Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän selvitys"

Transkriptio

1 Selvitys 1 (47) Jari Salo Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän selvitys

2 Selvitys 2 (47) Jari Salo Sisällysluettelo Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän selvitys... 3 Selvitys käytössä olevista kuljetustilaus- ja toimitusketjujärjestelmistä... 4 Kysely sähköisistä toimintatavoista kuljetusasiakkaiden keskuudessa... 5 Sähköisen tiedonsiirron EDIFACT- ja XML sanomat ja niiden käyttö selvitykseen osallistuneissa kuljetusasiakasyrityksissä Sähköisten kuljetus/toimitusketjujärjestelmien käytön esteet Toimenpide-ehdotuksia sähköisen toimitusketjun käyttöönoton esteiden poistamiseksi Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketin kokoaminen Kuljetusalan EDIFACT ja XML sanomien sekä soveltamisohjeiden päivitys ja määrittely Rahtikirjanumeroinnin käyttöehdotus Toimitusketjuohjelmistolistan laadinta Alueelta laadittujen selvitysten ja projektien kartoitus Määrittelyjä Kuljetuksiin liittyvä viranomaistiedonvaihto LIITTEET Telematiikka-arkktehtuurin yleiskuvaus Selvityksessä tarkasteltava alue Kuljetusalan UN/EDIFACT -sanomien käyttö kauppatapahtuman vaiheen mukaan Luonnos - Kuljetus(tilaus)ohjelmistotaulukko Alueelta laadittuja selvityksiä ja projekteja Älyliikenne kyselyn kysymykset... 39

3 Selvitys 3 (47) Jari Salo Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän selvitys Selvitystehtävä ja taustaa Älyliikennestrategian toimitusketjutyöryhmän kokouksessa TIEKE sai tehtäväksi laatia suunnitelman, jonka avulla voidaan käynnistää selvitystyö toimitusketjun sähköistämisen haasteista, jotka nousivat esiin kokouksessa käydyssä keskustelussa. Työryhmän kokouksessa selvitystehtävän sisältöehdotus esiteltiin työryhmälle, joka hyväksyi selvityksen laadittavaksi tämän mukaisesti. Selvitystehtävän pääkohdat ovat: Käytössä olevat kuljetustilaus- ja toimitusketjujärjestelmät Rahtikirjanumeroinnin käyttöehdotus Aiempien alueen selvitysten ja määritysprojektien kartoitus Prosessin tarkastelu logistiikan telematiikka-arkkitehtuurin kannalta ja mahdollinen päivitys Läpinäkyvyys, avoimet ratkaisut ja EU-yhteentoimivuuden määrittely (tehtävän osalta) Kuljetuksiin liittyvän viranomaistiedonvaihdon selvitys Freightwise konferenssin tulosten sovittaminen työryhmän tavoitteisiin Samalla työryhmälle esiteltiin Ruotsin sähköisen toimitusketjun tilannetta verrattuna Suomen tilanteeseen sekä Ruotsissa tehtyjä päätöksiä, jotka tähtäävät sähköisen toimitusketjun ja sähköisten kuljetusasiakirjojen käytön edistämiseen. Tässä yhteydessä työryhmälle esiteltiin myös ehdotus rahtikirjojen yksilöivän numeroinnin käyttöönottamiseksi Suomessa. Selvitystehtävä on toteutettu sekä olemassa olevan kirjallisen materiaalin pohjalta, että henkilöhaastattelujen ja kyselyn avulla.

4 Selvitys 4 (47) Jari Salo Selvitys käytössä olevista kuljetustilaus- ja toimitusketjujärjestelmistä Selvityksessä piti määritellä toimitusketjussa ja kuljetustapahtumassa käytössä ja tarjolla olevat sähköiset työkalut, kuten standardit, sanomat, määrittelyt ja koodistot. sekä tehdä selvitys käytössä ja markkinoilla olevista logistiikkayritysten kuljetustilaus- ja toimitusketjujärjestelmistä. Selvitykseen sisältyy myös: käytettävien standardien ja standardin mukaisten sanomien määrittäminen sähköisten toimitusketjujärjestelmien käytön esteet mahdollinen toimitusketjuohjelmistolistan laadinta (tarvekartoitus) Kuljetustilaus- ja toimitusketjujärjestelmiin liittyvä kysely lähetettiin joukolle alan toimijoita, joilta saatujen vastausten perusteella on esitetty nykytilan kuvaus. Yleisesti voidaan todeta, että tarvittavat työkalut toimitusketjun sähköiseen tiedonsiirtoon ovat jo olemassa. Niiden soveltuvuudessa erilaisille ja erikokoisille kuljetusyrityksille ja niiden asiakkaille erilaisiin järjestelmä- ja toimintaympäristöihin on kuitenkin edelleen kehittämistarpeita. Selvityksessä olemassa olevat sanomat ja määrittelyt on pyritty liittämään Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa (FITS -julkaisu 20/2003) kuvattuihin prosesseihin (Liite 1). Selvitystä varten kuvattuja prosesseja on yksinkertaistettu ja selvityksessä on keskitytty kuljetustapahtuman osapuolten väliseen tiedonsiirtoon. Tämän vuoksi erityisesti kuljetustapahtuman suunnitteluun ja valmisteluun liittyviä prosessin vaiheita on jätetty pois, koska ne liittyvät usein osapuolten sisäisiin järjestelmiin tai kaupallisiin sopimuksiin ennen varsinaista kuljetustapahtumaa. On kuitenkin huomioitava, että suuri osa kuljetusprosessissa käytettävästä tiedosta syntyy kuljetettavan tuotteen myynnin ja oston yhteydessä. Rajapintojen yhteentoimivuuteen eri järjestelmien välillä on siis kiinnitettävä erityistä huomiota. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin lisäksi prosesseja ja käytettäviä sanomia on esitelty mm. EDI/OVT:n merkitys kuljetus- ja huolintayrityksissä kirjassa (LVM, 1996), Logistiikkaputken EDI hankkeessa (LVM-julkaisuja 37/1998) ja LIM - Logistics Interoperability Model dokumentissa (GS1, 2007). Käytettävät standardit ja standardin mukaiset sanomat Selvityksessä on ensisijaisesti keskitytty tunnistamaan ja esittelemään tarjolla olevia, sähköisen kuljetusketjun tarpeita varten laadittuja sanomia, koodistoja ja määrityksiä. Esitetyt sanomat, koodistot ja määritykset perustuvat suurimmalta osin kansainvälisiin standardeihin (ISO), kauppamenettelysuosituksiin (UN/CEFACT) tai yhteisesti sovittuihin kotimaisiin määrityksiin (sanomatyöryhmät/tieke). Suomessa kuljetusalan sanomina käytetään pääsääntöisesti EDIFACT -standardiin (ISO 7372) tai XML-standardiin (ISO TS /5 1 ) pohjautuvia sanomia. Tarjolla on myös toimialakohtaisten teollisuusstandardien mukaisia sanomia, kuten esimerkiksi Rosettanet, Papinet, Odette, ja GS1. 1 ISO TS : ebxml Collaborative Partner Profile Agreement ISO : ebxml Messaging Service Specification ISO : ebxml Registry Information Model ISO : ebxml Registry Services Specification ISO : ebxml Core Components Technical Specification, Version 2.01 on julkaistu ISO:n teknisinä spesifikaatioina, OASIS on julkaissut myös ISO/TS [6] ebbpss ebxml Business Process Specification Schema Technical Specification, mutta sitä ei ole toimitettu ISO:n julkaisuprosessiin

5 Selvitys 5 (47) Jari Salo Liikenneministeriön Kuljetusalan Sähköisen Liiketoiminnan työryhmä KSL, (aiemmin Kuljetusalan sanomatyöryhmä) on laatinut kuljetusalan EDIFACT-sanomien kotimaiset soveltamisohjeet kansainvälisten sanomasuositusten pohjalta. Soveltamisohjeiden mukaiset määrittelyt on otettu käyttöön useimmissa kuljetusyrityksissä, joissa hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa. Sanomien käytössä ja käyttötarkoituksissa on yrityskohtaisia eroja samoin kuin käytettävissä hakemistoversioissa. Eräiden sanomien sisältö ja rakenne mahdollistavat niiden käytön erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kuljetusliikkeet käyttävät IFTMIN -sanomaa melko yleisesti myös kuljetustilauksen välittämiseen, vaikka kuljetustilaukselle on määritelty suomalaiset soveltamisohjeet IFTMBF sanomaan. Vaikka sanomien rakenne ja tietosisältö mahdollistavatkin käytön erilaisiin tarkoituksiin, vaihteleva käyttötapa saattaa aiheuttaa haasteita ja lisätyötä yhteentoimivuudessa. Usein käytetty hakemistoversio on D.96, vaikka soveltamisohjeita on tehty uudempiinkin hakemistoihin. Käytössä on edelleen myös D.91 hakemiston mukaisia sanomia. On kuitenkin todettava että hakemistot ovat pääsääntöisesti alaspäin (uudemmasta vanhempaan) yhteensopivia, mutta uudemmissa sanomahakemistoissa voi olla elementtejä ja erityisesti koodistoja tai yksittäisiä koodiarvoja, joita ei sisälly vanhempiin versioihin. Kysely sähköisistä toimintatavoista kuljetusasiakkaiden keskuudessa Kyselyn toteutus Kuljetusasiakkaiden sähköisten toimintatapojen ja sanomien käyttötilanteen selvittämiseksi työryhmä toteutti verkkokyselyn, jossa kysely lähetettiin lähes 2500:lle eri toimialoilla toimivalle kuljetusliikkeen asiakasyritykselle. Vastauksia (osittain tai kokonaan täytettyjä) saatiin lähes 350 kappaletta, mitä voidaan pitää melko tyydyttävänä tuloksena tämän tyyppiselle kyselylle. Kyselyn toteutus aloitettiin syyskuussa kysymysten laadinnalla, Kysely lähetettiin lokakuun puolivälissä ja vastauksia kerättiin marraskuun puoliväliin asti. Työryhmä laati kysymykset sekä määritteli kyselyn kohderyhmät (toimialat) ja vastaajaprofiilit (vastaajien tehtävä yrityksessä). Vastaajat valittiin ositetulla otannalla yritysrekisteristä (Fonecta Finder) kattaen eri toimialoja teollisuuden ja kaupan alueilta. Lisäksi lähetettiin vielä kohdennettuja kyselyjä EK:n liittojen logistiikkavastuuhenkilöiden kautta. Kysely pyrittiin kohdistamaan tavanomaisia kuljetusdokumentteja käyttäviin toimialoihin, kuten tukku- ja vähittäiskauppa, elintarvike-, elektroniikka-, kemian-, metalli- ja rakennusteollisuus. Tästä syystä bulkkitavaran kuljetukset, kuten maansiirto- ja puutavarakuljetukset, rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Vastaajaksi valittiin yrityksissä tehtävänimikkeiden perusteella tavanomaisesti kuljetuksista vastaavat henkilöt, erityisesti pyrittiin vielä tavoittamaan sähköistä tiedonsiirtoa tuntevia henkilöitä. Vastaajien tehtävänimikkeistä yleisimmät olivat tuotantopäällikkö, hankinta- tai ostopäällikkö sekä logistiikkapäällikkö/logistiikkavastaava.

6 Selvitys 6 (47) Jari Salo Vastausten analysointi Kyselyssä tiedusteltiin sähköisten toimintatapojen ja sanomien käyttöä kuljetus-, lähetys- ja toimitustietojen siirtämisessä kuljetusasiakkaitten ja kuljetusyritysten välillä. Toimintokohtaisesti käytettävien sanomien tiedot löytyvät sivulla 19 olevasta talukosta: Sähköisen tiedonsiirron EDIFACT- ja XML sanomat ja niiden käyttö selvitykseen osallistuneissa kuljetusasiakasyrityksissä. Selvityksessä kuljetusasiakkailta kysytyt kysymykset on esitetty liitteessä 5. Kysymyskohtaiset tulokset ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Sähköisten toimintatapojen käytön, kuljetus-, lähetys- ja toimitustietojen siirtämisessä, lisäksi kysyttiin niiden käytön syitä ja esteitä sekä etuja ja haittoja. Samat kysymykset esitettiin vastaajille myös lähetys- ja toimitustietojen osalta. Seuraavassa on tiivis yhteenveto kyselyn vastauksista teollisuudenaloittain luokiteltuna. Seuraavissa kuvissa lähetystiedoilla tarkoitetaan rahtikirjadokumenttia tai rahtikirjan tietojen välittämiseen käytettyä sanomaa ja toimitustiedoilla vastaanottajan kuittaustietoja tai kuljetuksen tilan ilmoittamiseen käytettyä sanomaa. On myös huomattava, että kun samassa kuvassa esitetään erilaisia sähköisiä toimintatapoja, kuten sanomat ja Internet-palvelu, niitä ei tule verrata toisiinsa vaihtoehtoisina toimintoina. Kuva sinällään esittää toimintatavan sisäistä jakaumaa. Sanomien ja Internet-palvelun käyttäjäryhmät ovat erilaisia, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei ole syytä vetää sanoma- ja Internet-palvelujen paremmuudesta toisiinsa nähden. Kuvasta ainoastaan selviää tietyn toimintatavan käytön yleisyys Teollisuudenalojen vertailussa sähköisen toimintatavan käyttö on yleisintä elintarviketeollisuuden piirissä, kemianteollisuuden lähetystietojen (rahtikirja) kohdalla olevasta piikistä huolimatta. Muiden teollisuudenalojen ja konepajojen sähköisten toimintatapojen käyttöasteet ovat varsin vaatimattomat. Syynä elintarviketeollisuuden sähköisen toimintatavan käyttöön voidaan nähdä toimialan nopearytmisyys ja pääasiallisena asiakaskuntana olevien kaupan keskusliikkeiden muita toimialoja suurempi sähköisen toimintatavan käyttöaste ja vastaavan toimintatavan edellyttäminen myös yhteistyökumppaneilta. Toimitustiedot Lähetystiedot Kuljetustilaus 3,0 4,1 7,6 5,3 5,5 10,5 13,7 10,9 11,1 22,2 21,1 26,3 Muut teollisuudet (vastaajen k.a. määrä 135) Kemianteollisuus (vastaajen k.a. määrä 26) Elintarviketeollisuus (vastaajen k.a. määrä 29) Konepajateollisuus (vastaajen k.a. määrä 72) prosenttia vastanneista

7 Selvitys 7 (47) Jari Salo Kuva 1. Kuljetustilausten, toimitustietojen ja lähetystietojen välittämisen sähköisten toimintatapojen käytön teollisuusalakohtaisten prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Kun verrataan teollisuuden ja kaupanalan sähköisten toimintatapojen käyttöä, voidaan kaupanalan pienemmästä vastaajamäärästä huolimatta todeta sen olevan jotakuinkin prosentuaalisesti yhtä suuri varsinkin lähetystietojen osalta. Kaupanalan nopearytmisyys näkyy selvästi kuljetustilauksen ja erityisesti toimitustietojen (toimituskuittaus/kuljetuksen tilanne) osalta, koska toimitustarve on normaalisti päivittäistä ja toiminta perustuu vakiotoimituksiin. Samoin toimituksen kuittaus tulee usein toimitusvirheilmoituksen muodossa, jolloin normaalia toimituskuittausta ei käytetä. Yleisesti voidaan todeta, että niin teollisuuden kuin kaupankin aloilla on runsaasti parantamisen varaa sähköisten toimintatapojen käyttöasteessa. Toimitustiedot 0,0 5,9 Lähetystiedot 15,5 14,9 Kaupanalat (k.a. 76 vastaajaa) Kuljetustilaus 3,4 7,1 Teollisuudenalat (200 vastaajaa) prosenttia vastanneista Kuva 2. Kaupan ja teollisuuden alalla kuljetustilauksen, toimitustietojen ja lähetystietojen välittämisessä hyödynnettyjen sähköisten sanomien käytön prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Kuljetustilaus Kuljetustilauksen tekotapojen osalta yleisin on puhelintilaus ja seuraavana vakionouto. Sähköisistä toimintatavoista yleisin on kuljetusyrityksen tarjoaman Internet palvelun kautta tapahtuva tilaus. EDIFACT- tai XML sanomalla tehty kuljetustilaus on selvästi harvinaisempi. Puhelintilaajien toimintatapavalintaa ohjaavat kiireellisyys, ennakoimattomuus ja poikkeamat sekä satunnainen kuljetustarve. He näkevät toimintatavan etuina vuorovaikutteisuuden: joustavuus, välitön vahvistus ja tarvittavien ohjeiden antamismahdollisuus. Haittoina nousevat esiin tavoitettavuusongelmat, ajankäyttö ja dokumentaation puute. Vakionoutoa käyttävillä yrityksillä toimintatapaan vaikuttaa ennen kaikkea toimitusrytmin säännönmukaisuus ja toistuvuus. Etuina ovat ennustettavuus ja mahdollisuus ilmoittaa asiakkaalle täsmällinen toimitusaika sekä kuljettajan osaaminen. Heikkouksina vastaajat näkevät joustamattomuuden, vaihtelevien noutoaikojen aiheuttamat ongelmat sekä joskus hintakilpailun puutteen. Vaikka sähköpostilla tehty tilaus voitaisiinkin laajasti ottaen tulkita sähköisellä toimintatavalla tehdyksi tilaukseksi, se ei kuitenkaan tarjoa sähköisen toimintatavan etuja, vaan se eroaa

8 Selvitys 8 (47) Jari Salo puhelintilauksesta ainoastaan siinä, että sähköpostitilauksesta jää dokumentaatio, josta tilaus voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kuljetusyrityksessä ja usein myös tilaajayrityksessä tilaustiedot joudutaan vielä kirjaamaan manuaalisesti muualle järjestelmään. Sähköpostitilauksen haittoina nähdään tilaamisen hitaus, määrämuotoisuuden puute (tarvittavat tiedot) sekä epävarmuus vastaanotosta. Tavoitteena onkin päästä mahdollisimman pitkälti eroon puhelin-, sähköposti- ja telefax tilauksista ja siirtyä käyttämään aidosti sähköisiä toimintatapoja. Muu, mikä? 1,9 Tilaamme faksilla 1,0 Tilaamme sähköpostilla 14,3 Tilaamme kuljetukset puhelimella 34,0 Tilaamme käyttämällä kuljetusyrityksen Internet- palvelua Lähetämme kuljetustilauksesta sähköisen sanoman (EDIFACT, XML) kuljetusyritykselle Olemme sopineet vakionoudosta tiettynä ajankohtana, emme yleensä tilaa kuljetusta 4,2 18,6 26, prosenttia vastanneista Kuva 3. Yritysten käyttämien kotimaankuljetusten tilaamistapojen prosenttijakauman pylväsdiagrammi. Tärkeimmiksi syiksi sähköisen kuljetustilauksen käyttöön vastaajat ilmoittivat ennen kaikkea helppouden, joustavuuden ja varsinkin sanomien osalta myös laadun. Internet-palvelujen käytön syistä helppous korostuu vieläkin enemmän kuin sanomien käytössä. Muu syy 10,0 12,5 Turvallisuus 5,6 18,8 Riittävä laatu 20,0 43,8 Joustavuus Edullisuus 22,2 25,0 32,2 37,5 Internet-palvelu Sanomat Helppous 75,6 75, prosenttia vastanneista

9 Selvitys 9 (47) Jari Salo Kuva 4. Internet-palvelun ja sanomien avulla tapahtuvan kuljetustilauksen välityksen käytön syiden prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Sähköisen kuljetustilauksen käytön etuina vastaajayritykset eri toimialoilta näkevät vaivattomuuden, virheettömyyden ja tehokkuuden. Sähköisen toimintatavan edut tulevat useimmiten esiin, kun perusinvestointi on tehty ja riittävä tottumus sähköisten menettelyjen käytössä on saavutettu. Nämä edut vastaavat varsin hyvin yleisiä, muissakin tutkimuksissa saatuja tuloksia sähköisen toimintatavan eduista. Muu 6,8 6,3 Virheettömyys 25,0 50,0 Vaivattomuus 62,5 81,8 Internet-palvelu Tehokkuus 35,2 43,8 Sanomat Edullisuus 20,5 18, prosenttia vastanneista Kuva 5. Sähköisen kuljetustilauksen käytön etujen prosenttijakauman pylväsdiagrammi Suurimmiksi heikkouksiksi sähköisen kuljetustilauksen käytössä nähtiin monimutkaisuus, virhealttius ja hitaus. Kustannuksia ei juurikaan tunnistettu heikkoudeksi. Sähköisen kuljetustilauksen käytön esteiksi yritykset ilmoittivat varsin laajan kirjon erilaisia syitä. Yleisin syy oli se, että yrityksellä ei ole tietoa tai osaamista sähköisistä toimintatavoista tai yrityksen nykyiset järjestelmät eivät tue sähköisen kuljetustilauksen tekemistä. Muista syistä ylivoimaisesti yleisin oli se, että yritys ei näe tarvetta kuljetusten sähköiselle tilaamiselle. Tähän saattaa liittyä useita muita taustavaikuttimia, joista eniten mainittuja olivat pienet volyymit ja kuljetustarpeen satunnaisuus. Toisaalta syynä ilmoitettiin myös tarpeiden säännöllisyys, jolloin voidaan jo puhua vakionoudosta. Joukko vastaajia ilmoitti myös, että ei ole olemassa mitään erityistä syytä olla käyttämättä sähköistä toimintatapaa.

10 Selvitys 10 (47) Jari Salo Muu syy 18,0 Ei estettä 7,0 Ei tarvetta 5,0 Tiedon puute 43,9 Järjestelmät eivät tue 31,2 Kustannukset 7, prosenttia vastanneista Kuva 6. Sähköisen kuljetustilauksen käyttämättömyyden syiden prosenttijakauman pylväsdiagrammi Rahtikirja (lähetystieto) Yli puolessa kotimaankuljetuksista käytetään edelleen käsin täytettyä rahtikirjaa. Positiivinen seikka tässä on se, että lähes kaikki vastanneet yritykset käyttävät standardinmukaista rahtikirjaa. Kansallisen, yksilöivän rahtikirjanumeroinnin käyttö ei ole läheskään yhtä yleistä kuin standardirahtikirjan käyttö. Kuitenkin selvästi yli puolet vastaajayrityksistä käyttää myös yksilöivää rahtikirjanumerointia. Suurin syy yksilöivän rahtikirjanumeroinnin käyttämättömyyteen on, että sille ei ole nähty tarvetta. Joillakin vastaajista järjestelmä tuottaa rahtikirjanumeron, jotkut taas käyttävät kuljetusliikkeen rahtikirjanumeroita, jotka useimmissa tapauksissa lienevät yksilöiviä. Noin neljännes vastaajista ilmoitti käyttävänsä rahtikirjatietojen toimittamiseen kuljetusyrityksen Internet-palvelua. Runsas kymmenen prosenttia toimittaa tiedot sähköisesti sanomamuodossa. Kuten kuljetustilauksenkin välityksessä jotkut yritykset lähettävät rahtikirjatietonsa sähköpostilla, telefaksilla tai jopa puhelimitse. Tavoitteena olisi mahdollisimman pitkälle päästä eroon ei-standardimuotoisten rahtikirjojen käytöstä ja toimitustavoista, kuten sähköpostista, fakseista ja puhelimella toimitettavista rahtikirjatiedoista. Sen sijaan yrityksiä olisi syytä ohjata käyttämään standardimukaisia ja sähköisiä esitystapoja, kuten sanomia tai kuljetusliikkeiden Internet palveluja. Reilusti yli puolet kuljetusasiakkaista ei ole ilmoituksensa mukaan edes tutustunut sähköisen toimintatavan mahdollisuuksiin, joten on olemassa selkeä tarve tiedottaa sähköisistä toimintatavoista ja järjestää kuljetusasiakkaille mahdollisuuksia tutustua niihin.

11 Selvitys 11 (47) Jari Salo Käytämme muita lähetystapoja, mitä? Välitämme tiedot faksilla Välitämme tiedot sähköpostilla Välitämme tiedot puhelimella 2,9 0,9 3,2 0,9 Täytämme paperirahtikirjan ja luovutamme sen kuljettajalle 56,2 Ilmoitamme käyttämällä kuljetusyrityksen Internet- palvelua Lähetämme lähetystiedoista sähköisen sanoman (EDIFACT, XML) kuljetusyritykselle 11,0 24,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Kuva 7. Rahtikirjan (lähetystiedot) lähetystapojen prosenttijakauman pylväsdiagrammi Sähköisesti rahtikirjatietoja toimittavat kuljetusasiakkaat ilmoittivat tärkeimmiksi syiksi sähköisen toimintatavan helppouden, joustavuuden, laadun sekä edullisuuden. Joustavuus ja edullisuus ovat Internet-palvelun etuja helpouden jälkeen. Sanomapuolella laatu ja käyttökelpoisuus ovat helppouden jälkeen merkittavimmät syyt nykyiselle toimintatavalle. Muu syy Ei tarvetta muuttaa Turvallisuus 7,4 7,4 11,1 9,9 14,8 29,6 Riittävä laatu Joustavuus 22,2 29,6 29,6 38,3 Internet-palvelu Sanoma Edullisuus 14,9 28,4 Helppous 61,7 59, prosenttia vastanneista Kuva 8. Sähköisen rahtikirjan (lähetystiedot) käytön syiden prosenttijakauman pylväsdiagrammi Sähköisten toimintatapojen yleisistä eduista vaivattomuus ja tehokkuus ovat selvästi merkittävimmät. Näiden lisäksi sanomien eduista esiin nousee virheettömyys ja Internet palvelujen osalta edullisuus. Suurimmiksi heikkouksiksi sähköisen rahtikirjan osalta mainitaan erityisesti järjestelmävaatimukset sekä poikkeamien ja muutosten hallinnointi.

12 Selvitys 12 (47) Jari Salo Muu 2,6 0,0 Virheettömyys 22,1 33,3 Vaivattomuus 63,0 71,4 Internet-palvelu Tehokkuus 44,2 48,1 Sanomat Edullisuus 24,7 18, prosenttia vastanneista Kuva 9. Sähköisen rahtikirjan (lähetystiedot) käytön etujen prosenttijakauman pylväsdiagrammi Sähköisen rahtikirjan käyttöön siirtymisen esteistä kuljetusasiakkaat mainitsivat, kuten kuljetustilauksenkin osalta, tiedonpuutteen ja järjestelmätuen puuttumisen. Rahtikirjan osalta järjestelmätuen puute koettiin lähes yhtä merkittäväksi kuin tiedonpuute. Huomioon otettava seikka on myös kuljetusliikkeen puuttuva valmius ottaa vastaan sähköisiä asiakirjoja. Tämä koskee erityisesti pienempiä kuljetusliikkeitä ja niiden olisikin hyvä parantaa sähköisiä valmiuksiaan kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja palvelun parantamiseksi. Muiden sähköisen rahtikirjan käytön esteiden osalta pätevät samat syyt kuin kuljetustilauksessakin eli yritys ei näe tarvetta sähköisen rahtikirjan käytölle, pienet volyymit ja kuljetustarpeen satunnaisuus. Joukko vastaajia ilmoitti myös rahtikirjan osalta, ettei niillä ole mitään erityistä syytä sähköisten toimintatapojen käyttämättömyyteen. Muu syy 21,1 Kuljetusliike ei ota vastaan sähköisia asiakirjoja 25,0 Tiedon puute sähköisestä tiedonsiirrosta 38,9 Nykyjärjestelmä ei tue sähköisiä asiakirjoja 38,3 Kustannukset 9, prosenttia vastanneista Kuva 10. Sähköisen rahtikirjan käytön suurimpien esteiden prosenttijakauman pylväsdiagrammi

13 Selvitys 13 (47) Jari Salo Rahtikirjaan liittyvien kysymysten yhteydessä tiedusteltiin myös standardinmukaisen kolliosoitelapun käytöstä. Standardinmukaista kolliosoitelappua käyttää niukasti yli puolet vastaajayrityksistä, mikä on selvästi pienempi osa kuljetusasiakkaista standardirahtikirjan käyttäjiin verrattuna. Syinä käyttämättömyyteen toistuvat tässäkin se, että standardimuotoiselle kollilapulle ei ole tarvetta tai että yrityksellä on oma kollilappu, joka saattaa kuitenkin olla standardinmukainen vastaajan sitä tiedostamatta. Joissakin yrityksissä järjestelmä tuottaa kollilapun, jolloin se suurella todennäköisyydellä on standardinmukainen. Myös tiedonpuute ja standardin tuntemisen puute mainitaan usein syinä käyttämättömyydelle. Toimitustieto (tilannetieto) Toimitustiedon (kuljetuksen tilannetieto/status) välittäminen näyttäisi olevan kaikista tiedustelluista sähköisen toimintatavan vietovirroista vähiten käytetty ja siten myös todennäköisesti heikoimmin hyödynnetty. Ne yritykset, jotka tietoa käyttävät, seuraavat toimitustilannetta pääsääntöisesti kuljetusyrityksen tarjoamasta Internet palvelusta. Vain murto-osa yrityksista saa toimitustiedon sanoman avulla. Myös sähköpostia ja puhelinta käytetään toimitustiedon lähettämiseen sanomia enemmän. Valtaosa yrityksistä ei kuitenkaan käytä lainkaan toimitustietojen seurantaan tarkoitettuja palveluita. Monista vastauksista kuitenkin kuultaa läpi ajatus ja näkemys siitä, että tarve toimitustiedon välittämiselle ja hyödyntämiselle on olemassa. Myös toimitustiedon käyttö on laajenemassa. Emme käytä tällaista palvelua 45,4 Toimitustieto saadaan muulla tavalla Tieto saadaan sähköpostilla 8,4 10,4 Tieto saadaan tekstiviestillä 2,0 Tieto saadaan puhelimitse 8,0 Katsomme kuljetusliikkeen Internet-palvelusta 35,7 Kuljetusliike palauttaa tiedon sanomalla 4, prosenttia vastanneista Kuva 11. Toimitustiedon vastaanottotavan prosenttijakauman pylväsdiagrammi Kuljetusasiakkaat ilmoittivat, etteivät he käytä toimitustiedon siirrossa sanomia eivätkä muita sähköisiä toimintatapoja koska tarvetta tällaiseen tietoon ei ole tai kukaan ei ole ehdottanut sähköisten toimintatapojen käyttöä. Muutamat vastaajat kertoivat, että järjestelmää ollaan rakentamassa ja/tai toimitustiedon seurantaan siirrytään myöhemmin. Seurantatiedon tarpeen kasvua kuvastivat hyvin myös kuljetusasiakkaiden vastaukset kysymykseen, jolla tiedusteltiin, haluaisivatko he tarvitessaan kopion vastaanottajan kuittauksesta vastaanottaakseen sen Internet-palvelun kautta. Yli 70 % yrityksistä olisi halukas saamaan kyseisen tiedon sitä tarvitessaan.

14 Selvitys 14 (47) Jari Salo Emme halua 25,0 Kyllä 75, prosenttia vastanneista Kuva 12. Kysymyksen Haluaisitteko saada tarvittaessa kopion vastaanottajan kuittauksesta Internet palvelun kautta vastausten prosenttijakauman pylväsdiagrammi Yleiset valmiudet sähköiseen asiointiin Kuljetusasiakkailta tiedusteltiin myös heidän yleisiä valmiuksiaan sähköisten toimintatapojen käyttöön ja odotuksista sähköisten palvelujen kehittämiselle. Suurimassa osassa yrityksien logistiikkajärjestelmistä on mahdollisuus ja rajapinta sähköiseen tiedonsiirtoon. Valmiuden olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita, että sitä hyödynnettäisiin kuljetustoiminnassa. Ei 39,9 Kyllä 60, prosenttia vastanneista Kuva 13. Kysymyksen Onko yrityksenne käyttämässä logistiikkajärjestelmässä valmiudet sähköiseen tiedonsiirtoon (esim. XML/EDIFACT) vastausten prosenttijakauman pylväsdiagrammi

15 Selvitys 15 (47) Jari Salo Suurimmassa osassa yrityksiä ei sanomavälitystä käytetä muissakaan toiminnoissa. Vastaajayrityksistä kuitenkin noin kolmanneksessa käytetään EDIFACT- tai XML-muotoista tiedonsiirtoa joissain toiminnoissa. Kyllä 33,0 Ei 67, prosenttia vastanneista Kuva 14. Kysymyksen Käytetäänkö yrityksessänne sanomavälitystä (esim. XML, EDIFACT) muissa kuin kuljetustoiminnassa? vastausten prosenttijakauman pylväsdiagrammi Niissä yrityksissä, joissa sähköistä tiedonsiirtoa käytetään myös muissa toiminnoissa, yleisimmät käyttökohteet ovat laskutus, osto ja myynti. Tuotanto 2,0 Ennusteet 3,0 Osto/tilaus 22,0 Myynti 19,0 Laskutus (osto/myynti) 20, prosenttia vastanneista Kuva 15. Kysymyksen Missä muissa kuin kuljetustoiminnoissa yrityksessänne käytetään sähköistä tiedonsiirtoa (XML/EDIFACT) vastausten prosenttijakauman pylväsdiagrammi Kuljetusasiakkaitten kehitystoiveita Kyselyssä tiedusteltiin kuljetusasiakasyritysten toiveita heidän ja kuljetusyritysten välisen sähköisen tiedonsiirron kehittämisestä. Seuraavassa on esitetty tiivistettynä kuljetusasiakkaiden yleisimmät toiveet:

16 Selvitys 16 (47) Jari Salo Millaista kehitystä toivotte yrityksenne ja kuljetusliikkeen väliseen sähköiseen tiedonsiirtoon? Seuranta, poikkeamatieto, tiedonsaanti mittarointiin, reaaliaikaisuutta seurantaan Helppous, luotettavuus ja joustavuus Luku ja tunnistelaitteet kuljetuskalustoon Tietojen harmonisointia (eri toimintoihin), rajapintojen standardisointi Kuittaukset sähköisesti, varaumien teko Sähköinen toimintapa myös pienille kuljetusliikkeille Sähköinen rahtikirja, muutokset rahtikirjaan sähköisesti Kehityksen vastuunjako keskitettävä Mitkä logistiikan sähköiset palvelut/toimintatavat olisivat eduksi yrityksenne liiketoiminnalle? Helpot ja nopeat kuljetusasiakirjat suoraan järjestelmästä (esim. toiminnanohjaus) Kuljetusten tilaus Rahtilaskut Seuranta (integrointi, reaaliaikaisuus, kuittaukset) Raportointi EDI -yhteydet, standardisanomat Kuljetusten markkinapaikka, pörssi Kuljetusalan sanomatyöryhmän määrittelemät suomalaiset soveltamisohjeet EDIFACT sanomille: Seuraavassa esitetyille sanomille on laadittu suomalaiset soveltamisohjeet, jotka ovat saatavilla TIEKE:n Verkottaja palvelusta Kuljetuksen aikataulu- ja saatavuuskysely ja kyselyn vastaus: IFTSAI D.96B (FI0078) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetusvaraus: IFTMBP D.96B (FI0044) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje (lastitilan alustavaa varaamista varten) Kuljetustilaus: IFTMBF D.96B (FI0076) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetustilausvahvistus (myös varausvahvistus) IFTMBC D.96B (FI0077) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetussanoma: IFTMIN D.96B (FI0080) Kuljetus- ja huolintaohjeiden välittämiseen tavaran lähettäjältä kuljetus- tai huolintaliikkeelle. Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Ohjeiden välittämisen lisäksi sanomaa voidaan käyttää myös rahtikirjana ja manifestina. 2 suluissa soveltamisohjeen kotimainen ID

17 Selvitys 17 (47) Jari Salo Suurin osa sanoman segmenteistä on valinnaisia, joten elementtien ja koodien käytöstä on sovittava tarkasti osapuolten kesken. IFCSUM D.91.1 (FI0013) Välitetään lähinnä rahtikirjatietoja. Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Lähtö- ja saapumisavisointi: IFTMAN D.96B (FI0083) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetustilanne: IFTSTA D.96B (FI0043) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetuksen tila: IFTMCS D.96B (FI0087) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetus- ja huolintalasku: INVOIC D.93A (FI0073)/D.96A (FI0074) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Rakenteellisesti yhdenmukainen kaupan alan INVOIC-sanoman kanssa. Kuittaussanomat (yleiset sanomat) CONTRL V.2 D.93 (FI0051) Muunnostason (syntaksitason) kuittaus muille sanomille. Kansainvälisen sanoman soveltamisohje APERAK (FI0088) Ohjelmistotason kuittaus muille sanomille saapumisesta vastaanottajan järjestelmään. Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Kuljetusalan sanomatyöryhmän määrittelemät suomalaiset ebxml-pohjaiset sanomamäärittelyt ja soveltamisohjeet: VALO -lasku (vaihto-omaisuus ja logistiikkalasku) Kuljetusvaraus ja kuljetustilaus (KuljetusXML projekti) UBL versio 2.0 sisältää seuraavat kuljetusalan sanomat: Bill Of Lading Forwarding Instruction Freight Invoice Transportation Status Waybill (FI1020) Näistä Waybill -sanomaan on laadittu suomalainen soveltamisohje TIEKEn organisoimassa UBL ja UNeDocs sekä niiden käyttö business-prosesseissa hankkeessa. UN/CEFACT on myös laatimassa kansainvälisiä ebxml-sanomasuosituksia: Transport Status Reporting Transport Instructions Dangerous Goods Declaration Waybill (including Road CMR, Railways CIM, Maritime Bill of Lading.)

18 Selvitys 18 (47) Jari Salo Edellä mainittujen ebxml -sanomasuositusten toteutusaikataulu on UN/CEFACTin kuljetustyöryhmän kokouksessa Soulissa heinäkuun alussa päivitetyn tiedon mukaan: Kuljetustilannesanoma valmistuu vuoden 2010 lopulla, kuljetusohjeet, vaarallistenaineiden ilmoitus ja rahtikirja vuoden 2011 puoliväliin mennessä. Sähköisen tiedonsiirron (EDIFACT sanomat) käyttöä kuljetustapahtuman eri vaiheissa on esitelty myös Kuljetusalan sähköisen liiketoiminnan työryhmän (KSL) vuonna 2001 julkaiseman esitteen Tehoa ja vauhtia kuljetuksiin sisältämässä kaaviossa. Liite 2 Logistiikkaputken EDI -projekti esitteli jo vuonna 1998 kuljetusketjun sähköisen tiedonsiirron sen hetkistä tilannetta ja visiota kuljetusketjun tulevaisuudesta tiedonsiirron ja sähköisten asiakirjojen eli sanomien osalta. Tämän projektin tuloksia on käytetty mm. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin pohjamateriaalina. Seuraavassa on esimerkki UBL kuljetustilaussanoman prosessimallista. Prosessin kuvaus on yksinkertaistettu. Kuljetustilan ostaja Rahdin kuljettaja Kuljetustilauksen luonti Kuljetustilauksen lähetys Kuljetustilauksen vastaanotto Kuljetustilauksen käsittely Kuljetustilaus hyväksytään Kuljetustilauksen vastaanoton ilmoittaminen Kuljetustilaus hylätään Kuljetustilaus Hylkäyskäsittely Kuljetustilauksen vahvistaminen Kuva 16. Kuljetustilauksen prosessikaavio (INTMOD2009 -projekti) GS1 on myös määrittelemässä omia logistiikkasanomiaan, jotka EANCOM-sanomien osalta on harmonisoitu UN/CEFACTin EDIFACT-syntaksin tai ebxml:n kanssa. GS1:n nykyinen kuljetusxml konsepti on nimeltään BRAD (Business Requirement Analysis Document).

19 Selvitys 19 (47) Jari Salo Suomessa EDIFACT -soveltamisohjeet on laadittu huomioonottaen GS1 EANCOM sanomien käyttömahdollisuus. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on listattu olemassa olevat sähköisen tiedonsiirron EDIFACT- ja XML sanomat, sekä muita sähköistä kuljetusketjua tukevia asiakirjoja ja määrittelyjä. XML-muotoisten sanomien osalta on esitetty myös ennusteita tulevasta.

20 Selvitys 20 (47) Jari Salo Sähköisen tiedonsiirron EDIFACT- ja XML sanomat ja niiden käyttö selvitykseen osallistuneissa kuljetusasiakasyrityksissä Vaihe EDIFACT- Sanomat XML-sanomat (UBL, ebxml) Sanomia/sähköistä tiedonsiirtoa tukevat Suunnittelu Lähetys Kuljetuksen aikataulu- ja saatavuuskysely ja kyselyn vastaus: IFTSAI D.96B (FI0078) Kv sanoman soveltamisohje Kuljetusvaraus: IFTMBP D.96B (FI0044) Kv sanoman soveltamisohje (lastitilan alustavaa varaamista varten) Kuljetustilaus: IFTMBF D.96B (FI0076) Kv sanoman soveltamisohje IFTMIN D.93A (FI0080) (käytetään myös kuljetustilauksena) Kv sanoman soveltamisohje Kuljetustilaus A (lastitilanvaraus) soveltamisohje 2.0 draft, UBL versio 1.0 mukaan. Rakenne on muutettu vastaamaan mahdollisimman pitkälle UN/CEFACTharmonisointiryhmän määrittelemiä komponentteja Kuljetustilaus B soveltamisohje 2.0 draft, UBL versio 1.0 mukaan. Rakenne on muutettu vastaamaan mahdollisimman pitkälle UN/CEFACT harmonisointiryhmän määrittelemiä komponentteja dokumentit ja määrittelyt Kyselyn tulokset (käytettävät sanomat) IFTMBF (6 kpl), IFTMBP, IFTMIN

21 Selvitys 21 (47) Jari Salo Kuljetustilausvahvistus (myös varausvahvistus) IFTMBC D.96B (FI0077) Kv sanoman soveltamisohje Kuljetustilausvahvistus soveltamisohje 2.0 draft, UBL versio 1.0 mukaan. Rakenne on muutettu vastaamaan mahdollisimman pitkälle UN/CEFACT harmonisointiryhmän määrittelemiä komponentteja Lähetysluettelo/kuormakirja Viivakoodi /RFID DESADV D.00A (FI0089) Kv. sanoman soveltamisohje Standardoitu kolliosoitelappu -opas (FITS 27/2003) DESADV(12 kpl), IFTMIN, IFCSUM, PRIDES, IFTMAN Kuljetus Kuljetussanoma: IFTMIN D.96B (FI0080) Kv sanoman soveltamisohje (Kuljetus ja huolintaohje, jota voidaan käyttää myös rahtikirjana ja manifestina) IFTMAN D.96B (FI0083) (lähtöavisointi) Kv sanoman soveltamisohje IFCSUM 91.1 (FI0013) Kv sanoman soveltamisohje (välitetään lähinnä rahtikirjatietoja) FI1020-UBL-20-Waybill-xsd ebxml rahtikirja tulossa alkuvuodesta 2011 (UN/CEFACT TBG3) Rahtikirjasanoman rakenteen ja tietosisällön vastaavuustaulukko EDIFACT IFCSUM D.99B - sanoman ja UBL 2.0 Waybill -sanoman välillä

22 Selvitys 22 (47) Jari Salo Välikäsittely Kuljetustilanne: IFTSTA D.96B (FI0043) Kv sanoman soveltamisohje IFTMCS D.96B (FI0087) Kansainvälisen sanoman soveltamisohje Vastaanotto Saapumisilmoitus: IFTMAN D.96B (FI0083) (saapumisavisointi) Kv sanoman soveltamisohje ebxml Statusmäärittely tulossa loppuvuodesta 2010 (UN/CEFACT TBG3) IFTSTA, IFCMAN, IFTMCS Kuljetus- ja huolintalasku: INVOIC D.93A (FI0073)/D.96A (FI0074) Kv sanoman soveltamisohje. Rakenteellisesti yhdenmukainen kaupan alan INVOIC-sanoman kanssa. VALO -lasku - Vaihto-omaisuus ja logistiikkalasku - UBL versio 0.7 mukaan FI1019-UBL 20- Vastaanottoilmoitus , UBL 2.0 -esitystapaan perustuva vastaanottoilmoitussanoma (tavaran vastaanottaja-> lähettäjä)

23 Selvitys 23 (47) Sähköisessä tiedonsiirrossa käytettävät koodistot Alla olevaan listaan on kerätty kansainvälisesti hyväksytyt ja suositellut koodistot (ISO standardit tai kauppamenettelysuositukset) Kielet ja niiden koodiesitys Dokumentti sisältää kielet ja niiden koodiesityksen, sekä kielten nimet englanniksi ja niiden koodit. Aakkosellinen ISO 4217 valuuttakoodi (UN/CEFACT suositus nro 9) Valuuttakoodi, ISO 4217 / SFS-ISO 4217 EN 24217, perustuu ISO:n maakoodiin (suositus 3), joka muodostaa kaksikirjaimisen alun valuutan kolmikirjaimiselle merkitsemistavalle. Standardi sisältää myös kolminumeroisen koodin. ISO maakoodi maiden nimien esittämiseen (UN/CEFACT suositus nro 3) Sisältää ISO 3166 / SFS-ISO 3166 standardin mukaiset kaksikirjaimiset kirjaintunnukset, joilla merkitään maiden, maa-alueiden ja muiden geopoliittisesti merkittävien alueiden nimet kansainvälisessä kaupassa aina, kun tarvitaan koodattua aakkosellista nimeä määränpäälle. INCOTERMS lyhenteet - ICC (UN/CEFACT suositus nro 5) INCOTERMS-toimitusehtojen lyhenteet kansainvälisessä kaupassa. Toimitusehto kattaa riskin ja kustannusten siirtymisen myyjän ja ostajan välillä sekä erilaisia tulli- ja vakuutusvastuita. Käytössä paperilomakkeissa ja sähköisessä tiedonsiirrossa. LOCODE - Paikkakoodi määräasemille (UN/CEFACT suositus nro 16) 5-kirjaiminen koodi käytettäväksi lyhenteenä määräasemista kansainvälisessä kaupassa. Sisältää satamat, lentokentät, rahtiterminaalit ja muut määräasemat, joiden nimet pitää esittää yksiselitteisesti sähköisessä muodossa. Maissa joissa on useita samannimisiä paikkoja eri osissa maata, kuten USA, liitetään koodiin 1-3 merkin alueellinen tunnus. Maksutapalausekkeet - maksuehtojen lyhenteet (UN/CEFACT suositus nro 17) Antaa lyhenteet tietyille maksuehdoille, joihin viitataan "PAYTERMS" maininnalla. Voidaan käyttää kansainvälisissä kauppatapahtumissa välitettäessä tuotteita ja/tai palveluja. Lastin, pakkausten ja pakkausmateriaalien koodit (UN/CEFACT suositus nro 21) Sisältää numeerisen koodijärjestelmän kuvaamaan kuljetettavien kauppatavaroiden ulkonäköä ja helpottamaan tunnistusta, tallennuksia, käsittelyä ja käsittelyyn liittyvien kustannusten määrittelyä. Käytetään pääasiassa sähköisessä tiedonsiirrossa. Kuljetusmuotokoodit (UN/CEFACT suositus nro 19) 1-numeroinen koodi, josta voidaan muodostaa myös 2-numeroinen: 1. nro osoittaa pääkuljetusmuodon ja 2. mahdollisen alajaottelun. Soveltuu kaikkiin tapauksiin, joissa käytettävä kuljetusmuoto halutaan ilmaista numeroina kansainvälisissä asiakirjoissa. Mittayksiköiden koodit kansainvälisessä kaupassa (UN/CEFACT suositus nro 20) Käsittää eri mittayksiköitä kuvaavat lyhenteet: pituutta, aluetta, tilavuutta, painoa, aikaa ja muita kansainvälisessä kaupassa käytettäviä määrän yksiköitä kuvaavia mittayksiköitä on yli tuhat. Käytetään pääasiassa sähköisessä tiedonsiirrossa.

24 Selvitys 24 (47) Rahtikustannusten koodi, FCC (UN/CEFACT suositus nro 23) Kansainvälisen tavarakaupan yhtenäisten rahtikustannusten ja niihin liittyvien muiden kustannusten määrittelyyn käytettävä nimeämismenetelmä. Määrittelee myös tarkan koodimuotoisen esitystavan näille kuvauksille. Lähinnä sähköisessä tiedonsiirrossa. Kotimaiset Z-alkuiset koodit ja niiden selitteet tiedoittain Z-alkuiset koodit ovat UN/EDIFACT-hakemiston koodeista poikkeavia koodeja, joita voidaan käyttää EDIFACT-sanomissa tiettyjen koodiarvoisten elementtien arvoina. Määrittelyt joista ei ole suomalaista standardia/suositusta: On huomattava, että kansainvälisten kuljetusalan XML standardisanomien määrittely ja kehitystyö on käynnissä eikä kaikkia EDIFACT-sanomia vastaavia XML-sanomia ole vielä laadittu. Kysymys kuuluukin, tulisiko laatia omat kansalliset kuljetussanomat tämänhetkisten komponenttimäärittelyjen avulla vai olisiko syytä odottaa pohjaksi kansainvälisiä sanomia, joiden osajoukoksi määritetään kotimaiset sanomat ja niille soveltamisohjeet. Molemmilla toimintamalleilla on etunsa, kuten EDIFACT-sanomamäärittely on osittanut. Tällä hetkellä on olemassa kansainvälisiä standardeja ja standardiluonnoksia, joista vielä ei ole laadittu suomalaisia sanomia ja soveltamisohjeita. Näitä standardeja ovat laatineet mm. ISO TC204 eri työryhmät. Huomioonotettavasta standardointityöstä voidaan mainita esimerkkinä ISO TC204 työryhmän Intelligent Transport Systems - Freight and conveyance content identification and communication -standardiehdotus. Standardiluonnoksessa käsitellään kuljetusvälineiden tunnistusteknologiaa ja sen kytkemistä kuljetusdokumenttien tietosisältöihin Alla oleviin vaarallisten aineiden hallintasanomiin liittyen EDIFACT-kuljetussanomissa on tietokenttiä eli segmenttejä (kuten DGS DANGEROUS GOODS), joilla tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksista on mahdollista välittää. ISO Data Dictionary and Message Sets for Electronic Identification and Monitoring of Hazardous Materials/Dangerous Goods Transportations (February 2007) Automaattiseen tunnistamiseen ja seurantaan käytettävien sanomien määrittelyt, sanastot ja sanomakuvaukset. Sanomien avulla voidaan vaihtaa informaatiota ajoneuvojen, kuljetusten suunnittelijoiden, pelastus- ja poliisiviranomaisten sekä muiden toimijoiden kesken vaarallisten aineiden kuljetuksista. ISO/NP Data dictionary and message set to facilitate the movement of freight and its intermodal transfer road transport information exchanges Kansainvälisen rahtiliikenteen hallintaan ja seurantaan käytettävien sanomien määrittelyt, sanastot ja sanomakuvaukset. Tarkoitettu erityisesti multimodaalikuljetuksiin (maantie ilma maantie). ISO/PWI Freight conveyance content identification and communication architecture - Application profile Lastin seurantatiedon siirtoarkkitehtuuri ja tietorakenne RFID:n käyttöä hyödyntäen. Yhdistää olemassa olevia standardeja. Standardiehdotus on ISO-äänestyksessä

25 Selvitys 25 (47) Sähköisten kuljetus/toimitusketjujärjestelmien käytön esteet Sähköisten kuljetusjärjestelmien ja ohjelmistojen hyödyt ovat kiistattomat, tästä huolimatta vain suuret kuljetusyritykset ja niiden suuret kuljetusasiakkaat käyttävät niitä. Seuraavassa tarkastellaan olemassa olevia esteitä, jotka sähköisen toimintatavan tulee voittaa, jotta saavutetaan Älyliikennestrategiassa asetetut tavoitteet. Määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen mihin hintaan tahansa ei ole itseisarvo, vaan ennen kaikkea päämääränä olisi sujuvan toiminnan sekä kuljetusalan yritysten kilpailukyvyn, toimintaedellytysten ja -valmiuksien kehittäminen, vastaamaan kuljetusasiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. 90 %). Yleisimmin sähköiseen toimintatapaan siirtymisen esteet liittyvät joko resursseihin, asenteisiin tai toimintatapoihin. Nämä menevät osaksi myös päällekkäin. Relevantteja rahtikirjoja Tarkastelun lähtökohdaksi voidaan ottaa aiemmin tässä selvityksessä esitelty käsitellään tulos sähköisen rahtikirjan käyttöön siirtymisen esteistä. Ensisijaisiksi syiksi kuljetusasiakkaat vuodessa mainitsivat, tiedonpuutteen ja järjestelmätuen puuttumisen myös kuljetustilauksen arviolta 10 osalta, miljoonaa, ja Rahtikirjan osalta kuljetusasiakkaiden järjestelmätuen puute koettiin lähes yhtä niistä tavoite merkittäväksi kuin tiedonpuute. Kuljetustilauksen osalta tiedonpuute oli selkeämmin 50 % on 5 suurin este sähköiselle miljoonaa toimintatavalle. kappaletta Huomioonotettava seikka oli myös kuljetusliikkeiden puuttuva valmius ottaa vastaan sähköisiä asiakirjoja. Tämä koskee erityisesti pienempiä kuljetusliikkeitä. Niiden olisikin syytä parantaa sähköisiä valmiuksiaan kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja palvelunsa parantamiseksi. Mittari: Sähköisten kuljetustilausten osuus nousee kilpailijamaiden tasolle (Suomessa alle 40 %, Ruotsissa yli 90 %). Rahtikirjoja käsitellään vuodessa arviolta 10 miljoonaa, ja niistä tavoite 50 % on 5 miljoonaa kappaletta Muu syy Kuljetusliike ei ota vastaan sähköisia asiakirjoja Tiedon puute sähköisestä tiedonsiirrosta Nykyjärjestelmä ei tue sähköisiä asiakirjoja Kustannukset alle 40 %, Ruotsissa yli K prosenttia vastanneista u v a 16. Sähköisen rahtikirjan käytön suurimpien esteiden prosenttijakauman pylväsdiagrammi 9,0 21,1 25,0 38,9 38,

26 Selvitys 26 (47) Sähköisen rahtikirjan käytön muiden esteiden osalta pätevät samat syyt kuin kuljetustilauksessakin. Kuljetusasiakkaat eivät näe tarvetta sähköisen rahtikirjan käytölle, volyymit ovat pieniä ja kuljetustarpeet ovat satunnaisia. Joukko vastaajia ilmoitti myös rahtikirjan osalta, ettei heillä ole mitään erityistä syytä sähköisten toimintatapojen käyttämättömyyteen. Yleisin ja myös helpoin selitys sähköisen kuljetusketjun käyttöönoton esteeksi on resurssien vähäisyys tai puute: investointi ohjelmistoihin ja laitteisiin koetaan liian kalliiksi osaaminen puutuu aika ei riitä uusien asioiden opiskeluun lisää uuden menoerän kiinteisiin kustannuksiin Investointikustannusten ja osaamisen puutteen vuoksi ei useinkaan uskalleta lähteä ottamaan sähköisen toimitusketjun ohjelmistoa käyttöön. Erityisesti, jos ensimmäinen kokeilu ei ole johtanut odotettuihin tuloksiin, ohjelmisto saatetaan jättää käyttämättä ja siirtyä entisiin toimintatapoihin. Toinen merkittävä vaikutin on asenne: ohjelmistot ja tietotekniikka on liian monimutkaista sähköinen toiminta ei tuo luvattuja hyötyjä aiheuttaa liikaa vaivaa tietojärjestelmä tappaa joustavuuden toiminnan mittakaava on liian pieni Asenteet voidaan jakaa vielä ainakin kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on ennakkoasenteet, jolloin väitettyä estettä ei ole neutraalisti analysoitu ja/tai käytännössä testattu tai koettu. Toinen ryhmä voi liittyä myös osaamiseen puutteesta johtuvien sähköisen toimitusketjuohjelmistokokeilujen epäonnistumiseen, jolloin asenne syntyy kokemuksesta. Tällöin myös ollaan taipuvaisia löytämään vielä uusia perusteluja järjestelmän käyttämättömyydelle. Kolmannen tärkeän tekijän muodostavat toimintatavat: nykyisiä toimintatapoja ei haluta muuttaa/ sopii parhaiten yrityksen toimintaan sopivaa sovellusta asian hoitamiseen ei löydy asiakaskunta ei kaipaa muutosta ei mitään mitattavaa hyötyä Toimintatapaan liittyvät esteet saattavat johtua myös kahden edellisen tekijän yhteisvaikutuksesta ja erityisesti toimintaympäristöstä, jos kuljetusyritys ei ole onnistunut viestimään todellisia tarpeitaan ja suunnitelmiaan oikealla tavalla sidosryhmilleen (asiakkaat, järjestelmätoimittajat jne). Mahdollisesti kuljetusyritys ei myöskään ole lähtenyt hakemaan tehokkuutta sähköisistä toimintatavoista, koska toimintaympäristö ei ole asettanut sille paineita tähän ja todellinen kilpailu toimintatavoilla on puuttunut.

27 Selvitys 27 (47) Kilpailutilanteessa yritys saattaa samanaikaisesti pyrkiä sekä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa, että välttämään kehityskustannuksia. Tilanne on ristiriitainen, sillä liiketoiminnan sähköistäminen vaatii merkittäviä alkuinvestointeja ja siitä saatavat taloudelliset hyödyt realisoituvat vasta myöhemmin. Kilpailutilanteen kiristyessä yritykset pyrkivät yleensä välttämään isoja investointeja ja sen sijaan pyritään nykyisten liiketoimintakustannusten pienentämiseen ja asiakassuhteiden ylläpitoon. Tästä syystä kuljetusliike saattaa myös mukailla asiakkaan toiveita ja pitäytyä perinteisissä toimintatavoissa, vaikka sähköisten liiketoimintatapojen käyttö olisikin taloudellisesti kannattavampaa. Lopulta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa asiakasyritys päättää sähköistää toimintojaan ja kuljetusyritys ei pysty enää vastaamaan asiakkaan vaatimuksiin, sillä tietoa tai muutossuunnitelmia sähköisten toimintatapojen suhteen ei ole tehty tarpeeksi ajoissa. Älyliikenteen strategian edistämiseksi tulisi siis pyrkiä tuottamaan konkreettisia toimenpiteitä, suosituksia ja muita tuotoksia edellä mainittujen esteiden ja syiden poistamiseksi. Selkeimmät mahdollisuudet liittyvätkin tiedon lisäämiseen ja työkalujen tarjoamiseen, toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja sähköisten toimintamallien edistämiseksi. Suurin haaste tiedotukselle ja työkalujen leviämiselle on käytännön toimijoiden eli kuljetusliikkeiden tavoittaminen ja viestin saaminen perusteltuna perille.

28 Selvitys 28 (47) Toimenpide-ehdotuksia sähköisen toimitusketjun käyttöönoton esteiden poistamiseksi Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketin kokoaminen Kuljetusalan EDIFACT ja XML sanomien ja niiden soveltamisohjeiden päivitys ja määrittely Yksilöllisen rahtikirjanumeroinnin käyttöönotto Toimitusketjuohjelmistolistan laadinta Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketin kokoaminen Logistiikka-alalle laadittavasta oppaasta tulee tiivistetty ja selkeä tietopaketti sähköiseen liiketoimintaan tarvittavista komponenteista ja olemassa olevien työkalujen käyttöönotosta. Koska kaikilla yrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ottaa käyttöön sähköistä tiedonsiirtoa, oppaassa esitellään myös vaihtoehtoisia toimintamalleja sähköisten toimintatapojen käyttöönotossa. Kuljetusalan sähköisen tiedonsiirron opas (n. 15 sivua) sisältää seuraavat aihealueet: - Rahtikirjanumerointi (testikäyttöliittymä Logysta tammikuussa) - SFS rahtikirjastandardi (SFS:n tiedotus alkaa 12/2010) - SSCC:n käyttö - Kolliosoitelappu (harmonisoitu käytäntö) - EDIFACT/XML sanomat - Tiedonsiirtokäytännöt ja sopimukset Opas on suunnattu sekä kuljetusasiakkaille, että kuljetusyrityksille. TIEKE vastaa oppaan sisällön tuottamisesta LVM:n ja Logistiikkayritysten Liiton tuella. Kuljetusalan EDIFACT ja XML sanomien sekä soveltamisohjeiden päivitys ja määrittely Kuljetusasiakkaille suunnatussa kyselyssä monet vastaajista toivoivat kehityskohteiksi asiakirjojen yhdenmukaisia tietosisältöjä, standardisanomia, rajapintastandardeja jne. Näihin toiveisiin voidaan vastata päivittämällä nykyiset kuljetusalan EDIFACT-sanomat ja niiden soveltamisohjeet, ajan tasalle viimeisimpään hakemistoversioon ja laatimalla vastaavat XML sanomat soveltamisohjeineen. UN/EDIFACT-sanomat - Kuljetustilaus IFTMBF: päivitys D.96B -> D.10B - Rahtikirja IFCSUM: päivitys D.99B -> D.10B - Kuljetusstatus IFTSTA: päivitys D.96B -> D.10B XML-sanomat (UBL): - Kuljetustilaus: Transport Execution Plan (UBL 2.1) - Rahtikirja: Waybill (UBL 2.0) (päivitys) - Kuljetusstatus Transportation Status (UBL 2.0)

29 Rahtikirjanumeroinnin käyttöehdotus Nykytilanne Ruotsissa ja Suomessa Selvitys 29 (47) Ruotsissa kuljetusyritykset ovat sopineet jo varsin kauan sitten, että rahtikirjanumeron tulee olla kaikissa rahtikirjoissa samanmuotoinen. Se on 10 numeroa pitkä, jossa viimeinen numero on tarkistusnumero, joka lasketaan tietyn algoritmin mukaisesti (vrt. laskun viitenumero pankkiasioinnissa) Viite on ainutkertainen siten, että samaa numeroa ei käytetä uudelleen 18 kuukauden aikana. Viitteiden myöntämistä hallinnoi viimekädessä kuljetusalan toimialayhdistys (Transportindustriförbundet). Isoilla kuljetusyrityksillä on kuitenkin rahtikirjanumeroinnissa omat numeroavaruutensa, joiden käyttöä he valvovat ja hallinnoivat sekä jakavat numeroita (numerosarjoja) asiakkailleen. Kuljetusliikkeet määrittävät omat käytäntönsä hallinnoida omia numerosarjojaan sekä jakaa niitä asiakkailleen esimerkiksi arvioitua 12 kuukauden käyttötarvetta kohti. Ruotsissa monet kuljetusyritysten asiakkaista käyttävät Internet-pohjaisia asiointipalveluja, joita ylläpitävät erilliset palveluyritykset. Palveluyritykset hoitavat numeroinnin keskitetysti ja saavat omat numeroavaruutensa Kuljetusalan toimialayhdistykseltä. Palveluyritykset tarjoavat rahtikirjojen numeroinnin lisäksi asiakkailleen myös useita muita palveluja, kuten sähköistä asiakirjojen välitystä ja erilaisia kuljetusten hallintaan liittyviä sovelluksia. Suomessa on myös olemassa keskitetty rahtikirjanumeroiden hallinta, jota hoitaa Suomen osto- ja logistiikkayhdistys Logy ry. Rahtikirjan laadinta ja numeron määrittely on kuljetusasiakkaan vastuulla. Kuljetusyritykset eivät kuitenkaan vaadi yleisesti tämän formaatin mukaista rahtikirjanumerointia. Kuljetusyritykset hoitavat usein rahtikirjojen laadinnan asiakkaittensa puolesta tai tarjoavat mahdollisuuden rahtikirjan laadintaan Internetissä, jolloin rahtikirjat ovat kuljetusliikkeen numeroavaruuden mukaisia. Kuljetusliikkeiden asiakkaat voivat itse rahtikirjoja laatiessaan melko vapaasti määritellä omien rahtikirjojensa numerot. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi vuoden alussa useilta asiakkailta tulee samannumeroisia rahtikirjoja tai asiakas lähettää kokonaan numeroimattomia rahtikirjoja. Rahtikirjanumeroinnin käyttöehdotus Suomessa kuljetusliikkeiden tulisi tehdä Ruotsissa käytetyn toimintamallin tyyppinen sopimus, jonka mukaan ainoastaan määrämuotoisesti numeroidut ja ainutkertaiset rahtikirjat otetaan kuljetusliikkeissä vastaan ja toimitettavaksi. Rahtikirjan numeroinnin muodosta, rakenteesta ja algoritmista tulee sopia (esim. kuljetusliikkeiden käytössä olevien järjestelmien kanssa yhteen sopivaksi). Yhdenmukaisten ja yksilöivien rahtikirjanumerojen jakamiseksi ja niiden käytön yleistymiseksi tulee toteuttaa myös sovellus, jonka avulla rahtikirjanumeroita voi varata Internet-palvelun kautta. Myös mobiilikäyttöominaisuutta sovellukseen tulisi harkita. Halukkaille kuljetusyrityksille ja muille toimijoille voidaan myöntää omia numeroavaruuksia, joita ne ovat myös velvollisia hallinnoimaan. Sähköisesti laadittuja yksilöivän numeron sisältävien rahtikirjojen käyttöä tulisi suosia. Jos käytetään käsin täytettyjä rahtikirjoja, tulisi niiden olla esipainettuja tai ainakin niiden numerot pitäisi hankkia edellä mainitusta järjestelmästä tai sitä käyttäviltä toimijoilta.

30 Selvitys 30 (47) Yksilöivä rahtikirjanumerointi (rahtikirjan tunniste/viitetieto) on eräs sujuvan tietojenkäsittelyn perusedellytyksiä. Kun voidaan luottaa siihen, että rahtikirjan yksilöiminen, tunnistaminen ja siihen viittaaminen tapahtuu pääsääntöisesti rahtikirjanumerolla, vältytään monilta virhetilanteilta ja moninkertaiselta työltä sekä tarpeettomilta tarkistuksilta. Raporttia kirjoitettaessa toimenpiteet käyttöehdotuksen mukaisen järjestelmän luomiseksi (nykyisen ratkaisun päivitys) on jo aloitettu Logy ry:n toimesta. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n rahtikirjanumeroiden ylläpito tapahtuu pääpiirteiltään seuraavasti: Rahtikirjanumerointipalvelujärjestelmässä asiakas tilaa yritykselleen numerosarjan vuosittaisen lähetysmäärän perusteella, jota käytetään rahtikirjanumeroiden tuottamisen pohjana. Palvelun käyttö edellyttää asiakkaan luomaa tunnusta, minkä jälkeen asiakas voi kirjautua palveluun ja käyttää sen toimintoja. Palvelun laskutus tapahtuu joko verkkolaskulla tai paperilaskulla. Rahtikirjanumeron rakenne Rahtikirjanumero rakentuu 12 numerosta seuraavasti: Kolme ensimäistä lukua ilmaisevat asiakastunnuksen, kahdeksan seuraavaa numeroa muodostuvat seitsemästä juoksevasta numero sekä kahdeksannesta numerosta, joka on tarkistusluku. Numeroja on riittävä määrä, sillä 8 numerolla voidaan esittää arvoa, eli yhtä vaille sata miljoonaa (sata miljoonaa olisi ykkönen ja 8 nollaa). Myönnetty numerosarja on voimassa niin kauan kuin numeroita riittää. Ylimääräisten numeroiden varaamista rajoitetaan portaittain nousevalla maksulla. Asiakkaalta kysytään palvelussa vuoden tarve. Palvelu on saatavilla suomen- ja ruotsinkielisenä. Käyttöliittymän odotetaan olevan valmis tammikuussa Toimitusketjuohjelmistolistan laadinta Useimmat kyselyyn vastanneet (kuljetusyritykset) pitivät kuljetustilausohjelmistolistan laadintaa hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä sekä asiakkaille että myös kuljetusyrityksille. Kuljetusasiakkaille suunnattujen ohjelmistojen listaus lienee järkevin laatia ensin ja sen jälkeen mahdollisesti kuljetusyrityksille suunnattujen ohjelmistojen listaus. Sähköisen toimitusketjun hyödyt saadaan parhaiten realisoitua, jos sähköisessä muodossa oleva toimitustieto lähtee jo kuljetusasiakkaalta. Monilla kuljetusasiakkailla jo käytössä olevissa järjestelmissä on mahdollisuus tehdä sähköinen kuljetustilaus tai ainakin saada järjestelmästä tarvittavat tiedot sähköisessä muodossa. Monissa järjestelmissä tarvitaan kuitenkin erillinen moduuli mm. kuljetussanoman tuottamista varten. Myös monet kuljetusyritykset tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden laatia kuljetustilaus ja muut kuljetusasiakirjan verkkosivujensa kautta myös näistä mahdollisuuksista voidaan tiedottaa toimitusketjuohjelmistolistan avulla. Kuljetusyritysohjelmistot (kuljetusyritysten käyttöön tarkoitetut järjestelmät) ovat ainakin jossain määrin räätälöityjä, joten niiden ominaisuuksien vertailu edes karkealla tasolla on haastavaa. Liitteenä 3 on luonnos toimitusketjuohjelmistolistan taulukkopohjasta.

31 Selvitys 31 (47) Alueelta laadittujen selvitysten ja projektien kartoitus Määrittelyjä Älyliikenteeseen liittyviä (työryhmän tehtävän osalta mm. sähköiset dokumentit, sanomat, toimitusketjuratkaisut ja toimintatavat) hankkeita on toteutettu useiden vuosien ajan. Nykyisin valtaosa logistiikkahankkeista sisältää sähköisen tietojen käsittelyyn tai siirtoon liittyvän osion tai ratkaisun. Selvityksessä on pyritty valikoivasti keräämään erityisesti Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamia hankkeita 3 muutaman viime vuoden ajalta ja kirjaamaan niiden keskeiset tulokset ja jatkotoimenpide-ehdotukset tämän selvityksen liitteeksi (Liite 4), mikäli ne ovat olleet saatavilla. Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY on kerännyt LOTURE hankerekisteriin eri logistiikkahankkeiden tietoja. Käytön puutteesta johtuen rekisteriä ei ole enää ylläpidetty ja sinne ei ole lisätty tietoja uusista hankkeista. Loture rekisterin tiedot ovat saatavilla Logistics Finland hakupalvelun sivustolta, osoitteeessa: mutta rekisterin viimeiset päivitykset on tehty vuonna 2007 toteutetuista hankkeista. Sähköisen kuljetusketjun läpinäkyvyys ja siihen liittyvät osa-alueet Sähköisen kuljetusketjun kannalta läpinäkyvyyttä tuovat kuljetuspalvelun ostajalle (omat) tilaustiedot läpi koko kuljetusketjun sekä lähetystunnisteet ja toimitusten seurantamahdollisuus (tarkistuspisteet) koko ketjun osalta. Näitä tukevat ainutkertaiset rahtikirjanumerot, kollitunnisteet, ja yhteensopivat (standardoidut) rajapinnat eri järjestelmien välillä. Avoimet ratkaisut ja EU-yhteentoimivuus (tehtävän kannalta) Sähköisen kuljetusketjun avoin ratkaisu voi tarkoittaa sitä, että ohjelmistoratkaisu ja käytetty esitystapa on rajapinnaltaan avoin. Tämä mahdollistaa läpinäkyvyyden siten, että ohjelmistot eivät ole järjestelmä- tai ohjelmistotoimittajariippuvaisia. Standardinmukaiset rajapinnat avoimessa ratkaisussa mahdollistavat yhteensopivuuden muiden järjestelmien kanssa tai jopa yhteentoimivuuden, mikäli käytettävät tiedot ja esitystavat on määritelty yhdenmukaisiksi. Samoin avoimeen ja yheentoimivaan ratkaisuun on esimerkiksi helposti liitettävissä lisävarusteena hankittavat integrointisovellukset. Samat kriteerit tekevät ratkaisuista EU-yhteentoimivia huomioiden samalla eri maiden vallitsevien käytäntöjen ja lainsäädännön kansalliset erot ja ominaispiirteet. Liiketoiminnan osana on otettava huomioon direktiivien määräykset ja säännökset tiedon ja esitystapojen osalta, tullausasiat, rahtikirjojen yhteentoimivuus järjestelmissä ja kenttien yhdenmukaisuus tietosisällön ja esitystavan osalta 3 Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeiden tulokset ovat saatavilla vapaasti, yritysten ja/tai niiden organisaatioiden toteuttamien hankkeiden tulokset ovat usein vain osapuolten käytössä.

32 Kuljetuksiin liittyvä viranomaistiedonvaihto Selvitys 32 (47) Viranomaisten ja kuljetusyritysten välinen tietojenvaihto koostuu pääsääntöisesti rajanylitykseen liittyvistä asiakirjoista, tullin myöntämistä erilaisista kuljetukseen ja kalustoon liittyvistä luvista sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvästä Trafin vaatimista tiedosta. Tulli määrittelee yksityiskohtaisella tasolla haluamansa tiedot, esim AREX-ilmoitukset, eri sanomien osalta. Samoin Trafi määrittelee haluamansa tiedot sekä yleensä lomakkeet, kuten ADR- ajolupalomake.

33 LIITE 1 33 (47) Telematiikka-arkktehtuurin yleiskuvaus Selvityksessä tarkasteltava alue Kuvassa on esitetty tässä selvityksessä tarkasteltu toiminta-alue, Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri projektissa laaditun kuvan pohjalta.

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

Logistiikan sähköinen tietopaketti

Logistiikan sähköinen tietopaketti LIITE 1 Logistiikan sähköinen tietopaketti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Sisällysluettelo Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketti... 3 Nykytilanne tietojärjestelmien käytössä logistiikan

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Logistiikan sähköinen tietopaketti

Logistiikan sähköinen tietopaketti Logistiikan sähköinen tietopaketti 1 KUVA Rami Salle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketti 4 Nykytilanne tietojärjestelmien

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Tehokkuutta kuljetustoimintoihin. Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012

Tehokkuutta kuljetustoimintoihin. Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012 Tehokkuutta kuljetustoimintoihin Heikki Laaksamo, TIEKE, 23.5.2012 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen logistiikan

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT 2 Toimitusketjun hallinta Läpinäkyvyys; Tiedon on oltava samanaikaisesti kaikkien

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 1 Sisällysluettelo Kaukokiidon sanomaliikenne... 2 Lähetyksen rahdittaminen... 3 Yksilöity rahtikirjanumero

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,

Lisätiedot

Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset

Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset Kansainvälisen kaupan standardit ja kauppamenettelysuositukset Sisältö Standardien ja suositusten merkitys kansainvälisessä kaupassa Kansainvälisen kaupan standardeista Kauppamenettelysuosituksista Standardien

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. Projektiesittely: Uudet Synkka-tuotetietopalvelut 4. Projektiesittely: GS1 GLS

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013 Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa ADR-seminaari 14.2.2013 UN IMDG ADR IATA-DGR RID Rajapinnat eri kuljetusmuodoissa Vaaran paikka vai kohtauspaikka Kuljetustilauksesta toimitukseen Lähettäjä

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09 Antti Permala, VTT Sisältö Älykkyyden käsite liikenteessä ja logistiikassa Toimitusketjun

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Ajankohtaista Tullista 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Tulli-ilmoitusten määrät 2011 Ilmoituslaji Kappalemäärä Sähköisten osuus % (suluissa 2010) Ilmoituskanavan

Lisätiedot

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013 Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,PP Syksy, 13 Markkinakartoitus suomalaisten yritysten EDI valmiuksista Laurea Tikkurilan

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Sähköinen Express Import -palvelu

Sähköinen Express Import -palvelu Sähköinen Express Import -palvelu opas lähettäjälle TNT:n Express Import -palvelu Käyttäjäystävällinen Express Import -palvelu mytnt:n osana tekee tuontilähetyksen tilauksen entistä helpommaksi Express

Lisätiedot

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA 26.6.2014 1 Työmaatunnisteen välittäminen Finvoice-verkkolaskulla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisohjeen käyttötarkoitus... 2 3 Toimialakohtaisen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely Yritysten rakenteet Tiede, teknologia ja tietoyhtskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tällä lomakkeella kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004)

Lisätiedot

Maksuturvan pikaopas Omaverkkokauppiaille

Maksuturvan pikaopas Omaverkkokauppiaille 1 Maksuturvan pikaopas Omaverkkokauppiaille 2 Maksuturvan pikaopas Omaverkkokauppiaille Maksuturva-palvelun käyttö on tehty sinulle mahdollisimman helpoksi Omaverkkokaupassa ja voit tehdä lähes kaikki

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

Lähetystietosanoma (Rahtikirja)

Lähetystietosanoma (Rahtikirja) Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa (SÄTKY) Sanomasuositus ja sen yleinen soveltamisohje Lähetystietosanoma (Rahtikirja) FI1020, 2012-06-15, v 1.01 Käyttö: Kuljetus Sanasto: UBL

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Hyvityslasku. Sanomasuositus ja sen yleinen soveltamisohje FI1010, 2007-03-21

Hyvityslasku. Sanomasuositus ja sen yleinen soveltamisohje FI1010, 2007-03-21 Toteutettu yhteistyössä Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa osana maa- ja metsätalousministeriön kansallista elintarviketalouden laatustrategiaa Sanomasuositus ja sen

Lisätiedot

Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle

Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle Rajapintakuvaus verkkokaupalle TAPAHTUMAN TILAN KYSELY Maksuturva- ja emaksut-palvelulle Versio 4.0.3 2(8) Sisältö 1. Muutokset... 3 2. Yleistä... 4 3. Tapahtuman tilakyselyn tiedot... 4 3.1 Kenttien selitteet

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Finvoice 1.3 standardin toimialakohtainen soveltamisohje. asiakkaille lähetettävistä laskuista

Finvoice 1.3 standardin toimialakohtainen soveltamisohje. asiakkaille lähetettävistä laskuista Finvoice 1.3 standardin toimialakohtainen soveltamisohje LVIS-alan asiakkaille lähetettävistä laskuista versio 1.0 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisohjeen käyttötarkoitus... 1 3 Toimialakohtaisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin seminaari 26.3.2013 Maanteiden tavaraliikenne

Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin seminaari 26.3.2013 Maanteiden tavaraliikenne Maanteiden tavaraliikenne Sähköinen johtaminen maantiekuljetuksissa Tuotantojohtaja Iiro Mäkinen, SE Mäkinen Logistics Oy Pienen tai keskisuuren kuljetusliikkeen uudet työvälineet sähköiseen tilaamiseen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta ACCO kulunohjaus APPARATUS sanomavälitys RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta 20.8.2014 Oy Santa Margarita SA Santa Margarita Oy ICT-ratkaisut Operatiiviset järjestelmät Mittausjärjestelmät Logistiikka

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

Suoramaksu- migraatio

Suoramaksu- migraatio INTERNAL Suoramaksu- migraatio Logica nyt osa CGI:tä Esityksen tausta Tämä esitys on tehty FK:n SEPA-foorumia varten, eikä sitä sellaisenaan jaella muualla Kotimainen suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä?

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? 3.10.2013 Timo Pulkki Muurauslaastin CE-merkintä 13 NB CPR/2345 Yritys ABC, Katu 1, FI-00110, Helsinki CE symboli Merkinnän kiinnittämisvuoden

Lisätiedot

Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle

Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle Maksuturva-palvelun käyttöönottolomakkeen rajapintakuvaus verkkokauppaohjelmistolle Versio 1.1 11.1.2010 2(8) Sisältö 1. Palvelun käyttöönoton tiedot... 3 Kenttien selitteet Palvelun käyttöönoton tiedot...

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset

Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset Vastuullisuusmallin kokeilututkimukset Yhteistyöllä käytäntöä palveleva toimintamalli - Lasse Nykänen - Vastuullisuusmallin kehittäminen Kaksi erillistä kokeilututkimusta, joilla yhteinen tavoite Millainen

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Markkinoinnin logistiikka

Markkinoinnin logistiikka Markkinoinnin logistiikka LogisticService-palvelu Merja Munkki LogisticService palvelukonsepti» LogisticService konsepti on ulkoistettu ratkaisu yritysten ja yhteisöjen markkinointilogistiikkaan sekä muun

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

Maksuturvan pikaopas Valmiskauppiaille

Maksuturvan pikaopas Valmiskauppiaille Maksuturvan pikaopas Valmiskauppiaille 16.12.2009 1(6) Maksuturvan pikaopas Valmiskauppiaalle Maksuturva-palvelun käyttö on tehty sinulle mahdollisimman helpoksi Valmiskaupan kautta ja voit käytännössä

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

itsmf Seminaari 17 18.0.2015 It Feels Good! Jaana Kovanen CMDB SIG SACM Valmiuksien Itsearviointityökalu

itsmf Seminaari 17 18.0.2015 It Feels Good! Jaana Kovanen CMDB SIG SACM Valmiuksien Itsearviointityökalu itsmf Seminaari 17 18.0.2015 It Feels Good! Jaana Kovanen CMDB SIG SACM Valmiuksien Itsearviointityökalu SIG, työryhmä ja toiminnan taustaa CMDB SIG Jäsenet (aktiiviset tällä hetkellä) Toni Aalto 3gamma

Lisätiedot

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012 GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Mikko Luokkamäki 20.11.2012 Jos ei ole standardeja Kengännumeroille ei ole maailmanlaajuista standardia Joten yrityksen täytyy Merkitä sama kenkä eri tavalla

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot