Julkisten palveluiden järjestäminen Ruotsissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisten palveluiden järjestäminen Ruotsissa"

Transkriptio

1 Julkisten palveluiden järjestäminen Ruotsissa Sisällysluettelo: Tiivistelmä 1 Kuntien julkiset hankinnat Ruotsissa 3 Kuntien palveluhankinnat 4 Julkiset palveluhankinnat kunnissa toimialoittain 4 Asiakkaan valinta kunnallisissa palveluissa 7 Maakäräjien julkiset hankinnat 11 Ostopalveluiden kasvunäkymät 15 Hankintapelisääntöjen uudistus 17 Liitetaulukot 23 Raportin on tuottanut asiamies Mikko Martikainen. Raportti perustuu eri yhteyksissä käytyihin keskusteluihin ruotsalaisten asiantuntijoiden kanssa ja Pekka Lithin Palvelutyönantajille toimittamaan materiaaliin. Pekka Lith työskentelee omassa suunnittelu- ja tutkimuspalveluyrityksessään. Lisätietoja:

2 Tiivistelmä Euroopan Unionin komission selvitysten mukaan vuonna 1999 Ruotsin julkisten hankintamarkkinoiden arvo oli 43 miljardia euroa, mikä oli 19,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Ruotsissa hankintojen bkt-osuus on Euroopan Unionin maista toiseksi korkein Itävallan jälkeen. Vuodesta 1995 julkisten hankintojen arvo on lisääntynyt Ruotsissa 5-6 miljardilla eurolla. Koko Euroopan Unionin julkisista hankinnoista (1294 mrd. euroa) Ruotsin osuus on 3,3 prosenttia. Avoimesti ilmoitettujen kynnysarvot ylittävien hankintojen osuus julkisten hankintojen kokonaisarvosta on ollut Ruotsissa yhdeksän miljardia euroa, eli 3,8 prosenttia bkt:sta vuonna Kynnysarvot ylittävien hankintojen osuudet hankintojen kokonaisarvosta ovat hyödykeryhmittäin tarkasteltuna hieman suuremmat kuin Suomessa. Ruotsissa avoimesti ilmoitettujen hankintojen osuus hankintojen kokonaisarvosta oli rakennusurakoissa ja tavaroissa yli 20 prosenttia ja palveluissa kahdeksan prosenttia vuonna Komission teettämien julkisten hankintojen laajuutta EU-maissa kuvaavien lukujen taustalla ovat kansantalouden tilinpidon (ESA95) mukainen julkisyhteisöjen (general government) kiinteän pääoman bruttomuodostus (gross fixed capital formation), välituotekäyttö (intermediate consumption) sekä tavaroiden ja palvelujen muodossa annettavat sosiaalietuudet (social transfers in kind). Lisäksi lukuihin on lisätty erityisselvitysten pohjalta arviot julkisiin hankintayksiköihin luettavien peruspalveluyksiköiden hankinnoista. Ruotsissa kilpailutetun toiminnan osuus julkisen sektorin palvelutuotannossa on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna julkiset hankinnat ovat Ruotsissa viidenneksen suuremmat kuin Suomessa luvulla ostopalvelujen kasvu on ollut tuntuvaa opetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ydinpalveluissa ja niihin liittyvissä siivouksen ja ruokahuollon tukipalveluissa. Kuntien toimintamenoista ulkopuoliset tavara- ja palveluostot olivat Ruotsissa 33 prosenttia vuonna Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutetaan Ruotsissa Suomeen verrattuna selvästi enemmän. Kilpailuttamisen laajuudessa on kuitenkin vaihtelua niin hankintayksiköittäin kuin alueittainkin. Kuntien toimialaan kuuluvissa hoivapalveluissa ostopalvelujen osuus on suurempi kuin maakäräjien vastuulla olevassa terveydenhuollossa. Kilpailuttamisen edelläkävijä Ruotsissa on ollut Tukholman seutu. Arvioiden mukaan kilpailuttaminen tulee lisääntymään Ruotsissa varsin ripeästi lähivuosina etenkin terveydenhuollossa. 1) Kilpailuttaminen on johtanut julkisten palvelujen laadun paranemiseen, toiminnan tehostumiseen ja kustannusten alenemiseen. Kilpailuttaminen on samalla tehostanut julkisten palveluyksiköiden omaa toimintaa ja parantunut toiminnan seurantaa kokonaisuudessaan. Yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulo on edesauttanut uusien palvelutoimintojen kehittämistä. 2) Ruotsissa asiakkaalle on annettu hyvin laaja valinnanmahdollisuus liittyen hänen tarvitsemiinsa julkisiin palveluihin. Terveyspalveluiden osalta asiakkaalle on annettu takuu 1 Avoimesti ilmoitetuilla hankinnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hankintoja, joista on ollut ilmoitus Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä (Official Journal) tai TED-tietokannassa (Tender Electronic Daily). 2 Suomessa avoimesti kilpailutettujen hankintojen osuudet olivat rakennusurakoissa vajaat 20 prosenttia, tavaroissa viisi prosenttia ja palveluissa vain kolme prosenttia.

3 2 hoitoon pääsystä tietyn ajan sisällä. Edelleen hän voi valita mieleisensä hoitopaikan hyvin vapaasti. Sosiaalipalveluiden kohdalla asiakas saa valita palveluntuottajan kunnan kilpailuttamista tai muutoin etukäteen valitsemista palvelutuottajista. Koululaisille on annettu mahdollisuus valita mieleisensä koulu. Asiakkaan toiveet ja tarpeet ohjaavatkin hyvin voimakkaasti julkisten palveluiden järjestämistä Ruotsissa. 3) Enemmistö kuntien ja maakäräjien viranomaisista, poliitikoista ja palvelujen käyttäjistä suhtautuu myönteisesti julkisten palvelujen kilpailuttamiseen ja yksityisiin palveluntuottajiin. Asiakkaiden mielestä keskeistä on hyvä ja laadukas palvelu, ei se kuka palvelut tuottaa. 4) Työntekijöiden kannalta myönteistä on se, että markkinoilla on useampia työnantajia eikä pelkästään yksi julkisen sektorin työnantaja. Työtyytyväisyys on yksityisellä sektorilla työskentelevillä korkeampi kuin julkisella sektorilla työskentelevillä. 5) Ruotsin Kuntaliiton, Maakäräjien liiton ja elinkeinoelämän mukaan yksinkertaistettu hankintamenettely on ollut Ruotsissa yleisin hankintamenettely, koska valtaosa hankinnoista alittaa kynnysarvot kuten Suomessakin. Kokonaistaloudellisuutta on käytetty kuitenkin valintakriteerinä yleisemmin kuin Suomessa, joskin hinta on edelleen painoarvoltaan tärkein valintatekijä. Käytössä on myös hankintamenettely, missä hankintayksiköt ilmoittavat etukäteen hinnan ja laadullisten valintatekijöiden painoarvot. Hankintamarkkinoiden toimintaa on pyritty parantamaan lainsäädäntöä kehittämällä. Vuonna 2001 tulivat voimaan hankintalain uudistukset, jotka lisäävät ja kannustavat käyttämään avointa kilpailuttamista kynnysarvot alittavissa hankinnoissa ja myös terveys- ja sosiaalipalveluissa. Hankintayksiköiden on ilmoitettava aikaisempaa avoimemmin sähköisessä muodossa myös kaikki kynnysarvot alittavat tarjouspyyntönsä.

4 3 Kuntien julkiset hankinnat Ruotsissa Ruotsissa on 289 kuntaa. Kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto (kommunfullmäktige), jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Toimeenpanevia elimiä ovat kunnan hallitus (kommunstyrelse) ja eri lautakunnat. Kunnan perustehtävät muodostuvat perusopetuksesta, sosiaalipalveluista, kuten lasten päivähoidosta (barnomsorg) ja vanhusten huollosta (äldreomsorg), paikallisteiden ja katujen ylläpidosta, vesi- ja jätehuollosta, rakennuslupien myöntämisestä, kulttuuripalveluista sekä matkailun ja elinkeinoelämän edistämisestä. Ruotsin Kuntaliiton (Svenska kommunförbundet) mukaan kuntien tavara- ja palveluostot kulutukseen olivat 103 miljardia kruunua, mikä oli kolmannes kuntien vuoden 2000 toimintamenoista. Luvut sisältävät kunnan ulkopuolisille tahoille maksetut toimitilavuokrat, mutta eivät investointimenoja. Suomessa kuntien yksityiset palvelu- ja tavaraostot kulutukseen olivat 19 prosenttia toimintamenoista vuonna , eli osuus kuntien toimintamenoista on yli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsissa. Ruotsin Kuntaliiton tilaston perusteella kuntien tavara- ja palveluostot voidaan jakaa neljään pääryhmään, jotka ovat palveluhankinnat (entreprenad och köp av verksamhet), materiaalihankinnat (inköp av varor) ja vuokrat (externa lokalhyror) ja muut tarkemmin erittelemättömät hankinnat (övriga externa resurser). Rahamääräisesti hankinnat jakaantuivat vuonna 2000 seuraavasti: Mrd. kruunua % -osuus Palveluhankinnat Materiaalihankinnat Vuokrat Muut hankinnat Hankinnat yhteensä Opetuksen (pedagogisk verksamhet) 4 ja sosiaalihuollon (vård och omsorg) palveluhankinnat muodostavat kaksi kolmasosaa kuntien tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvosta. Opetuksen ja sosiaalihuollon toimintamenoista hankintojen osuus on vajaat 30 prosenttia. Suhteellisesti suurinta hankintojen osuus on ollut kuntien liiketoiminnassa 5 ja teknisellä toimialalla, joissa hankintojen osuus toimintamenoista on yli puolet. 3 Vuonna 1999 yksityiset tavara- ja palveluostot olivat Suomen kunnissa noin 18 prosenttia ja kuntayhtymissä noin 26 prosenttia toimintamenoista. Yhteensä hankinnat kulutukseen olivat 20 prosenttia kuntasektorin toimintamenoista. 4 Opetuksen tehtäväluokkaan sisältyvät myös esikoulutoiminta ja lasten päiväkotitoiminta, jotka luetaan Suomessa sosiaalitoimen palveluihin. 5 Muun muassa energia-, vesi- ja jätehuolto, satamat ja julkinen liikenne.

