Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina Verotulojen kehitys

Transkriptio

1 4/2007 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2008 Verotus Vuoden 2008 valtionosuudet Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Varhe-maksu muuttuu v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1130 kpl Upplaga 1130 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina Verotulojen kehitys Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti Peruspalvelubudjetin sisältö ja lähtökohdat Keskeiset muutokset valtionosuuksissa ja veroperusteissa Virka- ja työehtosopimuksia koskevan neuvottelutulos ja siihen liittyvä valtionosuus Muut Verotus 7 Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnilta perittävät verotuskustannukset Budjettiehdotuksen verolinjaukset Arvonlisäverotus Veneiden talvi- ja kesäsäilytys Kiinteistöverotus Vakituiseen asuinrakennukseen liittyvä erillinen saunarakennus (KHO:2007:40) Vapaa-ajan asunto ja vakituinen asuminen (KHO:2007:55) Vuoden 2008 valtionosuudet 12 Valtionosuudet peruspalvelubudjetin mukaan Valtionosuuksien lisäykset sektoreittain Yksikköhinnat ja asukaskohtaiset rahoitusosuudet Kustannustenjako ja valtionosuusprosenttien alentaminen Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna Siirtymätasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtinosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Varhe-maksu muuttuu vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 23 Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2008 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Verotulo hot line ajankohtaispäivä (liite 7) Vuoden 2008 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 8) Opetustoimen rahoitusosuus 2008 (liite 9) Valtionosuus vuonna 2008 (VOS6SL) (liite 10) Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4 4½ %. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu on ollut nopeaa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Ensi vuodelle ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2½ prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella vielä ensi vuonnakin. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 prosentin ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70½ %. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1½ prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 prosenttia vuonna Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2007 ja 2008 perustuvat valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2008 ja siinä julkaistuun taloudelliseen katsaukseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kuntatalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nelisen prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Kunta-alalla saavutettiin neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista kuntatyönantajan ja kolmen pääsopijajärjestön kesken 19. syyskuuta. Hoitoalaa edustava TNJ ei vielä ottanut kantaa KT:n tarjoukseen. Sillä on kuitenkin mahdollisuus yhtyä sopimukseen viimeistään mennessä, jolloin kuntaalan virka- ja työehtosopimukset on tarkoitus allekirjoittaa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007 3

4 Neuvottelutuloksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimuskausi päättyy Sopimus sisältää sopimuskauden aikana kolme yleiskorotusta ja lisäksi paikallisia järjestelyeriä. Kustannusvaikutukset on arvioitu olevan koko sopimuskauden aikana keskimäärin 11,6 %. Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat vaikuttavat siihen miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Sopimus sisältää yleiskorotuksen jo kuluvalle vuodelle ( yleiskorotus on 54 euroa/kk, kuitenkin vähintään 3,4 %) sekä kertaerän 270 euroa joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee tänä vuonna keskimäärin vähän yli kolme prosenttia. Palkkasumma kasvanee lähes 4 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti nopeutuu sopimuskorotusten johdosta merkittävästi. Ansiotasoindeksi kohonnee 6 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen johdosta. Lisää ajankohtaista tietoa kunta-alan neuvotteluista ks. > Sopimusneuvottelut Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Tämän hetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia. Sosiaaliturvamaksut alenevat hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummarajaa korotetaan nykyisestä lähes 1,7 miljoonaan euroon. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,1 prosenttiyksikköä. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Vuoden 2008 maksuprosentit ovat valtion budjetissa esitettyjä lukuja. Ne saattavat muuttua myöhemmin syksyllä, kun lopulliset päätökset maksuprosenteista tehdään. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Liitetaulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin työnantajan eläkevakuutusmaksut on painotettu siten, että KuELmaksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VaEL-maksun osuus on 10 %. Luvut ovat keskimääräisiä koko kuntatyönantajaa kuvaavia lukuja. Kunta-alan kustannustaso kohoaa ensi vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut runsaan kolmen prosentin luokkaa vuosina Ensi vuonna kustannustaso kohonnee palkkaratkaisusta riippuen keskimäärin 4½ 5 %. Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa kuutisen prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät muun muassa yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on merkinnyt ansiotulojen odotettua parempaa lisäystä. Heinäkuussa toteutettu kuntaryhmän verovuoden 2007 jako-osuuden alentaminen hillitsi tilitysten kumulatiivista kasvua. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan kasvavan noin 7 % edellisestä vuodesta. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

5 Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät noin kuusi prosenttia ansiotulojen kasvun jatkuessa ripeänä. Kansantalouden palkkasumma nousee nopeasti työllisyyden paranemisen ja sopimuskorotusten johdosta. Osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa noin sata miljoonaa euroa. Monet kunnat suunnittelevat tuloveroprosenttinsa korottamista. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan runsaat 1,4 miljardia euroa tänä vuonna eli huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhteisövero kasvaa ensi vuonna 10 %, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2007 arvioidaan 850 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viisi prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä 16,3 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat miljardi euroa eli kuusi prosenttia. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tarkistettuun verotulolaskelmaan, joka on esitetty myös valtion ensi vuoden talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisältyvässä peruspalvelubudjetissa. Luvut ovat pohjana myös Kuntaliiton syyskuussa päivitetyssä verotulokehikossa. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä Kunnallistalouden neuvottelukunnan arviot vuosille Laskelmien yhteenveto on niin ikään esitetty peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Peruspalvelubudjettitarkastelu sekä valtiovarainministeriön keskeiset arviot taloudellisesta kehityksestä ovat tulostettavissa sisäasiainministeriön www-sivuilta. Sisäasiainministeriö on lähettänyt asiaa koskevan kirjeen kunnille ja kuntayhtymille. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2008 Peruspalvelubudjetin sisältö ja lähtökohdat Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 on annettu eduskunnalle. Esityksen yleisperusteluihin sisältyy peruspalvelubudjettitarkastelu, jossa on käsitelty kunnallistalouteen ja hallintoon liittyviä asioita sekä esitetty kuntatalouden kehitysarvio vuosina kuntien tilinpidon mukaan. Se sisältää myös katsauksen valtionosuusjärjestelmään, linjaukset kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi vuonna 2010 sekä lyhyen kuvauksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Vuoden 2008 peruspalvelubudjetin (PPB) lähtökohtana on ollut hallitusohjelma sekä valtion kehyksiin liittyvä peruspalveluohjelma. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta koskeva peruspalveluohjelma lakisääteistetään vuoden 2008 alusta. PPB:ssä esitetyssä kuntatalouden kehitysarviossa ei ole ehditty ottaa huomioon kunta-alalle syntynyttä virka- ja työehtosopimusta koskevaa neuvottelutulosta. Tästä johtuen PPB:ssä samoin kuin tässä tiedotteessa esitetyt kuntatalouden kehitysarviot antavat liian optimistisen kuvan kuntatalouden kehityksestä, koska kun- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007 5

6 tien ansiotaso tulee nousemaan ennakoitua enemmän. Valtion tuki ns. tasaarvoerään ei riitä kattamaan siitä syntyvää lisäkustannusta. Keskeiset muutokset valtionosuuksissa ja veroperusteissa Peruspalvelubudjetin (PPB) piirissä olevat valtionosuudet lisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna noin 720 miljoonaa euroa. Keskeiset syyt ovat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, kustannustason nousuun perustuva valtionosuuksien indeksitarkistus sekä verotuksen keventämisestä aiheutuvien veromenetysten kompensointi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Lisäksi ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia laskennallisten kustannusten noustessa. Valtionosuusprosentteja kuitenkin nettomääräisesti alennetaan kustannustenjaon tarkistukseen liittyen. Alentamista perustellaan mm. sillä, että vuosina toteutettujen indeksileikkausten vaikutus halutaan pitää voimassa, samalla kun laskennalliset kustannukset nostetaan tarkistetulle tasolle. Lisäksi osa alennuksesta perustuu edellisen kustannustenjaon tarkistuksen ratkaisuun, jossa osa tarkistustarpeesta hyvitettiin kunnille valtionosuuslisäyksen sijaan muuttamalla veroperusteita (ansiotulovähennyksen alennus kunnallisverotuksessa) kuntien eduksi. PPB:n mukaan lukien toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus siten, että tästä aiheutuvaa maksutulojen 25 miljoonan euron (vuositaso 60 miljoonaa euroa) lisäystä vastaavasti valtionosuuksia vähennetään. Samoin avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamisesta aiheutuva hyöty hyvitetään valtiolle valtionosuusprosenttia (STM) alentamalla. Kuntaliitto on todennut, että maksutulojen lisäyksen siirto valtion eduksi on hallitusohjelman vastainen. Edellä kuvatut valtionosuusprosenttien muutosperusteet (korotukset ja alennukset) on esitetty jäljempänä yksityiskohtaisemmin kohdassa valtionosuusprosentit. Olennaista vuoden 2008 PPB:ssa on kuntien asukaskohtaisten rahoitusosuuksien huomattavan suuri kasvu. Ennätyksellinen rahoitusosuuksien kasvu perustuu valtionosuusprosenttien alentumiseen, kustannustenjaon tarkistamiseen perustuvaan laskennallisten kustannusten ja valtionosuusperusteen nousuun, kustannusindeksin tavanomaista suurempaan nousuun (4,7 %) sekä ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan laskennallisten kustannusten kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Rahoitusosuudet kasvavat suhteellisesti enemmän kuin laskennalliset kustannukset, erityisesti opetustoimessa. Asiaa on tarkemmin selvitetty jäljempänä kohdassa yksikköhinnat ja asukaskohtaiset rahoitusosuudet. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen edellyttämä valtionosuuksien lisäys toteutetaan aiemmista kustannustenjaon tarkistuksista poiketen täysimääräisenä yhdellä kertaa vuodelle Uuden lainsäädännön mukaisesti valtionosuuksien indeksitarkistus toteutetaan täysimääräisenä. Veroperusteiden muutoksista aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tehtäviä ei olennaisesti lisätä. Virka- ja työehtosopimuksia koskevan neuvottelutulos ja siihen liittyvä valtionosuus Virka- ja työehtosopimuksiin liittyen valtio on luvannut tukea sellaista tulopoliittista ratkaisua, jolla edistetään naisvaltaisten alojen kilpailukykyä. Tähän on varattu 150 miljoonan euron valtionosuuslisäys sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin, 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

7 jota ei ole otettu huomioon tässä tiedotteessa jäljempänä valtionosuuksia koskevissa kohdissa. Valtionosuuslisäys toteutettaneen valtionosuusprosenttia korottamalla, jolloin se lisää valtionosuuksia kaikissa kunnissa vajaat 30 euroa/asukas. Kuntaliitto tarkentaa omaa kuntatalouden kehitysarvioita sekä valtionosuustietojaan sen jälkeen kun työehtosopimusten vaikutukset ja siihen liittyvä kompensaatioratkaisu tarkentuvat. Myös kunnat.net sivuilta löytyvät kuntakohtaiset valtionosuustiedot täsmentyvät saavutettu neuvottelutulos ei ole kaikilta osin lopullinen ja kattava koska hoitoalaa edustava TNJ ei ole vielä ottanut kantaa kuntatyönantajan (KT) tarjoukseen. Joka tapauksessa näyttää siltä, että syntymässä olevan työehtosopimusten ns. tasa-arvoerä tulee lisäämään kuntatalouden henkilöstömenoja huomattavasti mainittua 150 miljoonan euron valtionosuuslisäystä enemmän (ks. jäljempänä myös kohta Kuntatalous vuosina ) ja näin ollen kuntatalouden näkymät heikkenevät jossain määrin verrattuna PPB:ssä esitettyyn kehitysarvioon. Muuta Kuntien kalleusluokituksesta luovutaan vuoden 2008 alkaen. Välitön vaikutus on se, että 2. kalleusluokituksen kunnissa toimeentulotukimenot nousevat. Valtion rahoitusosuus toimeentulotukimenoihin on 50 %. Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistumiseen liittyen kuntien maksu- ja verotulot lisääntyvät. Vastaavasti valtionosuuksia vähennetään 44 miljoonaa euroa. Valtionhallinnossa sisäasiainministeriön kunta-asiat siirtyvät vuoden 2008 alussa valtiovarainministeriöön. Peruspalvelubudjetti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Kuntatalous kohdasta > Peruspalveluohjelma ja budjetti > Peruspalveluohjelma ja budjetti vuosille Ajankohtaista tietoa kunta-alan neuvotteluista löytyy osoitteesta > Sopimusneuvottelut Lisätiedot Martti Kallio, p. (09) , Verotus Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2006 verotus valmistuu lokakuun 2007 loppuun mennessä. Viimeisimmät ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta on julkaistu Verohallinnon Internet-sivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Verovuoden 2006 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen mukainen tilitys. Verovuodelta 2006 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2006 maksettavista ennakonpalautuksista. Päivitetty arvio maksuunpanon mukaisesta tilityksestä löytyy myös Verohallinnon Internet-sivuilta. Syyskuun ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Verotulojen tilityksiin liittyviä ajankohtaisasioita käsitellään Verotulo -hot linessa Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007 7

8 Verotulo hot line ajankohtaispäivä Helsingissä. Verotulo hot line ohjelma on liitteenä 7 josta löytyvät ohjelma ja yhteystiedot. Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2008 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan nousevan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 2 % verrattuna vuoden 2007 budjettiesitykseen. Kuntien osuudeksi vuoden 2008 verotuskustannuksista arvioidaan noin 113,5 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksen verolinjaukset Eduskunnalle annettu hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008 sisältää seuraavat tuloverolinjaukset. Ansiotulojen verotusta kevennetään Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi vuonna 2008 yhteensä 330 miljoonaa euroa. Verotuksen keventäminen toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikon mukaisia rajaveroasteita puolella prosenttiyksiköllä ja nostamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen (HE 57/2007) Vuonna 2006 otettiin käyttöön valtionverotuksen ansiotulovähennys, jonka avulla kevennettiin pieni- ja keskituloisten verotusta ilman, että kuntien verotulot alenivat. Vähennystä kasvatettiin vuonna Valtionverotuksen ansiotulovähennys on osoittautunut valtion verotuksen kannalta ongelmalliseksi. Vähennykseen liittyvien negatiivisten osuuksien vuoksi valtion verotulot eivät kerry täysimääräisesti. Näistä syistä johtuen hallitus esittää, että pienituloisten verotusta kevennettäisiin vuosien tapaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä kasvattamalla. Tuloverolain 105 a :ssä säädetyn kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi eurosta euroon. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 49 prosentista 51 prosenttiin ja toista kertymäprosenttia 26 prosentista 28 prosenttiin. Vähennyksen poistumaprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 4 prosentista 4,5 prosenttiin. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamisen arvioidaan alentavan verotuottoja vuositasolla 110 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on 95 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti muutokset kuntien veropohjassa ehdotetaan kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti korottamalla sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia. Eläketulon verotuksen keventäminen (HE 57/2007) Hallitusohjelman mukaan verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläkeläisten verotusta alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Eläketulon verotuksen keventäminen ehdotetaan toteutettavaksi kasvattamalla tuloverolain 100 :ssä säädettyä valtionverotuksen eläketulovähennystä. Vähennyksen kasvattaminen alentaisi verotuloja noin 205 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus olisi 9 miljoonaa euroa. Kuntien verotuottomenetykset kompensoitaisiin kunnille valtionosuuksia korottamalla. Työasuntovähennys (HE 57/2007) Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on yhä suurempi haaste vahvan työllisyys- ja talouskehityksen jatkumiselle. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista olisikin edistettävä tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Hallituksen esityk- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

9 sessä ehdotetaan, että käyttöön otettaisiin uusi ansiotuloista tehtävä verovähennys, työasuntovähennys. Se myönnettäisiin tietyin edellytyksin verovelvolliselle, joka joutuu työn vuoksi pitämään kahta asuntoa. Vähennyksen määrä olisi 250 euroa kuukaudessa. Työasuntovähennyksen käyttöönotto kannustaisi verovelvollisia hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Esityksessä ehdotetun 250 euron suuruisen kuukausittaisen vähennyksen arvioidaan alentavan verotuloja noin 30 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus olisi 15 miljoonaa euroa. Kuntien verotuottomenetykset kompensoitaisiin kunnille valtionosuuksia korottamalla. Opintorahavähennyksen enimmäismäärän korottaminen (HE 57/2007) Esityksessä ehdotetaan opintorahavähennyksen enimmäismäärää korotettavaksi nykyisestä eurosta euroon. Enimmäismäärän korottamisella turvattaisiin se, ettei opintorahasta tulisi maksettavaksi veroa opintorahan korottamisen jälkeenkään. Koska opintorahan korottaminen toteutettaisiin kesken vuoden, säädettäisiin vuoden 2008 enimmäismäärästä erikseen. Vuonna 2008 opintorahavähennyksen enimmäismäärä olisi euroa. Opintorahavähennyksen enimmäismäärän korottaminen vähentäisi kuntien verotuloja vuonna 2008 arviolta 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 jälkeisiltä vuosilta, jolloin sovelletaan euron enimmäismäärää, vähennyksen arvioidaan alentavan kuntien verotuloja 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Opintorahan korotus puolestaan kasvattaa kuntien verotuloja noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Arvonlisäverotus Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 44/2007) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia siten, että yhteisön lainsäädännössä tarkoitettu tuotantotavaroita koskeva vähennyksen oikaisumenettely otetaan käyttöön kiinteistöjen osalta. Ehdotetussa menettelyssä kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistettaisiin, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee taikka kiinteistö luovutetaan tarkistuskauden aikana. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistön uudisrakentamista tai perusparantamista. Uusi tarkistusmenettely korvaisi nykyiset rakentamispalvelusta tehdyt vähennyksen oikaisemista koskevat oman käytön verotukseen perustuvat säännökset. Voimassaolevassa arvonlisäverolaissa säädetty hankinnoista tehdyn vähennyksen oikaisujärjestelmä ei vastaa arvonlisäverodirektiivin mukaista oikaisujärjestelmää. Kiinteistöjen osalta merkittävimmät erot arvonlisäverolain ja direktiivin välillä ovat: - vähennysmahdollisuuden puuttuminen, kun muuhun liikekäyttöön kuin vähennykseen (tai kuntapalautukseen) oikeuttavaan käyttöön hankittu tai rakennettu liikekiinteistö otetaan tarkistusajan kuluessa vähennykseen oikeuttavaan käyttöön; - koko vähennyksen määrän palauttaminen, kun vähennykseen (tai kuntapalautukseen) oikeuttavaan käyttöön hankittu tai rakennettu liikekiinteistö otetaan muuhun käyttöön tai myydään oikaisuajan kuluessa; - sellaisen mekanismin puuttuminen, jolla tehty vähennys voidaan oikaista vuosittain vastaamaan todellista vähennykseen (tai kuntapalautukseen) oikeuttavaa käyttöä ja sen muutoksia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007 9

10 Esityksen mukaan kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistettaisiin, kun kiinteistön käyttötarkoituksessa tapahtuu muutoksia tai kiinteistö luovutetaan. Kiinteistöinvestoinnista tehdyn vähennyksen tarkistamista koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös kuntien ja kuntayhtymien suorittamiin kiinteistöinvestointeihin. Vähennystä tarkistettaisiin vain, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai se luovutetaan tarkistuskauden aikana. Tarkistuskausi olisi kymmenen vuotta. Kymmenen vuoden määräaika laskettaisiin pääsääntöisesti sen vuoden alusta, jona uudisrakentaminen tai perusparantaminen on valmistunut. Tarkistuskauteen ei kuitenkaan luettaisi rakentamispalvelun valmistumista edeltävää kalenterivuoden osaa. Tarkistuskauden pituus vaihtelisi siten käytännössä yhdeksän ja kymmenen vuoden välillä rakentamishankkeen valmistumisajankohdasta riippuen. Tarkistaminen suoritettaisiin käytön muutosten johdosta vuosittain. Luovutuksissa ja niihin rinnastettavissa tilanteissa tarkistaminen tapahtuisi yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Vuosittain tarkistettavalla määrällä tarkoitettaisiin määrää, jolla vähennys kasvaisi tai pienenisi tarkistamisen johdosta. Sen perustana olisi tarkistuskauden pituuden mukaan yhdelle vuodelle kohdistuva osa hankintaan sisältyvästä verosta. Veron kertaantumisen estämiseksi tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyisivät kiinteistön luovutustilanteissa luovutuksensaajalle tietyin edellytyksin. Tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtyessä luovuttaja tai luovutuksensaaja ei pääsääntöisesti suorittaisi tarkistamista luovutuksen johdosta. Luovutuksensaaja suorittaisi tarkistamisen luovutuksen jälkeen tapahtuvista käytön muutosten tai edelleen luovutuksen perusteella. Tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtymisen edellytyksenä olisi, että luovutuksensaaja hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten, taikka on kunta tai valtio. Luovuttajan olisi annettava luovutuksensaajalle tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtymisen yhteydessä kiinteistöä koskeva selvitys. Tämä selvitys olisi välttämätön, jotta luovutuksensaaja voi suorittaa tarkistamisen oikeamääräisenä. Kiinteistöinvestoinnin suorittamiseen liittyviin tositteisiin sovellettaisiin normaalia pidempää säilytysaikaa, koska hankintaan sisältyvä vero vaikuttaisi vähennysoikeuteen koko kymmenen vuoden tarkistuskauden ajan. Lisäksi verovelvollisella olisi mahdollisuus hakea muutosta verotukseen kolmen vuoden aikana sen tilikauden lopusta lukien, jonka aikana viimeinen tarkistusvuosi päättyy. Tämän vuoksi säilytysaika olisi 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana kiinteistöinvestointia koskeva tarkistuskausi on alkanut. Yleisen säilytysajan jälkeen laskut ja tositteet voitaisiin korvata selvityksellä, josta käy ilmi Verohallituksen määräämät seikat. Uusia tarkistamista sekä tarkistusoikeuden ja velvollisuuden siirtämistä koskevia säännöksiä sovellettaisiin kiinteistöihin, jotka on luovutettu tai joiden käyttö muuttuu lain voimaantultua. Tämä koskisi lähtökohtaisesti myös niitä kiinteistöjä, joihin kohdistuva uudisrakentaminen tai perusparantaminen on valmistunut ennen lain voimaantuloa. Jos valmistumisesta on kuitenkin kulunut vähintään viisi vuotta lain tullessa voimaan, uusia säännöksiä ei sovellettaisi. Jos valmistumisesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta, uusia säännöksiä sovellettaisiin, mutta tarkistuskauden pituus olisi viisi vuotta. Siirtymäsäännöksien johdosta kiinteistöjärjestelyjen sijoittumisella ennen lain voimaantuloa tai voimaantulon jälkeen ei ole suurta merkitystä. Joissain tapauksissa saattaa kuitenkin olla edullisempaa siirtää kiinteistön käyttötarkoituksen muutos tai luovutus uusien säännöksien piiriin. Kiinteistöjärjestelyissä, jotka ovat ajankohtaisia loppuvuodesta 2007, on syytä tarkistaa arvonlisäverovaikutukset molempien säännöksien mukaan. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

11 Veneiden talvi- ja kesäsäilytys Kuntatalous -tiedotteessa 2/2007 olleessa artikkelissa kirjoitettiin maalla sijaitsevien veneiden talvi- ja kesäsäilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverottomuudesta. Tarkennuksena artikkeliin myös vedessä sijaitsevien pitkäaikaisten säilytyspaikkojen vuokraus on arvonlisäverotonta. Kyseessä tulee kuitenkin olla nimenomaan pitkäaikainen säilytyspaikka ei esimerkiksi venepaikan vuokraus vierasvenesatamassa. Kuntatalous -tiedotteessa 2/2007 ohjeistettiin jo maksettujen arvonlisäverojen hakemisesta takaisin verovirastolta. On myös muistettava, että asiakkailta aiheettomasti perityt arvonlisäverot on suositeltavaa hyvittää asiakkaille joko palauttamalla arvonlisävero tai hyvittämällä seuraavassa laskussa. Kiinteistöverotus Oikeuskäytäntöä Vakituiseen asuinrakennukseen liittyvä erillinen saunarakennus (KHO:2007:40) Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi ratkaisun liittyen vakituiseen asuinrakennukseen liittyvän rantasaunan kiinteistöveroprosentista. Po. rantasauna sijaitsi noin 260 metrin päässä maatilan asuinrakennuksesta ja rakennuksen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus oli sauna. Rakennuksen pinta-alasta löylyhuoneen osuus oli selvästi alle puolet muun tilan käsittäessä takkahuoneen. Verotuksessa rakennukseen oli sovellettu muiden asuinrakennusten veroprosenttia perustuen mm. saunan osuuteen pinta-alasta sekä rakennuksen sijaintiin. KHO katsoi rantasaunan olevan vakituiseen asuntoon liittyvä talousrakennus, jolloin siihen tuli soveltaa vakituisen asuinrakennuksen mukaan määrättyä veroprosenttia. KHO:n perusteluissa todetaan, että valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annetun asetuksen (1268/2001) 9 :n mukaan vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. Asetuksen 13 :n 1 momentin mukaan talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Vapaa-ajan asunto ja vakituinen asuminen (KHO:2007:55) Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi ratkaisun, jonka mukaan lomaasunnon, jota käytetään tosiasiallisesti vakituisena asuntona, kiinteistövero määräytyy vakituiseen asumiseen käytettävien asuinrakennusten veroprosentin mukaisesti. Kyseisessä tapauksessa kiinteistö sijaitsi asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi merkityllä alueella ja sille oli rakennettu rakennusluvan mukaisesti vapaaajan rakennukseksi tarkoitettu rakennus. Kiinteistön omistajat käyttivät rakennusta kuitenkin vakituisena asuntonaan myytyään vakituisena asuntonaan aiemmin käyttämänsä omakotitalon. KHO katsoi, että rakennusta käytettiin siten tosiasiallisesti vakituisena asuntona. KHO ei ottanut ratkaisussaan kantaa rakennuksen verotusarvoon, joka oli määräytynyt vapaa-ajan asunnon mukaan ja oli siten alhaisempi kuin pientalon. Rakennuksen verotusarvo määräytyy kiinteistörekisterissä olevien tietojen perusteella. Kuntien on syytä aktiivisesti huolehtia kiinteistörekisterin ajantasaisuudesta esim. kiinteistöjen käyttötarkoituksen osalta ja tarvittaessa pyytää verotoimistoa tarkistamaan kiinteistöjen verotusarvot vastaamaan muuttunutta käyttötapaa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 Vuoden 2008 valtionosuudet Valtionosuudet peruspalvelubudjetin mukaan Kuntakohtaiset valtionosuudet Tiedot kuntakohtaisista valtionosuuksista ja tasauksista löytyvät Kuntaliiton Internet -sivuilta osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Opetus- ja kulttuuritoimesta löytyy tietoja vain keskimääräisistä ja muista yksikköhinnoista sekä rahoitusosuudesta. Valtionosuuden arviointia varten samassa osoitteessa on laskuri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta varten. Opetus- ja kulttuuritoimen laskuriin sisältyy myös perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhintalaskuri. Jäljempänä tekstissä on selostettu valtionosuuden määräytymisperusteita alkaen kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuudet. Laskennalliset valtionosuudet Vuosien kehyspäätös (VM 17/214/2007) on annettu ja sitä vastaava peruspalveluohjelma (PPO) myös Näissä asiakirjoissa on käsitelty kehyskauden valtionosuuksiin ja niiden lisäyksiin liittyvät asiat. Peruspalveluohjelma löytyy osoitteesta kohdasta > Peruspalveluohjelma ja -budjetti > Peruspalveluohjelma ja -budjetti vuosille Peruspalvelubudjetti sisältyy julkistettuun valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Peruspalvelubudjettitarkastelun (PPB) piirissä olevat valtionosuudet ja avut lisääntyvät kuluvaan vuoteen 2007 verrattuna 723 milj. euroa. Laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät 724 milj. euroa (PPB:n taulukko 22): PPB:n mukaan sektorikohtaisten laskennallisten valtionosuuksien muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008 on seuraava (näissä luvuissa tasauserät ovat mukana): Muutos Muutos milj. milj. milj. % VM (yleinen valtionosuus) ,4 OPM ,4 STM ,4 Yhteensä ,4 Kustannustason ja kustannustenjaon tarkistus Vuoden 2008 valtionosuudet ja -avut ovat yhteensä milj. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat milj. euroa tasauserineen. Vuodelle 2008 tehdään täysimääräinen 4,7 %:n kustannustaso- eli indeksitarkistus, jonka vaikutuksesta valtionosuudet lisääntyvät 374 milj. euroa (kuntien osuus 339 milj. euroa). Sektoreittain vaikutus on: - VM 7 milj. euroa (kuntien osuus 7 milj. ) - STM 215 milj. euroa (kuntien osuus 215 milj. ) - OPM 152 milj. euroa (kuntien osuus 117 milj. ) 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

13 Vuodelle 2008 tehdään ensimmäinen ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus vuonna 2006 voimaan tulleen lainsäädännön perusteella. Talousarvioesityksen mukaan tarkistus tehdään täysimääräisenä. Se lisää valtionosuuksia 254 milj. euroa (kuntien osuus 248 milj. euroa). Sektoreittain vaikutus on: - STM 226 milj. euroa (kuntien osuus 226 milj. ) - OPM 28 milj. euroa (kuntien osuus 22 milj. ) Valtionosuuksien lisäykset sektoreittain Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäys ilman tasauseriä on 576 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen vastaavasti 156 milj. euroa (PPB:n taulukot 24 ja 25). Valtionosuuksien kasvu selittyy lähes kokonaan indeksitarkistuksen, kustannustenjaontarkistuksen ja verokompensaatioiden aiheuttamista valtionosuuksien lisäyksistä sekä toisaalta eräistä vähennyksistä. Kustannustenjaon tarkistus on yhteensä 248 milj. euroa (STM 226 M, OPM 22 M ). Kustannustaso- eli indeksitarkistus (4,7 %) on 339 milj. (STM 215 M, OPM 117 M ). Verokompensaatio kunnallisverotukseen tehtävien vähennysten vuoksi on 119 milj. (ansio- ja eläketulovähennys, työasuntovähennys), mikä on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Väestönkasvu lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 55 milj. euroa. Perusopetuksen oppilasmäärien pienentyminen aiheuttaa perusopetukseen laskennallisen 18 milj. euron vähennyksen. Ammatillisen koulutuksen laajentaminen 2200 oppilaalla puolestaan lisää valtionosuutta 7 milj. eurolla sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuspohjan laajentaminen 10 milj. eurolla. Vähennyksiä valtionosuuteen aiheutuu mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksen vaikutuksen vähentämisestä valtionosuuksista sekä avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistumisen aiheuttamista vähennyksistä yhteensä 69 milj. euroa (ks. sosiaali- ja terveydenhuolto). Lisäksi opetustoimessa valtionosuudet nettoutetaan siten, että aiemmin maksetut valtionavut 13 milj. euroa vähennetään kustannuspohjasta. Keskimäärin laskennalliset valtionosuudet näyttävät nousevan 10,4 prosenttia, mutta näin ei välttämättä tapahdu kuntakohtaisesti johtuen olosuhdetekijöistä, asukasja oppilasmäärien muutoksista ja opetustoimen ylläpitäjämallista. Yksikköhinnat ja asukaskohtaiset rahoitusosuudet Vuodelle 2008 asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuuden perusteet lasketaan vuoden 2005 todellisen valtionosuuspohjan mukaan korottamalla ne vuoden 2008 tasoon. Näin ollen kaikki valtionosuuden perusteet nousevat huomattavasti. Sosiaalija terveydenhuollon laskennalliset kustannukset nousevat 20,9 % ja opetus- ja kulttuuritoimen 14,4 %. Valtionosuudet nousevat vastaavasti vain 13,4 % ja 6,2 %. Yksikköhintoja eivät enää alenna aikaisempien vuosien vajaat indeksitarkistukset. Esim. vuoden 2007 valtionosuuden perusteet ovat olleet vajaiden indeksien johdosta todellista valtionosuuspohjaa pienemmät. Tämä uusi menettely perustuu vuoden 2006 alusta voimaan tulleisiin valtionosuusjärjestelmää koskeviin muutoksiin, joita sovelletaan vuoden 2008 alusta lukien. Kuntien ja valtion väliset suhteet määräytyvät vuodeksi 2008 ns. kustannusneutraalisuusperiaate huomioon ottaen siten, että kuntien ja valtion välinen kustannusjako ei muutu. Jotta valtionosuuksien määrä pysyisi aiemmalla tasolla, otetaan vuosien vajaiden indeksitarkistusten vaikutus huomioon kuntien valtionosuutta vastaavasti alentamalla (käytännössä alentamalla valtionosuusprosentteja). Tämä ilmenee valtionosuuden perusteissa siten, että kuntien rahoitusosuudet nousevat Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 vastaavasti. Vajaiden indeksitarkistusten kertymä 427 milj. euroa on huomattava ja se tulee rasittamaan kunnan asukaskohtaisia rahoitusosuuksia muiden vaikutusten ohella vuoden 2008 alusta lukien. Näin ollen merkittäviä yksikköhintojen korotuksia vastaavat asukaskohtaisten rahoitusosuuksien varsin huomattavat korotukset. Merkittävä paine rahoitusosuuteen aiheutuu opetus- ja kulttuuritoimessa muiden ylläpitäjien (kuntayhtymät ja yksityiset ylläpitäjät) täysimääräisestä yksikköhintarahoituksesta, josta osa aiheutuu vajaiden indeksitarkistusten purkautumisesta yksikköhintoihin. Rahoitusosuudet ovat peruspalvelubudjetin mukaan seuraavat (PPB:n taulukot 24 ja 25): Muutos Muutos Muutos Nykyinen milj. milj. milj. % /asukas /as. STM , ,92 OPM , ,44 - muiden kuin kuntien osuus (arvio) ,76 Opetus- ja kulttuuritoimessa muiden kuin kuntien (kuntayhtymät ja yksityiset ylläpitäjät) osuuden nousuarvio 37 /asukas on laskettu opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 rahoitusosuuslaskelman perusteella (laskelmassa ulkopuolisen toiminnan osuus 28 %). Tällöin lukuun sisältyy kaikki yksikköhintoihin tehdyt korotukset (kuten kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2008 indeksikorotus ja vajaiden indeksitarkistusten korottava vaikutus). Arvion mukaan rahoitusosuuden muiden kuin kuntien osuuden nousu on suurempi kuin koko opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvu 156 milj. euroa, joka on noin 30 /asukas. Se ei toisin sanoen riitä keskimäärin kattamaan yksikköhintarahoituksen noususta seuraavaa ylläpitäjämallista johtuvaa kuntaosuuden kasvua, vaan johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. Kustannustenjako ja valtionosuusprosenttien alentaminen Vuoden 2008 alusta voimaan tulevan ns. uusimuotoisen kustannustenjaon tarkistuksen periaatteiden mukaan valtionosuusprosenteista säädetään tarvittaessa lailla. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannustenjaon laskettua tarkistusta ei välttämättä suoriteta kokonaan, vaan laskettua tarkistusta leikataan valtionosuusprosenttia alentamalla. Talousarvioesityksen mukaan tämänkertainen kustannustenjaon tarkistus suoritettaisiin kokonaan eikä tältä osin valtionosuusprosentteja tästä syystä alennettaisi. Alennuksia tehdään vuonna 2008 muista syistä, joita ovat: 1) alennustarve aikaisemman vuosille jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2008 erän aikaistamisesta (maksu verotuloina v. 2007, tuplakompensaation välttämiseksi vastaava valtionosuuden alentaminen vuonna 2008), 185 milj. (STM, OPM) 2) vuosien vajaiden indeksitarkistusten leikkausten pitäminen voimassa valtionosuuksia alentamalla, 427 milj. (STM, OPM) 3) muut valtionosuuden alentamistarpeet kustannusneutraalisuusperiaatteen mukaan: maksutulojen lisäyksen aiheuttama alennustarve 25 milj. (STM) avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamisen hyöty 44 milj. (STM) Edellä olevien kohtien mukaiset alentamiset toteutunevat sekä STM:n että OPM:n hallinnonaloilla valtionosuusprosentteja alentamalla, mikä merkitsee asukaskohtaisten rahoitusosuuksien korottamista. Suurin alentamistarve tulee kohdan 2 mukai- 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

15 sesta menettelystä, jossa leikattujen indeksitarkistusten vaikutus säilytetään kuntien rasitteena (tarkemmin hallinnonalojen kohdalla). Valtionosuusprosenttien korottamista merkitsevät: 1) verokompensaatiot, 119 milj. (STM) 2) korjaus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun hankerahoituksen osalta kustannustenjaon säilyttämiseksi (OPM) Kun otetaan huomioon tiedossa olevat alentamis- ja korottamistarpeet, muodostuvat vuoden 2008 valtionosuusprosentit talousarvioesityksen mukaan seuraaviksi: v v Muutos - STM 33,88 31,77-2,11 - OPM 45,30 41,89-3,41 Opetusministeriön hallinnonalan muut kuin opetusta koskevat valtionosuusprosentit säilyvät nykyisinä (ks. liite 10). Yksikköhintoja ja valtionosuuden perusteita ja muita vaikutuksia on selostettu jäljempänä hallinnonalojen kohdalla. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Siirtymätasaus Vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus koskee vielä viittä kuntaa (Kuusamo, Pello, Taivalkoski, Vaala ja Ylämaa). Valtionosuusvaikutukset on esitetty Kuntaliiton Internet-sivun taulukossa kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2008 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2006 valmistuvan verotuksen perusteella. Verohallituksesta saatujen ennakkotietojen perusteella on laskettu kuntakohtaiset tasauslisät ja -vähennykset (Verohallitus ). Koska kyseessä on ennakkotieto kesken olevasta verotuksesta, muutokset ovat mahdollisia. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus (esim. optiotulojen vaikutus). Verotus valmistuu , jonka jälkeen tasaus tarkistetaan. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen voimassa olevat laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM , ennakkotieto) laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina. Yhteisövero-osuutena on suoraan arvio maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskentaperusteisiin eivät sisälly Längelmäen vero- ja asukaslukutiedot: Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 5,4 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 17,6 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 7,7 %). Keskimääräinen tuloveroprosentti Vuoden 2006 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,40 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,86 % voimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) ydinvoimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) yleishyödylliset yhteisöt 0,41 % rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti Laskennallinen verotulo 2 917,74 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 680,24 euroa/asukas Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta valtionosuuksiin ei ole tehty. Ministeriöiden valtionosuuspäätöksissä tasaukset otetaan huomioon ja ne sisältyvät maksettaviin kuukausieriin. Lisätietoja: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa on vuonna ,19 /asukas. Vuoden 2008 yleisen valtionosuuden perusosa vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan on 28,98 /asukas sisältäen jäljempänä mainitut vähennykset ja 4,7 %:n indeksitarkistuksen. Kuntakohtaiset laskelmat (SM ) olosuhdelisineen ja muine vaikutuksineen löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden määrästä (olosuhdelisät huomioonotettuna) vähennetään valtionosuusleikkauksena entinen 10,75 euroa/asukas. Yleisen valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen ns. kompensaatioerä. Vuosina 2007 ja 2008 kompensaatioerästä on 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

17 vähennetty kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu menoja vähentävä vaikutus). Kompensaatioerä on esitetty laskelmassa vuonna 2006 toteutetun mukaisena omalla sarakkeellaan. Vähennykset 5,80 euroa/asukas on puolestaan otettu huomioon valtionosuusleikkaus -sarakkeella. Vuonna 2008 valtionosuutta on vähennetty 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten (Kunta IT-hanke) rahoittamiseksi (vähennys vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 10 milj. euroa; lain muutos 1320/2006). Vuonna 2008 valtionosuutta on vielä vähennetty 0,37 euroa/asukas kuntien osuudella viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiseksi (vähennys vuosina kunakin 1,9 milj., lain muutos valmisteilla). Vähennykset yhteensä 17,88 euroa/asukas on esitetty laskelman leikkaussarakkeella. Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena - kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät - korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille - syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa - taajamarakennelisä, joka porrastuu taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti kertoimella: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli - asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (asetus 855/2006) mukaan seuraavasti: 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Syrjäisyysluvut löytyvät esim. Kuntatalous -tiedotteesta 1/2007. Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua ja vaikuttaa valtionosuuden määrään (asetuksen muutos). Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 Lisien euromäärät ilmenevät kuntakohtaisesta taulukosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelmat perustuvat julkistettuun valtion talousarvioesitykseen ja sen mukaisiin sosiaali- ja terveysministeriön laskelmiin (STM ). Laskelma ei ole vielä lopullinen. Kuntakohtaiset väestötiedot on esitetty työkirjan toisena taulukkona. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, verotulomenetysten kompensaatio, eräät uudistukset (lisäykset ja vähennykset), asiakasmaksujen korotusten johdosta tehtävä vähennys valtionosuuksiin sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta (taulukko jäljempänä). Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan (kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta korotetaan). Leikattujen indeksien osuus valtionosuutena ilmaistuna on 243 milj. euroa. Aikaistettu vuoden 2008 kustannustenjakoerä on valtionosuutena 146 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyvät ilman tasauseriä 576 milj. euroa, kuntakohtaisen laskelman mukaan 574,4 milj. euroa. Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset tiivistelmänä (ilman tasauseriä) Valtionosuusprosentti v ,88 Valtionosuusmuutos Milj. Prosentin muutos - asukasluvun muutos 55 - kustannustenjaon tarkistus indeksitarkistus (4.7 %) vuoden 2005 kustannustenjaon erän aikaistus (kustannuksiin) - 1,00 - leikatut indeksit ( ) (kustannuksiin) - 1,59 - sosiaalialan kehittämishankkeen erän palautus 1,5 + 0,01 - maksutulojen lisäysten siirto valtiolle ,16 - verotulomenetysten kompensaatio ,78 - avo- ja laitoshoidon rajan poisto ,29 - hallitusohjelman vos-lisäykset 21,3 + 0,14 - lastensuojelu-uudistus 6,9 - rintasyöpäseulontojen laajennus 0,5 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) 576,2 Valtionosuusprosentti v ,77 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007

19 Valtionosuuksiin vaikuttavia lisäyksiä ja vähennyksiä on kuvattu valtion talousarvioesityksen momentilla Valtionosuudet nousevat keskimäärin 13,4 prosenttia. Valtionosuuden määräytymisperusteet Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 4,7 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosentti on 31,77. Valtionosuuden perusteena olevat kustannukset ovat nousseet aiemmasta laskelmasta merkittävästi. Vuoteen 2007 verrattuna laskennalliset kustannukset nousevat 20,9 prosenttia ja rahoitusosuudet 24,7 %. Valtionosuusprosenttia aiempaan laskelmaan verrattuna korottaa budjettiriihessä tehty ratkaisu kunnallisveroon vuodelle 2008 esitettyjen ansio- ja eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen kompensoimisesta valtionosuutta korottamalla. Valtionosuusprosentti alenee kuitenkin vuoteen 2007 verrattuna (2,11 %-yksikköä). Valtionosuusprosentin aleneminen vaikuttaa kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousuun merkittävästi: Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa (24,7) Euroa/asukas 1 603, ,87 388,95 (24,2) Kuntakohtaisissa laskelmissa valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (STM ): V euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 5 906,79 718, vuotiaat 290,49 819, vuotiaat 777, , vuotiaat 4 690, ,68 Yli 85-vuotiaat , ,33 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä/työtön 527,98 Työttömyysasteen mukainen euromäärä/asukas 47,67 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä/asukas 14,23 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä/asukas 40,20 Sairastavuuden mukainen euromäärä/asukas 354,01 Kunnan rahoitusosuus euroa/asukas 1 992,87 Työttömyysprosentti 9,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 06/07) Valtionosuusprosentti 31,77 % Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta Syrjäisyysluvut perustuvat asetukseen 855/2006 ja syrjäisyyskertoimet asetukseen 1332/2006 (ks. esim. Kuntatalous -tiedote 1/2007). Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua ja vaikuttaa valtionosuuteen (asetuksen muutos). Kuntakohtaisessa taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuvaa tasausta eikä mahdollista siirtymätasausta). Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 Kuntaliiton sivuilla on laskutaulu, jolla voi tarkistaa tai laskea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymistä syöttämällä tauluun omia asukasluku- ja kerrointietoja. Kuntakohtaisten laskelmien päivähoitokerroin, lastensuojelukerroin, vammais- ja sairastavuuskerroin ovat vuoden 2007 valtionosuusperusteiden mukaiset, joten ainakin kertoimien päivitys marras-joulukuussa tulee aiheuttamaan vielä muutoksia laskettuihin valtionosuuksiin. Väestö- ja työttömyystiedot ovat jo vuonna 2008 käytettävien perusteiden mukaiset. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia laskelmia. Kuntaliiton sivulla osoitteessa /Kuntatalous kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet 2008 on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottava laskuri, jolla voi laskea valtionosuuden määrän sekä lisäksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhinnan. Yksikköhinnat Vuoden 2008 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset ja muut yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen liitteet 8 ja 10. Yksikköhinnat on laskettu täysimääräisinä. Ne eivät sisällä enää aiempia vajaita kustannustaso- eli indeksitarkistuksia. Yksikköhintoihin sisältyy vuoden 2008 indeksitarkistusta 4,7 %. Lisäksi yksikköhinnoissa on otettu huomioon ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus, jolla yksikköhintojen jälkeenjääneisyyttä on korjattu. Opetuksen valtionosuusprosentti on budjettiesityksen mukaan 41,89 %, jolloin kuntien osuudeksi jää 58,11 %. Nykyinen valtionosuusprosentti on 45,3 %, joten valtionosuusprosentti alenee kaikkiaan 3,41 %-yksikköä. Tämän seurauksena opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvuksi vuoteen 2007 verrattuna jää vain 156 milj. euroa eli keskimäärin 6,2 %. Se on yli puolet pienempi kuin vastaava kasvu sosiaalija terveydenhuollossa. Eroa selittää opetustoimen ns. ylläpitäjämalli. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat nousevat keskimäärin lähes 15 %. Rahoitusosuus Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on arvioitu 774 /asukas liite 9. Arvio perustuu Kuntaliiton laskelma-arvioon. Valtion talousarvioesityksessä rahoitusosuus on hieman korkeampi 778 /asukas (Peruspalvelubudjetti, PPB ). Rahoitusosuus nousee 21,5 % (nykyinen 636,44 /asukas). Suurin yksittäinen tekijä, joka nostaa rahoitusosuutta, on vuosien vajaiden indeksitarkistusten yksikköhintoja korottava vaikutus (toisaalta yksikköhintoja korotetaan, toisaalta rahoitusosuutta, mikä ilmenee valtionosuuden alentumisena). Vajaiden indeksitarkistusten vaikutus valtionosuutena on 184 milj. euroa. Koska yksikköhinnat nousevat yksityisillä ja kuntayhtymillä samoin perustein kuin kunnilla, nousevat kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjämallin johdosta prosentuaalisesti yksikköhintoja huomattavasti enemmän. Se seuraa siitä, koska kunnat vastaavat myös mainittujen koulutuksen järjestäjien kuntaosuudesta, minkä seurauksena kuntien valtionosuuden keskimääräinen kasvu jää vain mainittuun 6,2 prosenttiin. Tämä johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen ja valtion laskutettavaksi jäävien osuuksien kasvuun vuoteen 2007 verrattuna. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2007