Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen"

Transkriptio

1 4/2003 Lokakuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet v Alueellinen pelastustoimi - taloudenhoidon järjestäminen Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Katsaukset ja selvitykset>kuntatalous- tiedote >Handelsplats>Informationsblad och utredningar SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Verotus 6 Verovuoden 2002 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2003 ja 2004 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja tulonhankkimisvähennys vuonna 2004 (HE 49/2003 vp) Vuoden 2004 veroasteikkolaki (HE 48/2003 vp) Vuoden 2003 kiinteistövero Kunnilta perittävät verotuskustannukset Arvonlisäverolakiin suunnitellut muutokset vuoden 2004 budjettiehdotuksessa Verohallituksen ohje arvonlisäverotuksen uusista laskutussäännöksistä Valtionosuudet v Valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden lisäykset Valtionosuusperusteet vuodelle 2004 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Asukaskohtainen rahoitusosuus vuonna 2004 Aamu- ja iltapäivätoiminta Esiopetuksen kuljetusetuus Muuta opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvää Alueellinen pelastustoimi -taloudenhoidon järjestäminen 19 Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen 20 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (liite 6) Vuoden 2004 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 7) Perusopetuksen vuoden 2003 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 8) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 9) Lukion vuoden 2003 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 10) Valtionosuus vuonna 2004 (liite 11) Valtionosuusseminaari (liite 12) Investoinnin maksuosuuden kirjaaminen (liite 13) Julkaisuntilauslomake (liite 14) Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Jan Björkwall Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 2,2 %. Kansantuotteen lisäys kuluvan vuoden alussa on ollut odotettua heikompaa. Tuotannon määrä lisääntynee tänä vuonna noin 1½ %, kun vuosi sitten yleisesti arvioitiin tuotannon kasvavan kolmisen prosenttia vuonna Kansainvälisen talouden arvioidaan vähitellen elpyvän ja sitä kautta piristävän myös Suomen taloutta nopeutuvan viennin johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi tuotannon määrän lisääntyvän ensi vuonna 2,4 %. Maailmantalouden piristymisen ohella kasvuun vaikuttavat elvyttävä finanssipolitiikka ja palkansaajien ostovoiman arvioitu paraneminen. Myös yritysten hintakilpailukyvyn säilyminen kohtuullisena ja matala korkotaso edesauttavat tuotannon kasvun vauhdittumista. Hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisyysasteen kohottamisen. Tänä vuonna työllisten määrä kuitenkin jonkin verran alenee, koska talouskasvu on ollut hidasta. Työpaikat vähenevät muun muassa teollisuudessa, mutta lisääntyvät julkisissa ja liiketoimen palveluissa ja rakennustoiminnassa. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 237 tuhatta henkilöä, mikä merkitsi keskimäärin 9,1 prosentin työttömyysastetta. Tänä vuonna työttömien määrän lisääntynee niin, että keskimääräinen työttömyysaste on 9,3 %. Vuonna 2004 työttömänä arvioidaan olevan likimain viime vuoden lukumäärä. Työttömyysaste alenee tämänvuotisesta vain vähän. Kuluttajahintaindeksillä mitattu yleinen hintataso on kohonnut tänä vuonna hyvin maltillisesti. Vuoden 2003 keskimääräinen inflaatiovauhti jäänee yhteen prosenttiin. Ensi vuoden inflaatioon vaikuttaa alentavana tekijänä maaliskuun alussa toteutettava alkoholijuomaveron alennus. Kuluttajahintojen kehitykseen muina tekijöinä vaikuttavat ensi vuonna lähinnä euron kurssi, raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ja korkotason kehitys. Palkkakehityksen aiheuttamat kustannuspaineet säilynevät vähäisinä. Yleinen arvio on, että vuoden 2004 keskimääräinen inflaatio jää yhteen prosenttiin tai sen alle. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Luvut perustuvat valtiovarainministeriön taloudelliseen katsaukseen, joka on liitteenä hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Tiedot löytyvät myös valtiovarainministeriön Internetsivuilta osoitteesta asiakohdasta Toimialat/Talousnäkymät ja politiikka > Suhdannekatsaus 3/2003 ( ). Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten makromuuttujien kehityksestä vuonna Syksyllä laaditut ennusteet lähtevät kokonaistuotannon noin 2,5-3 prosentin kasvusta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/03 3

4 Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi vuonna 2002 viitisen prosenttia. Ansiotaso kohosi hieman yli 3 % ja muut tekijät kuten henkilökunnan lukumäärän lisäys ja rakennemuutokset nostivat palkkasummaa parisen prosenttia. Viime vuoden syksyllä arvioitiin, että kunta-alan palkkasumma kasvaisi 3,8 % vuonna Tuolloin ei ollut tiedossa tulopoliittisen ratkaisun vaikutuksia. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti on ollut jonkin verran viime syksyllä arvioitua nopeampaa. Ansiotason kohoaminen on ollut keskimäärin lähes ennustetun kaltainen, mutta muut tekijät kuten työpanoksen kasvu on ollut ainakin tähän asti hieman arvioitua ripeämpää. Esimerkiksi sekä kansaneläkelaitoksen tilastoiman että Kuntien eläkevakuutuksen ilmoittaman kuntien ym. palkkasumman lisäys tammi-elokuussa vastaavaan viime vuoden ajanjaksoon verrattuna oli 4,6 %. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4½ %. Vuotta 2004 koskeva kunta-alan palkkasumman noin 4 prosentin kasvuarvio perustuu ansiotason runsaan 3 prosentin kohoamiseen ja työpanoksen 1 prosentin kasvuun. Kuntien työntekijöiden ansiotasoa korottavat tulopoliittinen sopimus ja palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Henkilökunnan lukumäärää kasvattavat lisääntyvät velvoitteet muun muassa opetustoiminnan, vanhustenhuollon sekä terveydenhuollon alueilla. Toisaalta kuntien heikentyvä rahoitusasema saattaa hillitä henkilökunnan lukumäärän kasvattamista. Liitteessä 3 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina Toteutuneet ansiotasoindeksin ja palkkasumman muutosluvut vuosilta perustuvat Tilastokeskuksen kunnilta ja kuntayhtymiltä keräämiin tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu erillisselvityksiin. Vuosien luvut ovat ennusteita. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysvakuutusmaksu pysynevät näillä näkymin vuonna 2004 samansuuruisina kuin kuluvana vuonna. Sen sijaan työnantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee 22,76 prosentista 23,10 prosenttiin. Kuntien eläkevakuutus vahvistaa KVTELmaksun suuruuden myöhemmin syksyllä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että työntekijöiden osuus maksusta on 4,7 %. Jos työntekijöiden maksuprosentti muuttuu tästä, niin työnantajien osuus muuttuu vastaavasti. Opettajien eläkemaksun suuruus on ensi vuonna työnantajille keskimäärin 20,44 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kunnassa, jossa on enintään 50 opettajaa, maksu on 18,8 %. Muissa kunnissa maksuprosentti vaihtelee. Valtiokonttori on vahvistanut ennakkoon kannettavat maksuprosentit vuodelle 2004 viime kesäkuussa ja niistä on ilmoitettu kunnille. Työntekijän osuutena on käytetty 4,7 prosenttia. Jos tämä muuttuu, niin työnantajan maksuprosentti muuttuu myös. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Kuten edellä olevasta tekstistä ilmenee, vuoden 2004 luvut ovat ennakollisia. Kun vuoden 2004 maksuprosentit vahvistetaan, niistä ilmoitetaan kunnille. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

5 Kuntien verotulojen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 2002 lähes 14,1 miljardia euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kunnallisvero kasvoi nopeasti eli noin 8 %. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat ansiotulojen kohoaminen, verovuoden 2000 lisäkannot sekä kuntaryhmän eri verovuosien jakoosuuksien kohottaminen. Tilityksiä pienensivät kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muuttaminen. Kuntien yhteisövero-osuutta alennettiin mm. sen johdosta, että arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luovuttiin. Yhteisöveron kokonaistuotto aleni myös jonkin verran. Kuntien verotulojen kehitystä on tarkastelu kahdessa verrattain tuoreessa julkaisussa. Kuntaliiton veroennustekehikko on lähetetty kunnille viime kesäkuun lopussa. Kehikon tiedot on päivitetty syyskuun alun tietojen perusteella ja kehikko on luettavissa Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta: Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Verotus >Verotilitykset ja verotulojen ennusteet. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta on julkaissut arvion kunnallistalouden kehityksestä vuosina Julkaisu löytyy sisäasiainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: /suomi/kehitysarvio kohdassa Kunnallistalous vuosina Kehitysarviossa on verrattain seikkaperäisesti tarkasteltu myös kuntien verotulojen kehitystä. Tämän johdosta jäljempänä arvioidaan kuntien verotulojen kehitystä vain keskeisten muutosten osalta. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan vähenevän tänä vuonna 1,6 %. Veropohjan kasvu, tuloveroprosenttien korottamiset sekä kuntaryhmän jako-osuuden nousu lisäävät ennakoiden määrää. Ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen muuttaminen sekä erityisesti jäännösverojen väheneminen ja maksuunpanotilitys puolestaan pienentävät kunnallisveron tilityksiä. Kuntien yhteisöverotulot vähenevät tänä vuonna lähes kolmanneksen. Kuntaryhmän jako-osuus aleni 19,75 prosenttiin ja tilitysten ajoitustekijät pienentävät tämän vuoden kassakertymää. Yhteisöveron kokonaistuotto alenee hieman tänä vuonna viime vuoden tasosta. Vuonna 2004 kuntien verotulojen määrän arvioidaan säilyvän suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Vaikka ansiotulojen arvioidaankin lisääntyvän 3,5-4 %, niin ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korottaminen ja tilitysten ajoitustekijät vaikuttavat siihen, etteivät kunnallisveron tilitykset juurikaan muutu tämän vuoden tasosta. Myös yhteisöveron tuotto pysynee näillä näkymin vuonna 2004 kuluvan vuoden tasolla. Verotulojen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät liittyvät tällä kertaa lähinnä yksittäisten kuntien verotulojen arviointiin. Makrotasolla kehitykseen liittyy tavanomaista vähemmän epävarmuutta. Veroperusteet hallituksen esittämässä muodossa tiedetään. Ansiotulojen kehityskin voidaan arvioida kohtuullisella tarkkuudella. Sen sijaan yksittäisten kuntien veropohjan kehityksessä voi tapahtua yllätyksiä. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten kehitys tulolajeittain vuosina Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003 5

6 Verotus Verovuoden 2002 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2002 verotus valmistuu lokakuun 2003 loppuun mennessä. Kunnille on syyskuussa toimitettu ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta. Ne on julkaistu myös verohallinnon nettisivuilla (verotilitykset, ansio- ja pääomatuloverojen tilitykset, vuoden 2002 alustavat verotiedot) marraskuussa tehtävän maksuunpanon mukaisen tilityksen muodossa jolloin verovuodelta 2002 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2002 maksettavista ennakonpalautuksista. Tiedot ovat vielä tässä vaiheessa suuntaa antavia, joten varsinaisen tilityksen tulokset tulevat poikkeamaan ennakoidusta enemmän tai vähemmän. Suuret veromäärän lisäykset johtuvat yleisesti tuloveroprosentin korotuksista ja joissain yksittäistapauksissa lisääntyneistä optiovoitoista. Huomattavat veromäärän vähennykset johtuvat yleisesti verotettavien tulojen kehityksen heikkoudesta ja joissain tapauksissa, erityisesti pienissä kunnissa, keskeneräisestä verovalmistelusta. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2003 ja 2004 Verovuoden 2003 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2003 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2004 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2004 tehtävissä tilityksissä. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2003 ja 2004 laskettaessa käytetään 2002 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja tulonhankkimisvähennys vuonna 2004 (HE 49/2003 vp) Hallituksen esityksissä ehdotetaan muun muassa tuloverotuksen keventämistä vuonna korottamalla tulonhankkimisvähennystä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Esityksessä korotetaan tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla, minkä seurauksena vähennyksen enimmäismäärä nousee 590 eurosta 620 euroon. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi eurosta euroon. Vähennyksen ensimmäinen kertymäprosentti nousisi 40 prosentista 47 prosenttiin ja toinen kertymäprosentti 14 prosentista 23 prosenttiin. Vähennyksen poistumaprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 3,5 prosentista 4 prosenttiin katso liite 7. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

7 Tulonhankkimisvähennyksen korottaminen alentaa kuntien verotuottoa vuositasolla 13 miljoonaa euroa ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen merkitsisi vuositasolla kunnille 343 miljoonan euron verotulomenetyksiä. Valtion vuoden 2004 tuloarvioesitykseen liittyvässä hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n ja 45 a :n muuttamisesta (HE 64/2003 vp) verotulojen menetykset ehdotetaan kompensoitaviksi kunnille täysimääräisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korottamalla. Vuoden 2004 veroasteikkolaki (HE 48/2003 vp) Hallitus on antanut eduskunnalle HE:n 48/2003 vuoden 2004 veroasteikkolaiksi. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon yhden prosentin inflaatiotarkistus. Veroasteikkomuutos vaikuttaa kuntatalouteen alijäämähyvityksen kautta alentamalla kunnallisveron tuottoa noin 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2003 kiinteistöveron tuotto kunnille on n. 678 milj. euroa. Se on n. 29 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa eli noin kolme neljäsosaa kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista. Maapohjan osuus on noin neljännes tuotosta. Kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2002 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2003 määräämät veroprosentit. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 78 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 63 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 65 kunnassa. Erillinen, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti määrättiin 67 kunnassa ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 279 kunnassa. Rakennusten jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin on vuodelle 2002 ei ole tehty muita kuin euroistuksesta johtuvat muutokset. Myös tonttien aluehinnat ovat valtaosin pysyneet ennallaan, joskin eräissä kunnissa aluehintoja on nostettu yksittäisillä hinta-alueilla mm. pääkaupunkiseudulla ja Lapin lomakohteissa. Vaikka aluehintaa ei ole nostettu, tontin verotusarvo on voinut nousta, jos sen aikaisempi verotusarvo on ollut alle tavoitearvon (73,5 % aluehinnasta). Noin 70 prosenttia kiinteistöistä on sellaisia, joissa maksettava vero jää alle 170 euron. Kiinteistöveroa ei määrätä, jos vero on alle 17 euroa. Näitä kiinteistön omistajia oli vajaa 10 prosenttia. Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Ensimmäisen erän eräpäivä oli ja toisen erän Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2004 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan kasvavan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella 11 % verrattuna vuonna 2003 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003 7

8 perittyihin kustannuksiin. Kuntien osuudeksi verotuskustannuksista arvioidaan noin 115,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 kunnilta peritään verotuskustannuksina noin 104,1 miljoonaa euroa. Verotuskustannuksia lisäävät muun muassa pientyönantajien Internetpohjainen maksupalvelujärjestelmä- ja verotilihanke. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Arvonlisäveroasiaa Arvonlisäverolakiin suunnitellut muutokset vuoden 2004 budjettiehdotuksessa Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja liukuvaksi Valtiovarainministeriön julkaisemassa budjettiehdotuksessa vuodelle 2004 esitetään arvonlisäveron alarajan muuttamista liukuvaksi siten, että verovelvollisuuden nykyiseen euron määräiseen liikevaihtorajaan ehdotetaan asteittain liukuvaa veronhuojennusta. Ehdotuksen mukaan veronhuojennus pienentyisi asteittain liikevaihdon kasvaessa ja lopullinen tilitettävä vero nousisi vähitellen täyteen määrään. Vero muuttuisi täysimääräiseksi euron liikevaihdon kohdalla. Veronkevennys vaikuttaa verokertymään siten, että vuonna 2004 arvonlisävero peritään bruttomääräisenä ja kevennys palautetaan verovelvollisille vuonna Siten arvonlisäveron huojennukseen oikeutettu elinkeinonharjoittaja ei saisi välittömästi huojennusta hyväkseen, vaan huojennuksen positiivinen vaikutus elinkeinonharjoittajan kassavirtaan olisi taannehtiva. Veronhuojennuksen yksityiskohtainen toteuttamistapa (eli esimerkiksi palautetaanko vero erillisen palautushakemuksen perusteella vai viranomaisaloitteisesti) selviää, kun hallitus antaa asiasta esityksen eduskunnalle. Tätä tiedotetta laadittaessa hallituksen esitystä ei vielä oltu annettu. Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön alarajaa nostetaan Lisäksi arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotukseen liittyvä verovelvollisuuden alaraja nostetaan eurosta euroon. Kiinteistöhallintapalveluiden (mm. rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito ja muu kiinteistönhoito sekä kiinteistön talous- ja hallintopalvelut) oman käytön verotusta sovelletaan mm. arvonlisäverotonta ja vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa harjoittaviin elinkeinonharjoittajiin sekä muuta kuin liiketoimintaa harjoittaviin yhteisöihin, kuten kuntiin, kuntayhtymiin, asuntoja kiinteistöosakeyhtiöihin, yhdistyksiin ja säätiöihin, jos ne tuottavat omistamiinsa tai hallitsemiinsa kiinteistöihin itse omat kiinteistöhallintapalvelut. Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön verotuksen tarkoitus on neutralisoi 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

9 da itse suoritettujen ja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta hankittujen palveluiden arvonlisäverokohtelu. Verohallituksen ohje arvonlisäverotuksen uusista laskutussäännöksistä Laskutusta koskevia arvonlisäverolain ja kirjanpitolain 2 luvun 9 :n säännöksiä on muutettu annetuilla laeilla (325/2003 ja 326/2003). Verohallitus on antanut ohjeen (Dnro 1731/40/2003) laskua koskevista vaatimuksista arvonlisäverotuksessa. Ohje pohjautuu voimaantulevaan arvonlisäverolain muutokseen (L /325). Muutokset koskevat laskun antovelvollisuutta, laskulta vaadittavaa tietosisältöä, sähköistä laskutusta ja laskujen säilyttämistä. Uudistusta on käsitelty aiemmin Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003 s Koska laskumerkintöjen puutteellisuus tai virheellisyys voi johtaa ostajan palautus tai vähennysoikeuden menettämiseen, myös kuntien on ehdottomasti varauduttava muutoksiin ajoissa ja huolella. Verohallituksen ohje antaa monessa kohdin hyödyllistä tarkentavaa tietoa uusista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Keskeisiä ohjeessa käsiteltyjä seikkoja Ohjeessa käsitellään yksityiskohtaisesti periaatteessa kaikki uudet laskutusta koskevat säännökset, joten tässä yhteydessä ohjetta ei kerrata kokonaisuudessaan. Seuraavassa kuitenkin esimerkkejä ohjeessa erityisesti esille otetuista seikoista: Ohjeella kumotaan verohallituksen antama ohje kulujen edelleenveloituksesta, mikä johtanee toimintatapojen muutoksiin. Koska laskulta on siis ilmettävä oikea ostaja, ostajan palautus/vähennysoikeuden perusteeksi ei enää kelvanne esimerkiksi toiselle osoitettu alkuperäinen lasku ja tämän laatima veroton edelleenveloituslasku. Jos työntekijä maksaa työmatkaa koskevan hotellilaskun työnantajan puolesta, palvelun oikea ostaja on työnantaja. Jos työnantaja saa hotellilta laskun omissa nimissään, palautus/vähennysoikeus ei tuota ongelmia. Samoin työnantajalla voinee olla palautus/vähennysoikeus pienistä alle :n laskuista, jos ostajan nimeä ei ole merkitty lainkaan laskuun. Suuremmissa laskuissa vaatimus oikean ostajan nimen mainitsemisesta lienee sen sijaan ehdoton. Myyjän tulee antaa uusi lasku esimerkiksi kauppahetkellä sovituista ehdollisista alennuksista silloin, kun ostaja saa ne hyväkseen. Poikkeuksena tästä on kuitenkin ns. käteisalennukset (esim. 14 pv 2 %, 30 pv netto ), jos laskussa on kummankin eräpäivän mukainen verollinen loppusumma tai vähintään käteisalennuksen verollinen arvo valmiiksi laskettuna. Verottomaan vuokraan ja huoneistovastikkeeseen sisältyvän energiahyödykkeen alv-osuuden palautuksen saamisen tai vähentämisen edellytyksenä on AVL 111 :ssä tarkoitettu selvitys. Selvityksessä annettavista tiedoista on laissa ja ohjeessa yksityiskohtaiset säännöt. Vuokranantajien ja kiinteistöyhtiöiden on aiheellista harkita, miten uudet vaatimukset täyttävä selvitys on parhaiten annettavissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003 9

10 Verohallituksen ohje uusista laskutussäännöksistä on saatavilla verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Vero-ohjeet/ Verohallituksen ohjeet/laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2004 Valtionosuuksien tasaus Vuodelle 2004 lasketut arviot valtionosuuksien tasauksesta perustuvat verovuodelta 2002 valmistuvan verotuksen maksuunpanotietoihin. Verotus on vielä kesken. Laskelmat perustuvat vallinneeseen valmistelutilanteeseen. Tämän jälkeen syyskuussa on saatu uusia tietoja, joissa kuntakohtainen tilanne on voinut muuttua, jolloin kuntakohtaista laskelmaa voi olla tarpeen arvioida uudelleen. Kuntakohtainen laskelma on osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Lisätietoja mahdollisista muutoksista ja verovalmistelutilanteesta voi saada myös paikallisilta veroviranomaisilta. Verotus valmistuu , jonka jälkeen valtionosuuksien tasaus täsmentyy. Elokuun tilanteessa näytti siltä, että kunnallisvero nousisi 3,6 prosenttia, yhteisövero alenisi 36,3 prosenttia ja kiinteistövero nousisi 5,0 prosenttia. Yhteisöveron jyrkkä aleneminen johtuu yhteisöveron tuoton alenemisen lisäksi arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisesta vuoden 2002 alusta lukien. Elokuun tilanteen mukaiset valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet ovat seuraavat: - vuoden 2002 alun asukasluku (Manner-Suomi) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,79 % - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja 2 293,22 euroa/asukas (90 % laskennallisesta verotulosta) - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 % - vakituinen asunto 0,26 % - muu asunto 0,80 % - voimalaitos 1,39 % - ydinvoimalaitos 2,20 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 % 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

11 Valtionosuuksien maksatuksessa tasaus jaetaan valtionosuuksien kesken siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 prosenttia. Valtionosuuksien tasausta ei ole kohdistettu jäljempänä oleviin yleiseen valtionosuuteen eikä tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Joukot Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Vuonna 2003 yleisen valtionosuuden euromäärä on 27,55 euroa. Vuodelle 2004 yleiseen valtionosuuteen tehdään 1,8 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Indeksitarkistuksen vaikutus on noin 3 milj. euroa, josta jää puuttumaan kolmasosa. Valtioneuvosto on vahvistanut asukaskohtaiseksi euromääräksi 27,64 euroa. Euromäärässä on otettu huomioon vähennyksenä aluehälytyskeskusten valtiollistamisen korvaus 2,32 miljoonaa euroa. Eräille kunnille maksetaan tämän lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet löytyvät laeista ja asetuksista (1147/1996, 1360/2001, 1271/1996, 1448/2001 ja 810/2002). Valtionosuudesta vähennetään lopuksi valtionosuusleikkauksena 7,53 euroa asukasta kohti (90-luvun säästöt). Ennakkoarvio yleisestä valtionosuudesta kuntakohtaisesti on esitetty osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Vuodelle 2004 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteisiin tehdään 1,8 prosentin indeksitarkistus. Indeksitarkistuksen vaikutus on noin 55 milj. euroa, josta vajaan indeksitarkistuksen takia (75 % täydestä määrästä) jää puuttumaan noin 18 milj. euroa. Lisäksi valtionosuusprosenttia, ikäryhmittäisiä valtionosuuden perusteita ja asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta korotetaan. Valtionosuusprosentti nousee 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin (nousu 3,83 prosenttiyksikköä). Yhteensä noin 420 milj. euroa vaikuttavasta korotuksesta suurin osa 357 milj. euroa aiheutuu kuntien verotulojen vähennysten lisäämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Kompensaatio ei ole kunnille lisätuloa, vaan vähennysten aiheuttaminen kuntien tulojen menetyksen korvausta. Toinen merkittävä erä on kansallisen terveydenhuollon hankkeen rahoittamiseen tarkoitettu valtionosuus. Vaikka hankkeen rahoitus on otettu huomioon vain valtionosuusprosentin korotuksena, merkitsee se kunnille käytännössä tarvetta vähintään saman suuruiseen omaan panostukseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotettiin jo kuluvalle vuodelle 27,01 prosentista 28,06 prosenttiin vuoden 2003 valtion lisätalousarviossa. Korotuksen syynä oli 113 milj. euron verotulojen vähentymisen palauttaminen kunnille valtionosuutta korottamalla. Korotusta on maksettu syyskuusta lähtien. Valtionosuusprosentin korotus vuodelle 2004: - verotulojen vähennysten kompensaatio 357 milj. euroa (3,25 %) - kansallisen terveyshankkeen rahoitus 53,5 milj. euroa (0,49 %) - syrjäytymisuhanalaisten ja nuorten erillisrahoituksen palautus järjestelmään 5 milj. euroa (0,05 %) - vuoden 2002 tasausjärjestelmän valtionosuuslisäyksen tarkistus 3,9 milj. euroa (0,03 %) - perustamishankkeiden arvonlisäveron kuittausten loppuosan palautus 0,9 milj. euroa (0,01 %). Kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset Kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset on indeksitarkistuksen ohella otettu huomioon ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa. Ne lisäävät kuntien saamia valtionosuuksia noin 38 milj. euroa seuraavasti: - vanhustenhuollon kehittämiseen laatusuositusten perusteella tarkoitetut 14 milj. euron valtionosuudet - lisätty 44 milj. euroa kustannuksina sosiaali- ja terveydenhuollon kahteen vanhimpaan ikäryhmään, painopiste sosiaalihuollossa - terveydenhuollon täydennyskoulutukseen lainmuutoksen perusteella tarkoitetut 12,8 milj. euron valtionosuudet (HE 65/2003) - lisätty 40 milj. euroa kustannuksina terveydenhuollon kaikkiin ikäryhmiin painottaen työikäisiä - palvelusetelin käyttöönottoon vanhustenhuollon kotipalveluissa lainmuutoksen perusteella tarkoitetut 10 miljoonan euron valtionosuudet (HE 74/2003) - lisätty 32 milj. euroa kustannuksina sosiaalihuollon kahteen vanhimpaan ikäryhmään painottaen vuotiaiden ryhmää - osittaisen hoitorahan korotukseen ja laajennukseen lainmuutoksen perusteella tarkoitetut 1,5 miljoonan euron valtionosuudet - lisätty 3,8 milj. euroa kustannuksina sosiaalihuollon työikäisten ikäryhmään. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden lisäykset Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain perusteella kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta on korotettu eri syistä kuluvana vuonna yhteensä 25,73 euroa asukasta. Tämä pienentää kunnille muutoin säädettyä valtionosuutta ja valtionosuusprosenttia. Suurimmat korottavat erät ovat olleet asumistuen ja sosiaalietuuksien yhteensovituksesta laskettu kuntien toimeentulotukimenojen vähenemä 17,16 euroa asukasta ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittava rahoitus 7,25 euroa asukasta kohti. Vuodelle 2004 kunnan osuuden lisäykset nousevat 29,92 euroon asukasta kohti eli kokonaismäärältään noin 155 milj. euroon. Vuodelle 2004 lastensuojelun 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

13 suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittava määrä nousee 9,12 euroon asukasta kohti. Maahanmuuttajille alkaen maksettava erityistuki pienentää kuntien toimeentulotukimenoja, minkä vaikutus otetaan huomioon valtionosuutta vähentävänä. Tältä vuodelta se vaikutti kolmen kuukauden ajalta ja loput vaikutuksesta otetaan huomioon vuonna 2004 nostamalla rahoitusosuutta kuluvan vuoden 0,67 eurosta 2,99 euroon asukasta kohti (HE 64/2003). Rahoitusosuuden lisäykset vähentävät kuntien saamia valtionosuuksia 12 milj. euroa lisää verrattuna kuluvaan vuoteen. Eräistä korvamerkityistä valtionavustuksista luopuminen Kuntien saamat erikseen haettavat valtionavustukset yhteensä noin 28 milj. euroa, jotka koskivat valtionavustusta lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (4,7 milj. euroa), huumeiden käyttäjien hoitoon (8 milj. euroa) ja syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin (15 milj. euroa), poistuvat vuoden 2004 talousarviosta. Vielä tänä vuonna haettavina olevia valtionavustuksia ei siis todennäköisesti ensi vuonna ole mahdollista saada. Valtionosuusperusteet vuodelle 2004 Kuntakohtaiset valtionosuudet, joissa on otettu huomioon edellä mainitut korotukset ja vähennykset, on esitetty osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon. Valtionosuuden määräämisessä käytetyt laskennalliset perusteet ovat seuraavat Valtioneuvoston asetus voimavaroista (807/2003): Ikäryhmä Sosiaalihuolto (E/asukas) Terveydenhuolto (E/asukas) v v v v vuotiaat 4 214, ,02 523,99 538, vuotiaat 301,46 307,88 596,14 612, vuotiaat 561,64 571, , , vuotiaat 3 288, , , ,77 yli 85-vuotiaat 9 287, , , ,85 Muut laskennalliset perusteet (E/asukas) v v Työttömien lukumäärän mukaan 384,36 391,28 Työttömyysasteen mukaan 35,09 35,72 Sairastavuuden mukaan 260,12 264,80 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1 522, ,95 (sisältää rahoitusosuuden lisäykset, ks. edellä) Muut perusteet Työttömyysprosentti 12,0 % 11,6 % Asukasluku Syrjäisyyskerroin 1,05 tai 1,15 (Vnp 1364/96) Saaristokerroin 1,10 edellisen sijasta Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 Valtionosuusprosentti 28,06 % 31,89 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasluvulla kerrottu oma rahoitusosuus. Sosiaalihuollon ikäryhmän 0-6-vuotiaat laskennallinen kustannus saadaan kun työssäkäyntikertoimella kerrotaan ikäryhmän asukasmäärän ja ikäryhmän laskennallinen euromäärän tulo. Muiden ikäryhmien laskennalliset kustannukset saadaan, kun asukasmäärällä kerrotaan vastaava euromäärä. Sairastavuuden mukainen laskennallinen kustannus saadaan, kun sairastavuuskertoimella kerrotaan asukasmäärän ja sairastavuuden euromäärän tulo. Työttömyyden mukainen laskennallinen summa saadaan kahdesta osasta. Ensimmäinen on työttömien lukumäärän ja työttömiin perustuvan euromäärän tulo. Toinen on työttömyyskertoimen ja työttömyysasteen mukaisen euromäärän tulo. Työttömyyskerroin on kunnan työttömyysasteen ja koko maan työttömyysasteen osamäärä. Jos kunnalle on määrätty syrjäisyys- tai saaristokerroin Valtioneuvoston päätöksen 1364/1996 mukaan, laskennallinen kustannus saadaan kertomalla tällä kertoimella edellisen mukaan saadut laskennalliset kustannukset yhteensä. Kuntakohtaisessa laskelmassa käytetyt työssäkäyntikertoimet ja sairastavuuskertoimet ovat kuluvan vuoden valtionosuuslaskelman mukaiset. Kertoimet lasketaan vuodelle 2004 myöhemmin syksyllä, jonka jälkeen laskelmat tarkistetaan ja tiedot päivitetään myös Kuntaliiton Internet -sivuilla. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuuden ja yksikköhintojen määräytyminen Vuodelle 2004 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin (lukuun ottamatta valtion talousarvion rajoissa olevia) tehdään 1,8 prosentin indeksitarkistus. Indeksitarkistuksen vaikutus on kuntien toiminnan osalta 39 milj. euroa, josta vajaan indeksitarkistuksen takia (75 % täydestä määrästä) jää puuttumaan noin 13 milj. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yksikköhinnat määrätään ilman arvonlisäveroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy vahvistetun yksikköhinnan perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Rahoitukseen lisätään investointilisä ja mahdollisen eri päätöksellä vahvistetun vuokran määrä. Kunnan saama valtionosuus määräytyy kunnan ylläpitämän toiminnan mukaan laskennallisten valtionosuusperusteiden (opiskelijamäärän/asukasmäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää ellei valtionosuuksien tasaus muuta tulosta positiiviseksi (erotus laskutetaan kunnalta kaksi kertaa vuodessa). Kunnan hyväksi lasketaan myös investointilisä ja mahdollinen 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

15 vuokra, mikäli kunta järjestää ammatillista koulutusta ja/tai ylläpitää ammattikorkeakoulua. Vuoden 2004 yksikköhinnat perustuvat perusopetuksen, lukioiden, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, kirjastojen, kansalaisopistojen sekä tuntiperusteisen taiteen perusopetuksen (pääasiassa musiikinopetus) osalta vuoden 2001 toteutuneisiin kustannuksiin. Näin ollen yksikköhintoihin tehdään vain indeksitarkistukset ja mahdolliset laajuusmuutokset (uudet tehtävät tai niiden laajennus, esim. esiopetuksen kuljetusetuus). Indeksikorotusta ei kuitenkaan tehdä, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön ja taiteen perusopetuksen asukaskohtaisiin yksikköhintoihin eikä teattereiden henkilötyövuosiin perustuvaan yksikköhintaan. Valtionosuuden laskennallisina perusteina käytettävät valtakunnalliset keskimääräiset yksikköhinnat on vahvistettu (liite 7). Liitteessä on mainittu myös ne yksikköhinnat, joihin ei esitetä indeksikorotusta. Koska yksikköhinnat määrätään nykyiseltä pohjalta (ns. kaksivuotistarkistusta ei tehdä, koska vuosi 2002 ei ole kustannuspohjavuosi), ei yksikköhintoja lasketa uudelleen. Tällöin esimerkiksi perusopetuksen ja lukion yksikköhintoja koskevat kaavat eivät muutu (liitteinä 8, 9 ja 10 perusopetuksen yksikköhinnan kaavat, tunnusluvun laskenta, lukion yksikköhinnan kaava). Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä (marraskuussa) ja rahoitusosuuden vahvistamista (joulukuussa) voidaan menetellä esim. seuraavasti, jolloin pohjana on vuoden 2003 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2004 rahoitusosuudesta. - Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, riittää, kun nykyistä yksikköhintaa korotetaan tässä vaiheessa indeksikorotuksen määrällä 1,8 prosenttia. - Jos on oletettavaa, että yksikköhinnan rakenteeseen tulee olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2003 koskevilla perusteilla vuoden 2004 tasoon tasauskertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2003 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua vuoden 2003 tasoista yksikköhintaa korotetaan vielä indeksikorotuksella 1,8 prosenttia. - Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikeiksi (nouseva/laskeva oppilasmäärä laskentapäivinä). - Asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan tässä vaiheessa 595 euroa/asukas (ks. jäljempänä olevaa arviolaskelmaa). - Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Varainhoitovuoden valtionosuus/rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden syyskuun oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun oppilasmäärien mukaan. Ennakollinen rahoitus määräytyy aikaisempien oppilasmäärien mukaan, jolloin alkava rahoitus voi poiketa lopullisesta. Syyskuun oppilaskyselyn yhteydessä on voinut hakea poikkeusta oppilasmäärään, jos hakija Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 on katsonut sen tarpeelliseksi. Rahoitus oikaistaan joka tapauksessa varainhoitovuoden jälkeen vastaamaan varainhoitovuoden oppilasmääriä. Asukaskohtainen rahoitusosuus vuonna 2004 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuuslaskelma-arvio vuodelle 2004 esitetään valtion talousarvioesitykseen perustuen 1,8 prosentin indeksitarkistus huomioon otettuna alla olevassa taulukossa. Rahoitusosuus vahvistetaan joulukuun alussa. Arviossa on rinnalla kuluvan vuoden ennakollinen rahoitusosuus. Kuluvan vuoden ennakollinen rahoitusosuus vahvistetaan lopulliseksi joulukuussa noin viikkoa myöhemmin kuin vuoden 2004 ennakollinen rahoitusosuus. Ennakollinen Arvio (TA) Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2003 vuosi 2004 Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (noin 43 %) investointilisä Yhteensä Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 460, lisäys kuljetuksesta ja lisäkoulutuksesta 6, lisäys valtionosuusleikkauksista 113, Yhteensä 579, Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 579, Nousu edelliseen vuoteen (%) 4,24 2,61 Vuoden 2004 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on Valtionosuuden kuntakohtainen arviointi vuodelle 2004 Koska kuntakohtaisia valtionosuuksia ei voida tässä vaiheessa keskitetysti laskea, on arvio tehtävä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettävissä olevien tietojen perusteella esim. edellä kerrotuilla tavoilla. Täsmälliset tiedot saadaan seuraavasti: - Kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset yksikköhinnat marraskuun lopussa - Kunnan ennakollinen rahoitusosuus joulukuun alussa - Kuntakohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet joulukuun lopussa Valtionosuuden arvioinnin apuna voi käyttää esim. vuoden 2003 valtionosuuspäätöksen 6VOS raporttia, josta löytyvät suoraan ne toiminnat, joihin kunta saa valtionosuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät (keskiarvo), muuttuva asukasluku ja arvioidut yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuksien tasaus on esitetty edellä omassa kohdassaan. Tasausta ei ole jaettu muihinkaan kuntakohtaisiin valtionosuuksiin (yleinen sekä sosiaali- ja terveydenhuolto). Tarvit 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

17 taessa sen voi poimia taulukosta ja liittää mukaan. Lopullisessa valtionosuuden maksatuksessa valtionosuuksien tasaus on luonnollisesti jaettu. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakenne vuodelle 2004 on ohessa (liite 11). Koska rakenteessa on esitetty lähes kaikki toiminnat, on sitä käytettäessä poimittava vain kunnan ylläpitämät toiminnat. Otetaan huomioon vuoden 2004 oppilasmäärät (keskiarvo) ja asukasmäärät sekä arvioidut tai valtion talousarvion perusteella suoraan määräytyvät yksikköhinnat. Viimeksi mainitut yksikköhinnat on jo otettu mukaan, koska niistä on jo valtion talousarvioon perustuva tieto. Aamu- ja iltapäivätoiminta Vuoden 2004 talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat aamu- ja iltapäivätoiminnan aloittamiseksi lukien. Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 57/2003) on annettu Toimintaan on varattu valtionosuutta 20 milj. euroa. Valtionosuus olisi 57 prosenttia ohjaustunnista, joka on 20 euroa vuonna Aloittaminen olisi vapaaehtoista. Valtionosuutta maksettaisiin vain kunnille, jotka ilmoittavat käynnistävänsä lakiesityksen mukaisen toiminnan lukien. Valtionosuutta ei maksettaisi yksityiselle toiminnan harjoittajalle vaan ainoastaan kunnalle. Kunta voi periä osallistumisesta maksuna enintään 60 euroa kuukaudessa. Muita maksuja ei saisi periä. Arvioitu valtionosuuden määrä perustuu kolmeen toimintatuntiin ja kahdentoista lapsen ryhmäkokoon. Opetusministeriö päättää vuosittain valtion talousarvion rajoissa ohjaustuntien määrästä ja ohjaustunnin yksikköhinnasta. Vuonna 2004 ja 2005 valtionosuus jaettaisiin toimintaa järjestävien kuntien 1- ja 2-luokkien oppilaiden lukumäärän sekä myös muiden luokkien erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen määrän perusteella. Vuodesta 2006 alkaen valtion talousarvion rajoissa määräytyvä ohjaustuntimäärä jaettaisiin kuntien toteutuneiden tuntien suhteessa. Lakiesityksen mukaan ohjaustunnin hintaa ei sidota indeksiin eikä valtionosuutta tule välttämättä kaikkeen toteutettavaan toimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksia ei voida lukien sisällyttää perusopetuksen kustannuksiin. Aamu- ja iltapäivätoimintaan saatava valtionosuuden arvio voidaan tehdä seuraavalla tavalla. Koska valtionosuus jaetaan vuonna 2004 toiminnan käynnistävien kuntien kesken, voidaan lukien tuleva valtionosuus arvioida lasten määrän ja 20 miljoonan euron valtionosuusmäärän mukaan. Toiminnassa mukana olevien kokonaismääräksi on arvioitu lasta, joka on 70 % koko määrästä. Tällöin valtionosuutta riittäisi noin 200 euroa yhtä lasten kohden. Lasten määräksi otetaan kunnan 1- ja 2- ikäluokkien oppilaiden määrä lisättynä muiden ikäluokkien erityisoppilaiden määrällä. Valtionosuusarvio saadaan kaavasta: - VOS vuonna 2004 = 70 % lasten määrästä x 200 euroa - VOS vuonna 2005 = 70 % lasten määrästä x 480 euroa Vuonna 2006 valtionosuus määräytyisi ohjaustuntien mukaan. Jos valtionosuuden perusteena on ohjaustunnin hinta 20 euroa, ohjaustuntien määrä kolme Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 tuntia päivässä ja ryhmäkoko keskimäärin 12 lasta, olisi valtionosuus tasaisesti jaettuna: - VOS vuonna 2006 = 57 % x 20 euroa x ohjaajien määrä x 3 tuntia x lukuvuoden koulupäivien määrä Vuodesta 2006 alkaen opetusministeriö vahvistaa kunnalle kokonaistuntimäärän, jolloin valtionosuus olisi 57 % kokonaistuntimäärän ja yksikköhinnan tulosta. Esiopetuksen kuljetusetuus Vuoden 2004 talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat esiopetuksen kuljetusetuuteen lukien. Kuljetusetuutta koskeva hallituksen esitys (HE 58/2003) on annettu Kuljetusetuuteen on varattu valtionosuutta 5 milj. euroa. Tämän johdosta esiopetuksen yksikköhintaa korotetaan. Nykyisin esiopetuksen yksikköhinta on 85 % kunnalle vahvistetusta perusopetuksen yksikköhinnasta. Uudet esiopetuksen yksikköhinnat ovat: - vuonna 2004 yksikköhinta on 88 % perusopetuksen yksikköhinnasta ja - vuonna 2005 yksikköhinta on 91 % perusopetuksen yksikköhinnasta. Kuljetusetuus koskee kuljetusta kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Lakiesityksen mukaan kysymykseen tulee matka, joka on oppilaalle viittä kilometriä pitempi, tai jos matka olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kuljetuksen vaihtoehtona on kuljettamiseen tai saattamiseen myönnettävä riittävä avustus. Muuta opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvää Vuoden 2004 talousarviossa esitetään lisättäväksi ammatillista koulutusta nostamalla oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen opiskelijamäärää opiskelijapaikalla yhteensä opiskelijapaikkaan. Kuntien rahoitukseen tällä ei ole suoranaista merkitystä, koska lisäkoulutuksesta ei lasketa kunnan rahoitusosuuteen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminta-avustus olisi vuonna 2004 vuoden 2003 budjettilain yhteydessä päätetyn suuruinen eli 66 % vuoden 2003 tasosta (16,2 milj. euroa). Toiminta-avustuksen vähentyminen lisää vastaavasti valtionosuutena maksettavaa ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutta sekä kehittämisavustusmäärärahoja. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja kehittämistyötä. Aikuiskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus eivät myöskään kuulu kunnan rahoitusosuuden piiriin. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (Noste) on esitetty 19,5 milj. euron valtionavustusta. Myöntämisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen. Valtionavustuksen hakuajasta ja perusteita tiedotetaan erikseen. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

19 Kansalaisopiston valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ratkeaa aikaisintaan vuoden 2005 alusta toteutettavan uudistuksen yhteydessä. Kansalaisopiston valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja lisätään vuodelle 2004 kaikkiaan tuntia, jolloin tuntimäärä on tuntia. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden henkilötyövuosien määrää esitetään korotettavaksi tähän vuoteen verrattuna. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Valtionosuusseminaari Kuntakoulutus järjestää yhdessä Kuntaliiton kuntatalousyksikön kanssa valtionosuusseminaarin laivalla HELSINKI-TUKHOLMA-HELSINKI marraskuussa Hallitusohjelmaan on sisällytetty myös valtionosuusjärjestelmän tarkistus. Tällöin pyritään saamaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - mitkä ovat linjaukset? - tuleeko muutoksia jo vuoden 2004 alusta? - kuinka kuntasi valtionosuus muuttuu? - miten valtionosuudet määräytyvät muissa Pohjoismaissa? Näitä ja muita valtionosuuksiin liittyviä asioita pohditaan järjestettävässä seminaarissa. Seminaarissa esitellään myös kuntakohtaisia valtionosuustietoja. Seminaariin on saatu alustajiksi ja puheenvuoron käyttäjiksi ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien parhaimpia asiantuntijoita. Yksityiskohtainen ohjelma liitteenä (liite 12) Seminaarissa on vielä tilaa, joten ilmoittaudu ajoissa, jotta varmistat mukana olosi vuoden huipputapaamisessa. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Kuntakoulutukseen esim. Kuntakoulutuksen Internet-sivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Pertti Laitinen, Kuntakoulutus Oy, p. (09) Outi Kanerva, Kuntakoulutus Oy, p. (09) Alueellinen pelastustoimi - taloudenhoidon järjestäminen Kuntaliitossa on valmisteltu julkaisu alueellisen pelastustoimen talouden hoidon järjestämisestä. Pelastustoimen alueiden muodostamista koskevan lain (1214/01) mukaiset pelastustoimialueet aloittavat toimintansa vuoden 2004 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 alussa. Pelastustoimi on tällöin järjestettävä kuntien yhteistoimintana joko kunnan pelastuslaitoksena tai kuntayhtymänä. Tämän hetken tiedon mukaan taloudenhoito järjestetään kuudella alueella kunnan liikelaitoksena, 11 alueella muuna taseyksikkönä ja viidellä alueella laskennallisesti eriytettynä tehtävänä. Kaikissa järjestämistavoissa on ratkaistava pelastuslaitoksen taloudenohjaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat toiminnan eriytystä, maksuosuuksien määräytymistä, investointien rahoitusta ja erityisesti siirtymävaiheessa omaisuuden luovutukseen ja avaavan taseen muodostamiseen liittyviä käytäntöjä sopimus- ja jäsen-kuntien budjetoinnissa ja kirjanpidossa. Näihin kysymyksiin on julkaisussa pyritty antamaan ratkaisumalleja ja soveltamissääntöjä. Lisäksi tämän tiedotteen liitteessä 13 on ohjeistukseen liittyen täydentäviä esimerkkejä investointiosuuksien kirjaamisesta. Julkaisu on saatavissa Kuntaliiton verkkokirjakaupasta pdf-tiedostona. Julkaisun tilausnumero on Julkaisun hinta on 15,00 euroa. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen Kuntasektorin yhteenlasketut julkiset hankinnat ovat n. kolmannes kuntasektorin vuotuisista menoista. Määrä ei ole pieni! Hankintojen kokonaismäärä on n. 9 mrd. euroa! Erityisesti palveluhankintojen määrä on viime vuosina lähtenyt kasvuun samalla kun palvelualoilla markkinat kehittyvät. Kesällä 2002 Kuntaliitto linjasi kilpailupolitiikan periaatteita. Sanomamme oli, että itsetarkoitus ei ole, kuka palvelut tuottaa. Tärkeää on, että palvelut tulevaisuudessa tuotetaan tehokkaasti ja kansalaisten tarpeita vastaavasti. Kesällä 2003 Kuntaliitto suositteli, että kunnissa laadittaisiin palvelustrategia, joka vastaa kysymykseen, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Hankintojen taloudellinen merkitys kuntasektorille on suuri. Kunnissa on pysähdyttävä katsomaan, miten hankinnat hoidetaan. Tarvitaan ennen kaikkea poliittisia linjauksia, mutta myös uutta otetta hankintojen käytännön työhön. Hankinnat on kilpailutettava. Hankittaessa kuntasektorin ulkopuolelta aineita, tavaroita, tarvikkeita tai palveluja tai vuokrattaessa tai teetätettäessä urakalla kohteita on kilpailun lähtökohtana oltava avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys. Kuntaliitossa on uudistettu hankinta- ja kilpailuttamisasioiden internet palvelua vuoden 2003 aikana. Toimintayksiköstä tai alasta riippumatta kaikki kilpailuja hankinta-asiat on koottu yhteen osoitteeseen tai 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2003

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kuntatalous 6/2004. joulukuu

Kuntatalous 6/2004. joulukuu Kuntatalous 6/2004 joulukuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004 4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko 1.7.-31.12.2004 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO 4/2006 Syyskuu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Lausunnot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Lausunnot 4/2002 Syyskuu September Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Lausunnot Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Viivästys- ja peruskorko vuonna 2002 Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 6/2002 Joulukuu December Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys 4/2007 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2008 Verotus Vuoden 2008 valtionosuudet Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Varhe-maksu muuttuu v. 2008

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008 3/2008 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys 2009 Verotus Vuoden 2009 valtionosuudet Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien sähköisten

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 1/2005 maaliskuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 3/2004 kesäkuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2004 Lehti ilmestyy

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys 5/2007 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhtenäinen euromaksualue

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnanhallitus 255 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 69 11.11.2013 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen 349/02.03.02/2013 Kunnanhallitus 28.10.2013 255 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT LUONNOS 23.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma 2012 2015 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä

Lisätiedot

Perus- ja viivästyskorko

Perus- ja viivästyskorko 3/2003 Kesäkuu Vuoden 2003 lisätalousarvio ja kehyspäätös 2004-2007 Verotus Valtionosuudet v. 2003-2004 Perus- ja viivästyskorko Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot