Valtionosuudet vuonna Valtionosuus vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita
|
|
- Albert Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3/2004 kesäkuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita
2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Ilmaiset verkkojulkaisut> Kuntatiedottet >Handelsplats>Gratis e-publikationer Informationsblad Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Kuntien verotulojen kehityksestä Verotus 4 Vuoden 2005 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen (HE 92/2004 vp) Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuksen uudistaminen (HE 80/2004 vp) Sukupolvenvaihdosten verotus kevenee (HE 84/2004 vp) Määräaikainen varustamotuki (HE 94/2004 vp) Kiinteistöveron korottaminen ja veropohjan laajentaminen Lääkärien vuokraus työvoiman vuokrausta eikä arvonlisäverotonta yksityistä terveydenhuoltoa Uutta oikeuskäytäntöä Valtionosuudet vuonna Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuus vuonna Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Valtion talousarvion 2005 valmistelu 18 Valtion alustava aikataulu on seuraava Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 18 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 19 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistaminen, muuttuneet liittymismaksujen kirjaamisohjeet Liitteet: Kuntien verotulot , mrd. (liite 1) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 2) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 3) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 5) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 6) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 7) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 8) Tilauslomake (liite 9) Kuntatalouden Kuntamarkkinat ohjelmasta Kuntapalveluiden rahoitus ja verokilpailu Sivu Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulojen tilitykset supistuivat neljä prosenttia vuonna Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat veropohjan lisäys ja tuloveroprosenttien korotukset. Kunnallisveron tilityksiä pienensivät verovähennysten muutokset sekä verojen tilityksiin liittyvät ajoitustekijät. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supistui edelleen voimakkaasti. Tähän vaikuttivat sekä kuntien jako-osuuden alentuminen että ajoitustekijät. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan edelleen vähenevän. Kunnallisveron veropohja eli ansiotulot kasvavat 3,5-4 % lähinnä loppuvuoden työllisyyskehityksestä riippuen. Veropohjaa pienentävät kuitenkin verovähennysten muutokset huomattavasti. Tilitysten ajoitustekijät eivät vaikuta kunnallisverokertymiin siinä määrin kuin muutamana viime vuonna. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna arvion mukaan noin 11,7 mrd. euroa. Vuonna 2005 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan 4-5 prosenttia. Veropohja kohoaa kansantalouden palkkasumman nopeutuvan kasvun myötä. Verotulojen kehityksen kannalta uhkana on, että verovähennyksiä lisätään osana mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Hallitus on luvannut kompensoida kuntien verotulomenetykset täysimääräisesti. Vuoden 2005 kunnallisveron tilitysten kertymää arvioitaessa lähtökohtana on ollut, ettei verovähennysten mahdollisia muutoksia vuodelle 2005 ole otettu huomioon. Niin ikään kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty tämän vuoden tasolla, vaikka useat kunnat ovat ilmaisseet valmistelevansa tuloveroprosentin korottamista. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat 12 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee tänä vuonna hieman aiemmin arvioitua nopeammin. Yritysten tulokset ovat olleet odotettua parempia. Tulosten odotetaan paranevan ensi vuonna jonkin verran, mutta yhteisöjen tuloveroprosentin alentaminen vähentää yhteisöverotuloja. Epävarmuutta liittyy myös siihen, millä tavoin yritykset ja muut yhteisöt reagoivat yritysverouudistukseen. Yhteisöjen tuloveroprosentin alentaminen korvataan kunnille nostamalla jako-osuutta nykyisestä 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä, että ensi vuonna muun muassa verotusarvojen nousun myötä. Valtionosuusuudistukseen liittyen valmistellaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Kuntien verotulojen kehittyminen on edellä esitettyjen seikkojen lisäksi riippuvainen siitä, millä tavoin ennustettu kansainvälisen talouden nousu toteutuessaan vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen Suomessa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 3
4 Liitteessä 1 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon kesäkuussa päivitettyyn versioon, joka lähetetään kaikkiin kuntiin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Vuoden 2005 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verotusmenettelylain 91a :n mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Näin ollen veroprosentit tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella ja kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntaliitto lähettää veroprosenttien ilmoittamisesta myöhemmin syksyllä yleiskirjeen, jossa selvitetään tarkemmin ilmoittamismenettelyä. Yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen (HE 92/2004 vp) Yhteisö- ja pääomaverokannan muutokset Osana vuonna 2005 toteutettavaa yritys- ja pääomaverouudistusta hallitus esittää, että yhteisöverokantaa alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokantaa 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöverokannan alentamisen vaikutus, noin 100 miljoonaa euroa, kuntien verotuloihin ehdotetaan korvattavaksi kunnille siten, että kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin vuodesta 2005 lukien. Valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Tämän muutoksen johdosta yhteisöverokannan alentaminen ei pienennä kuntien yhteisöverotuottoja. Osinkoverotuksen muutokset Hallituksen esityksen mukaan osinkoverotusta uudistetaan luopumalla kokonaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Järjestelmää sovelletaan viimeisen kerran vuonna 2004 jaettaviin osinkoihin. Samalla verontilityslakiin ehdotetaan tehtäväksi yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumisesta johtuvat tekniset tarkistukset siten, että maksettavan veron käsite korvataan maksuunpannulla verolla ja säännökset, joissa viitataan yhtiöveron hyvitykseen, kumottaisiin. Lisäksi hallitus esittää, että luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus riippuisi jatkossa siitä, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä. Julkisesti noteerattuina pidettäisiin kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena ole 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
5 via yhtiöitä. Tällaiselta yhtiöltä saadusta osingosta 70 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi kuitenkin vain 57 prosenttia. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut osingot olisivat luonnolliselle henkilölle verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää euroa, osingoista 70 prosenttia olisi pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Tuottorajan ylittävältä osalta osingoista 70 prosenttia olisi ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia. Ansiotulo-osinkojen perusteella ei nykyisin myönnetä tuloverolain 105a :ssä tarkoitettua kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Esityksessä ehdotetaan, että vähennys myönnetään jatkossa myös ansiotulona verotettavan osinkotulon perusteella. Osinkoverotukseen liittyvä yhtiöveron hyvityksen poistuminen lisää kunnallisverotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotuksen muutokset kasvattaisivat henkilöosakkaiden maksaman kunnallisveron tuottoa noin 12 miljoonaa euroa. Kun listaamattomista yhtiöistä saadut ansiotulo-osingot saatetaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen piiriin, tämä vähentää verotuottoja arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Arvio osinkoverotuksen muutoksen tuottovaikutuksista on suuntaaantava. Käyttäytymismuutokset saattavat vaikuttaa erityisesti muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen. Muut yritysmuodot Elinkeinonharjoittajan (ml. maatalous) ja henkilöyhtiön verotuksessa pääomatuloosuuden kertymäprosenttia ehdotetaan hallituksen esityksessä nostettavaksi nykyisestä 18 prosentista 20 prosenttiin. Pääomatulona verotettavan yritystulo-osuuden kasvu syö pois ansiotulona verotettavaa tuloa ja vaikuttaa täten kielteisesti kuntien asemaan veronsaajina. Käytännössä tällä lienee kuitenkin pieni vaikutus yksittäisen kunnan verotuloihin. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuksen uudistaminen (HE 80/2004 vp) Itse otettujen vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten verotuksessa siirrytään ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen. Jatkossa vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut vähennetään pääomaverokannan suuruisena ja eläketulo verotetaan aikanaan pääomatulona. Vanhoihin vakuutuksiin sovelletaan vanhoja periaatteita vielä vuoden 2005 aikana maksettuihin vakuutusmaksuihin. Eläke, joka maksetaan tällaisen eläkevakuutuksen perusteella ennen lain voimaantuloa tai verovuonna 2005 tehdyistä maksuista kertyneestä säästöstä verotettaisiin ansiotulona. Lyhyen aikavälin vaikutusarvioissa on keskeistä maksujen vähentämisestä saatavan verohyödyn pieneneminen pääomatuloverotukseen siirtymisen seurauksena. Tämä lisäisi kuntien verotuloja noin 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2005, jolloin Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 5
6 hallituksen esityksen antamisajankohdan jälkeen otettujen vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten osalta siirryttäisiin pääomatuloverotukseen. Ehdotettu siirtymäaika, joka mahdollistaa vanhoista vakuutuksista maksettavien vakuutusmaksujen vähentämisen vielä vuonna 2005 lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ansiotulosta, lisäisi toisaalta vähennyskelpoisten maksujen määrää. Tämän seurauksena kuntien verotulot alenisivat vuonna ,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kuntien verotulot alenisivat näin ollen 20 miljoonalla eurolla. Vuonna 2006, jolloin vanhoja sopimuksia koskeva siirtymäaika päättyisi, kuntien verotulojen lisäykseksi arvioidaan 102 miljoonaa euroa. Pääomatuloverotukseen siirtymisestä johtuvat vaikutusarviot perustuvat nykyjärjestelmän ja ehdotuksen mukaisen järjestelmän vähennysvaiheessa tuottaman välittömän verohyödyn vertaamiseen. Huomioon ei ole otettu vaikeasti arvioitavia käyttäytymisvaikutuksia. Sukupolvenvaihdosten verotus kevenee (HE 84/2004 vp) Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi siten, että maatilojen ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotusta huojennetaan nykyistä suuremmassa määrin. Maatilaan ja muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo huojennusta laskettaessa alennetaan 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa sovellettavasta verotusarvosta. Aikaisemmin huojennuksen laskennan perusteena on täysi verotusarvo. Esitys ei vaikuta kuntien asemaan veronsaajana, koska perintö- ja lahjavero kannetaan yksin valtiolle. Määräaikainen varustamotuki (HE 94/2004 vp) Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa tarkoitettu työnantaja vapautettaisiin velvollisuudesta maksaa verohallinnolle aluksella työskentelevälle merimiehelle maksetusta palkasta toimitetut ennakonpidätykset. Kun maksuvapautettu ennakonpidätys jää tilitysvuonna kertymättä, sen vaikutus jakaantuu kaikkien veronsaajien kesken jako-osuuksien suhteessa. Maksuvapautuksen arvioidaan alentavan jaettavien ennakonpidätysten määrää vuoden 2005 helmikuusta vuoden 2006 tammikuuhun noin 25,4 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on noin 13 miljoonaa euroa. Muutoksesta kunnille aiheutuvat verotulojen menetykset korvattaisiin kunnille vuosittain valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta ohjaamalla maksuvapautettua ennakonpidätystä vastaava tuki kunnille kutakin verovuotta seuraavan vuoden tilityksissä. Kuntien maksuunpanosuhteiden mukainen määrä lisättäisiin tilitettävään kertymään verotuksen päättymiskuukaudelta marraskuussa tehtävän kuukausitilityksen yhteydessä. Kun maksuvapautettuja ennakonpidätyksiä käsitellään merityötuloa saavan verovelvollisen verotuksessa kuin ne olisi maksettu, ne sisältyvät kunkin kunnan maksuunpanosuhteisiin, jolloin kukin kunta saa sille kuuluvan osuuden oikeamääräisenä. Koska yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteena käytetään viimeksi valmistuneen verotuksen kunnallisveroa ja 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
7 asukasluvun muutosta, maksuvapautus ei vaikuta myöhempinäkään vuosina ennakkoperintävaiheessa sovellettaviin yksittäisten kuntien jako-osuuksiin. Hallituksen esittämää lakia sovellettaisiin vuosina maksettujen palkkojen perusteella toimittaviin ennakonpidätyksiin. Valtion talousarvioon otettaisiin ensimmäisen kerran määräraha vuodelle 2006 muille veronsaajille kuin valtiolle tulevan tukea vastaavan määrän rahoittamista varten. Muiden vuosien osalta meneteltäisiin vastaavasti. Kiinteistöveron korottaminen ja veropohjan laajentaminen Kiinteistövero on luonteeltaan yhteisö- ja ansiotulojen veroja vakaampi veromuoto. Kunnat ovat pääsääntöisesti vahvistaneet kiinteistöveroprosentit lähellä kiinteistöverolain mukaisia alarajoja. Hallitusohjelmassa todetaan, että osana kuntatalouden rahoituksen vahvistamista selvitetään kiinteistöverokannoissa tarvittavat muutokset ja mahdollistetaan kiinteistöveron tason korottaminen. Valtioneuvoston vuosille hyväksymän valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kiinteistöveron rajojen nostamista. Mahdollisten muutosten arvioidaan tulevan voimaan vuonna Lääkärien vuokraus työvoiman vuokrausta eikä arvonlisäverotonta yksityistä terveydenhuoltoa Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2003 antaman ratkaisun (KHO T 242) mukaisesti yksityisen harjoittama terveydenhuoltopalvelu ei ole arvonlisäverolain 34 ja 35 :ssä tarkoitettua verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa, jos työvoiman vuokrausta harjoittavalla yrityksellä ei ole yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lupaa terveydenhuoltopalvelujen myymiseen. Arvonlisäverotuksessa tällainen toiminta on verollista työvoiman vuokrausta 22 %:n verokannan mukaan. KHO:n tämän vuoden huhtikuussa antama ratkaisu (KHO T 876) koski yhtiön lääninhallitukselta pyytämää lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Yhtiön tarkoituksena oli hoitaa kuntien ja kuntayhtymien lääkäripäivystystä. Lääninhallitus oli hylännyt hakemuksen. KHO katsoi ratkaisussaan, että kyseessä olevaa työvoiman vuokraustoimintaa, jossa yhtiö ei anna palvelujaan suoraan potilaille, vaan julkisen terveydenhuollon yksikölle, ei voida pitää yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna yksityisen terveydenhuollon palveluiden antamisena väestölle, eikä yhtiötä sellaisena laissa tarkoitettuna palvelujen tuottajana, jolle voitaisiin myöntää lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. KHO:n aiemman ratkaisun mukaisesti myös terveydenhuoltolainsäädännön näkökulmasta tällainen toiminta on siis työvoiman vuokrausta. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (090) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 7
8 Uutta oikeuskäytäntöä Kiinteistöverotus KHO /826 Kiinteistöverotus - Kiinteistöveroprosentti - Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta - Yleishyödyllinen yhteisö Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta oli rekisteröity uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Se oli tuloverolain 21 :n 2 momentissa tarkoitettu uskollinen yhdyskunta. Kiinteistöverolain 13 a :ssä tarkoitettua veronhuojennusta sovelletaan asianomaisen lainkohdan mukaan vain tuloverolain 22 :n mukaisiin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Uskollinen yhdyskunta ei näin ollen voinut saada hyväkseen mainittua veronhuojennusta. Verovuosi Kiinteistöverolaki 13 a (476/1998) Tuloverolaki 21 2 mom. Tuloverolaki 22 Arvonlisäverotus KHO /832 Arvonlisävero - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Sosiaalihuolto - Verollinen myynti - Palvelun oman käyttö - Kiinteistöhallintapalvelu - Siivous Yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämän sairaalan vuodeosaston laitosapulainen osallistui potilastyöhön ja huolehti osaston siivouksesta. Siivouksesta, joka liittyi verosta vapautettuun terveyden- ja sairaanhoitopalveluun, ei ollut suoritettava kiinteistöhallintapalvelun oman käytön veroa. Henkilöt, joita hoidettiin pitkäaikaisosastoilla ja avohoitoyksikössä, olivat oikeutettuja sosiaalihuoltoon. Laitosapulaisen tehtävät, kuten siivous, kohdistuivat heidän hoitoonsa ja huolenpitoonsa. Siivouksesta, joka liittyi verosta vapautettuun sosiaalihuoltopalveluun, ei ollut suoritettava kiinteistöhallintapalvelun oman käytön veroa. Arvonlisäverolaki 34, 37 ja 38 sekä 32 KHO /1368 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Ulkopuolisen hoitama henkilöstöruokala - Vastike - Luontoisetu - Ravintoedun arvo - Huomattavasti alempi vastike Kun ateriat luovutettiin verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteista vuosittain vahvistamien päätösten mukaista ravintoedun raha-arvoa alempaa vastiketta vastaan, ateriat katsottiin luovutetun käypää arvoa huomattavasti alempaa vastiketta vastaan. Yhtiö otti ateriat näin ollen omaan käyttöön ja sen tuli suorittaa veroa aterioiden välittömien ja välillisten kustannusten mukaan. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
9 ArvonlisäveroL 22 1 mom. 2 kohta KHO /1408 Arvonlisävero - Palvelun myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Lymfaterapiahoito A:lla oli oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja hänet oli merkitty sairaanhoitajana Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. A oli lisäksi hankkinut lymfaterapeutin pätevyyden erään säätiön järjestämällä lymfaterapiakoulutuksella. A:n asiakkaat tulivat lymfaterapiahoitoon joko lääkärin lähetteellä, ostopalvelusopimuksella paikallisesta keskussairaalasta tai lähikuntien terveyskeskuksista lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä. Lisäksi hänen hoidettavanaan oli avokuntoutuksessa valtion varoin olevia sotaveteraaneja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sen arvioinnissa, mitä arvonlisäverolain 35 :n 2 kohdassa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla hoidolla tarkoitettiin tilanteissa, joissa kyseinen hoitomuoto ei kuulunut ammattihenkilön normaaliin peruskoulutukseen, oli keskeistä, oliko hoidon tarve lääketieteellisesti perusteltua. Hoitoa voitiin tällöin pitää terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana ja sen antaminen edellytti terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Lymfaterapiaa voitiin näin ollen pitää terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana rajatuissa käyttötarkoituksissa ja ammattitaitoisen henkilön antamana. Sairaanhoitajan antaman lymfaterapian kohdalla hoito täytti edellä mainitut edellytykset, jos potilaat tulivat lymfaterapiaan esimerkiksi lääkärin lääketieteellisin perustein antaman määräyksen/lähetteen perusteella. Kun A antoi ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettua, hoidon saajalle lääketieteellisin perustein määrättyä, lymfaterapiahoitoa terveydenhuollon ammattihenkilönä, hoito rahoitettiin julkisin varoin ja se kuului yhteiskunnan valvonnan piiriin, A:n sairaanhoitajana harjoittama lymfaterapiatoiminta oli arvonlisäverolain 35 :ssä tarkoitettua terveyden- ja sairaanhoitopalvelua, jonka myynnistä ei lain 34 :n mukaan ollut suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 34 1 mom. ja 35 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (090) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 9
10 Valtionosuudet vuonna 2005 (Tiedotteen 2/2004 teksti päivitettynä) Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on sovittu valtionosuusjärjestelmän uudistamisen lykkäämisestä vuoteen Samalla uudistukseen sisällytetään esitys nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta luopumisesta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät nyt voimassa olevan järjestelmän mukaan. Valtionosuudet perustuvat hallitusohjelman lisäksi seuraaviin asiakirjoihin: - Valtiontalouden kehykset vuosille (Valtioneuvosto ) - Peruspalveluohjelma (Valtioneuvosto ) - Kunnallistalous vuosina (Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta ). Kuntien kirjanpitokäytännön mukaiset valtionosuudet lisääntyvät 272 milj. euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: - neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta 74 milj. euroa - 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 130 milj. euroa - muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 68 milj. euroa Vuoden 2005 valtionosuuksista on vielä niukasti tietoja. Keskimäärin valtionosuudet nousisivat noin 5,7 prosenttia. Tämä tarkoittaisi valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 52 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset valtionosuudet on arvioitu kesäkuussa 2004 käytössä olleiden tietojen pohjalta. Erityisiä uusia tehtäviä vuodelle 2005 ei ole tiedossa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta jatketaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Muutoksia on selostettu jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu , jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on sel 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
11 villä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja. Laskelma perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, joka on kuntakohtainen. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kuluvaan vuoteen verrattuna on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Kuntaliiton laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Tästä syystä laskelma poikkeaa Sisäasiainministeriön laskelmasta. Ennakkolaskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Ennakkolaskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 2,8 %) - yhteisöveron määrä euroa (-11,9 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 4,9 %) Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 315,40 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,33 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehä Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/
12 lytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/asukas, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa asukasta kohti. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia. Kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon, koska mm. syrjäisyysperusteita ei ole vahvistettu. Liitostilanteisiin riittävän arvion saa yhdistämällä erillisten kuntien valtionosuuden. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 217 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti 42 euroa. Tällöin on otettu huomioon neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 151 milj. euroa - terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa - sosiaalihanke 35 milj. euroa - muut lisäykset 7 milj. euroa - vähennykset - 51 milj. euroa Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuden lisäys on 66 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaiset valtionosuudet on laskettu Kuntaliitossa tehtyjen arvioiden perusteella. Laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internetsivulta osoitteesta kunnat net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Arvioita tehtäessä on käytetty hyväksi vuosiksi hyväksytyn kehyspäätöksen ja peruspalveluohjelman tietoja. Tällöin vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,2 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista noin 33 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty vuonna 2005 aloitettavia uusia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
13 Valtionosuusprosentin korotuksena on otettu huomioon: kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen takia noin 110 milj. euroa. korotusvaikutukseksi arvioitu 1,2 % -yksikköä. osa vaikutuksista on lisätty ikäryhmittäisiin perusteisiin. Vuoden 2005 valtionosuuslisäyksinä, uusien tehtävien osuutena ja velvoitteina ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa on otettu huomioon: kustannustenjaon tarkistuksena vuoden 2005 osuutena noin 73 milj. euroa ikäryhmien laskennallisten kustannusten suhteessa (290 milj. euron tarkistuksen oletettu toteutuvan tasajakona neljälle vuodelle; vuosien puolikkaat indeksitarkistukset on leikattu ensin kustannuspohjista). indeksitarkistuksena ikäryhmien laskennallisiin perusteisiin noin 83 milj. euroa. osittaisen hoitorahan korotuksena ja laajennuksena toteutetun lainmuutoksen perusteella 5 milj. euroa (vuodelle 2005 vaikutus kokovuotiseksi voimaan tulevasta muutoksesta). muiden tehtävien osalta lisäysarviona noin 60 milj. euroa. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu noin euroa/asukas, jota erikseen korottava osuus on 42 euroa asukasta kohti. Korottavaan osuuteen tullee sisältymään valtionosuusvähennys 51 milj. euroa liikenne- ja tapaturmavakuutusten ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta sekä muut lisäykset voimassa olevan lain mukaan. Kuntakohtaisten arviolaskelmien (Kuntaliitto ) mukaiset laskennalliset kustannukset yhteensä ovat noin 11,591 mrd. euroa, josta valtionosuus on valtionosuusprosentilla 33 laskettuna 3,825 mrd. euroa. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden korotukset huomioon otettuna valtionosuudeksi jää 3,610 mrd. euroa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin ovat vuoden 2004 valtionosuuspäätösten mukaiset. Väestömäärä ja työttömyysperusteet on tarkistettu vuoden 2005 valtionosuuslaskelmissa käytettävien perusteiden mukaisiksi. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia arvioita ikäryhmittäisistä ja muista laskennallisista perusteista seuraavasti: Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v v v v vuotiaat 4 290, , vuotiaat 307, , vuotiaat 571, , vuotiaat 3 492, , yli 85 -vuotiaat 9 757, , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/
14 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): v v Työttömyyden mukainen euromäärä 391, Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35,72 37 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264, Kunnan rahoitusosuus ( /asukas): Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461, Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29,92 42 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491, Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,6 % 11,4 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 31,82 % 33 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntakohtaiset laskelmat ovat arvioituja ennakkotietoja, jotka muuttuvat työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimien laskemisen jälkeen ja muiden mahdollisten muutosten takia. Kuntakohtaiset tiedot tarkistetaan jälkeen, kun valtion talousarvioesitys on annettu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät noin 73 miljoonaa euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Tällöin on laskettu mukaan neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 50 milj. euroa - aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 25 milj. euroa - esiopetuksen kuljetuksen valtionosuus 5 milj. euroa - muut lisäykset 10 milj. euroa - vähennykset (mm. oppilasmäärien vähentyminen) - 17 milj. euroa Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät nettomääräisesti noin 41 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
15 Koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetuksen kuljetusetuus laajenee kokovuotiseksi, joten valtionosuus lisääntyy näiden toimintojen osalta. Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyisellä tavalla. Vuodelle 2005 tehdään ns. kaksivuotistarkistus vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella. Yksikköhintoihin vaikuttanee mahdollinen kustannustenjaon tarkistuksen jakaminen neljälle vuodelle ja vuosien puolikkaiden indeksitarkistusten vaikutusten leikkaaminen kustannuspohjista. Kustannustenjaon koko tarkistus olisi noin neljä miljoonaa euroa. Esimerkiksi perusopetuksen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuoden 2003 kustannuspohjasta, jossa otetaan huomioon kustannustenjaon jaksotus (perusopetuksen kaavat muuttuvat). Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen on tehtävä vuoden 2004 perusteiden nojalla. Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä ja rahoitusosuuden vahvistamista voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2004 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2005 rahoitusosuudesta: Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2004 koskevilla perusteilla vuoden 2005 yksikköhinnan pohjaksi kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2004 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2005 arvion saamiseksi tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Perusopetuksen ja lukion vuoden 2004 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 2, 3 ja 4. Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinta-arviot saa lisäämällä nykyiseen asutusrakenteen mukaiseen yksikköhintaan 2,3 prosenttia. Nykyiset hinnat ovat ohessa liitteessä 5. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhintoja koskevat arviot voi tehdä ottamalla huomioon 2,3 prosentin indeksitarkistuksen ja mainituissa tehtävissä tapahtuvat muutokset oppilasmäärämuutosten lisäksi. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/
16 Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset (vuosi 2003 on uusi kustannuspohjavuosi). Arvioitu rahoitusosuus muodostuu seuraavaksi: Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (arvio) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun säästö 115, ,812 Yhteensä ( /asukas) 592, ,348 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 614,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 3,7 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteessä 6. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2005 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, arvio rahoitusosuudesta 614 euroa on lisätty taulukkoon, muut euromäärät ovat vuoden 2004 lukuja). Indeksikorotusta ei tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
17 Valtionosuus vuonna 2004 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan lukien. Kunnat, jotka ovat ilmoittaneet aloittavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan, saavat siihen myös valtionosuuden 1.8. lukien ilmoittamiensa oppilasmäärien perusteella. Opetusministeriö on kuntien omien ilmoitusten perusteella tehnyt valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset päätökset ohjaustunneista ja valtionosuuksista Päätöksiin sisältyy oikaisuvaatimusosoitus, jonka mukaan mahdollista oikaisua olisi haettava kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan oppilasmäärätiedot kysytään tilanteen mukaan. Tarkoituksena on ollut, ettei ennakkoilmoituksen mukaisia oppilasmääriä muuteta eikä valtionosuuden määrää muuteta. Muutos otettaisiin huomioon vain vuoden 2005 aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli, että kuntien ohjaustunnit vahvistetaan valtion talousarvion rajoissa, jolloin päätös olisi lopullinen. Yleensä ryhmiin on mahdollista sijoittaa yksittäisiä oppilaita ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Järjestelmää ei ole tarkoitettu oppilaskohtaiseksi. Kunnista on tiedusteltu, miten menetellään, jos ennakkoarvio oppilasmääristä poikkeaa todellisesta määrästä ja tarkistetaanko valtionosuutta mahdollisesti oppilasmäärän mukaan. Lainsäädäntö ei anna aivan selkeää vastausta. Opetusministeriöstä ja opetushallituksesta saadun tiedon mukaan valtionosuutta mahdollisesti tarkistettaisiin vain, jos laskentapäivän oppilasmäärän muutos on huomattava ja selvästi virheellinen (kirjoitusvirhe tai muu virhe esim. niin, että jokin ryhmä, joka on pitänyt ilmoittaa, on jäänyt ilmoittamatta). Pieniä muutoksia ei kuitenkaan otettaisi huomioon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnan on ratkaistava, haluaako se tässä yhteydessä käyttää oikaisuvaatimusmenettelyä. Oikaisuvaatimuksen tekemiseen voi olla aihetta, jos kunta pitää muutosta olennaisena ja/tai virheellisenä verrattuna aiemmin tekemäänsä ennakkoilmoitukseen. Tällöin on otettava huomioon, että oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika menee umpeen jo ennen syyskuun laskentapäivää. Lisätiedot Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/
18 Valtion talousarvion 2005 valmistelu Valtion alustava aikataulu on seuraava Ministeriöiden ehdotukset valtiovarainministeriölle mennessä Valtiovarainministeriön budjettiosasto käsittelee ehdotuksia Valtiovarainministeriö käsittelee esityksiä Valtiovarainministeriön kanta Valtiovarainministeriö neuvottelee ministeriöiden kanssa Budjettiriihi (tarvittaessa myös 20.8.) Valtion budjettiesitys julkinen Budjettiesitykseen liittyviä ja kevään aikana annettavia hallituksen esityksiä käsiteltiin kuntapuolen ja valtion välillä Kunnallishallinnon ja talouden neuvottelukunnan kokouksessa Samassa tilaisuudessa on käsitelty peruspalveluohjelmaa sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Tässä vaiheessa ei ole kovin perusteellista tietoa ministeriöiden tai valtiovarainministeriön esityksistä. Tulevia budjettiesityksiä voi osin hahmotella peruspalveluohjelman valmistelussa saatujen tietojen perusteella, sekä jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella. Kehyspäätökset ja peruspalveluohjelmatyön linjaukset tietysti vaikuttavat tuleviin budjettiesitysten sisältöön. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntatalouden yksikössä ylläpidettävää kuntien talouden tunnuslukuaikasarjaa päivitetään kesä-/heinäkuussa Tilastokeskuksen keräämillä vuoden 2003 tilinpäätöstiedoilla. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan maakunta ja/tai kokoluokka korvata vertailukunnalla. Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot, käyttötalouden valtionosuudet (tilinpäätösten mukaan ja muokatut), vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, investointien omahankintamenot, kassan riittävyyden, kassavarat, lainakannan, konsernin lainakannan, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, ra 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
19 hoitusvarallisuuden sekä taseen mukaisen yli- tai alijäämän. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 7. Palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tässä vaiheessa tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Vuoden 2003 tiedot saadaan marraskuussa, kun Tilastokeskus julkistaa tehtäväkohtaisia menoja kuvaavat tiedot. Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä (pl. liiketoiminta), sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, opetus- ja kulttuuritoimi, omat peruskoulut, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä palo- ja pelastustoimi. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 8. Tiedostoja voi tilata sähköpostilla osoitteella Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Yhden sovelluksen hinta on kunnille alv. Kunnille, jotka tilaavat molemmat sovellukset hinta on alv. Hintoihin sisältyvät myös vuoden 2004 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Verovuoden 2002 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 45 euroa + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 100 euroa + arvonlisävero/kunta. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuosilta Tiedot on tallennettu Excel-tiedostona 3,5" HD-disketille. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) tai sähköpostilla osoitteella: maija.ylonen@kuntaliitto.fi. Tilauslomake on liitteenä 9. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/
20 Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistaminen, muuttuneet liittymismaksujen kirjaamisohjeet Kuntajaosto on kokouksessaan päättänyt tarkistuksista yleisohjeisiin lausunnon 65/2004 aiheuttamien liittymismaksujen muuttuneiden kirjaamisohjeiden osalta. Eniten tarkistuksia on liikelaitos- ja taseyleisohjeissa. Tarkistetut yleisohjeet tulevat internetiin sitä mukaa kuin teknisesti saadaan muutettua. Kunkin yleisohjeen sisällysluettelosivun alussa on merkintä tarkistuksesta Tarkistettu ja kunkin muuttuneen kappaleen lopussa on merkintä [ ]. Yksittäisistä yleisohjeista otetaan tarkistetut painokset, jotka valmistuvat kesän aikana. Valmistumisesta tiedotetaan vielä Kuntatalouden Internet-sivuilla tarkemmin tilausten tekemiseksi. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
21 Kuntatalous 3/2004, liite 1 Kuntien verotulot , mrd. Vuosi ** 2005** Tilitykset: Kunnallisvero 11,95 11,84 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,48 1,00 Kiinteistövero 0,63 0,66 Tilitykset yhteensä 14,06 13,50 11,72 1,07 0,71 13,50 12,24 1,13 0,73 14,10 Muutos, % 0,2-4,0 0,0 4,4 ** Kuntaliiton ennuste B J. Turkkila/my
22 Kuntatalous 3/2004, Liite 2 ESIMERKKI PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUVUN MÄÄRÄYTYMISESTÄ Vuosiluokat 1-6 Oppilaita Kaava Summa - peruspisteet Vuosiluokat ) 1 015* korotuspisteet (vuosiluokkien 1-6 oppilasta kohti) Koulu A Koulu B 50 (80-50)*1,2* Koulu C 27 (80-27)*1,2* Koulu D Koulu E Koulu F 17 (80-17)*1,2*(17-2) Vuosiluokat peruspisteet Vuosiluokat * korotuspisteet (vuosiluokkien 7-9 oppilasta kohti) Vuosiluokat ( )*0,6 x ERITYISOPETUS (korotuspisteet) Erityiskoulu (EMU) (23) 1) 23* Erityiskoulu (EHA) (16) 1) 16* Yleisopetukseen integroitu - koulu F (EMU) (2) 2* Oppilaita yhteensä Summa yhteensä Kunnan tunnusluku : ,8 1) Erityiskoulujen oppilaat laskettu tässä vuosiluokille 1-6, jolloin peruspisteet 80 oppilasta kohti.
23 Kuntatalous, 3/2004, Liite 3 PERUSOPETUKSEN VUODEN 2004 YKSIKKÖHINNAN LASKENTAPERUSTEET Tunnuslukuosa (Paino 40 %): Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Perusluku Pienen koulun korotus (80 - opp.lkm) x 1,2 (180 - opp.lkm) x 0,6 - korotus enintään - 60 Erityisoppilaan korotus erityisoppilaista ei pienen koulun korotusta (koulun oppilaana koulun kokoa määrättäessä, mutta ei kertojaoppilasmäärässä. - erityiskoulun osalta ei pienen koulun korotusta Asukastiheys A = 1 + (5 - asukastiheys)/100 x 6 kun asukastiheys = < 5 asukasta/km2 Tunnuslukuosan laskentakaava: (43,141 x tunnusluku - 223,87) tai (43,141 x tunnusluku - 223,87) x A Asukastiheysosa (paino 60 %): Vakio - kerroin x asukastiheys Vakio Kerroin Muuttuja kun painotettu asukastiheys 7 581, ,240 <= ,54 55,270 <= ,70 102,700 <= ,00 19,430 <= ,10 - > 30 Tasauskerroin: 1, (vuoden 2004 kerroin) EHA1 korotus: 2 x keskimääräinen y-hinta x EHA1 oppilaat/koko oppilasmäärä EHA2 korotus: 3,5 x keskimääräinen y-hinta x EHA2 oppilaat/koko oppilasmäärä Vuoden 2004 keskimääräinen yksikköhinta 4 863,43
24 Kuntatalous 3/2004, Liite 4 LUKION VUODEN 2004 YKSIKKÖHINNAN LASKENTAPERUSTEET Tunnusluvun perusluku on 100, joka tulee kaikille kunnan lukioille, jos niiden oppilasmäärä yhteensä on 200 tai yli Tunnusluvun peruslukua korotetaan jokaista alle 200 jäävää oppilasta kohden 0,4:llä 60:een asti 2,1:llä 40:een asti Suurin korotus 106 Oppilaiden lukumäärä Kaava > = ,4 x (200 - opp.lkm) ,4 x (200 - opp.lkm) + 2,1 x (60 - opp.lkm) < Painotettu tunnusluku kaksikielisessä kunnassa - esimerkki: suomenkielisiä 166, tunnusluku 113,600 ruotsinkielisiä 193, tunnusluku 102,800 - painotettu tunnusluku: 166 x 113, x 102,800/359 = 107,794 Tasapainokerroin x Yksikköhinta x Tunnusluku : 100 Tasauskerroin: 0, (vuoden 2004 kerroin) Vuoden 2004 keskimääräinen yksikköhinta on 4 288,10
25 Kunnallistalous 3/2004, liite 5 KIRJASTON JA KANSALAISOPISTON YKSIKKÖHINNAT 1) VUOSINA 2003 JA Muutos KIRJASTO /as. /as. v (ilman alv) (ilman alv) verrattuna Keskimääräinen yksikköhinta 42,35 43,11 1,8 Asutusrakenneryhmä 1 50,82 51,74 1,8 Asutusrakenneryhmä 2 47,27 48,12 1,8 Asutusrakenneryhmä 3 41,49 42,23 1,8 Asutusrakenneryhmä 4 37,59 38,26 1,8 Asutusrakenneryhmä 5 43,68 44,46 1,8 KANSALAISOPISTO JA KESÄYLIOPISTO /tunti /tunti (ilman alv) (ilman alv) Keskimääräinen yksikköhinta 60,98 62,08 1,8 Asutusrakenneryhmä 1 55,81 56,81 1,8 Asutusrakenneryhmä 2 54,94 55,93 1,8 Asutusrakenneryhmä 3 53,98 54,95 1,8 Asutusrakenneryhmä 4 56,76 57,78 1,8 Asutusrakenneryhmä 5 68,83 70,07 1,8 ASUTUSRAKENNERYHMÄN MÄÄRÄYTYMINEN (rahoitusasetus 13 ) Asutusrakenneryhmä Asukastiheys/maaneliökilometri 1 enintään 2 2 yli 2 enintään 5 3 yli 5 enintään 15 4 yli 15 enintään yli 100 Saaristokunnat kuuluvat 1. asutusrakenneryhmään Kunnat, joissa toimii maakuntakirjasto, luetaan 5. asutusrakenneryhmään 1) Yksityisten kansalaisopistojen osuuteen lisätään arvonlisäveron osuutena 3,25 %
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95
LisätiedotHE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia
LisätiedotVeroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline
Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotHE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 191/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kirkkolain 22 luvun 8 :n sekä kirkon keskusrahastosta annetun lain 3 ja 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan verotusta koskevat kirkkolain sekä
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotAjankohtaista sivistystoimen taloudesta
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotKuntien veroennustekehikot päivitetty
Kuntien veroennustekehikot päivitetty 2.5.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maata koskeva kuntien verotulojen ennustekehikko päivitettiin 17.4.2019 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalv elut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojenennustekehikko
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotHE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
LisätiedotHE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen
LisätiedotKuntatalous 5/2004. marraskuu
Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotValtionosuuslaskelmat vuodelle 2015
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotTaloustorstai
Taloustorstai 16.8.2018 Elokuun veroennustepäivitykset Benjamin Strandberg Verohallinnon ennakkotiedot 23.7.2018: Kunnallisveron kertymät 2018 odotettua heikommat Verohallinnon ennakkotietojen 23.7.2018
LisätiedotHE 53/2009 vp. jako-osuus on 22,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,75 prosenttia yhteisöverosta.
HE 53/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotHE 149/2012 vp. tilityksiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotTalouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotValtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys
Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotHE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta
Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan
LisätiedotVerotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija
Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät
LisätiedotKuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus
Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton
LisätiedotAjankohtaiset veroasiat
Ajankohtaiset veroasiat Taloustorstai 16.11.2017 Jukka Hakola Kehityspäällikkö, verotus Ajankohtaiset veroasiat Kuntaliiton 6.11. päivitetty ennuste» Valmistunut verotus» Loppuvuoden oikaisut» Ensi vuoden
Lisätiedot4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004
4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko 1.7.-31.12.2004 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.6.2018 - ensimmäinen laskelma julkaistiin 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotVuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö
Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain
LisätiedotAjankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen
Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 123/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotHE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotPERUSTELUT. Tilitysajankohta Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta Samassa yhteydessä
HE 71/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 29 :n sekä tuloverolain 21 ja 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen
Finlands framgång skapas lokalt Valtionosuus 2018 Taloustorstai 14.6.2018 Sanna Lehtonen 2018 I lisätalousarvio 29.5.2018 Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Vuoden 2017 tilitysten kehitys Vuoden 2016 valmistuva verotus ja
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKuntatalous 6/2004. joulukuu
Kuntatalous 6/2004 joulukuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotHE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-
HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotKunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
Lisätiedot7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan
LisätiedotMuutokset päivityksessä (1/2)
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 - Päivitetty 6.11.2017 - Päivitetty 16.11.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö
LisätiedotVuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä
LisätiedotNäin käytät Kuntaliiton veroennustekehikkoa!
Näin käytät Kuntaliiton veroennustekehikkoa! 13.6.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maan veroennustekehikko https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojen-ennustekehikko
LisätiedotNurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA
Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotTalousarvioesitys 2005
6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotMuutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa
Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotVerotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp
Verotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp Verojaosto 29.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen 1 Ansiotulojen verotus Koska
LisätiedotKuntaliiton päivitetyt veroennusteet
Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Benjamin Strandberg @bestrandb 22.8.2019 Koko maan veroennustekehikko 12.8.2019 Verohallinnon ennakkotiedot valmistuvasta verovuodesta 2018 huomioitu (28.7.2019) ei
LisätiedotVerotulojen arviointi 2015 2018
ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
Lisätiedot01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).
Lisätiedot01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotValtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö
Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Ennakolliset laskelmat julkaistu 5/2017 ja päivitetty
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotHE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja tuloverolain
LisätiedotSote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten
1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien
LisätiedotYleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni
Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotKuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
Lisätiedot