Kannen kuva: SA-kuva PUOLUSTUSBUDJETTI 2003
|
|
- Tuomo Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kannen kuva: SA-kuva PUOLUSTUSBUDJETTI 2003
2 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam: Vuoden 2003 puolustusbudjetti noudattaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia Eduskunnalle kesäkuussa 2001 annettu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko määritti Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset suuntaviivat seuraavaan, vuonna 2004 valmistuvaan selontekoon saakka. Toimintalinjamme on siinä kiteytetty kolmeen kohtaan: uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen, pysyttäytymiseen sotilaallisesti liittoutumattomana vallitsevissa olosuhteissa sekä osallistumiseen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen kansainvälinen toimintaympäristömme on muuttunut huomattavasti. Muutokset eivät ole kuitenkaan merkinneet sitä, että vuoden 2001 selonteon lähtökohdat olisivat vanhentuneet. Maailmanlaajuisen terrorismin vastaisen kampanjan haasteiden myötä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät odotukset ovat kasvaneet entisestään. Suomi on entistä tiiviimmin mukana myös kansainvälisessä kriisinhallinnassa, tehtiinpä sitä sitten YK:n tai EU:n puitteissa tai yhteistyössä Naton kanssa. Haasteet muuttuvat, perusratkaisut säilyvät Vaikka kansainväliset velvoitteemme ovatkin lisääntyneet, on puolustushallinnon ylivoimaisesti tärkein tehtävä kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tämä tapahtuu parhaiten pitämällä jatkossakin kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja aluepuolustuksesta, jotka ovat palvelleet meitä hyvin tähänkin saakka. Toimintoja toki voidaan ja niitä tuleekin tehostaa ja uudistaa, mutta se ei edellytä tärkeimpien puolustusratkaisujemme muuttamista. Vastaaminen uusiin turvallisuus- ja puolustushaasteisiin edellyttää kansallisen puolustuksen pitämistä kunnossa. Suomi on siinä mielessä poikkeava maa, että olemme onnistuneet ylläpitämään uskottavaa puolustusta suhteellisen pienin puolustusbudjetein. Tämä on ollut mahdollista ennen muuta siksi, että meillä on edelleen käytössä toimiva yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuva alueellinen puolustus, jollaisesta monissa muissa Euroopan maissa ollaan asteittain luopumassa. Suomen esimerkki osoittaa, että myös asevelvollisuusarmeijassa on mahdollista vastata tehokkaasti teknologisen uudistuksen tuottamiin sotilaallisiin haasteisiin. Siksi Suomella ei olekaan mitään aikomusta luopua hyväksi havaitusta järjestelmästämme. Budjetin pääkohdat Olen henkilökohtaisesti melko tyytyväinen vuoden 2003 puolustusbudjettiimme, joka on suuruudeltaan noin 5,5 % budjetin loppusummasta. Hallinnonalan arvioitu henkilöstömäärä vuonna 2003 taas on hieman yli henkilötyövuotta. Määrärahat mahdollistavat toisin sanoen puolustushallinnon keskeisten tulostavoitteiden saavuttamisen. Budjetin loppusumma on miljoonaa euroa ja se sisältää puolustushankintoihin 519 miljoonaa euroa. Varsinaisten toimintamenojen suuruus on hieman yli miljoonaa euroa. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu tällä hetkellä tiedossa olevien rauhanturvaoperaatioiden vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ja että kansainvälisen kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman hankintoihin on käytettävissä suunnitelmien mukainen määräraha. Joudumme myös tulevaisuudessa elämään maailmassa, jossa puolustushallinnon taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Siksi olenkin kiinnittänyt eräissä yhteyksissä huomiota siihen, että koko puolustushallinnon varainkäytön täytyy jatkossa olla entistä suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa. Tämä on sitäkin tärkeämpää nyt kun olemme astumassa uusien epävarmuuksien maailmaan, jossa uhkien ja haasteiden tulosuunta on entistä vaikeammin ennakoitavissa. Kokonaismaanpuolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät kasvavaa yhteistyötä niin kansallisesti eri viranomaisten kesken kuin kansainvälisestikin. Onnistuminen terrorismin ja muiden uusien uhkien torjunnassa on mahdollista vain monien viranomaisten samanaikaisella toiminnalla. Puolustusministeriöllä tulee kokonaismaanpuolustuksessa olemaan keskeinen rooli eri tahojen toimintojen yhteensovittajana. Vaikka Suomi ei olekaan esimerkiksi ensisijainen terrori-iskujen kohde, tulee myös meillä olla riittävät kansalliset valmiudet terrorismiuhkan torjumiseen. Se on edellytys myös sille, että voimme olla mukana yhteisessä rintamassa sitä vastaan. Kuva: Foto-Jatta 2
3 Vuoden 2003 puolustusbudjetin sisältö Puolustusministeriön pääluokan menot vuoden 2003 talousarviossa Puolustusbudjetin osuus BKT:sta Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat vuonna 2003 yhteensä 1 952,2 milj. euroa. Alla olevasta taulukosta voidaan todeta, että kaksi selvästi muita suurempaa menoerää ovat puolustusvoimien palkkausmenot ja puolustusmateriaalin hankintamenot. Yhdessä nämä muodostavat noin 61 % koko puolustusbudjetista. Muita suuria yksittäisiä menoeriä ovat vuokriin sisältyvät kiinteistömenot, arvonlisäveromenot sekä asevelvollisten koulutus- ja ylläpitomenot ,70 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 Puolustushallinnon menot menolajeittain Bruttokansantuote (milj. euroa) Puolustusbudjetin osuus BKT:sta (%) 1,10 Suomen turvallisuusympäristön ja puolustuskyvyn kehittyminen Milj. euroa Hallinnonalan muut menot Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan menot Asevelvollisten koulutus ja ylläpito (pl. palkat) Arvonlisäveromenot Vuokrat Muut puolustusvoimien toimintamenot Puolustusmateriaalihankinnat Puolustusvoimien palkkausmenot Puolustusministeriön pääluokan osuus valtion vuoden 2003 talousarviosta on noin 5,5 %. Tässä tasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Puolustusministeriön pääluokkaan on siirretty vuoden 2003 talousarviossa aiemmin valtiovarainministeriön pääluokkaan sisältyneitä arvonlisäveromenoja 165 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy lisäksi 45 milj. euroa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta aiheutuvia menoja. Puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta, joka on vuonna 2003 noin 1,3 %, on kansainvälisessä vertailussa EU:n muihin jäsenmaihin ja järjestöön kuulumattomiin Nato-maihin nähden alhaisella tasolla. Puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on vaihdellut vuosina noin 1,65 % ja 1,2 % välillä. Kylmän sodan päättymisen käynnistämät muutokset Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ovat syvällisiä ja pysyviä. Laajan sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa on vähäinen. Valtioiden toimintaa ohjavat entistä enemmän yhteinen arvoperusta sekä samankaltaiset poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset intressit. Vaikka kansainvälisten suhteiden kasvava avoimuus parantaa konfliktien ennakoitavuutta, ovat alueelliset kriisit vaikuttaneet Euroopan turvallisuuskehitykseen voimakkaasti. Tästä ovat osoituksena erityisesti Balkanin ja Tshetshenian kriisit. Turvallisuuspoliittinen kehitys on käynnistänyt rakennemuutoksen sekä kansallisissa puolustusjärjestelmissä että kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n ja Naton toimintaa kehitetään siten, että ne voivat mahdollisimman nopeasti ja joustavasti reagoida kansainvälisiin kriiseihin. EU:n ja Naton jäsenyyttä hakevat maat pyrkivät rakentamaan ja uudistamaan itseään näiden järjestöjen edellyttämälle tasolle, mikä vaatii huomattavaa resurssien suuntaamista myös puolustussektorille. Sotilaallisten tekijöiden ja erityisesti sotilaallisen vastakkainasettelun väistyessä rajojen yli heijastuvat muut kuin sotilaalliset turvallisuusongelmat ovat lisääntyneet myös Itämeren alueella. Kansainvälisen terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviäminen sekä uudet epäsymmetriset uhkat ovat osa kansainvälistä turvallisuustilannetta. Kansainvälinen rikollisuus, ympäristöongelmat ja ydinturvallisuuteen liittyvät riskit säilyvät merkittävinä haasteina ja korostavat alueen maiden keskinäistä riippuvuutta. Itämeren alueen valtiot harjoittavatkin nykyisin vilkasta yhteistyötä. Pohjoismaiden yhteistyöllä on puolestaan pitkät perinteet. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välille 3
4 on luotu kahdeksan maan yhteistyökäytäntö. Eri alojen yhteistyötä harjoitetaan kaikkien alueen maiden kesken myös laajemmissa puitteissa, erityisesti Itämeren valtioiden neuvostossa. Naton rooli on vahvistunut Itämeren alueella viime vuosina. Puola liittyi Natoon jäseneksi 1999 ja Baltian maat kutsuttiin jäseniksi Naton huippukokouksessa Prahassa marraskuussa Näiden maiden jäsenyydellä Natossa on Itämeren aluetta vakauttava merkitys. Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet turvallisuuspoliittista yhteistyötään yhteisten etunäkökohtien, maantieteellisen läheisyyden, EU-jäsenyyden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta. Tämä yhteistyö syvenee lähitulevaisuudessa. Tanskan salmien strateginen merkitys on jo vähentynyt. Itämeren sotilaallisen toiminnan painopiste on siirtynyt Baltian maiden, Suomen ja Venäjän merialueiden tuntumaan. Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen ydinaseriisunnan tulevaisuus vaikuttaa myös Suomen ja sen lähialueiden asemaan. Syyskuun 11. päivän terroritekoja seurannut Yhdysvaltojen johtama maailmanlaajuinen terrorismin vastainen taistelu on lähentänyt Yhdysvaltoja ja Venäjää. Venäjä on myös läheisessä yhteistyösuhteessa Naton kanssa. Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittinen suuntautuminen, sen poliittinen vakaus ja talouskehitys ovat merkittäviä tekijöitä koko Itämeren alueen tulevaisuudelle. Yleisestä myönteisestä kehityksestä huolimatta on turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa suunnittelussa varauduttava epäsuotuisaankin kehitykseen. Vaikka Venäjän roolin kehitystä Itämeren alueella on vaikea ennustaa, on todennäköistä, että se jatkaa pyrkimystä yhteiskuntansa ja taloutensa uudistamiseen vaikeuksista huolimatta. Tällainen kehitys tukisi onnistuessaan vakaiden olojen edistämistä Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja toimintavapaus. Suomen puolustusratkaisun keskeisiä periaatteita ovat uskottava kansallinen puolustuskyky ja sotilaallinen liittoutumattomuus nykyisin vallitsevissa olosuhteissa sekä alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella. Kansainvälinen yhteistyö EU:n ja Naton puolustussuunnittelussa ja Nato-johtoisissa operaatioissa tukee Suomen kansallisen puolustuksen kehittämistä. Kansainvälisen terrorismin torjunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja muiden epäsymmetristen uhkien torjuminen on otettava huomioon osana puolustuksen kehittämisvaatimuksia. Suomen puolustuskyky perustuu henkilöstön ja joukkojen korkeaan koulutustasoon sekä maassa olevaan, määrällisesti riittävään ja laadullisesti ajanmukaiseen sotavarustukseen. Kansalaisten voimakas maanpuolustustahto ja puolustusjärjestelmän kyky reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla ovat uskottavan puolustuskyvyn kulmakiviä. Suomen kansainvälisen kriisinhallintakyvyn ja -valmiuden kehittyminen sekä rauhanturvaamistoiminta Suomen osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan perustuu kansallisten valmiuksien kehittämiseen hyödyntämällä rauhanturvaamistoimintaan osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallinnasta saatuja kokemuksia. Suomi tukee YK:n rauhanturvaamistoiminnan tehostamista osallistumalla YK:n toimeenpanemiin rauhanturvaoperaatioihin. Kansallisen kriisinhallintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osalta keskeistä on osallistuminen EU:n ja Naton toimeenpanemiin kriisinhallinta-operaatioihin. Suomella oli vuonna 2002 eri operaatioissa yhteensä yli 1000 rauhanturvaajaa. Näistä Nato-johtoisissa operaatioissa Balkanilla oli 925 henkeä, YK-operaatioissa 43 henkeä ja ISAF-operaatiossa Afganistanissa 50 henkeä. Vuoden 2002 tasoon verrattuna osallistumisessa tapahtuu vuoden 2003 aikana seuraavat muutokset: Kosovon KFOR-operaatiossa Naton toteuttamiin supistuksiin ja organisaatiomuutoksiin liittyen Suomi ottaa Keskisen prikaatin (MNB (C)) johtovastuun Iso- Britannialta siten, että Suomi toimii koordinoivana johtovaltiona puolen vuoden ajan toukokuusta 2003 alkaen. Pataljoonaa varaudutaan samalla supistamaan ja näin vapautuvaa henkilömäärää käyttämään lisääntyviin esikunta- ja tukitehtäviin. Suomesta tulee kautta aikojen ensimmäinen kumppanimaa, jolle annetaan prikaatin johtovastuu Naton toimeenpanemassa operaatiossa. Suomen osallistumista Etiopian ja Eritrean rajalla toimeenpantavaan YK:n UNMEE-operaatioon laajennetaan siten, että operaatioon asetetaan sotilastarkkailijoiden lisäksi vajaan 200 hengen vahvuinen esikuntakomppania ja esikuntaupseereita kesäkuussa 2003 kahdentoista kuukauden määräajaksi. Suomi ottaa tehtävän vastaan Irlannilta, joka on asettanut esikuntakomppanian operaatioon keväästä 2002 alkaen. Bosnia-Hertsegovinan SFOR-operaatiossa Suomi on vastannut Yhdysvaltain johtaman divisioonan esikunnan alaisuudessa siviilien ja sotilaiden välisestä yhteistyöstä (CIMIC) ja tukenut paluumuuttoa alueella. Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanon eteneminen mahdollistaa Suomen osaston tehtävien siirtämisen paikallisviranomaisille, muille toimielimille ja kansalaisjärjes- 4
5 töille. Suomi vetäytyy operaatiosta siten, että osasto kotiutetaan asteittain elokuun loppuun 2003 mennessä. Suomi jatkaa toistaiseksi osallistumistaan Afganistanin monikansalliseen turvallisuusjoukkoon (ISAF) vuoden 2002 mukaisella tasolla. Suomen osaston vastuulla on siviili-sotilasyhteistyöhön (CIMIC) liittyvä toiminta. Eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä tuetaan osallistumalla aktiivisesti EU:n ja Naton kriisinhallintakonseptien ja sotilaalliseen kriisinhallintakyvyn kehittämisen valmisteluun. Naton kumppanuusyhteistyön (PfP) kautta ja suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) avulla kehitetään kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäviä joukkoja, henkilöstöä ja materiaalia sekä näiden yhteistoimintakykyä. Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen materiaalista kehittämisohjelmaa jatketaan siten, että ensimmäisten joukkojen operatiivinen valmius saavutetaan vuonna Rauhanturvaamistoiminta rahoitetaan nykyisin puolustusministeriön hallinnonalan ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista. Toiminnan bruttomenot ovat seuraavat: Milj. euroa 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0 Rauhanturvaamistoiminnan bruttomenot Ulkoasiainministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Puolustusselonteon toimeenpano Puolustusministeriö ohjaa ja koordinoi vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon liittyvän rakennemuutoksen toimeenpanoa. Tavoitteena on joukko-osastojen tai vastaavien yksiköiden lakkauttamisista ja siirroista puolustusvoimien henkilöstölle ja paikkakunnille aiheutuvien haittavaikutusten minimoiminen. Materiaalipolitiikka ja puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen Puolustushallinto käyttää vuonna 2003 materiaalihankintoihin 519 milj. euroa, joka on noin 27 % koko puolustusbudjetista. Tämä on hyvää kansainvälistä tasoa ja mahdollistaa puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen annettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2001 puolustusselonteon mukaisesti painopistealueena ovat edelleen valmiusyhtymien varustamiseen tähtäävät maavoimien hankinnat, mutta myös meri- ja ilmavoimien materiaalista kehittämistä jatketaan asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Hankintojen kustannustehokkuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Hankintoja ja tarjontaa pyritään tarkastelemaan ensisijaisesti Pohjoismaihin ja EU-maihin liittyen samalla kun arvioidaan ja pyritään hyödyntämään mahdollisuudet tehdä hankeyhteistyötä kahden tai monenvälisten kansainvälisten järjestelyjen myötä. Materiaalin osalta painotetaan valmiiksi kehitettyjä järjestelmiä, joilla on tarvittavat referenssit ja joiden toimivuus ja luotettavuus voidaan arvioida riittävän korkeaksi. Kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskanta ja kehittämisohjelmat pyritään turvaamaan riittävällä tilauskannalla samalla kun pyritään edistämään alan teollisuuden vientiponnisteluja. Ulkomaisiin suuriin järjestelmähankintoihin sisällytetään pääsääntöisesti teollisen yhteistyön velvoite, jonka painopistealueena on yhteistyö kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa. Puolustusmateriaalihankinnat Milj. euroa Myönn. Vuosi Myöh. Til.valt. Tilausvaltuus aikais vuodet yht. Valmiusyhtymien varustaminen 530,2 120,4 383, ,0 Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankinta 166,0 101,8 180,4 448,2 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen. 77,7 27,8 87,9 193,4 Merivoimien uudistaminen 111,8 84,1 138,0 333,9 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen 10,4 18,3 151,4 180,1 Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 24,3 37,8 156,5 218,6 Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys 16,8 25,2 109,3 151,3 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen 39,4 549,3 588,7 Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen 168,0 168,0 Tilausvaltuudet yhteensä 454, , ,2 Muut puolustusmateriaalihankinnat 53,7 Indeksi- ja valuuttakurssimenot 10,6 MOMENTTI YHTEENSÄ 519,0 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka ja henkilöstövoimavarat Valtioneuvosto vastaa valtion henkilöstöpolitiikan yleisistä edellytyksistä osana budjettipolitiikkaa. Valtioneuvoston elokuussa 2001 tekemä periaatepäätös henkilöstöpolitiikan linjasta vahvistaa yhteistä arvoperustaa ja toimintakulttuuria sekä se antaa kehittämistavoitteet myös puolustushallinnon toimintayksiköille. 5
6 Valtioneuvoston henkilöpoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti tavoitteena on parantaa puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana ottamalla käyttöön tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen huomioonottavat uuden palkkausjärjestelmät. Puolustusvoimissa tavoitellaan mahdollisimman laajaa uusien järjestelmien käyttöönottoa vuonna 2003 kuitenkin siten, että tarvittaessa myös osittainen henkilöstöryhmäkohtainen käyttöönotto on mahdollista. Puolustushallinnon henkilöstövoimavarojen kehittämisessä otetaan huomioon valtioneuvoston puolustusselonteon ohella valtioneuvoston henkilöstöpoliittisen selonteon linjaukset. Päämääränä on turvata puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on määrältään ja laadultaan riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Puolustushallinnon henkilöstömäärä Puolustusministeriö Puolustusvoimat PhRakL Vuoden 2001 aikana päivitettiin valtioneuvoston selonteon tarkistuspisteeseen liittyen puolustusvoimien henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiassa on linjattu henkilöstöalan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet lähivuosina. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta sekä henkilöstövoimavaroja tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita. Puolustushallinnon henkilöstöresursseja ei ole mahdollista lisätä nykytasolla. Henkilöstöjärjestelmän rakennemuutosta jatketaan kohdentamalla luonnollisen poistuman sekä kumppanuushankkeiden vapauttamia henkilöstövoimavaroja puolustusvoimien ydintoimintoihin. Puolustusvoimien päällystön koulutusjärjestelmä on uudistettu mahdollistamaan sotilashenkilöstön ikärakenteen säilyminen tehtäviä vastaavana sekä tuottamaan hyvin koulutettua nuorta upseerireserviä. Uudessa päällystön koulutusjärjestelmässä voidaan suorittaa upseerin alempi korkeakoulututkinto, joka antaa kelpoisuuden määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan; sekä upseerin ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin virkaan. Lisäksi noin vuoden pituisen upseerin perusopintojen suorittaminen antaa kelpoisuuden määräaikaiseen reserviupseerin virkaan. Ensimmäiset uudessa koulutusohjelmassa opiskelleet valmistuvat vuonna Puolustushallinnon henkilöstömäärä Puolustusministeriön hallinnonalan palkatun henkilöstön määrä on noin henkilöä. Se on henkilömäärältään opetusministeriön hallinnonalan jälkeen toiseksi suurin hallinnonala. Henkilöstö jakautuu hallinnonalan virastoihin seuraavasti: Puolustusministeriö Puolustusvoimat PhRakL Yhteensä Palkatun henkilöstön lisäksi puolustusministeriön hallinnonalalla on suorittamassa asevelvollisuuttaan varusmiehiä ja kertausharjoituksissa reserviläisiä. Varusmiesten ja reserviläisten määrä on seuraava: Koulutetut varusmiehet ja vapaaehtoiset naiset Reserviläiset ja kertausharjoitusvuorokaudet Reserviläisten määrä Kertausharjoitusvuorokaudeet 6
7 Puolustushallinnon kiinteistöuudistus ja sen toteuttaminen Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamista jatketaan vuoden 2003 alusta lukien valtion kiinteistöstrategian mukaisesti siirtämällä puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille. Samalla luovutetaan eräitä alueita Tiehallinnolle ja Ilmailulaitokselle. Uudistuksella parannetaan maanpuolustuksen alueellisia ja rakenteellisia toimintaedellytyksiä ja niiden kehittämismahdollisuuksia, turvataan puolustushallinnolle korkeatasoiset kiinteistöpalvelut, kehitetään kiinteistöjen omistaja-, rakentamis- ja ylläpitotoimia, nopeutetaan investointitoimintaa luomalla edellytykset budjetin ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiselle, turvataan henkilöstön asema ja korotetaan puolustusministeriön määrärahakehystä vuokrajärjestelmän edellyttämällä tavalla täysimääräisesti. Uudistuksen mukaisesti puolustushallinto vuokraa tarvitsemansa alueet, rakennukset ja rakenteet Metsähallitukselta, Senaatti-kiinteistöiltä, Kruunuasunnot Oy:ltä, Ilmailulaitokselta ja Tiehallinnolta. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahakehystä on korotettu vuoden 2003 alusta lukien 45 miljoonalla eurolla, joka sovitulla tavalla vastaa uudesta toimintamallista aiheutuvaa lisärahoitustarvetta. Korotukseen sisältyy 3 miljoonan euron määräraha, joka käytetään vuoden aikana tarvittavien uusien toimitilojen ja perusparannuksien aiheuttamien vuokrien maksamiseen. Kiinteistöuudistus perustuu pääomavuokraan, jonka puolustushallinto maksaa vuokrasopimuksien perusteella alueiden ja toimitilojen omistajille sekä ylläpitovuokraan, joka maksetaan ylläpitosopimuksien perusteella Puolustushallinnon rakennuslaitokselle. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen on osa kiinteistöuudistusta. Rakennuslaitoksesta kehitetään hallinnonalan kiinteistötoimen asiantuntija- ja palvelujen hankintaorganisaatio, jonka omaa palvelutuotantoa kehitetään mm. kriisiajan puolustuskiinteistöjen ja valmiuden asettamiin tarpeisiin. Puolustushallinnon kumppanuusohjelma Puolustushallinnon kumppanuusohjelman lähtökohtana on puolustusvoimien käytössä olevien rajallisten resurssien riittävyyden takaaminen ydintoimintojen toimeenpanoon. Riittävän palvelutason ylläpitäminen edellyttää tukitoimintojen osalta uusien organisointivaihtoehtojen selvittämistä ja käyttöön ottamista. Pilottihankkeilla hankitaan kokemusta ja tietoa kumppanuusohjelman jatkokehittämiselle. Pilottihankkeet on valittu seuraavilta kehittämisalueilta: terveydenhuoltojärjestelmät, korjaamotoiminta, tietohallinto, ruokahuolto, vaatetushuolto, kuljetuspalvelut sekä taloushallinto. Pilottihankkeissa etsitään malleja, joissa oman toiminnan rationalisoinnin ja ulkopuolisen kumppanin kanssa tehtävän yhteistyön avulla kehitetään olemassa olevia toimintoja. Esiselvitysvaiheessa tutkitaan, kannattaako pilottihanke käynnistää ja millaisena se toteutetaan. Samanaikaisesti suunnitellaan ja käynnistetään hanketta tukevat henkilöstöhallintotoimet. Henkilöstön osalta puolustusvoimien tavoite kumppanuusohjelmassa on kohdentaa henkilöstöresursseja puolustusvoimien ydintoimintoihin. Henkilöstö kohdennetaan uudelleen toiminnan asettamien vaatimusten mukaisesti. Tilanteissa, joissa puolustusvoimien aiemmin itse tuottama tuote tai palvelu muuttuu kumppanin toiminnaksi, määritellään henkilöstön asemaan liittyvät seikat kumppanuusneuvotteluissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimustoiminta Tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa perusteet strategisesti tärkeille ministeriön kehittämisratkaisuille ja päätöksenteolle. Erityinen merkitys tällä tulee olemaan vuoden 2004 puolustusselonteon valmistelutyössä. Keinoina tietotarpeiden täyttämiselle on asiaa koskevien tutkimusten, arviointien ja selvitysten teettäminen ottaen huomioon niin kansallisen turvallisuuden kuin kokonaismaanpuolustuksen intressit. Rahoitettavat tutkimukset liittyvät keskeisesti etenkin kahteen laajempaan kokonaisuuteen: Suomen turvallisuusympäristön muutoksiin ja epäsymmetrisiin uhkiin, sekä Euroopan turvallisuusrakenteiden kehittymisen vaikutuksiin Suomen kansallisiin puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Uudet epäsymmetriset uhat, mm. terrorismin luonteen muuttuminen ja tietosodankäynti, aiheuttavat paineita myös tutkimuksen avulla arvioida keinoja uhkien hallintaan, ennaltaehkäisemiseen ja seurauksien minimoimiseen. Tutkimustarpeidensa täyttämiseksi puolustusministeriö ohjaa alaisensa hallinnon tutkimustoimintaa niiltä osin, kun sillä on strategista merkitystä. Puolustushallinnon sisällä tehtävää tutkimusta koordinoidaan ensisijaisesti vuonna 2003 perustettavan tutkimusneuvoston avulla. 7
8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ETELÄINEN MAKASIINIKATU 8 PL HELSINKI SÄHKÖPOSTI: tiedotus@plm.vn.fi etunimi.sukunimi@plm.vn.fi PUH. (09) (KESKUS), (09) (TIEDOTUS) FAX (09) (TIEDOTUS)
Valtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
Lisätiedot01. Puolustusministeriö
01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan
LisätiedotPuolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotPuolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä. Puolustusvaliokunta
Puolustusministeriön pääluokka vuoden 2017 talousarvioesityksessä Puolustusvaliokunta 5.10.2016 PLM:n pääluokka v. 2017 talousarvioesityksessä Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003
PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 19 830 000 euroa.
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotSotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016
Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen
Lisätiedot10. Sotilaallinen maanpuolustus
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 623 246 000 euroa. Valtuudet 1) Vuonna 2010 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotValtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)
Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotPUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET
PUOLUSTUMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINNAN PERUSTEET Hallituksen asettamat puolustuspoliittiset tavoitteet Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen
Lisätiedot10. Puolustusvoimat. Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa):
10. Puolustusvoimat S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa): 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Avaintulokset:
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
Lisätiedot01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto
S e l v i t y s o s a : PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotValtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö
Valtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö Toimitilojen ja alueiden hallinta puolustushallinnossa Puolustusvoimat
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotVäestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti
Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
Lisätiedottoiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi
Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTAKATSAUS 2 1.1 Puolustusministerin katsaus 2 1.2 Puolustusministeriön toimiala ja hallinnonalan virastojen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2002 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan apulaispääsihteeri on kirjeellään 20.9.2002 saattanut
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotPuolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus
Osastrategia Puolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus 1 Sisällysluettelo Osastrategian tiivistelmä... 1 Osastrategian tarkoitus ja rakenne... 2 Osastrategian puolustuspoliittiset perusteet...
Lisätiedot10. Puolustusvoimat. Puolustusvoimien menojen jakauma tulosalueille (milj. euroa) kassaperust. toteutuma ennakoitu arvio
S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtävänä on: 10. Puolustusvoimat huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa
PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen
LisätiedotLainsäädäntöhankkeet puolustusselonteossa Puolustusvaliokunta
Lainsäädäntöhankkeet puolustusselonteossa Puolustusvaliokunta 7.4.2017 Hanna Nordström lainsäädäntöjohtaja hallintopoliittinen osasto, lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Hallituksen esitykset HE 94/2016
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotSuomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM
TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 8.3.2017 HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ Maan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisissä puolustushankinnoissa voidaan
LisätiedotMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta Puolustusvaliokunta 23.11.18 EMBARGO 29.11.2018 klo 9! Miten tutkittiin Tutkimuksen teki Taloustutkimus
LisätiedotUlkoasiainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNTA Lausunto 1/1997 vp Valtioneuvoston selonteko 1/1997 vp PuVL 1/1997 vp- VNS 1/1997 vp Ulkoasiainvaliokunnalle Eduskunnan puhemies on toimittaessaan 18 päivänä maaliskuuta 1997 ulkoasiainvaliokuntaan
LisätiedotSuomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotSisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg
Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
LisätiedotNÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN
NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2008 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2009 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2008 lähettänyt hallituksen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN- PANOASIAKIRJA VUODELLE 2008
1 (11) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.20885 1061/2110/2007 15.1.2008 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN- PANOASIAKIRJA VUODELLE 2008 1. MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA. HN Jari Takanen / PLM
TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP TARKASTUSVALIOKUNTA HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - TIIVISTYS 1 Euroopan Komission lähtökohta: Teollinen yhteistyö (IP) vääristää vapaita markkinoita. Laki julkisista
Lisätiedot