Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008"

Transkriptio

1 4/2008 joulukuu Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2009 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnan, kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen kaudelle Perus- ja viivästyskorko Yhtenäinen euromaksualue SEPA Selvitys kuntien sähköisestä laskutuksesta

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1120 kpl Upplaga 1120 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Verovuoden 2007 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2008 ja 2009 Yksittäisten kuntien verovuoden 2009 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Vuoden 2009 luontoisetuarvot Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2008 Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2009 Henkilöstöruokailun arvonlisäverotuksesta Lasten yksityisen hoidon ja yksityisen hoidon kuntalisän laskennallinen palautus Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 :n muuttamisesta (HE 176/2008) Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna Laskennalliset valtionosuudet ja niiden lisäykset Siirtymätasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleisen valtionosuuden perusosa ja vähennykset Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät ja niiden perusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset (ilman tasauseriä) Valtionosuuden määräytymisperusteet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yksikköhinnat Rahoitusosuudet 2008 ja 2009 Valtionosuus Perusteiden vahvistaminen ja niistä päättäminen Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut KuEL-maksu VaEL-maksu Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 21 Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista Lausunto 84. Samanlajisten osakkeiden vaihto kuntien kesken osakkeiden arvonkorottamisen ja myyntivoiton tuloutuksen tarkoituksessa Lausunto 85. Saman yhtiön osakkeiden vaihtokauppa kahden kunnan kesken Lausunto 86. Kunnan kirjanpidon valvonnasta Kunnan, kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen kaudelle Perus- ja viivästyskorko Yhtenäinen euromaksualue SEPA 25 Selvitys kuntien sähköisestä laskutuksesta 26 Kuntatalous tiedotteen tilaukset vuodelle Liitteet: Opetustoimen rahoitusosuus 2009 (ZE6OC09) (liite 1) Valtionosuus vuonna 2009 (VOS6SL) (liite 2) Valtionosuus/Rahoitussovellus 2009 Opetus- ja kulttuuritoimi ZE6OC09 (liite 3) VaEL eläkemaksu v (liite 4) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 5) Lausunto 84 Samanlajisten osakkeiden vaihto kuntien kesken osakkeiden arvonkorottamisen ja myyntivoiton tuloutuksen tarkastuksessa (liite 6) Lausunto 85 Saman yhtiön osakkeiden vaihtokauppa kahden kunnan kesken (liite 7) Lausunto 86 Kunnan kirjanpidon valvonnasta (liite 8) Kuntatalous monen muuttajan summa 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

3 Verotus Verotilitykset Verovuoden 2007 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2007 verotus valmistui lokakuun lopussa Kunnille on toimitettu valmistuneet tiedot verotuksesta. Ne on myös julkaistu Verohallinnon internetsivuilla kohdassa Veronsaajien palvelut. Taulukossa on esitetty kunnallisverotietojen lisäksi kuntien yhteisövero-osuudet. Ansio- ja pääomatuloista maksetaan veroja yhteensä milj. euroa, kunnallisveron osuus tästä on 56,65 % eli milj. euroa. Koska vuoden 2007 viimeiseksi käytetty jako-osuus oli 56,74 % kunnilta peritään kertymäosuuden ja tilitetyn määrän erotuksena oikaisuna 24,6 milj. euroa. Kunnallisveron ennakonpalautusosuus on 1 107,5 milj. euroa. Maksuunpanotilitys on tehty marraskuun tilityksen yhteydessä. Kunnallisveron jäännösvero-osuus on 650,8 milj. euroa, josta pääosan kunnat saavat vuonna 2009 tammi- ja maaliskuun tilityksissä. Kunnallisveron määrä kasvoi 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron osuus on noin milj. euroa ja muutosta edelliseen vuoteen on 19,1 prosenttia. Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2008 ja 2009 Verovuoden 2008 jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa. Kunnallisveron osuus nousee 57,11 prosentista 57,97 prosenttiin. Muutos johtuu pääosin siitä, että pääomatulot ovat olleet arvioitua alhaisemmat, mikä laskee valtion osuutta ja kasvattaa kuntien osuutta noin 200 miljoonaa euroa. Muutos toteutetaan joulukuun tilityksessä. Samalla tarkistetaan kuntakohtaisia verovuoden 2008 ennakkoperinnän jakoosuuksia verovuoden 2007 lopullisten verotustietojen perusteella. Verohallinto on verkkosivuillaan julkaissut ennakkotietoja jako-osuuksista. Verovuoden 2009 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa Yksittäisten kuntien verovuoden 2009 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden 2009 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2006 ja 2007 tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2007 verotus päättyi , joten nyt molempien laskennassa käytettävien vuosien verotustiedot ovat saatavilla. Myös vastaavien vuosien yritys- ja toimipaikkatiedot ovat käytettävissä laskennassa. Verovuoden 2009 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2008 jako-osuuksia. Verovuoden 2009 lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan vuoden vaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 3

4 Vuoden 2009 luontoisetuarvot Vuoden 2009 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton uushankintahintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun suositushintaa vähennettynä eurolla. Käyttökustannusten kiinteän euromäärän sijaan voidaan käyttää kilometrikohtaista arvoa. Tällöin autoedun arvo koostuu uushankintahinnasta lasketusta prosenttiosuudesta ja vuoden aikana ajettujen kilometrien määrän mukaisesta arvosta. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajettujen kilometrien määrästä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen johtaa pienempään autoedun luontoisetuarvoon kun vuotuisten kilometrien määrä on alle kilometriä. Autoedun arvot ovat vuonna 2009: vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % tai 1,4 % + 19 snt/km 1,4 % tai 1,4 % + 7 snt/km (v ) ikäryhmä B 1,2 % tai 1,2 % + 20 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 8 snt/km (v ) ikäryhmä C 0,9 % tai 0,9 % + 21 snt/km 0,9 % tai 0,9 % + 9 snt/km (ennen vuotta 2004) Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot muuttuvat koko maassa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro/kk 137,00 + 8,80 neliömetriltä 129,00 + 6,90 neliömetriltä 135,00 + 7,60 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro/kk 93,00 + 5,00 neliömetriltä 93,00 + 5,90 neliömetriltä 100,00 + 6,80 neliömetriltä 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

5 Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2009 pidetään 4,13 ateriaa kohden (3,90 vuonna 2008). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,30 ateriaa kohden (3,12 vuonna 2008). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,50 euroa vuonna 2009 aterialta (5,20 vuonna 2008) kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aineja palkkakustannukset eivät ylitä 9,20 euroa aterialta (8,70 vuonna 2008). Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2008 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2008 on annettava pääsääntöisesti viimeistään mennessä. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan tulee hakea lykkäystä, jos sitä ei voida antaa säädetyssä ajassa. Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä kotikunnan veroviraston yritysverotoimistoon, Uudellamaalla kuitenkin veroviraston Maksuvalvontayksikköön, viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vuosi-ilmoitus tulee antaa veroviraston myöntämään lykkäyspäivään mennessä. Sähköinen ilmoittaminen (Tyvi- tai Verohallinnon Ilmoitin-palvelu) on nopein ja vaivattomin tapa tietojen ilmoittamiseen. Verohallituksen päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta on säädetty, että työnantajan on annettava tiedot sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 40 työntekijää. Tämä koskee myös kuntatyönantajaa. Verovirasto voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos tiedot annetaan muulla tavalla kuin Verohallitus on määrännyt. Verohallinnon sähköiset palvelut löytyvät osoitteesta Lisätietoa palveluista saa myös Verohallinnon palvelunumerosta Vuosi-ilmoituksia voi antaa vielä toistaiseksi myös tietovälineillä, kuten levykkeillä ja CD-rom levyillä. Tietovälineet lähetetään osoitteeseen: Verohallitus/Tuotantokeskus, PL 265, Jyväskylä. Vuosi-ilmoitustiedot voidaan antaa myös vuoden 2008 vuosi-ilmoituslomakkeilla jos vuosi-ilmoitus koskee alle 40 työntekijää. Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet löytyvät osoitteessa kohdasta Vuosi-ilmoituslomakkeet. Vuosi-ilmoitustietoja ei saa lähettää vanhoilla lomakkeilla eikä atk-tulosteilla. Verohallinto lukee optisesti lomakkeilla saapuvat vuosi-ilmoitukset. Optisen luvun onnistumiseksi on erityisen tärkeää, että numerot ja muut tiedot merkitään selkeästi ja oikeisiin kohtiin lomakkeissa olevien ohjeiden mukaisesti. Paperilomakkeet suositellaan täytettävän ennen niiden tulostamista. Optinen luku ei onnistu valokopioina lähetetyistä lomakkeista. Optisesti luettavat lomakkeet on toimitettava osoitteeseen: Vuosi-ilmoitusten optinen lukupalvelu PL 300, VERO. Lisätietoja vuosiilmoittamisesta saa Verohallinnon palvelunumeroista: Työnantajan vuosiilmoitusneuvonta tai Muu vuosi-ilmoitusneuvonta Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2009 Verohallintoon tapahtuvaan sähköiseen asiointiin vaaditaan Katso-tunniste. Katsotunniste on yritysasiakkaiden (myös kuntien ja kuntayhtymien) tunnistautumiseen tarkoitettu tunniste. Lisätietoa Katso-tunnisteesta löytyy osoitteesta Verohallinto on ottanut käyttöön uuden, maksuttoman Ilmoitin-ilmoittamispalvelun. Palvelua voi käyttää taloushallinto-ohjelmissa muodostettujen ilmoitustiedostojen Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 5

6 tarkistamiseen ja siirtämiseen Verohallintoon. Lisätietoa Ilmoitinilmoittamispalvelusta löytyy osoitteesta Arvonlisäverotus Henkilöstöruokailun arvonlisäverotuksesta Verohallinto on antanut ohjeen (Dnro 1881/40/2008) henkilöstöruokailun arvonlisäverotuksesta. Ohjeessa käsitellään mm. henkilöstöruokailun oman käytön verotusta. Arvonlisäverolain palvelujen oman käytön verotusta koskevaa 22 :ää muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että omana käyttönä verotetaan ainoastaan palvelujen ilmaisluovutukset. Aiemmin voimassa olleen säännöksen mukaan oman käytön veroa oli suoritettava myös silloin, kun palvelu luovutettiin käypää arvoa huomattavasti alempaa vastiketta vastaan. Oman käytön veroa suoritetaan niissä tilanteissa, joissa työnantaja luovuttaa omassa ruokalassaan valmistettuja tai ulkopuoliselta ravintolalta ostettuja aterioita työntekijöille ilmaiseksi. Palkansaajan tuloverotuksessa on tällöin kysymys luontoisedusta, joka on palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Arvonlisäverolain 74 :n mukaan ostetun ateriapalvelun veron peruste on veroton ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta. Itse suoritetun ateriapalvelun veron peruste on palvelun suorittamisesta aiheutuneiden välittömien ja välillisten kustannusten määrä. Verovelvollinen voi halutessaan käyttää välillisten kustannusten määränä 22 prosenttia välittömistä kustannuksista. Aterioiden myynti työntekijöille Oman käytön verotuksen muutoksen jälkeen sitä, onko työnantajan suoritettava arvonlisäveroa työntekijöilleen myymistä aterioista, arvioidaan arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan. Myynnistä suoritettavan veron peruste on vastike ilman veron osuutta. Vastike on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki hinnanlisät (AVL 73 ). Työntekijöille myydyn aterian veron peruste voidaan kuitenkin korottaa tämän vuoden alusta voimaan tulleiden arvonlisäverolain alivastikkeellisia luovutuksia koskevien 73 c 73 e :n mukaan käypään markkina-arvoon, jos vastike ilman veron osuutta on huomattavasti käypää markkina-arvoa alempi. Alivastikkeellisia luovutuksia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 110/2007) todetaan, että veron perusteen korottamista koskevaa säännöstä ei sovelleta jos ateriasta perittävä vastike ei alita tuloverotuksessa vahvistettua ravintoedun raha-arvoa. Verohallinnon käsityksen mukaan, jos ateriasta peritään tuloverotuksessa vahvistettua arvonlisäverollista ravintoedun raha-arvoa alempi vastike, lain 73 e :n mukaan määräytyvänä käypänä markkina-arvona voidaan pitää ravintoedun raha-arvoa. Lasten yksityisen hoidon ja yksityisen hoidon kuntalisän laskennallinen palautus Kuntatalous -tiedotteessa 3/2008 kerrottiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta T2227, joka koskee kunnan oikeutta laskennalliseen palautukseen Kansaneläkelaitoksen kautta maksetusta lasten yksityisen hoidon tuesta. Kunnilla on aiemmasta Verohallinnon tulkinnasta poiketen oikeus arvonlisäveron laskennalliseen palautukseen myös silloin, kun lasten yksityisen hoidon palveluiden tuottajille myönnetty tuki maksetaan Kelan kautta. Tuen saajan tulee olla rekisteröity sosiaalipalvelujen tuottaja, suoraan perheille maksetuista tuista ei ole oikeutta laskennalliseen palautukseen. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

7 Kunnilla on mahdollisuus hakea laskennallista palautusta näiden tukien osalta takautuvasti kolmelta viime vuodelta eli vuosilta Vuoden 2005 hakemus tulee toimittaa verovirastoon kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä. Hakemus on vapaamuotoinen kirjallinen hakemus. Asian käsittelyn helpottamiseksi hakemuksessa on syytä viitata korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. Tuloverotus Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 :n muuttamisesta (HE 176/2008) Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että siirtokelpoiset liittymismaksut olisivat jatkossa saajalle veronalaista tuloa. Eduskunta on hyväksynyt esityksen Elinkeinoverolain 4 :n mukaan veronalaisia tuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Tulon veronalaisuuden kannalta ratkaisevaa on rajanveto pääomansuorituksiin. Tulo on luonteeltaan lopullinen vastikkeenomainen suoritus, kun taas pääomansijoitukseen liittyy palautusvelvollisuus ilman välitöntä vastasuoritusta. Siirtokelpoiset, mutta ei-palautettavat liittymismaksut ovat saajan kannalta lopullista tuloa ja korvausta maksun suorittajan liittymisestä jakeluverkkoon. Tällaisilla liittymismaksuilla on yleensä selvä kytkentä liittymisen aiheuttamiin kustannuksiin ja ne ovat vastikkeen luonteisia eriä. Liittyjän kannalta mainituissa liittymismaksuissa on puolestaan kyse asiakassuhteeseen perustuvasta suorituksesta eikä omistussuhteeseen liittyvästä pääomasuorituksesta. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, joilla saadut edut suorittajalla on oikeus siirtää kolmannelle henkilölle, olisivat saajalle veronalaista tuloa. Vastaavasti edellä mainitut liittymismaksut ehdotetaan säädettäväksi maksun suorittajan verotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi. Maksun suorittajan verotuksessa menon jaksottamiseen sovellettaisiin elinkeinoverolain yleisiä periaatteita. Muutos yhdenmukaistaisi liittymismaksujen kohtelun kirjanpidossa ja arvonlisäverotuksessa omaksutun kannan kanssa sekä pienentäisi kohtelun eroavaisuutta IFRS-standardien mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä. Palautuskelpoiset liittymismaksut olisivat edelleen saajan verovapaata tuloa ja maksajan vähennyskelvotonta menoa. Uutta säännöstä sovellettaisiin lainmuutoksen voimaantulon jälkeen perittyihin liittymismaksuihin. Lakimuutoksella on vaikutusta sellaisiin kuntien omistamiin osakeyhtiöihin ja mahdollisesti kuntayhtymiin, joilla on siirtokelpoisia liittymismaksuja. Suurin osa liittymismaksuista on kuitenkin ainakin kunnissa palautuskelpoisia ja ne ovat jatkossakin saajan verovapaata tuloa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 7

8 Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2009 Laskennalliset valtionosuudet ja niiden lisäykset Valtion talousarvioesitys vuodelle 2009 annettiin ja sen täydennys Täydennyksessä kuntien valtionosuuksiin ei tehty merkittäviä muutoksia. Yleissivistävien oppilaitosten (peruskoulujen) perustamishankkeiden toteuttamista nopeutetaan lisäämällä hankkeiden myöntämisvaltuutta 30 milj. euroa esim. homekouluja varten. Määräraha vuodelle 2009 ei lisäänny. Kustannusperusteiseen perustoimeentulotuen valtionosuuksiin lisätään 20 milj. euroa. Tämä valtionosuus ei sisälly laskennallisiin valtionosuuksiin. Valtionosuuksiin tehtävän indeksitarkistuksen määräksi on esitetty 3,9 prosenttia, johon sisältyy 75 % vuoden 2007 tason 1,0 prosenttiyksikön korjauksesta. Vuoden 2009 arvioitu kustannustason muutos ilman korjausta on siten 3,2 prosenttia. Valtionosuuksia korottava vaikutus on yhteensä 333 milj. euroa, josta kuntien osuus on 303 milj. euroa. Indeksikorotusta sisältyy laskennallisiin valtionosuuksiin seuraavat määrät: - VM 5 milj. euroa - OPM 130 milj. euroa, josta kuntien osuus 100 milj. euroa - STM 199 milj. euroa. Laskennallisten valtionosuuksien määrät ilman tasauksia ovat seuraavat: - yleinen valtionosuus 160,7 milj. (vähennys 13,6 milj. ) - sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus milj. (lisäys 530 milj. ) - opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (lisäys 136 milj. peruspalvelubudjetin mukaan) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin sisältyy kuntayhtymien yksikköhintarahoitusta milj. (peruspalvelubudjetin mukaan). Kunnan asukaskohtaiset rahoitusosuudet ovat vuonna 2009: - sosiaali- ja terveydenhuolto 1994,30 euroa/asukas (nousu 1,05 %) - opetus- ja kulttuuritoimen ennakkorahoitusosuus 799,30 euroa/asukas (nousu 3,4 %). Siirtymätasaus Vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus päättyi vuonna Näin ollen vuonna 2009 kaikki kunnat saavat tuolloin toteutetun uudistuksen mukaiset valtionosuudet. Siirtymätasauksen valtionosuusvaikutukset löytyvät tarvittaessa Kuntaliiton internet-sivun taulukosta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2009 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2007 valmistuneen verotuksen perusteella. Verohallituksesta on saatu valmistuneen verotuksen tiedot, joiden perusteella on laskettu ennakkotieto kuntakohtaisen tasauksen määrästä (Verohallitus ). Ennakkotieto on lopullinen, ellei ennen varsinaisen päätöksen tekemistä ilmene tarvetta muuttaa maksuunpanotilastoa. Päätös tehdään joulukuun loppuun mennessä. Vuoden 2009 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (merkintä lihavoituna). Lisäksi osakuntaliitosten asukaslukumuutokset on otettu huomioon seuraavilla perusteilla: 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

