Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoon. Aluevarausselvitys ALKUSANAT

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoon ALKUSANAT Eriksnäsintien (mt 11687) aluevarausselvitys on Sipoon kunnan hanke, jonka tavoitteena on löytää ratkaisut kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikkumisedellytysten parantamiseksi kapealla ja tiegeometrialtaan pienipiirteisellä maantiellä Tässä selvityksessä esitetyt toimenpiteet ovat lähtöaineistona kunnan hakiessa jatkosuunnittelulupaa Uudenmaan ELYkeskukselta. Suunnittelukohde sijaitsee Sipoon Söderkullassa välillä Uusi Porvoontie Lintukaari. Suunnitelmassa on esitetty kevyen liikenteen väylä maantien itäpuolelle, suojatieylitykset Lintukaarelle ja suojatiesaareke maantielle lähelle Lintukaarta. Lisäksi maantien ajorata on esitetty siirrettäväksi noin 200 m:n matkalla tilan ahtauden vuoksi. Suunnittelutyön aikana on pidetty yksi hankeryhmän kokous, jossa eri suunnitelmavaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin liikenteen sujuvuuden, liikenneturvallisuuden ja maankäytön kannalta. Aluevaraussuunnitelman laatimista ohjasi hankeryhmä, johon kuuluivat Matti Stolp ja Risto Hautsalo Sipoon kunnasta ja Jarmo Uotila TL-Suunnittelu Oy:stä. Lisäksi hankkeeseen osallistui Inga Valjakka TL-Suunnittelu Oy:stä.

2 2

3 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoon SISÄLTÖ ALKUSANAT 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohde ja tieverkko Nykyiset tieolosuhteet ja ongelmat Liikenne Kaavoitus ja maankäyttö Ympäristö 5 2 TAVOITTEET 6 3 TOIMENPITEET Mt kevyen liikenteen väylä Tonttiliittymät Linja-autopysäkit Erikoiskuljetukset Johdot ja laitteet Kuivatus 8 4 VAIKUTUKSET Kevyen liikenteen järjestelyt Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Vaikutukset joukkoliikenteen järjestelyihin Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön 9 5 KUSTANNUKSET 9 6 JATKOTOIMENPITEET 10 LIITTEET 10

4 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo 4

5 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Aluevaraussuunnitelma 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelukohde ja tieverkko Hanke sijoittuu maantielle (yhdystie Eriksnäs) Sipoon Söderkullan taajaman eteläpuolelle. Kohteen tierekisteriosoite on 11687/1/ /1/2630. Maantien alkupiste on Helsinki-Hamina mt 170 (Uusi Porvoontie) / Söderkulla - Nikkilä mt liittymässä. Suunnittelualue päättyy maantien ja Lintukaaren eteläiseen katuliittymään. Maantie päättyy Eriksnäsin niemeen. Maantiellä on Sipoonlahden eritasoliittymä Helsinki Vaalimaa Vt 7 (E18) kanssa. Maantie kokoaa pääasiassa tonttiliikennettä. Maantien varresta puuttuu kevyen liikenteen väylä. Suunnitteluosuuden pituus on noin 2,6 km. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kartassa 1. Kartta 1. Suunnittelukohteen sijainti 1

6 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo 1.2 Nykyiset tieolosuhteet ja ongelmat Nopeusrajoitus suunnittelualueen alusta Uuden Porvoontien liittymästä Hiekkamäentielle saakka on 40 km/h, josta eteenpäin rajoitus on hankealueen loppuun 50 km/h. Ajoradan leveys on 6,0 m hankealueen alkuosalla Sipoonlahden eritasoliittymään asti ja siitä eteenpäin 5,6 m. Piennarleveys on koko suunnittelualueella 0,25 m. Maantie on kestopäällystetty AB Sipoonlahden eritasoliittymään asti ja siitä eteenpäin PAB. Päällysteen kunto on kohtalainen. Tien varteen sijoittuvan haja-asutuksen ja liikerakennusten lisäksi alueelle on rakentunut laajoja asuinalueita asemakaavoitettuihin kohteisiin. Alueella on ja tulee olemaan runsaasti kevyttä liikennettä. Maantie on valaistu mt 170 liittymästä Eriksnäsin risteyssillalle asti, ja valaistuksen omistaa Sipoon kunta. Lisäksi alueella on 20 kv suurjännitelinjoja, jotka ylittävät maantien paaluilla 390 ja Suunnittelukohteessa on ainakin yksi muuntamo, joka pyritään säilyttämään rakentamiselta. Maantiellä ongelmana on jatkuvan ja yhtenäisen kevyen liikenteen väylän puute. Kevyt liikenne joutuu käyttämään maantien ajorataa, koska pientareet ovat kapeat. Lisäksi asuinalueiden jatkuva laajentuminen molemmille puolille maantietä tukee tarvetta rakentaa kevyen liikenteen väylä maantien yhteyteen. Paikkojen saavutettavuus jalkaisin tai pyörällä on alueella heikko. Tien pysty- ja vaakageometria on pienipiirteistä ja näkemät paikoin huonot. Kuva 1. Näkymä Eriksnäsintieltä Uuden Porvoontien liittymään 2

7 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Aluevaraussuunnitelma 1.3 Liikenne Liikennemäärä vuonna 2007 välillä mt 170 (Uusi Porvoontie) Sipoonlahden eritasoliittymä oli n ajon/vrk, josta raskasta liikennettä oli n. 3,5 %. Suunnittelualueen loppuosalla keskimääräinen vuorokausiliikenne oli n. 980 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä oli n. 7,1 %. Vuosina kohteessa on sattunut 11 liikenneonnettomuutta, joista kuusi oli henkilövahinko-onnettomuutta. Suurin osa onnettomuuksista oli tieltä suistumisia. 1.4 Kaavoitus ja maankäyttö Eriksnäsintie on asemakaavan mukaista yleisen tien aluetta vierialueineen (LYT) paaluvälillä Maantie rajoittuu länsipuolella kauttakulku tai sisääntulotielle (LT) varattuun alueeseen paaluvälillä ja itäpuolella paaluvälillä yleisen tien alueeseen (LYS). Paaluvälillä maantie sijoittuu jälleen yleisen tien alueelle. Asemakaavojen ulkopuolella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty Sipoon yleiskaava 2025, jossa on määritetty muutamia kohteita selvitysalueeksi. Em. kohteisiin on käynnissä oikeusvaikutteisen Eriksnäsin osayleiskaavan laatiminen. Tarkoituksena on kehittää alueita Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävinä uusina asuinalueina palveluineen ja työpaikkoineen. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tekeillä luonto- ja maisemaselvitys. Suunnittelualueen alkupäässä maantien välittömään läheisyyteen on ajantasaisessa asemakaavassa osoitettu asuinkerros- ja erillispientalojen korttelialueita (A, AP), liike- ja toimistorakennusten alue (K), suojaviheralue (EV), kevyelle liikenteelle varattu alue ja yhteys maantieltä paalulta 160 sekä venesatama/ -valkama (LV). Nesteen huoltoaseman ja Sipoonlahden eritasoliittymän kohdalla alueita on osoitettu teollisuuden ja varastorakennusten (T-1), liikerakennusten (KL-1) sekä puistojen (VP) alueiksi. Lintukaaren muodostaman lenkin kohdalla alueita on varattu erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueiksi, lähivirkistysalueiksi (VL) sekä julkisten palvelujen alueiksi (YL). Asemakaavassa on myös osoitettu paikat istutettaville puuriveille. Kaavassa on osoitettu uusien tai jo rakennettujen ajoneuvoliittymien likimääräiset sijainnit. Suurin osa kaavoitetuista kohteista on jo toteutettu, kuten Lintukaari ja Kalasääskentie. Lintukaaren varrelle on rakennettu korotettu kevyen liikenteen väylä. Yleiskaavassa (2008) maantie sijoittuu työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueille (TP) sekä taajamatoimintojen alueelle (A). Maantielle on osoitettu myös useampi uusi tielinjaus sekä tieyhteys suunnittelukohteen alkupäähän. Myös joukkoliikenteen kehittäminen on yleiskaavassa huomioitu maantien 170 liittymäalueella. Eriksnäsintie on Sipoonlahden eritasoliittymään asti yleiskaavan mukaan maisemallisesti arvokkaalla alueella, johon kuuluu myös maantien länsipuoli eritasoliittymästä hankealueen loppuun asti. Jatkosuunnittelussa on huomioi- 3

8 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo tava määräys siten, että maataloustuotannon tarpeet huomioidaan eikä maisemakokonaisuuden arvoja heikennetä. Maantien läheisyydessä on kaksi muinaismuistokohdetta. Kaikista kohteita tai niiden läheisyydessä tehtävistä toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Karttaotteet ajantasaisesta asemakaavasta ja yleiskaava 2025 on esitetty liitteissä 4 6. Kuva 2. Liiketoimintaa maantien varressa Kuva 3. Rakennukset sijoittuvat paikoin lähelle maantietä. 4

9 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Aluevaraussuunnitelma 1.5 Ympäristö Maantie sijaitsee maalaisympäristössä, jonka ominaispiirteitä ovat kyläkaupat, pienimuotoinen liiketoiminta ja maalaistalot navettoineen. Suunnittelualueen alkuosalla maantien kummallakin puolella on asuin- ja liikekiinteistöjä n. 150 m:n matkalla, jonka jälkeen maisema muuttuu vaihtelevaksi pelto- ja metsäalueeksi laidunalueineen ja maatilarakennuksineen. Rakennukset sijaitsevat monin paikoin aivan tien vieressä, kuten paaluilla 560 ja 640. Kohde sijaitsee myös 1-luokan pohjavesialueella (nro ) kartan 2 mukaisella alueella. Jatkosuunnittelussa tieliikenneväylät on suunniteltava siten, ettei niistä ole haittaa pohjaveden laadulle. Eritasoliittymässä on kaksi maantien ylittävää siltaa: Solkullan ja Eriksnäsin risteyssillat. Eritasoliittymästä on yhteys suurempiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Kotkaan ja Kouvolaan. Eritasoliittymän jälkeen jatkuu vaihteleva metsä- ja peltomaasto. Tieltä on suunnittelualueen loppupäässä katuyhteydet laajempiin asutusalueisiin. Tiellä on pysäkkipari Stor-Rösin liittymäalueella. Suunnittelualueella on myös kallioleikkauksia, joiden likimääräiset sijainnit on esitetty suunnitelmakartoilla. Tieympäristön luoma vaikutelma ei ole taajamamainen ja alhaisia nopeuksia suosiva, minkä vuoksi kevyt liikenne saattaa kokea liikkumisen turvattomaksi ajoradan reunassa ja tien pientareella. Kartta 2. Maantien sijainti pohjavesialueella 5

10 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Kuva 4. Maantien varrella on useita kallioalueita. Kuva 5. Solkullan risteyssilta 2 TAVOITTEET 6

11 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Aluevaraussuunnitelma Aluevarausselvityksen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi maantien varteen siten, että kevyen liikenteen turvallisuutta sekä alueen palvelutasoa ja saavutettavuutta voidaan parantaa nykyiset olosuhteet huomioiden. Selvityksessä tarkastellaan tarvittavia aluevarauksia ja yleisesti mahdollisuuksia kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi maantien varteen. Suunnitellut toimenpiteet on esitetty liitteissä 1 ja 2. 3 TOIMENPITEET 3.1 Mt kevyen liikenteen väylä Selvityksessä on esitetty yhtenäinen kevyen liikenteen väylä maantien itäpuolelle välille mt 170 (Uusi Porvoontie) - Lintukaaren eteläinen katuliittymä. Väylä esitetään rakennettavaksi korotettuna koko suunnittelualueen matkalla yhtenäisen ilmeen sekä maantien läheisyydessä olevien rakenteiden ja rakennusten vuoksi. Myös nykyinen ja tuleva maankäyttö mm. asuinalueet tukevat väylän rakentamista maantien itäpuolelle. Kevyen liikenteen väylä liittyy pohjoisessa nykyiseen lyhyeen kevyen liikenteen väyläosuuteen ja etelässä Lintukaareen. Lintukaaren kohdalle on esitetty suojatiesaareke ajoratalevennyksineen n. paalulle Lintukaaren ylityskohtiin tehdään suojatiet ajoratamerkinnöin. Maantien ajorataa siirretään paaluvälillä tien välittömässä läheisyydessä olevien rakennusten vuoksi siten, että nykyistä maantietä levennetään joko molemmille puolille tai vain yhdelle puolelle maantietä. Kevyen liikenteen väylä tehdään em. osuudella osittain nykyisen maantien tiepohjalle. Levennysperiaate selviää jatkosuunnittelun aikana. Selvityksessä kevyen liikenteen väylän poikkileikkaukseksi on esitetty 2.75/2.5 ja päällysteeksi AB. Maantien ajoradan siirron matkalla maantien poikkileikkaus on 6.5/6.0 ja päällyste AB. Reunatuen korkeudeksi tien pinnasta on esitetty 12 cm. Peruspoikkileikkaukset on esitetty liitteessä 3. Solkullan risteyssillan kohdalla kevyen liikenteen väylä kiertää siltapilarin, ja Eriksnäsin risteyssillan kohdalla väylä tehdään korotettuna tiessä kiinni olevana väylänä. Selvityksen lähtökohdaksi on otettu periaate, ettei siltarakenteisiin tehdä muutoksia. Kevyen liikenteen väylän katuliittymäylitykset on suunniteltava ajonopeuksia hidastaviksi esim. käyttämällä pieniä kaarresäteitä. 3.2 Tonttiliittymät Tonttiliittymien paikat säilyvät nykyisellään tai noudattavat asemakaavan mukaisia ratkaisuja. Kevyen liikenteen väylän ylityskohdissa nykyisiä tonttiliittymiä parannetaan. 7

12 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo 3.3 Linja-autopysäkit Kaukoliikenteen linja-autopysäkit säilyvät nykyisillä paikoillaan Stor-Rösintien liittymässä. Pysäkin kohdalla kevyen liikenteen väylään voidaan tehdä päällysteestä erottuva odotustila esim. kiveyksestä. 3.4 Erikoiskuljetukset Maantie ei kuulu erikoiskuljetusten tieverkostoon. 3.5 Johdot ja laitteet Maantien nykyinen puupylväillä ja ilmajohdoilla varustettu tievalaistus sijaitsee vaihtelevasti maantien molemmin puolin. Uusi kevyen liikenteen väylä aiheuttaa pylväille siirtotoimenpiteitä. Selvityksessä on esitetty nykyinen tievalaistus uusittavaksi koko suunnittelualueella. Alueella saattaa olla myös siirtoa vaativia maakaapeleita ja putkia, joiden sijainnit on selvitettävä jatkosuunnittelun aikana. 3.6 Kuivatus Reunatuellisilla maantieosuuksilla on jatkosuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota pintakuivatukseen varustamalla maantie esim. hulevesiviemärillä tai puolirummuilla. 4 VAIKUTUKSET 4.1 Kevyen liikenteen järjestelyt Uusi kevyen liikenteen väylä lisää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta maantiellä Kaavoitettujen kohteiden rakentuminen aiheuttaa myös muutospaineita liikennejärjestelyihin, joten kevyen liikenteen väylä parantaa huomattavasti kohteiden saavutettavuutta ja koko alueen palvelutasoa. Liittyminen tonteilta maantielle helpottuu odotustilojen pituuksien kasvaessa. 4.2 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Suojatiesaareke ja kohteen muuttuminen taajamamaisemmaksi hidastaa edelleen ajonopeuksia, vaikka nopeusrajoitukset ovat jo nykyisellään alhaiset. Paaluvälillä kevyen liikenteen järjestelyihin ja ajoradan siirtoon liittyviin ratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkosuunnittelussa asukkaille koituvien haittojen minimoimiseksi. 8

13 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo Aluevaraussuunnitelma 4.3 Vaikutukset joukkoliikenteen järjestelyihin Toimenpiteillä ei ole vaikutuksia joukkoliikenteen järjestelyihin. 4.4 Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön Kevyen liikenteen rakentamisen vuoksi joudutaan ottamaan maa-alueita haltuun ja määrittämään tiealueen raja uudelleen asemakaavoittamattomilla alueilla maantielain mukaisesti jatkosuunnitteluvaiheessa. Tonttiliittymien paikat säilyvät nykyisellään, elleivät ne ole kaava-alueella asemakaavan vastaisia. Toimenpiteet ja niiden vaatimat kuivatusjärjestelyt saattavat edellyttää liikennealueen laajentamista asemakaava-alueella erityisesti suunnittelualueen alkupäässä. Alustavat ohjeelliset liikennealueen laajennusta vaativat kohteet on esitetty suunnitelmakartoilla. Jatkosuunnittelussa pyritään kevyen liikenteen väylä sijoittamaan siten, ettei tonteilta tarvitse varata kohtuuttoman suuruisia alueita väylää varten. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset luonnon ympäristöön ovat vähäisiä, mutta yleis- ja maakuntakaavassa osoitetut suojellut kohteet ja pohjavesialueet sekä niiden vaikutukset suunnitelmaratkaisuihin ja päinvastoin on huomioitava jatkosuunnittelussa. 5 KUSTANNUKSET Uusi kevyen liikenteen väylä 2,6 km Tievalaistus Suojatiesaareke 1 kpl Suojatie 2 kpl Mt ajoradan siirto Työmaa- ja tilaajatehtävät YHTEENSÄ (alv. 0 %) Kustannusten M-indeksi 121,0 (4/2010), MAKU 2005=100. Kustannuksiin ei sisälly mahdolliset lunastus- ja korvauskustannukset eikä johtojen ja laitteiden siirto- ja suojauskustannukset. 9

14 Kevyen liikenteen väylä ja liikenneturvallisuusjärjestelyt Eriksnäsintielle (mt 11687), Sipoo 6 JATKOTOIMENPITEET Seuraavassa suunnitteluvaiheessa laaditaan tiesuunnitelma. Tiesuunnitelman laatimisesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus tai suunnitteluluvalla sen hyväksymä muu soveltuva laatija. LIITTEET Liite 1 Suunnitelmakartta, Eriksnäsintie mt plv Liite 2 Suunnitelmakartta, Eriksnäsintie mt plv Liite 3 Tyyppipoikkileikkaus, mt ja kl-väylä Liite 4 Ajantasainen asemakaava Eriksnäs (karttaotteet 1 ja 2) Liite 5 Ajantasainen asemakaava Eriksnäs (karttaote 3) Liite 6 Karttaote yleiskaavasta

15