Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät

Transkriptio

1 6/2002 Joulukuu December Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen JHTT-lautakunta tiedottaa

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2002 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kunnallistalous vuosina Verotus 5 Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 sekä työsuhdeoptiotulojen poistaminen kunnan jako-osuuslaskennassa Eduskunta on hyväksynyt budjettiverolait Vuoden 2003 luontoisetupäätös Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa Vuoden 2003 valtionosuudet 8 Yleistä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtion maksuliikkeen hoitamisesta 14 Valtionosuuksien maksaminen rahalaitoksiin Verotulojen maksaminen rahalaitoksiin Kuntajaoston ohjeet 15 Tuloslaskelmaohjeen ja kunnan tuloslaskelmakaavan muutos arvonlisäveron palautusten takaisinperintää koskevan erän osalta Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 16 Korjaukset tililuettelomalliin Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen 17 Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Perus- ja viivästyskorko Kuntatalousyksikkö tiedottaa 21 JHTT-lautakunta tiedottaa 21 Uudet vuonna 2002 hyväksytyt JHTT-tilintarkastajat JHTT-yhteisöt Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v.2003 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd (liite 6b) Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille/ korjaukset (liite 7) Kuntatalouden uusimmat julkaisut (liite 8) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto on lisääntynyt vuonna 2002 hieman nopeammin kuin viime vuonna, mutta kasvu on jäänyt kuitenkin odotettua vähäisemmäksi. Kansantuotteen määrä kasvanee 1½ %. Valtiovarainministeriö ennusti marraskuussa bruttokansantuotteen määrän kohoavan vuonna 2003 lähes kolme prosenttia. Samanlaista kehitystä arvioi myös Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos joulukuussa julkaistussa suhdannekatsauksessaan. Tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan ensi vuonna nopeutuvan joskaan ei keskipitkän aikavälin trendille. Kansainväliseen suhdannekehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mitkä heijastuvat myös suomalaisten yritysten tuloskehitykseen. Kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna 1,7 %. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 2 %. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön marraskuiseen suhdanneennusteeseen. Liitteeseen 2 on koottu eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut vuonna 2002 lähes viime vuoden vauhdilla. Vuonna 2002 kunta-alan palkkasumma kasvanee melkein 5½ % sopimuskorotusten, työpanoksen kasvun ja rakennemuutosten johdosta. Tulopoliittinen ratkaisu merkitsee kunta-alalle vuositasolla noin kolmen prosentin palkkakustannusten kohoamista vuonna Arvioidun työpanoksen lievän kasvun johdosta kunta-alan palkkasumma kasvanee ensi vuonna 3½ %. Kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu yksityiskohtaisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeissä (nro:t 20-25/2002). Yleiskirjeet löytyvät myös KT:n Internet-sivuilta osoitteesta Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista osa on vahvistettu vuodelle Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä. Liitteissä 3 ja 4 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman muutoksista vuosina sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/02 3

4 Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna 2001 noin 8 %. Kunnallisveron tilitykset lisääntyivät vuonna 2001 edellisestä vuodesta lähes 14 %, mikä johtui kuntaryhmän ennakoiden jako-osuuden kohoamisesta ja veropohjan kasvusta. Yhteisöveron tilitykset kunnille vähenivät 13 %. Vuonna 2002 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin 8 %. Veropohja kasvanee useimmissa kunnissa, mutta ansiotulovähennyksen korottaminen nakertaa verotettavien tulojen kasvua. Veroprosenttia korotti 108 kuntaa vuodelle Kunnallisveron tilitysten huomattavaan kasvuun vaikutti osaltaan verontilitysjärjestelmä. Kuntaryhmän jako-osuutta verovuodelle 2002 korotettiin ja verovuoden 2001 verotuksen valmistuttua kuntien osuutta oikaistiin ylöspäin. Vuoden 2002 alussa kunnille tilitettiin huomattava määrä jäännösveroja verovuodelta Vuonna 2003 ei ole odotettavissa vastaavanlaisia ylimääräisiä tilityksiä. Tämän vuoksi ja vaikka maksettava vero muun muassa tuloveroprosenttien nousun johdosta kohoaakin, kuntien tuloslaskelmaan kirjattavien kunnallisverojen tilitysten arvioidaan supistuvan vuonna 2003 kuluvaan vuoteen verrattuna. Ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korotukset osaltaan pienentävät veropohjaa. Kuntien yhteisöveron tilitykset vähenevät vuonna 2002 lähes 40 % muun muassa sen johdosta, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on pienennetty ja yritysten tulokset ovat heikentyneet. Yritysten tulosten ennakoidaan olevan vuonna 2003 likimain vuoden 2002 tasolla, joten maksettavan yhteisöveron tuotto jäänee kuluvan vuoden tasolle. Kun kuntien ryhmäosuutta on alennettu 19,75 prosenttiin vuodelle 2003, niin kunnille maksettavien tilitysten kokonaismäärä pienenee. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Vuonna 2002 kunnille tilitetään verotuloja saman verran kuin vuonna Ensi vuonna kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 5 %. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Kunnallistalouden neuvottelukunnan laskentaryhmässä on vastikään tarkistettu ja päivitetty syyskuussa laadittu arvio kunnallistalouden kehityksestä. Vuosia 2002 ja 2003 koskevat tuloslaskelman ja rahoituslaskelman luvut perustuvat tähän päivitykseen. Suurin muutos julkaistuun kehitysarvioon verrattuna koskee vuoden 2002 verotuloja. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

5 Verotus Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 sekä työsuhdeoptiotulojen poistaminen kunnan jako-osuuslaskennassa Verovuoden 2002 ennakkoperinnän jako-osuudet oikaistaan joulukuussa 2002 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan sekä veronsaajaryhmien että yksittäisten kuntien jako-osuudet. Marraskuuhun saakka kuntaryhmän jakoosuus oli 52,83 %. Joulukuussa jako-osuus nousee prosenttiyksiköllä eli uusi jako-osuus on 53,83 %. Osuus on laskettu vuodelta 2001 toimitetun verotuksen tietojen perusteella ottamalla huomioon vuodesta 2001 vuoteen 2002 mennessä arvioitu eri tulolajien ja vähennysten kehitys. Yksittäisten kuntien jako-osuudet oikaistaan valmistuneen verovuoden 2001 verotuksen mukaisiksi. Kuntien jako-osuudet määritellään siten, että verovuodelta 2001 toimitetussa verotuksessa vahvistettu maksettava kunnallisvero tarkistetaan korjauskertoimella, joka on kunkin kunnan ja asukaslukujen suhde sekä mahdollisella tuloveroprosentin muutoksella. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta 2002 jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Useiden kuntien maksettavaan kunnallisveroon sisältyy huomattava määrä työsuhdeoptioista johtuvaa kunnallisveroa. Vain viisi kuntaa haki optiotuloista maksettavan kunnallisveron poistamista verovuosien 2002 ja 2003 jako-osuuksista. Koska optiotuloista kertyvä kunnallisvero on usein kertaluontoista, ko. kunnallisvero pitäisi poistaa laskennassa käytettävästä maksettavasta kunnallisverosta, jotta kunnalle ei tilitettäisi liikaa ennakkoperinnässä kertyviä veroja. Ennakkoperinnässä liikaa tilitetyt verot peritään kunnalta myöhemmin takaisin ns. maksuunpanon mukaisessa tilityksessä. Myös verovuodelle 2003 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet. Niitä sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2003 tehtävässä tilityksessä. Jos kunta haluaa optiotulosta maksettavan kunnallisveron poistettavaksi laskettaessa verovuoden 2003 jako-osuuksia, kunnalla on vielä mahdollisuus tammikuun aikana hakea kirjallisesti muutosta valtiovarainministeriöltä. Hakemuksessa on ilmoitettava, kuinka paljon maksettavaa kunnallisveroa poistetaan. Hakemus lähetetään osoitteella: Valtiovarainministeriö, vero-osasto, Merja Taipalus, PL 28, Valtioneuvosto. Hakemus voidaan toimittaa myös sähköpostitse: Hakemuksesta pyydetään lähettämään kopio Kuntaliittoon Juha Mynttiselle, osoite on: Suomen Kuntaliitto, PL 200, Helsinki tai sähköpostitse: Eduskunta on hyväksynyt budjettiverolait Eduskunta on hyväksynyt tiistaina keskeiset vuoden 2003 talousarvioon sisältyvät verolait. Kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuus 2003 (HE 123/2002 vp) Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002 5

6 Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luovuttiin tänä vuonna. Tämän kuittaamiseksi ja silloisten tuottoarvioiden perusteella päätettiin alentaa kuntien yhteisövero-osuutta 12,03 prosenttiyksiköllä vuodelle Lisäksi kuntien ja valtion rahoitussuhteiden muuttumisen perusteella osuutta pienennettiin 1,13 prosenttiyksikköä ja verotulotasauksen muutosten perusteella 0,87 prosenttiyksikköä. Kuntien osuudeksi yhteisöverosta tuli 23,22 prosenttia vuonna Verontilityslakia muutetaan siten, että verovuodesta 2003 alkaen kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 19,75 prosenttiin. Yhteisövero-osuus jää tämän jälkeen pysyväksi. Arvonlisäveropalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus aiheuttaa 14,98 prosenttiyksikön alentamisen kuntaryhmän jako-osuuteen. Prosenttiyksikkö on laskettu suhteuttamalla kuitattava määrä 806 miljoonaa euroa vuoden 2003 yhteisöveron maksuunpanoarvioon miljoonaan euroon. Jako-osuuteen sisältyy 0,50 prosenttiyksikön vähennys, jota perustellaan viime vuoden budjettiriihen ratkaisulla alentaa kuntien kansaneläkemaksua. Verontilityslain 12 :n mukaisten verotulontasauksen muutosten vaikutus on 2,02 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen ehdotusten mukaan kuntaryhmän jako-osuus on 19,75 %. Verovähennykset (HE 122 ja 255/2002 vp) Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee ensi vuonna 460 eurosta 590 euroon. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 80 euron sijasta 130 eurolla (ks. HE 255/2002 vp). Tämän lisäkorotuksen arvioidaan alentavan kuntien verotuottoa HE:ssä 122/2002 vp ehdotettuun verrattuna 22 miljoonaa euroa. Tulonhankkimisvähennyksen korottamisen arvioidaan alentavan kuntien verotuottoa vuositasolla yhteensä 57 miljoonaa euroa, josta kunnille kompensoidaan tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu lisäkorotus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korotuksena, jonka määrä on 15 miljoonaa euroa. Lisäksi tulopoliittiseen sopimukseen liittyen vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,2 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee verovähennysten pienentymistä ja sitä kautta lisää kuntien verotuloja arviolta 20 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan eurosta euroon. Vähennyksen korotus alentaa kuntien verotuloja vuositasolla 63 miljoonaa euroa. Valtion tuloveroasteikko 2003 (HE 121 ja 254/2002 vp) Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Alun perin hallitus esitti 0,3 prosenttiyksikön kevennystä, mutta täydensi esitystään tulopoliittisen ratkaisun jälkeen. Veroasteikkomuutosten vaikutus vähentää kuntien verotuloja yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennys (HE 256/2002 vp) 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