9 - Enonkoski: 1 asukas Savonlinnaan - Hattula: 33 asukasta Hämeenlinnaan - Sipoo: 2042 asukasta Helsinkiin - Vantaa: 20 asukasta Helsinkiin. Osakuntaliitosten asukaslukuvaikutus on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa. Asukastietoina on vuoden vaihteen 2007/2008 asukastiedot, jotka ovat samat kuin valtionosuuksien laskennassa (He 110/2008). Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen voimassa olevat muut laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (VM/Kuntaosasto ) laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta, laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 7,6 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 19,2 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 8,0 %). Keskimääräinen tuloveroprosentti Vuodenvaihteen 2006/2007 asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,46 % (Manner-Suomi) Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,87 % voimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) yleishyödylliset yhteisöt 0,41 % rakentamaton rakennuspaikka 2,03 % Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti Laskennallinen verotulo 3 155,55 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 898,69 euroa/asukas Lain mukaan voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten keskimääräisenä kiinteistöveroprosenttina tasausta laskettaessa käytetään yleistä keskimääräistä kiinteistöveroprosenttia (asetus 1203/ a ). Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasausvähennykset ovat 4,2 milj. euroa tasauslisiä suuremmat. Tasausta maksaa 57 kuntaa ja tasausta saa 275 kuntaa. Vuonna 2008 tasauksessa tasauslisät olivat 21,7 milj. euroa suuremmat. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 9

10 Päätöksen tekee valtiovarainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksatuksen tai perinnän). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa tasauksen kohdistusta valtionosuuksiin ei ole tehty. Ministeriöiden valtionosuuspäätöksissä tasaukset otetaan huomioon ja ne sisältyvät aina maksettaviin kuukausieriin. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Annika Suorto p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden perusosa ja vähennykset Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa on vuonna ,06 /asukas. Vuoden 2009 yleisen valtionosuuden perusosa on 29,68 /asukas (valtioneuvoston vahvistus ). Määräytymisessä on otettu huomioon täysimääräinen indeksikorotus 3,9 % (indeksikorotus leikkaamattomaan osaan). Uutena asiana yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon kuntien verotulovähennysten kompensaation korjaus. Lisäys tai vähennys on kohdennettu kunnalle sen mukaan, miten veroihin tehdyt vähennykset ovat kuntaan kohdistuneet (He 191/2008, ks. jäljempänä). Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden koko määrästä vähennetään edelleen voimassa oleva valtionosuusleikkaus 10,75 euroa/asukas. Vuoden 2009 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (lihavoituna). Lisäksi osakuntaliitosten asukaslukumuutokset on otettu huomioon seuraavilla perusteilla: - Enonkoski: 1 asukas Savonlinnaan - Hattula: 33 asukasta Hämeenlinnaan - Sipoo: 2042 asukasta Helsinkiin - Vantaa: 20 asukasta Helsinkiin. Osakuntaliitosten asukaslukuvaikutus on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa. Asukastietoina on vuoden vaihteen 2007/2008 asukastiedot, jotka ovat samat kuin valtionosuuksien laskennassa (He 110/2008). Eräissä tapauksissa valtionosuuteen tulee huomattavia muutoksia. Niitä aiheuttavat yleisen valtionosuuden olosuhdetekijän ilmaantuminen tai poistumien. Eräissä tapauksissa syynä on kuntajako. Tällaisia tekijöitä ovat taajamarakennelisä, asukasluvun muutos, saaristoisuus tai syrjäisyys. Kaikkien kuntien valtionosuuteen vaikuttaa vähentävästi eräiden valtiolle siirrettävien tehtävien kustannusten huomioon ottaminen valtionosuuden vähennyksenä, työmarkkinatuen rahoitusratkaisu vuonna 2006 sekä eräiden väliaikaisten tehtävien rahoitus. Tällaisia vuoden 2009 alusta valtiollistettavia tehtäviä, jotka vaikuttavat yleisen valtionosuuden määrään, ovat kuluttajaneuvonta, holhoustoimen edunvalvonta ja elatustuki (hallinnon kustannusten osalta). Näiden tehtävien yleistä valtionosuutta vähentävä vaikutus on yhteensä noin 19,5 milj. euroa. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

11 Valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen kuntakohtainen ns. kompensaatioerä (nettolisäys yleiseen valtionosuuteen oli noin 30 milj. euroa). Lisäys on poistettu vuosina 2007 ja Se on toteutettu siten, että yleisestä valtionosuudesta jokaiselta kunnalta on vähennetty kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatukiuudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu kuntien menoja vähentävä vaikutus). Kuntakohtainen kompensaatioerä on esitetty taulukossa omalla sarakkeellaan vuonna 2006 toteutetun mukaisena. Aktiivitoimenpiteiden menoja vähentävä vaikutus yhteensä 5,80 euroa/asukas sisältyy taulukon valtionosuusleikkausten sarakkeeseen. Väliaikaisten tehtävien rahoituksella tarkoitetaan Kunta IT-hankkeen kustannuksia ja viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiskustannuksia. Näiden tehtävien valtionosuusvähennys on sama kuin vuonna 2008 eli yhteensä noin 7,0 milj. euroa eli 1,33 euroa/asukas. Kaikki vähennykset (yhteensä noin 114 milj. euroa eli 21,63 euroa/asukas) on otettu huomioon leikkaussarakkeella. Uudella verovähennysten kompensaatio sarakkeella on esitetty se valtionosuuksien lisäys tai vähennys, joka johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen tehdystä verovähennysten kompensaation epätarkkuudesta. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen kohdennettu asukaskohtaisesti tasasuuruinen valtionosuuden lisäys ei ota huomioon vähennysten kuntakohtaista vaikutusta, on yleiseen valtionosuuteen tehty tätä tarkoittava korjaus todellisten kuntakohtaisesti selvitettyjen vähennysten perusteella vuoden 2007 verotustietojen perusteella. Korjauksen määrä on saatu vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 69,2 euroa asukasta kohti (He 191/2008). Tämä kuntien välinen tasaus kohdentuu vain vuoteen 2009 ja on lopullinen eikä sitä tarkisteta esim. vuoden 2009 lopullisen verotuksen perusteella. Tämän jälkeen vähennykset vaikuttavat kuntien veropohjaan normaalisti ja ne tasaantuvat vuodelle 2011 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasauksen myötävaikutuksella. Vähennysten jälkeen kunnille maksetaan yleistä valtionosuutta ilman tasauseriä yhteensä 160,7 milj. euroa. Valtionosuuden määrä vähenee 13,6 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna. Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät ja niiden perusteet Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä, kaksikielisyydestä ja asukasluvun huomattavasta muutoksesta sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena. - Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät. - Korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille. - Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa. - Taajamalisän nimi muuttui taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu kertoimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 - Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti ( annettu valtionosuusasetuksen 3 muutos, jossa on otettu huomioon kuntaliitokset): 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole siirretty kuntakohtaiseen laskelmaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (STM ) tiedot perustuvat valtion talousarvioesitykseen, siihen sisältyvään peruspalvelubudjettiin ( ) ja voimavaraasetukseen (728/2008, jota vielä tarkistetaan). Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2009 valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on otettu huomioon mm: asukasluvun määrän muutokset vuoden 2009 indeksitarkistus 3,9 % valtiollistettavien tehtävien valtionosuutta vähentävä vaikutus maksutulojen korotusten vähennys talousarvioesityksessä toteutetut eräät valtionosuuden lisäykset ja verokompensaatio (kuntien verotulomenetysten korvaaminen lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta). - verokompensaatiota on kohdennettu kuntakohtaisten vähennysten mukaisiksi yleisessä valtionosuudessa (ks. edellä yleisen valtionosuuden kohdalta). Lisäksi on otettu huomioon vuoden 2009 alusta voimaan tuleva uusi kuntajako. (lihavoituna) Väestö- ja työttömyystiedot ovat vuonna 2009 käytettävien perusteiden mukaiset. Kuntakohtaiset väestötiedot on esitetty valtionosuuslaskelman työkirjan toisena taulukkona. Muut valtionosuuskertoimet, kuten päivähoitokerroin, vammaiskerroin, lastensuojelukerroin ja sairastavuuskerroin on tarkistettu uusimpien tietojen mukaiseksi. Kuntajaon osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon seuraavilla perusteilla: - Enonkoski: 1 asukas Savonlinnaan - Hattula: 33 asukasta Hämeenlinnaan 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

13 - Sipoo: 2042 asukasta Helsinkiin - Vantaa: 20 asukasta Helsinkiin. Osakuntaliitosten asukaslukuvaikutus on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa. Asukastietoina on vuoden vaihteen 2007/2008 asukastiedot, jotka ovat samat kuin valtionosuuksien laskennassa (He 110/2008). Valtionosuudet lisääntyvät laskelman mukaan ilman tasauseriä noin 530 milj. euroa eli noin 10,5 % sisältäen verokompensaation. Valtionosuuden kokonaismäärä on tällöin noin milj. euroa ja laskennallisten kustannusten määrä noin milj. euroa. Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset (ilman tasauseriä) Valtionosuusprosentti v ,74 Valtionosuusmuutos Milj. Prosentin muutos - asukasluku- ja muut perustemuutokset 47 - indeksitarkistus (3.9 %) elatustukitehtävien siirto 1.4. lukien 72 milj. - kustannusten kautta prosentin kautta ,14 - ulkomaalaisten sairaanhoitokorvausten 7 milj. sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen korvausten 4 milj. siirto ,07 - siirto KASTE-ohjelman toimeenpanoon - 2-0,01 - maksutulojen lisäysten siirto valtiolle ,22 - valtionosuuksien eräät lisäykset (talousarvioesitys ja PPB) 29 - vanhusten palvelujen parantaminen 19 milj. - vammaislainsäädännön uudistaminen 2 milj. - kotihoidon tuen korottaminen 7 milj. - rintasyöpäseulontojen laajentaminen 1 milj. - verokompensaatio ,34 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) ,90 Valtionosuusprosentti v ,64 Valtionosuuden määräytymisperusteet Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 3,9 prosentin indeksikorotus ja muut edellä mainitut valtionosuuden määrään vaikuttavat tekijät. Valtionosuusprosentiksi muodostuu 34,64 %, jolloin nousu on 1,90 %-yksikköä vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuusprosentin nousu verokompensaation ansiosta vaimentaa asukaskohtaisen rahoitusosuuden kasvun vain noin yhteen prosenttiin vuodesta Valtionosuusprosentilla 34,64 kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu 1 994,30 euroa/asukas. Verokompensaation asukaskohtaista rahoitusosuutta alentava vaikutus on 70,92 euroa/asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 Talousarvioesitys Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa Euroa/asukas 1 973, ,30 20,78 (1,05) Kuntakohtaisissa laskelmissa valtionosuuden perusteena ovat voimavara-asetuksen (728/2008, jota vielä tarkistetaan) mukaan seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (STM ): V laskennalliset perusteet euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 6 082,40 749, vuotiaat 280,36 854, vuotiaat 824, , vuotiaat 4 984, ,19 Yli 85-vuotiaat , ,33 Muut laskennalliset perusteet: Työttömyyden mukainen euromäärä/työtön 545,75 Työttömyysasteen mukainen euromäärä/asukas 49,78 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä/asukas 14,84 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä/asukas 41,93 Sairastavuuden mukainen euromäärä/asukas 369,15 Kunnan rahoitusosuus euroa/asukas 1 994,30 Työttömyysprosentti 8,50 % Asukasluku (vuodenvaihde 2007/2008) Valtionosuusprosentti 34,64 % Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta. Syrjäisyysluvut perustuvat annettuun valtionosuusasetuksen 3 :n muutokseen, jossa on otettu huomioon kuntaliitokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskertoimet on määritelty kunnittain annetulla VN:n asetuksen muutoksella. Kuntaliitosten jälkeen muodostuvista uusista kunnista ainoastaan Siikalatvan kunta on oikeutettu sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyslisään kertoimella 1,05. Kuntakohtaisessa taulukossa ei ole verotuloihin perustuvaa tasausta. Kuntaliiton sivuilla on laskutaulu, jolla voi tarkistaa tai laskea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymistä syöttämällä tauluun omia yksikköhinta-, asukasluku- ja kerrointietoja. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei ole vielä käytössä kuntakohtaisia laskelmia. Kuntaliiton sivulla osoitteessa /Kuntatalous kohdassa > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2009 on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottava laskuri, jolla voi laskea valtionosuuden määrän sekä lisäksi pe- 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

15 rusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhinnan. Kuntakohtaiset valtionosuustiedot saadaan joulukuun lopussa. Kunnille tiedot toimitetaan tammikuun loppuun mennessä. Vuosi 2009 on valtionosuusjärjestelmässä ns. kustannuspohjavuosi, jolta vuoden 2012 yksikköhinnat tullaan laskemaan. Sen vuoksi on tärkeätä, että vuodelta 2009 annettavat tiedot valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista annetaan aikanaan mahdollisimman oikeanmääräisinä. On mahdollista, että vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistus aiheuttaa tähän muutoksia, mutta koska muutoksista ei ole vielä tietoja, on tietojen keruuseen syytä varautua nykyisen järjestelmän pohjalta. Yksikköhintoja laskettaessa ja valtionosuuksia opetus- ja kulttuuritoimessa myönnettäessä vuoden 2009 kuntajako on otettu huomioon. Osakuntaliitokset on otettuhuomioon muusta valtionosuusjärjestelmästä poiketen sen mukaan, mikä kunta on saanut hoidettavakseen kyseisten palvelujen järjestämisen. Mikäli asukas-luku on perusteena, asukaslukuna käytetään väestötietolain mukaista kuntajaon muutosta edeltävän vuoden vaihteen asukaslukua (vuoden vaihde 2007/2008). Tämä on muutos aiempaan käytäntöön myös osakuntaliitosten osalta, jossa siirtyvä väestö otetaan huomioon tuon vastaavan ajankohdan mukaisesti (He 110/2008). Osakuntaliitosten asukaslukumuutokset on otettu huomioon seuraavilla perusteilla: - Enonkoski: 1 asukas Savonlinnaan - Hattula: 33 asukasta Hämeenlinnaan - Sipoo: 2042 asukasta Helsinkiin - Vantaa: 20 asukasta Helsinkiin Yksikköhinnat Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen internet sivuilta kohdasta Raportit > Yksikköhinnat. Vuoden 2009 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat asetukseen (605/2008) ja muut yksikköhinnat annettuun valtion talousarvioesitykseen ja marraskuussa tehtyihin opetusministeriön päätöksiin. Pääosaan yksikköhinnoista tehdään täysimääräinen indeksikorotus, joka on valtion talousarvioesityksen mukaan 3,9 %. Osaan yksikköhinnoista on tehty talousarvioesitykseen ja opetusministeriön päätökseen perustuvat korotukset, kuten esim. liikunta ja nuorisotyö: - liikunta 12,00 /asukas (korotus 1,10 ) - nuorisotyö 14,00 /asukas (korotus 0,50 ). Perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 503,77 euroa. Siihen sisältyy 41,72 euron korotukset perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen (26,17 euroa) ja maahanmuuttajien valmistavan koulutukseen (15,55 euroa, ks. myös kohtaa valtionosuus). Perusopetuksen yli 18 v. yksikköhinta on 60 % kunnalle vahvistetusta perusopetuksen yksikköhinnasta. Esiopetuksen yksikköhinta on 91 % kunnalle vahvistetusta perusopetuksen yksikköhinnasta. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 5 886,49 euroa. Siihen sisältyy 28,34 euron alennus sen johdosta, että aineopiskelu on otettu huomioon kustannusneutraalisti valtionosuuden määräytymisessä. Se tapahtuu muuntamalla edellisenä lukuvuonna suoritettujen aineopintojen kurssit laskennallisiksi opiskelijoiksi jakamalla lukuvuoden kurssien määrän luvulla 15. Menettelytavasta ja siitä mitkä kurssit hyväksytään, säädetään myöhemmin annettavassa valtioneuvoston asetuk- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 sessa. Joidenkin lukiokoulutuksen järjestäjien valtionosuudet vähenevät ja joidenkin nousevat hieman riippuen siitä, kuinka paljon on sellaisia kursseja, jotka otetaan huomioon. Esityksen mukaan (He 119/2008) kysymykseen tulevat lukion pakolliset kurssit ja syventävinä opintoina suoritetut valtakunnalliset kurssit. Toisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittavien ja kahta tutkintoa suorittavien kursseja ei oteta huomioon. Lukiokoulutuksen yli 18 v. yksikköhinnan määräytymisperuste on 58 % kunnalle vahvistetusta yksikköhinnasta (aiemmin 60 %). Keskimääräisten yksikköhintojen yhteydessä sovellettavat tasauskertoimet ovat seuraavat: - perusopetus 0, lukiokoulutus 0, kirjasto 0, kansalaisopisto 0, Yksikköhinnoista kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhintaa porrastetaan olosuhteiden mukaan entiseen tapaan. Kirjaston yksikköhintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Yksikköhintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Ministeriön päätöksellä korotetaan sellaisen kunnan yksikköhintaa, joka ylläpitää keskuskirjastoa tai maakuntakirjastoa. Kansalaisopiston yksikköhintaa korotetaan 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Laitosten (teatterit, orkesterit ja museot) henkilötyövuosien hintoihin tehdään indeksikorotuksen lisäksi tasokorotus, jossa yksikköhintoja korotetaan lähemmäksi todellista pohjaa kolmen vuoden aikana. Korotukset perustuvat vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Ensimmäinen tasokorotus tehtiin vuodelle Toinen tasokorotus tulee vuodelle 2009, jolloin yksikköhintoihin tulee korotuksena 33 prosenttia alkuperäisen hinnan ja todellisen valtionosuuspohjan erotuksesta (korotus 66 prosenttia alkuperäiseen tasoon verrattuna). Viimeinen tasokorotus tulee vuodelle Valtionosuuspohjan kustannukset perustuvat vuoden 2005 kustannuksiin kuten muussakin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä. Valtionosuuden määrä nousee samalla prosentilla kuin yksikköhintakin. Valtionosuus ei ole kuitenkaan korvamerkitty, mutta nousu on syytä tiedostaa ja ottaa tarpeen mukaan huomioon laitoksille rahoitusta osoitettaessa. Esityksen mukaan laitosten yksikköhinnat ovat seuraavat: - teatterit /henkilötyövuosi (korotus ) - orkesterit /henkilötyövuosi (korotus ) - museot /henkilötyövuosi (korotus ). Rahoitusosuudet 2008 ja 2009 Vuoden 2008 lopulliseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 769,32 euroa/asukas (OPM ), joka on 3,57 euroa/asukas ennakkorahoitusosuutta pienempi. Kunnan vuoden 2009 ennakkorahoitusosuudeksi on vahvistettu 799,30 /asukas (OPM ) (liite 1). Kuntaliiton aiempi arvio oli 803 euroa. Nykyinen asukaskohtainen rahoitusosuus (ennakko) on 772,89 euroa/asukas, joten nousu on noin 3,4 %. Lisäksi rahoitusosuuden lisäyksenä on otettu huomioon kuntajaon muutosten valtionosuusmenetysten korvausten määrä noin 5 milj. euroa (rahoitusosuuden korotus 0,97 euroa). Lisäyksellä on tarkoitus huolehtia, että myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vähenevät mainitulla määrällä, koska kuntajaon muutosten valtionosuusmenetykset eivät automaattisesti vähennä valtionosuuksien valtakunnallista kokonaismäärää (toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa). Käytännössä tämä 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

17 tarkoittaa, että kunnan rahoitusosuus on 0,07 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Rahoitusosuuden vähennyksenä on otettu huomioon ryhmäkokojen pienentämiseksi tehdyn lisäyksen kuntaosuus noin 9 milj. euroa (rahoitusosuuden vähennys 1,74 euroa). Lainmuutoksen (He 118/2008) mukaan valtionosuuslisäys ei vaikuta kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen. Kunnan rahoitusosuuden muutos: Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa ) 161 Euroa/asukas 772,89 799,30 26,41 (3,4) 1) Laskennalliset kustannukset milj. nousu 4,0 % ilman erillistä rahoitusosuuden lisäystä ja vähennystä (raportti ZE6OC liite 3). Valtionosuus Valtion talousarvioesitykseen sisältyvän peruspalvelubudjetin taulukon 24 mukaan opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet tasauserineen kasvavat nettomääräisesti 127 milj. euroa, josta valtaosa muodostuu indeksikorotuksesta, jonka määrä kuntien osalta on 100 milj. euroa. Taidelaitoksille suunnatut valtionosuudet nousevat yksikköhintojen korotuksen takia noin 16 milj. euroa. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan 16 milj. euroa ja maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen 9,5 miljoonaa euroa. Näillä lisäyksillä ei ole vaikutusta kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen. Perusopetuksen osalta rahoituslakiin lisätään poikkeussäännös. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen valtionosuus kaksinkertaistetaan, mikä käytännössä toteutuu siten, että maahanmuuttajien lukumäärä otetaan huomioon kaksinkertaisena valtionosuusrahoitusta laskettaessa (He 118/2008). Kunnille myönnetään edelleen erikseen hakemusperusteisesti 17 milj. euroa perusopetuksen laadun kehittämiseen. Avustukset tullevat haettaviksi loppuvuodesta. Esitys ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän lisäämisestä yli 4 000:lla lisää ylläpitäjän yksikköhintarahoitusta, mutta samalla myös kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta. Liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintojen korottaminen lisää hieman kuntien saamaa valtionosuutta. Normaalisti näitä yksikköhintoja ei ole korotettu edes kustannustasomuutoksella. Valtionosuusarvion voi laskea ja tarkistaa Kuntaliiton sivulla olevan laskutaulun avulla, joka on päivitetty edellä esitettyjen perusteiden mukaiseksi. Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuusprosentti säilyy nykyisenä eli 41,89 %:na. Muutkin valtionosuusprosentit ovat pääosin nykyiset (liite 2). Muutoksia esitysten mukaan (He 118/2008; rahoitusasetuksen muutos 720/2008 koskien mm. ammatillista koulutusta ja lisäkoulutusta) tulee mm. oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen prosentteihin ja yksikköhintoihin (yksikköhinnat alenevat ja toisaalta nousevat, mikäli talousarvioesitys tulee hyväksytyksi). Yhteenveto valtionosuusprosenteista ja niiden muutoksista: - perusopetus 41,89 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta ja nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 % (erikoismuseo 47 %) - oppisopimuskoulutus 63,13 % (aiemmin 77 %) Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 - ammatillisen koulutuksen keskihinnasta laskettuna - ammatillinen lisäkoulutus 85,60 (aiemmin 87 %) - henkilöstökoulutus 47,23 (aiemmin 48 %) Perusteiden vahvistaminen ja niistä päättäminen Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä, minkä jälkeen raportit löytyvät opetushallituksen internet-sivuilta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2009 nousee hieman ja on 2,00 % palkasta (vahvistettu ) kun se vuonna 2008 on 1,97 %. Kansaneläkemaksu Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu vuonna 2009 on sama kuin vuonna 2008, eli 1,851 % palkasta. Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia muutettiin vuonna 2005 (1112/2005), jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina (1094/2004). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennettiin vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo (1056/2006). Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönantajia. Maksuvapautuksen vuotuinen enimmäismäärä on Hallituksen esityksen mukaan (HE 195/2008) kokeilua jatkettaisiin vuonna 2009 toteuttavista kuntajaon muutoksista huolimatta Naantalin kaupungissa lakkautetun Velkuan alueella ja Länsi-Turunmaan kaupungissa lakkautettujen Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueella niiden työnantajien osalta, joilla on kiinteä toimipaikka näissä lakkautetuissa kunnissa ja jotka ovat tehneet lain mukaisen aloitusilmoituksen ja käyttäneen maksuvapautusta vuoden 2008 loppuun mennessä. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

19 Työttömyysvakuutusmaksu Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee niin, että se vuonna 2009 on 0,65 % palkkasummarajaan asti ja 2,70 % palkkasummarajaa ylittävältä osalta. Palkkasummarajaa korotetaan tämän vuoden eurosta euroon (vahvistettu ). Keskimääräinen maksu alenee noin 0,2 prosenttiyksikköä. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu alenee vuonna ,20 %:iin (0,34 % vuonna 2008). Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 4,1 % vuonna 2008 ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,2 %. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on kunta-alalla vuonna 2008 noin 4,4 % palkasta. Alle 53 vuotiaan eläkemaksu nousee 4,3 %:iin vuonna 2009 ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden eläkemaksu nousee 5,4 %:iin. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla vuonna 2009 noin 4,6 % palkasta. Sosiaalija terveysministeriö on vahvistanut maksut KuEL-maksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2009 on Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen esityksen mukaan 28,2 prosenttia, eli sama kuin vuonna Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,6 prosenttia, niin työnantajan keskimääräinen KuEL-maksu alenee 0,2 %-yksikköä ja on 23,6 prosenttia vuonna Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2009 kokonaismaksun joulukuussa. KuEL-maksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksu Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen esityksen mukaan vuoden 2009 työnantajan palkkaperusteinen maksu on 15,9 % palkkojen kokonaismäärästä (16 % vuonna 2008). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta Varhe-maksu Vuoden 2009 varhe-maksu perustuu niihin eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Maksussa on kolme maksuluokkaa, jotka määräytyvät KuEL-palkkasumman suuruuden perusteella. Palkkasummat ovat vielä arvioita, ja ne täsmentyvät myöhemmin. Maksuluokka pientyönantaja keskisuuri työnantaja suurtyönantaja KuEL-palkkasumma alle 1,8 milj. euroa 1,8-28 milj. euroa yli 28 milj. euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 Varhe-maksun kokonaismäärä on vuonna 2009 arviolta 155 milj. euroa, mikä on noin 1,1 % palkkasummasta ja 1,06 kertaa vuoden 2008 maksun määrä. Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa varhe-maksujen ennakkomaksun tarkan määrän tammikuussa 2009 samalla, kun varhe-maksun euromääräiset laskut lähetetään. Kuntien eläkevakuutus on syyskuussa julkaissut työnantajien ekstranetissä (https://palveleva.keva.fi) toimintayksikkötasoisen ennusteen varhe-maksusta Pientyönantajien varhe-maksu on käytännössä hyvin lähellä keskimääräistä maksun tasoa eli noin 1,1 % palkkasummasta. Keskisuurten työnantajien varhe-maksu perustuu osittain työnantajan omien eläketapausten perusteella määräytyvään maksuun ja osin kaikkien keskisuurten työnantajien eläketapausten perusteella määräytyvään yhteisvastuulliseen maksun osaan. Yhteisvastuullinen maksun osa on sitä suurempi, mitä pienempi palkkasumma on ja päinvastoin. Kun palkkasumma on lähellä alarajaa, maksu on lähellä keskimääräistä maksua eli noin 1,1 % palkkasummasta. Lähellä ylärajaa maksu määräytyy lähinnä työnantajan omien eläketapausten perusteella ja on useimmiten parhaiten arvioitavissa aikaisemman maksun tason perusteella lisäämällä siihen maksun keskimääräinen nousu. Suurtyönantajien varhe-maksu voidaan paremmin kuin muissa varhe-maksun luokissa arvioida aikaisemman toteuman perusteella. Mitä suuremmasta jäsenyhteisöstä on kysymys, sitä paremmin maksu voidaan arvioida kertomalla vuoden 2008 maksu luvulla 1,06. Eläkemenoperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksuosuuden tasoa voidaan arvioida kertomalla vuodelta 2008 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,044. Eläkemenoperusteisen maksun määrään voivat yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla vaikuttaa esim. kuntayhtymän purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. VaEL-maksu VaEL-maksuprosentin jako ennakko- ja lopulliseen maksuun poistuu vuonna Vuodesta 2009 alkaen työnantajat luokitellaan erilaisiin maksuluokkiin sen perusteella, kuinka monta työkyvyttömyystapausta työnantajalla on ollut kahden viime vuoden aikana. Esimerkiksi vuoden 2009 maksujen suuruuteen vaikuttavat vuosien 2006 ja 2007 työkyvyttömyystapausten määrä. Muutoksen myötä eläkemaksumenojen ennustettavuus paranee, koska uudessa laskutavassa kahden viimeksi toteutuneen vuoden työkyvyttömyystapauksista otetaan keskiarvo. Kuntatyönantajan alustava keskimääräinen VaEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2009 on 26,4 % kun vastaava ennakollinen prosenttiluku vuonna 2008 on 26,47 % (liite 4). Tämä luku sisältää työntekijän eläkemaksun (keskimäärin 4,6 %). Budjetointiohje VaEL-kokonaismaksuprosentista vuodelle 2009, johon sisältyy työntekijän osuus, on lähetetty kunnille normaaliin tapaan kesä-heinäkuussa. Lopulliset kuntakohtaiset VaEL-kokonaismaksuprosentit vuodelle 2009 vahvistetaan ja ilmoitetaan kunnille vuoden 2008 lopussa, kun VaEL-maksuun sisältyvä hoitokuluprosentti on vahvistettu. Työnantajan lopullinen VaEL-maksuprosentti vuodelle 2008 vahvistetaan vanhojen sääntöjen mukaisesti kesäkuussa Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys 5/2007 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhtenäinen euromaksualue

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008 3/2008 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys 2009 Verotus Vuoden 2009 valtionosuudet Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien sähköisten

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntatalous 6/2004. joulukuu

Kuntatalous 6/2004. joulukuu Kuntatalous 6/2004 joulukuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys 4/2007 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2008 Verotus Vuoden 2008 valtionosuudet Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Varhe-maksu muuttuu v. 2008

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO 4/2006 Syyskuu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 1028/2014 Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE Y/10/2013 30.12.2013 1(8) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2014 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU TIEDOTE 5.1.2015 Luontoisedut 2015 RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,20 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kuntatalous 4/11 Epävarmuuden aika Verotus Valtionosuudet Valtion lainamarkkinat muutoksessa Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilastoinnin määrityksiä tilastovuodelle

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän 5/2006 marraskuu Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntien yhdistymisavustukset 2008 2013 Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 KORVATAAN UUDELLA: 1.1.1-1a, 1.1.5-9, 1.2.1, 1.2.3, 1.3.2-6, 1.4.6, 1.4.9, 1.5.2, 3.1, 3.5, 4.2-4.4, 4.8, 5.3, 6.1-3, 6.5, 6.8-10, 7.1.3-4, 7.2.1, 7.3.1-2, 8.2, 8.5-7,

Lisätiedot

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset LUVUT 2010 TÄRKEÄT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset VALTION VEROTUS 2010 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 1/2005 maaliskuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Yleinen taloudellinen tilanne. Valtionosuudet vuonna 2006. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Yleinen taloudellinen tilanne. Valtionosuudet vuonna 2006. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 6/2005 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2006 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna 2005 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut 2006 Kirjanpitoon ja tilastointiin

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 5/2009 joulukuu Verotus Vuoden 2010 valtionosuudet Esi- ja perusopetuksen sopimuksista Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi Kotikuntakorvauskysely vuodelle 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen 4/2003 Lokakuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet v. 2004 Alueellinen pelastustoimi - taloudenhoidon järjestäminen Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004 4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko 1.7.-31.12.2004 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 4/2009 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet 2010 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Yhtenäinen euromaksualue SEPA Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 Lehti

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje KYSELY 6/2007 Opintokeskukset 6.3.2007 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot