1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

Transkriptio

1 1.2T-1 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hankealueen sijainti Hankkeen liittyminen muuhun alueen suunnitteluun Tien nykytilanne ja ongelmat Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö n rajaus ja tavoitteet 6 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 7 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiejärjestelyt ja hallinnolliset muutokset Tekniset ratkaisut ja mitoitus Liikenteenohjaus Valaistus Sillat ja tukimuurit Kuivatuksen periaatteet Johdot ja laitteet Pohjavahvistukset Tieympäristö Erikoiskuljetukset Massatilanne ja läjitysalueet 11 4 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIESUUNNITELMASSA 11 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Meluvaikutukset Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset vesistön käyttöön ja pohjavesiin Vaikutukset maa-ainesvaroihin Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Tärinävaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiinteistövaikutukset Yhteiskuntatalous Rakentamisen aikaiset vaikutukset 13 6 RAKENNETTAVAT KADUT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 13 7 HANKKEEN TOTEUTUMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 14

2 1.2T-2 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hyväksymisehdotus Jatkotoimenpiteet 14 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 15

3 1.2T-3 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankealueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Kaakkois-Suomessa Lappeenrannan pohjoispuolella lähellä Joutsenon keskustaajamaa. Suunnittelualueen rajaus käsittää yhdysteiksi luokiteltujen maanteiden 3932 (Joutseno - Valtakunnan raja) ja 3933 (Joutseno - Honkalahti) sekä niihin liittyvän valtatien 6 Saimaantien eritasoliittymän muodostaman liitosalueen. 352 metriä pitkä hankekohde sijaitsee Joutsenon taajamassa asemakaavan mukaisella, vt 6 Saimaantien eritasoliittymän ramppien välisellä liikennealueella noin 20 km Lappeenrannan keskustasta koilliseen. Kohde sijoittuu 1-luokan pohjavesialueelle. Suunnittelualueen tieosoitteet ovat 3933, tieosa 1 ja 3932, tieosa 1. Suunnittelukohteen läheisyydessä on kaksi koulua, huoltoasema, asutusta, metsäteollisuutta ja Saimaantien keskusta-alueen toimintoja. 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun alueen suunnitteluun Lappeenrannan kaupunki käynnisti vuonna 2010 Joutsenon keskustan kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena oli laatia suunnitelma, kustannusarvio ja aikataulu Joutsenon keskustan yleisten ja julkisten alueiden kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös parantaa Joutsenon keskustan saavutettavuutta, liikenne- ja asiointiympäristöä, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yleisten alueiden visuaalista ja toiminnallista laatua. Keskeisiksi kehitettäviksi asioiksi nousivat liikenneympäristön osalta Saimaantien uudistaminen ja risteyksien toiminnallisuuden sekä tieosan liikenneturvallisuuden parantaminen. Tämä tiesuunnitelma tukee osaltaan Joutsenon keskustan kehittämispyrkimyksiä sekä tarkentaa Vt 6 Saimaantien eritasoliittymän osalta jo aiemmin laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä. 1.3 Tien nykytilanne ja ongelmat Maantiet 3932 ja 3933 (Saimaantie) toimivat sisääntuloteinä Joutsenon taajamaan pohjois-eteläsuunnassa, ja niiden kautta liikenne valtatieltä 6 välittyy alemmalle tieverkolle. Maanteiden 3932 ja 3933 (Saimaantie) ajoradan leveydet ovat 12,0 metriä. Väylien molemmin puolin on korotetut kevyen liikenteen väylät. Saimaantie on nelikaistainen kiertoliittymien välisellä tieosuudella. Kaistat on erotettu toisistaan keskisaarekkeella. Maanteillä on voimassa aluerajoitus 40 km/h. Maanteiden päällyste on asfalttibetonia (AB). Maantien 3932 liikennemäärä suunnitteluosuudella oli vuonna 2009 tehtyjen laskentojen mukaan noin 4200 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä oli 5 %. Maantien 3933 liikennemäärä vastaavasti oli noin 2400 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli lähes 13 %. Maantiet alittavat kaksi risteyssiltaa: Vt 6 Joutsenon risteyssillan ja Lpr - Imatra rataosuuden rautatiesillan. Maantiet on valaistu ja alueella on kunnallisteknisiä vesi- ja viemärijärjestelmiä. Vuosina molemmilla tieosuuksilla sattui 15 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta, joista yksi johti kuolemaan. Suuret ajonopeudet sekä runsas koululaisten ja vanhusten osuus muodostavat jatkuvan liikenneturvalli-

4 1.2T-4 suusriskin. Alueella on myös yksi asemakaavan vastainen, väliaikainen tonttiliittymä, joka poistuu lainvoimaisen tiesuunnitelman myötä. Joutsenon keskustaajamaan saavuttaessa Saimaantien eritasoliittymän kautta tien luonteen muuttumista taajamamaisemmaksi ei ole osoitettu rakenteellisin keinoin. Kevyt liikenne risteää tasossa eritasoliittymän ramppeja ja Saimaantiehen liittyviä katuja. Saimaantien palvelutason ja turvallisuuden parantaminen on perusteltua tien ollessa osana laajempaa katujen, valtateiden ja rautateiden muodostamaa liikenneverkkoa, joka muodostaa perustan alueen kehittymiselle. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Kohdan 1.2 Joutsenon keskustan kehittämisohjelman lisäksi: Kiertoliittymätarkastelut Saimaantien ja Saimaantien etl:n liittymissä, Joutseno, Esisuunnitelmassa tarkasteltiin kahta kiertoliittymää eritasoliittymän ramppien päissä liikenteellisen toimivuuden ja liikennealueen riittävyyden kannalta. Vt 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Ahvenlampi - Mansikkala, Joutseno ja Imatra, rakennussuunnitelma. Suunnitelma on laadittu liittymään saumattomasti vuonna 2000 esitettyyn tiesuunnitelmaratkaisuun (alemman tieverkon osuutta ei sisällytetty Vt 6 toteutusurakkaan). Maantien 3933 (Saimaantien) parantaminen välillä Ratakatu - Asemansuora, Joutseno, rakennussuunnitelma, Kevyen liikenteen ja koululaisten turvallisuuden parantaminen alentamalla päätien nopeustasoa rakentamalla leveämpi keskisaareke ( toteutettu liikenneturvallisuuskohteena 2005 ). Maantien 3932 (Saimaantie) parantaminen välillä valtatie 6 Koulukeskus, Joutseno, tiesuunnitelma, Suunnitelmassa on esitetty Vt 6 Saimaantien eritasoliittymän eteläisen rampin päähän kiertoliittymä ja muita Saimaantien eteläpuolisen taajama-alueen järjestelyjä. 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Joutsenon alue on osoitettu kaupunki-/ taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeksi ja laatukäytävään kuuluvaksi aluekeskukseksi. Maanteiden 3932 ja 3933 varteen on esitetty polkupyörä- ja retkeilyreittejä. Suunnittelualue on kaavoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi. Saimaantien länsipuolelle on osoitettu matkakeskus sekä sen eteläpuolelle tuotantotoiminnan ja palveluiden alue. Joutsenon osayleiskaava 2030 on hyväksytty Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa ja on tullut voimaan Kaava on oikeusvaikutteinen. Kaavassa Saimaantie ja Saimaantien eritasoliittymä on osoitettu yleisen tien alueeksi (LT). Valtatien 6 eteläpuoli on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Rautatien pohjoispuolelle ja valtatien 6 eteläpuolelle on osoitettu meluntorjuntatarvealueet, joihin on jo valtatien 6 parantamisen yhteydessä rakennettu meluvalleja. Valtatien eteläpuolelle on osoitettu laaja pientalovaltainen asuntoalue (AP) suojaviheralueineen (EV). Huoltoaseman ja rautatieaseman alueelle on merkitty palvelujen ja hallinnon alue (P).

5 1.2T-5 Ajantasaisen asemakaavan mukaan suunnitteluosuus sijoittuu kokonaan asemakaavan mukaiselle liikennealueelle (LT ja LYT). Asemansuora on muuttunut maantiestä kaduksi valtatien 6 tiesuunnitelman yhteydessä tehdyn kaavamuutoksen myötä LH -alueen pituudelta. Nykyinen yksityistieliittymä maantien 3932 paalulla 378 oik. on kaavan vastainen ja tulee poistumaan ajoneuvoliikenteen osalta hankkeen rakentamisen yhteydessä. Voimassa olevat lainvoimaiset kaavakartat on esitetty kohdassa 1.7T. 1.6 Ympäristö Hankealueella ja sen lähiympäristössä on kaksi koulua, huoltoasema, taajamaasutusta, metsäteollisuutta ja keskusta-alueen toimintoja. Rautatieasema sijaitsee noin kilometrin päässä Saimaantiestä Asemansuoran suuntaan. Putkinotkon alueella on myös kalastuspaikka, kotieläinpuisto ja laskettelurinteet, joten alueella on myös matkailijoita niin kesäisin kuin talvisinkin. Rakennukset sijaitsevat paikoin erittäin lähellä Saimaantietä, kuten Hotelli Gasthaus. Ramppiliittymien välisellä alueella ei ole asutusta. Suunnittelukohdetta ympäröivät sekä lehtipuuvaltaiset sekametsät että avoimet kuivat niittyalueet. Maantien 3932 ylittää 110 kv ja 20 kv suurjännitelinjat. Alueella on myös runsaasti eri laiteomistajien maakaapeleita. Joutsenon osayleiskaavan 2030 liitteenä oleva pohjavesikartta osoittaa, että Saimaantie sijoittuu hiekkavaltaiselle hiekkamoreeni-/harjualueelle. Hankealue sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle. Saimaantien eteläpuolella on pohjaveden muodostumisalue. Valtatien 6 rakentamisen yhteydessä alueelle ei ole kuitenkaan katsottu tarvittavan erillisiä suojausrakenteita. Hankealueen lähellä Putkinotkontien ja Saimaantien liittymässä on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde/ympäristö, jossa sijaitsee vuonna 1921 rakennettu Joutsenon kirkko. Maanteiden 3932 ja 3933 sijoittuminen pohjavesialueelle.

6 1.2T-6 Maaperän laatu maanteiden 3932 ja 3933 alueella (Joutsenon osayleiskaava 2030). 1.7 n rajaus ja tavoitteet Hankkeen rajaus ja sille asetetut tavoitteet ovat: Aiempien suunnitelmien / tarkastelujen mukaisten parantamistoimenpiteiden tarkentaminen sekä Joutsenon keskustan kehittämissuunnitelman huomioiminen Liikenneturvallisuuden parantaminen kaikkien tienkäyttäjien osalta Tie- ja kevyt väyläverkon palvelutason sekä liittymien välityskyvyn parantaminen Teknistaloudellisesti edullisen ratkaisun löytäminen Liikenteellisten lähtökohtien turvaaminen alueen ympäristön ja maankäytön kehittämiselle Korkeatasoisen pääsisäänkäynnin luominen ylemmältä tieverkolta Joutsenon keskustaajaman katuverkolle; tieosuus on jatkossa osuus taajaman katuverkkoa

7 1.2T-7 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS n lähtökohtana on ollut aiemmin laaditut tie- ja rakennussuunnitelmat, toimenpideselvitys kahden kiertoliittymän rakentamiseksi Saimaantielle ja Joutsenon keskustaajaman kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa koskevia ratkaisuja on käsitelty hankeryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, suunnittelukonsultilta ja Lappeenrannan kaupungilta. Suunnittelutyön aikana konsultti on ollut yhteydessä tarvittaviin viranomais- ja asiantuntijatahoihin. Lappeenrannan kaupunki on laittanut nähtäville Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen toimeksiannosta kuulutukset tiesuunnitelman laatimisesta ja sen aikana tehtävistä maastomittauksista sekä maaperätutkimuksista sekä yleisötilaisuudesta Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Joutseno-talon kokoustilassa Joutseno-salissa. Samassa yhteydessä on tavattu pääosa alueen maanomistajista ja kuultu heidän näkemyksiään suunnitteluratkaisujen sisällöstä. Maanomistajilla ja asianosaisilla, joihin hanke on saattanut vaikuttaa, on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä hankkeesta ja olla yhteydessä hankkeesta vastaaviin henkilöihin. Kuulutukset on esitetty kohdassa 1.6T.

8 1.2T-8 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt ja hallinnolliset muutokset Suunnitellut väylät tunnuksineen on esitetty osassa B yleiskartalla 2.1T ja suunnitelma-asiakirjoissa 3T-1, 4T-1..2, 5.1T-1, 5.2T-1 ja 5.3T-1 2. ssa esitetyt järjestelyt liitetään saumattomasti rakenteilla olevan valtatien 6 parantamissuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Vt 6 Saimaantien eritasoliittymän ramppien päihin Saimaantielle rakennetaan kiertoliittymät (halkaisijat 13 m, liikkumisvarat on tarkistettu Liikenneviraston Kam -mitoitusajoneuvolla), jotka liitetään nykyisiin tiejärjestelyihin. Pohjoisempaan kiertoliittymään liittyy Saimaantien lisäksi valtatien 6 yksisuuntainen poistumisramppi sekä Asemansuoran katu ja eteläisempään valtatien 6 kaksisuuntainen ramppi sekä Väinöntien katuosuus. Kiertoliittymät aiheuttavat muutoksia tasauksiin, kevyen liikenteen järjestelyihin ja kuivatustarpeisiin. Asemakaavan vastaiset liittymät katkaistaan. Saimaantie kavennetaan eritasoliittymän ramppien välisellä osuudella kaksikaistaiseksi. Kevyen liikenteen väylien ja Saimaantien väliin rakennetaan viherkaistat, joiden maantien puoleiset reunat tuetaan reunakivellä. Nykyinen keskisaareke säilytetään, mutta sen päät muotoillaan uudelleen sekä sen vanha reunatuki poistetaan ja korvataan uudella reunatuella. Keskisaarekkeen nykyisen nurmetuksen tilalle asennetaan kiveys ympäristöönsä sopivalla kiveysmateriaalilla. Keskisaarekkeen vähimmäisleveys on 1,5 metriä. Kiertoliittymien välinen maantieosuus päällystetään uudelleen. Suojateiden paikat säilytetään, mutta niitä parannetaan mm. rakentamalle niille suojatiesaarekkeet. Tievalaistus uusitaan koko suunnitteluosuudella. Kiertoliittymät aiheuttavat muutoksia kevyen liikenteen järjestelyihin, olemassa olevien katujen ja ramppien tasauksiin sekä kuivatusjärjestelyihin. Asemansuoran (K1) ja Väinöntien (K2) sekä ramppien R1 ja R2 tasauksia nostetaan enintään 0,4 m. Rampin R2 suuntaisesti rakennetaan uusi korotettu jalkakäytävä (J6) tonteille pääsyn varmistamiseksi, mikä edellyttää R2 linjauksen siirtämistä noin 3 metriä pohjoisemmaksi. Uusiin pysäkkijärjestelyihin ei tässä tiesuunnitelmassa ole otettu kantaa, nykyiset pysäkit säilyvät. Asemakaavan vastainen liittymä (pl 378 oik.) tontille nro 11:427 katkaistaan Gasthausin pohjoispuolelta rakentamisen yhteydessä ajoneuvoliikenteeltä. Lappeenrannan kaupunki ja kiinteistön omistaja sopivat keskenään väliaikaisista yhteysjärjestelyistä sekä mahdollisista omistusmuutoksista. ei sisällä hallinnollisia muutoksia tieverkkoon. 3.2 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Teiden peruspoikkileikkaukset on esitetty piirustuksissa 4T-1 ja 4T-2. Maantiet 3932 ja 3933: Mitoitusnopeus 40 km/h Peruspoikkileikkaus 9.0 AB (reunatuellinen)

9 1.2T-9 Saimaantien eritasoliittymän rampit (Vt 6 lpr-imatra-hankkeen mukaisesti): R1 peruspoikkileikkaus 6.5/4.5 AB R2 peruspoikkileikkaus 10.0/7.0 AB Kevyen liikenteen väylät: J1 (K1J) peruspoikkileikkaus 2.5/2.0 AB (nyk. parannetaan) J2 (K2J) peruspoikkileikkaus 3.5/3.0 AB J3 peruspoikkileikkaus 3.5/3.0 AB J4 peruspoikkileikkaus 3.5/3.0 AB J5 peruspoikkileikkaus 3.0/2.5 AB J6 peruspoikkileikkaus 3.0/3.5 AB Kadut: K1 (Asemansuora) peruspoikkileikkaus 8.5/8.5 + korotetut jk+pp-tiet AB K2 (Väinöntie) peruspoikkileikkaus 5.0/4.5 AB Uudet ja parannetut tieosuudet liitetään nykyisiin tiejärjestelyihin. Kevyen liikenteen väylien sisäluiskien normaalikaltevuus on 1:3. Saimaantien ja kevyen liikenteen väylien muodostamien välikaistojen ja ramppien luiskien kaltevuudet ovat 1:4. Maanteiden 3932 ja 3933 tienpinnan sivukaltevuudet säilyvät nykyisellään. Kiertoliittymien kiertotilat rakennetaan 1,5 %:n kaltevuuteen. Pohjoisempi kiertoliittymä rakennetaan kokonaisuudessaan kaltevaksi. Uusien kevyen liikenteen väyläosuuksien sivukaltevuudet ovat 2,5 %. Reunatuen korkeus valmiista tien pinnasta on 12 cm ja suojateiden kohdalla 3 cm. Saimaantien ja nykyisten kevyen liikenteen väylien väliset viherkaistat ovat leveydeltään ~3,0 metriä. Katuliittymät järjestelyineen: Hankealueella on kaksi nykyistä katuliittymää, joita parannetaan päätien liikennealueen osalta tasausta nostamalla. M3933 Katuliittymän ja tien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 189 oik. K1 (Asemansuora) AB nyk. liittymä M3932 Katuliittymän ja tien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) päällyste Huom! 424 oik. K2 (Väinöntie) AB nyk. liittymä Liikenteenohjaus Suunnittelualueelle asennetaan uudet liikennemerkit, opasteet ja ajoratamerkinnät tieliikenneasetusten mukaisesti. Hyväkuntoiset liikennemerkit säilytetään ja siirretään tarvittaessa uusille paikoille. Ramppi R1 varustetaan heräteraidoilla ennen kiertoliittymää. Nykyinen portaali maantiellä 3932 Gasthaus -hotellia vastapäätä poistetaan. Raskas liikenne Saimaantiellä ja näkemät liittymissä on huomioitava liikennemerkkejä asennettaessa. Viitoituksen suunnitelmakartta on esitetty piirustuksessa 12T-1, osassa C.

10 1.2T Valaistus Suunnittelualueen tievalaistus uusitaan taajamaympäristöön sopivilla valaisimilla. Kiertoliittymiin rakennetaan yhteensä 8 kpl uusia valaisimia. Kiertoliittymien välisellä tieosuudella nykyiset valaisinpylväät korvataan uusilla. Valaisimien sijainnit, tyypit ja kaapeloinnit tarkentuvat jatkosuunnittelussa tai myöhemmin laadittavassa erillisessä valaistussuunnitelmassa. Kustannusarviossa 1.5T on esitetty alustavat tievalaistuksen toteutuksesta aiheutuvat kustannukset Sillat ja tukimuurit Suunnittelualueella on kaksi olemassa olevaa risteyssiltaa ja maantien 3932 itäpuolella noin 15 metrin matkalla tukimuuri, joille ei aiheudu suunnitelmassa toimenpiteitä Kuivatuksen periaatteet Tiealueen kuivatus on suunniteltu siten, että olemassa olevaa hulevesiviemärijärjestelmää hyödynnetään tiealueen kuivatuksessa soveltuvin osin. Tiealueen kuivatusjärjestelyt on esitetty pääpiirteittäin piirustuksessa 3T-1. Tiealueen, välikaistojen ja sivuojien hulevedet johdetaan uusien kaivojen kautta nykyiseen hulevesiviemärijärjestelmään. Veden virtaussuunnat on pyritty säilyttämään nykyisellään. Gasthausin rakennuksen kohdalla on varmistettava, että kiveyksen pinta viettää rakennuksesta poispäin. Tien rakenteisiin kertyvien vesien kuivatus toteutetaan salaojaputkilla ja -kaivoilla. Varsinainen kevyen liikenteen väylä on pyritty sijoittamaan mahdollisimman kauas rakennuksen ulkoseinästä lumi- ja kuivatusriskien pienentämiseksi Johdot ja laitteet Maakaapeleiden likimääräiset sijainnit on esitetty suunnitelmakartoilla. Maakaapeleiden tarkat sijainnit tulee tarkistaa näytöin ennen tienrakennustöiden aloittamista. Olemassa olevien johtojen ja laitteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 6.1T-1, osassa C Pohjavahvistukset Suunnittelualueelta kerättyjen lähtötietojen perusteella alueella ei tarvita pohjanvahvistustoimenpiteitä. Jo olemassa olevia maarakenteita pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan jatkorakentamisen yhteydessä. 3.3 Tieympäristö Suunnittelualueella poistetaan vähäisessä määrin nykyistä puustoa ja raivataan kasvillisuutta rakennustoimenpiteiden vaatimalta laajuudelta kaavan mukaisen liikennealueen osalta. Tieluiskat nurmetetaan. Uusilla yhtenäisillä reunatukiosuuksilla käytetään luonnonreunakiveä ja lyhyemmillä osuuksilla betonireunakiveä.

11 1.2T-11 Saarekkeet on esitetty kivettäviksi punaisella betonikivellä esimerkiksi sidekivellä. Kiertosaarekkeeseen on esitetty alustavasti muotoiltu maastokumpare ja nurmetus, mutta Lappeenrannan kaupunki voi päättää saarekkeen yksityiskohtaisesta maisemoinnista myöhemmin. Kiertotila asfaltoidaan ja kiertotilan kavennus päällystetään luonnonkiveyksellä esimerkiksi nupukivellä. Katkaistava kaavan vastainen yksityistieliittymä kavennetaan ja varustetaan tarvittaessa pollareilla. Tontin nro 1:177 ja kevyen liikenteen väylän väliin asennetaan 1,2 metriä korkea tontti-aita noin 2 metrin etäisyydelle kevyen liikenteen väylän reunasta. Aidan tarkka ulkoasu päätetään rakennussuunnitelmassa. 3.4 Erikoiskuljetukset Suunnittelualue ei kuulu erikoiskuljetusten tieverkostoon. 3.5 Massatilanne ja läjitysalueet Maaleikkausten ylijäämämassoja voidaan käyttää kiertosaarekkeiden muotoiluissa tai luiskatäytöissä. Ylijäämämassoille ei tiesuunnitelmassa ole esitetty läjitysaluetta, mutta ne voidaan läjittää tarkoitukseen hyväksytylle maankaatopaikalle tai Lappeenrannan kaupungin ylläpitämälle maankaatopaikalle Muukon kaupunginosaan noin 8 km:n etäisyydelle suunnittelukohteesta. Päällysteen poistossa muodostuvat asfalttimassat voidaan hyödyntää murskattuna uusissa rakennekerroksissa tai ne toimitetaan tarkoitukseen hyväksytylle kaatopaikalle. Pintamaan poistossa muodostuvat massat läjitetään. 4 YVA:N JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOIMINEN TIE- SUUNNITELMASSA Itse hankkeesta ei ole tehty erillistä yleissuunnitelmaa eikä ympäristövaikutusten arviointia, suunnittelukohde sisältyy kuitenkin kokonaisuudessaan Vt 6 Lpr-Imatra -hankekohteen sisään. 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset liikenteeseen n mukainen ratkaisu parantaa Vt 6 Saimaantien eritasoliittymän liittymien välityskykyä ja vähentää risteysonnettomuuksia sekä hidastaa ajonopeuksia Saimaantiellä. Uudet saarekkeelliset suojatiet ja maantiestä välikaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta. Kiertoliittymillä luodaan mielikuva taajamamaisesta ja siten alhaisia ajonopeuksia suosivasta ympäristöstä.

12 1.2T Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Uudet kiertoliittymät edistävät alueen kehittymistä sekä tukevat Lappeenrannan kaupungin kaavailemia ratkaisuja Joutsenon keskustaajaman kehittämiseksi. Lisäksi tiesuunnitelma tukee aiemmin vuonna 2000 laaditun tiesuunnitelman perusratkaisua ja jo toteutettua vuoden 2008 valtatien 6 Ahvenlampi-Mansikkala parantamissuunnitelmaa. Parannettu tieosuus tulee jatkossa osaksi laadukasta taajamakatuverkkoa. Lappeenrannan kaupunki ratkaisee maanomistajan kanssa korvaavan kulkuyhteyden tontille nro 11:427 joko omistusmuutoksin tai väliaikaisin yhteysjärjestelyin. 5.3 Meluvaikutukset Suunnitelmaratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta nykyiseen melutasoon, tien nopeusrajoitus säilyy 40 km/h. 5.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Suunnitelmaratkaisut eivät aiheuta muutoksia nykyiseen ilmanlaatuun. 5.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön lla ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyisiin luonnonoloihin, sillä valtatien 6 parantamisesta aiheutuneet muutokset ympäristöön ovat jo muovanneet alkuperäisiä luonnonoloja. ssa esitetyt ratkaisut sijoittuvat kokonaisuudessaan kaavan mukaiselle liikennealueelle. Suunnittelualueella ei ole tiedossa suojelukohteita tai muinaismuistokohteita eikä maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. 5.6 Vaikutukset vesistön käyttöön ja pohjavesiin Hankealue sijaitsee pohjavesialueella, mutta erillistä alueellista suojaustarvetta ei ole todettu vt 6 hankkeen yhteydessä. Saimaantien kuivatusjärjestelyt pysyvät pääosin ennallaan. Pintavedet johdetaan sivuojien ja kaivojen kautta nykyiseen sadevesiviemäriin. 5.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Maaleikkauksessa muodostuvat vähäiset ylijäämämassat hyödynnetään tieluiskissa, kiertosaarekkeissa tai rakennekerroksissa, jos ne osoittautuvat käyttötarkoitukseen soveltuviksi. Muut kiviainesmateriaalit hankitaan ulkopuolisilta materiaalintuottajilta.

13 1.2T Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Kiertoliittymät muuttavat tarkoituksellisesti maisemakuvaa rakennetumman ympäristön kaltaiseksi ja ne viestittävät tiellä liikkujalle taajaman alkamisesta ja siten matalammasta nopeustasosta. Yhdessä Joutsenon taajaman kehittämissuunnitelman kanssa kohde muuttuu taajamakuvallisesti merkittävästi ja laadukkaampaan suuntaan. Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen kulttuuriarvoihin, tienvarsikiinteistöt ja niiden lähin alue jäävät ennalleen. 5.9 Tärinävaikutukset Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen aiheuttamaan tärinään, koska pohjaolosuhteet tai tien rakenteet eivät muutu nykyisestä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiertoliittymät kevyen liikenteen järjestelyineen parantavat kohteiden ja taajamaalueen saavutettavuutta. parantaa alueen viihtyvyyttä ja taajaman visuaalista ilmettä Kiinteistövaikutukset ssa esitetyt ratkaisut mahtuvat asemakaavan mukaiselle liikennealueelle Yhteiskuntatalous Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on (alv. 0%), MAKU-ind. huhtikuu 2011: 127,7 (2005=100) Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työn aikana liikennejärjestelyistä ja rakennustyöstä aiheutuu lyhytaikaista liikennehäiriötä tienkäyttäjille, koska kohde sijaitsee taajamassa. Tienkäyttäjille ja kiinteistöille aiheutuu myös lievää lyhytaikaista melu- ja pölyhaittaa. Varsinaisen rakennustyön kesto on arviolta enintään 4 kk. 6 RAKENNETTAVAT KADUT SEKÄ JOHTOJEN JA LAIT- TEIDEN SIIRROT Suunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät paikoin olemassa olevien johtojen ja laitteiden siirtämistä. Olemassa olevat valaisinpylväät kiertoliittymien välisellä tieosuudella poistetaan ja korvataan uusilla. Olemassa olevien johtojen ja kaapeleiden likimääräiset sijainnit sekä alustava kaapeleiden siirto- /suojaussuunnitelma on esitetty piirustuksessa 6.1T-1. Laiteomistajien laatimat lausunnot on esitetty asiakirjoissa 1.6T. Elisa Oyj:n laatima kaapeleiden siirtosuunnitelma on esitetty piirustuksessa 6.1T-2. Siirto- ja suojaustoimenpiteistä on suunnittelun aikana neuvoteltu johto- ja laiteomistajien kanssa.

14 1.2T-14 Hankealueella siirretään/suojataan TeliaSoneran, Kymen Puhelimen, Elisan ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n maakaapeleita. Lisäksi Lappeenrannan kaupungin omistamaan tien pintavesiä kuivattavaan hulevesiviemärijärjestelmään lisätään kaivoja ja putkia. Nykyisiä kaivoja myös nostetaan ja kaivojen kansistoja vaihdetaan. 7 HANKKEEN TOTEUTUMISEN VAATIMAT LUVAT JA SO- PIMUKSET Elisa Oyj:n, Telia Sonera Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n esitetään siirtävän kustannuksellaan omistamansa laitteet ja rakenteet tarvittavilta osin. Laitesiirrot toteutetaan laiteomistajan antamia ohjeita noudattaen. Alustavat siirtokustannukset (alv. 0%) on esitetty kustannusarviossa 1.5T-1. Rakentamisen aikana on huomioitava 20 kv ja 110 kv suurjännitelinjojen työnaikaiset turvaetäisyydet. 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 8.1 Hyväksymisehdotus Liitteen 1.3T mukaisesti. 8.1 Jatkotoimenpiteet n hyväksymisen jälkeen laaditaan välittömästi alkutalvesta 2012 yksityiskohtainen rakennussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset piirustukset ja rakennustapaohjeet. Hanke pyritään toteuttamaan lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella vt 6 Lappeenranta - Imatra rakennushankkeen sopimusvaltuusrahoituksella syksyyn 2012 mennessä. Mikäli sopimusvaltuusrahoitus jostakin syystä ei onnistu, hankkeen rahoitustarpeesta käydään erillisneuvottelut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kesken ennen mahdollisen lykkäyspäätöksen tekoa.

15 1.2T-15 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT n on laatinut KaS:n ELY-keskuksen L-vastuualueen toimeksiannosta TL-Suunnittelu Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI Risto Pitkänen ja suunnittelijana ins. (AMK) Inga Valjakka. Lisätietoja antavat: suunnitelmavastaava Hannu Moilanen Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Salpausselänkatu 22, Kouvola puh: s-posti: hannu.moilanen@ely-keskus.fi internet: DI. Risto Pitkänen TL-Suunnittelu Oy Svinhufvudinkatu 23 A Lahti puh: s-posti: risto.pitkanen@tloy.com Kouvolassa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus TL-Suunnittelu Oy Hannu Moilanen Risto Pitkänen