PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003"

Transkriptio

1 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTAKATSAUS Puolustusministerin katsaus Puolustusministeriön toimiala ja hallinnonalan virastojen tehtävät Johtosuhteet ja organisaatio Toimintaympäristön muutokset Tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset hankkeet 8 2. HALLINNONALAN TULOKSELLISUUS Tulostavoitteiden toteutuminen Puolustuspolitiikka Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky Materiaalihankinnat Henkilöstö ja koulutus Yhdyskunta- ja ympäristöasiat Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Hallinnon, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta Siirtomenojen vaikuttavuus Liike- ja muu taloudellinen toiminta VPU Pukutehdas Oy Maksullinen toiminta Yhteenvetotaulukot Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu Puolustusmenojen osuus valtion kokonaismenoista Yhteenveto hallinnonalan tilivirastojen tuotto- ja kululaskelmista Yhteenveto hallinnonalan tilivirastojen taseista Yhteenveto henkilöstötilinpäätöksistä Puolustusvoimien määrärahojen käyttö Puolustusministeriön toimintamenomäärärahojen käyttö PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET 38 FÖRSVARSMINISTERNS ÖVERSIKT 39

2 2 1. TOIMINTAKATSAUS 1.1 Puolustusministerin katsaus Puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osia on kehitetty hyväksytyn hallitusohjelman edellyttämällä tavalla vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Vuonna 2004 valmistuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset ovat keskeisiä puolustusvoimien kehittämisessä. Valmistautuminen uuden selonteon antamiseen on ollut merkittävällä sijalla vuoden 2003 toiminnassa. Tämä on näkynyt mm. tutkimus- ja selvitystyössä sekä muussa virkamiesvalmistelussa. Vuoden 2001 puolustusselonteon perusteella laadittu puolustushallinnon strateginen suunnitelma sekä puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma luovat osaltaan perusteet tulevan selonteon valmistelulle puolustushallinnon osalta. Vuonna 2003 laadittiin puolustusministeriön johdolla selvitys mahdollisen liittoutumisen vaikutuksista Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle. Jalkaväkimiinatyöryhmä on antanut väliraportin. Joukkotuhoaseilta varautumiseen liittyvä biologista ja kemiallista alaa koskeva selvitys on valmistunut, samoin maavoimia koskeva iskukykytutkimus. Puolustuspolitiikkaa on toteutettu hallitusohjelman linjaamalla tavalla mm. osallistumalla EU:n jäsenvaltiona EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen Kreikan ja Italian puheenjohtajuuskausien aikana sekä Naton toisen laajenemiskierroksen vaikutusten puolustuspoliittiseen arviointiin. Puolustusministeriön toimialaan kuuluu kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen. Tähän liittyen valtioneuvosto teki marraskuussa 2003 puolustusministerin esittelemänä periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Periaatepäätös ohjaa kaikkia hallinnonaloja niiden kehittäessä ja ylläpitäessä suorituskykyä vastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Puolustushallinnon käytössä olleet määrärahat mahdollistivat vuodelle 2003 asetettujen keskeisimpien tulostavoitteiden saavuttamisen. Tilinpäätöksen mukaan hallinnonalan määrärahojen käyttö oli yhteensä noin milj. euroa, josta arvonlisäveromenojen osuus oli noin 190 milj. euroa. Vuonna 2002 määrärahojen käyttö oli noin milj. euroa ilman arvonlisäveromenoja. Vuoden 2003 menot olivat noin 1,4 % bruttokansantuotteesta, mikä oli yksi alhaisimmista BKT-osuuksista EU-alueella. Hallinnonalan vuoden 2003 määrärahat käytettiin vuoden 2001 selonteon linjausten mukaisesti uskottavan puolustuskyvyn luomiseen ja ylläpitämiseen. Puolustusvoimien strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomista jatkettiin tavoitteena saavuttaa kyky maavoimien osalta vuoteen 2008 mennessä. Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen painopiste oli vuonna 2003 selkeästi maavoimissa ja erityisesti valmiusyhtymien varustamisessa. Maavoimien valmiusprikaatien ja kuljetushelikopterijärjestelmän kehittämistä jatkettiin tarvittavin materiaalihankinnoin. Merivoimissa jatkettiin Laivue hankkeeseen liittyviä hankintoja. Ilmavoimissa jatkuivat Hornet-hankintasopimusten mukaiset toimitukset. Asevelvollisten koulutukselle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin suhteellisen hyvin. Upseerikoulutuksen osalta päästiin uusitun koulutusjärjestelmän mukaisella ensimmäisellä kadettikurssilla puoliväliin. Pitkään valmisteilla ollut palkkausjärjestelmäuudistus eteni puolustusvoimissa, kun noin palkansaajaa siirtyi tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Suomen valmiuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan ja samalla yhteistoimintakykyä kehitettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti Naton rauhankumppanuuden avulla sekä osallistumalla kriisinhallintaoperaatioihin ja -harjoituksiin. Suomalaisen rauhanturvaamistoiminnan kannalta merkittävä tapahtuma oli Suomen koordinaatio- ja johtovastuu Kosovossa toimivassa monikansallisessa prikaatissa keväällä Puolustusvoimien materiaalilaitoksen rakennemuutosta jatkettiin lakkauttamalla lukien Vammalan, Oriveden ja Sääksjärven asevarikot sekä Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitseva Suojeluvarikko. Rakennemuutoksen yhteydessä henkilöstöä kohdennettiin muihin soveltuviin tehtäviin puolustusvoimien sisällä. Myös organisaatioiden ja toimintojen alueellistamismahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistettiin. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämistyö aloitettiin, ja tähän liittyen myös pääesikunnan tehtävätasojen ja rakenteen tarkistuksen suunnittelu käynnistyi puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Kertomusvuoteen liittyvänä asiana merkittävänä voidaan todeta kiinteistöuudistuksen toteuttaminen siten, että puolustushallinnon kiinteistövarallisuus siirrettiin valtion kiinteistöstrategian mukaisesti vuoden 2003 alusta lukien pääosin Senaatti-kiinteistöille. Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoitusta varten perustetussa neuvottelukunnassa, joka laatii kokonaisarvion uudistuksesta vuonna 2006.

3 Puolustushallinnon kumppanuusohjelmaa jatkettiin toteuttamalla ohjelmaan liittyvissä puolustusvoimien kumppanuushankkeissa esiselvitysvaihe. Ruokahuollossa ja siviilien suojavaatehuollossa siirryttiin esiselvitysten pohjalta jo kumppanuuden käytännön toteuttamisen valmisteluun. Keväällä 2003 uusitun valtiontalouden kehysmenettelyn myötä kehysrahoituksesta palveluntuottajalle maksettavasta arvonlisäveromenon osuudesta tuli puolustushallinnon näkökulmasta aiempaa näkyvämpi kustannustekijä uusia toimintamalleja kehitettäessä. 3

4 4 1.2 Puolustusministeriön toimiala ja hallinnonalan virastojen tehtävät Valtioneuvoston ohjesäännön 16 :n mukaan puolustusministeriön toimialaan kuuluvat: 1) puolustuspolitiikka; 2) sotilaallinen maanpuolustus; 3) kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen; 4) sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriölle kuuluvat lisäksi valtioneuvoston ohjesäännön 11 :ssä määritetyt kaikille ministeriölle kuuluvat tehtävät. Puolustusministeriö määrittää puolustuspolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon kuuluvina tehtävinä sotilaallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet. Tähän toimintaan sisältyy sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä puolustusratkaisun keskeisten periaatteiden määrittäminen, sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä päätöksenteko ja hallinnonalan poliittinen ohjaus. Lisäksi puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikan alalla osallistumisesta kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan niin kansainvälisten järjestöjen puitteissa kuin myös kahden- ja monenvälisen puolustuspoliittisen sekä sotilaallisen yhteistyön keinoin. Sotilaalliseen maanpuolustuksen osalta puolustusministeriölle kuuluu sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyvaatimusten määrittäminen ja yhteensovittaminen, hallinnonalan materiaalipolitiikka ja hankeohjaus, hallinnonalan taloudellisten voimavarojen hallinta, henkilöstö- ja työnantajapolitiikan linjaukset, henkilöstövoimavarojen ohjaus ja muut laaja-alaiset henkilöstöasiat sekä hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasiat. Lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluvat virka-apu- ja työvoima-apuasioiden sekä pelastustoimintaan osallistumisen perusteiden määrittäminen, kehittäminen ja ohjaaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen, ohjaaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen puolustusvoimien suuntaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteensovittamiseen sisältyy turvallisuus- ja puolustusasiankomitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Puolustusministeriö vastaa myös sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä keskeisten toimintaperiaatteiden määrittämisestä. Puolustusministeriön yhteydessä toimii turvallisuusja puolustusasian komitea, jonka tehtävänä on avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Puolustusvoimien tehtävät on lakisääteisesti määritetty siten, että tehtävänä on: huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä antaa sotilaskoulutusta tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen niin kuin siitä erikseen on säädetty osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista osallistua rauhanturvaamistoimintaan siten kuin siitä rauhanturvaamislaissa säädetään osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Rakennuslaitos toimii asiantuntija- ja palvelujen hankintaorganisaationa, jolla voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin: hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa niinikään Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen haltijoille rakennuttamis- ja omistajapalveluja.

5 5 1.3 Johtosuhteet ja organisaatio Maanpuolustuksen johtosuhteet: Puolustusministeriön organisaatio:

6 6 1.4 Toimintaympäristön muutokset Turvallisuusympäristö YK:n periaatteellinen rooli maailman johtavana rauhan ja turvallisuuden ylläpitäjänä nojautuu peruskirjan määräyksiin. YK on toistaiseksi säilynyt globaalina rauhanturvaoperaatioiden toimeenpanijana ja valtuuttajana. Euroopan unionia on kehitetty vahvemmaksi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi toimijaksi, mikä on lujittanut myös Suomen turvallisuutta. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa valmisteltiin hallitusten välisessä konferenssissa syksyn 2003 aikana. Perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen siirtyi ainakin vuoteen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa rakennetaan edelleen läheisessä yhteistyössä Naton kanssa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on sopeuttanut rooliaan ja tehtäviään nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Sen tärkeiksi alueellisiksi painopisteiksi ovat muotoutuneet viime vuosina etenkin Keski-Aasia ja Kaukasia. Järjestölle haasteellista on sekä EU:n että Naton toiminnan yhtäaikainen laajentuminen ETYJ:n perinteisille toimikentille. Nato on uudistunut merkittävästi. Järjestöä muokataan kykeneväksi torjumaan terrorismin, joukkotuhoaseiden ja alueellisten kriisien aiheuttamia uhkia. Uusien tehtävien ohella Nato säilyy edelleen laajan euro-atlanttisen alueen ainoana puolustusliittona. Naton laajentuminen lisää vakautta myös Itämeren piirissä. Laajentumisen myötä rauhankumppanuusohjelma muuttaa painopistealueitaan yhä enemmän Balkanin ohella Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan. Pohjoismailla on toisistaan poikkeavat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut. Puolustuspoliittinen yhteistyö on ollut siitä huolimatta aktiivista ja sama suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina. Venäjä on painottanut kansainvälisessä toiminnassaan moninapaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä pyrkien kuitenkin samalla välttämään vastakkainasettelua Yhdysvaltain kanssa. Sotilaalliset levottomuudet kohdistuvat Venäjän eteläisille raja-alueille, erityisesti Kaukasiaan. Suomen lähistöllä sijaitsevilla Pietarilla ja Kuolan alueella on edelleen strategista merkitystä. Venäjä ylläpitää molemmilla alueilla merkittävää sotilaallista valmiutta. Globalisaatio ja valtioiden kasvava riippuvuus toisistaan on lisännyt ja lisää edelleen rajat ylittävien turvallisuusuhkien todennäköisyyttä, mikä edellyttää kasvavaa yhteistyötä niiden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Suomen kansallinen toimintaympäristö on säilynyt vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune sotilaallista uhkaa, säilyy lähiympäristössämme edelleen kyky myös sotilaallisen voiman käyttöön. Tämä edellyttää sotilaallisen puolustuskyvyn aikaansa seuraavaa pitkäjänteistä kehittämistä. Kansallisen puolustuskyvyn kannalta keskeisiä tekijöitä ovat mm. kansantalouden kehittyminen, sotateknologian kallistuminen ja puolustusmateriaalin lyhenevä käyttöikä sekä lisääntyvät kansainvälisen yhteistyön tarpeet. Puolustushallinnon kiinteistöuudistus Puolustusministeriön taseessa ollut puolustushallinnon kiinteistöomaisuus siirrettiin valtion kiinteistöstrategian mukaisesti vuoden 2003 alusta pääosin Senaatti-kiinteistöille. Harjoitusalueet oli jo aiemmin siirretty Metsähallitukselle ja palvelussuhdeasunnot Kruunuasunnot Oy:lle. Uudessa toimintamallissa puolustushallinto vuokraa tarvitsemansa alueet, toimitilat ja asunnot pääsääntöisesti Metsähallitukselta, Senaatti kiinteistöiltä, Ilmailulaitokselta, Tiehallinnolta ja Kruunuasunnot Oy:ltä. Kiinteistöjen ylläpidosta vastaa pääsääntöisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos. Vuoden 2003 aikana käynnistettiin eduskunnan edellyttämällä tavalla kiinteistöuudistuksen seuranta perustamalla neuvottelukunta, jonka tehtävänä on laatia v kokonaisarvio puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Neuvottelukunnan työtä valmistelemaan ja uudistuksen mukaista yhteistoimintaa kehittämään perustettiin erillinen virkamiestyötyhmä. Lainsäädäntöä koskevat muutokset Puolustusministeriön yhteydessä toimivasta turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta annettiin uusi valtioneuvoston asetus, jossa säädetään komitean tehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä. Myös valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä uusittiin siten, että se täydentää valtioneuvostosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesäännön sääntelyjä puolustusministeriön toimialasta, tehtävistä ja organisaatiosta sekä asioiden käsittelystä. Kertomusvuoden aikana muutettiin myös asevelvollisuuslakia siten, että varusmiespalvelusta suorittava asevelvollinen voi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta riippumatta valintansa mukaan joko vannoa sotilasvalan tai antaa sotilasvakuutuksen. Lisäksi sotilasilmailuasetukseen tehtiin lisäys, joka selventää ilmavoimien esikunnan tehtäviä sotilasilmailuviranomaisena. Budjetointia koskevat muutokset Keväällä 2003 toteutettu valtiontalouden kehysmenettelyä koskeva uudistus, jossa uuden menosäännön mukaan pääosa valtion määrärahoista, mm. kaikki puolustusministeriön pääluokan määrärahat (ml. lisäbudjetit), mitoitettiin koko vaalikautta sitovan kehyksen puitteisiin, on asettanut entistä tiukemmat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä momentti (Uudisrakennukset ja perusparannukset) poistettiin talousarviosta, ja käytössä olevista toimitiloista Senaatti-kiinteistöille maksettava pääomavuokrien osuus budjetoitiin puolustusministeriön ja puolustusvoimien toimintamenomomenteille. Puo-

7 7 lustushallinnon määrärahoissa otettiin huomioon varsinaisessa talousarviossa 71,9 milj. euroa uusista pääomavuokrista aiheutuvana menolisäyksenä. Tästä 26,9 milj. euroa oli siirtoa poistuneelta investointimomentilta ja 45 milj. euroa pääluokan kehyskorotusta. Lisäksi kustannusten nousuun myönnettiin erikseen lisärahoitusta kevään lisätalousarviossa. Uusia pääomavuokria puolustushallinto maksoi yhteensä 68,1 milj. euroa. Kiinteistövarallisuuden ja rakentamisinvestointien toteuttamisen siirto Senaattikiinteistöille otettiin huomioon myös momentin (Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot) tuloarvion mitoituksessa. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin momentille budjetoitu määräraha muutettiin v talousarviossa bruttomäärärahaksi ja YK:n maksamat rauhanturvaamistoiminnan kalustokorvaukset budjetoitiin momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Vastaavalla tavalla meneteltiin ulkoasiainministeriön pääluokkaan budjetoitujen suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenojen suhteen. Arvonlisäveromenojen osalta siirryttiin pääluokkakohtaiseen budjetointiin. Toiminnan rahoituksessa ja ohjaustavassa ei tapahtunut muita muutoksia. Merkittävät määrärahojen ylitykset Hallinnonalan arvonlisäveromenoihin v talousarviossa budjetoitu määräraha ylittyi noin 25,5 milj. eurolla, mikä aiheutui mm. puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta, puolustusmateriaalihankintamäärärahojen käytön tehostamisesta sekä siitä, että arvonlisäveromenoihin tarkoitettu määräraha oli jo alun perin alimitoitettu ottaen huomioon puolustusselonteon mukainen rahoitustason korotus. Puolustusministeriö on kehittänyt kansainvälistä yhteistoimintaa erityisesti pohjoismaiden, EU:n ja muiden Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa keskittyen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Vuoden 2003 keskeisenä painopistealueena oli osallistua EU:n uudessa perustuslaillisen sopimuksen valmistelussa esille nousseiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevien aloitteiden sisällön muokkaamiseen ja vaikutusten arvioitiin. Kansainvälinen materiaalialan yhteistyö on kehittynyt voimakkaasti. Puolustusministeriö on ohjannut hallinnonalan peruslinjauksia tavoitteena erityisesti hankittavan materiaalin Nato-yhteensopivuus sekä yhteistyömahdollisuudet erityisesti Pohjoismaiden ja EUmaiden kanssa. Euroopan unionin jäsenenä Suomi on osallistunut siellä tapahtuvaan materiaaliyhteistyön kehittämiseen ja mm. POLARM -työryhmän työskentelyyn, jossa pyritään selvittämään edellytyksiä entistä tiiviimmälle Euroopan puolustusmateriaalipolitiikalle ja yhteistyölle. Myös Euroopan unionissa tapahtuva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö, erityisesti kriisinhallintaan liittyvä ECAP - prosessi ja sen kehitys ovat heijastuneet materiaalialalle. Thessalonikin Eurooppa-neuvoston antaman mandaatin mukaisesti käynnistetty EU:n puolustusmateriaali-, tutkimus- ja voimavaraviraston valmistelutyö on ollut osa kertomusvuoden toimintaa. Kansalaisten maanpuolustustahdon kehittyminen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) teki syksyllä 2003 turvallisuuspoliittisen mielipidetutkimuksen, jossa puolustustahtoa koskevaan kysymykseen vastasi myönteisesti 73 prosenttia, mikä oli viisi prosenttiyksikköä alhaisempi luku kuin vuotta aiemmin. Erityisesti naisten vastauksissa ero oli huomattava (yhdeksän prosenttiyksikköä). Muutosta voidaan pitää huomattavana, ja sen syiden selvittäminen edellyttäisi tarkempaa analyysia. Merkittävät investoinnit Vuonna 2003 toteutettiin meriliikenteen suojaamiskyvyn kehittämisen keskeisen elementin muodostavaan Laivue hankkeeseen liittyviä merkittäviä hankintoja (Hamina-luokan ohjusvene, tulenjohtojärjestelmät ja valvontatutkat). Valmiusyhtymien varustamista jatkettiin, Leopard-panssarivaunujen käyttöönotto aloitettiin ja kuljetushelikopterihankinnan sekä ajoneuvohankintojen toteutusta jatkettiin. Kertomusvuoden yksittäisistä toimitilahankkeista voidaan mainita ampumatarviketuotannon turvaamiseen liittyvän Haapajärven Asevarikon uutta lataamoa koskevan investointihankkeen käynnistäminen. Kansainvälinen toiminta Lähde: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS)

8 8 1.5 Tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset hankkeet Valtioneuvosto antoi vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa turvallisuus- ja puolustusasiainkomitealle tehtäväksi kansallisen varautumisen strategian laatimisen, jonka nimen valtioneuvosto tarkisti joulukuussa 2002 yhteiskunnan elintärkeiksi toiminnoiksi. Strategian valmisteluun osallistuivat kaikki ministeriöt turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean yhteen sovittamana. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2003 periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta ja siihen liittyvän strategian. Periaatepäätös tulee ohjaamaan kaikkia hallinnonaloja niiden kehittäessä ja ylläpitäessä suorituskykyä vastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Suomen asevientipolitiikassa on noudatettu Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Puolustushallinnon teollisuusstrategian keinovalikoimalla on pidetty yllä kotimaisen teollisuuden osaamista kriittisten teknologioiden tuotanto- ja ylläpitokyvyn osalta. Puolustushallinnossa laadittiin materiaalipoliittinen ohjelma osana kansallista teollisuusstrategiaa. Puolustusministeriö on osallistunut hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman sisällön valmisteluun ja toteuttamiseen. Puolustusministeriössä on kehitetty turvallisuusviranomaisten koulutusjärjestelyjä verkkotuettuun muotoon. Lisäksi on kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia puolustushallinnon ja muun valtionhallinnon välillä tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyen. 2. HALLINNONALAN TULOKSELLISUUS 2.1 Tulostavoitteiden toteutuminen Puolustusministeriön hallinnonalan menot tilinpäätöksen mukaan vuosina Puolustusministeriö Puolustusvoimat Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot Hallinnonala yhteensä Tilinpäätöksen mukaan hallinnonalan määrärahojen käyttö oli yhteensä noin milj. euroa, josta lukuun sisältyvä hallinnonalan arvonlisäveromenojen osuus oli noin 190,5 milj. euroa. Arvonlisäveromenojen osalta siirryttiin vuodesta 2003 alkaen pääluokkakohtaiseen budjetointiin. Vuoden 2003 talousarvioon sisältyneitä, budjetointia koskeneita muutoksia on käsitelty edellä kappaleessa 1.4. Puolustushallinnon käytettävissä olleet määrärahat mahdollistivat vuoden 2003 tärkeimpien tulostavoitteiden toteutumisen Puolustuspolitiikka Keskeisimmät puolustuspolitiikkaa koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tuotetaan arvio Suomen turvallisuusympäristön kehityksestä. Turvallisuusympäristön kehitysarvio sisällytettiin puolustushallinnon strategiseen suunnitelmaan. Turvallisuusympäristön kehitystä on myös arvioitu osana muita selvitystöitä, kuten EU:n perustuslaillisen sopimuksen vaikutuksia, mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksia, rauhankumppanuuden tavoitteita, kriisinhallintatoimintaan osallistumisen kehittämistä sekä joukkotuhoaseilta varautumista. Puolustuspolitiikan ja puolustuksen vaihtoehdot suunnitellaan ja valmistellaan valtioneuvoston puolustuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Vuonna 2004 tehtävälle puolustusselonteolle laaditaan tarvittavat perusteet. Koordinoidaan vuoden 2004 selonteon valmisteluun liittyvien tutkimus- ja selvitystehtävien toteutusta. Puolustuspolitiikkaa on toteutettu hallitusohjelman linjaamalla tavalla. Vuonna 2003 osallistuttiin EU:n uuden perustuslaillisen sopimuksen valmistelussa esille nousseiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevien aloitteiden sisällön muokkaamiseen ja vaikutusten arviointiin. Puolustusministeriö on seurannut myös Naton kehitystä ja osallistunut sen toisen laajenemiskierroksen vaikutusten puolustuspoliittiseen arviointiin. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa valmisteltiin valtioneuvoston kanslian johdolla. Vuoden 2001 puolustusselonteon perusteella laadittiin puolustushallinnon strateginen suunnitelma, joka hyväksyttiin kokonaisuudessaan v Tämän perusteella laaditut puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) tarkistavat puolustusvoimien tavoitetilan ja kehittämisohjelman vuoden 2001 selonteon perusteiden

9 9 mukaisesti ja luovat perusteet vuoden 2004 selonteon valmistelulle puolustushallinnossa. Kertomusvuoden aikana laadittiin selvitys mahdollisen liittoutumisen vaikutuksista Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle. Vuonna 2003 valmisteltiin niinikään jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti, joka julkistettiin helmikuussa Joukkotuhoaseilta varautumiseen liittyvä biologista ja kemiallista alaa koskeva selvitys luovutettiin puolustusministeriölle joulukuussa Puolustusministeriössä laadittiin myös selvitys eisotilaallista uhkista ja arvio niiden vaikutuksista hallinnonalan kehittämiseen. Pääesikunnassa laadittiin laaja-alainen tutkimus maavoimien ensi vuosikymmenen tehokkaimpien asejärjestelmien valintojen perusteeksi eli ns. "iskukykytutkimus". Se antaa perusteet vuoden 2004 selonteon linjauksille. Vastaavasti on laadittu selonteon edellyttämä selvitystyö 2010-luvun puolustusjärjestelmää varten puolustushallinnon strategisen suunnitelman osana. Pääesikunta jätti marraskuussa 2003 puolustusministeriölle selvityksen vapaaehtoisen maanpuolustustyön nykytilasta, eräiden vertailumaiden ratkaisuista, kansalaistutkimuksesta ja ehdotuksensa tavoitteiden ja kehittämisen osalta. Kehittämisen lähtökohtana pidettiin puolustusvalmiuden tarpeita paikallispuolustuksessa. Uusi vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön vuoteen 2008 mennessä. Puolustusministeriön asettama vapaaehtoisen maanpuolustustyön selvitystyöryhmä jatkaa edelleen työtä ja valmistelee loppuraporttiaan sekä asiaa koskevaa tekstiehdotusta vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Ylläpidetään ja kehitetään puolustuspolitiikan valmistelun yhteistyöverkostoa ja osallistutaan tehtyjen päätösten toimeenpanon edellyttämään hallinnonalan ohjaukseen. Yhteistoimintaverkoston kehittämistä jatkettiin erityisesti valtioneuvoston sisällä sekä puolustuspoliittisen yhteistyön kannalta keskeisten maiden kanssa keskittyen erityisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Erityisenä painopisteenä kansainvälisessä verkottumisessa ovat olleet muut pohjoismaat sekä EU:n liittoutumattomat maat eli Ruotsin ohella Irlanti ja Itävalta. Myös yhteyksiä Iso- Britanniaan ja Yhdysvaltoihin on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, Naton rauhankumppanuuden ja rauhankumppanuustavoitteiden, kriisinhallintavalmiuksien kehittämisen sekä asevalvonnan ja suojelualan osaamisen osalta Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky Puolustusvalmius määritetään puolustuspoliittisten ratkaisujen ja niiden perustana olleiden mahdollisten uhkakuvien pohjalta. Puolustusvalmiudella tarkoitetaan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintavalmiutta ja suorituskykyä. Puolustusvoimien toimintavalmius tarkoittaa kykyä aloittaa ja toteuttaa kulloisenkin tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Puolustusvoimien valmiuden säätelyn avulla toimeenpannaan tilanteen ja arvioidun uhkan edellyttämä sotilaallisen voiman perustaminen, ryhmittäminen ja käyttö. Puolustusvoimien tehtävät edellyttävät sotilaallisen puolustusvalmiuden ohella myös valmiutta ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille. Keskeisimmät puolustusvoimien valmiutta ja suorituskykyä koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky pidettiin tavoitteen mukaisella ja turvallisuusympäristöä vastaavalla tasolla. Strategista suunnittelua jatkettiin laatimalla kehittämisohjelmapohjainen pitkän aikavälin suunnitelma vuosille Suunnitelma sisältää myös puolustusvoimien tutkimusohjelman vuosille Operatiivisen suunnittelun painopiste oli vuoden 2002 pääsotaharjoituksen jälkeisissä kehittämistoimissa. Puolustusvoimien tilannekuva ylläpidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa oikea-aikaisen puolustussuunnittelun ja päätöksenteon. Puolustusvoimien tilannekuva pidettiin tavoitteen mukaisella riittävällä tasolla järjestelmien laatu ja määrärahataso huomioon ottaen. Tilanteen seuranta oli jatkuvaa mahdollistaen oikea-aikaisen puolustussuunnittelun ja päätöksenteon. Aluevalvonnan tavoitteet saavutettiin pääosin. Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitetään valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisiksi tavoitteena operatiivinen käyttövalmius Valmiusyhtymien kehittämistä jatkettiin suunnitellulla tavalla siten, että asetetut tavoitteet otettiin huomioon henkilöstön koulutuksessa, materiaalihankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä infrastruktuurihankkeissa Materiaalihankinnat Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennalta ehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky. Materiaalihankintojen painopiste oli selkeästi maavoimien hankinnoissa. Keskeisimmät puolustusvoimien materiaalihankintoja koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti:

10 10 Kaikissa puolustusmateriaalihankkeissa ryhdytään soveltamaan käytäntöä, jonka mukaisesti materiaalin on oltava vaatimuksiltaan Natoyhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien. Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös jo käynnissä oleviin ulkomaisiin hankkeisiin. Puolustusmateriaalihankkeissa ryhdyttiin soveltamaan yleisiä hankintaperiaatteita, joista tärkeimpinä ovat vaatimus hankittavan materiaalin kansainvälisestä yhteensopivuudesta, kansainvälinen hankeyhteistyö ja hankittavan materiaalin riittävä toiminnallinen luotettavuus. Hankintaperiaatteet saatettiin puolustusvoimien sisällä kaikkien hankkivien yksiköiden ja henkilöiden tietoon. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen, hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Osana kansallista teollisuusstrategiaa laadittiin kertomusvuoden aikana puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma. Puolustushallinnon teollisuusstrategian keinovalikoimalla pidetään yllä kotimaisen teollisuuden osaamista kriittisten teknologioiden tuotanto- ja ylläpitokyvyn osalta. Puolustusvoimissa luotiin perusteita kotimaisen teollisen pohjan vahvistamiselle avainteknologioiden alueilla suunnittelemalla teknologiaohjelmat. Erityisesti ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden osalta toimintaedellytyksiä turvattiin vuoden 2003 talousarvioon sisältyvällä Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuudella (STALVA), yhteismäärältään 201,6 milj. euroa vuosina Puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuudelle asetetun tulostavoitteen toteutuminen Kumulatiivinen Milj. euroa % % 1. Vuonna 2003 käytettävissä olleet puolustusmateriaalihankintamäärärahat momentilla vuonna 2003 myönnetyt määrärahat milj. euroa - edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat milj. euroa 2. Vuodelta 2003 seuraaville vuosille siirtyneet momentin puolustusmateriaalihankintamäärärahat Vuonna 2003 puolustusmateriaalihankinnoista maksetut ennakot Vuonna 2003 käytetyt puolustusmateriaalihankintamäärärahat (pl. vuonna 2003 maksetut ennakkomaksut) Puolustusmateriaalialan yritysten ilmoituksiin perustuvien, momentilta rahoitettujen, kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen myyntiarvo (ilman arvonlisäveroa) vuonna Puolustusmateriaalialan yritysten ilmoituksiin perustuvien hyväksyttyjen vastakauppojen myyntiarvo vuonna ) Puolustusvoimien momentin määrärahoilla hankkimien kotimaisten varaosien, huolto- yms. palveluiden myyntiarvo (ilman arvonlisäveroa) v Puolustusvoimien itse tekemästä puolustusmateriaalin säännöllisestä huollosta, korjauksesta sekä käytöstä poistetun materiaalin hävittämisestä aiheutuneet menot momentilla vuonna Kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus vuonna 2003 käytetyistä puolustusmateriaalihankintamäärärahoista vastakaupat ja elinjaksokustannukset huomioon ottaen ) Perustuu KTM:n tietoihin Tässä tarkastelussa kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen suhteelliseksi osuudeksi muodostuu 79 % v käytetyistä puolustusmateriaalihankintamäärärahoista vastakaupat ja elinjaksokustannukset huomioon ottaen. Taulukosta ilmenee myös se, että vaikka puolustusvoimien itse tekemästä puolustusmateriaalin huollosta, korjauksesta sekä käytöstä poistetun materiaalin hävittämisestä aiheutuvia menoja ei otet- taisi huomioon, päästään 48 prosentin tasolle ja asetettu tulostavoite (vähintään 50 %) lähes saavutetaan. Ohjataan voimassa oleviin tilausvaltuuksiin sisältyvien hankkeiden toteutusta kiinnittäen erityistä huomiota siirtyvien erien määrän pienentämiseen ja käynnistetään TTS-kaudella alkaviin tilausvaltuuksiin sisältyvien materiaalihankkeiden ohjaaminen tavoitteena niiden valmiusasteen nostaminen. Puolustusvoimien materiaalihankintamäärä-

11 11 rahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdistamista on tehostettava siten, että käytettävissä olevat määrärahat saadaan nopeasti vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia. Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muu toksen arvo on yli 3,64 milj. euroa. Käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista vuodelle 2004 siirtyvien erien määrä voi olla enintään 15 % ja sitomattomien määrärahojen osuus enintään 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Kertomusvuoden aikana laadittu puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma sisältää päämäärät ja painopistealueet sotilaallisen maanpuolustuksen materiaalitoimintojen kehittämisessä, vastuunjaon ja yhteistoiminnan linjaukset sekä periaatteet ja toimintatavat, joita materiaalipolitiikan johtamisen ja toteuttamisen osalta noudatetaan. Määrärahojen käytölle asetettua tulostavoitetta ei saavutettu, vaikka siirtyvien erien määrä pieneni edellisvuodesta. Käytettävissä olleista puolustusmateriaalihankintamäärärahoista (726 milj. euroa) käytettiin 74,5 % (v ,5 %). Vuodelle 2004 siirtyneistä määrärahoista (185 milj. euroa) sidottiin sopimuksin ja tilauksin 167 milj. euroa eli 90 % (v %). Sitomaton osuus käytettävistä olleista määrärahoista oli 18 milj. euroa eli 2,5 % (v %). Puolustusministerin asettama materiaalihankkeiden tehostamista suunnitteleva työryhmä jätti v loppuraportin, jossa mm. selvitettiin syitä siirtyvien erien syntymiselle ja esitettiin toimenpiteitä materiaalihankintojen tehostamiseen ja budjetointiin liittyen. Esitettäessä uusia tilausvaltuuksia vuoden 2004 talousarvioon varmistettiin niihin sisältyvien hankintojen riittävä valmiusaste. Myös muihin työryhmän esittämiin tehostamistoimiin ryhdyttiin välittömästi puolustushallinnossa Henkilöstö ja koulutus Hallinnonalan palkatun henkilöstön määrä säilyi v suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja oli Joukkojen kouluttaminen tunnuslukuina marraskuussa 2003 valtion henkilörekisterin mukaan yhteensä henkilöä (v ). Puolustusvoimien henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,4 % ja on vähitellen nousemassa kasvavan eläkepoistuman vuoksi. Puolustusvoimien henkilöstön palkat sivukuluineen (ilman reserviläispalkkoja ja päivärahoja) olivat 665,3 milj. euroa (54,1 % puolustusvoimien toimintamenoista). Kasvua edellisvuodesta oli 4,1 %. Joukkotuotantotehtävien mukaiset tavoitteet varusmieskoulutuksessa saavutettiin. Varusmiespalvelukseen astui henkilöä, joista naisia oli 409. Palvelukseen astuneista koulutettiin Palveluksen keskeyttäneiden suhteellinen osuus palvelukseen astuneista oli noin 13,3 % eli hieman enemmän kuin v Siviilipalvelukseen määrättyjä oli 6,5 % kutsuntaikäluokasta (2 160 henkilöä) eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kertausharjoitukset toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuodelle 2003 asetetun tulostavoitteen mukaan kertausharjoituksissa tuli kouluttaa reserviläistä. Harjoituksissa koulutettiin reserviläistä, ja kertausharjoitusvuorokausia kertyi noin Kertausharjoituksista lykkäystä hakeneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Asevelvollisten koulutuksen laatua mitataan puolustusvoimissa mm. koulutettavan arvioon perustuen. Tähän perustuvat koulutuksen laadulliset tavoitteet saavutettiin. Asevelvollisten koulutuksen ja ylläpidon välittömät menot olivat 269,1 milj. euroa (v ,6 milj. euroa), josta koulutuksen osuus oli 121,9 milj. euroa (v ,2 milj. euroa). Asevelvollisten ja palkatun henkilöstön koulutusjärjestelmää, opetussisältöjä ja oppimisympäristöjä hienosäädettiin. Palkatun henkilöstön osaamisen strategia viimeisteltiin julkaisuvalmiiksi. Yliopistojen uudistettavan tutkintorakenteen vaikutusta upseerikoulutusohjelmaan ja sotatieteellisiin opintoihin selvitettiin. Uusimuotoinen upseerikoulutus on edennyt ensimmäisellä kadettikurssilla puoliväliin. Opistoupseerien peruskoulutus päättyi Maasotakoulussa, jatkokoulutusta on tarkoitus jatkaa vielä vuoteen Koulutetut varusmiehet Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokausimäärä Kuusi kuukautta koulutettujen maastopainotteisuus (maastovuorokausia/varusmies) Palvelusvuorokauden hinta (euroa, koulutus ja ylläpito) Koulutettujen reserviläisten määrä Kertausharjoitusvuorokausien määrä Kertausharjoitusvuorokauden hinta (euroa, koulutus ja ylläpito) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokausimäärä Peruskoulutetut upseerit (Maanpuolustuskorkeakoulu) Esiupseerikurssin suorittaneiden määrä (Maanpuol.korkeakoulu) Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet (Maanpuol.korkeakoulu)

12 Koulutettujen saapumiserien tavoitevahvuus Kotiutuneet koulutetut varusmiehet Reserviläisten määrä Kertausharjoitusvuorokaudet Keskeisimmät puolustusvoimien henkilöstöä koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Henkilöstövoimavarat tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita. Henkilöstöjärjestelmää kehitetään puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaisesti. Henkilöstörakenteen kehittämisen perusteet sisältyvät puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelmaan (PTS). PTS-linjaukset otetaan huomioon henkilöstöstrategiaa toteutettaessa. Puolustusvoimien kehittämisohjelmien ja hankkeiden henkilöstösuunnittelua koskevaa ohjeistusta tarkistettiin henkilöstövoimavarojen tasapainottamiseksi tarvittavalla tavalla. Otetaan käyttöön puolustusvoimien uusi palkkausjärjestelmä vähintään yhden uuden henkilöstö ryhmän osalta. Muiden kolmen henkilöstöryhmän osalta pyritään saamaan aikaan neuvottelutulos. Tulostavoitteen saavuttamisessa onnistuttiin asetettu tavoitetaso selvästi ylittäen. Puolustusvoimien upseerit, opistoupseerit, sotilasammattihenkilöstö ja pääosa siviileistä (yhteensä noin 78 % hallinnonalan henkilöstöstä) siirtyivät syyskuussa 2003 tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkkausjärjestelmään, joka korvasi ikälisäsidonnaisen A-palkkausluokkajärjestelmän. Puolustusvoimien muun henkilöstön sekä puolustusministeriön ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstön osalta valmistelutyötä on jatkettu siten, että uusi palkkausjärjestelmä olisi käytössä koko hallinnonalan henkilöstön osalta viimeistään Yhdyskunta- ja ympäristöasiat Puolustushallinnon kiinteistömenot olivat yhteensä 169,6 milj. euroa, josta pääomavuokrien osuus oli 70,1 milj. euroa. Keskeisimmät yhdyskunta- ja ympäristöasioita koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti:

13 13 Puolustusvoimien käytössä oleva kiinteistökanta sopeutetaan toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Puolustushallinnon käytössä oli vuoden 2003 lopussa noin 3,6 milj. htm 2 toimitiloja ja muita rakenteita sekä asuntoja noin kappaletta ja noin hehtaaria maa- ja vesialueita. Uusia toimitiloja hankittiin kertomusvuoden aikana noin htm 2, käytöstä poistui toimitiloja noin htm 2, joten nettovähennys oli noin htm 2. Otetaan käyttöön puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen mukainen toimintamalli hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasioiden hoidossa. Kiinteistöuudistuksen mukainen toimintamalli hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöasioiden hoidossa kyettiin ottamaan käyttöön hallitusti johtuen asian perusteellisesta valmistelusta. Investointien (peruskorjaus-, perusparannus- ja uusinvestoinnit) tavoitetasoa ei kuitenkaan saavutettu täysimääräisesti uudistuksen käynnistysvaiheesta johtuen. Valmistuneisiin ja aloitettuihin uusiin hankkeisiin käytettiin yhteensä 41 milj. euroa. Kertomusvuoden lopussa puolustushallintoa koskevien käynnissä olleiden Senaattikiinteistöjen investointihankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 175 milj. euroa. Vuoden aikana kehitettiin uuden kiinteistöhallintomallin mukaista yhteistyötä ja lisättiin mm. hankesuunnittelun henkilöresursseja Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Suomi osallistui yhteensä 12 rauhanturvaamisoperaatioon toiminnan painopisteen ollessa edelleen Balkanilla. Suomalaisten rauhanturvaajien kokonaisvahvuus oli vuoden 2003 lopussa noin 980. Keskimäärin suomalaisia rauhanturvaajia oli vuoden aikana noin 1000 henkeä. Operaatioissa merkittävin tapahtuma oli Suomen koordinaatio- ja johtovastuu KFOR:n Keskisestä Monikansallisesta Prikaatista Kosovossa, jolloin saatiin mm. myönteisiä kokemuksia Suomen vastuulla olleesta johtamis- ja viestijärjestelmästä. Muita merkittäviä tapahtumia olivat vetäytyminen Bosnia- Hertsegovinan SFOR-operaatiosta, osallistuminen ensimmäiseen EU-johtoiseen rauhanturvaoperaatioon Makedoniassa sekä esikunta- ja vartiokomppanian asettaminen UNMEE-operaatioon Eritreassa. Rauhanturvaamiseen käytettiin määrärahoja yhteensä noin 98,9 milj. euroa, josta kalusto- ja hallintomenoihin puolustusministeriön pääluokassa noin 51,0 milj. euroa ja rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoihin ulkoasiainministeriön pääluokassa noin 47,9 milj. euroa. Keskeisimmät sotilaallista kriisinhallintaa ja rauhanturvaamistoimintaa koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Ohjataan ja seurataan Suomen kansainvälisen kriisinhallintakyvyn ja -valmiuden kehittämistä erityisesti EU:lle ilmoitetun suorituskyvyn osalta. Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan keskeisenä tulostavoitteena on vuonna 2003 ylläpitää ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta. Suomen valmiuksia osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan ja samalla yhteistoimintakykyä kehitettiin v Naton rauhankumppanuuden suunnitteluja arviointiprosessissa hyväksyttyjen tavoitteiden avulla, osallistumalla operaatioihin ja PfPharjoituksiin. Kertomusvuonna jatkettiin erikoistumista kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta keskeisten ja kansallisen puolustuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisten kykyjen kehittämisessä. Lähtökohtana on ollut suomalaisen erikoisosaamisen, tietotaidon ja pitkään kokemukseen perustuvien vahvuuksiemme hyödyntäminen. Tämä on merkinnyt panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja kapeiden erikoisalueiden hallitsemiseen. Nykyisten joukkojen lisäksi kehitetään suojelu- ja erikoisjoukkotoiminnan osaamista sekä nopean toiminnan kykyä. Suomen koko joukkopoolista valtaosa saatiin varustettua ja koulutettua vuoden 2003 loppuun mennessä suunnitelmien mukaisesti. Suomi ilmoitti uutena joukkona suojeluosaston Euroopan unionin ylläpitämään joukkoluetteloon (Helsinki Force Catalogue). Varustamisohjelmien vuoden 2003 rahoituksella hankittiin majoituslaitteita, konttiratkaisuun perustuvia työskentelytiloja, lääkintä- ja pelastusvarustusta, suojattuja maastohenkilöautoja, konttien käsittelylaitteita ja viestimateriaalia. Vuonna 2003 Suomi osallistui 11 PfP-harjoitukseen sekä 16 rauhankumppanuuden hengessä järjestettyyn harjoitukseen. Pohjoismaista sotilaallista kriisinhallintayhteistyötä kehitetään ja tiivistetään NORDCAPS-järjestelyllä, jonka avulla muodostettava pohjoismainen prikaati ilmoitettiin v osittain käyttövalmiiksi kansainvälisiin operaatioihin. Yhteispohjoismaisen joukon toimintaa testattiin Suomessa järjestetyssä Nordic Peace-harjoituksessa Hallinnon, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Keskeisimmät tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Valtioneuvoston selonteossa hyväksytyt rauhanajan hallintojärjestelmän rationalisointipäätökset toteutetaan. Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjatun rakennemuutoksen toimeenpanoon liittyen lakkautettiin kertomusvuonna Vammalan, Oriveden ja Sääksjärven asevarikot sekä Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitseva Suojeluvarikko. Kyseisille paikkakunnille perustettiin kunnan, puolustushallinnon, työvoimaviranomaisten, Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen yms. yhteistyötahojen työryhmät, joiden tehtävänä oli puolustushallinnon henkilöstön ja kyseisten paikkakuntien kokemien haittavaikutusten minimointi. Erityisesti henkilöstön työllistämisessä on onnistuttu hyvin. Puolustusvoimien

14 14 rakennemuutoksen myötä v kohdennettiin 134 henkilöä puolustusvoimien sisällä uusiin tehtäviin (v henkilöä). Rakennemuutoksen seurauksena v jouduttiin irtisanomaan 38 henkilöä (v henkilöä), joista suurin osa on työllistynyt muualle. Hallinnonalalla käynnistettiin myös organisaatioiden ja toimintojen alueellistamismahdollisuuksia kartoittava selvitys. Ohjataan ja koordinoidaan kumppanuusohjelman pilottihankkeita sekä valmistellaan niistä saatujen kokemusten pohjalta kumppanuusohjelman seuraavaa vaihetta. Kumppanuusohjelmaan liittyvissä, puolustusvoimissa toimeenpantavissa kumppanuushankkeissa toteutettiin esiselvitysvaihe. Esiselvitysten pohjalta siirryttiin kumppanuuden käytännön toteuttamisen valmisteluun ruokahuollon sekä siviilien suojavaatehuollon osalta. Kertomusvuonna on myös laadittu kumppanuusajatteluun pohjautuvan tukitoimintojen rationalisoinnin strategiset periaatteet sekä ohjattu ja tarkasteltu kumppanuusohjelman etenemistä kumppanuusorganisaation, ohjausryhmän ja seurantaryhmän puitteissa. Kumppanuusajattelua on lisäksi kehitetty mm. aluekehitysnäkökohtien sekä ulkomaisista vastaavista ohjelmista saatu informaatio huomioon ottaen. Puolustusvoimissa kumppanuustoiminnan tavoitteena on nähty kokonaistaloudellisten säästöjen aikaansaaminen ja resurssien vapauttaminen uudelleen kohdennettaviksi puolustusvoimien kehittämisohjelmiin. Pilottihankkeiden yhtenä tavoitteena on ollut myös oman toiminnan kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. Esiselvitysten kohteena olleissa hankkeissa puolustusvoimien kustannusrakenteen on todettu olevan yksityistä sektoria kalliimpi. Merkittävimmät erot muodostuvat henkilöstö-, toimitila- ja laitekustannuksista. Puolustusvoimien kustannusrakenne perustuu osaltaan sodan ajan joukkojen ja varustuksen kunnossapidon tarpeeseen. Koska kehysrahoituksesta maksettava arvonlisäveron osuus on nykyisin puolustushallinnon näkökulmasta merkittävä kustannustekijä palveluja ostettaessa, oman palvelutuotannon etuna on paitsi kriisiajan valmius, myös arvonlisäverottomuus henkilöstökustannusten osalta. Arvonlisäveromenojen budjetoinnin ja kirjanpitomenettelyn kehittämismahdollisuuksia ollaan parhaillaan selvittämässä. Kumppanuushankkeissa jatketaan kustannusvaikutusten ja puolustusvoimien tukitoimintojen tuottavuuden kasvattamista koskevien selvitysten laatimista. Kumppanuushankkeiden välittömiin menoihin käytettiin määrärahaa yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Osallistutaan valtion keskushallinnon kehittämiseen ja ohjataan siihen liittyviä hallinnonalan hankkeita. Toimintaympäristön kehitys on edellyttänyt hallinnonalan rakenteen ja siihen liittyvien tehtävätasojen edelleen arviointia. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin puolustusministeriön organisaatiomuutos vuosina Vuonna 2003 tarkastelukohteeksi otettiin pääesikunta osana puolustusvoimien johtamisjärjestelmää. Tarkastelun lähtökohtina pidettiin poikkeusolojen tarpeita ja rauhan ajan keskushallinnolle asetettuja vaatimuksia. Päämääräksi asetettiin keskushallinnon terävöittäminen ja keventäminen. Tulevassa työskentelymallissa puolustusministeriö vastaa strategisesti merkittävien asiakysymysten valmistelusta ja toimeenpanon ohjaamisesta, pääesikunnan työskentelyn painottuessa operatiiviseen toimintaan. Hallinnollista rutiinitoimintaa pyritään siirtämään molempien toimijoiden ulkopuolelle mahdollisimman laajalti. Toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa edellytetyt lainsäädäntöhankkeet. Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa edellytetään, että aseellisesta palveluksesta vapauttamismenettely ajanmukaistetaan. Menettelystä säädetään vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetussa asetuksessa (635/1968). Tarvittavat muutokset edellä mainittuun asetukseen edellyttävät turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön tekemää esivalmistelua, joka on viivästynyt. Tehostetaan ministeriön roolia alaisen hallinnon ohjauksessa rakentamalla strateginen talouden seurantajärjestelmä. Puolustusvoimien raportointia puolustusministeriölle kehitetään annettavan ohjeistuksen mukaisesti siten, että seurattavat kokonaisuudet ovat pääesikunta, maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat sekä yhteiset menot. Puolustusvoimien raportointia puolustusministeriölle on kehitetty edelleen kertomusvuoden aikana. Tulosja vuosiraportoinnissa sekä kuukausiraporteissa on esimerkiksi otettu käyttöön jaottelu: maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, pääesikunta ja yhteiset menot. Valtiokonttorin ylläpitämää Netra raportointijärjestelmää on hyödynnetty talousarvion toteutumisen seurannassa. Puolustusvoimien toimintamenojen sisältöä ja mitoitusta pohtinut TOSI -työryhmä esitti väliraportissaan yhtenä toiminnan suunnittelun ja seurannan parantamisehdotuksena, että puolustusvoimien toimintamenoista tulisi olla olemassa käytettävissä ajan tasalla oleva ja jatkuvasti päivitettävä kattava mitoitus- ja seurantajärjestelmä, joka käsittäisi koko PTS-kauden menot Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta Keskeisimmät Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vakiinnutetaan puolustushallinnon kiinteistöjärjestelyjen edellyttämät toiminta- ja sopimusmallit sekä yhdenmukaistetaan ne Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uuden vision ja strategian kanssa.

15 15 Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä linjattiin, että rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntija- ja hankintaorganisaationa ja vastaa kiinteistöpalvelujen järjestämisestä. Laitoksen roolia ja tehtäviä tarkennettiin eri osapuolten välisissä kumppanuussopimuksissa. Rakennuslaitoksen asiantuntijaroolin vahvistaminen ja palvelutuotannon keskittäminen pääosin kriisiajan puolustuskiinteistöihin aiheuttaa muutoksia laitoksen henkilöstörakenteessa ja rekrytointitarpeita eri toimialoilla. Valmiuden merkityksen korostuminen laitoksen toiminnassa edellyttää lisäksi kasvavaa maanpuolustuskoulutuksen tarvetta kaikissa henkilöstöryhmissä. Asiantuntijarooli tulee korostumaan myös työntekijätasolla oman palvelutuotannon keskittyessä yhä enemmän maanpuolustukselle ensisijaisiin kohteisiin. Määritetään Puolustushallinnon rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon laajuus yhdessä puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Henkilöstömäärän tarkempi mitoitus on aloitettu yhteistyössä puolustusvoimien kanssa laitoksen valmiussuunnitteluun liittyen. Henkilöstövähennykset toteutetaan supistamalla rakennuslaitoksen omaa palvelutuotantoa ja lisäämällä vastaavasti ulkopuolista palvelutuotantoa ottaen huomioon eduskunnan henkilöstövähennysten toteuttamiselle asettamat reunaehdot. Vähennykset toteutetaan pääsääntöisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Poikkeuksen luonnollisesta poistumasta muodostavat varuskuntien lakkauttamis- ja supistamistilanteet sekä rakennuslaitoksen omat rationalisointihankkeet, joista saattaa aiheutua myös henkilöstön irtisanomistilanteita. Tuotteistetaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palvelutuotanto hinnoittelun saattamiseksi vertailukelpoiseksi yleisten markkinoiden kanssa. Rakennuslaitos lisää toimintansa tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteistamisen avulla. Rakennuttamisen osalta rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen tilausten hankesuunnittelusta sekä rakennuttamis- ja projektinjohtotehtävistä. Palvelujen hinnoittelu on saatettu vastaamaan markkinoiden hinnoitteluperusteita. Vuonna 2002 alkanutta kiinteistönhoitopalvelujen tuotteistusprojektia jatkettiin. Energiapalvelujen ja kunnossapidon tuotteistushankkeet valmistuivat v Rakennuslaitoksessa v toteutettu talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen vaikutti alentavasti palvelutuotteiden hintoihin. Senaatti-kiinteistöjen tilaamat rakennuttamispalvelut (suunnitteluttaminen, urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja valvonta) ja omistajapalvelut tuotetaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin v rakennuttamissopimukset yhteensä 23 suuremmasta investointihankkeesta, joiden arvo oli noin 1,3 milj. euroa. Tämän lisäksi alueyksiköt tekivät lukuisan määrän pieninvestointisopimuksia. Hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen kilpailutettiin siten, että toimeksiantajalla oli hyvät mahdollisuudet valita kohteille kokonaistaloudellisesti edullisimmat suunnittelijat ja rakentajat ja solmia heidän kanssaan suunnittelu- ja urakkasopimukset. Suunnittelu- ja rakennusaikataulut määriteltiin yhteistyössä tilaajan ja käyttäjän kanssa ottaen huomioon rakennettavan kohteen sijainti, laatu, tekninen vaativuus ja käyttäjän tarpeet kohteen käyttöönottamiseksi. Senaatti-kiinteistöjen urakoitsijoilta tilaamat rakennustyöt teetettiin tilaajan laatujärjestelmien mukaan. Suurin osa hankkeista pysyi hankesuunnitelmien kustannuksissa. Rakennusurakat saatiin pysymään sopimuksiin kirjatuissa aikatauluissa. Senaatti-kiinteistöille valmistui kertomusvuonna rakennuslaitoksen rakennuttamiskonsulttitoiminnan toimesta investointikohteita yhteensä noin 26,9 milj. euron arvosta, josta uudisrakennusten (4 kpl) osuus oli 16,3 milj. euroa. Viimeistellään valmiussuunnitelma puolustusvoimien ohjauksessa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiussuunnittelu käynnistettiin keväällä 2002, ja sitä jatketaan pääesikunnan antamien linjausten mukaisesti. Kertomusvuonna rakennuslaitokseen päätettiin perustaa valmiuspäällikön tehtävä. Valmiussuunnitelma laaditaan valmiiksi puolustusvoimien suunnitteluaikataulun mukaisesti vuoden 2006 loppuun mennessä. Saatetaan ympäristö- ja turvallisuusasiat osaksi rakennuslaitoksen toimintamallia. Rakennuslaitoksen toimintamallin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Keskeisenä painopistealueena sähköisessä toimintaympäristössä toimivan toimintamallin kehittelyssä on kestävän kehityksen ja muiden ympäristöasioiden sekä puolustusvoimien turvallisuusmääräysten edellyttämien toimintatapojen sisällyttäminen kaikkiin toimintaprosesseihin. Työ jatkuu vuoden 2004 aikana. Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa. Rakennuslaitoksen asiakastyytyväisyyttä on seurattu vuodesta 1995 alkaen. Asiakastyytyväisyyden taso on tutkimusten mukaan noussut tasaisesti aina vuoteen Vuoden 2003 tutkimus osoitti ensi kertaa lievää asiakastyytyväisyyden laskua. Selkein lasku on havaittavissa tyytyväisyydessä ulkoalueiden hoitoon, investointirakentamiseen sekä rakennuttamispalveluihin. Yhteenvetona voidaan lisäksi todeta, että asiakastyytyväisyyden laskusta huolimatta rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys on edelleen keskitasoa, kun tuloksia verrataan soveltuvin osin toimitilapuolen

16 16 asiakastyytyväisyysvertailun tuloksiin. Ero on kuitenkin kaventunut edellisvuodesta, sillä toimitilapuolen aineistossa vuokralaisten tyytyväisyys palvelutarjontaan on vastaavasti noussut. Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyysindeksin tavoitearvo on 75 asteikolla Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 68,4. Rakennuslaitoksessa on tehty työilmapiirikysely joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen, viimeksi vuonna 2002, jolloin kyselyn tuloksessa näkyy edelleen myönteinen kehittyminen erityisesti henkilöstöpolitiikan painopistealueilla, kuten tiedonkulussa, henkilöstökoulutuksessa ja johtamisessa. Toteutetaan kiinteistönhoitopalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Kiinteistönhoitopalvelut tuotettiin asetetun tulostavoitteen mukaisesti. Kiinteistönhoidon laatuluokitus säilyi ennallaan. Laatuluokituksen mukaiset palvelutasot on määritelty vuosittain päivitettävässä ylläpidon palveluliitteessä, joka otettiin käyttöön vuonna Rakennuslaitoksen perimään vuokraan sisältyy yleiseen kiinteistönhoitoon kuulumattomia lisä- ja käyttäjäpalveluja. Näiden eriyttämistä kustannusseurannassa on tarkennettu edelleen ja niiden osuus vuonna 2003 oli 7,8 % kiinteistönhoidon muuttuvista kuluista, jotka olivat yhteensä 35,2 milj. euroa. Kiinteistönhoitosopimuksia tarkistettiin kertomusvuonna syyskuu 2001 ja syyskuu 2002 elinkustannusindeksin muutoksen verran eli 1,03 %. Markkinoilla kiinteistönhoidon yleinen kustannustaso nousi 3,5 % v Puolustusvoimille palautettiin kiinteistönhoidon ylijäämä 1,55 milj. euroa. Hoidettava huoneistoala säilyi samana kuin vuonna Kiinteistönhoidon tuottavuus nousi 3,5 %. Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla katselmusten edellyttämät energiansäästötoimet omistajan osoittamien varojen puitteissa. Kertomusvuonna rakennuslaitos ei saanut omistajalta tilauksia energiakatselmuksista, joten katselmointiaste pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vuoden lopussa 60 % energiataloudellisesti merkittävistä rakennuksista. Puolustushallinto liittyi v valtion kiinteistöjä koskevaan sopimukseen (KRESS) energiansäästön edistämisestä kiinteistö- ja rakennusalalla. Säästösuunnitelmissa määritellään käytännön toimenpiteet energiankäytön tehostamiseksi sekä valmistellaan vuositasolla paikallinen toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Energiansäästön toteutumista valvotaan kulutuksen kuukausiseurannalla ja vuosiraporteilla. Säästösuunnitelmaan liittyen kaikkiin rakennuslaitoksen alueyksiköihin perustettiin energiatyöryhmät tehokkaan energiankäytön edistämiseksi ja KRESSsopimuksen päämäärien toteuttamiseksi. Tehdään omistajan tavoitteet huomioiden kunnossapitokorjaukset rakennuksiin, ulkoalueisiin ja rakenteisiin korjausohjelman mukaisesti ja käyttäjän erikseen tilaamat toiminnalliset muutostyöt sovitussa laajuudessa, aikataulussa ja kustannuksissa. Rakennuslaitos laati kertomusvuoden alussa vuosikorjausohjelmat, joita käsiteltiin laajasti yhteistyöosapuolten kesken, ja jotka Senaatti-kiinteistöt vahvisti kumppanuussopimuksen periaatteiden mukaisesti. Rakennuslaitos perii puolustusvoimilta kiinteistöjen ja alueiden käytöstä puolustusvoimilta ylläpitovuokraa, joka sisältää kunnossapitovuokraosuuden. Kunnossapitovuokrien osuus oli v yhteensä 17,7 milj. euroa. Rakennusten kunnossapitovuokran suuruus oli 0,41 /htm 2 /kk ollen 0,5 % kiinteistöjen jälleenhankinta-arvosta. Vuosikorjausohjelmat sisälsivät ennalta suunnitellut rakennus-, lvi-tekniset ja sähkötyöt. Tehdyissä vuosikorjausohjelmissa 75 % vuokratuloista sidottiin ennakolta projekteihin ja 25 % käytettiin ennakoimattomiin korjauksiin. Kertomusvuoden aikana ei tehty Senaatti-kiinteistöjen tilauksesta toimitiloihin kohdistuvia kuntoselvityksiä. Parannetaan toimintavarmuutta ja laadun riittävyyttä energiapalveluissa. Energiahuollon toimintavarmuuteen ja laatuun vaikuttaa oleellisesti tuotantolaitosten ja alueellisen jakeluverkoston sijainti, rakenne ja kunto. Rakennuslaitos on kertomusvuonna aloittanut selvitystyön, jossa verkostot luokitellaan kehitettäviin, säilytettäviin ja luovutettaviin. Työ on osa valmiussuunnittelua. Valmiudellisesti merkittävien kohteiden verkostojen kunnossapitoon sekä peruskorjauksiin ja parannuksiin on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota energiahuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi. Varmistetaan kustannuskilpailukyky energiapalveluhankinnassa. Lämmön tavoitehinta vuodelle 2003 oli 45,70 /MWh, joka alittui toteutuneen keskihinnan ollessa 41,40 /MWh. Edellisvuoden indeksikorjattuun yksikköhintaan verrattuna lämmön hinta laski 2 %. Vuoden 2003 aikana Lääkintävarikko Ilmajoella liitettiin paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Myös Ähtärin Asevarikon lämmöntuotanto ulkoistettiin tekemällä sopimus Ähtärin Energiaosuuskunnan kanssa. Samalla siirrytään kevyen polttoöljyn käytöstä ympäristön kannalta edullisimpiin kotimaisiin polttoaineisiin. Sähkön yksikköhinta 81,37 /MWh ylitti tavoitetason 77,00 /MWh. Edellisvuoden indeksikorjattuun yksikköhintaan nähden sähkön hinta nousi 18 %. Korotus oli seurausta loppuvuonna 2002 tapahtuneesta pohjoismaisen sähköpörssin voimakkaasta hintatason noususta, jonka taustalla oli vesivarantojen ehtymi-

17 17 nen, kovat pakkaset ja pörssin ylikuumeneminen. Kertomusvuonna tapahtunut sähkön oston kilpailuttaminen onnistui edellisvuotta paremmin ja sähkötariffeja vuodelle 2004 voitiin laskea 12 %. Siirrytään koko laitoksessa ostolaskujen sähköiseen käsittelyyn ja arkistointiin. Vuoden 2002 lopussa koko Puolustushallinnon rakennuslaitos siirtyi valtion ensimmäisten tilivirastojen joukossa laskujen sähköiseen käsittelyyn osana Valtiokonttorin johtamaa Paperiton kirjanpito -hanketta. Sähköinen laskujen kierrätys on yhtenäistänyt laskujen käsittelyn toimintamallin koko rakennuslaitoksessa. Rakennuslaitoksen organisaation koosta ja toiminnan luonteesta johtuen on myös maksuliike ja sitä koskevien ostolaskutositteiden lukumäärä hyvin suuri, noin tositetta/vuosi. Uudessa toimintamallissa laskujen kierto on nopeutunut ja tositteiden sähköinen arkistointi on parantanut tietojen hakemista ja hyödyntämistä sekä pienentänyt henkilöstö- ja arkistotilakustannuksia. Vuoden 2003 alusta lukien Paperiton kirjanpito -hanke jatkui siten, että Rakennuslaitoksessa siirryttiin taloushallinnon virallisten raporttien sähköiseen arkistointiin. Myös palkkahallinnon raportit on arkistoitu sähköiseen arkistoon kesäkuusta 2003 lukien. Varmistetaan puolustushallinnon ulkopuolelle tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus sisällyttämällä riittävä kate palvelujen hintaan. Ulkopuolisille tuotettujen palvelujen kannattavuuden varmistamiseksi on palvelujen hinnoittelussa otettu huomioon puolustusministeriön päätös puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista. Kiinteistöjen ylläpidon ja energiapalvelujen tunnusluvut Vuoden 2001 toteuma Vuoden 2002 toteuma Vuoden 2003 toteuma Vuoden 2003 tavoitetaso Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ( /m 2 /kk)... 1,44 *) 1,24 *) 1,22 *) 1,29 Lämmön ominaiskulutus (mkwh/rm 3 L)... 41,2 40,3 40,5 40,0 Sähkön ominaiskulutus ( kwh/rm 3 S)... 12,3 12,9 13,1 12,3 Veden ominaiskulutus (l/hlö/d) *) Vuosien kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2003 tasoon. Vuonna 2003 ns. toimitila-asunnot ovat mukana laskelmassa. Kiinteistönhoidosta on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelut vuosien 2002 ja 2003 osalta.

18 Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalalla on vain yksi siirtomenomomentti, Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen, jonka määrärahoilla voidaan maksaa valtion virastojen ulkopuolisia menoja. Momentin määrärahaa käytettiin 1,6 milj. euroa vuonna Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisen osalta vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on keskeisessä asemassa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyö on vakiintunut koulutuksen kattojärjestöksi perustetun Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n toiminnan myötä. MPK ry:n koulutustehtäviä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon järjestön suunniteltu tuleva rooli kokonaismaanpuolustuksessa. Sotilaallisen koulutuksen osuus kasvoi vuonna 2003 MPK ry:ssä aiemmin arvioitua suuremmaksi. 2.3 Liike- ja muu taloudellinen toiminta VPU Pukutehdas Oy Puolustusministeriön alaisuudessa toimii VPU Pukutehdas Oy, jonka osakkeet valtio kokonaisuudessaan omistaa. VPU Pukutehdas Oy tuottaa virka- ja työpukuja sekä vapaa-ajan asusteita. VPU-konserniin ovat kuuluneet emoyhtiön lisäksi Virossa sijaitsevat vaate tusalan yritys AS Jõgeva Rõivas sekä tämän omistuksessa oleva vaatetusalan yritys OÜ Deodora. Tilikauden liiketoiminta ei kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Konsernin liikevaihto pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna 5,2 prosenttia, ja liiketappio vastaavasti kasvoi edellisvuodesta. Yritys ei jakanut kertomusvuonna osinkoa. Toiminnan tappiollisuuteen vaikuttivat osaltaan myymäläliikevaihdon pieneneminen ja ongelmat tuotannon ulkoistamisessa. Vuonna 2004 yrityksen myyntiodotukset ovat virkavaatteiden osalta edellisvuotta huonommat. Koska niiden osuus yrityksen myynnistä on kaiken kaikkiaan noin 60 %, yrityksen liikevaihto tulee todennäköisesti edelleen laskemaan vuonna milj milj milj. Liikevaihto 8,29 7,82 7,41 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -0,62 0,40-0,13 Liiketoiminnan muut tuotot 0,03 0,12 0,15 Materiaalit ja palvelut -2,83-3,87-3,40 Henkilöstökulut -3,40-2,80-2,61 Suunnitelmanmukaiset poistot -0,23-0,18-0,20 Liiketoiminnan muut kulut -1,65-1,71-1,85 Liikevoitto/-tappio -0,42-0,23-0,62 Rahoituskulut -0,14-0,13-0,14 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,06 0,0 0,00 Tilikauden voitto/tappio -0,50-0,36-0,76 Pysyvät vastaavat - Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 0,07 - Konserniliikearvo 0,01 0,00 0,00 - Aineelliset hyödykkeet 2,56 2,46 2,28 - Sijoitukset 0,03 0,03 0,01 Pysyvät vastaavat yhteensä 2,60 2,49 2,36 Vaihtuvat vastaavat - Vaihto-omaisuus 4,13 4,52 4,38 - Lyhytaikaiset saamiset 0,43 0,60 0,32 - Rahat ja pankkisaamiset 0,20 0,08 0,15 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 4,76 5,19 4,85 Oma pääoma 4,46 4,10 3,34 Pakolliset varaukset 0,16 0,14 0,11 Vieras pääoma 2,74 3,45 3,76 Taseen loppusumma 7,36 7,69 7,21

19 Maksullinen toiminta Maksullista toimintaa harjoittavat puolustusministeriön hallinnonalalla lähinnä Puolustushallinnon rakennuslaitos ja puolustusvoimat. Nettobudjetoituna virastona toimiva rakennuslaitos tarjoaa kiinteistöpalveluja, ja puolustusvoimat monentyyppistä oman kapasiteettinsa tehokasta käyttöä edesauttavaa palvelutoimintaa sekä palveluja maanpuolustuksen kannalta tärkeille yhteistyökumppaneille. Puolustusministeriössä maksullista toimintaa ei juuri enää ole puolustushallinnon metsäalueiden siirryttyä v Metsähallitukselle. Puolustusministeriön hallinnonalan maksullinen toiminta vuonna 2003 Maksuperustelain Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet suoritteet 1) mukaiset markkina- Miljoonaa euroa Erillislakien mukaiset suoritteet Yhteensä Puolustushallinnon rakennuslaitos Tuotot ,74-122,74 Kustannukset , ,66 Yli-/alijäämä , ,92 Puolustusvoimat Tuotot ,98 0,42 7,40 Kustannukset ,07-1,44 7,51 Yli-/alijäämä ,91-1,03-0,12 Puolustusministeriö Tuotot... 0, ,02 Kustannukset Yli-/alijäämä 0, ,02 Hallinnonala yhteensä Tuotot ,02 129,72 0,42 130,16 Kustannukset ,73-1,44-131,17 Yli-/alijäämä ,02-0,01-1,03-1,02 1) Puolustusvoimilla oli lisäksi 12,30 milj. euroa vuokratuottoja työsuhdeasunnoista, joista aiheutuvat kokonaiskustannukset (ml. puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvat vuokraosuudet) olivat 19,57 milj. euroa. Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä oli 13 % tuotoista, mikä ylitti vuodelle 2003 asetetun tulostavoitteen (vähintään 10 % tuotoista). Puolustushallinnon rakennuslaitokselle kertyi tuottoja noin 31,8 milj. euroa (20,1 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä aiheutui puolustushallinnon kiinteistöuudistukseen liittyvästä toimintatavan muutoksesta rakennuttamisessa. Rakennuslaitoksen tuotot kertyivät lähinnä kiinteistöjen ylläpitovuokrista ja käyttökorvauksista sekä rakennuttamispalkkioista. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto oli noin 126 milj. euroa ja aleni edellisestä vuodesta 18 %. Rakennuttamisen osalta liikevaihto aleni 82 %.

20 Yhteenvetotaulukot Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu Eräiden valtioiden puolustusmenojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta oli vuosina 1985 ja 2001 seuraava: PUOLUSTUSMENOJEN OSUUS BRUTTOKANSANTUOTTEESTA VUOSINA 1985 JA 2001 Itävalta 0,8 1,2 Sveitsi 1,2 2,1 Suomi 1,2 2,8 Tanska 1,5 2, Saksa 1,5 3, Norja 1,8 3,1 Ruotsi 1,9 3,3 Iso-Britannia 2,5 5,2 Ranska 2,6 4,0 USA 3,2 6,5 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 OSUUS BKT:STA (%) Lähde: The Military Balance Puolustusmenojen osuus valtion kokonaismenoista Selite milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa Valtion kokonaismenot , , , , , , , , ,5 PLM:n pääluokan menot 1 402, , , , , , , , ,8 PLM:n pääluokan osuus valtion menoista (%) 4,20 4,66 5,40 5,39 4,36 4,40 4,58 4,82 5,44 Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus valtion kokonaismenoista vuosina % 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, PLM:n pääluokan osuus valtion kokonaismenoista (%) Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot, joiden määrä oli vuonna 2003 noin 190,5 milj. euroa, sisältyivät aiemmista vuosista poiketen PLM:n pääluokan menoihin, mikä lisäsi vuonna 2003 PLM:n pääluokan menojen osuutta valtion kokonaismenoista. Ilman arvonlisäveromenoja PLM:n pääluokan menojen osuus oli 4,92 % valtion menoista. Myös vuonna 2003 toteutettu puolustushallinnon kiinteistöuudistus lisäsi jossain määrin PLM:n pääluokan menojen suhteellista osuutta valtion menoista.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2010

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2010 1 (10) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.2010-140 19/20.01.01/2009-13.1.2010 ja ulkoasiainministeriön päätös nro HEL7498-1 14.1.2010 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO-

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.5542 Helsinki 19.10.2004 10953/2030/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.5542 Helsinki 19.10.2004 10953/2030/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimien tulosraportti 2004 ajalta 1.1.-31.7.2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2004 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. YLEISTÄ 1.1 Puolustusministeriön

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA SUOMEN TURVALLISUUS...3

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN- PANOASIAKIRJA VUODELLE 2008

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN- PANOASIAKIRJA VUODELLE 2008 1 (11) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.20885 1061/2110/2007 15.1.2008 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN- PANOASIAKIRJA VUODELLE 2008 1. MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009 1 (14) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.2009 1351/20.01.01/2008-15.1.2009 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009 1. MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa.

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2005-2008,

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Valtiontalouden kehykset 2005 2008, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, PLM KD 10027/2590/2003 2.3.2004 Ehdotus valtioneuvoston

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1 (5) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset 2004 2007, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 strategia 2007-2025 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kansikuva: Puolustusvoimat/Porin Prikaari/Matti Vihurila Muut kuvalähteet:

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET

PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET Hallituksen asettamat puolustuspoliittiset tavoitteet Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) FI.PLM.7769 Helsinki 14.4.2005 405/2110/2005

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) FI.PLM.7769 Helsinki 14.4.2005 405/2110/2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) JAKELU Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009 (VM:n kirje nro VM 5/214/2005 11.3.2005) VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUSTEN LAATIMINEN 1. Perusteet ja valtiontalouden kehykset

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUSTEN LAATIMINEN

VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUSTEN LAATIMINEN 1 (14) JAKELU Valtiovarainministeriön määräys toiminta- ja taloussuunnittelusta sekä kehys- ja talousarvioehdotusten laadinnasta (VM:n kirje nro TM 0802 2.4.2008) VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUSTEN LAATIMINEN

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2006

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2006 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (20) JAKELU PLM:n päätös nro 10/6/RO - 11.1.2006 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2006 1. MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET 1.1 Määrärahat

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 SISÄLLYSLUETTELO... JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN.1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON ORGANISAATIO...4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...6 Toiminnan vaikuttavuus...6 Toiminnallinen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2002 PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2002 Puolustusvoimat saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Toiminta toteutui laadittujen tulossopimusten ja erillisten suunnitelmien

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA OHJE 1 (16) Puolustuspoliittinen osasto 21.6.2006 241/2010/2006 1. Hallitusohjelma 2003 ja hallituksen strategia-asiakirja 2. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Puolustusministeriön materiaalipoliittinen strategia

Puolustusministeriön materiaalipoliittinen strategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN: 978-951-25-1772-5 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 13.6.2001 VNS 2/2001 vp ISBN 951-53-2326-6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ I OSA: TURVALLISUUSPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ JA SUOMEN

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Suomen puolustusta ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot