Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi"

Transkriptio

1 Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä Arto Hämäläinen 2005

2 ITÄ-SUOMEN LUONNON- JA KULTTUURIARVOT ALUETALOUDELLISENA MAHDOLLISUUTENA - SAIMAA PIELISEN JÄRVIALUE MAAILMANPERINTÖALUEEKSI ITÄ-SUOMI-OHJELMAN MAKROHANKE M HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITTEET YHTYMÄKOHDAT MUIHIN HANKKEISIIN HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS MAAILMANPERINTÖARVOT ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS TOTEUTTAMINEN HANKKEEN HALLINTA HANKKEEN OHJAUS HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU RESURSSISUUNNITELMA TALOUS ITSEARVIOINTISUUNNITELMA...15

3 Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena - Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi 1 Itä-Suomi-ohjelman makrohanke M6 Helmikuussa 2005 valmistui Itä-Suomi-ohjelma, jossa esitettiin neljätoista ylimaakunnallista niin sanottua makrohanketta, joiden tarkoituksena on vauhdittaa Itä-Suomen myönteistä kehitystä. Ohjelman makrohanke M6 on Saimaa Pielisen Lakeland-imagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on Itä-Suomen ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen ja alueen tunnettavuuden lisääminen, mihin liittyy matkailun kehittäminen, imagomerkityksen kasvattaminen ja tuotteistaminen. Maailmanperintöaluehanke myös vahvistaa Itä-Suomen imagoa ja maakuntien omanarvon tuntoa. Makrohankkeen aluetaloudellinen merkitys perustuu sille, että matkailu on Itä-Suomen maakuntien arvonlisäykseltään ja työllistämisvaikutuksiltaan yksi kolmesta tärkeimmästä toimialasta. Maailmanperintöstatus on erittäin vahva maailmalla tunnettu markkinointivaltti, jota on mahdollista hyödyntää matkailun, vapaa-ajan toimintojen, tuotemarkkinoinnin ja maanarvon kautta. Makrohankkeessa pyritään keskeisesti kehittämään luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellista hyödyntämistä. Helmikuussa 2006 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta Spatial North hankkeesta päätettiin rahoittaa Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen valmistelun suunnittelutyö kesän 2006 aikana. Suunnitteluhankkeen aikana valmisteltiin tämä hankesuunnitelma sekä taustaselvitys, jossa selvitetään maailmanperintösopimusta ja maailmanperintökohteiden valinnan perusteita, hankkeen aluetaloudellista ja oikeudellista merkitystä, hankkeen valmistelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suunnittelutyötä on tehty nimetyn ohjausryhmän johdolla. 2

4 2 Hankkeen tausta Unescon maailmanperintösopimuksen tavoitteena on suojella ihmiskunnan yhteistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimuksen mukaisessa maailmanperintöluettelossa on 830 kohdetta, joista 644 kulttuurikohteita, 162 luontokohteita ja 24 yhdistelmäkohteita. Kohteet sijaitsevat 138 jäsenmaassa. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta ja niistä yksi on Ruotsin kanssa yhteinen luonnonperintökohde: Merenkurkun saaristo Höga Kusten. Suomi esitti Saimaa Pielisen järvialuetta vuonna 2004 maailmanperinnön aieluetteloon kuudentoista Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle sijoittuvan osa-alueen muodostamana kokonaisuutena eli niin sanottuna sarjakohteena. Saimaa Pielisen järvialue on esimerkki maapallon vanhimmasta ajanjaksosta ja maan kuorta muokanneista valtavista kallioperän lohkoliikunnoista, joiden tuloksena on järvialtaan mosaiikkisuus. Alueelta löytyvät todisteet elämän ja ilmakehän synnystä maapallolla 2100 miljoonaa vuotta vanhojen mikrofossiilien muodossa. Alueella näkyvät jääkauden aikaisten muodostumien runsaus ja monimuotoisuus kuten jääkaudella muodostuneet drumliinit sekä jääkauden perääntymisvaiheessa vuotta sitten muodostuneet harjut, kumpumoreenit, rantakerrostumat ja suuret vesistöjä salpaavat päätemoreeniselänteet kuten Salpausselät. Alue on myös esimerkki meneillään olevasta geologisesta prosessista eli jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta, minkä seurauksena nykyinen Saimaa Pielisen järvialue on kuroutunut irti Itämerestä ja järviallas on kallistunut ja kallistuu edelleen. Kallistumaa ilmentää se, että vesistöalueen purkautuminen on vaihtunut luoteesta kaakkoon ja eri järvialtaat ovat muuttuneet voimakkaasti sekä kooltaan että vedenpinnaltaan. Tämä todistaa suurta ilmastonmuutosta jääkaudella ja sen jälkeisellä ajanjaksolla. Ilmiötä tukevat luonnontieteellisistä todisteista reliktilajit kuten saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) ja järvilohi (Salmon salar m. sebago), jotka järvialueen kuroutumisen yhteydessä jäivät eristyksiin Itämeren lajistosta ja ovat eriytymässä omiksi lajeikseen, eräät äyriäislajit sekä Vuoksen vesistöön eristyksiin jäänyt saimaannieriä (Salvelinus alpinus), joka geneettisesti poikkeaa muista Suomen nieriöistä. Ilmiötä tukevat esihistoriallisen kulttuuriperinnön todisteet kuten alueella olevat muinaisten asustusten sijaintipaikat sekä kalliomaalaukset, jotka osoittavat vedenkorkeuden vaihtelua alueella ihmisen läsnäolon aikana. Näin tuhansien miljoonien vuosien ketju maapallon kehityshistoriassa kuumine ja kosteine ilmastovaiheineen, jäätiköitymisineen ja hapen määrän ilmakehässä lisääntymisi- 3

5 neen on ainutlaatuisella tavalla nähtävissä. Toistaiseksi tällaiset järvialueet ovat maailmanperintöluettelossa aliedustettu elinympäristö. Maailmanperintökohteen aluetaloudellisen mahdollisuuden muodostavat yhtäältä nimeämispäätöksen jälkeen entiseen tapaan jatkuvan käytön hyödyt ja toisaalta päätöksen mukanaan tuomat uudet potentiaaliset hyödyt. Uusia hyötyjä ovat ennen kaikkea matkailuelinkeinon vahvistumisesta seuraavat välittömät hyödyt. Välillisiä hyötyjä aiheutuu matkailun lisääntymisestä seuraavan alueen elinvoimaisuuden, rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palvelualoille aiheutuvien kerrannaisvaikutusten, paikallistalouden kokonaisrahamäärän kasvun ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen sekä matkailuelinkeinoon liittyvien, alueella tuotettavien tuotteiden lisääntyvän kysynnän seurauksena. Tertiääriset hyödyt liittyvät alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen ja realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös alueen tuotteiden kysyntänä. Välittömät hyödyt ovat helpoiten arvioitavissa, mutta tertiäärisillä hyödyillä on suurin potentiaali. Maailmanperintöhanke mahdollistaa jo suojeltaviksi päätettyjen ja niitä ympäröivien alueiden suurimman mahdollisen hyödyn kestävän realisoimisen. Hyöty alueiden valinnasta maailmanperintöluetteloon voi olla aluetaloudelle sekä alueelliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille moninkertainen verrattuna pelkkään alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Elinkeinona matkailulla on väestömäärään suhteutettuna erittäin suuri merkitys Itä- Suomen maakunnille. Tämän vuoksi matkailun kehittämistoimenpiteitä on tärkeää ja myös luontevaa priorisoida juuri itäisessä Suomessa. Maailmanperintöluetteloon hyväksyminen lisää merkittävästi ulkomaisten matkailijoiden kiinnostusta kohteisiin. Maailmanperintöalue-arvo edistäisi merkittävästi yhteisen mielikuvan ja brändin syntymistä Saimaa Pielisen järvialueesta matkailun vetovoima-alueena Lapin tapaan. Kiinnostuksen realisointi kävijämäärien lisääntymisenä edellyttää, että alueella tehdään aktiivista matkailutoimintaa tukevaa niin infrastruktuurin kuin palvelujen ja tuotteiden kehittämistä. Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöhankkeen keskeisin vaikutus on, että maailmanperintöstatus tuo maailman huipputasoista tunnettuutta, mikä lisää alueen vetovoimai- 4

6 suutta matkailussa. Lisäksi hanke mahdollistaa alueen tarkastelun ja profiloitumisen kokonaisuutena koko suunnitellulla Saimaa Pielisen maailmanperintöalueella. Hanke edistää matkailukeskuksia kuten Savonlinnaa ja Kolia, niiden ja matkailualueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä Saimaa Pielisen matkailun kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman avulla. Hanke toteuttaa Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 Saimaa Pielisen Lakelandimagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke toteuttaa osaltaan vuonna 2006 laadittua valtakunnallista matkailustrategiaa. Hanke myötävaikuttaa myös valtioneuvoston valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista antaman päätöksen täytäntöönpanoon niin maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin. Hankkeessa tuotetaan käytännönläheiset periaatteet luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävälle käytölle. Näin hanke kytkeytyy Suomen maaseudun kehittämisstrategian toteuttamiseen, sillä matkailun lisääntyminen alueella luo matkailumajoitus- ja elämystuotteiden kysynnän kasvun kautta mahdollisuuksia esimerkiksi paikallisen ruuan ja muun tuotetarjonnan lisääntymiseen sekä tukee alan yrittäjyyttä maaseudulla. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke on osa opetusministeriön ja ympäristöministeriön ohjaamaa kansallista maailmanperintökohteiden valmistelua. Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen valmistelussa hyödynnetään viimeaikaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa saatua tietoa käytännön tasolla. Käytännön toimet vahvistavat osallistuvaa suunnittelua, jotta hankkeelle saadaan paikallinen hyväksyttävyys. Vuorovaikutteisella suunnittelulla vähennetään mahdollisia hankkeesta paikallisille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja maksimoidaan siitä heille koituvia hyötyjä. Maaseudun elinkeinoihin ja toimintamahdollisuuksien muutokseen liittyviltä osin kehittämistyössä hyödynnetään paikallista aloitteellisuutta tukevaa toimintatapaa. 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat valmistella laajasti hyväksytty esitys Saimaa Pielisen maailmanperintöalueeksi ja luoda perusta Saimaa Pielisen luonnon- ja kulttuuriperinnön kestävälle aluetaloudelliselle hyödyntämiselle sekä arvonlisäykselle aluetalouteen. Hanke toteuttaa avointa tiedotusta ja molemminpuolista tiedon siirtoa. Se tuottaa vuorovaikutteisen suunnittelun avulla paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja ymmärryksen hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. 5

7 4 Yhtymäkohdat muihin hankkeisiin Hankkeen aluetaloudellinen osio liittyy vahvasti Järvi-Suomen matkailun markkinointihankkeisiin kuten the 1000 Lakes -hankkeeseen. Lisäksi sillä on yhtymäkohtia Itä-Suomiohjelman toisiin makrohankkeisiin (esim. liiketoimintaosaamisen verkosto ja East Side Story). Hanke tuottaa hakemuksen, jolla alueelle haetaan maailmanperintökohteen asema ja luodaan perusta laajalle, Itä-Suomen matkailuimagoon vaikuttavalle pitkän tähtäimen tuotepohjalle, jota voidaan jatkossa markkinoida useita eri kanavia käyttäen. Hanke ei kuitenkaan ole kilpaileva eikä päällekkäinen yllä mainittujen hankkeiden kanssa. 5 Hankkeen yksityiskohtainen kuvaus Hankkeen sisältö rakentuu neljästä osiosta, jotka ovat: 1) maailmanperintöarvot; 2) aluetaloudelliset mahdollisuudet; 3) viestintä ja vuorovaikutus; ja 4) toteutus. tunnettuus Maailmanperintöarvot tulkinta-aineisto Viestintä ja vuorovaikutus puitteet hoito- ja käyttösuunnitelmalle tunnettuus, tuotejakelu vuorovaikutteinen suunnittelu Aluetaloudelliset mahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelmien vuorovaikutteinen suunnittelu Toteutus periaatteet kestävälle hyödyntämiselle 6

8 5.1 Maailmanperintöarvot Maailmanperintöarvot osiossa laaditaan Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotus. Siinä esitetään kohteen ainutlaatuisuuden osoittava tieteellinen tieto, jonka perusteella kohdetta voidaan ehdottaa maailmanperintöluetteloon, sitä tukevat kulttuuriset ja biologiset arvot, sekä vertailutieto vastaaviin alueisiin maailmalla (Laatokka, Ääninen, Lake Superior, Lake of the Woods). Lisäksi kyseinen tieto muunnetaan alueen arvoja koskevaksi tulkinta-aineistoksi, jota voidaan hyödyntää erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) tieteellinen avausseminaari, jossa vahvistetaan kohteen valmistelun ja tieteellisten tutkimusten perusteena olevat valintaperusteet; 2) maa-alueiden ja järvialtaiden geologinen yleiskuvaus; 3) geologisten arvojen kannalta keskeisten osa-alueiden tunnistaminen ja kohdentaminen aieluettelossa esitetyillä osa-alueilla sekä tarvittaessa kohteen täydentäminen arvojen kannalta keskeisillä osa-alueilla olemassa olevien tietojen avulla; 4) geologisesti arvokkaiden yksittäiskohteiden tarkempi maastokartoitus sekä tarvittaessa maaperäkartoitus (1:20 000) ja kallioperäkartoitus (1: ) esityksen kohdealueilta; 5) maailmanperintöalue-ehdotukseen sisällytettävien kohteiden rajojen määrittely; 6) geologisten arvojen kirjallinen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 7) geologisia arvoja tukevien Saimaa Pielisen järvialueen luonnonarvojen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 8) arkeologiset tutkimukset kohdealueilta; 9) kivikautisten asuinpaikkojen tutkimus; 10) ihmisen sopeutumista Saimaan alueen luonnonoloihin asutuksen eri vaiheissa kuvaavan historiatutkimusaineiston kartoitus, analysointi ja käsittely; 11) geologisia arvoja tukevien kulttuuriarvojen koostaminen ja esittäminen maailmanperintöhakemuksessa; 12) alueen arvojen kirjallinen vertailu vastaaviin geologisesti arvokkaisiin kohteisiin maailmanperintöhakemuksessa; sekä 13) maailmanperintöehdotuksen tekninen koostaminen. 7

9 Yhteydet toisiin teemoihin: 1) Osiossa tuotetaan keskeinen taustatieto alueesta ja sen arvoista käytettäväksi erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. 2) Osiossa osoitetut osa-alueiden maantieteelliset rajaukset ja arvot muodostavat puitteet alueen hoito- ja käyttösuunnitelmalle sekä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden osallistumiselle. 5.2 Aluetaloudelliset mahdollisuudet Aluetaloudellisessa osiossa haetaan laajempaa viitekehystä aluetalouteen, laajennetaan tietopohjaa ja vahvistetaan verkostoitumista ja yhteistoimintaa alueen maailmanperintöasemaan liittyvässä taloudellisessa toiminnassa sekä paikalliselle väestölle ja maaseudun yritystoiminnalle koituvia myönteisiä impulsseja. Maailmanperintöhankkeella tuotetaan välittömiä matkailullisia ja vapaa-ajan ja virkistyksen hyötyjä sekä niiden seurauksena lisätään Itä-Suomen elinvoimaisuutta ja elinkeinomahdollisuuksia niin matkailukeskuksissa kuin maaseudulla. Hanke kasvattaa alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen liittyviä hyötyjä, jotka realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös paikallisten tuotteiden kysyntänä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Sisällöntuotanto, johon kuuluvat matkailun ja vapaa-ajan kohde- ja teematietokannan kehittäminen, teemakohtainen sisällöntuotanto maailmanperintöarvot -osion tuottaman tiedon pohjalta; tuotekehitysaihioiden tuottaminen yrityksille; sekä koulutuspaketit yrittäjille ja tuotekehittäjille maailmanperintöhenkisten tuotteiden ja järvimatkailutuotteiden kehittämiseksi; 2) Yritysten ja organisaatioiden osaamista tukevat verkkopalvelut sitoutuneille toimijoille ja yhteistyösopimukset toimijoiden kesken sisällön hyödyntämisestä; teemojen kannalta keskeisten kohteiden palvelutarjonnan kartoittaminen ja kehittämistarpeiden arvioiminen; sekä maailmanperintöarvoa tuotannollisessa toiminnassa hyödyntävien yritysten selvittäminen; 3) Maaseudun uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen pienimuotoiseen palvelu- ja tuotantotoimintaan kuten paikalliseen ruokaan ja raaka-aineisiin sekä alueen hoitoon; 8

10 4) Strategiset kehittämistoimet alueella kuten kuntien ja elinkeinopolitiikasta vastaavien kehitysyhtiöiden markkinointiyhteistyö; matkailun ja vapaa-ajan klusterin strategisten tavoitteiden määritteleminen suhteessa luonnon ja kulttuuriarvojen hyödyntämiseen; matkailun ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelman laatiminen koko Saimaa Pielisen maailmanperintöalueelle; sekä maailmanperintökohdetta koskevan tiedon jalkauttaminen alueellisiin matkailu- ja maaseudun kehittämisstrategioihin ja hankkeisiin. Yhteydet muihin teemoihin: 1) Teemakohtainen sisällöntuotanto perustuu maailmanperintöarvot osiossa tuotettuun tietoon. 2) Luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävän hyödyntämisen periaatteiden kehittäminen toteutetaan vuorovaikutteisena suunnitteluna. 3) Sisällöntuotanto ja tuoteaihiot jaetaan sitoutuneille toimijoille mm. viestintäosiossa tuotettavan verkkosivuston kautta. 5.3 Viestintä ja vuorovaikutus Viestintä- ja vuorovaikutusosiossa välitetään tietoa alueen arvoista ja merkityksestä sekä lisätään alueen tunnettuutta ja saavutettavuutta kokonaisuutena sekä kerrotaan mitä maailmanperintöasema merkitsee alueen taloudelle ja mitä vaikutuksia sillä on. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa kehitetään hankkeen paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja tuotetaan ymmärrys hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Tietoa välitetään - paikallisille asukkaille, yrittäjille, muille sidosryhmille, kunnille ja viranomaisille alueen arvoista, niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista ja rajoituksista; - viranomaisille ja kuntien päättäjille paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmientahojen arvoista, odotuksista, huolenaiheista ja tiedontarpeista; - paikallisten asukkaiden ja intressinhaltijoiden (metsästäjät, kalastajat, maatalousyrittäjät yms.) sekä matkailu- ja vapaa-ajan alan toimijoiden välillä alueen matkailuja vapaa-ajan yrittämisen vaikutuksista ja vastavuoroisesti yhteistyömahdollisuuksista; ja 9

11 - maailmanperintökomitealle, matkailijoille ja kansainvälisille matkailuyrityksille alueen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisista arvoista. asukkaat, maanomistajat, metsästäjät, kalastajat jne matkailu- ja vapaa-ajan yrittäjät ulkopuoliset: UNESCO, matkailijat yms. valtion viranomaiset kuntaviranomaiset ja - päättäjät Kaavio 1. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kohderyhmät. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Tehdään vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelma. 2) Tehdään aluetta koskevat verkkosivut, joilla Saimaa Pielisen järvialue esitellään kokonaisuutena. Verkkosivut antavat mm. alueen matkailutoimijoille maailmanlaajuista saavutettavuutta. Verkkosivuille kootaan kaikki aluetaloudellisessa osiossa tuotettu aineisto alueen hankkeeseen sitoutuneiden toimijoiden käyttöön. Verkkosivuille tuotettava aluetta ja sen arvoja esittävä aineisto julkaistaan myös paperimuodossa. 3) Huolehditaan jatkuvasta hankkeesta tiedottamisesta paikallisissa tiedotusvälineissä. 4) Järjestetään hankkeen läpi kestävä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. a. Yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet järjestetään kaikissa alueen kunnissa hankkeen alkuvaiheessa sekä hankkeen edetessä vuosittain. b. Kuntapäättäjien kanssa järjestetään neuvottelutilaisuuksia hankkeen edetessä vuosittain. c. Yleisölle tehdään taustakysely. d. Eturyhmien edustajien fokusryhmäkokoukset ja teemahaastattelut, joilla syvennetään taustatietoa, selvitetään odotuksia ja asenteita. 10

12 e. Yleisötilaisuuksien palautteen ja kyselytulosten perusteella järjestetään temaattisia yleisötilaisuuksia tai kansalaispaneeleita ohjausryhmän päätöksen mukaisesti. Ennalta arvioiden todennäköisiä teemoja ovat esimerkiksi maailmanperintöalue-aseman vaikutukset maankäyttöön sekä matkailun ja muiden alueen käyttömuotojen yhteen sovittaminen sekä alueen arvojen aluetaloudellinen hyödyntäminen. Työpajoissa on mukana teeman asiantuntijoita (mm. oikeustiede, ympäristötalous), jotka laativat selvitykset työpajoissa nousseiden kysymysten pohjalta (ks. toteutusosio). f. Eri eturyhmien edustajista ja asiantuntijoista koostuvissa työpajoissa käsitellään ja ratkaistaan keskeisiä, syventymistä vaativia ongelmia. Alustavia työpajateemoja ovat hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet. 5) Kerätään palaute sidosryhmiltä ja erityisesti paikallisilta toimijoilta teemahaastatteluin. Hankkeen alkuvaiheessa palautteella tunnistetaan tietotarpeita ja asenteita hanketta kohtaan sekä odotuksia hankkeen toteutuksesta. Tulosten perusteella tarkistetaan vuorovaikutusta ja tehtäviä selvityksiä. ohjausryhmä työpajat, kansalaispaneelit kyselyt, teemahaastattelut, fokusryhmät, yleiset ja temaattiset yleisötilaisuudet tiedotteet, näyttelyt, internetsivusto, tiedotusvälineet Kaavio 2. Yhteistoiminnallisen osallistumisen muodot. 11

13 Yhteydet muihin teemoihin: 1) Toteutus-osiossa tehtävät hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriarvoja sisältävien alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet laaditaan vuorovaikutteisella suunnittelulla. 5.4 Toteuttaminen Toteuttaminen-osiossa kehitetään vuorovaikutteisesti oikeudelliset, hallinnolliset sekä sopimukselliset puitteet ja rakenteet Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja käytölle. Keskeiset toimenpiteet: 1) järjestetään UNESCOn maailmanperintökomitean asiantuntijajärjestöjen IUCN:n ja ICOMOSin edustajien kanssa konsultaatio maailmanperintöalueen valinta- ja valmisteluperusteista; 2) laaditaan selvitys hankkeen oikeudellisista vaikutuksista alueen maankäyttöön vuorovaikutteisesti. Selvityksen lähtökohtana ovat olemassa olevat suojelusäännökset ja päätökset.; 3) laaditaan arvio hankkeen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista; 4) laaditaan maailmanperintöarvojen säilymisen varmistavat periaatteet luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävälle hyödyntämiselle Saimaa Pielisen alueella vuorovaikutteisena suunnitteluna; 5) laaditaan maailmanperintösopimuksen edellyttämä hoito- ja käyttösuunnitelma joko erillisenä tai osana Natura 2000 verkoston edellyttämää hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuorovaikutteisena suunnitteluna; ja 6) suunnitellaan alueen opastus- ja matkailupalvelujen sijaintia, sisältöä ja yhteistyötä yhdessä alueella jo olevien tai sinne sijoittumassa olevien luonto- ym. keskusten kanssa. Tavoitteena on saada syntymään toimijaverkosto, jossa maailmanperintökohteeseen opastavat palvelut ovat saatavilla alueen eri puolilla. 12

14 6 Hankkeen hallinta 6.1 Hankkeen ohjaus Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon pyydetään edustaja Etelä-Savon ympäristökeskuksesta, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitoista, Joensuun yliopistosta, Metsähallituksesta, Metsäntutkimuslaitokselta, Museovirastosta, GTK:sta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, yhdestä alueen TE-keskuksesta, Matkailun edistämiskeskuksesta, Ruralia-instituutista, MTK:n paikallisjärjestöistä (MTK-Etelä-Karjala, MTK-Etelä-Savo, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Pohjois-Savo), Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupiireistä (Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri), matkailun alueorganisaatiot Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta sekä kaikista suunniteltavan maailmanperintökohteen kunnista. Ohjausryhmän tehtävät ovat: 1) edesauttaa, seurata ja ohjata hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista sekä tehdä hankkeen itsearviointi väliraporttien pohjalta; 2) päättää hankesuunnitelman ja sen toteutuksen muutoksista; 3) päättää ulkoisesta tiedotuksesta; ja 4) tehdä ehdotus maailmanperintöalueen tulevasta hallintamallista. Kokonaishankkeen käytännön toteutusta hallinnoi koordinaatioryhmä, johon kuuluvat keskeiset hankkeen toteuttajat Metsähallitus, Metla, GTK, Museovirasto, vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttaja, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Koordinaatioryhmän tehtävät ovat: 1) koota osahankkeiden vastuutahoilta puolivuosittain raportti hankkeen etenemisestä sekä varojen käytöstä; 2) tehdä ehdotukset ohjausryhmälle hankkeen toteutuksen yksityiskohdista sekä tarvittavista muutoksista; 3) pitää yhteyttä viranomaisiin kuten ympäristöministeriöön ja alueellisiin ympäristökeskuksiin sekä vastata asianosaisten kuulemiseen liittyvän materiaalin tuottamisesta; ja 13

15 4) ohjata Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotuksen valmistelua. Ympäristöministeriö ja alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat viranomaistehtävistä, jotka liittyvät kohteen maailmanperintöluetteloon ehdottamiseen kuten asianosaisten kuulemisesta, kuulutuksista ja tiedoksiannosta. 6.2 Hankkeen toteutusaikataulu Hanke toteutetaan pääosin vuosina , yhteensä 36 kk. Hankkeen koordinointi, toteutusosio sekä aluetaloudelliset mahdollisuudet jatkuvat vielä vuoden 2010 aikana. 6.3 Resurssisuunnitelma Henkilöresurssien käyttö Yht. Henkilötyökuukausia MAAILMANPERINTÖARVOT Geologiset selvitykset Biologiset selvitykset Kulttuuriset selvitykset ALUETALOUDELLINEN HYÖTY tulkinta-aineisto GTK / MH matkailun sisällöntuotanto yritysten ja organisaatioiden tukeminen maaseudun kehittämistoimet strateginen työ VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Fasilitointi Osallistuminen vuorovaikutukseen GTK/MH Tiedottaminen TOTEUTTAMINEN Hoito- ja käyttösuunnitelmat Oikeudelliset vaikutukset Kestävän käytön periaatteet HANKKEEN HALLINTA 14

16 Projektinjohto Yhteensä Talous Kustannukset Euroa MAAILMANPERINTOARVOT Tieteellinen avausseminaari Geologiset selvitykset Biologiset selvitykset Kulttuuriset selvitykset ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET Matkailun sisällöntuotanto Yritysten ja organisaatioiden yhteistyön tukeminen Maaseudun kehittämistoimet Strateginen työ Tuotteistaminen ja interpretaatioaineisto VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutteinen suunnittelu Tiedottaminen TOTEUTTAMINEN IUCN:n ja ICOMS:in konsultaatio Hoito- ja käyttösuunnitelmat Oikeudellisten vaikutusten selvittäminen Kestävän käytön periaatteet Ympäristövaikutusten arviointi HANKKEEN HALLINTO YHTEENSÄ Itsearviointisuunnitelma Hankkeen toteutumista seuraa ohjausryhmä itsearvioinnin avulla. Itsearviointi toteutetaan koordinaatioryhmän puolivuosittain kokoaman väliraportoinnin avulla. Itsearvioinnissa tar- 15

17 kastellaan sekä koko hanketta että osahankkeita. Siinä kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin: - hankkeen kyky vastata Itä-Suomi-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin; - hankkeen yhteyksiin muihin hankkeisiin; - osahankkeiden välisiin yhteyksiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen; - osahankkeen kyky hyödyntää aiemmin tehtyä työtä ja tutkimusta; - osahankkeissa tunnistetut ongelmat ja esteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä suunnitelmat niihin vastaamiseen; - hankkeen ja osahankkeiden tuotoksiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen; sekä - vaikutusten ennakointiin. Vaikuttavuutta tarkastellaan koko hankkeen osalta sekä koko Saimaa Pielisen järvialueen alueella että maakunnittain. Vaikuttavuudessa tarkastellaan - välittömiä tuotoksia ja tuloksia; - realisoituvia kokonaisvaikutuksia; - mahdollisia vaikutuksia; sekä - tahtotilaan liittyviä vaikutuksia. 16

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Alle 10 000 as. kunnat Artussa mukana olevien ministeriöiden hyödyntäminen Hallitusohjelman viesti ARTTU2-ohjelmaan

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020 Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.

Lisätiedot

Taustaselvitys 30.8.2006. Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä

Taustaselvitys 30.8.2006. Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Taustaselvitys 30.8.2006 Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot