YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

Transkriptio

1 YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen, myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Ennustelaitosten mukaan arviot Suomen kokonaistuotannon kehityksestä kuluvana vuonna liikkuvat kahden ja yli kolmen prosentin välillä. Valtionvarainministeriön esittämä arvio tälle vuodelle on noin kaksi prosenttia ja tulevalle vuodelle noin kolme prosenttia. Kuluttajahinnat kohoavat valtionvarainministeriön mukaan tänä vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia, sillä kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet suhteellisen vähäisiä kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Palkansaajien yleinen ansiotason kohosi viime vuonna keskimäärin neljä prosenttia. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 prosentilla ja tulevana vuonna 2,8 prosentilla, joskin ensi vuoden palkkaratkaisut ovat vielä osaksi avoinna. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi noin kaksi prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010 ja työttömyysasteen arvioidaan kohoavan jonkin verran, mutta jäävän kuitenkin alle kymmeneen prosenttiin. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna noin kahdella prosentilla. Valtionvarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen vuonna 2011 olevan hieman yli kahdeksan prosenttia. Kuntien menot vuosina Kuntien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista sekä kunta-alan ansiotason maltillisen kehityksen, että kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Kuluvana vuonna toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan noin 3,5 prosenttia, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut kuluvana vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun on sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien säästötoimenpiteet. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Kunta-alan kustannustason nousun arvioidaan peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna tänä ja ensi vuonna jäävän 2 2,5 prosenttiin. Arvioon vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sopimuskorotuksista ja yleisen hintatason kohoamisesta. Kuntien verotulot Monet kunnat korottivat vuodelle 2010 sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroprosenttejaan. Kuntien tuloveroprosenttien nousu on keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksikköä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on kuluvana vuonna 18,59. Kunnallisveropohjan ei arvioida juuri lisääntyvän vuonna 2010, vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin edelliseen vuoteen verrattu-

2 na, sillä vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Vähennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla. Vuonna 2009 kunnallisveron tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden korottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puoli prosenttia. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetken arvion mukaan kuntien yhteisöveron tilitykset ovat tänä vuonna noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 tilitysten määrän arvioidaan kasvavan noin 1,6 miljardiin euroon, joskin yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvään epävarmuuden johdosta kasvuun suhtaudutaan varauksella. Vuonna 2011 on voimassa vielä kuntien ryhmäosuuden 10 prosenttiyksikön korotus. Kiinteistöveroprosenttien nostamisen johdosta kuntien kiinteistöverotilitykset nousevat tänä vuonna arviolta noin viidenneksen. Vuonna 2011 tilitysten arvioidaan nousevan noin kaksi prosenttia. Yhteisöverojen tai kiinteistöverojen veroperusteisiin ei ole tulossa valtion toimesta muutoksia vuodelle Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta, jonka myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuudet siirtyivät VM:n hallinnonalalle. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista eristä: - yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen kustannukset - erityisen harva asutus, saaristoisuus ja saamelaisuus - valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasaus (+/-) - valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (+/-) - vähennetään elatustuen takaisinperinnän palautukset (ei ole valtionosuutta) - vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus - verotulotasaus (+/-) Yleisen osan (entinen yleinen valtionosuus) määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksikorotuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät muuttuneet uudistuksessa. Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6-15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6.710,31 euroa vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasauksella tarkoitetaan sitä, että vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset on tasattu kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä ole muuttunut. Vertailulaskelma on tehty jokaiselle kunnalle ja se otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena.

3 Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä. Tiedossa olevien kunnille maksettavien vähennysten ja lisäysten nettomäärä on 494 miljoonaa. Tästä suurimman erän, 129 miljoonaa euroa muodostaa vuodelle 2011 tuleva verovähennysten kompensointi kunnille. Nettomäärä on kasvanut noin 32 % vuoteen 2010 verrattuna. Laskennallisista peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vuodelle 2011 on 2.631,67 euroa/asukas. Lisäksi valtionosuudesta vähennetään verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta vuodelta Laskennallinen kiinteistövero on lopullinen. Näin vuoden 2011 tasaus on ennakkotieto ja lopullinen määrä saadaan, kun vuoden 2009 verotus valmistuu lokakuun lopussa. Peruspalvelujen eli yhden putken valtionosuuden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan maksetaan perusopetuksen lisärahoituksen (perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen (lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo) valtionosuus, joka maksatuksessa yhdistetään yhdenputken valtionosuuden kanssa. Ennen yhdistämistä vähennettäväksi tulee kunnan omarahoitusosuus, joka ennakkotiedon mukaan vuodelle 2011 on 353 euroa/asukas. Peruspalvelujen (yhden putken) vuoden 2011 valtionosuudet kasvavat 287 milj. euroa (vajaat 4 %). Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 325 milj. euroa (vajaat 4 %), jolloin mukana ovat myös yhden putken ulkopuoliset opetusministeriön valtionosuudet ja kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Kaikki peruspalvelu-budjetin mukaiset valtionosuudet kasvavat 410 milj. euroa (vajaat 4 %). Valtionosuuksien vuoden 2011 indeksitarkistus on 1,6 %, jossa on vuoden 2008 osalta korjausta -1.0 % -yksikköä. Indeksitarkistuksen kokonaismäärä on 152 miljoonaa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus 133 milj. euroa. Uusia valtionosuuksien lisäyksiä ei vuodelle 2011 ole tulossa lukuun ottamatta uusien verovähennysten kompensointia 129 milj. euroa. Vuoden 2010 väliaikainen 30 milj. euron valtionosuuslisäys poistuu. RAAHEN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TALOUSARVIOON JA TALOUSSUUNNITELMAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT TULOT Toimintatuotot Raahen kaupungin vuoden 2011 talousarvion laadintaan on vaikuttanut rakenteellinen muutos, sillä kaupungin sosiaalipalvelut siirtyvät henkilöstöineen lähes kokonaisuudessaan hyvinvointikuntayhtymään. Nykyinen sosiaali- ja terveystoimen talousarvio jakaantuu vuoden 2011 alusta lukien hyvinvointikuntayhtymän tulosalueeseen ja kaupungin sosiaalipalvelujen tulosalueeseen, johon jää ympäristöterveydenhuolto, eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevastuut, järjestöjen avustukset, sosiaalitoimen uusi kuntouttavan työtoiminnan työpajakokeilu ja nykyinen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan työpaikkojen järjestäminen ja toteuttaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuus sekä ELYltä tulevat kuntouttavan työtoiminnan korvaukset. Hyvinvointikuntayhtymän tulosalue sisältää kaikki muut nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Talousarvion laadinnan kannalta tämä muutos on tarkoittanut lähinnä sitä, että hyvinvointikuntayhtymän tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut budjetoidaan nettona palvelujen ostoon eli kaupungin tuloista poistuu toiminnan tulot sekä nykyiset sisäiset erät budjetoidaan ulkoisina erinä. Toinen pienempi rakenteellinen muutos on, että kaupungin hallintopalvelukeskuksen palvelutoimisto tuottaa vuoden 2011 alusta lukien myös hyvinvointikuntayhtymän palkkalaskenta- ja kirjanpitopalvelut, jonka seurauksena hyvinvointikuntayhtymästä siirtyy kuusi henkilöä kaupungin palvelukseen. Budjetoinnin kannalta tämä merkitsee sitä, että palvelutoimiston menot ja tulot lisääntyvät. Käyttötalouden toimintatuottoja on arvioitu kertyvän 22,1 milj. euroa ilman valmistusta omaan käyttöön vuonna Kuluvan vuoden talousarvion 25,4 milj. euroon verrattuna merkittävimpänä muutoksena näkyy hyvinvointikuntayhtymän nettobudjetoinnin vuoksi sosiaalitoimen

4 tulojen poistuminen, n. 4,6 milj. euroa. Tulot ovat lisääntyneet hallintolautakunnassa 0,2 milj. euroa, seutulautakunnassa 0,2 milj. euroa, liikelaitoksissa 0,6 miljoonaa euroa, nuorisolautakunnassa 0,15 milj. euroa (Satelliitti -työpajahanke) ja teknisessä lautakunnassa 0,2 milj. euroa. Verot Vuoden 2011 kunnallisverojen arvioidaan kasvavan 15,75 miljardiin euroon, mikä on noin 2,5 % kuluvaa vuotta enemmän. Raahen osalta tuloveroja arvioidaan kertyvän n. 66,5 miljoonaa, mikä on 3,3 miljoonaa (5,2 %) kuluvaa vuotta enemmän. Verotilitysten määrä kasvaisi vuoden 2009 tasolle, kun huomioidaan tuloveroprosentin 0,25 prosenttiyksikön korotus vuodelle Vuoden 2011 yhteisöveron tilitysten määrän kunnille arvioidaan kasvavan 1,6 miljardiin euroon, mikä on noin 15 % enemmän kuin kuluvan vuoden arvio. Vuoden 2011 yhteisöverotuloja arvioitaessa on Raahen osalta kuitenkin huomioitava, että kuntien jako-osuuksia laskettaessa otetaan mukaan yhteisöjen tulot vuosilta , mikä heikentää huomattavasti Raahen kertymää. Kertymän arvioidaan jäävän kuluvaa vuotta heikommaksi ja olevan 14,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet Raahen kaupungin kiinteistöveroprosentit: - Vakituiset asuinrakennukset: 0,32 (raja-arvot 0,32 0,75) - Muu kuin vakituinen asuinrakennus: 0,92 (raja-arvot 0,60 1,35) - Rakentamaton rakennuspaikka: 3,0 (raja-arvot 1,00 3,00) - Yleinen kiinteistövero (rakennus): 0,90 (raja-arvot 0,60 1,35) - Yleinen kiinteistövero (maapohja): 0,90 (raja-arvot 0,60 1,35) - Pienvoimalaitos: 0,90 (menee yleisen mukaan) (raja-arvot 0,60 1,35) Kiinteistöveron pohjana oleva kiinteistöjen verotusarvo vuonna 2010 on yhteensä euroa, mikä tuottaa em. prosenteilla 3,2 miljoonan laskennallisen kiinteistöveron, joka on huomioitu vuoden 2011 ja kiinteistöverotulona. Lopulliset jako-osuudet vuodelle 2011 kunnallisverojen ja yhteisöverojen osalta saadaan joulu-tammikuussa, jolloin verotulot tarkistetaan. Suunnitelmakauden verotulot on arvioitu maltillisesti, lähes talousarviovuoden tasolle. Valtionosuudet Vuoden 2011 valtionosuudet on laskettu kuntaliiton antamien ennakkotietojen mukaan ja näin laskennallisiksi valtionosuuksiksi on saatu euroa, johon summaan on huomioitu (-) euron verotuloihin perustuva tasaus. Verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 ennakollisilla verotiedoilla ja se vahvistuu kun vuoden 2009 lopullinen verotus valmistuu lokakuun lopussa. Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtionvarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta joulukuussa. Päätös sisältää myös verotuloihin perustuvan tasauksen sekä muut tällä hetkellä ennakkotietona esitetyt erät. MENOT Toimintakulut ovat yhteensä 127,6 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvion menot ovat 129,3 milj. euroa. Suurin menojen muutos, -2,6 milj. euroa johtuu lähinnä hyvinvointikuntayhtymän nettobudjetoinnista. Suurimmat menojen lisäykset; seutulautakunta 0,2 milj. euroa, liikelaitokset 0,1 milj. euroa ja nuorisolautakunta (Satelliitti- työpajahanke) 0,16 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2011 on 105,1 milj. euroa, kun se vuoden 2010 talousarviossa on 103,5 milj. euroa. Investointimenot ovat 6,99 milj. euroa ja tulot 2 milj. euroa, ja nettoinvestoinnit 4,99 milj. euroa.

5 MAKSUVALMIUS Arvion mukaan vuoden 2010 tilinpäätöksen lainamäärä tulee olemaan n. 109 milj. euroa ja vuoden 2011 talousarvion mukaan lainamäärä kasvaa n. 110 milj. euroon. Vuonna 2010 on maksuvalmiutta ylläpidetty lyhytaikaisella lainalla. Lyhytaikaisen lainan keskikorko oli elokuun lopussa 0,47 %, kun pitkäaikaisten lainojen keskikorko vastaavana ajankohtana oli 1,9 % ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta. TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Kaupunginhallituksen on hyväksyttävä toimielimen sisällä tehtävät muutokset tulosalueelta toiselle. Lautakunta hyväksyy tulosyksiköstä toiseen tehtävät muutokset. Tuloslaskelman rahoitusosassa sitovia eriä ovat rahoituskulujen ja tuottojen erotus, netto. Investointiosan hankkeen menojen ja tulojen erotus, netto, on sitova valtuustoon nähden. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen muutos eli lainojen ottamisen ja takaisinmaksun netto sekä antolainojen lisäys. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kk:n euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä lautakuntien vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston hyväksymiä ohjeita ja sataman osalta kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa.