Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 4/2006 Syyskuu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely alkaen Kustannuslaskentaprojekti käyntiin

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1215 kpl Upplaga 1215 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtion vuoden 2007 talousarvioehdotuksen vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen Yleinen taloudellinen tilanne 6 Kunnallistalous vuosina Verotulojen kehitys Verotus 7 Verovuoden 2005 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2006 ja 2007 Kunnilta perittävät verotuskustannukset Budjettiehdotuksen verolinjaukset Tonttien hintatason nousu lisää kiinteistöveron tuottoa kasvukeskuksissa Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Siirtymätasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely alkaen 18 Uudet säännökset Sääntelyn tarkoitus Kattamisvelvoitteen määrittely Tasapainotus taloussuunnitelmassa Toimenpideohjelma Alijäämän kattaminen tase-eristä Oikeat ja riittävät tiedot Kunnanhallituksen selonteko toimintakertomuksessa Tarkastuslautakunnan arvio Tilintarkastajan kannanotot Kustannuslaskentaprojekti käyntiin 25 Liitteet: Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut valtion talousarviossa, milj. euroa, ja muutos (liite 1) Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2007 (liite 2) Yleinen taloudellinen tilanne (liite 3) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2006 (liite 4) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 5) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 6) Kuntien verotulot , mrd. (liite 7) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 8a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 8b) Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (liite 9) Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat (liite 10) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteisten muutosten vaikutukset laskennallisiin kustannuksiin v (liite 11) Vuoden 2007 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 12) Valtionosuus vuonna 2007 (VOS6SK) (liite 13) Opetustoimen rahoitusosuus 2007 (liite 14) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

3 Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntaliitokset toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta. Kuntien yhdistymisavustussäännökset uudistetaan vuoden 2007 alusta. Yhdistymisavustuksia myönnetään vuosien alusta voimaan tuleviin kuntajaon muutoksiin. Kuntien yhdistyessä turvataan valtionosuudet liitosta seuraavan viiden vuoden ajaksi. Tarkoituksena on että yhdistymisavustukset kannustaisivat jatkossa kuntia monikuntaliitoksiin. Yhdistymisavustuksen määrä kuntaliitosta kohden alenee merkittävästi nykyisestä. Yhdistymisavustusta maksetaan kolmen vuoden ajalta. Yhdistymisavustuksia porrastetaan uuden kunnan kokonaisasukasmäärän, muiden kuin suurimman kunnan asukasmäärän ja kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien lukumäärän perusteella. Jos kuntaliitos johtaa yli asukkaan kuntaan, on yhdistymisavustuksen määrä suurempi. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan osalta maksetaan yhdistymisavustusta korotettuna vuosina 2008 ja Selvitetään erikseen määrättävien kriteereiden pohjalta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Valtion vuoden 2007 talousarvioehdotuksen vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2007 on annettu eduskunnalle (HE 122/2006). Valtion toimenpiteet lisäävät tai vähentävät kuntien ja kuntayhtymien menoja ja tuloja toiminnan muutosten, budjettipäätösten, valtionosuuksien indeksitarkistusten, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen muutosten johdosta. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 7,8 mrd. eurolla v liite 1. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 746 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 293 milj. eurolla v Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä v maksettava osuus valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006 3

4 Vuonna 2007 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2006 verrattuna seuraavasti: Vuonna 2007 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 55 milj. euroa, mikä on noin 30 milj. euroa vuotta 2006 enemmän. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 12 milj. euroa, jossa on vähennystä 14,5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 75 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen noin 70,7 milj. euroa, erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuuden parantamiseen 1,0 milj. euroa, päivätoiminnan laajentamiseen koskemaan kaikkia vaikeimmin vammaisia sekä tulkkipalvelujen lisäämiseen 7,8 milj. euroa, omaishoitajille järjestettävän vapaan lisäämiseen 7,8 milj. euroa, elatustuen korottamiseen 2,5 milj. euroa, perhehoitajien saatavuuden parantamiseen 0,5 milj. euroa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen 1,8 milj. euroa. Näiden uudistusten arvioidaan lisäävän kuntien menoja v yhteensä 63 milj. euroa. Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä toimeentulotuesta poistettiin asumismenojen omavastuu lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinä lisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla v ja 26 milj. eurolla v Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 40 milj. euroa, josta vajaat 15 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeen kehittämishankkeisiin ja pandemiaan varautumiseen sekä runsaat 25 milj. euroa Sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja Alkoholiohjelman hankkeisiin. Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa eräitä toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien tuloihin ja menoihin. Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan v yhteensä 8 milj. euroa, josta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille noin 4 milj. euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan korvattavan tuntimäärän lisäys kolmesta neljään tuntiin lisää kuntien valtionosuuksia 7 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen käyttöönotto vuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin. Näyttöjen käyttöönoton laajenemisen myötä kuntien menojen arvioidaan kasvavan v noin 2 milj. eurolla ja valtionosuudet 1 milj. eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihin lisätään valtionavustusta 1 milj. euroa v Oppisopimusopiskelijoiden lisäkoulutukseen kohdennetaan lisää rahoitusta siten, että kuntien tulojen arvioidaan kasvavan 7 milj. eurolla. Koska kyse on valtion rahoittamasta toiminnasta, kasvavat myös kuntien menot vastaavasti. Vuosille jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan yhteensä 86 milj. euroa v Tästä kuntien osuus on 81 milj. euroa. Vuosille jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista kunnille aikaistetaan vuodelle Se suoritetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen veroperusteita muutetaan siten, että verovelvollisten asemaan muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta. Kuntien verotulot kasvavat tämän seurauksena 185 milj. euroa v Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan v. 2007, mikä alentaa verotuottoja 14 milj. euroa, josta kuntien osuus on 7 milj. euroa. Lisäksi tuloverotuksen keventämistä jatketaan v tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla. Kevennykset toteutetaan kokonaan valtionverotuksen puolella, mutta ne alentavat välillisesti myös kuntien verotuloa 17 milj. eurolla. Nämä kuntien verotulomenetykset, yhteensä 24 milj. euroa, kompensoidaan kunnille kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä alentamalla. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 65 milj. euroa v Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto on liitteessä 2. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

5 Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006 verrattuna nettomääräisesti 291 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 424 milj. euroa. On kuitenkin huomattava, että pelkästään laskennallisen valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa kuntien rahoitusosuus kasvaa 439 miljoonaa euroa (valtionosuuksien lisäys huomioon ottaen), johtuen mm. kustannustason noususta, väestön ikääntymisestä ja uusista tehtävistä. Tältä osin menojen kasvu jää kuntien rahoitettavaksi pääasiassa verotuloilla. Talousarvioehdotuksen vaikutuksista laskennallisten valtionosuuksien määräytymiseen selostetaan tarkemmin Valtionosuudet otsikon alla. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan (osittain alhaisen vertailutason johdosta) kohoavan jopa viitisen prosenttia. Teknologiateollisuuden tuotannon kasvu on ollut erityisen nopeaa. Myös kaupan, liikenteen ja rakentamisen tuotanto on lisääntynyt vilkkaasti. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuona 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta raakaöljyn hinnan korotukset ja yleinen korkotason kohoaminen ovat kiihdyttäneet inflaatiovauhtia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Pahimmat raakaöljyn hinnannousupaineet näyttävät tällä hetkellä olevan ohi. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2006 ja 2007 perustuvat valtion talousarvioesityksen vuodelle 2007 ja siinä julkaistuun taloudelliseen katsaukseen. Liitteeseen 4 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes kuusi prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien henkilöstökulut kohosivat 3½ prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyivät lähes 8 %. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006 5

6 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt lähes neljän prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu jonkin verran. Kuntaalan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2007 kolmisen prosenttia. Tulopoliittinen sopimus päättyy Sopimus ei sisällä kunta-alan yleiskorotuksia vuodelle Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan ensi vuonna keskimäärin 2,5 %, kun se tänä vuonna kohoaa puolisen prosenttiyksikköä enemmän. Liitteessä 5 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Yksityisalojen uusi työntekijän eläkelaki (TyEL) astuu voimaan Uudistuksesta kerrottiin edellisessä Kuntatalous-tiedotteessa 3/2006. Kunnallinen palvelussuhde, joka on vakuutettu LEL:n tai TaEL:n mukaan ilmoitetaan alkaen Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin. Tämän hetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu muita merkittäviä muutoksia. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu kohonnee 0,1 prosenttiyksikköä. Liitteessä 6 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Vuoden 2007 maksuprosentit ovat valtion budjetissa esitettyjä lukuja. Ne saattavat muuttua myöhemmin syksyllä, kun lopulliset päätökset maksuprosenteista tehdään. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Liitetaulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin työnantajan eläkevakuutusmaksut on painotettu siten, että KuELmaksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VEL-maksun osuus on 10 %. Luvut ovat keskimääräisiä koko kuntatyönantajaa kuvaavia lukuja. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut 3½ prosentin luokkaa vuosina Tämän vuoden alkupuoliskolla hintaindeksi on kohonnut kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa yli seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät muun muassa yleinen taloudellinen toimeliaisuuden vilkastuminen ja sen mukanaan tuoma ansiotulojen odotettua parempi lisäys sekä kesäkuussa toteutetut kuntaryhmän jako-osuuksien korotukset. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 7 % edellisestä vuodesta. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksen johdosta. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2006 runsaat 1,2 miljardia euroa. Yhteisövero kasvanee myös ensi vuonna, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2006 arvioidaan 770 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna neljä prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä yli 15 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat keskimäärin viisi prosenttia. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

7 Liitteessä 7 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan elokuussa laadittuun verotulolaskelmaan. Kuntaliiton syyskuussa päivitetyssä verotulokehikossa verotulojen kehitys hieman poikkeaa esitetyistä luvuista sen johdosta, että käytettävissä on ollut ennakkotietoja vuoden 2005 verotuksesta. Liitteissä 8a ja 8b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä Kunnallistalouden neuvottelukunnan arviot vuosille 2006 ja Laskelmien yhteenveto on esitetty myös valtion talousarvioesityksen yleisperusteluissa peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Verotulot Verovuoden 2005 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2005 verotus valmistuu lokakuun 2006 loppuun mennessä. Kunnille on toimitettu syyskuun 15 päivään mennessä ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta. Ne on julkaistu myös Verohallinnon Internet-sivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Verovuoden 2005 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen mukainen tilitys. Verovuodelta 2005 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2005 maksettavista ennakonpalautuksista. Syyskuussa saatavat tiedot ovat vielä siinä vaiheessa suuntaa antavia, joten varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Lopulliset kuntakohtaiset verotiedot julkaistaan lokakuun lopussa ja ne voivat joissain kunnissa poiketa merkittävästikin ennakkotiedoista. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Verotulojen tilityksiin liittyviä ajankohtaisasioita käsitellään Verotulo hotlinessa Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille esimerkiksi Internet-osoitteessa Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2006 ja 2007 Verovuoden 2006 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2006 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2007 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2007 tehtävissä tilityksissä. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2006 ja 2007 laskettaessa käytetään 2005 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Vuoden 2005 paperiteollisuuden työsopimuskiista aiheuttaa monelle metsäteollisuusvaltaiselle kunnalle lähinnä verovuoteen 2005 kohdistuvia merkittäviä kunnal- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006 7

8 lisverotulon menetyksiä. Laskettaessa verovuosien 2006 ja 2007 jako-osuuksia näille kunnille palkkatuloista kertyviä kunnallisverotuloja tulisi korottaa normaalille tasolle, jotta kunnat eivät saisi liian vähän kunnallisverotuloja ennakkoperintävaiheessa vuosina 2006 ja Jos kunta haluaa eliminoida vuoden 2005 paperiteollisuuden työsopimuskiistasta aiheutuvat merkittävät kunnallisverotulojen menetykset verovuosien 2006 ja 2007 jako-osuuslaskennassa, näiden kuntien tulee itse arvioida maksuunpantavan kunnallisveron korotuksen euromäärä verovuosille 2006 ja Muutosta haetaan kirjallisesti valtiovarainministeriöltä marraskuun 17 päivään mennessä joko sähköpostitse tai postitse osoitteella Valtiovarainministeriö, Veroosasto, Merja Taipalus, PL 28, Valtioneuvosto. Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2007 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan alenevan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 3 % verrattuna vuoden 2006 budjettiesitykseen. Kuntien osuudeksi verotuskustannuksista arvioidaan noin 111,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 kunnilta peritään verotuskustannuksina noin 115,2 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksen verolinjaukset Eduskunnalle annettu vuoden 2007 talousarvioesitys sisältää seuraavat verolinjaukset. Ansiotulojen verotusta kevennetään (HE 143/2006 ja HE 144/2006) Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi vuonna 2007 yhteensä 655 miljoonalla eurolla vuoden 2006 tuloperusteiden mukaiseen tuottoon verrattuna. Tästä noin 590 miljoonaa euroa liittyy vuoden tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulosta koskevan hallituksen kannanottoon 30 päivänä marraskuuta Loput noin 65 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyvään kompensaatioon verovelvollisille, millä pyrittäisiin turvaamaan se, että tuloverokevennys toteutuisi kaikilla tulotasoilla vähintään hallituksen kannanotossa ilmoitetun suuruisena. Kevennys toteutettaisiin kasvattamalla valtionverotuksen ansiotulovähennystä sekä keventämällä valtion tuloveroasteikkoa. Verokevennysten vaikutuksista 575 miljoonaa euroa kohdistuu suoraan valtion tuloveroon. Verokevennysten vaikutus heijastuu 17 miljoonalla eurolla myös kuntien verotuloihin. Tämä verotulomenetys kompensoidaan kunnille pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä nykyisestä niin, että kuntien verotulot kasvavat 17 miljoonalla eurolla. Vastaavasti tehdään lisäkevennys valtion tuloveroperusteisiin siten, että verovelvollisten asema ei merkittävästi muutu. Lopputuloksena koko 592 miljoonan euron verotulon menetys kohdistuu valtion tuloveroihin. Työmatkakulujen enimmäismäärä nousee (HE 144/2006) Asunnon ja työpaikan välisten työmatkakulujen verovähennyksen enimmäismäärää esitetään nostettavaksi euroon nykyisestä eurosta. Matkakuluvähennyksen kasvattaminen hallituksen esittämällä tavalla pienentäisi kuntien verotuloja 7 miljoonalla eurolla. Tämä vaikutus kompensoitaisiin kunnille pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että kuntien verotulot kasvaisivat 7 miljoonalla eurolla. Samalla kasvatettaisiin valtionverotuksen ansiotulovähennystä ja kevennettäisiin valtion tuloveroasteikkoa niin, että verovelvollisten asema ei muuttuisi merkittävästi. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

9 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminen (HE 144/2006) Vuosille jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän kompensointia aikaistetaan ensi vuodelle. Se toteutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen ansiotulovähennystä ja valtion tuloveroasteikkoa muutetaan vastaavasti. Veronmaksajien asemaan tällä muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja yhteensä 185 miljoonalla eurolla vuonna Kuntien valtionosuuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan kuntien valtionosuuksia vähennetään valtionosuusprosentteja alentamalla yhteensä 185 miljoonalla eurolla vuodesta 2008 tuolloin toteutettavan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Tämä valtionosuuksien vähennys kompensoidaan kunnille siis jo vuodesta 2007 verotuksen kautta pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä vastaavalla euromäärällä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen, kunnan verotulojen ja valtionosuuksien määrä ja suhteellinen osuus kunnan tuloihin vaikuttavina tekijöinä vaihtelee kuntakohtaisesti. Tästä syystä esitys, jossa kustannustenjaon kompensaatio tehdään verojärjestelmän kautta, poikkeaa kuntakohtaisesti jonkin verran mallista, jossa kompensaatio olisi tehty valtionosuuksia lisäämällä. Ahvenanmaan kunnilla on oma Manner-Suomen kunnista eroava valtionosuusjärjestelmänsä eivätkä ne kuulu tässä esityksessä mainitun kustannustenjaon piiriin. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentäminen kasvattaa myös Ahvenanmaan kuntien verotuloja. Koska Ahvenanmaan kuntien valtionosuuksia ei alenneta vastaavasti vuonna 2008, niiden tulot kasvavat esityksen johdosta yhteensä reilulla miljoonalla eurolla. Kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen ansiotulovähennyksiin tehtävät muutokset (HE 144/2006) Esityksessä ehdotetaan, että tuloverolain 105 a :ssä säädetyn kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä alenee nykyisestä eurosta euroon. Esityksessä ehdotetaan, että tuloverolain 125 :ssä säädetyn valtionverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin nykyisestä 157 eurosta 400 euroon. Lisäksi vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 1,5 prosentista 3,6 prosenttiin, ja vähennyksen poistumaprosenttia ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 0,45 prosentista 0,9 prosenttiin. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys pienenee koko maassa vuodesta 2006 vuoteen 2007 yhteensä noin miljardi euroa eli 410 euroa ansiotulovähennyksen saajaa kohti. Kuntakohtaisesti voidaan kaavamaisesti arvioida, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutos lisää kunnallisveron tuottoa vuonna 2007 tämän hetkisen arvion mukaan keskimäärin noin 35 euroa asukasta kohti vuoteen 2006 verrattuna. Kuntakohtaisia eroja syntyy, mutta ne selviävät vasta verotuksen valmistuttua. Eniten hyötyvät ne kunnat, joiden asukkaista huomattava osa on pienituloisia palkansaajia ja vähiten kunnat, joissa palkansaajien osuus asukkaista on pieni. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määrää eräinä vuosina on kuvattu graafisesti liitteessä 9. Osittain verovapaan yhteisöjen veroprosentti alenee (HE 144/2006) Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen johdosta tehtävä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentäminen laajentaisi myös kirkollisveron veropohjaa, joten se lisäisi seurakuntien verotuottoa noin 11 miljoonalla eurolla. Kun- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006 9

10 nallisverotuksen ansiotulovähennykseen tehtävän muutoksen tavoitteena ei ole kirkollisveron tuoton kasvattaminen, vaan ainoastaan kuntien verotulojen lisääminen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta vastaavasti. Seurakunnille tuleva verotuoton lisäys ehdotetaan sen vuoksi korvattavaksi valtiolle alentamalla seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta 0,19 prosenttiyksiköllä 1,94 prosentista 1,75 prosenttiin ja korottamalla valtion jako-osuutta vastaavasti 76,03 prosentista 76,22 prosenttiin. Tuloverolain 124 :ää ehdotetaan muutettavaksi uusia yhteisöveron jako-osuuksia vastaavaksi. Tällöin kunnille ja seurakunnille verovelvollisten yhteisöjen tuloveroprosentiksi ehdotetaan 6,1828 prosenttia nykyisen 6,2322 prosentin sijaan ja ainoastaan kunnille verovelvollisten yhteisöjen tuloveroprosentti pysyisi ennallaan 5,7278 prosenttina. Verontilityslain 12 :n 2 momentissa säädetään kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisöveroihin lisättävistä tuloverolain 21 ja 22 :ssä tarkoitetuista veroista. Näihin osuuksiin ehdotetaan tehtäväksi jako-osuusmuutoksia vastaavat muutokset. Tällöin ainoastaan kunnille ja seurakunnille verovelvollisten yhteisöjen verot jaetaan siten, että kuntien osuus on 92,6409 prosenttia ja seurakuntien osuus on 7,3591 prosenttia. Osittain verovapaan yhteisön veroprosentin alennuksella on merkitystä kunnalle ja kuntayhtymälle vain, jos ne harjoittavat tuloverotuksessa veronalaista toimintaa (TVL ). Vuonna 2007 kunnan ja kuntayhtymän tuloveroprosentti veroalaisista tuloista alenee siis nykyisestä 6,2322 prosentista 6,1828 prosenttiin. Sosiaaliturvamaksuja alennetaan tietyissä kunnissa (HE 116/2006) Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia on viimeksi muutettu vuonna 2005, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina Työllisyyden ja alueen elinvoiman tukemiseksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista ehdotetaan laajennettavaksi seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo. Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskisi myös kuntatyönantajia. Ehdotetun maksuvapautuksen laajennuksen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan kuntatyönantajiin noin 0,15 miljoonaa euroa. Maksuvapautus alentaisi työnantajien vakuutusmaksuja sairausvakuutusrahastoon ja kansaneläkerahastoon. Vastaavaa alennusta jatketaan myös Kainuussa sekä Lapin alueen ja saariston kunnissa. Työnantajan sotumaksun huojennuksesta on kerrottu tarkemmin esimerkiksi Verohallituksen antamassa ohjekirjeessä (Dnro 273/31/2003), joka löytyy verohallinnon Internet-sivuilta (vero.fi) Vero-ohjeet osiosta/verohallituksen ohjeita. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokanta alenee (HE 119/2006) Työllisyyden parantamiseksi parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäveroa esitetään alennettavaksi 22 prosentista 8 pro- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

11 senttiin vuosiksi Suomi osallistuu näin Euroopan yhteisössä käynnissä olevaan kokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus kohdennetulla arvonlisäveron alennuksella on työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Parturi- ja kampaamopalvelut Parturi- ja kampaamopalveluiden osalta alennettua verokantaa sovellettaisiin kaikkiin hiusten ja parran käsittelyyn, kuten leikkaamiseen, muotoiluun, värjäykseen, permanenttiin, pesuun ja kuivaamiseen liittyviin palveluihin. Parturi- ja kampaamoliikkeiden myymiin tavaroihin sovellettaisiin edelleen yleistä 22 prosentin verokantaa. Siten esimerkiksi hiustenhoitotuotteiden myynti olisi yleisen verokannan alaista myyntiä. Alennetun verokannan soveltaminen kosmetologipalveluihin ei yhteisölainsäädännön vuoksi ole mahdollista. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kosmetologipalveluja myy parturi- ja kampaamoalan yritys. Pienet korjauspalvelut Alennettua 8 prosentin verokantaa sovellettaisiin myös pieniin korjauspalveluihin. Alennettu verokanta koskisi vain polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden korjauspalveluja sekä vaatteiden ja liinavaateiden korjaus- ja muutostöitä. Muihin tavaroihin kohdistuvat korjauspalvelut samoin kuin edellä mainittuja korjauspalveluja suorittavan yrityksen harjoittama tavaran myynti, esimerkiksi suutareiden myymät avaimet sekä kaiverruspalvelut, olisivat edelleen yleisen verokannan alaisia. Myös korjauspalvelun yhteydessä asennettuina myytäviin varaosiin sovellettaisiin yleistä 22 prosentin verokantaa. Muu verotus Tonttien hintatason nousu lisää kiinteistöveron tuottoa kasvukeskuksissa Vuoden 2006 kiinteistöverotuksessa sovellettiin Verohallituksen maapohjan arvostamisesta antamaa päätöstä 1169/2005. Päätös perustuu kuntakohtaisiin tonttihintakarttoihin ja arviointiohjeisiin, jotka otettiin käyttöön ensimmäisen kerran jo vuodelta 1994 toimitetussa verotuksessa. Tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita tarkistetaan vuosittain, viimeksi vuonna Tonttien arvostamisperusteiden tarkistaminen on normaalia vuosittaista toimintaa. Käytännössä se tehdään niin, että VTT selvittää Verohallituksen toimeksiannosta rakennusmaan käyvän arvon. Arvoa käytetään sitten verotusarvon määräämisen perusteena. Vuosittaisten tarkistusten yhteydessä tonttien ohjearvoja on muutettu pääsääntöisesti vain yksittäisillä kunnan osa-alueilla. Mutta myös laajempia, koko kuntaa koskevia ohjearvojen tarkistuksia on tehty useissa kunnissa. Vuonna 2005 keskityttiin rakennusmaan käyvän arvon selvittämiseen erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden lähialueilla. Tämän selvityksen tuloksena annettiin uudet tonttihintakartat ja ohjeet mm. Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän alueelle. Tämän lisäksi uudet tonttihintakartat ja ohjearvot annettiin myös muutamaan muuhun kuntaan, joissa ohjearvot olivat jääneet huomattavasti jälkeen käyvästä hintatasosta ja kaavatiedot vanhentuneet. Näin toimittiin mm. Lappeenrannan osalta. Näitä uusia ohjearvoja on jo käytetty verotuksen perusteena vuoden 2006 kiinteistöverotuksessa. Vuonna 2005 aloitettua selvitystä jatketaan vielä pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntien osalta. Tarkistamisen yhteydessä uusitaan myös muiden yksittäisten kuntien tonttihintakartat, jos ne todetaan vanhentuneiksi joko hintatason nousun tai kaavatietojen muuttumisen takia. Tavoitteena on, että uudet tonttihintakartat ja oh- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 jeet valmistuisivat vuoden vaihteeseen mennessä, jolloin Verohallitus tekee vuosittaisen päätöksensä maapohjan verotusarvon perusteista. Uusi arvostamislaki ei ole tuonut muutosta kiinteistöjen arvostamisperusteisiin. Lähtökohtana on edelleen kuten aikaisemminkin käypä arvo. Usean vuoden ajan jatkunut kiinteistöjen hintojen nousu on vaikuttanut siihen, että tonttien ohjearvojen muutokset ovat paikoin olleet tavanomaista suurempia. Verovelvollisille tämä on näkynyt kohonneena kiinteistöveron määränä ja kunnille vastaavasti kiinteistöverotuoton kasvuna. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2005 valmistuvan verotuksen perusteella. Kuntakohtainen ennakkotieto on laskettu perustuen verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin (verohallitus ). Laskelmaan on syytä suhtautua vielä varauksella, koska verotus ei ole valmiina. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Uusi arviolaskelma tehdään todennäköisesti verotuksen valmistumisen jälkeen marraskuussa. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM/Kuntaosasto , ennakkotieto) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 3,9 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 13,0 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 3,2 %). Laskelman perusteet: Vuoden 2005 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,30 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,84 - voimalaitos 0,73 - ydinvoimalaitos 0,73 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,29 Laskennallinen verotulo 2 743,06 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 519,78 euroa/asukas Tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

13 Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioonottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Siirtymätasaus Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuuksia koskevaan uudistukseen (valtionosuuslain muutos 1068/2005 voimaantulosäännös) liittyy siirtymätasausjärjestelyjä, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Tasaus jaetaan eri ministeriöiden valtionosuuksien kesken siten, että vaikutuksesta 6 % sisällytetään yleiseen valtionosuuteen, 57 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 37 % opetus- ja kulttuuritoimeen. Jakoa ei ole sisällytetty Internet-sivuilla oleviin kuntakohtaisiin valtionosuustaulukoihin. Suuria lisäyksiä ja vähennyksiä korjataan seuraavan taulukon mukaan siten, että lisäyksestä tai vähennyksestä toteutuvat asukasta kohti seuraavat määrät: 1. vuosi /as /as. 2. vuosi /as /as. 3. vuosi /as /as. Ensimmäisenä vuonna lisäyksestä voi toteutua enintään 100 /asukas. Tällöin kunnalle laskettua uusien perusteiden mukaista valtionosuutta vähennettiin määrä, joka vuonna 2006 ylitti 100 /asukas. Vuonna 2007 vähennetään määrä, joka ylittää 200 /asukas ja vuonna 2008 määrä, joka ylittää 300 /asukas. Vastaavasti ensimmäisenä vuonna vähennyksestä voi toteutua enintään 50 /asukas. Tällöin kunnalle laskettuun uusien perusteiden mukaiseen valtionosuuteen lisättiin vuonna 2006 määrä, joka ylitti 50 /asukas, vuonna lisätään 2007 määrä, joka ylittää 100 /as ja vuonna 2008 määrä, joka ylittää 150 /asukas. Vuonna 2007 siirtymäjärjestelyjen mukaan toteutuvat kaikki välille /asukas ja 100 /asukas sattuvat kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset kokonaisuudessaan. Kuntakohtaisten muutosten perusteella vuonna 2007 tasauslisät ovat 2,8 milj. euroa (7 kuntaa) ja tasausvähennykset 4,2 milj. euroa (14 kuntaa), mikä merkitsee valtionosuuksien vähentymistä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2008 valtionosuudet lisääntyvät 0,2 milj. euroa. Kuntakohtaiset vaikutukset on laskettu siten, että vuodelle 2005 myönnettyjä valtionosuuksia on verrattu uusien perusteiden mukaan laskettuihin valtionosuuksiin, jotka olisi myönnetty, jos uudet perusteet olisivat olleet voimassa vuonna Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa kuluvana vuonna on 27,81 /asukas. Vuoden 2007 yleisen valtionosuuden perusosa on vahvistettu 28,19 euroa/asukas (2,0 prosentin indeksitarkistus, 75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 13,65 euroa/asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 valtionosuustarkistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset 10,75 sekä työmarkkinatuen vähennys rahoituksen siirron aktiivitoimenpiteiden valtionosuutta vähentävä vaikutus 2,90 ). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena. - Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät. - Korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille. - Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa. - Taajamalisän nimi on muuttunut taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu kertoimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli - Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita vuoden 2006 valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (Asetus 1448/2001) mukaan seuraavasti - 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi - 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49-3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Syrjäisyyslisän perusteena oleva syrjäisyysluvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 -vuotiskaudeksi. Laskennan seurauksena on mahdollista, että kunta menettää syrjäisyyslisän vuoden 2007 alusta lukien, jos syrjäisyysluvun arvo jää alle luvun 0,50. Uudet syrjäisyysluvut ovat oheisessa liitteessä 10. Yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän menettävät Reisjärvi ja Virolahti. Kangasniemi, Karvia ja Rantasalmi uusina kuntina saavat syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

15 Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta. Tämän lisäksi yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valtionosuuden kokonaismäärää korotettiin vuodelle 2006 noin 30 milj. euroa. Vuodelle 2007 korotus on noin 15 milj. euroa, joten vuodelle 2007 korotusta vähennetään 2,90 euroa/asukas. Korotuksen vähennys on otettu huomioon korottamalla leikkausten määrää (ks. edellä). Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia perusteena julkistettu valtion vuoden 2007 talousarvioesitys. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 valtionosuudet lisääntyvät kuntakohtaisen laskelman perusteella 285 milj. euroa (7,1 %). Valtionosuuden määrään vaikuttavat asukasluvun lisääntyminen, kustannustenjaon vuoden 2007 erän huomioonottaminen ja 2,0 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden määrää lisäävät terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuudet sekä muiden valtion vuoden 2007 talousarviossa esitettyjen palvelujen lisäykset seuraavasti: - kustannustenjaon tarkistus 63 M - indeksitarkistus 82 M - kansallinen terveydenhuollon hanke 50 M - sosiaalialan kehittämishanke 8 M - perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten lisääminen 1 M - tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärän lisääminen 2 M - omaishoitajien vapaiden lisääminen yhdellä päivällä 8 M - erityislastentarhanopettajien lisääminen 200:lla 1 M - vammaisten päivätoiminnan laajentaminen 6 M - elatustuen korottaminen 3 M - kotihoidon tuen sisarkorotus yms. 2 M Edellisten lisäksi valtionosuudet kasvavat 13 milj. euroa jo tänä vuonna 1.9. voimaan tulleen toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistumisen johdosta. Tästä aiheutuu kunnille 13 milj. euroa lisäkustannuksia, jotka kompensoidaan valtionosuusprosenttia korottamalla. Talousarvioesitykseen sisältyvän vuoden 2008 kustannustenjako erän (144 milj. euroa) maksun aikaistaminen ei tule sisältymään valtionosuuden perusteisiin. Vuoden 2008 erä maksetaan kunnille verotuloina muuttamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määräytymistä. Valtionosuusprosentti nousee 0,56 prosenttiyksikköä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin. Valtionosuusprosenttiin on valtionosuuslisäyksistä viety: - kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke 0,46 % - asumismenojen omavastuun poiston kompensaatio 0,10 % Muut valtionosuuksien lisäykset on otettu huomioon ikäryhmittäisissä ja muissa laskennallisissa yksikköhinnoissa oheisen liitteen 11 mukaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus nousee 62,98 euroa/asukas 1 539,35 eurosta 1602,33 euroon (4,1 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli Saaristokuntien kerroin on nykyinen 1,10. Mikäli kunta olisi oikeutettu myös muuhun syrjäisyyskertoimeen, sovelletaan kunnalle edullisempaa kerrointa. Syrjäisyysluvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 -vuotiskaudeksi ( ). Laskennan perusteella Reisjärven ja Virolahden kunnat menettävät syrjäisyyslisän. Kangasniemi, Karvia ja Rantasalmi saavat uusina kuntina syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. Syrjäisyyslisien määrät ilmenevät kuntakohtaisesta taulukosta ja syrjäisyysluvut oheisesta liitteestä 10. Kuntakohtaiset laskelmat perustuvat valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja sosiaali- ja terveysministeriön tietoihin (STM ). Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perusteet: V euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 4 916,22 602, vuotiaat 240,79 685, vuotiaat 652, , vuotiaat 3 935, ,86 Yli 85-vuotiaat , ,66 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä 438,50 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 40,04 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä 11,93 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä 33,70 Sairastavuuden mukainen euromäärä 296,76 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 602,33 Työttömyysprosentti 10,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 05/06) Valtionosuusprosentti 33,88 % Taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuva tasaus ja mahdollinen vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus). Päivähoitokerroin, lastensuojelukerroin, vammaiskerroin ja sairastavuuskerroin ovat kuluvan vuoden valtionosuustietojen mukaiset. Uudet kertoimet lasketaan marraskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tehdään uudet kuntakohtaiset laskelmat. Työttömyysperusteet ja asukaslukutiedot ovat vuoden 2007 perusteiden mukaiset. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

17 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuuden arviointi Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia tietoja. Valtionosuudet on laskettava/arvioitava käyttämällä hyväksi valtion talousarvioehdotukseen ( ) sisältyviä keskimääräisiä ja muita yksikköhintoja liite 12 ja kunnan itsensä laskemia yksikköhintoja ja arvioimia oppilas- ja muita suoritetietoja tai pelkästään arvioida valtionosuuden määrä. Hyväksi voi käyttää esimerkiksi valtion-osuuden määräytymispohjaa (VOS6SL, liite 13). Asukaskohtainen rahoitusosuus on valtion talousesityksen mukaan 640 /asukas. Kuntaliiton arvio rahoitusosuudeksi on 637 liite 14. Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun loppuun mennessä. Kunnan ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuun 10. päivän tienoilla. Opetusministeriön laskemista kuntakohtaisista valtionosuuksista saadaan tietoja aikaisintaan joulukuun lopussa. Valtionosuuden perusteet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin vaikuttavat kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2007 erä (vaikutus 18 milj. euroa), 2,0 %:n indeksitarkistus (vaikutus 48 milj. euroa) ja oppilasmäärien alentuminen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus). Vuoden 2007 kustannustenjakoerä sisällytetään yksikköhintoihin siten, että vertailupohjana olevan hinnan ja kaikki kustannustenjaon jaksotuserät sisältämän hinnan erotuksesta toteutuu ensi vuonna 61 % (rahoituslaki 23 b ). Näin ollen täysimääräisen yksikköhinnasta jää puuttumaan v erä eli prosenteissa ilmaistuna 39 %. Talousarvioesitykseen sisältyvän vuoden 2008 kustannustenjako erän (n. 41 milj. euroa) maksun aikaistaminen ei tule sisältymään yksikköhintoihin. Vuoden 2008 erä maksetaan kunnille verotuloina muuttamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määräytymistä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin kokonaisuutena ei tule merkittäviä muutoksia. Laskennalliset valtionosuudet kuntayhtymien yksikköhintarahoitus mukaan lukien ilman kuntien tasauseriä lisääntyvät noin 31 milj. euroa (1,3 %). - asukaskohtainen rahoitusosuus on 640 euroa/asukas (nousu 2,7 %). Kuntaliiton arvio 637 euroa (nousu 2,2 %) liite 14 - kustannuspohjaan perustuvat keskimääräiset yksikköhinnat nousevat noin 2,7-2.8 % liite 12 ja liite 13 - kustannuspohjattomat yksikköhinnat nousevat indeksitarkistuksen verran 2,0 % (ap-ip -toiminta, museot, teatterit, orkesterit) - muut yksikköhinnat pidetään tehtävässä laskelmassa nykyisinä - esiopetuksen yksikköhinta on 91 % perusopetuksen yksikköhinnasta. - tasauskertoimia vuodelle 2007 ei ole, niiden tilalla voidaan käyttää kuluvan vuoden kertoimia: perusopetus 0, lukio 0, kirjasto 0, kansalaisopisto 0, Esimerkiksi perusopetuksen ja lukion yksikköhinnan laskentaperusteet säilyvät nykyisinä. Laskentaperusteet löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Perusopetuksen yksikköhinnan voi laskea yksikköhintalaskurin avulla. Laskentaperusteet ovat vuoden 2006 tasolla, jolloin niissä mahdollisesti olevat vuoden 2006 keskimääräiset yksikköhinnat tulee Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 korvata vuoden 2007 yksikköhinnoilla (tällä hetkellä talousarvioesityksen mukaiset, liite 12). Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun loppuun mennessä. Tärkeimmät valtionosuusprosentit vuonna 2007 ovat seuraavat: - perusopetus, lukio ym. asukaskohtaisen osuuden laskennassa olevat tehtävät 45,3 %, paitsi kulttuuritoimi ja asukasperusteiden taiteen perusopetus 29, 7 % - aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta, nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 % Valtionosuutta koskevat tehtävämuutokset Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 4 milj. euroa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa osoitetaan valtionosuutta 7 miljoonaa lisää valtionosuuksina, jolla ohjaustuntien määrä nostetaan kolmesta neljään tuntiin. Vuonna 2006 käyttöön otettu ammatillisen koulutuksen näyttöjen laajentaminen lisää valtionosuuksia noin yhdellä miljoonalla eurolla. Perusopetuksen tietoliikenneyhteyksiin osoitetaan lisää miljoona euroa. Oppisopimuskoulutuksen oppilaspaikkoja lisätään 3000:lla. Valtionosuudet lisääntyvät tästä syystä 7 miljoonaa euroa. Tähän ei sisälly rasitteena kuntaosuutta. Näistä ja valtion kuntiin kohdistamista toimenpiteistä on tarkemmat tiedot liitteessä 2. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely alkaen Uudet säännökset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa (578/2006). Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään tasapainottavan taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Tilinpäätöstä koskevaan 68 :n muutoksessa rahoituslaskelma on siirretty liitetiedoista varsinaiseksi tilinpäätöslaskelmaksi taseen ja tuloslaskelman rinnalle. Lisäksi pykälään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomusta koskevaa 69 :ää on muutettu siten, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamisesta. Pykälän 1 momenttiin on lisätty velvoi- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006

19 te antaa tietoja sellaisista konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Pykälään on lisäksi siirretty 3 momentti tilikauden tuloksen käsittelystä. Vastaava säännös oli aiemmin erillisenä 70 :nä. Tarkastuslautakuntaa koskevaan 71 :ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Lisäksi on muutettu tarkastuslautakuntaan valittavien jäsenten vaalikelpoisuutta koskevaa säännöstä. Kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä koskevaa 86 :ää on muutettu siten, että viittaussäännös vastaa uutta 65 :n asiasisältöä. Lain 65 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun laaditaan kunnan talousarvio vuodelle 2007 sekä taloussuunnitelma vuodelle 2007 sekä sitä seuraaville vuosille. Lain 68, 69 ja 71 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 laadittavaan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä niiden käsittelyyn. Sääntelyn tarkoitus Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleet säännökset selkeyttävät kunnan toimielinten vastuuta kunnan talouden tasapainottamisessa ja oikean kuvan antamisessa kunnan taloudenhoidosta. Kunnanhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Tilintarkastajat joutuvat puuttumaan alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Hyväksyttyjen tasapainottamissäännösten vaihtoehtoina olisi ollut säätää lainojen enimmäismäärästä tai sitovasta määräajasta alijäämän kattamiselle. Lainakaton säätäminen olisi rajoittanut kuntien itsehallintoa eikä olisi estänyt kuntia siirtämästä lainavastuitaan tytäryhteisöille. Alijäämän kattamista koskevien määräaikojen säätäminen olisi taas saattanut eliminoida jouston, jota kunnan talouden hoitaminen yksittäistapauksissa edellyttää. Mainituista syistä päädyttiin sääntelyyn, joka yhtäältä tiukentaa suunnitteluvelvoitetta talouden tasapainottamiseksi ja toisaalta korostaa realistisuutta tasapainotustoimenpiteiden valinnassa ja ajoituksessa. Kattamisvelvoitteen määrittely Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijääminen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä, 2) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä ja 3) Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Alla olevassa kuviossa on esitetty erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet on esitettävä lain voimaantulovuotena Lain 65.3 :ään on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimen- TASAPAINOTTAVA TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA (KuntaL 65.3 :n muutos) Tase Tuloslaskelma- Taloussuunnitelma arvio vuodelle 2006 Oma pääoma Peruspääoma Rahastopääomat Edellisten tilikausien ylijäämä/ alijäämä Tilikauden yli-/ alijäämä Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/ alijäämä Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma Tasapainotus taloussuunnitelmassa Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrän, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Taloussuunnitelmaa koskeva neljän vuoden enimmäispituus ei estä kuntaa laatimasta sitä pidemmälle ulottuvaa investointiohjelmaa tai erillisiä pitkän aikavälin palvelusuunnitelmia. Toimenpideohjelma 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006