Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa.

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille , vuoden 2005 talousarvio, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2001 (VNS2001), puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2020, puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelma (PTS ), puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (PLM KD 10342/2010/2003 ), turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 (VNS2004) valmistelussa sovitut linjaukset sekä puolustusministeriön ohjaus koskien puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamista, Pääesikunnan tehtävätasojen ja rakenteen tarkistamista, tutkimustoimintaa, kumppanuustoimintaa, puolustusvoimien lääkintähuollon uudistamista, tietohallinnon rationalisointia, materiaalipolitiikkaa, puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista (MATSI), toimintamenojen mitoitusta (TOSI) sekä tulosohjauksen terävöittämistä. Hallitusohjelman mukaan Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa pohjoisen Euroopan vakautta ja lisää kansainvälistä turvallisuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus. Hallitus kehittää puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osia turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustushallintoa selkeytetään ja tehostetaan. Hallitus arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta laajemmin vuonna 2004 valmistuneessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Selonteon linjaukset ovat keskeisiä puolustusvoimien kehittämisessä. Hallitus pitää tärkeänä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista kaikkia jäsenmaita yhdistävien arvojen ja periaatteiden pohjalta. Hallitus tukee unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä painottaen kaikille jäsenmaille yhteisiä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tavoitteita. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkipuoliskon. Suomen puheenjohtajakauden menestykselliseen toteuttamiseen varaudutaan osoittamalla valmistautumiseen henkilö- ja taloudellisia voimavaroja. Suomi osallistuu kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintatyöhön YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätöksiin perustuen. Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet. NATO:n rauhankumppanuusohjelmassa sovitut tavoitteet luovat perustan kansainvälisen suorituskyvyn saavuttamiselle ja kehittämiselle. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan.

2 2 Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutos ja Suomen turvallisuus Suomi ja sen lähiympäristö ovat osa laajempaa kokonaisuutta niin myönteisten mahdollisuuksien kuin myös haasteiden ja riskien suhteen. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti. Globalisaatio on luonut uusia mahdollisuuksia, mutta se on myös johtanut syrjäytymiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Turvallisuusongelmien vaikutukset välittyvät globalisaation myötä rajojen yli entistä nopeammin ja laajemmalle alueelle. Jatkuvia turvallisuusongelmia ovat muun muassa alueelliset konfliktit, sortuvat valtiot, terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön uhka. Suoraan Suomeen kohdistuva terroriuhka arvioidaan vähäiseksi. Lisääntyneen liikkuvuuden ja globalisaation myötä terrori-iskut missä päin maailmaa tahansa voivat kuitenkin vaikuttaa Suomen kansalaisiin ja suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiin. Suomalaiset voivat joutua terroristiryhmien toiminnan kohteeksi myös kriisinhallintatehtävissä. Kokonaiskuvaksi muodostuu, että Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen, Euroopan unionin integraation syvenemisen ja Venäjän muutoksen myötä. Suomen kansallinen toimintaympäristö säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune sotilaallista uhkaa, säilyy lähiympäristössämme edelleen merkittävää kykyä sotilaallisen voiman käyttöön. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn pitkäjänteistä kehittämistä. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa entisestään. Sen haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, usein sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee käytännössä panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Suomen puolustuksen kehittämisen kannalta merkittävää on myös se, että Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat yhä pidemmälle tiivistyvään monikansalliseen yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin sotateknologiaan. Euroopassa painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä syistä myös Suomen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteistoimintakykyisemmäksi kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti.

3 3 Monenkeskisen yhteistyön merkitys ja vastuu maailmanlaajuisten ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa korostuu. YK:n toimintakykyyn ja tehokkuuteen kohdistuu paineita. Voimankäytön osalta YK:n turvallisuusneuvoston yksinomainen valtuutusoikeus säilyy, mutta sen käyttö on sidoksissa suurvaltojen yhteistyöhaluun. ETYJ ja Euroopan neuvosto ovat jatkossakin merkittäviä konfliktineston yhteistyöfoorumeita ja toimijoita. Monenkeskinen asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminta on murrosvaiheessa. Perinteisten sopimusvaraisten aseidenriisuntapyrkimysten rinnalle on muodostunut joukko vientivalvontajärjestelyjä ja muita poliittisesti sitovia yhteistyömalleja. EU:n rooli maailmanlaajuisena toimijana kasvaa. EU:n turvallisuusstrategiassa korostuu uusiin avainuhkiin vastaaminen maailmanlaajuisesti, mutta käytännössä unionin keskeisimpänä toiminnan kohteena säilyy sen laaja lähialue. EU:n lisääntyvä solidaarisuus vahvistaa entisestään Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös Suomelta täysimääräistä panostusta yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että ne viimeistään vuonna 2010 pystyvät vastaamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja unionin turvallisuusstrategian kattamien kriisinhallinnan tehtävien koko kirjoon. Sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä tavoitteena on luoda joukkoja, jotka ovat entistä joustavampia, liikkuvampia ja yhteistoimintakykyisempiä. Euroopan puolustusvirasto osallistuu voimavarojen kehittämiseen ja on mukana puolustusmateriaaliyhteistyön syventämisessä sekä eurooppalaisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamisessa. EU ei todennäköisesti joudu lähivuosina toteuttamaan laajoja, usean kymmenen tuhannen sotilaan operaatioita ja suunnittelun painopistettä on suunnattu nopeaa liikkeellelähtöä edellyttäviin, suppeampiin mutta vaativiin tehtäviin. EU-maat kokoavat sotilaallisesti omavaraisia taisteluosastoja, joiden muodostaminen aloitetaan vuonna 2005 ja ne saavuttavat täyden toimintakyvyn vuonna Yhdysvallat säilyy ainoana suurvaltana, joka pystyy vaikuttamaan sotilaallisesti maailmanlaajuisesti. Transatlanttisissa suhteissa esiintyy jännitteitä, mutta uusiin turvallisuushaasteisiin vastaaminen ja laaja-alaiset yhteistyösiteet sekä yhteiset edut EU:n ja Yhdysvaltain välillä vaikuttavat tämän suhteen tärkeyteen jatkossakin. Kiinan poliittinen ja taloudellinen painoarvo jatkaa kasvuaan ja maa vahvistuu alueellisena suurvaltana sekä pitkällä tähtäimellä myös maailmanlaajuisena toimijana. NATO:n uudistamisessa painopiste on kriisinhallinnassa ja uusiin uhkiin vastaamisessa, mutta liittokunnan alueen puolustuksen tarpeet otetaan edelleen huomioon. NATO toimii myös keskeisenä turvallisuuspoliittisena yhteistyöfoorumina. Rauhankumppanuusyhteistyössä NATO:n huomio on kiinnittynyt ensisijaisesti vähemmän kehittyneiden kumppanimaiden tukemiseen. Suomelle NATO:n rauhankumppanuus on edelleen tärkeä kanava osallistumiselle turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön ja NATO-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä kriisinhallintavalmiuksien kehittämiseen ja harjoittamiseen. NATO:n jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin.

4 4 Venäjä korostaa entistä voimakkaammin rooliaan suurvaltana ja tasavertaisena muiden johtavien valtioiden kumppanina. Talouskasvun seurauksena Venäjän edellytykset esiintyä kansainvälisesti merkittävänä toimijana lisääntyvät, mutta talouskasvuun kohdistuu suuria haasteita. Samoin maan yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjä säilyy Suomen lähialueilla merkittävimpänä sotilaallisena voimatekijänä. Sen sotilaspoliittinen kehitys on murroksessa, mutta kyky perinteiseen voimankäyttöön alueella säilyy. Venäjän sotilaallinen päähuomio on Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa, mutta myös Kuolan niemimaan ja Pietarin alueen sotilaallinen merkitys säilyy tärkeänä ja Venäjä ylläpitää näillä alueilla merkittävää valmiutta. Pohjoismailla on toisistaan poikkeavat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut. Pohjoismainen puolustuspoliittinen yhteistyö on siitä huolimatta aktiivista ja suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina. Niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin puolustusvoimien kehittämisessä suuntauksena on asevelvollisuusarmeijan supistaminen ja sopimussotilaiden määrän lisäys sekä sodan ajan joukkojen vahvuuden voimakas vähentäminen. Samalla kansainväliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen joukkojen määrä kasvaa ja joukkojen koulutustaso ja materiaalinen valmius lisääntyy. Tulevaisuudessa asevoimien tehtävissä korostuvat yhä enemmän kansainvälisen kriisinhallinnan merkitys ja toiminta oman alueen ulkopuolella. Asevoimaa voidaan käyttää myös yhteiskuntien suojaamiseksi epäsymmetrisiä uhkia vastaan, mikä laajentaa edelleen asevoimien tehtäväkenttää. Asevoimat toimivat yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa muun muassa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisessa ja kohteiden valvonnassa sekä tiedonvaihdossa. Uusien tehtävien lisääntyessäkin asevoimien ydintehtävänä säilyy kyky puolustaa omaa aluetta hyökkäystä tai sen uhkaa vastaan. Aseteknologian kehittyessä keskeiseksi tavoitteeksi tulee yhä selkeämmin informaatioylivoiman saavuttaminen heti kriisin alkuvaiheessa. Ase- ja taistelunjohtojärjestelmien integroitumisaste kasvaa, jolloin järjestelmistä tulee monimutkaisempia, kalliimpia ja haavoittuvampia. Kustannusten säästämiseksi sotilastekninen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä materiaalihankinnat verkottuvat kiinteästi muun yhteiskunnan tutkimus- ja hankintaorganisaatioiden kanssa. Suuri määrä tulevaisuuden järjestelmistä on ainakin jossain määrin riippuvaisia siviiliyhteiskunnan toimivuudesta. Tätä yhteistyötä kehitetään erilaisten kumppanuusohjelmien kautta. 2.2 Suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen Suomi on mukana globaalissa maailmassa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaavat globaalit haasteet niin talouden kuin politiikankin osalta. Suomalaisen yhteiskunnan on sopeuduttava kansainväliseen kilpailuun ja hyödynnettävä vahvuuksia, joita pitkäjänteisellä työllä on rakennettu. Eurooppalaisessa ulottuvuudessa Suomi on unioni jäsen-maa, joka osallistuu ja noudattaa unionin yhteistä politiikkaa. Suomen kansantalous sekä sen alueet kehittyvät monella tapaa muuttuvassa ympäristössä. Maailmantalous muodostaa yhä kiinteämmän ja herkkäliikkeisemmän kokonaisuuden. Maailmantalouden vaikutukset välittyvät maamme entistä avoimempaan kansantalouteen aiempaa välittömämmin ja nopeammin. Suomen talouteen vaikuttavat valuuttakurssit ja

5 5 yleiset rahoitustaloudelliset puitteet määräytyvät euroalueen taloudellisen kehityksen mukaisesti. Eurooppalaisittain tarkastellen Suomen suhteellisen hyvä asema koulutuksen ja tutkimuksen suhteen antaa mahdollisuuden pärjätä myös globaalissa kilpailussa. Menestyäkseen Suomen tulee panostaa osaamiseen, avautumiseen ja uudistumiseen. Suomen kansantalous on laman jälkeen kehittynyt myönteisesti. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuitenkin jatkuvaa kansantalouden rakenteiden vahvistamista. Kansantaloudessa on oleellista käyttää voimavaroja kansakunnan kannalta tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tässä tarkoituksessa on tärkeää tukea alueiden tasapainoista kehittymistä. Kuten muissakin teollistuneissa länsimaissa myös Suomessa on käynnissä elinajan odotteen kasvun ja syntyvyyden pienentymisen aiheuttama tuntuva väestönmuutos. Muutoksella on kaksi merkittävää seurausta. Väestön määrä kääntyy laskuun ja ikärakenne vanhenee. Suomessa tapahtuva voimakas väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä työllisyyteen ja sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Suomessa julkinen ja yksityinen sektori ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä tietoyhteiskunnan edistämisessä. Hyvinvointivaltion periaatteet ovat myös tulevaisuudessa keskeinen tekijä tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Julkinen sektori kohtaa edelleen merkittäviä rahoituspaineita, jotka kasvavat väestörakenteen muuttuessa. Julkisella sektorilla keskitytään toimintojen mahdollisemman hyvään tuloksellisuuteen, joka pitää sisällään tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden. Myös julkisella sektorilla vaaditaan osaamiseen panostamista. Puolustushallinnon kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan tavoitteita tukien. Puolustushallinnon haasteiksi ovat nousseet hallinnonalalla käytössä olevien resurssien tuottavuus ja riittävyys. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. 3 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT, PAINOPISTEET JA PÄÄMÄÄRÄT 3.1 Suomen puolustusratkaisu Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen.

6 6 Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella. Uskottavan puolustusjärjestelmän kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja puolustusvoimien rakennemuutoksen jatkamista. Kansallisen puolustuksen kannalta Suomen lähialueilla on keskeinen merkitys. Uskottavalla kansallisella puolustuskyvyllä pyritään ennakolta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Suomen puolustusratkaisu edellyttää kansalaisten laajaa tukea ja hyväksyntää. Vahva puolustustahto on uskottavan puolustuskyvyn perusedellytys. Puolustusvoimat kehittää edelleen kykyä tarvittaessa tukea muita viranomaisia erilaisten turvallisuusriskien hallinnassa. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. 3.2 Kehittämisen painopisteet ja päämäärät (27. Pääluokka) Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus Tulevaisuuden merkittävimmät haasteet puolustushallinnolle aiheutuvat globaalin turvallisuusympäristön muutoksesta, uhkien monimuotoisuudesta, Euroopan unionin, NATO:n ja muiden turvallisuusrakenteiden nopeasta kehittymisestä ja toisaalta myös Suomen yhteiskunnan kehityksestä. Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalla ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integroimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan. Vuosien keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Puolustushallinnon keskeisimpänä tavoitteena suunnittelukaudella on uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin. Keskeisenä haasteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen vuoden 2005 reaalisella rahoitustasolla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Toisena keskeisenä tavoitteena on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien sotilaallisten voimavarojen luominen, erityisesti kyky osallistua EU:n taisteluosasoihin vuoteen 2007 mennessä. Tämä tiivistyy koko EU:ta koskevaksi politiikan valmisteluksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna EUpuheenjohtajuuden edellyttämät toimet on jo käynnistetty puolustushallinnossa.

7 7 Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää edelleen puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Puolustusvoimien keskeiset rationalisointitoimenpiteet kohdistuvat vuosina johtamis- ja hallintojärjestelmään, merivoimien rannikkojoukkoihin sekä maavoimien materiaalitoimintoihin ja koulutusorganisaatioon. Puolustusministeri on päättänyt hankkeesta, jonka tarkoituksena on selvittää puolustusvoimien varuskuntarakenteen sekä varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä 2010-luvun tarpeisiin. Hankkeen selvitysmiesten tehtävänä on laatia ehdotukset kehittämisvaihtoehdoiksi ottaen huomioon vaihtoehtojen toteuttamisen edut ja haitat. Määrättyjen selvitysmiesten on jätettävä raporttinsa mennessä. Puolustusministeriö tuo selonteossa yksilöimättömät puolustusvoimien rationalisointitoimenpiteet eduskunnan asianomaisten valiokuntien arvioitavaksi (PuVM 1/2004 vp - VNS6/2004 vp). Puolustusvoimien ja palveluntuottajien väliset kumppanuusjärjestelyt ovat osa puolustusvoimien hallittua rakennemuutosta. Hallinnonalalla on laadittu tuottavuusohjelma vuosille , johon on koottu tuottavuuden edistämistä koskevat toimenpiteet ja hankkeet. Puolustushallinnon tuottavuuden kehittämisen mahdolliset säästöt on otettu huomioon henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä ja henkilöstömääräarviossa. Puolustusvoimien tukitoimintoja valmistellaan organisoitavaksi palvelukeskusmallin mukaisesti tavoitteena aloittaa toiminta vuodesta 2006 lukien. Puolustusvoimien on valmistauduttava ehkäisemään ennalta ja tarvittaessa torjumaan sotilaallinen voimankäyttö Suomea vastaan. Puolustussuunnittelussa varaudutaan lisäksi estämään tai rajoittamaan epäsymmetristen sodankäynnin keinojen käyttöä yhteiskuntaa vastaan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Näissä uhkissa korostuvat terrorismi ja tuholaistoiminta, joukkotuhoaseiden leviäminen ja käyttö sekä informaatiosodankäynti. Lisäksi puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen EU:n yhteisvastuulausekkeen (solidaarisuuslauseke) edellyttämällä tavalla. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voi-

8 8 mankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään. Sodan ajan joukkojen vahvuus supistuu :een vuonna Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon EU:n uuden perustuslaillisen sopimuksen asettamat vaatimukset. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita ovat tiedustelu-, johtamis- ja hallintojärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä kotimaan ja ulkomaan elinkeinoelämään verkottunut logistiikka- ja huoltojärjestelmä. Lisäksi kehitetään puolustusvoimien valmiuksia tukea muita viranomaisia. Puolustusvoimille luodaan verkostokeskeisen sodankäynnin asettamat vaatimukset täyttävä, kaikki puolustushaarat kattava yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja niiden perusteella tehtyjä päätöksiä sodan ajan joukkomäärien pienentämisestä. Suunnittelukaudella jatketaan 2010-luvun puolustuskyvyn kehittämistä luvun alueellisessa puolustuksessa painopiste on aiempaa korostetummin kohteiden ja elintärkeiden toimintojen puolustamisessa. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välinen yhteistoiminta korostuu kaikissa uhkamalleissa. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka turvaa puolustushallinnolle ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön, joka hallinnonalalle annetut resurssit huomioon ottaen on laadultaan ja määrältään riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Vuoden 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2004) toimeenpanon sekä puolustushallinnon kumppanuusohjelman edellyttämät henkilöstöön kohdistettavat toimenpiteet toteutetaan hyvän työnantajan menettelytavoin hyödyntäen ensisijaisesti luonnollista poistumaa sekä pitäen lähtökohtana irtisanomisten välttämistä ja minimoiden toimenpiteistä aiheutuvat haitat (PuVM 1/2004 vp - VNS6/2004 vp). Hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän kehittäminen ja henkilöstömääräarvio on esitetty kohdassa 6. Maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään rinnan puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kanssa. Puolustusvoimien alueellisiin joukkoihin kehitetään maakuntajoukot ja vapaaehtoisuuteen perustuva koko maan kattava koulutusjärjestelmä siten, että kokonaisuus on toimintavalmis Asevelvollisten sosiaalis-taloudellisen aseman parantaminen käynnistetään suunnittelukaudella yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Puolustushallinnon huolto- ja logistiikkajärjestelmää kehitetään laaditun materiaalipoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Puolustushallinnon materiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös poikkeusoloissa. Sotilaallinen huoltovarmuus turvataan ylläpitämällä määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta, ylläpitämällä kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytykset, integroitumalla eurooppa-

9 9 laiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön, varmistamalla materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus sekä ylläpitämällä olemassa olevan sotavarustuksen riittävä ylläpitokyky. Puolustushallinto osallistuu suunnittelukaudella täysipainoisesti vuonna 2004 perustetun Euroopan puolustusviraston toimintaan. Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta keskeinen lainsäädäntö ajantasaistetaan. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla tehostetaan alueiden ja toimitilojen käyttöä ja kustannustehokkuutta, nopeutetaan tarpeettomista alueista ja toimitiloista luopumista sekä parannetaan ympäristönsuojelua. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiantuntija-, tilaaja- ja tuottajapalveluiden täysimääräistä hyödynnettävyyttä parannetaan koko puolustushallinnossa. Alue-, toimitila ja ympäristönhallinnan linjaukset on esitetty kohdassa 7. Puolustushallinnon tietohallintoa uudistetaan hallinnonalan tietohallintostrategian mukaisesti. Pääperiaatteena on, että tietoyhteiskuntaohjelman ja valtion tietohallintomenettelytapoja valmistelleen työryhmän (TIME) vaatimukset otetaan huomioon ohjaavana tietona käynnissä olevissa kehittämisohjelmissa, hankkeissa ja toiminnassa. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti asevalvonnan painopistealueiden toimintaan, erityisesti tehostetaan joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyviä toimia. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Suomen kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään ottamalla huomioon EU:n joukkotarpeet, NATO:n rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin asettamat suoritevaatimukset sekä pohjoismainen kriisinhallintayhteistyö. Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n voimavara- ja materiaaliyhteistyön kehittämiseen ja toteutukseen sekä uusien nykyistä suorituskykyisempien joukkojen luomiseen. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään tavoitteena toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky. Tässä korostuvat erityisesti nopea valmis osallistua kriisinhallinnan operaatioihin sekä monipuoliset ja suorituskykyiset joukot. Puolustusvoimille luodaan kyky osallistua EU:n nopean toiminnan taisteluosastoihin. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja vuosikustannukset noin 100 milj. euron tasolla. Tätä ei ole otettu täysimääräisesti huomioon aikaisemmin vahvistetuissa määrärahakehyksissä, mistä syystä se esitetään muutosehdotuksena kohdassa 10. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen varmistamaan Suomen valtiollinen

10 10 itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille ovat seuraavat: Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen 3. Valmius kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 4. Toimiva lainsäädäntö 5. Puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus sekä sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta 6. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 7. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 8. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet. 4 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA Puolustuspolitiikka (Puolustusministeriö) Puolustusministeriön toimintalinjat, painopisteet ja päämäärät TTS-kaudella Puolustusministeriö keskittyy poliittisten linjausten mukaisesti puolustuspolitiikan valmisteluun ja hallinnonalansa strategiseen ohjaamiseen. Puolustuspolitiikan valmistelu Puolustuspolitiikan tavoitteena on turvata Suomen puolustuspoliittiset intressit parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä toteutetaan vaikuttamalla aktiivisesti kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön niin, että Suomen kansalliset tavoitteet saavutetaan sekä kehittämällä puolustusjärjestelmän kykyä vastata joustavasti toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin. Puolustushallinnon strategiaprosessia parannetaan kytkemällä tutkimus, arviointi ja toimintaympäristön seuranta ja arviointi systemaattiseksi osaksi prosessia sekä vakiinnutetaan strategiaprosessi osaksi ministeriön toimintaa ja töiden suunnittelua.

11 11 Puolustuspolitiikan linjausten kannalta keskeisimmät tavoitteet ovat vaikuttaa vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen laadittavan hallitusohjelman turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin sekä vuoden 2008 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Puolustuspolitiikan kansallisen ulottuvuuden tavoitteina ovat uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja torjuntakyky yhteistoiminnassa muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa, sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen sekä valmiuden parantaminen kansainväliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuspolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden merkittävin tehtävä suunnittelukaudella tulee olemaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen edellyttämien muutosten, erityisesti taisteluosastokonseptin, toimeenpano puolustushallinnon osalta. Keskeisenä tavoitteena on edellytysten parantaminen osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan. Tämä tiivistyy koko EU:ta koskevaksi politiikan valmisteluksi Suomen EU puheenjohtajuuskaudella vuonna Suomen ETYJ - puheenjohtajuuskauden (2008) valmistelut aloitetaan vuonna Puolustushallinnon kahdenvälistä kansainvälistä yhteistyötä kehitetään Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa keskittyen turvallisuusympäristön seurantaan ja analysointiin, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, materiaaliyhteistyöhön sekä kriisinhallintaan. Lisäksi kehitetään edelleen yhteistyötä NATO:n kanssa osallistumalla aktiivisesti rauhankumppanuustoimintaan ja EU-NATO -yhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti asevalvonnan painopistealueiden toimintaan, erityisesti tehostetaan joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyviä toimia. Vahvistetaan kykyä säädösvaikutusten ennakointiin ja säädösten toimivuuden seurantaan. Puolustuspolitiikan valmistelun yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille : Puolustuspolitiikan valmistelu 1. Kyky valmistella puolustuspolitiikan muutokset (puolustuspoliittinen reagointivalmius) 2. Kyky kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön niin, että Suomen kansalliset tavoitteet saavutetaan 3. Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen normiston ajantasaistaminen 4. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky Hallinnonalan ohjaus Suunnittelukauden keskeisenä hallinnonalan ohjauksen tehtävänä on edetä strategisten tavoitteiden suunnassa ja varmistaa puolustuspolitiikan keskeisten tavoitteiden saavuttaminen ja selonteon linjausten toteutuminen. Näiden lisäksi suunnittelukauden painopisteenä on: - Hallinnonalan ohjauksen terävöittäminen

12 12 - parantaa hallinnonalan virastojen tilivelvollisuutta sekä tulosvastuuta ja tulosohjausta - Materiaali- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen - toteuttaa puolustusmateriaalihankkeet noudattaen puolustushallinnon materiaalipoliittisen ohjelman, yleisten hankintaperiaatteiden ja valtion hankintastrategian linjauksia. Erityisesti painotetaan hankintatoimen tehostamista, kotimaisen puolustustarviketeollisuuden tukemista ja kansainvälistä huoltovarmuusyhteistyötä. - kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpolitiikkaa valtioneuvoston periaatepäätöksen ja puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman perusteella. - Tukitoimintojen uudelleen järjestäminen hyödyntämällä monipuolisesti erikoistuneiden palveluntuottajien ja hallinnonalan sisäisten palvelukeskusten osaamista ja työnjakoa. - toteuttaa tietoyhteiskuntaohjelman ja valtion tietohallinnon kehittämisen edellyttämät toimet hallinnonalalla. - kehittää puolustushallinnon koko tukipalvelusektoria siten, että valmiudelliset näkökulmat huomioidaan ja ydintoimintojen kehittäminen mahdollistetaan. - kehittää puolustushallinnon rakennuslaitosta sekä puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen välistä yhteistyötä kiinteistöuudistuksen yhteydessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Puolustushallinnon viestinnän kehittäminen laatimalla koko hallinnonalaa koskeva viestintästrategia. Hallinnonalan ohjauksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille : Hallinnonalan ohjaus 5. Puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus sekä sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto 6. Hallinnonalalla on käytettävissään laadultaan ja määrältään riittävä rauhan ja sodan ajan henkilöstö. 7. Ylläpidetään kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytyksiä ja tutkimusyhteisöjen tutkimusedellytyksiä. 8. Tuetaan kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden ja varikkolaitoksen rakennemuutosta. 9. Turvataan puolustusvoimien alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toiminta- ja kehittämisedellytykset. 10. Ylläpitää omalta osaltaan kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. (MTS, vuonna 2003 luku oli 73%) Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa säännönmukaista yhteistoimintaa turvallisuusviranomaisten ja kansallisjärjestöjen välillä sekä käsitellä selonteossa linjattujen ja hallinnonalojen kehittämistä koskevien asiakokonaisuuksien toimeenpano.

13 13 Päivitetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia sekä siihen liittyvät hallinnon alojen kehittämissuunnitelmat vuosina Tällöin otetaan huomioon VNS 2004 linjaukset ja yhteiskunnan turvallisuuteen ensi vuosikymmenellä kohdistuvat haasteet sekä VALHA 2005 harjoituksesta saadut kokemukset. Työhön kuuluu myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvän säädöspohjan ajantasaisuuden tarkistus. Ministeriöiden valmiuspäällikköjärjestelmän painopiste vuonna 2006 on valmistella ja toimeenpanna valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 ja VALHA 2005 harjoituksen edellyttämät toimenpiteet hallinnonalojen varautumistoiminnassa. TPAK:n asetuksen mukaisiin seurantatehtäviin liittyvää raportointia kehitetään palvelemaan pitkäjänteistä poliittista päätöksentekoa ja eri hallinnonaloilla virkatyönä tehtävää varautumistyötä. Puolustusministeriön kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille : Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 11. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 12. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet Puolustusministeriön sisäiset toiminnot Puolustusministeriön kehittämisen tavoitteena on aikaansaada toimiva ja ajantasainen organisaatio, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Ministeriön toiminnan lähtökohdaksi on laadittava ministeriön arvoihin ja hallinnonalan strategiseen suunnitelmaan perustuva kehittämisohjelma (strategia), joka antaa perusteet ministeriön toiminnan tavoitteille ja niiden toteuttamiseksi tarvittavalle osaamiselle. Ministeriö varmistaa osaavan henkilöstön saamisen ja pysymisen palveluksessaan kilpailukykyisellä palkkausjärjestelmällä, hyvällä henkilöjohtamisella, työilmapiirillä ja julkisuuskuvalla. Ministeriön hallintopalveluja kehitetään osana puolustushallinnon ja valtioneuvoston piirissä tapahtuvaa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Tavoitteena on pääsääntöisesti tuottaa omalla henkilöstöllä vain ne palvelut, joita ei voida antaa muiden palveluntuottajien tehtäväksi. Vapautuvat henkilöstöresurssit suunnataan ministeriön ydintehtävien hoitamiseen. Puolustusministeriön taloushallinto sähköistetään sekä selvitetään taloushallinnon rutiinien ja perustehtävien mahdollista siirtämistä mahdolliseen puolustushallinnon palvelukeskukseen, jonka tarkoituksenmukaisuutta selvittää ministerin asettama selvitysmies osana hallinnonalan taloushallinnon tukipalveluiden organisoimisen vaihtoehtoja.

14 14 Puolustusministeriön toimintaedellytysten turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa ministeriön turvallisuus - ja valmiustoimintaa kehitetään toimintaympäristöä vastaavaksi. Puolustusministeriö osallistuu valtioneuvoston kanslian johdolla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian edellyttämän tilannekuvajärjestelmän kehittämiseen. Tavoitetilassa vuonna 2008 puolustusministeriöllä on kaikissa tilanteissa analysoitua tietoa riittävästi ylimmän johdon oikea-aikaista päätöksentekoa varten. Tieto on jaettavissa sekä valtionhallinnon ylimmälle johdolle ja alaiselle hallinnolle että tarvittaessa kansalaisille. Puolustusministeriön sisäisten toimintojen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille : Puolustusministeriön sisäiset toiminnot 13. Ministeriö on kaikissa olosuhteissa valtioneuvoston osana toimiva puolustuspolitiikan asiantuntijaorganisaatio ja selkeän näkemyksen ja otteen omaava hallinnonalansa ohjaaja Puolustusministeriön kokonaisresurssien käyttö Puolustusministeriön toimintamenojen käyttö on esitetty taulukossa 1 ja puolustusministeriön toimintamenojen käyttö tulosaluittain ja henkilöstömääräarvio on esitetty taulukossa 2. Puolustusministeriön muutosehdotus on esitetty kohdassa 10. Puolustusministeriön toimintamenot (1000 e) Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen ostot muut toiminnan menot (ml. investoinnit) Määrärahakehys Menot - EU-puheenjohtajuus Kalustaminen Suojatilan toimitilamenot (vuokra, ylläpito ja energia) Muutosehdotus Taulukko 1. Puolustusministeriön toimintamenojen käyttö

15 15 Puolustusministeriön toimintamenot tulosaluittain Puolustusministeriön toimintamenot Tulosalue 1. Puolustuspolitiikan valmistelu Tulosalue 2. Hallinnonalan ohjaus Tulosalue 3. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Tulosalue 4. Sotilaallinen kriisinhallinta ja 718 rauhanturvaamistoiminta *) Puolustusministeriön toimintamenot Puolustusministeriö yhteensä Suunnitellut htv:t *) Liitetty osaksi puolustuspolitiikan valmistelua vuosien TTS-valmistelussa. Taulukko 2. Toimintamenojen käyttö tulosalueittain ja henkilöstömääräarvio Sotilaallinen maanpuolustus (Puolustusvoimat) Puolustusvoimien toimintalinjat, painopisteet ja päämäärät TTS-kaudella Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tasolla. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita ovat tiedustelu-, johtamis- ja hallintojärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä kotimaan ja ulkomaan elinkeinoelämään verkottunut logistiikka- ja huoltojärjestelmä. Suunnittelukaudella jatketaan 2010-luvun puolustuskyvyn kehittämistä. Verkostokeskeinen sodankäynti edellyttää puolustusvoimien integroitua tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää. Lisäksi alueellisen puolustuksen painopiste on aiempaa korostetummin kohteiden ja elintärkeiden toimintojen puolustamisessa. Maavoimien kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien operatiivisen valmiuden kehittämisessä. Tällä parannetaan erityisesti niiden tulivoimaa, liikkuvuutta ja suojaa. Alueellisten joukkojen kehittäminen aloitetaan. Maavoimilla on keskeinen rooli rakennettaessa EU:n nopean toiminnan joukkoja. Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojauskyvyssä. Suunnittelukaudella kehitetään erityisesti miinantorjuntakykyä.

16 16 Ilmavoimien kehittämisen painopiste on Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä tukeutumisedellytysten luomisessa. Ilmakuljetuskyvyn uusiminen aloitetaan. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienentäminen supistaa enimmäisvahvuuden sotilaaseen vuonna Puolustusvoimien palveluksesta poistuu yli puolet nykyisestä henkilöstöstä luonnollisen poistuman ja normaalin lähtövaihtuvuuden kautta vuoteen 2012 mennessä. Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri ja henkilöstön toimintakyky varmistetaan laadukkaalla henkilöstöjohtamisella ja tukemalla henkilöstön sopeutumista organisaatiomuutoksiin hyvän työnantajan toimenpitein. Palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen tarkistamista jatketaan ottamalla huomioon puolustusvoimien kehittämisohjelman tavoitteet. Samalla aloitetaan aliupseeriston muodostaminen sotilasammattihenkilöstöstä. Asevelvollisten taloudellisia ja sosiaalisia etuuksia parannetaan suunnittelukaudella vuosina 2006 ja 2007 korottamalla päivärahoja ja lisäämällä maksuttomia lomamatkoja. Toimenpiteiden kustannusvaikutus on arviolta 4,3 milj. euroa vuodessa. Kutsuntajärjestelmää tarkistetaan. Ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat henkilöt. TTS-kaudella otetaan käyttöön sodan ajan joukkoluetteloon kuuluvat ja vapaaehtoisista reserviläisistä muodostettavat maakuntajoukot. Puolustusmateriaalihankintaprosessia tehostavien ja selkeyttävien toimenpiteiden käyttöönottoa jatketaan. Kehittämiseen liittyen luovutaan tarpeettomasta puolustusmateriaalista ja toteutetaan jäljelle jäävän materiaalin kustannustehokas ja turvallinen varastointi. Luodaan valmius aloittaa jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinta vuonna Viranomaisten välinen yhteistoiminta korostuu kaikissa kriisi- ja uhkamalleissa. Puolustusvoimien joukkoja ja materiaalia valmistaudutaan käyttämään muun yhteiskunnan tukemiseen kaikissa malleissa viranomaisyhteistyön keinoin. Puolustusvoimien kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja rakennemuutoksen jatkamista. Vuosina kustannuspaineet hallitaan sisäisin säästötoimenpitein. Vuosina on rakenteellisilla toimenpiteillä tavoitteena saattaa toimintamenot vuoden 2004 tasolle keskimäärin 50 miljoonan euron vuotuisin säästöin. Säästöt kohdennetaan kehittämishankkeisiin.

17 Sotilaallisen maanpuolustuksen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille : Sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan tur- 17 vallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky 3. Valmius kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 3.1 Monikansallinen sotilaallinen yhteentoimivuuskyky 4. Toimiva lainsäädäntö 4.1 Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen normiston ajantasaistaminen 5. Puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus sekä sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta 6. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 6.1 Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 6.2 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Tärkeimmät tavoitteet ja kehittämishankkeet kehittämisohjelmittain TTS-kaudella Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittäminen toteutetaan kehittämisohjelmittain. Tiedustelu, valvonta ja johtaminen Suunnittelukaudella jatketaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto vastaavien, EU:n ja NATO:n käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Puolustusvoimien tiedustelun ja valvonnan kehittämisen painopiste on operatiivis-taktisen kyvyn kehittämisessä. Tärkeimpiä hankkeita ovat puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomiseen tähtäävän MST-hankkeen toteuttaminen sekä ilmasta tapahtuvan tiedustelu- ja valvontakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen strategisen tason lisäksi operatiivis-taktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analyysikykyä.

18 18 Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön uuteen tietohallintoarkkitehtuuriin perustuva operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuus. Puolustusvoimien tietohallinto rationalisoidaan suunnittelukaudella. Rationalisointi kattaa tietohallinnon uudelleen organisoinnin, tietohallinnon päätöksentekomenettelyn ja rahoitusrakenteen keskittämisen sekä kattavan tietoteknisen integraation. Puolustusvoimien tietohallintoa uudistetaan hallinnonalan tietohallintostrategian mukaisesti. Pääperiaatteena on, että tietoyhteiskuntaohjelman ja valtion tietohallintomenettelytapoja valmistelleen työryhmän (TIME) vaatimukset otetaan huomioon ohjaavana tietona käynnissä olevissa kehittämisohjelmissa, hankkeissa ja toiminnassa. Puolustusvoimien kykyä toimia kehittyvässä informaatiosodankäynnin ympäristössä parannetaan. Painopisteenä ovat puolustuksellinen elektroninen sodankäyntikyky sekä tietojärjestelmäsodankäyntikyky. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustushaarat Maavoimat Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja sodan ajan joukkomäärien pienentymistä. Muutokset toteutetaan siten, että uusi järjestelmä on valmis vuodesta 2008 alkaen. Pääesikunnan tehtävät ja organisaatio tarkistetaan. Pääesikuntaa uudistetaan siten, että se voi keskittyä puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen sekä puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. Pääesikuntaan kuuluva maavoimaesikunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan erillinen Maavoimien esikunta. Uudelleenjärjestelyyn liittyen esikuntien tehtävät ja toimipisteet määritetään tarpeiden mukaisiksi. Koulutusorganisaatio muutetaan vastaamaan joukkotuotannon tarvetta. Varikoiden ja varastojen tehtävät ja tarve tarkastetaan ja niistä muodostetaan vahvoja järjestelmävarikoita. Suunnittelukaudella kehitetään puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän rakennetta siten, että maavoimat muodostavat itsenäisen puolustushaaran merivoimien ja ilmavoimien tapaan vuoteen 2008 mennessä. Kolme valmiusprikaatia saatetaan valmiiksi vastaamaan niille asetettuja vaatimuksia vuoden 2008 loppuun mennessä. Maavoimien operatiivis-taktista tiedustelu- ja valvontakykyä sekä sen liikkuvuutta ja taistelunkestävyyttä parannetaan osana maavoimien yksiköiden kokonaiskehittämistä. Ilmatorjuntaa kehitetään tehostamalla pääkaupunkiseudun, ilmavoimien tukikohtien sekä valmiusprikaatien ilmatorjunnan suorituskykyä. Maavoimien iskukyvyn tehostamista jatketaan käynnistämällä iskukykytutkimuksen perusteella tunnistetut jatkoselvitykset ja tutkimushankkeet. Iskukyvyn parantamisella täytetään jalkaväkimiinojen luopumisesta aiheutuvaa suorituskyvyn laskua. Helikopteripatal-

19 19 joona saadaan operatiiviseen valmiuteen vuoden 2010 loppuun mennessä. Tällöin se kykenee valmiusprikaatien ja maavoimien erikoisjoukkojen lisäksi merivoimien ja ilmavoimien tukemiseen. Erikoisjoukkojen suorituskykyä ja valmiutta kehitetään ottaen huomioon myös kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. VNS2004:n linjauksen mukaan Suomi liittyy henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja hävittää jalkaväkimiinat vuoden 2016 loppuun mennessä. Uskottava puolustuskyky ylläpidetään toteuttamalla jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat vuosina osoittamalla puolustushallinnon määrärahakehykseen tarvittava lisärahoitus. Puolustusministeriö on antanut Pääesikunnalle toimeksiannon, jonka mukaan tämän tulee laatia korvaavien järjestelmien hankintaa koskeva alustava suunnitelma vuosille siten, että muodostaa kokonaisuutena 300 milj. euron suuruisen alakehittämisohjelman. Tähän sijoitetaan olemassa olevista kehittämisohjelmista 100 milj. euron suuruiset hankkeet sekä lisäksi jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseksi osoitettu 200 miljoonan euron (ilman ALV) lisärahoitus vuosina (7 vuotta). Pääesikunta on laatinut puolustusministeriölle alustavan esityksen jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistettävän kehittämisohjelman sisällöstä ja toteuttamisaikataulusta sekä arvion sen vaikutuksista puolustusvoimien muihin kehittämisohjelmiin. Ilmatorjunta Ilmatorjunnan suorituskykyä tehostetaan jatkamalla ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmän modernisointia sekä aloittamalla pitkän ja keskipitkän kantaman ohjusilmatorjuntajärjestelmien hankinta ja ammusilmatorjunnan kehittäminen. Lisäksi ilmatorjunnan suorituskykyä lisätään hankkimalla valmiusprikaatien ja pääkaupunkiseudun suojaamiseen käytettävät lyhyen kantaman ohjusilmatorjuntayksiköt sekä modernisoimalla Ilmatorjuntaohjus 90 -järjestelmä. Merivoimat Merivoimien keskeisenä tehtävänä on suojata meriyhteydet ja valmistautua torjumaan mereltä suuntautuva hyökkäysuhka. Merivoimien kykyä meriyhteyksien suojaamiseen kehitetään ylläpitämällä pintatorjuntakykyä, kehittämällä ilmatorjuntakykyä ja liikkuvia rannikkojoukkoja sekä aloittamalla miinantorjuntakyvyn luominen. Merivoimien valvontakyky ylläpidetään yhteistoiminnassa muiden merellisten viranomaisten kanssa. Valvontakyvyn taistelunkestävyyttä kehitetään. Merivoimien kehittämisohjelma sisältää materiaalihankintojen lisäksi joukkotuotannon, henkilöstörakenteen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Se liittyy tiiviisti merivoimien operatiivisen valmiuden kehittämiseen. Luopumishankkeet ovat oleellinen osa merivoimien kehittämistä. Ilmavoimat

20 20 Kansainvälinen toiminta Ilmavoimien kehittämisen painopiste on Hornet-järjestelmän taistelukyvyn ja tukeutumisedellytysten parantamisessa sekä TVJ-järjestelmien modernisoinnissa. Ilmavoimien valvontakyvyn modernisointi nykyistä taistelun kestävämmäksi aloitetaan. Yhteys- ja lentokuljetuskykyä ylläpidetään uusimalla suunnittelukaudella vanheneva kalusto. Lentokoulutusjärjestelmän rationalisointia jatketaan keskittämällä Hawk-koulutus Kauhavalle. Selvitetään kansainvälisen lentokoulutuksen toteuttamismahdollisuudet Suomessa. Tukikohtien rakenteellista valmiutta parannetaan. Tukikohtajoukkoja varustetaan materiaalilla, joka mahdollistaa nykyistä paremmin lentokaluston operoinnin, suojaamisen, huoltamisen, tukikohtien raivaamisen ja joukkojen johtamisen sekä huoltamisen. Kansainvälisen toiminnan painopiste on eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Kriisinhallintajoukkojen toimeenpanovalmiutta parannetaan, jotta tarvittava valmius saavutetaan vuodesta 2007 alkaen. Osallistuminen rauhanturvaamiseen pidetään nykytasolla. Ilmavoimille luodaan kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon kykenevä Hornet-lentoyksikkö vuoteen 2008 mennessä. Henkilöstöjärjestelmän kehittäminen Huolto- ja logistiikka Henkilöstöalan kehittämisohjelman hankkeiden kautta turvataan puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on hallinnonalalle annetut resurssit huomioon ottaen laadultaan ja määrältään riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään rinnan puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kanssa. Puolustusvoimien alueellisiin joukkoihin kehitetään maakuntajoukot ja vapaaehtoisuuteen perustuva koko maan kattava koulutusjärjestelmä siten, että kokonaisuus on toimintavalmis Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmää kehitetään laaditun materiaalipoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti kansallisesti ja eurooppalaisesti yhteentoimivaksi. Huollossa ja logistiikassa keskitytään ydintoimintoihin, jotka ovat välttämättömiä puolustusvoimien valmiudelle ja suorituskyvylle. Tukitoiminnoissa tukeudutaan mahdollisuuksien mukaan strategisten kumppaneiden tuottamiin palveluihin. Puolustushallinnon kumppanuuden tavoitteena on integroida puolustusvoimat nykyistä tiiviimmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuottaa lisäarvoa yhteistyön kaikille osapuolille. Puolustusvoimissa tämä tarkoittaa sellaisten yhteistyösuhteiden rakentamista, jotka toimivat lähtökohdiltaan samankaltaisina myös valmiuden kohottamisen eri vaiheissa. Palvelut tuotetaan kokonaisuutena siten, että puolustusvoimat kykenee kohdentamaan resurssinsa ydintoimintoihin ja ydinprosesseihin sekä kehittämään niitä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Puolustusvoimissa kumppanuuden tavoitteena on kokonaistaloudellisten säästöjen aikaansaaminen samalla vapauttaen puolustusvoimien resursseja uudelleen kohdennettavaksi kehittämissuunnitelmien ja henkilöstöstrategian edellyttämällä tavalla. Kump-