Tiesuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 välille Aartapolku Alakyläntie, Kotka Tiesuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2014

2 Tiesuunnitelmaselostus 2(10) TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT Suunnittelukohde ja tieverkko Ongelmat ja erityispiirteet Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja ympäristö TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tavoitteet Teiden hallinnolliset järjestelyt Liikennejärjestelyt Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Läjitysalueet ja maa-ainesalue Ympäristö TUtkitut vaihtoehdot SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Lunastettavat alueet ja rakennukset Kustannukset JATKOTOIMENPITEET Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Jatkotoimenpiteet SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT... 10

3 Tiesuunnitelmaselostus 3(10) 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 1.1 Suunnittelukohde ja tieverkko Maantie on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie. Suunnittelualue alkaa Aartapolun liittymästä ja päättyy Alakyläntien liittymään. Suunnittelukohteen tieosoite on Mt Pernoontie, tieosa1 / Suunnittelualueen pituus on noin 2420 metriä. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti Suunnittelukohde on noin 2,4 km:n pituinen päällystetty tie, jossa on valaistus koko suunnittelualueella. Valaistus sijaitsee maantien länsipuolella noin 1800 metrin matkalla, jonka jälkeen se vaihtuu itäpuolelle. Suunnittelukohteessa tien ajoradan leveys on 7,0 metriä ja päällystettyjen pientareiden leveys on 0,25 metriä.

4 Tiesuunnitelmaselostus 4(10) 1.2 Ongelmat ja erityispiirteet Pernoontien varteen on 1980-luvulla rakennettu kevyen liikenteen väylä Sutelantien liittymästä Aartapolun liittymään asti. Jäppilän koulu suunnittelualueen pohjoisosassa on päätetty lakkauttaa syksyllä Koulun oppilaat siirtyvät Pihkoon kouluun, joka sijaitsee suunnittelualueen eteläpäässä. Tällä hetkellä kevyen liikenteen väylän kulkijat joutuvat käyttämään maantien piennarta tai hieman sivummassa kulkevaa Pihkoonraittia, joka on yksityistie. Tiellä on suunnittelukohteen alkuosassa voimassa taajama-alueen nopeusrajoitus 40 km/h. Noin paalulta 220 eteenpäin suunnittelualueen loppuun maantiellä on 60 km/h nopeusrajoitus. Suunnittelukohteen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2009) oli 2200 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja oli 70 eli noin 3 %. Maantien suunnittelualueen tieosuudella on tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut liikenneonnettomuus viimeisten viiden vuoden aikana ( ). Onnettomuus ei johtanut henkilövahinkoihin. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Suunnittelualueelle ei ole tehty aikaisempia suunnitelmia. 1.4 Maankäyttö ja ympäristö Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna Lisäksi suunnittelualueella on voimassa Kymijoen osayleiskaava, joka on vahvistettu (ei oikeusvaikutteinen) ja Kymijoen Eteläosan osayleiskaava (lainvoimainen ). Suunnittelualueen alkuosassa Pernoontie sijoittuu Kaukolan asemakaavaalueelle, jossa on voimassa kaksi asemakaavaa vuosilta 1985 ja Asemakaavassa on varaus kevyen liikenteen väylälle. Asekaavat ovat tiesuunnitelman asiakirjat 1.7T-3 ja 1.7T-4. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelukohteen maasto on vaihtelevaa. Suunniteltu väylä kulkee paikoin penkereellä ja paikoin leikkauksessa. Suunnittelualueen alkupäässä, asemakaava-alueella on tiheää pientaloasutusta. Asemakaava-alueen jälkeen on haja-asutusta ja loppupäässä Kurittulan alueella tiiviimpää asutusta. Suunnittelukohteeseen on tehty luontoselvitys eikä suunnittelukohteessa ja sen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa uhanalaisia / suojeltuja kasviesiintymiä. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelualueita tai kulttuurihistoriallisia kohteita. Lähin Natura alue on Kymijoen ranta. Luontoselvitys on tiesuunnitelman asiakirja 16T.

5 Tiesuunnitelmaselostus 5(10) 2 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 2.1 Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ja sen myötä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Parannustoimenpiteet pyritään toteuttamaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa olemassa olevalle asutukselle, maankäytölle sekä hankekohteen ympäristölle. 2.2 Teiden hallinnolliset järjestelyt Tässä tiesuunnitelmassa tieverkolle ei esitetä hallinnollisia muutoksia. 2.3 Liikennejärjestelyt Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu rakennettavaksi Pernoontien länsipuolelle. Suurimmalta osalta raitti on välikaistalla erotettu, mutta ahtaimmissa paikoissa (paaluvälillä ) se rakennetaan korotettuna (reunatuellisena) väylänä. Liikenneturvallisuuden takia kevyen liikenteen väylä on koko matkalla samalla puolella maantietä eli Pernoontien länsipuolella. Nykyinen vuonna 1980 rakennettu väylä Pernoontien alkupäässä on myös länsipuolella, joten tien ylitystä ei tule. Raitin vaikutusalueella asuvista 175 henkilöä asuu maantien länsipuolella ja 80 henkilöä itäpuolella. Tarkempia perusteita puolen valinnalle on esitetty kohdassa 2.7 Tutkitut vaihtoehdot. Nykyisille linja-autopysäkeille maantien länsipuolelle on suunniteltu katosvaraukset. Tiellä on suunnittelukohteen alkuosassa voimassa taajama-alueen nopeusrajoitus 40 km/h. Siitä eteenpäin suunnittelualueen loppuun on 60 km/h nopeusrajoitus. Pernoontie on nykyisellään valaistu suunnittelualueen alusta suunnittelualueen loppuun saakka. Valaistus sijaitsee maantien länsipuolella suunnittelualueen alusta J1 pl:lle 1800 asti. Siitä eteenpäin valaistus sijaitsee tien itäpuolella. Kevyen liikenteen väylälle ei tehdä erillistä valaistusta. Valaistuksen riittävyydestä on tehty suunnittelun alkuvaiheessa laskelmat, joissa on todettu, että maantien valaistus on riittävä kevyen liikenteen väylälle. Tiesuunnitelmassa esitetään yksityistie- ja maatalousliittymät. Seitsemän yksityistie/maatalousliittymää esitetään katkaistavaksi. Kevyen liikenteen väylän rakentamista varten lunastetaan tiealue, joka ulottuu 1 4 metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai - leikkauksen ulkoreunasta. Tonttien kohdalla korotetulla osuudella pyritään lunastettava tiealuetarve minimoimaan ja lunastamaan aluetta vain rakenteen vaatimassa välttämättömässä laajuudessa.

6 Tiesuunnitelmaselostus 6(10) 2.4 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Teiden poikkileikkaukset Kevyen liikenteen väylän J1 leveys on 3,5 metriä, josta päällysteen leveys on 3,0 metriä. Erillisenä väylänä rakennettaessa välikaistan leveys vaihtelee pääasiassa 3,0 6,5 metriin. Paaluvälille ei tule välikaistaa vaan kevyen liikenteen väylä kulkee maantien vieressä korotettuna reunatuella erotettuna. Tällä korotetulla osuudella väylän leveys on 3,0 (3,25) metriä, josta päällysteen leveys on 2,75 (3,00) metriä. Kuivatus Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu kuivatettavaksi sivuojin. Korotetulla osuudella kuivatus hoidetaan sivuojalla sekä hulevesikaivoilla. Vedet johdetaan rummulla maantien itäpuolelle laskuojaan. Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella on Kymenlaakson Sähkö Oy:n sähkökaapeleita ja ilmajohtoja sekä Kymen Puhelin Oy:n kaapeleita. Kevyen liikenteen väylä aiheuttaa laitteiden siirto- ja suojaustarpeita. Alueella sijaitsee myös Länsi-Kymin vesihuolto-osuuskunnan vesi- ja jätevesiputkia. Niitä siirretään J1:n paaluvälillä vasemmalle pois rakennettavan kevyenliikenteen väylän alta. Lisäksi J1:n paalulla noin 1845 ja 2150 kevyenliikenteen väylän kanssa risteävät vesihuoltoputket suojataan tarvittaessa. Tarvittavat laitesiirrot tarkentuvat rakennussuunnitelman laadinnan aikana. Ennen rakennustyön aloittamista on tehtävä vielä maastokatselmus laiteomistajien kanssa. Laiteomistajien lausuntoja on esitetty suunnitelmaasiakirjoissa 1.6T-3 ja 1.6T Läjitysalueet ja maa-ainesalue Leikkausmassat pyritään käyttämään käyttökelpoisilta osiltaan hyväksi hankkeen penkereissä ja luiskatäytöissä. Tiesuunnitelmassa ei ole osoitettu läjitysalueita. 2.6 Ympäristö Tieympäristön kannalta tärkeintä on sovittaa esitetyt toimenpiteet mahdollisimman hienovaraisesti olevaan ympäristöön ja maisemaan. Joitakin leikkauksia ja pengerryksiä joudutaan kuitenkin tekemään väylän geometriatarpeiden takia. Tieympäristön hoidon lähtökohtana on säilyttää olemassa oleva kasvillisuus. Paaluvälillä luiskan alaosa metsitetään. Tällä saadaan näkösuojaa tonteille. Luiskat nurmetetaan nykyisen ympäristön mukaisesti.

7 Tiesuunnitelmaselostus 7(10) 2.7 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tiesuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa on tehty tarkastelua, jossa on vertailtu väylän sijoittumista itä- tai länsipuolelle Pernoontietä. Molempien puolien hyvät ja huonot puolet otettiin tarkasteluun. Perusteluita väylän sijoittumiselle länsipuolelle: Länsipuolella on asemakaava-alueella varaus väylälle. Itäpuolella varausta ei ole. Liittyminen nykyisen kevyen liikenteen väylään on turvallista ja puolenvaihto aiheuttaa turvallisuusongelmia. Maantien valaistus sijaitsee pääosin länsipuolella. Asukasmäärä on länsipuolella suurempi. Itäpuolella suunnittelualueen alkuosassa kulkee nykyinen 20 kv:n sähkölinja noin kilometrin matkalla. Väylän sijoittuminen itäpuolelle vaatisi linjan siirtämisen tai maakaapeloinnin. 3 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Maantien kapealla pientareella liikuttaessa tunnetaan turvattomuutta, joka rajoittaa ihmisten liikkumista muulla keinoin kuin ajoneuvolla. Tästä johtuen kevytliikenne tulee toimenpiteiden ansiosta lisääntymään. Maantien liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus paranevat kevyen liikenteen väylän rakentamisen ansiosta. Toimenpide vähentää 10 % kevyen liikenteen henkilövahinkoja, joita nykytilanteessa sattuu 0,05781 kpl/v ja vähenemä on siis 0,00578 kpl kevyen liikenteen osalta vuodessa. Henkilövahinkojen vähenemä on laskettu Tarva 4.13-ohjelmalla. Nykytilanteessa on riski tapahtua kevyen liikenteen osalta henkilövahinkoon johtanut onnettomuus 20 vuoden välein. Kevyen liikenteen väylän rakentamisen jälkeen tämä riski pienenee 10 %. 3.2 Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne säilyvät nykytilanteen mukaisina. Suunniteltu kevyen liikenteen väylän linjaus noudattaa maantien linjausta. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset maisemaan ja ympäristöön ovat vähäiset. Suunnitteluvaiheen aikana on otettu huomioon tiejakson ympäristöön sijoittuneet rakennukset. Metsäiselle osuudelle muodostuu hieman nykyistä leveämpi tieaukko. Nykyistä puustoa ja kasvillisuutta pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon etenkin tonttien kohdalla ja asemakaavaalueella. Suunnitellut toimenpiteet tähtäävät pääsääntöisesti nykytilan mukaisen tieympäristön säilyttämiseen.

8 Tiesuunnitelmaselostus 8(10) Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen aiheuttaa nykyisten laitteiden siirto- ja suojaustarpeita. 3.3 Lunastettavat alueet ja rakennukset Tiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa. Haltuunottoalueen ohjeellinen raja on esitetty suunnitelmakartoilla. Rajauksen laajuutena on metsä- ja peltoalueilla esitetty 2 4 metriä tierakenteen reunasta. Asuintonttien kohdalla tai muuten ahtaissa paikoissa lunastettava alue on määritelty noin metrin etäisyydelle tierakenteen reunasta. 3.4 Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta rakennuskustannukset ovat Lunastus- ja korvauskustannuksiksi on arvioitu (alv 0 %, Maku-ind. 137,0 v. 2005=100). Hankkeen kustannusarvio ja kustannusjako on esitetty suunnitelman asiakirjassa 1.5T. 4 JATKOTOIMENPITEET 4.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa suunnitelmassa esitetyt yleiset tiet hyväksyttäväksi pääpiirustusten mukaisesti (osa B). Maantie Tien nimi Paaluväli Pituus/km Poikkileikkaus/ ja numero päällyste M ,417 7,0/6,5 AB Laskuojat: Laskuoja 1 M pl:lla 1912 oik. plv Laskuoja 2 M pl:lla 2261 oik. plv Laskuoja 3 M pl:lla 2407 oik. plv Laskuoja 4 M pl:lla 3128 oik. plv Laskuoja 5 M pl:lla 3587 oik. plv Laskuoja-alueisiin perustetaan oikeus piirustusten mukaisesti. Maantiehen kuuluvana kevyen liikenteen väylät Tien nimi Paaluväli Pituus/km Poikkileikkaus/ ja numero päällyste J1 plv ,419 3,5/3,0 AB (plv korotettuna) J2 plv ,065 3,5/3,0 AB

9 Tiesuunnitelmaselostus 9(10) Alueella, jossa ei ole asemakaavaa, maantien suoja-alueen laajuus on 20 metriä ajoradan keskiviivasta. Asemakaava-alueella suoja-alueen raja on asemakaavan liikennealueen raja. Nykyiset rakennukset voivat sijaita maantien suoja-alueella. Kevyen liikenteen väylillä ei sallita mopo-liikennettä. Yksityisten teiden liittymät järjestelyineen: Liittymän ja yksityisen tien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) M14618 Huom oik. Y1 nyk vas. Y2 nyk oik. Y3 nyk vas. Y4M 22 4, oik. Y5 nyk vas. Y6M 17 4, oik. Y7 nyk vas. Y8M 55 4, oik. Y9 nyk. Pihkoonraitti 3362 vas. Y ,0 Valjuksentie 3372 oik. Y ,0 Siirto noin 5 m pohjoiseen oik. Y12 nyk vas. Y13 5 4, oik. Y14 nyk. Kurittulankuja 3702 vas. Y ,0 Ojaniityntie 3759 vas. Y ,5 Alakyläntie Yksityisen tien liittymä: Y = Yksityinen tie M = Rajoitettu käyttöoikeus, maa- ja metsätalouskäyttö Katkaistavat yksityisten teiden liittymät M Katkaistava liittymä Korvaava yhteys pl oik. Kaava-alueen kautta pl oik. Y3 kautta pl vas. Y6M ja Y8M kautta pl oik. Y7 kautta pl vas. Y8M kautta

10 Tiesuunnitelmaselostus 10(10) pl vas. Maatalousliittymän 3155 kautta pl vas. Y15 (Ojaniityntie) kautta pl vas. Y16 kautta Uusien liittymien tekemiseen tarvitaan tienpitoviranomaisen lupa. Lupa voidaan myöntää vain, milloin muuttuneet olosuhteet tai muu erityinen syy antaa siihen aihetta. Sama koskee myös vain maa- ja metsätalousajoihin tarkoitetun maatalousliittymän muuttamista yksityisen tien liittymäksi. 4.2 Jatkotoimenpiteet Suunnittelua jatketaan rakennussuunnitelman laatimisella. Hanke on mahdollista toteuttaa aikaisintaan vuonna Kaakkois-Suomen ELYkeskuksella on mahdollisuus osallistua hankkeen rahoitukseen vasta vuonna SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Kotkan kaupungin toimeksiannosta. Hankkeen tilaajana on toiminut ins. Vesa Koistinen (p ) Salpausselänkatu 22, KOUVOLA. Kotkan kaupungin edustajana on toiminut suunnittelupäällikkö Matti Paavola (p ) Kuntatekniikka, PL 114, KOTKA Suunnittelutyö on tehty Destian Asiantuntijapalveluiden Kouvolan toimistossa, jossa työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. Pauli Pietiläinen (p ) os. Kauppamiehenkatu 4, KOUVOLA ja suunnittelijana on toiminut Hannu Ahtiainen. Suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, jossa on ollut edustajat Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Kotkan kaupungilta, Kymenlaakson Liitosta ja Destia Oy:stä Hankkeesta on pidetty yksi yleisötilaisuus Jäppilän koululla. Hankkeeseen kävi perehtymässä noin 25 henkilöä. Kouvolassa 30.huhtikuuta 2014 Destia Oy Infrasuunnittelu, Kouvolan toimisto Projektipäällikkö Pauli Pietiläinen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Insinööri Vesa Koistinen