Ikäihmisten osallisuus ja toimijuus Palvelurakenteiden ja - prosessien kehittäminen Gerontologisen osaamisen vahvistaminen

Transkriptio

1 Ikäihmisten osallisuus ja toimijuus Palvelurakenteiden ja - prosessien kehittäminen Gerontologisen osaamisen vahvistaminen

2 Vanhustyön hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Kuntien hyviä vanhustyön käytäntöjä esitellään eri tilaisuuksissa ja -sivustolla Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne Kuntien kehittämisjaksot (3 kk) ja kehittämistehtävät Vanhustyön esimiehille johtajuutta tukeva kehittämisrakenne (6 x 2 pvä) Gerontologisen osaamisen lisääminen Geriatrin ja sosiaalityöntekijän konsultaatio ja kehittävä asiakastyö kuntien kehittämistiimeille

3 Hyvä käytäntö vahvistaa työyhteisöjen ja yksilöiden toimintakykyä. Hyvä käytäntö ei ole esine, tavara tai tekniikka, jonka voi ottaa hyllystä sovellettavaksi. Hyvä käytäntö on sidottu aikaan ja paikkaan, yksilöllinen ja kollektiivinen käytäntö, jonka asemia neuvotellaan jatkuvasti horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Robert Arnkil (2009): Siltoja yli kinkkisen virran. Hyvien käytäntöjen leviäminen työyhteisössä.

4 Hyvän käytännön tunnuspiirteet Mikä on hyvä käytäntö? Hyvä käytäntö on sosiaali- tai terveysalan käytäntö, joka on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi on eettisesti hyväksyttävä perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta ja/tai toimivuudesta kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista

5 - tietopankki ja tuotteet - kuntien hyvät käytännöt

6 Enontekiön kunta: Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon saumattoman palveluketjun, sosiaalityön osuudesta: omaishoidon kehittäminen Inarin kunta: Ikäihmisten palveluiden arviointijärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto sekä RAI-indeksin toimivuuden arviointi ja mahdollinen käyttöönotto Lisäksi Inari kehittää (kehittäjätnt th Maarit Kirjarinta ja sosiaalityöntekijä Mikko Keränen, kumpikin 50 % työaika) kotihoidon prosesseja muistisairaiden ikäihmisten näkökulmasta ja nimenomaan sosiaalityön osuutta siinä

7 Sodankylä: Etsiä muualta kehitetyistä "seniorisyyni" ennaltaehkäisevien terveystarkastuksien toteuttamismalleista Sodankylän paikallisiin toimintatapoihin parhaiten soveltuva ja saada se juurrutettua käytäntöön toimivaksi. Lisäksi Sodankylä hakenut sosiaalityön kehittämisosuudesta tukea Sodankylän vanhusten kotihoidon prosessien kehittämiseen

8 Utsjoen kunta: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisien toimintamallien kehittäminen seniori- ja vanhustyössä luomalla Utsjoen kuntaan hoitotyön organisaatio ja johtamismalli.

9 Geriatri Pirkko Jäntti Verkko-. Paperi-, puhelin- ja videokonsultaatio kaikille 16 mukana olevalle kunnalle Kemijärvi ja Salla 4 pv/kk kehittävää asiakastyötä ja vastaanottopalvelua

10 Mikä on vanhustyön tulevaisuus haasteet? Mitä ikäihmiset itse toivovat palveluilta ja millaisen vanhuuden me itse haluamme? Mitä ovat palvelutarpeet, miten ne muuttuvat ja miten niihin pystytään vastaamaan? Varjosta valoon vanhustyössä mitä voimme tehdä?

11 Miksi kehitetään?? Mitä on kehittäminen?? Miten kehitetään?

12 Syvällistä pohtimista erilaisista näkökulmista muutosta ja muutostarvetta (esim. väestörakenne, kulttuuriset käsitykset, yhteisöllisyys, perhe jne.) Miksi organisaatio on olemassa ketä, keitä varten? Onko organisaatio olemassa itseään vai asiakkaita varten tätäkin voi tänä päivänä kysyä vanhustyössä Mikä on toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot Muutospaineisiin vastaamista organisaation taloudellisen, tuloksellisen ja vaikuttavan toimintakyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi huomioiden asiakkaiden tarpeet, työn laatu ja olemassa olevat resurssit

13 Jatkuva muutos sisäinen /ulkoinen jatkuva olemassa olon taistelu Pyritään vastaamaan ajoissa, ennakoiden (oikea aika, oikea paikka, oikeat välineet) organisaatiota kohtaaviin muutoksiin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti yhteisesti hyväksyttyjen/sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi

14 Ennakoidaan tulevaa vahvat ja heikot singnaalit, tilastot, ennusteet, indikaattorit Tutkimustiedon hyödyntäminen (esim. omaishoito yhteistyönä tukimalli) Strategiat, kehittämisohjelmat Työkalut (esim. prosessien mallintaminen, 10-askelta jne.)

15 Vanhuspalvelujen kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin

16 Väestökehitys, palvelutarpeiden kasvu mm. muistisairaiden määrien kasvu Lakiuudistuksia mm. Ikälaki Valviran ja AVI:n valvonta Vanhustyön rakennemuutos - laitoshoidosta kohti avohoitoa - Ennaltaehkäisevän vanhustyön painottaminen - Henkilöstön koulutustaso ja ammattitaidon tehokas hyödyntäminen, saatavuus

17 suuret ikäluokat tulevat palvelujen piiriin reilu palvelutarpeiden kasvu vielä kasvua raukenee hiljalleen 2040 vuoteen mennessä

18 Vähintään keskivaikeasti muistisairaiden ihmisten arvioitu määrä vuosina 2010, 2015 ja 2020 väestötilaston ja esiintyvyyslukujen perusteella arvioituna. Sarakkeet 2010M, 2015M ja 2020M kuvaavat muistisairaiden määrää. Ikäryhmä (esiintyvyys %) M M M (4,2) (10,7) (35,0) Yhteensä Lähde: KANSALLINEN MUISTIOHJELMA Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Helsinki.

19 Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Ohjelman tavoitteet - Aivoterveyden edistäminen - Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen - Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin - kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

20 - Diagnosoimaton muistipotilas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas!

21 Mutta! Kuinka päästä niihin käsiksi? APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi JALKAHOITO OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit RAVINTO- NEUVONTA ravitsemusterapeut ti HAMMASHOITO L TERVEYDEN- L L HOITAJA L Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos VETERAANI- TOIMISTO L L L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L L LAH-hoitojaksot L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti KELA: -lääkekorvaukset L - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn PANKKI vähennys - valtuutus - juristit Ulla Eloniemi-Sulkava

22 Emme pysty vastaamaan palvelutarvekasvuun vanhoilla palvelukonsepteilla

23 Ainoa mahdollisuus asenne- /kulttuurinen muutos ja aito yhteistyö - tietoa ja taitoahan meillä on (hyödynnetäänkö arjessa riittävästi esim. lähihoitajien, sosionomien, geronomien jne. osaamista, onko ymmärretty muistitiedon tarve?). Mutta onko yhteistyö tahdosta /asenteesta kiinni?

24 TUTKIMUKSEN LOPPURAPORTTI: Eloniemi- Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementia-perheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus Kirjapaino Oy 2006.

25

26

27

28 Päätulokset Yhteistyömalli mahdollisti pariskuntien pidemmän asumisen yhdessä kotona. Yhteistyön ansiosta perheet kokivat saavansa tarpeitaan vastaavia palveluita. Puolisohoitajien hyvinvointi ja elämänhallinta paranivat. Perhelähtöisesti räätälöidyt ja koordinoidut palvelut maksoivat vähemmän/ perhe/ henkilövuosi kuin räätälöimättömät, koordinoimattomat palvelut. Perheiden näkökulmasta intervention oleellisimpia toimintatapoja olivat perheiden autonomian kunnioittaminen, psykologinen tuki, käytännön apu ja hienovarainen ohjaus, tuen ja palveluiden jatkuvuus sekä koordinaattorin luotettavuus.

29 Resurssien kohdentaminen asiakaslähtöisesti tehokkaasti ja taloudellisesti Palveluiden myöntämiselle kriteerit, edellyttää kaikkia toimijoita mukaan ja sovittua vastuun jakoa eri toimijoiden kesken ( koko kunta ikääntyvien asialle ) toimintakykyarviot tärkeitä (palvelujen saannin oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus jne.)

30 STM Ikäihmisten palveluiden laatusuositus (2008) Luonnos iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi Ikälaki, Vanhuspalvelulaki

31 KEHITTÄMISEN TYÖKALUJA

32 Toiminnan hallintaa ja systemaattisuutta Palvelujen tasapuolisuutta, tasavertaisuutta Laadun varmistusta Menetelmiä ennustettavuutta riskien hallintaa Yhteisiä, kaikkien tiedossa olevia toimintakäytännöt

33 Näkymätön näkyväksi - Toimivat hyvät käytännöt kehittämistä vaativat kohdat, pullon kaulat Tunnistetaan, kuvataan ja dokumentoidaan ydinprosessit Analysoidaan ja arvioidaan ydinprosesseja ottamalla huomioon organisaation tavoitteet ja sen toimintaympäristön muutokset Tunnistamalla ja vastuuttamalla prosessien omistajat Ottamalla työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät mukaan ydinprosessien suunnitteluun ja kehittämiseen

34 Varmistamalla, että ydinprosessit tukevat toiminnat tavoitteita Kohdentamalla resurssit prosesseille sen mukaan miten tärkeitä ne ovat kotihoidon tavoitteiden toteutumiselle Prosesseja tulee kehittää jatkuvasti ja sopeuttaa ne mitattuun tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen

35 Asiakkaiden tyytyväisyys Palvelun, prosessin läpimenoaika Palveluiden kustannukset Asiakkaan kanssa käytetyn välittömän työajan osuus kokonaistyöajasta (KOTOSA hanke 2009 kotihoidossa keskimääräinen välitön työaika asiakkaan kanssa %, mitä se on tänä päivänä kun aika menee kirjaamiseen, raportointiin jne.)

36 Työntekijäkohtainen työajanseuranta KUNTA Kalvola Yhteens ä Hämeenlinna Sodankylä Pihtipudas Rautalampi Viitasaari Vaihteluväli min. % koko % koko % koko % koko % koko % koko % koko Asiakkaan kotona tapahtuvat tehtävät 72,3 62,4 51,4 51,7 43,7 46,6 51, Kodin ulkopuolella asiakkaan kanssa tapahtuva toiminta 0,0 3,2 8,6 0,6 5,2 1,1 3, Hoito- ja palvelusuunnitelman kirjaaminen asiakkaan kotona 3,3 1,8 1,6 1,6 1,5 1,3 1, Välitön asiakastyö Asiakkaan asioiden tai aterioiden toimittaminen ilman asiakasta 4,2 6,8 10,0 9,2 15,7 4,7 9, Kokoukset 0,0 4,0 2,0 3,0 4,4 1,4 2, Matkat 13,5 10,6 8,7 9,1 16,0 12,8 11, Hoito- ja palvelusuunnitelman kirjaaminen muualla kuin asiakkaan kotona 6,7 0,4 7,1 5,4 3,8 5,9 4, Koulutus 0,0 0,7 0,8 5,7 0,3 5,0 2, Yhteistyö omaisten ja muiden kumppanien kanssa 0,0 2,1 3,7 2,0 2,0 5,9 3, Muu (tauot, raporttien kirjoittaminen ym. toimistotyö, KOTOSA-tilastointi 0,0 8,1 6,0 11,7 7,6 15,3 9, KOTOSA hanke ,0 (STM, THL) ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,

37

38 prosessi on sujuva asiakkaan näkökulmasta palvelu hopasun mukaista tarvittaessa palvelun, hoidon tehostaminen > Tärkeää tietää/sopia kuka vastaa prosessin kokonaisuudesta? Ikääntyminen ja palvelut/reija Heinola

39 Keskeistä ei ole prosessikuvauksen aikaansaaminen, vaan SIITÄ SEURAAVA MUUTOS, YHTEISESTI HYVÄKSYTYT TOIMINTAKÄYTÄNNÖT TIEDETÄÄN MITÄ KUKIN TOIMIJATAHO PROSESSISSA TEKEE, MISTÄ OSASTA VASTAA, VASTUUHENKILÖT ON TIEDOSSA - TYYTYVÄINEN KOTONA ASUVA IKÄIHMINEN - ASIAKKAAN TOIMINTAKYKY SÄILYY TAI PARANEE - LAITOSHOIDON TARVE SIIRTYY - ASIAKKAAN TURVALLISUUDENTUNNE - ITSENÄISYYS JA ITSEMÄÄRÄMISOIKEUS - KATTAVUUSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

40 PALVELUPROSESSI ON SUJUVA ASIAKKAAN KANNALTA PALVELU HPS:N MUKAISTA TARVITTAESSA PALVELUN,HOIDON TEHOSTAMINEN, LOPETTAMINEN KUKA VASTAA PROSESSIN KOKONAISUUDESTA??

41 Välttämättä mallinnuksessa/kehittämisessä ei tarvita erillistä mallinnusohjelmaa, vaan - muitakin työpajamalleja on esim. vanha liimalapputekniikka, erilaiset dialogiset menetelmä Alkukehittämiseen, toimeenpanoon ja arviointiin on erilaisia niihin soveltuvia menetelmiä

42 Tavoitteellista ja systemaattista etenemistä tukeva työpaja- ja työryhmätyöskentelyn menetelmä toimeenpanoon ja arvointiin Pohjana Key Component Profile-menetelmä

43 10 askelta toimeenpanoon ja arviointiin (KCP sovellus) 1. Määritellään kehittämistavoitteet 2. Määritellään tavoitteiden asettelussa käytetyt käsitteet 3. Määritellään tavoitetila missä ollaan ESIM. vuonna 2015? Määritellään onnistumisen kriteerit, joiden mukaan arvioidaan tavoitteiden saavuttamista 5. Laaditaan toimintasuunnitelma: määritellään toimeenpanovaiheet, vastuuhenkilöt, seuranta ja arviointi

44 6. Laaditaan aikataulu 7. Toimeenpano 8. Väliarviointi mahdollisuudet toiminta suunnitelman muutos 9. Toimeenpano 10. Loppuarviointi

45 Open Space Paneeli Käsitekartta Gallery Walk Väittely Kalanruoto Roolipeli Vaativa Oppimispäiväkirja Itsereflektio Ryhmä Yksilö Case opetus Porinaryhmät Aktivoivat kirjoitustehtävät Luento Lukupiiri Learning Cafe Aivoriihi Akvaario Kumuloituva ryhmä Mind map Vuokaavio Helppo Kommentointi Oheislukemistot 45

46 Oppaita ja toimijoita muistisairaan hoidon kehittämisessä

47 Suomen Muistiasiantuntijoiden KOTONA PARAS hanke Muistipalveluiden kehittämiseen käytettiin 10 askelta ja ROHTO menetelmiä Kokoontumisia noin 5 8 kertaa, yksi kirjaa asiat ylös, avoin keskustelu, kaikki toimijat mukana Käydään systemaattisesti kaikki 10 askelta työryhmän kanssa läpi Tuloksena jaetut vastuut, toimenkuvien selkeytyminen, toimintakäytäntöjen ja asenteiden muutos Yhteisesti sovitut käytännöt kunnan muistisairaiden hoidossa ja palvelujen kehittämisessä Mikään ei ole pysyvää, joten edellyttää jatkuvaa palvelujen kokonaisvaltaista arviointia ja niiden perusteella toiminnan uudelleen suuntaamista

48 Täydennyskoulutukset - Muistihoitajan tai koordinaattorin opinnot (25 ov) haku 3.9. mennessä (toteuttaa Palmenia ja muistiasiantuntijat) - Muistiasiantuntija Diploma koulutus (30 op.) menossa 3/2012 5/ Tutkimus- ja kehittämistyö, koulutukset, kehittämishankkeet - Memo-lehti - ALVA toiminta = alueellinen toiminta, aluevastaavat: Lappi mh Tarja Niittymäki puh , tarja.niittymaki@sodankyla.fi - - Toiminnanjohtaja Maisa Toljamo puh , maisa.toljamo@muistiasiantuntijat.fi

49 Dementia- ja muistibarometrit Erilaiset selvitykset nykytilasta Erilaisia seurantakyselyjä (esim. ensimmäisen vuoden seurantakysely muistisairauden kokemisesta jne.) Muistisairaiden hoitopolkujen kuvaukset Lapin kunnissa Hankkeet Koulutukset mm. arvot ja etiikka muistityössä Räätälöivät koulutuksia tarpeen mukaan Nina Siira-Kuoksa puh

50 Paranna Suunnittele Arvioi Toteuta 50