7 Kotitalouksissa tehtävän hoiva- ja remonttityön perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 900 eurosta euroon. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus liittyy tulopoliittiseen ratkaisuun ja sen arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa noin puoli miljoonaa euroa. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa KVL /80 Arvonlisävero - Sosiaaliturvapalvelu - Asumispalvelu Kaupunki järjesti sosiaalihuoltolain (710/82) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) ja vammaispalvelulain (380/87) perusteella palvelu- ja tukiasumista vanhuksille, vammaisille, kehitysvammaisille, nuorille ja asunnottomille. Asumismuotoja olivat palvelutalo-, ryhmäkoti-, pienkoti-, erillinen palveluasunto-, palveluasuinryhmä-, inva-asunto-, asuntola- ja tukiasuntoasuminen sekä tukiperhe-, solu-, pienasunto- ja tukikotiasuminen. Kaupunki järjesti myös lastensuojelulain perusteella perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitettiin lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä lapsen oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa. Asumispalvelujen järjestäminen sosiaalihuoltolain tai sosiaalihuoltoa koskevien erityislakien perusteella oli arvonlisäverolain 37 ja 38 :n mukaista sosiaalihuoltoa perhekodin vanhemmilta perittävää tilojen vuokraa lukuun ottamatta. Perhekodin vanhemmilta perittävässä tilojen vuokrauksessa oli kyse arvonlisäverolain 27 :n mukaisesta verottomasta huoneenvuokraoikeuden luovuttamisesta. Kaupungilla on edellä esitetyillä perusteilla oikeus saada arvonlisäverolain 130 :n l momentissa tarkoitettuna palautuksena asumispalvelutoimintaan kohdistuviin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero siltä osin kuin toiminta oli arvonlisäverolain 37 ja 38 :n mukaista sosiaalihuoltotoimintaa. Vähennysoikeutta ei ollut perhekodin vanhemmilta perittävän vuokran osalta vuokraustoimintaan kohdistuviin hankintoihin sisältyvästä verosta. Ennakkoratkaisu ajalle Arvonlisäverolaki 1 1 mom 1 kohta, 27, 37, 38 ja 130 (ei lainvoim.) KHO /77 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002 7

8 Arvonlisävero Veronlisäys Viimeinen maksupäivä Arkilauantai Kun syyskuulta suoritettavan arvonlisäveron viimeinen maksupäivä oli lauantai, veron sai arvonlisäverolain 147 :n 4 momentin mukaan maksaa seuraavan maanantaina eli Yhtiö maksoi veron vasta ja siten myöhästyneenä. Koska veron viimeisenä arvonlisäverolaissa säädettynä maksupäivänä oli pidettävä maanantaita myöhästyneenä maksetulle verolle määrätty veronlisäys oli laskettava ajalta Arvonlisäverolaki ja 4 mom., ja 3 mom. Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta 3 1 mom. KHO /3146 Arvonlisävero Verollinen myynti Poikkeukset myynnin verollisuudesta Terveyden- ja sairaanhoito Tukiortoosit Yhtiön fysioterapiapalvelujen yhteydessä myymiä, hoidon yhteydessä asiakkaiden tarpeiden mukaan yksilöllisesti valmistettuja tukiortooseja eli erikoistukipohjallisia ei pidetty arvonlisäverolain 34 :n 2 momentissa tarkoitettuina hoidon yhteydessä luovutettavina hoitoon tavanomaisesti liittyvinä verottomina tavaroina, vaan kysymys oli erilaisiin proteeseihin ja apuvälineisiin rinnastettavien tavaroiden myynnistä, josta oli arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 34 ja 35 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2003 Yleistä Vuoden 2003 valtionosuuksiin tehdään vähintään 1,4 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Vaikutus kuntien ja kuntayhtymien osalta on noin 78 miljoonaa euroa. Täysimääräinen tarkistus olisi 2,8 prosenttia. Kuntaliitto on vaatinut täyttä indeksikorotusta. Valtionosuuksien lisäyksiä ovat jo kesällä 2001 eduskuntaryhmien sopima 98 miljoonan euron lisäys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kansalliseen terveysprojektiin vuodelle 2003 esitetty 57 miljoonaa euroa. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

9 Merkittäviä muita lisäyksiä ovat menonlisäys sosiaali- ja terveydenhuollon aikuisiän hammashuollon laajentumisesta kokovuotiseksi, mikä lisää kustannuksia 14 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 4 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tule merkittäviä muutoksia. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuoden 2001 tietojen perusteella, mikä aiheuttaa yksikköhintoihin korotuksia. Mm. perusopetuksen yksikköhinnan määräytymisperusteet (vakiot) muuttuvat. Kuntakohtaisissa valtionosuuslaskelmissa ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2003 alusta tapahtuvia kuntaliitoksia (Raahe ja Pattijoki, Hamina ja Vehkalahti). Laskelmat korjataan valtionosuuspäätösten yhteydessä. Kuluvan vuoden valtionosuuksia on peritty/peritään takaisin noin 15 miljoonaa euroa vuoden 2000 indeksissä olleen virheen takia. Virheen korjaamisesta on yksityiskohtaiset tiedot Kuntatalous-tiedotteessa 5/2002 ja Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2002 valtionosuuksien oikaisu. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2003 verotulotasaus tulee perustumaan vuodelta 2001 valmistuvan verotuksen tietoihin. Verotus on valmistunut , mutta yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet saadaan vasta joulukuun loppuun mennessä, joten tiedot verotulotasauksesta eivät ole vielä lopulliset. Yhteisöveron osalta on käytetty simuloituja jako-osuuksia, joissa on otettu huomioon vuoden 2001 verotus- ja konsernitiedot sekä kunnittaiset työpaikkatiedot vuoden 2000 mukaan. Kuntien jako-osuuksia tarkistetaan vielä ja työpaikkatiedot otetaan huomioon vuodelta Sisäasiainministeriössä on laskettu päivätty kuntakohtainen arvio tasauksesta, jossa on perusteena valmistunut kunnallisverotus (Verohallitus ) ja edellä mainitut tiedot yhteisöverosta. Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet vuonna Laskelma korvaa päivätyn laskelman. Uusimman tasauksen pohjana on seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä yhteisöveron määrä laskennallisen kiinteistöveron määrä Laskelman perusteet: * vuoden 2001 alun asukasmäärä * keskimääräinen tuloveroprosentti 17,68 * keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002 9

10 * laskennallinen verotulo /asukas * tasausraja (90 %) 2 348,81 /asukas Sisäasiainministeriössä laskettu aiempi ennakollinen arvio verotulotasauksesta, joka perustui syyskuussa 2002 käytössä olleisiin tietoihin ja arvioihin sekä Kuntaliiton veroennustekehikkoon (kehikon ennusteet koko maa: kunnallisvero + 4,3 %, yhteisövero - 27,2 %, kiinteistövero + 6,3 %), on vielä nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet vuonna 2003 (päiväys ). Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Jäljempänä esitetyissä kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Tarja Tarkiainen p. (09) , Yleinen valtionosuus Vuoden 2003 yleisen valtionosuuden määrä puolitetulla 1,4 prosentin indeksitarkistuksella on 27,55 euroa/asukas. Lisäksi otetaan huomioon valtionosuusleikkaus 7,53 euroa asukasta kohti. Ennakkolaskelma päivätystä yleisestä valtionosuudesta on Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ valtionosuudet vuonna Verotulotasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Valtioneuvostossa hyväksytyn asetusmuutoksen (810/2002) perusteella Virolahden ja Reisjärven kunnat säilyttävät syrjäisyyslisänsä. Tämä on otettu huomioon kuntakohtaisissa valtionosuuslaskelmissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tehdään vuonna 2003 vähintään 1,4 prosentin indeksitarkistus. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin tehdään lisäksi vuonna 2002 aloitettuja ja vuonna 2003 aloitettavia uusia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Katso tarkemmin Kuntatalous-tiedotteet 4/2002 ja 5/2002. Vuonna 2002 aloitettuina tehtävinä on otettu huomioon aikuisiän hammashuollon laajennus sekä toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksen loppuosa (alkoivat kesken vuotta 2002). Uusina ikäryhmän laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavina tehtävinä ovat lisäksi jäljempänä mainitut päivähoito-oikeuden laajennus ja sosiaalinen luototus. Kuntakohtaiset päivätyt sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet on esitetty Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet vuonna Verotulotasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Päivähoidon työssäkäyn- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

11 tikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin on tarkistettu ja kuntakohtainen laskelma korvattu uudella laskelmalla. Vuotta 2003 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia ikäryhmittäisiä laskennallisia kustannuksia (indeksitarkistus 1,4 %): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto v v /asukas /asukas 0-6 vuotiaat 4 214,16 523, vuotiaat 301,46 596, vuotiaat 561, , vuotiaat 3 288, ,41 yli 85 vuotiaat 9 287, ,61 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): Työttömyyden mukainen määrä 384,36 Työttömyysasteen mukainen määrä 35,09 Sairastavuuden määrä 260,12 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 1 544,45 - rahoitusosuuteen 1 544,45 sisältyvät rahoitusosuuden lisäykset 25,73 Työttömyysprosentti 12,00 % Asukasluku (vuodenvaihde 01/02) Valtionosuusprosentti 27,01 Vuoden 2003 valtionosuusprosentin nousu on 1,65 prosenttiyksikköä. Noususta 1,51 prosenttiyksikköä perustuu talousarvioesitykseen ja 0,14 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovittuun lisäykseen. On huomattava, että valtionosuusprosentin 27,01 tasoon vaikuttavat edelleen 90-luvun valtionosuusleikkaukset. Valtionosuuden lisäyksinä on tällöin otettu huomioon: - eduskuntaryhmien sopimana lisäyksenä 98 milj., - kansallisen terveysprojektin lisäyksenä 57 milj. ja - tulopoliittiseen sopimukseen liittyvänä lisäyksenä 15 milj. Aiemmin kansalliseen terveysprojektiin varatusta 104 milj. :sta 6 milj. käytetään seuraavasti: - päivähoito-oikeuden laajennukseen 4 milj. (lisäys ikäryhmäkustannuksiin), - sosiaaliseen luototukseen 1 milj. (uusi tehtävä kunnille, lisäys ikäryhmäkustannuksiin) ja - syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin 5 milj. erillisenä avustuksena myöhemmin annettavan valtioneuvoston asetuksen nojalla. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

12 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tehdään vähintään 1,4 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Keskimääräiset yksikköhinnat määrätään siten, että niissä ei ole enää arvonlisäveron osuutta, jolloin kuntien ja kuntayhtymien yksikköhinnoista ei enää erikseen vähennetä arvonlisäveroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista kuntakohtaiset laskelmat saadaan joulukuun lopussa, joten ne ovat Kuntaliiton Internet -sivulla vasta tammikuun alussa. Kaikki opetustoimen yksikköhinnat on laskettu uudelleen vuodelta 2001 kerätyistä tiedoista. Yksikköhintoihin on tehty ns. kaksivuotistarkistus, mikä korotti yksikköhintoja. Näin ollen esim. perusopetuksen yksikköhinnan kaavat on laskettu uudelleen (kaavojen vakiot muuttuivat). Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat on päätetty , jonka jälkeen ne ovat olleet nähtävissä Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa info/rahoitus. Yksikköhintapäätökset ovat saapuneet kunnille ja ylläpitäjille viikolla 48. Opetus- ja kulttuuritoimen ennakollinen kunnan rahoitusosuus vuonna 2003 on 579,86 euroa asukasta kohti. Rahoitusosuuteen sisältyvät valtionosuusleikkaukset 113,10 euroa asukasta kohti. Lyhennelmä valtionosuuslaskelmasta on Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet vuonna Vuoden 2002 opetus- ja kulttuuritoimen lopulliseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 556,29 euroa asukasta. Ennakollinen rahoitusosuus oli 556,95 euroa, joten rahoitusosuus aleni 0,66 euroa. Koska valtionosuutta koskevat tiedot tulevat näin myöhään, on ne laskettava ja tarkistettava nyt käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Yksikköhintojen arviointia on vaikeuttanut vielä uuden kustannuspohjan käyttö, koska esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskennassa käytetyt kaavat muuttuivat (ns. kaksivuotistarkistus). Yksikköhintojen ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden perusteita on selostettu myös Kuntatalous -tiedotteissa 2-5/2002. Pohjatietoina on tähän saakka käytetty Kuntaliiton Internet-sivuilla (ks. osoitetta edellä) olevaa arviota kunnan rahoitusosuudesta, joka oli 595 euroa asukasta kohti. Lisäksi ennen yksikköhintojen vahvistamista ( ) oli käytettävissä vuoden 2003 valtionosuuden perustana olevat keskimääräiset yksikköhinnat (ks. Kuntaliiton Internet-osoitetta edellä). Keskimääräiset yksikköhinnat on vahvistettu (Valtioneuvoston asetus 803/2002). Keskimääräisiä yksikköhintoja koskevassa taulukossa on ilmoitettu yksikköhinnan nousu prosentteina tästä vuodesta ensi vuoteen (ilman alv). Kuntia ja kuntayhtymiä koskevat keskimääräiset yksikköhinnat samoin kuin kuntakohtaiset ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan ensimmäisen kerran ilman arvonlisäveroa. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

13 Kirjaston ja kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen mukaiset yksikköhinnat vuodelle 2002 (korjattuna) ja vuodelle 2003 ovat Kuntaliiton Internet-sivuilla (ks. osoitetta edellä). Ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset ja ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset yksikköhinnat vuodelle 2003 löytyvät samasta osoitteesta. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat on päätetty Yksikköhintoja koskevat tiedot laskentaohjeineen ovat olleet Opetushallituksen Internet-sivuilla lähtien osoitteessa kohdassa Ajankohtaista rahoituksesta ja kustannuksista/yksikköhinnat vuodelle Perusopetuksen laskukaavat, tunnusluvun laskenta ja lukion yksikköhinnan laskentaperusteet on myös esitetty oheisissa liitteissä xls-taulukoina (lisäys ). Vuoden 2003 tasauskertoimet ovat: - perusopetus 0, lukiokoulutus 0, Vuoden 2003 keskimääräiset yksikköhinnat ovat - perusopetus 4 764,42 /oppilas (ilman alv) - lukiokoulutus 4 212,28 /opiskelija (ilman alv). Yksikköhintojen arvioinnille oli annettu seuraavia ohjeita, jolloin pohjana olivat kuluvan vuoden yksikköhintapäätökset ja arvio rahoitusosuudesta: - Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa keskimääräisten yksikköhintojen välisellä nousulla (ilman arvonlisäveroa). - Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen nykyisellä menettelyllä vuoden 2002 tasoon kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2002 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2003 arvion saamiseksi keskimääräisten yksikköhintojen välisellä nousulla. - Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. - Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. kuluvan vuoden valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaukset on esitetty edellä omassa kohdassaan. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakenne on Kuntaliiton Internet-sivuilla (ks. osoitetta edellä). Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2003 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

14 Kuntakohtaista arviolaskelmaa on syytä tarkistaa sitä mukaa, kun perusteena käytettävät tiedot vahvistuvat kuten esim. yksikköhinnat jälkeen ja asukaskohtainen rahoitusosuus jälkeen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Valtion maksuliikkeen hoitamisesta Valtiovarainministeriö on ( ) päättänyt hajauttaa valtion maksuliikkeen hoitamisessa tarvittavien palvelujen hankkimisen. Aikaisemman valtion maksuliikettä yksin hoitaneen Sampo Pankki Oyj:n sijaan tuli yksi päävälittäjäpankki Nordea Pankki Suomi Oyj ja kaksi sivuvälittäjäpankkia OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj sekä Sampo Pankki Oyj. Kuntien näkökulmasta katsottuna päätös ei aiheuttanut aiempaan tilanteeseen merkittäviä muutoksia. Verotulot ja valtionosuudet maksetaan kunnalle jatkossakin siten, että ne ovat eräpäivänä kunnan tilillä riippumatta siitä, mikä rahalaitos on maksun välittäjänä ja mikä rahalaitos on saajana. Valtionosuuksien maksaminen rahalaitoksiin Nyt on käynyt ilmi, että eräät kunnat ovat tehneet rahalaitosten kanssa ns. vauhdittamissopimuksia. Valtionosuudet maksetaan valtionavun saajalle kuukausittain viimeistään kuukauden 11. päivänä. Jos ko. päivä on arkipyhä tai viikonloppu, tilitys tapahtuu arkipyhää tai viikonloppua edeltävänä pankkipäivänä. Valtio maksaa valtionosuudet Nordea Pankki Suomi Oyj:stä kunnan ilmoittamalle pankkitilille. Kun saajan pankkiyhteys on muu kuin Nordea Pankki Suomi Oyj, valtionosuudet on lähetettävä pankkien välisestä maksuliikeviiveestä johtuen yhtä pankkipäivää aikaisemmin valtiolta. Nordean järjestelmä tarkistaa, onko kunnan kanssa tehty vauhdittamissopimus, ja jos on, niin Nordean järjestelmä kääntää ko. kunnan valtionosuuden Nordeassa olevalle saajan tilille. Tällöin ko. kunta saakin valtionosuuden tililleen jo 10. päivä sekä arkipyhä- tai viikonlopputapauksessa jo aiemminkin. Tällainen menettely merkitsee kuntien eriarvoista kohtelua. Valtiokonttori on katsonut, että vauhdittamissopimuksen Nordean kanssa tehneen kunnan tuleekin ilmoittaa maksavalle ministeriölle Nordeassa oleva tilinumero tai neuvotella vauhdittamissopimuksen sisällöstä Nordean kanssa. Valtion ehdoton tavoite on, että jokainen kunta saa valtionosuudet samana päivänä pankkitililleen rahalaitoksesta riippumatta. Jos eriarvoisuus jatkuu, on ilmeistä, että asia tullaan korjaamaan muulla tavoin. Vauhdittamissopimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kunta ja rahalaitos solmivat sopimuksen, jonka mukaan rahalaitoksella on oikeus kääntää kun- 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

15 nalle tuleva suoritus kyseisessä rahalaitoksessa olevalle vastaavalle tulotilille (muun saajarahalaitoksen sijasta). Verotulojen maksaminen rahalaitoksiin Vastaava ongelma kuin valtionosuuksissa on ilmennyt myös verotulojen tilittämisessä, eli tehdyt vauhdittamissopimukset ovat aiheuttaneet kuntien eriarvoista kohtelua myös verotulojen tilittämisessä. Valtiovarainministeriön päätöksen (758/1998) mukaan veronsaajille tilitettävät määrät on maksettava kunkin kuukauden 28. päivänä. Jos tämä päivä ei ole pankkipäivä, maksupäivä on seuraava pankkipäivä. Maksupäivä on kuitenkin viimeistään kuukauden toiseksi viimeinen pankkipäivä. Valtiokonttori on katsonut, että vauhdittamissopimuksen Nordean kanssa tehneen kunnan tulee (kuten edellä valtionosuuksienkin kohdalla) ilmoittaa Veronkanto-osastolle (Uudenmaan verovirasto, Veronkanto-osasto/ Tilitysryhmä, PL 7, Verotus) Nordeassa oleva tilinumero tai neuvotella vauhdittamissopimuksen sisällöstä Nordean kanssa. Lisätiedot: Keijo Kettunen, Valtiokonttori, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntajaoston ohjeet Tuloslaskelmaohjeen ja kunnan tuloslaskelmakaavan muutos arvonlisäveron palautusten takaisinperintää koskevan erän osalta Kuntajaosto päätti kokouksessaan muuttaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (1999) poistamalla tarpeettomana arvonlisäveron takaisinperintää koskevan luvun 7 Arvonlisäveron takaisinperintä. Lisäksi yleisohjeen liitteenä 1 olevasta kunnan tuloslaskelman kaavasta poistettiin nimike Arvonlisäveron takaisinperintä vuodesta 2003 alkaen. Muutos tuli ajankohtaiseksi, sillä laki arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun lain kumoamisesta (1456/2001) on tullut voimaan , jossa erillisestä palautusten takaisinperinnästä on luovuttu ja palautukset kuitataan pääosin kuntien osuudesta yhteisöveron tuottoon. Takaisinperinnästä annettua lakia (79/1994) on sovellettu kuitenkin niihin vuonna 2001 vahvistettuihin maksuosuuksiin, jotka on suoritettu vielä vuoden 2002 aikana. Edellä mainitun vuoksi vuoden 2002 jälkeen kunnan tuloslaskelmassa nimike Arvonlisäveron takaisinperintä on tarpeeton. Vuoden 2002 tilinpäätöksen Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

16 tuloslaskelmassa kyseinen erä on vielä mukana vuoden 2001 vertailutietona, mutta vuoden 2003 tilinpäätöksessä nimikettä ei enää esiinny. Myös kirjanpitoasetuksen muutoksen (748/2001) 1:11.3 :stä johtuen tuloslaskelmakaava tulisi muuttumaan, sillä edellä mainitun pykälän mukaan yksittäinen nimike on jätettävä pois tuloslaskelmasta tai taseesta, jos sen kohdalle ei tule lukua tilikaudelta ja edeltävältä tilikaudelta. Seuraavassa on esitetty osa vuoden 2002 tilinpäätöksen tuloslaskelman kaavasta po. erien osalta. Vuoden 2001 vertailutiedossa tarvitaan vielä kyseinen erä, mutta vuoden 2002 kohdalle ei tule lukua. KUNNAN TULOSLASKELMA Verotulot + + Valtionosuudet + + Arvonlisäveron takaisinperintä - Rahoitustuotot ja kulut +/- +/- Seuraavassa on esitetty vastaava muuttunut osa tuloslaskelman kaavasta vuodesta 2003 eteenpäin. Kaavasta on poistettu tarpeettomana nimike Arvonlisäveron takaisinperintä. KUNNAN TULOSLASKELMA Verotulot + + Valtionosuudet + + Rahoitustuotot ja kulut +/- +/- Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Korjaukset tililuettelomalliin Kuntaliiton suositukseen Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille on tehty korjauksia. Kuntaliitto on vuonna 2001 antanut suosituksen kunnallisen liiketoiminnan eriyttämisestä, jossa vaihtoehtoiseksi kirjanpidollisen eriyttämisen malliksi kunnan liikelaitos-mallille annettiin muu taseyksikkö. Esimerkiksi vesihuollossa on mahdollista myös laskennallinen eriyttäminen. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

17 Tililuettelomalliin tehdyissä korjauksissa on huomioitu liiketoiminnan eriyttämisestä aiheutuneet muutostarpeet. Korjauksissa on lisäksi mm. täsmennetty eräiden meno- ja tulolajien sisältöä sekä tehty muita korjauksia, joita vuoden mittaan on ilmennyt. Tililuettelomalliin tehdyt korjaukset ovat liitteenä 7. Korjattua painosta (3.painos) voi tilata Kuntaliiton julkaisumyynnistä, tilaustiedot ovat liitteenä 8. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen Kuntaliitossa on laadittu uusi julkaisu sijoitustoimintaa koskevasta päätöksenteosta. Kunnan ja kuntayhtymän sijoitustoiminnan perusteista päättäminen -julkaisu käsittelee sijoitustoimintaa koskevien päätösten valmistelua ja esittelyä kunnan toimielimissä. Julkaisussa on otettu kantaa sekä toimialasijoittamiseen että kassavarojen sijoittamiseen pääpainon ollessa kuitenkin jälkimmäisessä. Julkaisu sisältää esimerkkimallin valtuuston sijoitustoiminnan perusteita koskevasta päätöksestä. Julkaisun laatiminen perustuu kuntalain voimaan tulleeseen muutokseen (13.2 ), jossa valtuuston tehtäviin lisättiin sijoitustoiminnan perusteista päättäminen. Lisätty säännös korostaa valtuuston roolia kunnan sijoitustoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Valtuuston on otettava kantaa kassavarojen sijoittamisen perusteisiin, ei vain toimivallan siirtoon. Julkaisu sisältää ruotsinkielisen yhteenvedon. Julkaisun tilaustiedot ilmenevät liitteestä 8. Julkaisu löytyy myös Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/pääomarahoitus ja sijoitustoiminta. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

18 Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Tasavallan presidentti on vahvistanut lain vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 143/2002 vp.). Tämän mukaan kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee 1,614 prosenttiin alkaen. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksuun ei ehdotettu muutoksia, joten se säilyy nykyisenä eli 2,4 prosenttina. Sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön korotuksella rahoitetaan eräissä Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina toteutettava kokeilu, jossa yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset vapautetaan sosiaaliturvamaksusta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2003 on 0,6 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,45 prosenttia palkasta. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu alenee vuonna 2003 nykyisestä 0,4 prosentista 0,2 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2003 työttömyysvakuutusmaksut (1038/2002). Eläkemaksut KVTEL-maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on vahvistanut vuoden 2003 palkkaperusteiseksi KVTEL-maksuksi 22,05 prosenttia KVTEL:n soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden palkkasummasta. Työnantajan keskimääräinen palkkaperusteinen KVTEL-maksu on 22,05 prosenttiyksikköä vähennettynä vuonna 2003 sovellettavalla, myöhemmin vahvistettavalla työntekijän eläkemaksulla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja yksityisen sektorin työeläkelaitokset ovat neuvotteluissaan päässeet yhteisymmärrykseen vuoden 2003 eläkemaksusta. Tämän perusteella eläkevakuutusyhtiöt ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen työntekijän eläkemaksun korottamisesta 0,2 prosenttiyksiköllä eli 4,6 prosenttiin. Tällöin työnantajan palkkaperusteiseksi maksuosuudeksi muodostuu 17,45 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työntekijän eläkemaksun joulukuussa. Vuoden 2003 eläkemenoperusteisen maksun kokonaismääräksi vahvistettiin 472 miljoonaa euroa. Tämä vastaa arviolta 4,61 prosenttia palkkasummasta. Työkyvyttömyyseläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen omavastuumaksujen perusteisiin ei tule muutoksia. Omavastuu on työkyvyttömyyseläkkeessä edelleen 20 prosenttia, yksilöllisessä varhaiseläkkeessä 40 prosenttia ja työttömyyseläkkeessä 60 prosenttia eläkkeen aiheuttamista kustannuksista. Yhteensä omavastuumaksuja ennakoidaan perittävän vuonna 2002 noin 0,7 prosenttia palkkasummasta. Yksittäisten jä- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

19 senyhteisöjen omavastuumaksujen määrä suhteessa palkkasummaan vaihtelee eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärän ja heille maksettavien eläkkeiden mukaan. Mahdollisuus jaksottaa maksu viidelle vuodelle laajennetaan koskemaan työnantajia, joiden palveluksessa on alle 300 KVTELvakuutettua. Kuntasektorin keskimääräinen KVTEL-kokonaismaksu vuonna 2003 on näin ollen arviolta 27,36 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu niin keskimääräiseksi työnantajan KVTEL-maksuksi jää 22,76 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen maksu poikkeaa kuitenkin yleensä huomattavastikin keskimääräisestä maksusta. Yksittäisen jäsenyhteisön KVTEL-maksu muodostuu palkkaperusteisesta KVTEL-maksusta, eläkemenoperusteisesta KVTEL-maksusta ja omavastuumaksuista. Palkkaperusteinen maksu on kaikille työnantajille sama eli 17,45 prosenttia. Eläkemenoperusteinen maksu määräytyy jäsenyhteisön palveluksen perusteella maksussa olevien eläkkeiden perusteella. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun määrään vaikuttaa yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla esimerkiksi kuntayhtymien purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Kuntien eläkevakuutus on yleiskirjeessään 2/2002 antanut ohjeita eläkemenoperusteisen maksun budjetoinnista vuodelle Sen mukaan maksu voidaan budjetoida kertomalla vuodelta 2002 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,16. Omavastuumaksut määräytyvät vuonna 2003 alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden perusteella. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2003 on 23,5 %. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu, jää työnantajan yleiseksi VEL-eläkemaksuksi 18,9 prosenttia. Yleistä maksuprosenttia käyttää kuntatyönantaja, jonka palveluksessa on korkeintaan 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää. Kuntatyönantajalle, jonka palveluksessa on yli 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää, on vahvistettu työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti, joka vuonna 2003 vaihtelee kunnittain 22,6-28,7 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä työntekijän maksuprosentti (4,6). Kuntien keskimääräinen VEL-maksu, jota käytetään lähinnä kokonaistaloudellisissa laskelmissa, on 25 %. Jos työntekijän eläkemaksuksi vahvistetaan 4,6 %, työnantajan keskimääräiseksi eläkemaksuksi jää 20,4 %. Yksittäinen kunta käyttää taloussuunnittelun laadinnan pohjana joko yleistä eläkemaksuprosenttia tai sille ilmoitettua työnantajakohtaista eläkemaksuprosenttia. Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2003 vahvistetaan keväällä LEL- ja TaEL-maksut Ennakkotietojen mukaan vuoden 2003 LEL-maksuprosenttiin ehdotetaan 0,4 prosenttiyksikön korotusta eli maksu nousisi nykyisestä 21,8 prosentista Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

20 22,2 prosenttiin. Kun tästä vähennetään työntekijän maksu (4,6), niin työnantajan maksuksi vuonna 2003 jäisi 17,6 prosenttia. TaEL-maksuprosenttiin ehdotetaan 0,5 prosenttiyksikön korotusta, jolloin maksu nousisi nykyisestä 17,3 prosentista 17,8 prosenttiin. Kun tästä vähennetään työntekijän maksu (4,6), niin työnantajan maksuksi jäisi 13,2 prosenttia vuonna Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,25 prosenttia ajalle Peruskorko on alkaen ollut 4 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on ollut 3,5 %. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 10,5 %. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tiedon viitekorosta ja viivästyskorosta ajalle saa vuoden vaihteessa nopeimmin Suomen Pankin Internet-sivulta, osoitteesta: asiakohdasta korot. Koroista tiedotetaan luonnollisesti myös tiedotusvälineissä. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

21 Kuntatalousyksikkö tiedottaa Kuntatalousyksikköön on palkattu joulukuun alusta erityisasiantuntijaksi Jan Björkwall, joka tuntee pitkäaikaisen kokemuksensa perusteella laajasti kunnan budjetointiin ja talouden ohjaukseen liittyvät kysymykset toimittuaan mm. Sipoon kunnankamreerina vuodesta 1983 lukien. Tarkoituksena on myös, että Jan, ykköskielenään ruotsi, palvelee erityisesti ruotsin kielellä palveluita tarvitsevia kuntia. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , JHTT-lautakunta tiedottaa Uudet vuonna 2002 hyväksytyt JHTT-tilintarkastajat JHTT-tutkinto pidettiin Helsingissä 4. ja Tutkintokokeeseen osallistui yhteensä 30 henkilöä. JHTT-lautakunta vahvisti kokouksessaan seuraavien henkilöiden suorittaneen JHTT-tutkintokokeen hyväksytysti (9): Nimi Oppiarvo Kotipaikka Ainasvuori, Olli Hallintotieteiden maisteri Tampere Kirvesoja, Outi Hallintotieteiden maisteri Oulu Laitinen, Tapani Hallintotieteiden maisteri Juva Lundström, Johanna Kauppatieteiden maisteri Turku Määttänen, Jari Kauppatieteiden maisteri Hämeenlinna Palkonen, Mikko Ekonomi Espoo Pelto, Eila Hallintotieteiden maisteri Oulu Ruuskanen, Raija Sosionomi Tuusula Toivonen, Arja Ekonomi Helsinki JHTT-lautakunta pitää hyväksymistään JHTT-tilintarkastajista JHTTluetteloa. JHTT-luettelo on julkinen ja siitä annetaan pyydettäessä otteita ja todistuksia. Edellä mainitut yhdeksän JHTT-tilintarkastajaa merkittiin JHTT-luetteloon päivämäärällä Tällä hetkellä JHTT-luetteloon on merkittynä yhteensä 205 JHTT-tilintarkastajaa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

22 JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon merkitään myös lautakunnan hyväksymät JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon olivat merkittyinä seuraavat JHTT-yhteisöt: Nimi ja osoite JHTT-luetteloon merkitsemispäivä 1. Oy Audiator Ab Toinen linja 14, Helsinki 2. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy Villa Lande, Kivitaipale 3. Suomen Kuntatarkastus Oy Munkkiniemen puistotie 25, Helsinki 4. SVH Julkistarkastus Oy PL 1015, Helsinki 5. Kunta-Kihlman Oy PL 910, Helsinki 6. Tilintarkastustoimisto Revisionsbyrå Oy Martin Eklund Ab Voutilantie 8, Vantaa 7. KPMG Kunta Oy PL 1037, Helsinki 8. Oulun HTM & JHTT-Tarkastus Oy Svaanintie 6 A 4, Oulu 9. Kuntatarkastajien Oy CLAVIS Maaherrankatu 32 A, Mikkeli 10. Ernst & Young -Julkispalvelut Oy Kaivokatu 8, Helsinki 11. PKF Publica Oy Korkeavuorenkatu 41 A 2a, Helsinki Lisää JHTT-järjestelmästä, tutkinnosta ja valvonnasta JHTT-lautakunnan Internetsivuilta osoitteesta Lisätiedot: JHTT-lautakunnan sihteeri Hilkka Kankaanpää p. (09) , sähköposti hilkka.kankaanpaa@kuntaliitto.fi. 22 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2002

23 Kuntatalous-tiedote 6/2002, Liite 1 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2000* 2001* (% muutos) Tuotanto (määrä) 6,1 0,7 Palkkasumma 6,8 6,3 Ansiotaso 4,0 4,5 Palkansaajien työpanos 2,5 1,4 Inflaatio 3,4 2,6 (%-yksikköä) Työttömyysaste 9,8 9,1 Verot/BKT 47,1 45,4 Julkiset menot/bkt 48,7 49,1 Rahoitusjäämä/BKT 7,0 4,9 Julkinen velka/bkt 44,0 43,4 Vaihtotase/BKT 7,6 6,8 Euribor 3 kk, % 4,4 4,2 10 vuoden korko, % 5,5 5,0 2002** 1,6 3,6 3,3-0,2 1,7 9,2 44,9 49,6 3,8 42,5 6,9 3,3 5,0 2003** 2,8 4,0 3,5 0,2 2,0 9,4 43,5 49,1 2,7 41,9 7,1 3,2 5,2 Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund A J. Turkkila/my

24 Kuntatalous-tiedote 6/2002, Liite 2 Kansantalouden ennustelukuja v Laitos Julkaisu- BKT, Inflaatio Työttö- Palkkaajankohta muutos myys- summan 2002 % % aste, % muutos, % Nordea tammikuu 4,2 1,6 9,1.. VM maaliskuu 3,2 1,8 9,5 4,0 Aktia maaliskuu 2,8 1,9 9,7.. OPK maaliskuu 3,5 1,8 9,3.. SP maaliskuu 2,9 1,7 9,3.. Sampo maaliskuu 3,1 2,0 9,1.. ETLA maaliskuu 3,9 1,6 8,9 5,6 PT maaliskuu 3,3 2,0 9,3.. PTT huhtikuu 3,6 2,0 9,2.. Nordea toukokuu 4,2 1,9 8,8.. VM toukokuu 3,3 1,8 9,4 4,0 Aktia kesäkuu 2,8 1,9 9,2.. Etla kesäkuu 3,9 1,6 8,9.. Nordea syyskuu 3,5 1,8 9,0.. ETLA syyskuu 3,7 1,7 9,0 5,5 Aktia syyskuu 2,8 1,9 9,2.. VM syyskuu 2,8 2,0 9,5 4,0 Sampo syyskuu 3,0 1,9 9,2.. OPK syyskuu 2,5 1,7 9,2.. SP syyskuu 2,8 2,0 9,4.. PT syyskuu 2,5 2,1 9,5.. PTT lokakuu 2,7 1,8 9,5 4,2 VM marraskuu 2,8 1,7 9,4 4,0 Aktia joulukuu 2,7 1,9 9,4.. ETLA joulukuu 2,7 1,9 9,2 4, J. Turkkila/hp