5 4 Kuntien palveluhankinnat Kuntien palveluhankinnat olivat yhteensä vajaat 11 prosenttia kuntien toimintamenoista vuonna Palveluhankinnat kattavat asiakaspalvelut ja välituotepalvelut. Ostopalveluihin on luettu myös asiakkaan valintaan perustuva kunnan rahoittama palvelutuotanto. Ostopalvelujen osuus toimintamenoista on ollut suurinta sosiaalitoimessa (14 %), kuntien liiketoiminnassa (12 %) ja opetustoimessa (9 %). Viime vuosina ostopalvelut ovat lisääntyneet kaikilla kunnan tehtäväalueilla ja erityisesti opetuksessa 6. Ostopalvelut julkiselta ja yksityiseltä sektorilta Kuntien palveluhankinnoista kilpailevat yksityisen ja julkisen sektorin yhteisöt. Vuonna 2000 kuntien palveluhankintojen osuus yksityiseltä sektorilta (liikeyritykset, kolmannen sektorin yhteisöt ja yksityiset henkilöt) oli 77 prosenttia. Palveluostojen osuus muilta julkisyhteisöiltä (muut kunnat, maakäräjäkunnat, valtio) ja julkisomisteisilta yrityksiltä oli 23 prosenttia luvun lopulla yksityinen sektori on lisännyt tuntuvasti osuuttaan kuntien ostopalveluista ja muilta julkisyhteisöiltä ostettujen palvelujen osuus on vastaavasti supistunut. Kuntien välisten palveluhankintojen määrä on vähentynyt. Hankinnat yksityisiltä yrityksiltä ovat lisääntyneet enemmän kuin ostot kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Yksityisten palveluntuottajien osuus kuntien ostopalveluissa on suurinta kulttuuri- ja muissa vapaa-ajan palveluissa, sosiaalihuollon palveluissa ja pakolaisten vastaanottopalveluissa. 7 Yksityinen sektorin osuus ostopalveluista on lisääntynyt nopeasti opetustoimessa - vapaakoulujen (fristående skolor) perustamisen myötä - ja oheispalveluissa 8. Yksityisten palveluntuottajien osuus kuntien toiminnasta vaihtelee Ruotsissa lääneittäin ja kunnittain. Yksityisten palveluntuottajien osuus kuntien toimintamenoista oli vuonna 1999 korkein (yli maan keskiarvon 6,3 %) seuraavissa lääneissä: Stockholm, Östergötland, Skåne ja Västmanland 9. Kunnittain tarkasteltuna yksityisten palveluntuottajien osuus kunnan toimintamenoista on korkein seuraavissa kunnissa: Vaxholm (22 %), Vellinge (15 %), Västerås (13 %) ja Norrköping (12 %) 10. Julkiset palveluhankinnat kunnissa toimialoittain Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden osuus kuntien toimintamenoista on puolet. Sosiaalipalveluiden suurimmat menoerän muodostuvat vanhusten ja vammaisten palveluista. Sosiaalipalvelulain (socialtjänstelagen) mukaan koko maan tasolla Sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) ja paikallisella tasolla kunnan sosiaalilautakunta (socialnämnden) ovat vastuussa palveluiden järjestämisestä. Yksityinen toiminta on luvanvaraista ja luvat myöntää lääninhallitus (länstyrelsen) luvulla sosiaalipalvelut hoidettiin pääasiassa kuntien omana toimintana. Yksityisten palveluntuottajien merkitys alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun alussa. Kehitykseen vaikutti muun muassa kuntien heikentynyt talouskehitys ja kunnallisen palvelutoiminnan tehostamistar- 6 Svenska Kommunförbund (2001): Kommunernas marknadsutnyttjande Svenska Kommunförbund (2001): Kommunernas marknadsutnyttjande Näitä ovat muun muassa siivous ja kiinteistöhuolto sekä jätteiden kuljetus ja käsittely. 9 Svenskt Näringsliv: Vård, skola och omsorg, Asukkaita edellä mainituissa kunnissa oli vuoden 2001 lopussa seuraavasti: Västerås , Norrköping , Vellinge ja Vaxholm asukasta.

6 5 peet. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaasti muun muassa kotipalveluita ja vanhusten asumispalveluita. Ruotsiin onkin syntynyt vahvaa yritystoimintaa näille aloille. Suomen tavoin, ovat sosiaalipalveluyritykset riippuvaisia kuntien hankinnoista. Sosiaalipalveluiden ostaminen tapahtuu kilpailuttamisen kautta, johon myös kuntien omat palveluyksiköt voivat osallistua. Julkisissa hankinnoissa sopimuskaudet ovat Ruotsissa yleensä 3-5 vuotta. Sosiaalihallituksen selvitysten mukaan kilpailuttaminen on parantanut palvelujen laatua, alentanut kustannuksia julkisessa toiminnassa ja kannustanut kuntia tehostamaan niiden oman toiminnan seurantaa. Hälso- och sjukvårdens utvecklingsinstitutin mukaan yksityisen toiminnan kustannustehokkuus on perustunut muun muassa joustavampaan työvoiman käyttöön ja toiminnan hyvään suunnitteluun. Yksityisen toiminnan kustannustehokkuus ei ole tapahtunut palveluiden laadun heikkenemisen kustannuksella. Kuntien toimintamenoihin suhteutettuna yksityisten palvelujen arvo on suhteellisesti suurinta lasten päivähoidossa (7,5 %), vanhusten huollossa (8,6 %) sekä perhehoidossa (9,6 %) 11. Ateriapalvelut Julkisyhteisöjen ateriapalvelujen kilpailuttaminen on edennyt Ruotsissa tuntuvasti pidemmälle kuin Suomessa 12. Yksityisiä ateriapalveluntuottajia toimii erityisesti Tukholmassa ja sen ympäristökunnissa (Solna, Nacka, Täby, Huddinge, Upplands Väsby ja Sundbyberg). Solnan kunnan koko ruokahuolto on yksityisten palveluntuottajien hallinnassa. Tukholman seudun lisäksi yksityisiä ateriapalveluntuottajia toimii muun muassa Göteborgissa ja Landskronassa 13. Ateriapalveluiden tuottajiksi on tarjouskilpailujen perusteella valittu myös kunnallisia ruokahuoltoyksiköitä. Ruotsissa poliittiset päätöksentekijät ovat laajalti hyväksyneet ruokahuollon kilpailuttamisen. Ongelmia on ilmennyt hankintayksiköiden ruokahuollon kilpailuttamisen osaamisen ja arvonlisäverotuksen kohdalla. Arvonlisäverotuksen suhteen Ruotsissa kunnille myönnetään kuuden prosentin laskennallinen korvaus arvonlisäverottomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä hankinnoista (ns. Ludvika systemet), mikä ei tällä hetkellä kuitenkaan takaa täysimääräisesti kustannusneutraliteettia. 14 Siivouspalvelut Yksityisten palveluntuottajien määrä lisääntyi Ruotsin kuntien teknisellä toimialalla peräti 200 prosenttia vuosina Koulujen siivouksessa yksityisen toiminnan kasvu on ollut 90 prosenttia ja sosiaali- ja terveydenhuollon siivouspalveluissa noin 60 prosenttia 15. Tarjouskil- 11 Svenskt Näringsliv: Vård, skola och omsorg, Suomessa yksityisten palveluntuottajien osuus kuntasektorin ruokahuollon markkinoista on noin prosenttia. Suomessa yksityisten yritysten on ollut vaikea päästää sairaaloiden ruokahuollon markkinoille. Ruotsissa monet suuret sairaalat ovat kilpailuttaneet ateriapalvelujaan. Ruotsissa yksityisten palveluntuottajien merkitys on suuri korkeakouluissa Yksityisiä ateriapalveluntuottajia toimii myös puolustusvoimissa ja vankiloissa. Suomessa puolustusvoimien ja vankiloiden ruokahuoltoa ei ole kilpailutettu, vaikka valtion virastojen ja laitosten ruokahuolto on muutoin kokonaan kilpailutettu ja ulkoistettu. 13 Asukkaita edellä mainituissa kunnissa oli vuoden 2001 lopussa seuraavasti: Göteborg , Huddinge , Nacka , Täby , Solna , Landskrona , Upplands Väsby ja Sundbyberg asukasta. Yksityisiä palveluntuottajia toimii myös joissakin pienten kuntien yksittäisissä palvelulaitoksissa. 14 Kuntien omana toimintana ruokahuollon tuotantokustannukset ovat keskimäärin yli 10 prosenttia alhaisemmat arvonlisäverosta johtuvista syistä (Oscar Sohl: Hj Service Ab). 15 Ohlsson, Mats - von Walden, Rolf : Sveriges Rengöringstekniska Förbund.

7 6 pailuihin on osallistunut myös kunnan omia siivousyksiköitä. Suomessa valtion virastoissa ja laitoksissa siivouksesta on ulkoistettu arviolta prosenttia. Kuntasektorilla kyseisiä palveluita on ulkoistettu vähemmin: prosenttia. Siivouspalveluiden ulkoistamisen arvioidaan etenevän nopeasti lähivuosina. Myös Suomessa kuntien omat siivousyksiköt ovat osallistuneet tarjouskilpailuihin yksityisten yritysten lisäksi. Pesulapalvelu ja tekstiilivuokraus 16 Ruotsin Pesulaliiton (Sveriges Tvätteriförbund) mukaan sairaaloiden tekstiilihuolto on muuttunut paljon 1990-luvun alusta 17. Aikaisemmin maakäräjien sairaaloiden tekstiilihuolto hoidettiin pääasiassa parissakymmenessä maakäräjien omistamassa keskuspesulassa. Nykyään näitä keskuspesuloita on jäljellä ainoastaan neljä ja pääosa sairaalojen tekstiilihuollosta hoidetaan yksityisten palveluntuottajien toimesta. Kunnalliset pesulat palvelevat lähinnä vanhustenhuoltoa ja niitä toimii vain harvoissa kunnissa. Suomessa yrityssektorin osuus kuntien palvelulaitosten tekstiilihuollosta on yli 90 prosenttia ja ostopalvelujen osuus kasvaa edelleen. Ostopalvelujen hyväksikäyttö on ollut vähäistä vain suurissa kaupungeissa, joissa toimii suurten sairaalojen omia keskus- ja laitospesuloita. Jätehuolto Jätehuolto koostuu pääasiassa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Ruotsissa kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden kuljetuksesta jätteiden käsittelypaikkoihin. Kaksi kolmasosaa Ruotsin kunnista hyödyntää jätekuljetuksessa yksityisiä kuljetusyrityksiä ja loput hoitavat jätekuljetuksen omalla kalustollaan. Jätemäärällä mitaten kuntien oman toiminnan osuus on noin 40 prosenttia. Yksityisten yritysten merkitys jätekuljetuksessa on kasvanut vähitellen. NOU:n (Nämnden för offentlig upphandling) 18 mukaan jätekuljetuksen kilpailuttaminen on johtanut julkisella sektorilla miljardiluokan säästöihin. Yritykset ovat halunneet laajentaa toimintaansa jätteiden käsittelyyn, mikä on ollut toistaiseksi kuntien hallinnassa. Myös Suomessa kunnat ovat vastuussa jätekuljetuksen järjestämisestä, mutta käytännön järjestämistavat poikkeavat Ruotsin mallista. Suomessa ei toimi kunnallisia jätekuljetusyrityksiä, vaan jätekuljetus on tapahtunut yksityisten yritysten toimesta joko suorin asiakassopimuksin tai kuntien aliurakoimana palveluna. Lisäksi 64 prosentissa kuntia kotitalousjätteiden kuljetus on hoidettu kokonaan sopimusperusteisesti siten, että jätteen tai kiinteistön haltija on sopinut siitä suoraan kuljetuksen järjestäjän kanssa. Tekniset suunnittelupalvelut Ruotsissa valtaosa rakentamiseen liittyvästä teknisestä suunnittelusta ostetaan ulkopuolisilta arkkitehti- ja insinööritoimistoilta. Kuten Suomessakin, on kilpailuttamisella suunnittelualalla pitkät perinteet. Alan toimialajärjestön (Arkkitekt- och Ingenjörsföretagen) mukaan Ruotsissa 16 Pesulapalveluihin luetaan: tekstiilien pesu, mankelointi, silittämisen, tekstiilien vuokraus, värjäys, korjaus ja säilytys. Julkisissa hankinnoissa tekstiilivuokraus rinnastetaan tavarahankintoihin eikä palveluhankintoihin. Rajanveto tavarahankinnaksi ja palveluksi luettavan hankinnan välillä on vaikeaa, mikäli julkinen hankinta käsittää sekä tekstiilivuokrausta että pesulapalvelua. Kuitenkin tavarahankinnaksi lukeminen edellyttää sitä, että tekstiilivuokrauksen arvo ylittää pesulapalvelun arvon. 17 Martin Westin (Sveriges Tvätteriförbund) 18 Nämnden för offentlig upphandling (NOU) on julkisten hankintojen toteutumista seuraava ja neuvoa-antava valtion viranomaistaho.

8 7 on noin arkkitehti- ja insinööritoimistoa, jotka tarjoavat palveluita julkiselle sektorille. Elinkeinoelämän näkökulmasta julkiseen hankintamenettelyyn sisältyy silti puutteita. Kilpailuttamisen katsotaan soveltuvan huonosti teknisten suunnittelupalvelujen hankintaan ja neuvottelumenettelyn tulisi olla hyväksytympi hankintatapa. Ongelmaksi kilpailuttamisen kohdalla on koettu, että avoimessa hankintatilanteessa hankintayksiköt korostavat hinnan merkitystä palveluntuottajan valinnassa pätevyyden ja laadun kustannuksella. Alan toimialajärjestö on vastustanut Ruotsissa mm. hankintalain uudistuksia, jonka mukaan kilpailuttamisen avoimuutta on lisätty kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Asiakkaan valinta kunnallisissa palveluissa Ruotsissa asiakkaan valinnanmahdollisuutta on korostettu voimakkaasti jo 1980 ja 1990 luvun vaihteesta lähtien. Tällöin terveydenhuollon osalta asiakkaille taattiin pääsy hoitoon tietyssä ajassa ja edelleen laajat valinnan mahdollisuudet hoitopaikan valinnan suhteen. Kunnallisten palveluiden kohdalla uudempana järjestelmänä on yleistymässä kundval-järjestelmä. Tämän järjestelmän puitteissa kuntalainen voi itse päättää keneltä palvelutuottajalta hän haluaa saada palvelut itselleen. Kundval-järjestelmää on Ruotsissa pidetty jatkona terveydenhuollon puolella käytössä oleville hoitotakuu- ja valinnanoikeusjärjestelmälle. Kundval-järjestelmä on pääasiassa käytössä kunnallisten sosiaalipalveluiden järjestämisessä kuten vanhustenhuollon palveluissa, mutta myös opetuspalveluissa. Terveyspalveluiden osalta järjestelmä on ollut käytössä lasten ja nuorten hammashoidossa sekä äitiyspalveluissa. Kundval-järjestelmälle on ominaista vaihtoehtoisten toimintamuotojen ja toimintatapojen hyödyntäminen. Kunta hyväksyy palvelun tuottajat, jotka voivat olla myös yksityisiä palveluyrityksiä. Osa kunnista kilpailuttaa hankintamenettelyn pohjalta palveluntarjoajia, joiden joukosta asiakkaat voivat valita mieleisensä palveluntuottajan (ramavtalsupphandlingar). Toisissa kunnissa asiakkaat voivat valita palvelutuottajan kunnan "hyväksymistä" palveluntarjoajista (auktorisationsförfarandet), mikä muistuttaa julkista hankintamenettelyä ja merkitsee eräänlaista palveluntuottajien esikarsintaa. Tämän jälkeen asiakkaalla on oikeus valita näistä palveluntuottajista mieleisin. Hoidon tarve ja oikeus hoitoon määritellään kunnan toimesta. Kundval-järjestelmä Kunnan toimesta todetaan vanhuksen hoidon tarve ja määritellään sen edellyttämä hoidon määrä. Vanhus voi tämän jälkeen itse valita mieleisensä palveluntuottajan; joko kunnan oman organisaatio tai yksityinen palveluyritys. Kunta maksaa annetusta hoidosta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Kundval-järjestelmä ei pidä ymmärtää yksinomaan palvelusetelijärjestelmänä. Kyseessä on asiakkaan oman valinnanmahdollisuuden mahdollistava periaate, jossa asiakas (potilas, oppilas, ym.) valitsee palveluntuottajan vertailtuaan palvelua ja omaa palveluntarvettaan. Asiakas valitsee mieleisensä palveluntuottajan ja kunta maksaa palveluntuottajalle asiakkaiden lukumäärän perusteella korvauksen. Asiakas voi valinnan yhteydessä käyttää hyväkseen kuluttajaneuvontaa, sairaanhoitopalvelujen tuottajaa tai muuta asiantuntija-apua. Kundval-järjestelmä soveltuu hyvin niiden hoitojen/palveluiden yhteyteen, missä tarve ja hoidon tarvitsijoiden ryhmä pystytään määrittelemään etukäteen sekä missä toimenpiteet ovat jossain määrin standardisoitavissa. Ruotsissa on nähty, että antamalla kuluttajille mahdollisuus valita palvelutuottaja voidaan julkista palvelutuotantoa ja julkisia resursseja ohjata markkinamekanismin kautta. Markkinamekanismia voidaan näin hyödyntää osana julkisten palveluiden järjestämistä. Julkisia resurs-

9 8 seja voidaan ohjataan säännellysti markkinoiden kautta, missä palveluiden tuottajien kesken vallitsee todellisuudessa jatkuva kilpailu. Kundval-järjestelmän käytännön toteutuksessa on kunta- ja tehtäväaluekohtaisia eroja. Ruotsin Kuntaliiton selvitysten mukaan kundval-järjestelmän käyttö on ollut yleisempää Tukholman seudulla sekä ylipäätään Etelä- ja Keski-Ruotsissa. 90 kuntaa eri puolilla maata ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita kundval-järjestelmän käytöstä saaduista kokemuksista muun muassa lasten päivähoidossa, kouluopetuksessa ja vanhustenhuollossa. Asiakkaan valinta vanhustenhuollossa Ruotsin Kuntaliiton kyselytutkimuksen 19 mukaan vanhustenhuollossa kundval-järjestelmiä on käytössä tai aiottu ottaa käyttöön kymmenessä kunnassa. Nackan asukaan kunnassa vanhukset saattoivat jo vuonna 1985 valita oman jalkahoitojansa. Vuonna 1992 kundvaljärjestelmä laajeni kotipalveluun 20 ja vuonna 1998 vammaisille annettiin mahdollisuus valita saattoavustajansa. Vuonna 2001 järjestelmä on laajentunut vanhustenhuollon asumispalveluihin. Täbyn asukkaan kunnassa kundval-järjestelmä on ollut käytössä kotipalvelussa vuodesta 1993 ja vanhustenhuollon asumispalveluissa vuodesta 2001 lähtien. Asumispalvelujen suhteen Täby tekee yhteistyötä Danderydin asukkaan kunnan kanssa. Sigtunan asukkaan kunnassa kundval-järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain kotipalveluissa vuosina Näiden kuntien lisäksi kundval-järjestelmiä on käytössä ainakin seuraavissa kunnissa: Tukholma, Huddinge, Järfälla, Solna, Strangnäs ja Trosa. Järjestelmän käyttöönottoa on suunnitellaan myös Gotlandin, Lerumin ja Torsåsin kunnissa 21. Vanhustenhuollon kotipalveluiden osalta hyvänä esimerkkinä kundval-järjestelmän toimimisesta voidaan ottaa Nackan, Täbyn ja Sigtunan kuntien mallit, jotka ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Kunnan sosiaalihuollon viranomaiset toteavat ensiksi asiakkaan kotipalvelun tarpeen, jonka jälkeen asiakas voi valita mieleisensä palveluntuottajan. Palveluntuottajana ei voi olla kuka tahansa, vaan kunta tekee etukäteen tuottajien valinnan. Valinta voidaan tehdä kilpailuttamisen kautta tai muutoin auktorisoimalla. Asiakas valitsee palveluntuottajan, mutta rahaliikenne tapahtuu aina kunnan ja palveluntuottajan välillä. Asiakkaan edustaja tai kunnan viranomaiset voivat tarvittaessa avustaa palveluntuottajan valinnassa. Kunnan sosiaalivirasto maksaa tiettyjen perustein mukaan vahvistetun korvauksen (check, peng) suoritetusta palvelusta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Asiakas maksaa kunnanvaltuuston vahvistaman omavastuuosuutensa suoraan kunnalle. Kunnallisesta ja yksityisestä palvelusta peritään samat maksut. Palveluntuottaja ei voi periä maksua suoritetusta palvelusta suoraan asiakkaalta. Yksityinen palveluntuottaja voi olla yritys tai taloudellinen tai aatteellinen yhdistys. Tullakseen auktorisoiduksi kunnallisen kotipalvelun tuottajaksi yksityisen palveluntuottajan on täytettävä sosiaalilautakunnan asettamat muun muassa hoidon laatuun liittyvät kriteerit. Vastaavat kriteerit edellytetään myös kunnan omilta palveluyksiköiltä. Yksityiseltä palveluntuottajalta edelly- 19 Tutkimus tehtiin vuonna 2001 ja siihen osallistui 248 kuntaa, eli 86 prosenttia kaikista kunnista. 20 Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lastenhoitoon ja kasvatukseen liittyviä kodinhoitopalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita ovat mm. ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja saattajapalvelut. Kotipalveluja annetaan esimerkiksi alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden tai vamman johdosta. 21 Kundval-järjestelmä on käytössä jossain muodossa tai siihen on ollut kiinnostusta hyvin erikokoisissa kunnissa (Tukholma , Huddinge , Järfälla , Solna , Strängnäs , Trosa , Gotland , Lerum ja Torsås asukasta).

10 9 tetään myös lääninhallituksen hyväksyntä. Valvontaviranomaisena toimii sosiaalilautakunta, sillä sosiaalipalvelulain mukaan kunta on viime kädessä vastuussa palvelun järjestämisestä. Asiakkaan valinta kouluopetuksessa ja lasten päivähoidossa Ruotsin Kuntaliiton mukaan alle kouluikäisten, päivähoidossa, esikoulutoiminnassa ja koululaisten iltapäivähoidossa ja kouluopetuksessa kundval-järjestelmiä oli käytössä noin 30 kunnassa vuonna Alle kouluikäisistä ruotsalaisista lapsista kaikkiaan noin kymmenen prosenttia, eli noin lasta, oli jonkinlaisen kundval-järjestelmän piirissä. Vapaakouluissa (fristående skolor) opiskeli puolestaan neljä prosenttia peruskouluikäisistä ja viisi prosenttia lukiolaisista vuonna Alle kouluikäisten lasten hoitoa ja koululaisten iltapäivähoitoa voidaan kilpailuttaa julkisina hankintoina. Sitä vastoin koululait kieltävät kouluopetuksen kilpailuttamisen hankintalain perusteella. Kouluopetuksessa kilpailuttaminen onkin mahdollista vain asiakkaan / oppilaan omasta toimesta hänen valitessaan mieleisensä koulun. Kouluopetuksessa asiakkaan valinnanvapaus on laajentunut Ruotsin vapaakoulujärjestelmän laajenemisen myötä. Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, joiden omistajina on säätiöitä, aatteellisia tai taloudellisia yhdistyksiä ja osakeyhtiöitä. Uudet vapaakoulut hyväksytään/auktorisoidaan Ruotsin opetusviraston toimesta. Vapaakoulut ovat valtakunnallisia ja avoinna kaikille opiskelijoille. Niiden sisäänpääsyvaatimukset voivat vaihdella koulujen erikoistumisalojen mukaisesti. Vapaakoulujen opetustoiminta rahoitetaan pääasiassa oppilaiden kotikuntien suorittamina toiminta-avustuksia 23. Vapaakoulujen opetus vastaa kunnallisissa kouluissa annettua opetusta ja niiden toimintaa ohjaa sama koululainsäädäntö kuin kunnallisia kouluja 24. Vapaakoulujen määrä on lisääntynyt Ruotsissa voimakkaasti vuoden 1992 jälkeen, jolloin vahvistettiin vapaakoulujen oikeus kunnallisiin toiminta-avustuksiin. Opetusviraston mukaan vuonna 2001 vapaakouluja toimi kaikkiaan 685 kappaletta. Näistä peruskouluja oli 488, lukioita 149 ja erityiskouluja 48 kappaletta. Vapaakouluja sijaitsee eniten suurissa kaupungeissa ja Tukholman seudulla. Vuonna 2001 peruskouluikäisistä opiskeli suhteellisesti eniten vapaakouluissa Lidingön (18 %), Sollentunan (17 %), Vaxholmin (12 %) kunnissa 25. Nackan kunnassa peruskouluissa ja lukiossa kundval-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna Esikoulutoiminta ja lasten päivähoito liitettiin kundval-järjestelmään vuodesta 1994 lukien. Kouluopetuksessa kundval-järjestelmä on rakentunut ns. koulusetelien (skolpeng) pohjalle, jonka avulla oppilaat voivat valita kunnallisen koulun tai yksityisen vapaakoulun. Valittu koulu voi sijaita myös toisessa kunnassa. Nackassa oppilaskohtaisten koulusetelien arvo vahvistetaan vuosittain kunnanvaltuuston toimesta. Seteleillä rahoitetaan oppilaan koulunkäynnistä aiheutuvat kustannukset, kuten opettajien palkat, toimitilavuokrat, opetusmateriaalin hankinta ja kouluruokailun kustannukset. Nackassa kundval-järjestelmä on käytössä myös esikoulutoiminnassa (förskola), lasten päivähoidossa (familjedaghem) ja koululaisten iltapäivähoidossa (skolbarnomsorg). Kunnanval- 22 Svenska Kommunförbundet (2000): Valfrihet och kundvalsystem i kommunal verksamhet. 23 Vapaakoulut eivät voi saada kunnallisia toiminta-avustuksia, jos ne perivät oppilailta lukukausimaksuja. 24 Skolverket: Fristående skolor -en information från Skolverket, Stockholm Oppilasmäärillä mitaten vapaakoulut ovat kooltaan pienempiä kuin kunnalliset koulut. Alle 50 oppilaan peruskouluja oli kunnallista kouluista vain 14 prosenttia, mutta vapaakouluista 40 prosenttia vuonna Vastaavasti yli 200 oppilaan kouluja oli kunnallista kouluista 34 prosenttia, mutta vapaakouluista vain 13 prosenttia.

11 10 tuuston vahvistaman setelin arvo määräytyy hoitoajan ja lapsen iän perusteella. Kunta maksaa setelin mukaisen maksun palvelutuottajille. Asiakkaan omavastuuosuus, jonka suuruuteen vaikuttavat sisaralennukset ja vanhempien tulot, suoritetaan sitä vastoin suoraan kunnalle eikä palveluntuottajalle. Miksi asiakkaan valinnanvapautta lisätään? Perinteisesti kuntalaiset on ohjattu käyttämään vain tietyn kunnan palvelulaitoksen tai kunnan kilpailuttaman palveluntuottajan palveluja. Asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä on perusteltu sillä, että kunnan viranomaisilta puuttuu tieto kuntalaisten todellisesta palveluntarpeesta ja mieltymyksistä. Asiakkaan valintaan perustuvassa palvelutuotantomallissa palveluntuottajat ovat joissain mielessä jatkuvassa kilpailutilanteessa, ei ainoastaan tarjouskilpailuvaiheessa. Tämän on katsottu lisäävän palveluntuottajien mielenkiintoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen vastaamaan paremmin asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Palvelunkäyttäjän kannalta katsoen asiakasvalinta tuo toimintaan jatkuvuutta, sillä palveluntuottaja ei voi vaihtua palvelunkäyttäjästä riippumattomista syistä. Palvelutuottajien kannalta järjestelmä tuo myös tarvittavaa jatkuvuutta toimintaan. Lyhyen sopimuskaudet luovat epävarmuutta investointien toteuttamiseen 26. Toimivan kundval-järjestelmän edellytykset Asiakkaan valintaan perustava palvelutuotanto edellyttää, että markkinoilla on riittävästi vaihtoehtoisia palveluntuottajia. Kuntien välisen yhteistyön on nähty edesauttavan järjestelmän toimintaa. Tasapuoliset toimintaedellytykset on turvattava kaikille toimijoille: yksityisten palveluntuottajien on voitava kilpailla samoista lähtökohdista niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta ja ne on hyväksyttävä palveluntuottajiksi samoin perustein kuin kunnan omat palveluorganisaatiot 27. Riittävän palveluntuottajien määrän saamiseksi osa kunnista on pyrkinyt aktiivisesti lisäämään yksityisten palveluiden tarjontaa. Uusia yrityksiä on houkuteltu paikkakunnalle avaamalla julkinen palvelutuotanto avoimelle kilpailulle. Myös kunnan omaa henkilöstöä on kannustettu ryhtymään yrittäjiksi. Esimerkiksi Huddingen kunnassa aloittavien yritysten käynnistämistä on tuettu kunnan toimesta osoittamalla yrittäjille toimitiloja ja järjestämällä yrittäjäkursseja. Myös palveluntuottajille maksettavien korvausten suuruuteen on kiinnitettävä huomiota. Korvauksen suuruus on määriteltävä samoilla kriteereillä kaikille palvelutuottajille ja sen täytyy olla vertailukelpoinen kunnan omaan palvelutoimintaan nähden 28. Asiakkaiden toisistaan poikkeavat palvelutarpeet vaikeuttavat hinnoittelua. Vanhusten asumispalveluissa toimintaan liittyvät kiinteistökustannukset vaihtelevat samassa kaupungissa hoitopaikan sijainnin mukaan. Toimitilakustannusten huomioonottaminen palvelujen hinnoittelussa on haastava tehtävä 29. Kouluopetuksessa resurssien jakoa erityyppisten ja eri alueilla sijaitsevien koulujen välillä vaikeuttaa se, että saman paikkakunnan varakkaimmissa ja köyhemmissä 26 Äldreomsorgsborgarråd Birgitta Rydell (fp), Stockholm. 27 Kommitten för offentliga upphandlingar: Mera värde för pengar, Mm. opetuksessa setelien rahamääräinen suuruus määräytyy oppilasmäärän ja kouluasteen perusteella, lasten päivähoidossa setelin arvoon vaikuttavat hoidossa olevien lasten määrä ja hoitoaika sekä vanhusten asumispalveluissa vanhusten määrän ja hoidon vaativuus. 29 Kunnissa tiloihin liittyviä ongelmia on yritetty ratkaista toimitiloja on myymällä, vuokraamalla tai antamalla niitä palveluntuottajien käyttöön ilmaiseksi.

12 11 kunnanosissa oppilasaines poikkeaa esimerkiksi sosioekonomisen asemansa puolesta toisistaan. Asenteet kundval-järjestelmää kohtaan ovat seuranneet Ruotsissa jossain määrin vastaajien poliittista vakaumusta. Oikeistossa kundval-järjestelmään on suhtauduttu myönteisemmin kuin vasemmistossa, jossa uuden palvelujen tuotantotavan on katsottu merkitsevän päätösvallan siirtymistä politiikoilta ja viranomaisilta kuntalaisille. Kundval-järjestelmä on ollut useammin käytössä kunnissa, joissa porvaripuolueilla on enemmistö 30. Asiakkaan valinnanmahdollisuus Suomessa Suomessa asiakkaalle ei ole vielä haluttu antaa Ruotsin laajuudessa mahdollisuutta ja oikeutta tehdä omaa hoitoaan koskevia valintoja. Suomessa palveluseteli on yleisemmin ollut käytössä lasten päivähoidossa luvulla palvelusetelin käyttöä on myös selvitetty palvelusetelikokeilujen pohjalta. Palvelusetelikokeilut omaishoidon ja vanhusten kotipalveluiden kohdalla ovat osoittaneet setelin toimivuuden yhtenä vaihtoehtona kunnan sosiaalipalveluiden järjestämisessä. Palvelusetelin yleistymisen esteenä on kuitenkin Suomen lainsäädäntö, joka ei tunne palveluseteliä. Asiakkaan valinnanmahdollisuuden lisääminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, joilla palvelusetelin asema selkeytetään ja luodaan sen käytölle selkeät pelisäännöt. Maakäräjien julkiset hankinnat Maakäräjät (landsting) edustavat Ruotsissa väliportaan paikallishallintoa ja ne vastaavat Ruotsissa niiden julkisten palveluiden järjestämisestä, jotka on katsottu liian raskaiksi jätettäviksi yksittäisten kuntien harteille. Ruotsissa on tällä hetkellä 18 maakäräjää, kaksi niihin rinnastettavaa aluetta (Skåne ja Västra Götaland) ja yksi maakäräjätön (Gotland) alue, joka hoitaa itse maakäräjille kuuluvat tehtävät. Ylimpänä päättävänä elimenä toimii maakäräjävaltuusto (landstingsfullmäktige), jonka jäsenet valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimeenpanevina eliminä toimivat maakäräjähallitus (landstingsstyrelse) ja lautakunnat. Maakäräjissä terveydenhuollosta vastaa terveys- ja sairaanhoitolautakunta (hälso- och sjukvårdnämnden), mutta pienissä maakäräjissä maakäräjähallitus voi hoitaa lautakunnan tehtäviä. Maakäräjien toiminta rahoitetaan maakäräjäverolla (77 %), valtionavustuksilla ja palvelumaksuilla. Edelleen Ruotsi on jaettu kuuteen sairaanhoitopiiriin, joissa kussakin toimii yliopistollinen sairaala. Terveydenhuollon toimintamenoista erikoissairaanhoidon 31 osuus on noin 77 prosenttia ja perusterveydenhuollon noin 23 prosenttia. Vuonna 1992 voimaantulleella ns. ädel-uudistuksella kunnille annettiin vastuu vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoidosta sekä apuvälineistä. Uudistus mahdollisti kotisairaanhoidon siirtämisen kunnille, mikäli kunnat ja maakäräjäkunnat sopivat asiasta 32. Kotisairaanhoito liittyy läheisesti kuntien vastuulla olevaa sosiaalipalvelutoimintaan. 80 prosenttia maakäräjien tehtävistä koostuu terveydenhuollon (ml. hammashoito) järjestämisestä. Maakäräjät vastaavat myös yhdessä kuntien kanssa julkisen liikenteen järjestämisestä. Näiden tehtävien lisäksi maakäräjien vastuulle kuuluu muun muassa korkeakoulu- ja lukioopetukseen, elinkeinoelämän ja matkailun tukemiseen liittyviä tehtäviä. 30 Svenska Kommunförbundet: Valfrihet och kundvalsystem i kommunal verksamhet, Suomen alue-, keskus- ja yliopistosairaaloita vastaavasta toiminnasta. 32 Aino-Maija Luukkosen raportti

13 12 Maakäräjät vastaavat Ruotsissa terveydenhuolto- ja liikennepalvelujen kilpailuttamisesta. Palveluostojen (entreprenadtjänster) arvo vuonna 1999 oli noin 14 miljardia kruunua, eli 8,8 prosenttia maakäräjien toimintamenoista (noin 160 mrd. kruunua).yksityiseltä sektorilta tehtyjen palveluostojen arvo oli 8-9 miljardia kruunua vuonna 1999, eli 5,2 prosenttia toimintamenoista. Kilpailutetun toiminnan ja yksityisten palveluntuottajien osuus maakäräjien toimintamenoista on hieman pienempi kuin peruskunnissa. Kilpailutetun toiminnan osuus toimintamenoista oli keskimääräistä suurempaa seuraavissa maakäräjissä: Tukholma (15 %), Halland (12 %), Västmanland (13 %), Södermanland (10 %), Jämtland (10 %), Kalmar (10 %) ja Kronoberg (10 %). Huomattava osa kilpailutettavasta palvelutoiminnasta on julkista liikennettä. Perusterveydenhuollossa hankinnat yksityisiltä palveluntuottajilta olivat vuonna 1999 yhteensä 2,6 miljardia kruunua (1,6 % toimintamenoista) ja erikoissairaanhoidossa 4,7 miljardia kruunua (4,7 % toimintamenoista). Hoitotakuu (vårdgaranti) Ruotsin terveydenhoitojärjestelmälle on koko 1990-luvun ollut keskeistä asiakkaalle annettu hoitotakuu ja asiakkaan valinnan vapauden kunnioittaminen. Hoitotakuu on taannut asiakkaalle oikeuden saada hoitoa ja päästä hoitoon tietyn ajanjakson sisällä. Maakäräjäkohtaisia eroja on Ruotsin sisällä, mutta asiakkaalle annettavaa hoitotakuuta kuvaa hyvin Sörmlandin maakäräjien ohjeet: Jos asiakas ei saa vastaanottoaikaa hoitotakuun määrittämässä ajassa, on hänellä oikeus hakeutua johonkin toiseen terveyskeskukseen, yksityisvastaanotolle tai sairaalaan joko läänin sisällä tai läänin ulkopuolella, jos toiminta on rahoitettu jonkin maakäräjän toimesta. Asiakkaan oma maakäräjät vastaa hoidosta ja ylimääräisistä matkakustannuksista aiheutuvista kuluista. Hoitotakuun määrittämät ajat ovat seuraavat: yhteys terveyskeskukseen samana päivänä; pääsy lääkärin vastaanotolle kahdeksan päivän sisällä; pääsy erikoislääkärin vastaanotolle lähetteellä kuukauden sisällä tai vähemmän akuuteissa tapauksissa kolmen kuukauden kuluessa. Valinnanvapaus (valfrihet) Hoitotakuu on läheisesti sidoksissa asiakkaan valinnan oikeuteen. Jos hoitoa ei pystytä tarjoamaan potilaalle tämän omassa terveyskeskuksessa tai sairaalassa hoitotakuun määräämässä ajassa, on potilaalla täysi vapaus valita jonkin toisen maakäräjäkunnan terveydenhoitopalvelun palveluntuottaja tai maakäräjäkunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt yksityinen palveluntuottaja. Hoitotakuu ja asiakkaan valinnan oikeus ovat keskeinen osa ruotsalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Asiakkaan valinnan oikeutta kuvaa hyvin Sörmlandin maakäräjien ohjeet: Asiakkaalla on oikeus hakea perusterveydenhoitoa koko maasta, niin maakäräjien omista terveyskeskuksista kuin myös yksityisiltä vastaanotoilta, jotka ovat julkisesti rahoitettuja (tämä tarkoittaa yksityisiä vastaanottoja, joilla on hoitosopimus jonkun maakäräjän kanssa). (asiakas) voi hakeutua lääkintävoimistelijan hoitoon (yksityinen tai maakäräjien ylläpitämä) joko oman läänin sisältä tai sen ulkoa kolme kertaa ilman lähetettä. Sörmlandin maakäräjien osalta valinnan oikeus pitää sisällään myös oikeuden hakeutua sairaaloiden vastaanotolle tai yksityisille spesialisteille koko läänin tasolla. Jos hoito edellyttää

14 13 sairaalahoitoa, on asiakkaalla oikeus valita mikä vain läänin kolmesta sairaalasta. Valinnan oikeus mahdollistaa myös oikeuden hakeutua sairaalahoitoon läänin ulkopuolelle. Tällöin kyseeseen tulevat muiden maakäräjien ylläpitämät sairaalat tai yksityisesti johdetut sairaalat, jotka ovat julkisesti rahoitettuja hoitosopimuksen kautta (esimerkiksi St. Görans sairaala). Tukholman malli 1990-luvulla kymmenkunta 10 maakäräjäkunta otti käyttöön tilaaja-- tuottajamallin. Tukholmassa maakäräjävaltuusto päätti vuonna 1991 tilaajatuottajamallin perusteista. Tukholman mallissa tilaajavastuu on ollut sairaanhoitohallituksilla ja tuottajavastuu akuuttisairaaloilla, omalääkäri-, psykiatria- ja geriatriayksiköillä. Palveluntuottajat saavat maksunsa suoriteperusteisesti hoidettavina olevien potilaiden perusteella. Tukholman mallissa potilaat saavat vapaasti vapaasti omalääkärinsä, terveydenhoitajan ja terveysaseman, eikä asiakkaan tarvitse mennä lähimmälle terveysasemalle. Myös sairaalan voi valita vapaasti. Yksityisen klinikan tai vastaanoton valinta edellyttää, että maakäräjäkunta on tehnyt hoitosopimuksen asianomaisen palveluntuottajan kanssa. Vuodesta 2001 lukien Tukholman maakäräjän asukkaat ovat voineet valita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopaikan myös toisen maakäräjän alueella. Pääperiaatteena on, että potilaan kotipaikan maakäräjäkunta vastaa toisessa maakäräjäkunnassa tapahtuvan hoidon kustannuksista muttei matkakustannuksista. Mahdollisuus valita toisen maakäräjän rahoittama hoitopaikka perustuu Maakäräjäliiton (landstingsförbundet) heinäkuusta 2001 lukien voimassa olevaan suositukseen, jota kaikki maakäräjät ovat päättäneet noudattaa (www.lf.se). Tilaaja- ja tuottajaorganisaatioissa on tapahtunut muutoksia Tukholman seudulla 1990-luvun aikana. Sairaaloita on lakkautettu, yhtiöitetty maakäräjien omistamiksi sairaaloiksi ja saatettu yksityisen omistukseen. Sairaalojen yhtiöittäminen on jatkunut edelleen 2000-luvulla. Tukholman maakäräjässä hankinnat pyritään tekemään kilpailuttamalla. Kilpailutettujen palvelujen osuus terveydenhuollon toimintamenoista on Tukholman määkäräjässä korkea verrattuna muihin maakäräjiin. Tukholman seudulla 30 prosenttia perusterveydenhoidon menoista ja 10 prosenttia erikoissairaanhoidon menoista on kilpailutettu. Lisäksi lähes koko kuntoutustoiminta ja valtaosa geriatriasta on kilpailutettu 33. Yksityisille terveydenhuoltoalan yrityksille Tukholman alueen merkitys on suuri, sillä alueella asuu noin viidennes Ruotsin väestöstä. Erikoissairaanhoidossa ostopalvelujen kasvua on hidastanut se, että Ruotsin eduskunnan säätämän lain mukaan maakäräjät eivät voi luovuttaa akuuttisairaaloita muulle taholle ellei toiminta ole voittoa tavoittelematonta. Laki on voimassa vuoden 2002 loppuun saakka. Vuonna 2003 noin 10 miljardin kruunun erikoissairaanhoidon markkinoiden odotetaan kuitenkin avautuvan kilpailulle Tore Noren, Carema Ab. 34 Yksityiset terveysalan yritykset odottavat erikoissairaanhoidon avautuvista markkinoista 1-3 miljardin kruunun osuutta. Tällä hetkellä Ruotsissa toimii vain yksi yksityisomistuksessa oleva akuuttisairaala, St Görans Sjukhus (Lähde: Tore Noren, Carema Ab).

15 14 Kilpailuttamisen toimivuuden näkökulmasta ongelmat ovat usein liittyneet toiminnan seuraamiseen ja sen arviointiin sekä tilaajaorganisaatioiden ostamisen osaamiseen. Ongelmia on myös syntynyt julkisen sektorin palveluntuottajien osallistuessa tarjouskilpailuihin. Epäkohdat ovat kuitenkin vähentyneet ja tilaajaosaaminen parantunut kilpailuttamisen yleistymisen myötä Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat Yksityiset julkisin varoin tuetut avoterveydenhoitopalvelujen tuottajat jaetaan Ruotsissa 1) kansallisen taksan mukaan korvauksen saaviin lääkäreihin ja lääkintävoimistelijoihin sekä 2) lääkäreihin ja lääkintävoimistelijoihin, joiden kanssa maakäräjäkunnat ovat tehneet hoitosopimuksen (vårdavtal). Vuonna 2000 julkisesti tuettuja yksityislääkärikäyntejä oli yhteensä 6,6 miljoonaa. Näistä yksityislääkärikäynneistä lähes 60 prosenttia suuntautui hoitosopimuksen perusteella korvausta saavien lääkäreiden luokse 35. Vuonna 2000 yksityislääkärikäynnit muodostivat 26 prosenttia kaikista lääkärikäynneistä. Osuus on kasvanut prosenttiyksikköä vuodesta Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Tukholman seudulla yksityislääkärikäyntien osuus lääkärikäynneistä on 45 prosenttia, mutta esimerkiksi Taalainmaalla vain viisi prosenttia. Vuonna 2000 terveydenhuollon liikeyrityksissä työskenteli työntekijää ja kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä työntekijää. Vertailun vuoksi vuonna 2000 Suomessa terveydenhuollon markkinatuotannossa kansantalouden tilinpidon mukaan työllisiä oli henkilöä ja voittoa tavoittelemattomassa toiminnassa henkilöä. Ripeintä työllisyyden kasvu on ollut osakeyhtiömuotoisissa terveydenhuollon yrityksissä. Yksityisen sektorin kasvun myötä julkisen terveydenhuollon työllisyysosuus on pienentynyt luvulla. Alatoimialoittain tarkasteltuna yksityisen sektorin työllisyysosuus on korkein tutkimus-, laboratorio- yms. terveydenhuollon palveluissa (70 %). Lääkäriasemien (vårdcentralen) toiminnasta yksityisen sektorin työllisyysosuus on noin viidennes, hammashoidossa 43 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa noin viisi prosenttia 36. Kundval-järjestelmä hammashoidossa Ruotsissa hammashoidon järjestämisvastuussa ovat maakäräjäkunnat. Yli 19-vuotiaat ruotsalaiset 37 voivat vapaasti valita perushammashoidon joko yksityiseltä tai julkisen sektorin palveluntuottajalta. Valtion rahoittama hammashoitovakuutus korvaa tuottajasektorista riippumatta prosenttia hoidon kustannuksista 38. Tukholman maakäräjän käytössä olevalla palvelurahalla myös alle 19-vuotiaat lapset ja nuoret voivat hakeutua vapaasti julkiseen tai yksityiseen hoitoon. Palvelurahan suuruus on tällä hetkellä kruunua 39. Julkisen sektorin hammashoitolan on aina hyväksyttävä potilas ja potilaasta saatava kiinteä korvaus. Yksityishammaslääkäreillä ei ole samanlaista velvollisuutta antaa hoitoa tähän hintaa. Tukholman maakäräjän omistaman Folktandvård Ab:n osuus alueen palvelurahamarkkinoista on tällä hetkellä 86 prosenttia ja yksityisen sektorin 14 prosenttia. Ai- 35 Aino-Maija Luukkosen raportti Göran Maathz, keskustelu Lasten (0-19 -vuotiaat) maksuton hammashoito, erikoishammashoito, laitospotilaiden ja muiden erityisryhmien hammashoito rahoitetaan maakäräjäverolla ja valtion toimesta. 38 Matkakertomus Suomen suurimpien terveyskeskusten johtavien hammaslääkärien tekemästä seminaarimatkasta Ruotsiin keväällä Hyväksyessään palvelurahan julkinen tai yksityinen hammashoitola on sitoutunut antamaan kaiken potilaan tarvitseman hoidon kahden vuoden aikana.

16 15 kuisten hammashoidosta yksityisen sektorin osuus Tukholman maakäräjässä on lähes 80 prosenttia. Suomessa terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla ja palvelutuotanto tapahtuu hyvin suurelta osin terveydenhuollon kuntayhtymissä. Kunnat toimivat samanaikaisesti ostajan ja myyjänä niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin kohdalla. Ruotsiin verrattuna julkisen terveydenhuollon kilpailuttaminen on ollut Suomessa vähäistä. Ostopalvelut koostuvat lähinnä polikliinisista tutkimus- ja toimenpidepalveluista, erikoislääkärikonsultaatioista, hammaslääkäripalveluista, fysikaalisista hoitopalveluista, kuntoutuspalveluista ja kuntotestauksista. Vuonna 2001 Helsingissä aloitetussa hammashoidon kokeilumallissa asiakkaalle on annettu valinnanmahdollisuus hoitopaikan suhteen. Helsingin mallissa kaupunki kilpailuttaa sopimushammaslääkärit ja tekee heidän kanssaan palvelusopimukset. Asiakkaat voivat valita mieleisensä palvelutuottajan sopimushammaslääkäreiden piiristä. Tehdyn seurantatutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokeilumalli on saanut asiakkailta varsin myönteisen vastaanoton. Ostopalvelujen kasvunäkymät SAF on arvioinut, että yksityisesti tuotettujen julkisten palveluiden määrä kunnissa lisääntyy noin prosentin vuosivauhdilla (SAF, (2000): Vård med många vinnare). Ruotsin Kuntaliiton mukaan jopa 75 prosenttia sosiaali-, terveys- ja opetustoimen peruspalveluista voitaisiin kilpailuttaa 40. Tähän nähden ostopalvelujen prosentin osuus kuntien toimintamenoista on vielä pientä. Esimerkiksi Tukholman kaupunki on valmis kilpailuttamaan kaikki muut toiminnot paitsi viranomaistoiminnot; vuoteen 2005 Tukholman kaupungin eri toiminnoista prosenttia on kilpailutettu (Talouselämä 17/2000). Asenteet kilpailuttamiseen pääosin myönteisiä Demoskopin vuonna 2001 tekemän mielipidekyselyn mukaan kaksi kolmasosaa ruotsalaisista kunnallispolitiikoista suhtautuu myönteisesti palvelutoiminnan kilpailuttamiseen. Kyselyssä haastateltiin 360 kunnallis- ja määkäräjäpoliitikkoa helmikuussa Myönteisten näkemysten takana on kilpailuttamisesta saadut hyödyt: julkisten palvelujen laadun paraneminen, toiminnan tehostuminen ja kustannusten alentuminen. Uusien palveluntuottajien markkinoille - tulo on usein laskenut kustannuksia ja edesauttanut uusien palvelumuotojen kehittämistä. Palvelutoiminnan kilpailuttaminen on myös lisännyt toiminnan joustavuutta ja johtanut seurantajärjestelmien parantumiseen. Julkisten palveluiden kilpailuttamisella on myös vaikutusta alueen yleisiin kilpailuolosuhteisiin ja yritystoiminnan vilkkauteen. Ruotsissa tehdyissä selvityksissä on havaittu, että kunnissa, joissa julkisten palveluiden kilpailuttaminen on yleistä myös yritysten määrä tuhatta asukasta kohden on korkein 41. Pääosa ruotsalaisista kunnallispolitiikoista uskookin kilpailuttamisen virkistävän koko paikallista elinkeinoelämää. Yhdeksän kymmenestä politiikoista katsoo, että kilpailuttaminen sopii erittäin hyvin asiantuntijapalveluihin, siivoukseen, jätehuoltoon, julkiseen liikenteeseen, liikuntatoimintaan ja ateriapalveluihin. Yli puolet vastanneista totesi kilpailuttamisen sopivan myös lasten päivähoidos- 40 Svenskt Näringsliv: Vård, skola och omsorg, Svenskt Näringsliv: Vård, skola och omsorg, 2001.

17 16 sa, perusterveydenhuollossa, kuntoutuspalveluissa sekä vanhusten kotipalvelussa ja asumispalveluissa. Varauksellisinta suhtautuminen on koulutoimen ja sairaalapalveluiden kohdalla. Yksityisen hoitoalan työnantajajärjestön (Privatvårdens Arbetsgivarförbund) teettämän tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys on yksityisissä terveydenhuollon yrityksissä parempi kuin julkisella puolella 42. Myös työntekijäjärjestöjen tekemien selvitysten mukaan yksityinen yritys on halutumpi kuin julkinen. Kuntatyöntekijöiden liiton (Kommunalarbetarförbundet) mukaan kilpailulla on ollut myönteisiä vaikutuksia vanhustenhuollossa. Ylipäätään se, että rajallisesta työvoimasta kilpailee työmarkkinoilla useampi kuin yksi työnantaja, on parantanut työntekijöiden asemaa 43. Asiakkaat tyytyväisiä yksityisiin terveyspalveluihin Palvelujen loppukäyttäjille suunnattujen kyselytutkimusten mukaan kansalaiset suhtautuvat myönteisesti yksityisiin terveyspalveluihin tulotasosta riippumatta. Mielipidetiedustelujen mukaan kansalaiset katsovat yksityisten palvelutuottajien parantavat palveluiden laatua. Julkinen palvelutuotanto ei aina pysty vastaamaan asiakkaiden muuttuneisiin vaatimuksiin ja tarpeisiin. Yksityiset palveluntuottajat lisäävät myös kansalaisten valinnanvapautta 44. Eureka Marknadsfakta Ab:n vuonna 2001 tekemän mielipidetiedustelun mukaan ruotsalaiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä yksityisten lääkäriasemien (vårdcentral) palveluun kuin julkisen sektorin (maakäräjäkuntien) lääkäriasemien (terveyskeskusten) palveluun 45. Erityisesti lääkärin puhelinajan ja vastaanottoajan saaminen yksityiselle lääkäriasemalle on helpompaa kuin julkisella sektorilla. Yksityisellä lääkäriasemalta voi valita myös vapaammin haluamansa vastaanottoajankohdan ja lääkärin. Palvelun tarvitsijoille keskeistä oli hyvä palvelu. Kaksi kolmasosaa mielipidetiedusteluun osallistuneista ilmoitti, että hoitolaitoksen omistussuhteilla ei ole sinänsä merkitystä. Asiakkaan kannalta terveydenhoidossa tärkeintä on hoidon jatkuvuus ja hyvä lääkärisuhde 46. Oppilaat arvostavat vapaakouluja Eureka Marknadsfakta Ab:n vuonna 2001 tehdyn mielipidetiedustelun mukaan lukiolaiset pitävät yksityisiä vapaakouluja parempana kuin kunnallisia kouluja. Mielipidetiedusteluun osallistui 890 vapaakoulun ja 790 kunnallisen koulun oppilasta. Asteikolla 1-5 vapaakoulut saivat arvosanan 4,2 ja kunnalliset koulut arvosanan 3,1. Oppilaiden mukaan yksityisten koulujen vahvuudet ovat opetuksen laadussa, opettajien taidoissa ja sitoutumisessa työhönsä, koulun johdossa ja organisaatiossa sekä työskentelytiloissa. Yksityisten vapaakoulujen suosiota osoittaa se, että uusia vapaakouluja on perustettu kiihtyvällä vauhdilla 1990-luvun alusta lukien. Peruskoulutoiminnassa vapaakoulujen määrä on yli nelinkertaistunut vuoden 1992 jälkeen. Samanaikaisesti vapaakoulujen oppilasmäärät ovat kasvaneet keskimäärin noin oppilaan vuosivahdilla. Vuosian oppilas- 42 Borell Market Research Ab:n ja Gfk Sverige AB.n tekemien tutkimusten mukaan yksityiset yritykset ovat julkisia palvelulaitoksia parempia seuraavissa asioissa: a) uudistumiskyky, b) voimavarojen tehokas käyttö, c) vastuunottaminen ja osallistuminen, d) työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, e) lyhyet päätöksentekoväylät, f) kevyempi hallinto ja g) työn palkitsemismahdollisuudet. 43 Anna Kinberg: / SIFO Research & Consulting:n haastattelututkimus 1999 ja SCSI:n (Swedish Customer Satisfaction Index) julkisten ja yksityisten palveluiden laatuindeksi. 45 Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 500 yksityistä hoitolaitosta ja 500 julkisista hoitolaitosta viimeisen vuoden aikana käyttänyttä henkilöä viidessä kunnassa. 46 Svenskt Näringsliv/Privatvården: Patienternas syn på vårdcentraler i privat och offentlig drift, 2001.

18 17 määrä lisääntyi vapaakoulujen peruskoulutoiminnassa lähes oppilaalla. Vuonna 2001 Ruotsin kouluvirastoon tuli ennätykselliset 260 hakemusta vapaakoulun perustamisesta. Hankintapelisääntöjen uudistus Laki julkisista hankinnoista (Lagen om offentlig upphandling, LOU) tuli Ruotsissa voimaan vuonna Hankintalaki on harmonisoitu EU:n hankintadirektiivien kanssa, mutta kilpailuttamisvelvoite menee pidemmälle kuin direktiiveissä on edellytetty. Laki sisältää määräyksiä esimerkiksi kynnysarvot alittavista hankinnoista ja terveys- ja sosiaalipalveluista (ns. B- palveluista). Julkisia hankintoja koskevissa kysymyksissä neuvoa-antavana ja myös lain toteutumista seuraavana valtiollisena viranomaisena on toiminut Nämnden för offentlig upphandling (NOU). Julkisten hankintayksiköiden käytössä olevia hankintamenettelyjä kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa ovat: öppen upphandling,selektiv upphandling ja förhandlad upphandling. Nämä vastaavat Suomen avointa-, rajoitettua- ja neuvottelumenettelyä. Kynnysarvon alittavissa hankinnoissa käytetään yksinkertaistettua hankintamenettelyä (förenklad upphandling), joissa hankintamenettely on voinut perustua avoimeen ilmoitukseen tai ottamalla yhteyttä suoraan muutamiin tavaran- tai palveluntoimittajiin. Suoria hankintoja (direkt upphandling) on ollut mahdollista tehdä kustannusarvoltaan pienissä hankinnoissa. Ruotsin Kuntaliiton (Svenska Kommunförbundet) ja elinkeinoelämän järjestöjen mukaan yksinkertaistettu hankintamenettely on ollut Ruotsissa, kuten Suomessakin, käytetyin hankintamenettely, koska valtaosa hankinnoista alittaa kynnysarvon. Ruotsin Kuntaliiton ja elinkeinoelämän järjestöjen näkemysten mukaan useimmilla palvelualoilla (siivous, tekninen suunnittelu, ateriapalvelu, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto) kokonaistaloudellista edullisuutta on käytetty yleisesti valintakriteerinä, joskin hinta on yhä tärkeä valintatekijä. Hinnan merkitys valintatekijänä on kuitenkin vähentynyt tarjouskilpailuissa, kun hankintayksiköiden tilaajaosaaminen on kehittynyt. Nykyään osa hankintayksiköistä ilmoittaa etukäteen hinnan ja laadullisten valintatekijöiden painoarvot. Muun muassa teknisellä suunnittelualalla suositaan ns. kahden kirjekuoren järjestelmään (tvåkuvert -systemet), missä tarjoukset käsitellään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa palvelutoimittajat pisteytetään tarjousten perusteella paremmuusjärjestyksen laadullisten kilpailutekijöiden suhteen, joita voivat ovat mm. aiemmat kokemukset ja referenssit, projektiorganisaation kapasiteetti, projektin johtaminen ja avainhenkilöiden pätevyys. Toisessa vaiheessa suoritetaan tarjousten hintavertailu vain varteenotettavimpien palvelutoimittajien kesken 47. Säädökset eivät myöskään velvoita käyttämään hintakilpailua. Ruotsissa muun muassa terveyspalveluissa on sovellettu hankintamenettelyä, jossa ostettavan palvelun hinta on asetettu ja ilmoitettu tarjouspyynnöissä tarjouksentekijöille etukäteen. Menettelyn tarkoituksena on, että tarjoajat kilpailevat vain yrityksen osaamisella, voimavaroilla ja työnsä laadulla 48. Laadullisten kilpailutekijöiden hyväksikäyttö ei ole tosin ongelmatonta, sillä hankintayksiköt voivat mää- 47 Arkitekt- och Ingenjörsföretagen etc: Att upphandla arkitekt- och konsulttjänster, Göran Maathz, keskustelu

19 18 rättyjä valintatekijöitä painottamalla saada haluamansa palveluntoimittajan 49. Hankintatoiminnan epäkohdat Merkittävänä epäkohtana on pidetty avoimen ilmoitusmenettelyn ulkopuolella olevien hankintojen suurta määrää ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä 50. Ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönti on koskenut usein terveys- ja sosiaalipalveluiden hankintoja. Epäkohtia on ilmennyt muun muassa terveydenhuollon kohdalla kun maakäräjien ja kuntien toimintaa on siirretty kilpailuttamatta niiden henkilöstölle 51. Myös julkisen sektorin yksiköiden kustannusten läpinäkymättömyys on luonut ongelmatilanteita julkisten palvelulaitosten ja yksityisen sektorin palveluntoimittajien kilpaillessa samoilla markkinoilla 52. Avointa kilpailutusta on myös vältetty ostamalla palveluita sopimuskauden aikana enemmän kuin alunperin oli sovittu. Hankintoja tehdään myös hankintalain vastaisesti suorina hankintoina eivätkä tinkimiskierrokset ole myöskään tuntemattomia 53. SAF tekemien yrityskyselyjen mukaan prosenttia yrityksistä on katsonut tulleensa hylätyiksi epäreilun kilpailun vuoksi. Eniten ongelmia on esiintynyt siivous-, muutto- taksi- ja rakennusaloilla. Hankintatoimikunnan väliraportti Julkisten hankintojen toimikunnan vuonna 1999 ilmestyneen väliraportin 54 mukaan erityisesti kuntien hankintayksiköt ovat soveltaneet joko tahallaan tai tahattomasti omia hankintasäännöksiä. Tehtyjen kyselytutkimusten mukaan syynä on monesti ollut hankintayksiköiden riittämättömät voimavarat, puutteellinen osaaminen hankintalain noudattamiseksi ja tarjouspyyntöjen puutteellisuus. Myös julkisten hankintamarkkinoiden toimivuuden seurantaa on haluttu Ruotsissa tehostaa ja lisätä sähköisten tiedonantomuotojen hyväksikäyttöä. 55 Julkisten hankintojen toimikunnan väliraportissa ehdotettiin, että nykyinen valtiollinen valvontaviranomainen (NOU) sulautettaisiin osaksi Kilpailuvirastoa (Konkurrensverket) ja uuden virasto nimeksi tulisi Kilpailu- ja hankintavirasto (Konkurrens- och upphandlingsverket). Uuden viraston tehtävänä olisi seurata aktiivisesti hankintalain toteutumista maassa. Viraston valvontatehtäviä laajennettaisiin myös huomattavasti, mikä edellyttäisi viraston voimavarojen lisäämistä. Toimikunnan väliraportin mukaan uudella Kilpailu- ja hankintavirastolla, toimialajärjestöllä (branschorganisation) tai yksittäisellä toimittajalla (leverantör) olisi oikeus nostaa kanne hankintayksikön hankintalain vastaisesta menettelystä lääninoikeudessa, jonka perusteella hankintayksikölle voitaisiin määrätä markkinasakko 56. Myös nykyisiä vahingonkorvaussäännöksiä on 49 Oscar Sohl (Hj Service Ab). 50 Vuosittain oikeusistuimissa käsitellään julkisiin hankintoihin liittyvää asiaa. Niistä on koskenut hankintasäädösten tulkintaongelmia, ja vasta korkeimman oikeuden päätökset ovat luoneet oikeuskäytäntöä. 51 Göran Maathz, keskustelu Tore Noren (Carema Ab), Göran Maathz ja Oscar Sohl (Hj Service Ab) / keskusteluja. 53 Rolf von Walden (Sveriges Rengöringstekniska Förbund SRTF), Göran Maathz. 54 Kommitten för offentliga upphandling: Effektivare offentliga upphandlingar - för fortsatt välfärd, trygghet och tillväxt, Svenska Kommunförbundet: Kommunernas marknadsutnyttjandet , Ehdotuksen mukaan markkinasakko voisi tulla kyseeseen seuraavissa tapauksissa: 1) hankintayksikkö tekee perusteetta suoran hankinnan, 2) laaditut valintakriteerit suosivat vain määrättyä tavaran- ja palveluntoimittajaa tai urakoitsijaa,

20 19 ehdotettu muutettavaksi ja valituksen määräaikoja pidennettäväksi kahteen vuoteen siitä, kun hankinta on tehty. Hankintalain uudistukset vuonna 2001 Vuoden 2001 alussa tuli voimaan joukko hankintalain muutoksia julkisten hankintojen toimikunnan väliraportin ehdotusten mukaisesti. Lakiuudistukset ulottuvat myös kynnysarvot alittaviin hankintoihin ja terveys- ja sosiaalipalveluihin. Hankintayksiköiden on nyt ilmoitettava avoimesti kaikki kynnysarvot alittavat hankintansa. Aiemmin näissä hankinnoissa tarjouspyynnöt on voitu toimittaa ilman avointa ilmoitusta suoraan määrätyille tavaran- tai palveluntoimittajia kuten Suomessa. Pääsääntöisesti tarjouspyynnöt on nyt julkaistava sähköisessä muodossa tai jossain muussa muodossa, joka johtaa riittävään avoimuuteen ja kilpailun toteutumiseen. Paikallislehdissä tai sähköisesti kunnan kotisivuilla ilmoittaminen ei välttämättä riitä toteuttamaan avoimuuden vaatimusta. Suoria hankintoja ilman avointa ilmoittelua voidaan kynnysarvon alittavissa hankinnoissa edelleen tehdä arvoltaan vähäisissä hankinnoissa ja erityistapauksissa: tapauksissa, joissa avoimen ilmoituksen perusteella ei ole saatu tarjouksia. Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on otettu käyttöön uusi kaksivaiheinen hankintamenettely (urvalsupphandling), joka muistuttaa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytössä olevaa rajoitettua menettelyä (selektiv upphandling). Kyseisessä menettelyssä on ensin avoin kysely (ansökningsinbjudan), missä halukkaat tahot voivat ilmoittautua tarjouskilpailuun 57. Tämän jälkeen tarjouspyynnöt toimitetaan rajoitetulle joukolle toimittajia. Hankintayksikön on julkaistava tieto ilmoittautumiskyselystä laajalle välittyvässä sähköisessä tiedonantokanavassa. Muut lakiuudistukset koskevat muun muassa hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia ja ehtoja (förfrågningskrav) sekä hankintoihin liittyviä raportointivaatimuksia (ökade dokumentationskrav). Varsinaiset tarjoukset voidaan toimittaa hankintayksiköille sähköisessä muodossa tietyin edellytyksin. Elinkeinoelämä on suhtautunut myönteisesti hankintalain toteutuneisiin uudistuksiin 58. Erityisesti avoimen ilmoitusvelvollisuuden on katsottu selkeyttävän pelisääntöjä ja vähentävän hankintojen suuntaamista määrätyille yrityksille. Hankintatoimikunnan loppuraportti Julkisten hankintojen toimikunnan väliraportissa esitetyt ehdotukset muun muassa Kilpailu- ja hankintaviraston perustamisesta, hankintaviranomaisten toimivaltuuksien laajentamisesta ja markkinasakon käyttöönotosta eivät ole toteutuneet toistaiseksi. Toimikunnan loppuraportti valmistui keväällä Loppuraportti sisälsi joukon uusia lainuudistusehdotuksia hankintamarkkinoiden kehittämiseksi. Monet loppuraportissa esitetyt ehdotukset ovat saaneet kriittisiä kannanottoja NOU:n ja elinkeinoelämän järjestöjen taholta. 3) ilmoitettuja valintakriteereitä on muuteltu jälkeenpäin hankintayksikön toimesta, 4) hankintayksikkö on hyväksynyt perusteetta myöhästyneenä saapuneen tarjouksen, 5) hankintayksikkö on laiminlyönyt avoimen ilmoitusvelvollisuuden, 6) toimittajaksi on hyväksytty tarjouksentekijä, joka lahjontaa ja muuta palkitsemistapaa hyväksikäyttäen on vaikuttanut hankintayksikön päätöksentekoon. 57 Ensimmäisen vaiheen on kestettävä vähintään kymmenen päivää ilmoituksen julkaisemisesta. 58 Tore Noren (Carema Ab), Oscar Sohl (HI Service Ab). 59 Kommitten för offentliga upphandlingar: Mera värde för pengar, 2001.

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy PALVELU- SETELI Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä tuota itse kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja vaan voi toimia yhteistyössä yksityisten palveluyritysten kanssa. Palveluseteli

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Palveluseteli vanhuspalveluissa

Palveluseteli vanhuspalveluissa Palveluseteli vanhuspalveluissa PALVELUSETELI VANHUSPALVELUISSA Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi hankkia palvelusetelillä hänelle

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot

Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot Yhteistoimintamallit tilastoissa Mehtonen 2011 Tilastointi yhteistoiminnan osalta Yleistä Yhteistoiminta käytössä laajimmin sos.- ja terveystoimessa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Anu Nemlander Mari Sjöholm 21.8.2015

Anu Nemlander Mari Sjöholm 21.8.2015 Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä päivähoidossa - tilanne vuoden 2015 toukokuussa Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysyksikkö 21.8.2015

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot