 miljoonaa vuotta vanhasta mustaliuskeesta löydetyt kivettyneet mikrofossiilit ovat maailman vanhimpia. Niiden olemassaolo ja kvartsiittien hapettunut rauta kertovat maapallon ilmakehässä tapahtuneista suurista muutoksista. Noin 1900 miljoonaa vuotta sitten maapallon kivikehän laatat törmäsivät Saimaan-Pielisen alueella. Nykyinen kallioperä erikoisine rakenteineen edustaa törmäyskohtaan kohonneen vuorijonon syvää leikkausta. Voimakkaissa lohkoliikunnoissa syntyneet kallioperän siirrosvyöhykkeet muodostavat nykyisen järvialueen mosaiikkimaisen kuvion.

4 Jääkauden jälkeinen maankohoaminen, järvialtaiden kallistuminen, niiden vaiheet itsenäisiksi järviksi ja vähitellen nykymuotoonsa sekä muut geologiset prosessit yhdistettynä samanaikaisiin biologisiin prosesseihin ovat vaikuttaneet keskeisesti tämän laajan makeanveden ekosysteemin olosuhteisiin. Alueen ominaispiirteenä on jääkauden aikaisten muodostumien runsaus ja monimuotoisuus kuten jääkaudella muodostuneet drumliinit sekä jääkauden perääntymisvaiheessa vuotta sitten muodostuneet harjut, kumpumoreenit, rantakerrostumat ja suuret vesistöjä salpaavat päätemoreeniselänteet kuten Salpausselät. Saimaa-Laatokka Saimaa Pielisen järvialtaiden ja muun itäisen Suomen sekä Laatokan alueen geologinen kehitys kallioperän ja sen kivilajien synnystä viimeiseen jääkauteen ja sen jälkeisiin tapahtumiin liittyvät vahvasti toisiinsa. Tästä johtuen Laatokka sopii hyvin sarjanimeämiskohteeksi Saimaa Pielinen järvialueelle. Laatokan alue täydentää Saimaa - Pielisen alueella havaittavaa pitkää geologista aikajatkumoa Suomen kallioperästä puuttuvien nuorien kivilajien osalta, jotka peittävät Laatokan eteläisissä osissa vanhaa kiteistä kallioperää. Suomen puolella ao. sedimenttikivilajit ovat kuluneet pois toistuvien jääkausien höyläyksen myötä. Laatokan alueella jääkauden aikaiset tapahtumat ja sen jälkeinen eliöstön kehitys täydentää ja monipuolistaa Suomessa tapahtunutta kehitystä ja siihen liittyvää lajistoa, esim. Laatokannorpan osalta. Saimaa-Pielisen alueella ja Laatokan alueella on monia yhtymäkohtia sekä kallioperän että maaperän syntyhistorian ja geologisten muodostumien osalta. Laatokan alueen kallioperä Laatokka sijaitsee Fennoskandian prekambrisen kilven eteläreunalla. Alueen peruskalliota peittävät laajalti nuoret sedimenttikivet, jotka ovat kerrostuneet pääasiassa 650 miljoonaa vuotta sitten tai aiemmin. Sedimentit ovat aikoinaan kerrostuneet matalaan mereen ja muodostavat kalkki-, hiekka- ja savikiviä. Kauempana Venäjällä sedimenttikerrokset ovat jopa 2 km:n paksuisia, mutta länteen päin tultaessa ne ohenevat ja Laatokan pohjois- ja luoteisosista ne ovat jo kuluneet pois paljastaen alla olevan kiteisen kallioperän. Sedimenttikivien kerros on todennäköisesti peittänyt koko Fennoskandian kilven alueen, mutta kulunut pois sen kohottua ympäristöään korkeammalle.

5 Sedimenttikivien alla oleva kiteinen kallioperä on hyvin vanhaa. Laatokan pohjoispuolella on arkeeinen, yli 2500 miljoonaa vuotta vanha kallioperä. Se koostuu pääasiassa graniiteista, granodioriiteista, gneisseistä sekä vulkaanisperäisistä kivilajeista. Arkeeisen kallioperän lounaispuolella on nuorempia svekofennialaisen vuorijonopoimutuksen yhteydessä syntyneitä kivilajeja, mm. liuskeita. Iältään ne ovat noin miljoonaa vuotta. Kallioperän nuorimpia osia edustavat Laatokan ympäristössä esiintyvät rapakivigraniitit. Ne syntyivät svekofennialaisen orogenian loppuvaiheessa noin miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin syvällä maankuoressa tapahtui voimakasta sulamista ja kevyt kivisula nousi lähelle maanpintaa ja kiteytyi rapakiviksi. Kaakkois-Suomesta Karjalan kannakselle ulottuva Viipurin rapakivibatoliitti on Fennoskandian kilven suurin rapakivimassiivi. Sen ikä on noin miljoonaa vuotta. Laatokan koillispuolella on pienempi Salmin rapakivi-intruusio, joka on hieman nuorempi, noin miljoonaa vuotta. Valamon saari ja läheiset pikkusaaret ovat mustaa diabaasia, joka on syntynyt maan kuoren läpi tunkeutuneesta basaltista kiteytyen hiekkakerrosten välissä diabaasiksi. Diabaasijuonet ovat kestäneet kulutusta paremmin kuin ympäröivä hiekkakivi, ja nykymaisemassa juonet pistävät esiin Laatokan saarina ja luotoina. Diabaasille on ominaista voimakas pysty- ja vaakarakoilu, mistä johtuen saarten rannat ovat usein jyrkkiä kallioseinämiä. (Laatokan pohjoispuolella sijaitseva Jänisjärvi on alueen ainoa tunnettu meteoriittikraatteri. Törmäys tapahtui noin 700 miljoonaa vuotta sitten ja kraatteri on aikojen kuluessa tasoittunut.) Poikkileikkaus Laatokan altaan kallioperästä. Alinna olevaa vanhaa kallioperää peittävät nuoret sedimentti- (hiekka-, siltti- ja savikivet) ja intrusiivikivilajit (diabaasi, merkitty mustalla).

6 Kallioperäkartassa harmaan sävyillä ja vaaleanruskealla on merkitty Laatokan pohjalla ja sen eteläpuolisilla alueilla vanhaa kiteistä kallioperää peittävät, nuoret sedimenttikivilajit. Nämä kivilajit puuttuvat Suomen puolelta.

7 Laatokan kehityshistoria Laatokan kehittyminen nykyiseksi järvialtaaksi alkaa varsinaisesti viime jääkaudelta, jolloin useat jäätiköitymiset muokkasivat aluetta. Skandinavian mannerjäätikkö oli laajimmillaan noin vuotta sitten ulottuen pitkälle yli Laatokan. Paksu jäätikkö eteni luode-kaakko suunnassa ja kulutti samansuuntaisia kallioperän ruhjevyöhykkeitä syventäen niitä. Tämä suuntaus on nähtävissä niin Laatokan kuin Saimaankin alueen topografiassa. Ilmasto alkoi muuttua lämpimämpään suuntaan noin vuotta sitten ja massiivinen jäätikkö alkoi vaiheittain vetäytyä. Laatokan alueen vapautuminen jäästä tapahtui aikavälillä vuotta sitten. Noin vuotta sitten jäätikkö oli Toisen Salpausselän kohdalla. Sulava jäätikkö patosi edustalleen suuren Baltian jääjärven, jonka osa Laatokka tuolloin oli. Jäätikön edelleen vetäytyessä paljastui Billingenin salmi eteläisen Ruotsin alueella noin vuotta sitten ja jääjärvi purkautui Yoldiamereen. Veden pinnan taso laski paljastaen Karjalan kannaksen ja Laatokka muodostui itsenäiseksi järvialtaaksi. Nykyisinkin jatkuva maan kohoaminen on seurausta jääkaudesta. Maan kuori painui alaspäin valtavan jäämassan painosta ja välittömästi jäätikön vetäydyttyä pyrki maa palautumaan entiseen asemaansa. Maan kohoaminen ei ole tasaista, vaan nopein kohoaminen tapahtuu paksuimman jäätikköalueen kohdalla. Laatokan seudulla maan kohoaminen on noin 2-3 mm vuodessa. Kallistuva maan kuori aiheuttaa järvien lasku-uomien muutoksia, joita Laatokan historiaan mahtuu muutama. Aluksi Laatokka laski Suomenlahteen Heinjoen Vetokallion levän lasku-uoman kautta useiden tuhansien vuosien ajan. Maan epätasaisen kohoamisen takia tilanne alkoi muuttua. Laatokan pohjoisosa kohosi etelää nopeammin ja Heinjoen Vetokallion laskukynnys jäi korkeampaan tasoon. Samaan aikaan maan kohoaminen aiheutti Muinais-Saimaalla vesien kerääntymistä sen eteläosiin ja noin 5700 vuotta sitten Vuoksi puhkaisi tiensä Ensimmäisen Salpausselän läpi johtaen vetensä Laatokkaan. Nämä kaksi tekijää aiheuttivat Laatokan transgression. Vedenpinta nousi eteläisellä Laatokalla parin tuhannen vuoden ajan kunnes Pietarin itäosassa sijaitseva Porogin kynnys murtui synnyttäen Nevan noin 3300 vuotta sitten. Vedenpinta laski huimasti, jopa 12 m hyvin lyhyessä ajassa. Pohjoisosan nopeampi maan nousu aiheuttaa nykyäänkin veden pinnan laskua Pohjois-Laatokalla, jossa vedenpinta laskee noin millimetrin vuodessa.

8 Baltian jääjärven, Yoldiameren, Ancylusjärven ja Litorinameren vaiheet.

9 Laatokan alueen maaperä.

10 Vertailu vastaaviin kohteisiin muualla Saimaa-Pielinen-Laatokka järvialue on ainoalaatuinen maailmassa. Ainoat vastaavat alueet ovat muut järvialueet Suomessa (esim. Päijänteen järvialue), Karjalan autonomisen tasavallan Äänisjärvi, Venäjän Baikal-järvi ja Kanadan aikanaan jäätiköityneen alueen Superior -järvi. Kuitenkaan mikään näistä järvialueita ei sisällä niin laajaa geologista aikasarjaa ja poikkeuksellista geologista historiaa tai esimerkkiä geologisista prosesseista, jotka ovat muovanneet maisemaa ja maankamaraa menneisyydessä ja ihmisen olemassaolon aikana. Lisäksi geologinen prosessi Saimaan Pielisen - Laatokka järvialueella jatkuu ja muokkaa maisemaa järvialtaan kallistuessa edelleen kohti kaakkoa. Saimaan-Pielisen järvialueella rantaviivan pituus on suurempi kuin missään muualla maailmassa kun rantaviivan kokonaispituus keskeisissä altaissa on jopa km, Laatokassa vastaavasti 1570 km. Saimaan alueella on saarta mikä kuvastaa hyvin pienipiirteistä järvikuviota ja mosaiikkimaista, rikkonaista polveilevaa rantaviivaa. Järvialtaat ovat matalia ja veden kieroliike tapahtuu esteettä vuosittaisen jäätymis - sulamiskierron tahdittamana. Kaikki nämä huomionarvoiset seikat ja piirteet korostavat Saimaan - Pielisen järvialueen ainutlaatuisuutta erityisesti verrattaessa muihin järviin kuten Superior järveen, jonka rantaviivan pituus mukaan lukien saaret on 4385 km ja Baikalilla 2100 km. Laatokka ja Superior järvet ovat laakeita allasmaisia järviä, joissa mannerjäätikön suurten kielekevirtojen kulutustyö näkyy kieliallastyppisenä rakenteena. Molemmat järvet sijaitsevat peruskalliokilven ja nuoremman kerrostuneiden sedimenttikivialueiden saumakohdassa, kun taas Saimaan - Pielisen järvialue sijaitsee peruskalliokilven tasaiseksi kuluneella ja pirstoutuneella lohkolla. Kanadan Lake of the Woods järvellä on samaisia geomorfologisia piirteitä kuin Pielisen ja Saimaan järvialueella mukaan lukien saarta. Suurin osa järvestä sijaitsee kuitenkin paleotsooisten sedimenttikivien päällä muodostaen laajoja kieliallasmaisia rakenteita etelä ja länsiosissa järveä. Lake of the Woods Kanadassa sijaitsee suuren Campain päätemoreenin patoamana ja on jäänne muinaisesta Lake Agassiz jääjärvestä. Baikaljärvi on täysin erilainen, koska se sijaitsee tektonisesti aktiivisessa liikuntosaumassa, jossa vuosittain tapahtuu 2000 maanjäristystä tai tärähdystä. Baikaljärvi on myös maailman syvin järvi, jossa syvin kohta on 1620 m. Lisäksi Baikaljärvi on ollut liki nykymuodossaan jo noin 20 miljoonaa vuotta ollen näin ilmeisesti maailman vanhin järvi.

11 Kirjallisuutta Delusin, Irina; Donner, Joakim Additional evidence of the Holocene transgression in Lake Ladoga on the basis of an investigation of the beach deposits on the island of Mantsinsaari. Bulletin of the Geological Society of Finland 67 (2), Donner, Joakim; Delusin, Irina Late Weichselian periglacial features in south-eastern Finland and the surroundings of Lake Ladoga in Russia. Bulletin of the Geological Society of Finland 67 (2), Donner, Joakim The Quaternary History of Scandinavia. Korsman, Kalevi 1988 (ed.). Tectono-metamorphic evolution of the Raahe-ladoga zone. Geological Survey of Finland. Bulletin 343. Kvasov, D. D The Late-Quaternary history of large lakes and inland seas of Eastern Europe. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 127. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia. 71 p. Mertanen, S; Ivanikov, V.V; Philippov, N.B. ja Bogatchev, V.A. Laatokan alueen 1800 Ma ikäisten shoshoniittisten intruusioiden paleomagneettiset tutkimukset. Opetusministeriön ehdotus Saimaa-Pielisen liittämiseksi Unesco maailmanperintöluetteloon Pajunen, Hannu Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön muuttuminen jääkauden jälkeen. Summary: Early Holocene change in the sedimentation environment at lower Lake Saimaa. Terra 117 (1), Pajunen, Hannu Järvien hiiltä ja historiaa. Geologian tutkimuskeskus Opas

12 Rainio, Heikki; Saarnisto, Matti; Ekman, Ilpo Younger Dryas end moraines in Finland and NW Russia. In: IGCP Termination of the Pleistocene - final report. Quaternary International 28, Saarnisto, Matti The Late Weichselian and Flandrian History of the Saimaa Lake Complex. Commentationes Physico-Mathematicae Volume 37. Societas Scientiarum Fennica. Saanisto, Matti The history of Finnish lakes and Lake Ladoga. Commentationes Physico- Mathematicae Volume 41. Societas Scientiarum Fennica. Saarnisto, M Karjalan geologia Karjalan luonnonmaiseman synty. In: Saarnisto, M. (Ed.): Karjalan synty, Viipurin läänin historia I: Karjalan Kirjapaino Oy. Suvantola, Leila (toim.) Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena - Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi. Taustaselvitys ja hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi Spatial North hanke. Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä. Opetusministeriön ehdotus Saimaa-Pielisen liittämiseksi Unesco maailmanperintöluetteloon Taipale, Kalle; Saarnisto, Matti Tulivuorista jääkausiin. Suomen maankamaran kehitys.

13

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA

NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA Jari Nenonen ja Anne Portaankorva Geologian tutkimuskeskus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ.. 3 2. GEOLOGIA SUOMESSA.. 3 3. SUOMEN KALLIOPERÄGEOLOGIAA... 4 3.1. Arkeeinen alue..

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion

Lisätiedot

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Saimaan jääjärviaika päättyi noin Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

1. VESISTÖJEN KEHITYS

1. VESISTÖJEN KEHITYS 1. VESISTÖJEN KEHITYS Etelä-Karjalan vesistöjen vaiheet tunnetaan Saimaata lukuun ottamatta puutteellisesti, koska niitä on tutkittu varsin vähän. Jäljempänä arvioidaan muiden vesistöjen kehitystä lähinnä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi

Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi 30.8.2006

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Minun Saimaani. Saimaan juuret Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden Vesistöjen kehitys Suonenjoen Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen HANNU PAJUNEN Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden välinen vedenjakaja, Savonselkä, kulkee Suonenjoella pitkin Kuivataipaleen

Lisätiedot

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

MERENKURKUN SAARISTO MAAILMANPERINTÖLUETTELOON JO KUULUVAN RUOTSIN KORKEAN RANNIKON TÄYDENNYSALUEEKSI EHDOTETTAVAN KOHTEEN ESITTELY (KÄÄNNÖS) VAASA 20 8 2004 Toimittajat: Leena Rinkineva-Kantola, Susanna

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat... Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013 Imatran geoinventointi Kaisa-Maria Remes Tapani Tervo Jari Nenonen Kuopio 12.12.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. Munkinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueita Helsingin länsiosassa (kuva

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Ähtärinjärven vanha lasku-uoma

Ähtärinjärven vanha lasku-uoma Ähtärinjärven vanha lasku-uoma HEIKKI SEPPÄ JA MATTI TIKKANEN Johdanto 1987). Tuolloin myös eteläinen päävedenjakaja siirtyi nykyiselle paikalleen Suomenselälle. Suomessa on kaksi huomattavaa vedenjakajaa,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA

TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA SISÄLTÖ Veneeni tuhdolta................... 6 Kivestä rautaan.....................8 Elämme maankamaralla.............. 12 Saimaan maailman rauta-aika........ 20 Viljely

Lisätiedot

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksessa on jo

Geologian tutkimuskeskuksessa on jo 1 HILJAISEN TIEDON SIIRTOA Hiekka- ja silttikivilohkareita Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta OSA AIMO KEJONEN Geologian tutkimuskeskuksessa on jo yli vuosikymmenen ollut huolenaiheena suuriin ikäluokkiin

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA Tekijät: Espoon yhteislyseon lukion opiskelijat kirjoitelmajärjestyksessä Irina Lindroos, Ilari Kolttola, Nhung Le, Mirjam Hyrynen ja Sofianna Kyllönen sekä Tikkurilan lukion opiskelija

Lisätiedot

Suuri osa Suomesta on ollut peittyneenä

Suuri osa Suomesta on ollut peittyneenä Muinaisrantojen tietokanta esimerkkejä tietoaineiston hyödyntämisestä ANTTI E.K. OJALA, JUKKA-PEKKA PALMU, SUSANNE ÅBERG JA ANNIKA ÅBERG Suuri osa Suomesta on ollut peittyneenä veden alle Veiksel-jääkauden

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Luku 13 VENDI- KAUDESTA NYKYAIKAAN. peruskallion pintasilaus. Ilkka Laitakari V E N D I K A U D E S T A N Y K Y A I K A A N

Luku 13 VENDI- KAUDESTA NYKYAIKAAN. peruskallion pintasilaus. Ilkka Laitakari V E N D I K A U D E S T A N Y K Y A I K A A N Luku 13 VENDI- KAUDESTA NYKYAIKAAN peruskallion pintasilaus Ilkka Laitakari 343 Suomen peruskallio muodostui sellaiseksi, jona sen tänä päivänä näemme ja tunnemme, miljardeja vuosia sitten. Viimeisimpien

Lisätiedot

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Peter Johansson, Maija Haavisto-Hyvärinen ja Timo Huttunen 1 Johdanto Kesäinen luonto ja sen tarjoamat erilaiset aktiviteetit on yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 01 JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Siilinjärvi 3331 11 3333 02 3333 05 SIILINJÄRVI TIHVONJÄRVI KESÄMÄKI Muuruvesi 3331 10 3333 01 3333 04

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHDET 2713 08 ja 11 KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 271309 271312 273103 ÄKÄSJOKISUU RAUTUVAARA NIESASELKÄ 271308 271311 273102 KOLARI KOLARI

Lisätiedot

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva 3. KORKEUSSUHTEET Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva Tasainenkin vedenpinta, pelto, lintujärvi tai vaikkapa lettosuo on kiinnostava ja rauhoittava maisema. Veden välke, latomeri, uiskentelevat linnut

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen 93 94 Y L E I S P I I R T E E T L U K U 3 Suomen kallioperä kuuluu prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot