Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi
|
|
- Pauliina Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä Arto Hämäläinen 2005
2 ITÄ-SUOMEN LUONNON- JA KULTTUURIARVOT ALUETALOUDELLISENA MAHDOLLISUUTENA - SAIMAA PIELISEN JÄRVIALUE MAAILMANPERINTÖALUEEKSI ITÄ-SUOMI-OHJELMAN MAKROHANKE M HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITTEET YHTYMÄKOHDAT MUIHIN HANKKEISIIN HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS MAAILMANPERINTÖARVOT ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS TOTEUTTAMINEN HANKKEEN HALLINTA HANKKEEN OHJAUS HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU RESURSSISUUNNITELMA TALOUS ITSEARVIOINTISUUNNITELMA...15
3 Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena - Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi 1 Itä-Suomi-ohjelman makrohanke M6 Helmikuussa 2005 valmistui Itä-Suomi-ohjelma, jossa esitettiin neljätoista ylimaakunnallista niin sanottua makrohanketta, joiden tarkoituksena on vauhdittaa Itä-Suomen myönteistä kehitystä. Ohjelman makrohanke M6 on Saimaa Pielisen Lakeland-imagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on Itä-Suomen ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen ja alueen tunnettavuuden lisääminen, mihin liittyy matkailun kehittäminen, imagomerkityksen kasvattaminen ja tuotteistaminen. Maailmanperintöaluehanke myös vahvistaa Itä-Suomen imagoa ja maakuntien omanarvon tuntoa. Makrohankkeen aluetaloudellinen merkitys perustuu sille, että matkailu on Itä-Suomen maakuntien arvonlisäykseltään ja työllistämisvaikutuksiltaan yksi kolmesta tärkeimmästä toimialasta. Maailmanperintöstatus on erittäin vahva maailmalla tunnettu markkinointivaltti, jota on mahdollista hyödyntää matkailun, vapaa-ajan toimintojen, tuotemarkkinoinnin ja maanarvon kautta. Makrohankkeessa pyritään keskeisesti kehittämään luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellista hyödyntämistä. Helmikuussa 2006 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta Spatial North hankkeesta päätettiin rahoittaa Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen valmistelun suunnittelutyö kesän 2006 aikana. Suunnitteluhankkeen aikana valmisteltiin tämä hankesuunnitelma sekä taustaselvitys, jossa selvitetään maailmanperintösopimusta ja maailmanperintökohteiden valinnan perusteita, hankkeen aluetaloudellista ja oikeudellista merkitystä, hankkeen valmistelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suunnittelutyötä on tehty nimetyn ohjausryhmän johdolla. 2
4 2 Hankkeen tausta Unescon maailmanperintösopimuksen tavoitteena on suojella ihmiskunnan yhteistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimuksen mukaisessa maailmanperintöluettelossa on 830 kohdetta, joista 644 kulttuurikohteita, 162 luontokohteita ja 24 yhdistelmäkohteita. Kohteet sijaitsevat 138 jäsenmaassa. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta ja niistä yksi on Ruotsin kanssa yhteinen luonnonperintökohde: Merenkurkun saaristo Höga Kusten. Suomi esitti Saimaa Pielisen järvialuetta vuonna 2004 maailmanperinnön aieluetteloon kuudentoista Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle sijoittuvan osa-alueen muodostamana kokonaisuutena eli niin sanottuna sarjakohteena. Saimaa Pielisen järvialue on esimerkki maapallon vanhimmasta ajanjaksosta ja maan kuorta muokanneista valtavista kallioperän lohkoliikunnoista, joiden tuloksena on järvialtaan mosaiikkisuus. Alueelta löytyvät todisteet elämän ja ilmakehän synnystä maapallolla 2100 miljoonaa vuotta vanhojen mikrofossiilien muodossa. Alueella näkyvät jääkauden aikaisten muodostumien runsaus ja monimuotoisuus kuten jääkaudella muodostuneet drumliinit sekä jääkauden perääntymisvaiheessa vuotta sitten muodostuneet harjut, kumpumoreenit, rantakerrostumat ja suuret vesistöjä salpaavat päätemoreeniselänteet kuten Salpausselät. Alue on myös esimerkki meneillään olevasta geologisesta prosessista eli jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta, minkä seurauksena nykyinen Saimaa Pielisen järvialue on kuroutunut irti Itämerestä ja järviallas on kallistunut ja kallistuu edelleen. Kallistumaa ilmentää se, että vesistöalueen purkautuminen on vaihtunut luoteesta kaakkoon ja eri järvialtaat ovat muuttuneet voimakkaasti sekä kooltaan että vedenpinnaltaan. Tämä todistaa suurta ilmastonmuutosta jääkaudella ja sen jälkeisellä ajanjaksolla. Ilmiötä tukevat luonnontieteellisistä todisteista reliktilajit kuten saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) ja järvilohi (Salmon salar m. sebago), jotka järvialueen kuroutumisen yhteydessä jäivät eristyksiin Itämeren lajistosta ja ovat eriytymässä omiksi lajeikseen, eräät äyriäislajit sekä Vuoksen vesistöön eristyksiin jäänyt saimaannieriä (Salvelinus alpinus), joka geneettisesti poikkeaa muista Suomen nieriöistä. Ilmiötä tukevat esihistoriallisen kulttuuriperinnön todisteet kuten alueella olevat muinaisten asustusten sijaintipaikat sekä kalliomaalaukset, jotka osoittavat vedenkorkeuden vaihtelua alueella ihmisen läsnäolon aikana. Näin tuhansien miljoonien vuosien ketju maapallon kehityshistoriassa kuumine ja kosteine ilmastovaiheineen, jäätiköitymisineen ja hapen määrän ilmakehässä lisääntymisi- 3
5 neen on ainutlaatuisella tavalla nähtävissä. Toistaiseksi tällaiset järvialueet ovat maailmanperintöluettelossa aliedustettu elinympäristö. Maailmanperintökohteen aluetaloudellisen mahdollisuuden muodostavat yhtäältä nimeämispäätöksen jälkeen entiseen tapaan jatkuvan käytön hyödyt ja toisaalta päätöksen mukanaan tuomat uudet potentiaaliset hyödyt. Uusia hyötyjä ovat ennen kaikkea matkailuelinkeinon vahvistumisesta seuraavat välittömät hyödyt. Välillisiä hyötyjä aiheutuu matkailun lisääntymisestä seuraavan alueen elinvoimaisuuden, rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palvelualoille aiheutuvien kerrannaisvaikutusten, paikallistalouden kokonaisrahamäärän kasvun ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen sekä matkailuelinkeinoon liittyvien, alueella tuotettavien tuotteiden lisääntyvän kysynnän seurauksena. Tertiääriset hyödyt liittyvät alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen ja realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös alueen tuotteiden kysyntänä. Välittömät hyödyt ovat helpoiten arvioitavissa, mutta tertiäärisillä hyödyillä on suurin potentiaali. Maailmanperintöhanke mahdollistaa jo suojeltaviksi päätettyjen ja niitä ympäröivien alueiden suurimman mahdollisen hyödyn kestävän realisoimisen. Hyöty alueiden valinnasta maailmanperintöluetteloon voi olla aluetaloudelle sekä alueelliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille moninkertainen verrattuna pelkkään alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Elinkeinona matkailulla on väestömäärään suhteutettuna erittäin suuri merkitys Itä- Suomen maakunnille. Tämän vuoksi matkailun kehittämistoimenpiteitä on tärkeää ja myös luontevaa priorisoida juuri itäisessä Suomessa. Maailmanperintöluetteloon hyväksyminen lisää merkittävästi ulkomaisten matkailijoiden kiinnostusta kohteisiin. Maailmanperintöalue-arvo edistäisi merkittävästi yhteisen mielikuvan ja brändin syntymistä Saimaa Pielisen järvialueesta matkailun vetovoima-alueena Lapin tapaan. Kiinnostuksen realisointi kävijämäärien lisääntymisenä edellyttää, että alueella tehdään aktiivista matkailutoimintaa tukevaa niin infrastruktuurin kuin palvelujen ja tuotteiden kehittämistä. Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöhankkeen keskeisin vaikutus on, että maailmanperintöstatus tuo maailman huipputasoista tunnettuutta, mikä lisää alueen vetovoimai- 4
6 suutta matkailussa. Lisäksi hanke mahdollistaa alueen tarkastelun ja profiloitumisen kokonaisuutena koko suunnitellulla Saimaa Pielisen maailmanperintöalueella. Hanke edistää matkailukeskuksia kuten Savonlinnaa ja Kolia, niiden ja matkailualueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä Saimaa Pielisen matkailun kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman avulla. Hanke toteuttaa Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 Saimaa Pielisen Lakelandimagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke toteuttaa osaltaan vuonna 2006 laadittua valtakunnallista matkailustrategiaa. Hanke myötävaikuttaa myös valtioneuvoston valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista antaman päätöksen täytäntöönpanoon niin maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin. Hankkeessa tuotetaan käytännönläheiset periaatteet luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävälle käytölle. Näin hanke kytkeytyy Suomen maaseudun kehittämisstrategian toteuttamiseen, sillä matkailun lisääntyminen alueella luo matkailumajoitus- ja elämystuotteiden kysynnän kasvun kautta mahdollisuuksia esimerkiksi paikallisen ruuan ja muun tuotetarjonnan lisääntymiseen sekä tukee alan yrittäjyyttä maaseudulla. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke on osa opetusministeriön ja ympäristöministeriön ohjaamaa kansallista maailmanperintökohteiden valmistelua. Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen valmistelussa hyödynnetään viimeaikaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa saatua tietoa käytännön tasolla. Käytännön toimet vahvistavat osallistuvaa suunnittelua, jotta hankkeelle saadaan paikallinen hyväksyttävyys. Vuorovaikutteisella suunnittelulla vähennetään mahdollisia hankkeesta paikallisille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja maksimoidaan siitä heille koituvia hyötyjä. Maaseudun elinkeinoihin ja toimintamahdollisuuksien muutokseen liittyviltä osin kehittämistyössä hyödynnetään paikallista aloitteellisuutta tukevaa toimintatapaa. 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat valmistella laajasti hyväksytty esitys Saimaa Pielisen maailmanperintöalueeksi ja luoda perusta Saimaa Pielisen luonnon- ja kulttuuriperinnön kestävälle aluetaloudelliselle hyödyntämiselle sekä arvonlisäykselle aluetalouteen. Hanke toteuttaa avointa tiedotusta ja molemminpuolista tiedon siirtoa. Se tuottaa vuorovaikutteisen suunnittelun avulla paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja ymmärryksen hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. 5
7 4 Yhtymäkohdat muihin hankkeisiin Hankkeen aluetaloudellinen osio liittyy vahvasti Järvi-Suomen matkailun markkinointihankkeisiin kuten the 1000 Lakes -hankkeeseen. Lisäksi sillä on yhtymäkohtia Itä-Suomiohjelman toisiin makrohankkeisiin (esim. liiketoimintaosaamisen verkosto ja East Side Story). Hanke tuottaa hakemuksen, jolla alueelle haetaan maailmanperintökohteen asema ja luodaan perusta laajalle, Itä-Suomen matkailuimagoon vaikuttavalle pitkän tähtäimen tuotepohjalle, jota voidaan jatkossa markkinoida useita eri kanavia käyttäen. Hanke ei kuitenkaan ole kilpaileva eikä päällekkäinen yllä mainittujen hankkeiden kanssa. 5 Hankkeen yksityiskohtainen kuvaus Hankkeen sisältö rakentuu neljästä osiosta, jotka ovat: 1) maailmanperintöarvot; 2) aluetaloudelliset mahdollisuudet; 3) viestintä ja vuorovaikutus; ja 4) toteutus. tunnettuus Maailmanperintöarvot tulkinta-aineisto Viestintä ja vuorovaikutus puitteet hoito- ja käyttösuunnitelmalle tunnettuus, tuotejakelu vuorovaikutteinen suunnittelu Aluetaloudelliset mahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelmien vuorovaikutteinen suunnittelu Toteutus periaatteet kestävälle hyödyntämiselle 6
8 5.1 Maailmanperintöarvot Maailmanperintöarvot osiossa laaditaan Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotus. Siinä esitetään kohteen ainutlaatuisuuden osoittava tieteellinen tieto, jonka perusteella kohdetta voidaan ehdottaa maailmanperintöluetteloon, sitä tukevat kulttuuriset ja biologiset arvot, sekä vertailutieto vastaaviin alueisiin maailmalla (Laatokka, Ääninen, Lake Superior, Lake of the Woods). Lisäksi kyseinen tieto muunnetaan alueen arvoja koskevaksi tulkinta-aineistoksi, jota voidaan hyödyntää erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) tieteellinen avausseminaari, jossa vahvistetaan kohteen valmistelun ja tieteellisten tutkimusten perusteena olevat valintaperusteet; 2) maa-alueiden ja järvialtaiden geologinen yleiskuvaus; 3) geologisten arvojen kannalta keskeisten osa-alueiden tunnistaminen ja kohdentaminen aieluettelossa esitetyillä osa-alueilla sekä tarvittaessa kohteen täydentäminen arvojen kannalta keskeisillä osa-alueilla olemassa olevien tietojen avulla; 4) geologisesti arvokkaiden yksittäiskohteiden tarkempi maastokartoitus sekä tarvittaessa maaperäkartoitus (1:20 000) ja kallioperäkartoitus (1: ) esityksen kohdealueilta; 5) maailmanperintöalue-ehdotukseen sisällytettävien kohteiden rajojen määrittely; 6) geologisten arvojen kirjallinen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 7) geologisia arvoja tukevien Saimaa Pielisen järvialueen luonnonarvojen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 8) arkeologiset tutkimukset kohdealueilta; 9) kivikautisten asuinpaikkojen tutkimus; 10) ihmisen sopeutumista Saimaan alueen luonnonoloihin asutuksen eri vaiheissa kuvaavan historiatutkimusaineiston kartoitus, analysointi ja käsittely; 11) geologisia arvoja tukevien kulttuuriarvojen koostaminen ja esittäminen maailmanperintöhakemuksessa; 12) alueen arvojen kirjallinen vertailu vastaaviin geologisesti arvokkaisiin kohteisiin maailmanperintöhakemuksessa; sekä 13) maailmanperintöehdotuksen tekninen koostaminen. 7
9 Yhteydet toisiin teemoihin: 1) Osiossa tuotetaan keskeinen taustatieto alueesta ja sen arvoista käytettäväksi erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. 2) Osiossa osoitetut osa-alueiden maantieteelliset rajaukset ja arvot muodostavat puitteet alueen hoito- ja käyttösuunnitelmalle sekä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden osallistumiselle. 5.2 Aluetaloudelliset mahdollisuudet Aluetaloudellisessa osiossa haetaan laajempaa viitekehystä aluetalouteen, laajennetaan tietopohjaa ja vahvistetaan verkostoitumista ja yhteistoimintaa alueen maailmanperintöasemaan liittyvässä taloudellisessa toiminnassa sekä paikalliselle väestölle ja maaseudun yritystoiminnalle koituvia myönteisiä impulsseja. Maailmanperintöhankkeella tuotetaan välittömiä matkailullisia ja vapaa-ajan ja virkistyksen hyötyjä sekä niiden seurauksena lisätään Itä-Suomen elinvoimaisuutta ja elinkeinomahdollisuuksia niin matkailukeskuksissa kuin maaseudulla. Hanke kasvattaa alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen liittyviä hyötyjä, jotka realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös paikallisten tuotteiden kysyntänä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Sisällöntuotanto, johon kuuluvat matkailun ja vapaa-ajan kohde- ja teematietokannan kehittäminen, teemakohtainen sisällöntuotanto maailmanperintöarvot -osion tuottaman tiedon pohjalta; tuotekehitysaihioiden tuottaminen yrityksille; sekä koulutuspaketit yrittäjille ja tuotekehittäjille maailmanperintöhenkisten tuotteiden ja järvimatkailutuotteiden kehittämiseksi; 2) Yritysten ja organisaatioiden osaamista tukevat verkkopalvelut sitoutuneille toimijoille ja yhteistyösopimukset toimijoiden kesken sisällön hyödyntämisestä; teemojen kannalta keskeisten kohteiden palvelutarjonnan kartoittaminen ja kehittämistarpeiden arvioiminen; sekä maailmanperintöarvoa tuotannollisessa toiminnassa hyödyntävien yritysten selvittäminen; 3) Maaseudun uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen pienimuotoiseen palvelu- ja tuotantotoimintaan kuten paikalliseen ruokaan ja raaka-aineisiin sekä alueen hoitoon; 8
10 4) Strategiset kehittämistoimet alueella kuten kuntien ja elinkeinopolitiikasta vastaavien kehitysyhtiöiden markkinointiyhteistyö; matkailun ja vapaa-ajan klusterin strategisten tavoitteiden määritteleminen suhteessa luonnon ja kulttuuriarvojen hyödyntämiseen; matkailun ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelman laatiminen koko Saimaa Pielisen maailmanperintöalueelle; sekä maailmanperintökohdetta koskevan tiedon jalkauttaminen alueellisiin matkailu- ja maaseudun kehittämisstrategioihin ja hankkeisiin. Yhteydet muihin teemoihin: 1) Teemakohtainen sisällöntuotanto perustuu maailmanperintöarvot osiossa tuotettuun tietoon. 2) Luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävän hyödyntämisen periaatteiden kehittäminen toteutetaan vuorovaikutteisena suunnitteluna. 3) Sisällöntuotanto ja tuoteaihiot jaetaan sitoutuneille toimijoille mm. viestintäosiossa tuotettavan verkkosivuston kautta. 5.3 Viestintä ja vuorovaikutus Viestintä- ja vuorovaikutusosiossa välitetään tietoa alueen arvoista ja merkityksestä sekä lisätään alueen tunnettuutta ja saavutettavuutta kokonaisuutena sekä kerrotaan mitä maailmanperintöasema merkitsee alueen taloudelle ja mitä vaikutuksia sillä on. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa kehitetään hankkeen paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja tuotetaan ymmärrys hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Tietoa välitetään - paikallisille asukkaille, yrittäjille, muille sidosryhmille, kunnille ja viranomaisille alueen arvoista, niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista ja rajoituksista; - viranomaisille ja kuntien päättäjille paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmientahojen arvoista, odotuksista, huolenaiheista ja tiedontarpeista; - paikallisten asukkaiden ja intressinhaltijoiden (metsästäjät, kalastajat, maatalousyrittäjät yms.) sekä matkailu- ja vapaa-ajan alan toimijoiden välillä alueen matkailuja vapaa-ajan yrittämisen vaikutuksista ja vastavuoroisesti yhteistyömahdollisuuksista; ja 9
11 - maailmanperintökomitealle, matkailijoille ja kansainvälisille matkailuyrityksille alueen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisista arvoista. asukkaat, maanomistajat, metsästäjät, kalastajat jne matkailu- ja vapaa-ajan yrittäjät ulkopuoliset: UNESCO, matkailijat yms. valtion viranomaiset kuntaviranomaiset ja - päättäjät Kaavio 1. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kohderyhmät. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Tehdään vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelma. 2) Tehdään aluetta koskevat verkkosivut, joilla Saimaa Pielisen järvialue esitellään kokonaisuutena. Verkkosivut antavat mm. alueen matkailutoimijoille maailmanlaajuista saavutettavuutta. Verkkosivuille kootaan kaikki aluetaloudellisessa osiossa tuotettu aineisto alueen hankkeeseen sitoutuneiden toimijoiden käyttöön. Verkkosivuille tuotettava aluetta ja sen arvoja esittävä aineisto julkaistaan myös paperimuodossa. 3) Huolehditaan jatkuvasta hankkeesta tiedottamisesta paikallisissa tiedotusvälineissä. 4) Järjestetään hankkeen läpi kestävä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. a. Yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet järjestetään kaikissa alueen kunnissa hankkeen alkuvaiheessa sekä hankkeen edetessä vuosittain. b. Kuntapäättäjien kanssa järjestetään neuvottelutilaisuuksia hankkeen edetessä vuosittain. c. Yleisölle tehdään taustakysely. d. Eturyhmien edustajien fokusryhmäkokoukset ja teemahaastattelut, joilla syvennetään taustatietoa, selvitetään odotuksia ja asenteita. 10
12 e. Yleisötilaisuuksien palautteen ja kyselytulosten perusteella järjestetään temaattisia yleisötilaisuuksia tai kansalaispaneeleita ohjausryhmän päätöksen mukaisesti. Ennalta arvioiden todennäköisiä teemoja ovat esimerkiksi maailmanperintöalue-aseman vaikutukset maankäyttöön sekä matkailun ja muiden alueen käyttömuotojen yhteen sovittaminen sekä alueen arvojen aluetaloudellinen hyödyntäminen. Työpajoissa on mukana teeman asiantuntijoita (mm. oikeustiede, ympäristötalous), jotka laativat selvitykset työpajoissa nousseiden kysymysten pohjalta (ks. toteutusosio). f. Eri eturyhmien edustajista ja asiantuntijoista koostuvissa työpajoissa käsitellään ja ratkaistaan keskeisiä, syventymistä vaativia ongelmia. Alustavia työpajateemoja ovat hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet. 5) Kerätään palaute sidosryhmiltä ja erityisesti paikallisilta toimijoilta teemahaastatteluin. Hankkeen alkuvaiheessa palautteella tunnistetaan tietotarpeita ja asenteita hanketta kohtaan sekä odotuksia hankkeen toteutuksesta. Tulosten perusteella tarkistetaan vuorovaikutusta ja tehtäviä selvityksiä. ohjausryhmä työpajat, kansalaispaneelit kyselyt, teemahaastattelut, fokusryhmät, yleiset ja temaattiset yleisötilaisuudet tiedotteet, näyttelyt, internetsivusto, tiedotusvälineet Kaavio 2. Yhteistoiminnallisen osallistumisen muodot. 11
13 Yhteydet muihin teemoihin: 1) Toteutus-osiossa tehtävät hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriarvoja sisältävien alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet laaditaan vuorovaikutteisella suunnittelulla. 5.4 Toteuttaminen Toteuttaminen-osiossa kehitetään vuorovaikutteisesti oikeudelliset, hallinnolliset sekä sopimukselliset puitteet ja rakenteet Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja käytölle. Keskeiset toimenpiteet: 1) järjestetään UNESCOn maailmanperintökomitean asiantuntijajärjestöjen IUCN:n ja ICOMOSin edustajien kanssa konsultaatio maailmanperintöalueen valinta- ja valmisteluperusteista; 2) laaditaan selvitys hankkeen oikeudellisista vaikutuksista alueen maankäyttöön vuorovaikutteisesti. Selvityksen lähtökohtana ovat olemassa olevat suojelusäännökset ja päätökset.; 3) laaditaan arvio hankkeen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista; 4) laaditaan maailmanperintöarvojen säilymisen varmistavat periaatteet luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävälle hyödyntämiselle Saimaa Pielisen alueella vuorovaikutteisena suunnitteluna; 5) laaditaan maailmanperintösopimuksen edellyttämä hoito- ja käyttösuunnitelma joko erillisenä tai osana Natura 2000 verkoston edellyttämää hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuorovaikutteisena suunnitteluna; ja 6) suunnitellaan alueen opastus- ja matkailupalvelujen sijaintia, sisältöä ja yhteistyötä yhdessä alueella jo olevien tai sinne sijoittumassa olevien luonto- ym. keskusten kanssa. Tavoitteena on saada syntymään toimijaverkosto, jossa maailmanperintökohteeseen opastavat palvelut ovat saatavilla alueen eri puolilla. 12
14 6 Hankkeen hallinta 6.1 Hankkeen ohjaus Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon pyydetään edustaja Etelä-Savon ympäristökeskuksesta, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitoista, Joensuun yliopistosta, Metsähallituksesta, Metsäntutkimuslaitokselta, Museovirastosta, GTK:sta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, yhdestä alueen TE-keskuksesta, Matkailun edistämiskeskuksesta, Ruralia-instituutista, MTK:n paikallisjärjestöistä (MTK-Etelä-Karjala, MTK-Etelä-Savo, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Pohjois-Savo), Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupiireistä (Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri), matkailun alueorganisaatiot Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta sekä kaikista suunniteltavan maailmanperintökohteen kunnista. Ohjausryhmän tehtävät ovat: 1) edesauttaa, seurata ja ohjata hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista sekä tehdä hankkeen itsearviointi väliraporttien pohjalta; 2) päättää hankesuunnitelman ja sen toteutuksen muutoksista; 3) päättää ulkoisesta tiedotuksesta; ja 4) tehdä ehdotus maailmanperintöalueen tulevasta hallintamallista. Kokonaishankkeen käytännön toteutusta hallinnoi koordinaatioryhmä, johon kuuluvat keskeiset hankkeen toteuttajat Metsähallitus, Metla, GTK, Museovirasto, vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttaja, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Koordinaatioryhmän tehtävät ovat: 1) koota osahankkeiden vastuutahoilta puolivuosittain raportti hankkeen etenemisestä sekä varojen käytöstä; 2) tehdä ehdotukset ohjausryhmälle hankkeen toteutuksen yksityiskohdista sekä tarvittavista muutoksista; 3) pitää yhteyttä viranomaisiin kuten ympäristöministeriöön ja alueellisiin ympäristökeskuksiin sekä vastata asianosaisten kuulemiseen liittyvän materiaalin tuottamisesta; ja 13
15 4) ohjata Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotuksen valmistelua. Ympäristöministeriö ja alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat viranomaistehtävistä, jotka liittyvät kohteen maailmanperintöluetteloon ehdottamiseen kuten asianosaisten kuulemisesta, kuulutuksista ja tiedoksiannosta. 6.2 Hankkeen toteutusaikataulu Hanke toteutetaan pääosin vuosina , yhteensä 36 kk. Hankkeen koordinointi, toteutusosio sekä aluetaloudelliset mahdollisuudet jatkuvat vielä vuoden 2010 aikana. 6.3 Resurssisuunnitelma Henkilöresurssien käyttö Yht. Henkilötyökuukausia MAAILMANPERINTÖARVOT Geologiset selvitykset Biologiset selvitykset Kulttuuriset selvitykset ALUETALOUDELLINEN HYÖTY tulkinta-aineisto GTK / MH matkailun sisällöntuotanto yritysten ja organisaatioiden tukeminen maaseudun kehittämistoimet strateginen työ VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Fasilitointi Osallistuminen vuorovaikutukseen GTK/MH Tiedottaminen TOTEUTTAMINEN Hoito- ja käyttösuunnitelmat Oikeudelliset vaikutukset Kestävän käytön periaatteet HANKKEEN HALLINTA 14
16 Projektinjohto Yhteensä Talous Kustannukset Euroa MAAILMANPERINTOARVOT Tieteellinen avausseminaari Geologiset selvitykset Biologiset selvitykset Kulttuuriset selvitykset ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET Matkailun sisällöntuotanto Yritysten ja organisaatioiden yhteistyön tukeminen Maaseudun kehittämistoimet Strateginen työ Tuotteistaminen ja interpretaatioaineisto VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutteinen suunnittelu Tiedottaminen TOTEUTTAMINEN IUCN:n ja ICOMS:in konsultaatio Hoito- ja käyttösuunnitelmat Oikeudellisten vaikutusten selvittäminen Kestävän käytön periaatteet Ympäristövaikutusten arviointi HANKKEEN HALLINTO YHTEENSÄ Itsearviointisuunnitelma Hankkeen toteutumista seuraa ohjausryhmä itsearvioinnin avulla. Itsearviointi toteutetaan koordinaatioryhmän puolivuosittain kokoaman väliraportoinnin avulla. Itsearvioinnissa tar- 15
17 kastellaan sekä koko hanketta että osahankkeita. Siinä kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin: - hankkeen kyky vastata Itä-Suomi-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin; - hankkeen yhteyksiin muihin hankkeisiin; - osahankkeiden välisiin yhteyksiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen; - osahankkeen kyky hyödyntää aiemmin tehtyä työtä ja tutkimusta; - osahankkeissa tunnistetut ongelmat ja esteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä suunnitelmat niihin vastaamiseen; - hankkeen ja osahankkeiden tuotoksiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen; sekä - vaikutusten ennakointiin. Vaikuttavuutta tarkastellaan koko hankkeen osalta sekä koko Saimaa Pielisen järvialueen alueella että maakunnittain. Vaikuttavuudessa tarkastellaan - välittömiä tuotoksia ja tuloksia; - realisoituvia kokonaisvaikutuksia; - mahdollisia vaikutuksia; sekä - tahtotilaan liittyviä vaikutuksia. 16
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotGeomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotSuunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke
Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotUNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa
LisätiedotJuvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotJuvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotJuvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotTALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen
LisätiedotOriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava
Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
LisätiedotASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.
Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotJuvan kunta Hatsolan asemakaavan kumoaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa tulee
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotTilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
LisätiedotSodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012
Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.12.2017 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2019 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa itä-suomun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotPuumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
PUUMALAN KUNTA KESKUTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014
HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...
Lisätiedotsaimaan virkistysalueyhdistys ry
saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.
LisätiedotRIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotValtakunnalliset koordinaatiohankkeet
Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA
SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotLuomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja
Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotHYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia
HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotSALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
LisätiedotKylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen
Kylään maisemaan -hanke Loviisa 15.5.2019 Alueryhmän tapaaminen Hanke lyhyesti tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuriympäristöön perustuvaa yrittäjyyttä nostaa maaseudun arvostusta asukkaiden ja
LisätiedotKorttelin 4001 asemakaava
Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
Lisätiedot