IKÄIHMISTEN JÄRVENPÄÄ V Vanhustyön strategiset päämäärät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄIHMISTEN JÄRVENPÄÄ V. 2000-2010 ------------------------------------------- Vanhustyön strategiset päämäärät"

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN JÄRVENPÄÄ V Vanhustyön strategiset päämäärät JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmä Eija Mansnérus (siht.) Elokuu 2000

2 SISÄLLYS 1. LÄHTÖKOHDAT Toimeksianto Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmän tarkoitus Järvenpään vanhushuollon tavoitteet 2000-luvulle 4 2. VANHUSTENHUOLTO JÄRVENPÄÄSSÄ Vanhustenhuollon kehitys Järvenpäässä Nykytilan kuvaus ja arvioituja muutoksia Nykyinen palvelukapasiteetti VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMINEN Palvelurakenteen tasapaino Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevä työ Mielenterveyden ylläpitäminen Kuntouttava työ Päivätoiminnot ja aktiviteetit Laadun hallinta JÄRVENPÄÄN VANHUSTENHUOLLON HANKE-EHDOTUKSET Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Merkittävimmät toimenpiteet ja aikataulu vuosille Liitteet 1-9 Lähteet

3 3 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Toimeksianto Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen perustaa työryhmä Järvenpään vanhustenhuollon tulevaisuuden strategiaa suunnittelemaan. Suunnitelman pohjana tuli käyttää osastopäällikkö Raija Kallion laatiman Vanhustenhuollon tavoitteet vuodelle selvitystyötä, joka lautakunnan lähetekeskustelussa todettiin ansiokkaasti laadituksi. Strategiatyöryhmän tehtäväksi annettiin tavoitesuunnitelman jatkotyöstäminen, siten että suunnitelmassa edetään konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin saakka. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi pidetyssä kokouksessa toimialajohtajan esittämät virkamiesjäsenet vanhustyön strategiatyöryhmään. Jäseniksi nimettiin johtava hoitaja Aila Suomi, osastopäällikkö Raija Kallio, vanhainkodin johtaja Marita Virkki, kotihoidonohjaaja Birgitta Juntheikki ja vuodeosaston osastonhoitaja Armi Vuori. Työryhmän sihteeriksi nimettiin terveydenhuollon maisteri Eija Mansnérus. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämät edustajat olivat Pekka Luuk, Yrjö Lahtinen, Paavo Kiuru ja Kirsti Laine. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toive strategian valmistumiselle oli kevät Työryhmä työskentelyaikataulun mukaisesti strategia valmistui elokuussa Strategia päätettiin ulottaa vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden jakson ajaksi eli v Tämän aikajakson välillä tiedetään vanhusten määrän lisääntyvän lähes puolella. Ensimmäinen vanhustyön strategiatyöryhmän kokous pidettiin Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lahtinen ja kokouksen sihteeriksi Eija Mansnérus, joka toimii myös strategiatyöryhmän sihteerinä. Työryhmä on kokoontunut toimintansa aikana yhteensä 8 kertaa yhdessä. Yhden kerran kokoontuminen on tapahtunut pienryhmätyöskentelynä. Kokouksissa on ollut asiantuntijoina mm. Kuntaliitosta tutkija Hannele Häkkinen ja Kivipuiston monipalvelukeskuksesta johtaja Sirkka Silvennoinen, Järvenpään terveyskeskuksen Hoitotyön kehittäminen - työryhmän edustaja Kaarina Wilskman ja Järvenpään kuntoutussihteeri Eeva Laine. Tutustumiskäynti tehtiin toukokuussa Malmin kotisairaalaan, jonne oli kutsuttu mukaan ylilääkäri Reijo Aitta, apulaisylilääkäri Maarit Järvinen, kotisairaanhoitaja Kaisa Sipinen ja kuntoutussihteeri Eeva Laine. Strategiatyöskentelynsä tueksi työryhmä on kerännyt tietoa eri tahoilta. Järvenpään eläkeläisjärjestöihin kuuluville tehtiin kysely, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä tämän hetkisten palvelujen riittävyydestä ja myös tulevaisuuden toiveista. Samoja asioita kyseltiin myös reumayhdistyksen jäseniltä. Kaupungin vanhustenhuollossa työskenteleviltä kyseltiin kuntouttavan työotteen toteutumismahdollisuuksista kotipalvelussa ja toimintaterapeuttia sekä mielenterveysohjaajaa haastateltiin heidän mahdollisuuksistaan työssään tukea kaupungin ikäihmisiä.

4 4 1.2 Järvenpään vanhustyön strategiatyöryhmän tarkoitus Strategiatyöskentelyn tarkoitus on kunnan virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa yhteistyössä suunnitella kaupungin ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä asumista tukevia palveluratkaisuja seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolle. Työryhmän päätavoitteena on turvata vanhuksille heidän tarvitsemansa palvelut käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Tarkoitus on, että palveluresurssien käyttöä suunnitellaan vanhusten palvelutarpeiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Asiakkaiden mielipiteet sekä toiveet huomioidaan. Yhteistyötä tehdään järjestöjen sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Strategiatyöryhmän lähtökohtana on Järvenpään ikäihmisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen niin, että vanhus voisi mahdollisimman pitkään ja omatoimisesti selviytyä kotona tai palveluasunnossa kokien olonsa turvalliseksi ja palveluihin tyytyväiseksi. Strategiaa suunniteltaessa otetaan huomioon eläkeikäiset yli 65- vuotiaat järvenpääläiset suunnitelman pääpainon keskittyessä kuitenkin yli 75- vuotiaiden ikäryhmään. Yleisen käytetyn määritelmän mukaan vanhus käsite liitetään yleensä yli 75 -vuotiaisiin. Vanhuspalvelujen tarvetta arvioitaessa ja suunniteltaessa katsotaan, että 75-ikävuoden jälkeen palvelujen tarve lisääntyy huomattavasti. Myös 75-vuotiaiden väestömäärä lisääntyy lähitulevaisuudessa merkittävästi. Painopiste strategiasuunnitelmassa on näin ollen yli 75-vuotiaat. Strategiatyöskentelyn tarkoituksena on luoda konkreettisia hanke-esityksiä Järvenpään kaupungin johdolle sekä poliittisille päättäjille. Hanke-esitysten tarkoitus on suunnata resurssien jakoa vuosittaisissa talousarviokäsittelyissä sekä ikäihmisten palveluja suunnittelevissa kunnan vanhustyön toimipisteissä, siten että päätökset tehdään valitun strategian mukaisesti. Seurantaa ja arviointia tehdään strategiatyöryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. 1.3 Järvenpään vanhushuollon tavoitteet 2000-luvulle Laaditun tavoiteohjelman perustana on käytetty Etelä-Suomen läänin ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa vuodelle 2001, joka mukaan vanhusväestön oikeudet ja hyvinvointi turvataan ensisijaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa ja yleisiä järjestelmiä. Vanhuspoliittinen näkökulma tulee ottaa huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ehkäisevästä työstä, eläkepolitiikasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Asuntopolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja kulttuuripalvelut sekä vapaaehtoinen hyvinvointityö tulee olla keskeisiä vanhusten toimintamahdollisuuksien ja -kyvyn sekä henkisen vireyden ylläpitämisessä. Tavoitteena on edistää mm. seuraavia asioita: - edistää vanhuspolitiikassa kansainvälisesti hyväksyttyjä yhteiskunta kaikille - - lisätä ja parantaa ikääntyvän väestön toimintakykyä edistämällä aktiivisten ja - lisätä asuin- ja elinympäristön toimivuutta ja pyrkiä elinkaariasunnon mahdollistamiseen. Esteettisyyden tulee olla keskeinen periaate rakentamisessa.

5 5 - käyttää ikäihmistä palvelevaa teknologiaa toimintakyvyn lisäämiseksi ja itsenäistä asumista tukevasti Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspoliittisen tavoite-, strategia- ja toimenpidesuunnitelman vuoteen 2001 sekä visio vuoteen 2020 peruslinjaksi on asetettu - vanhusten asuminen kotona mahdollisimman pitkään tarvittaessa apuvälineiden ja - palvelurakennemuutoksessa edettävä laitospaikkojen vähentämisestä avopalvelujen - vanhuspolitiikan laaja-alaisuus; mukana sosiaali- ja terveystoimi, asuntotoimi, - asiakaslähtöisen palvelukulttuurin vahvistamien ja laatu - sairauksien ja toimintakyvyn vajeiden ehkäisy, tehokas hoito ja kuntoutus myös ikäihmisille - kohtuuhintaisten sosiaali-, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen turvaaminen kaikille niitä tarvitseville - etuus-, palvelu ja maksupolitiikan sekä verotuksen yhteen sovittaminen Yleisten valtakunnallisten suositusten pohjalta Järvenpään vanhusten huollon tavoitteet 2000-luvulle -strategian keskeisiksi kehittämiskohteiksi asetettiin: 1. Terveyden edistäminen 2. Palvelurakenteen muuttaminen ja avopalvelujen vahvistaminen 3. Asumispalvelut 4. Laitoshoito 5. Terveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen ja kustannusten hallinta 6. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 7. Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 8. Asiakkaan aseman vahvistaminen Merkittävimmiksi toimenpiteiksi Järvenpään vanhustenhuollossa vuonna 2000 ehdotettiin: 1. Kehitetään vanhuspalvelujen laatutavoitteet ja -kriteerit kaikille palveluyksiköille 2. Kehitetään asiakaspalautejärjestelmää 3. Pyritään kehittämään kunnon ja toimintakyvyn arviointijärjestelmää myös avohoidossa (RAVA-indeksi) 4. Omaishoidon tukeen varataan 3,7 Mmk määräraha budjettiin. Palvelusetelitoimintaa jatketaan 5. Kotisairaalatoimintaa tutkitaan yhdessä terveystoimen kanssa 6. Osallistutaan Roselius-säätiön järjestämään dementiapalveluneuvontaprojektiin 7. Jatketaan kotiinkuljetusaterioiden ostoa 8. Perustetaan vanhusneuvola Myllytien työ- ja toimintakeskuksen yhteyteen 9. Jatketaan suunnittelua Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa Kirkkopihahankkeen 10. Panostetaan henkilöstön jaksamiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen 11. Tiivistetään yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa: laatuvaatimukset,

6 6 Tammikuussa v.2000 Järvenpään kaupungin vanhushuollon osastopäällikön Raija Kallion arvion mukaan osa tavoitteista on toteutunut hyvin ja useimpien hankkeiden toteutuminen on vielä kesken. Tässä strategiasuunnitelmassa tulemme ottamaan huomioon nyt meneillä olevat hankkeet ja niiden vaikutukset vanhusten kokonaistilanteeseen Järvenpäässä. Saavutetut tulokset ja meneillään olevat hankkeet vuonna 2000: 1. Kaupungin vanhustyön henkilöstö on mukana vuoden aikana toteutettavassa laatukoulutuksessa, jossa määritellään jokaiselle työpisteelle omat laatutekijät ja luodaan laatutavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Laaditut laatukriteerit tullaan ulottamaan myös ostopalvelusopimuksen tehneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaupungin vanhustenhuollon laatima hoito- ja palvelusuunnitelma kaavake tulee olemaan yhteneväinen yksityisten vanhuspalveluja tuottavien yritysten kanssa. 2. Järvenpää on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja arvioivassa Verttiohjelmassa. Siinä määritellään vanhustenhuollon palvelut ja lasketaan niille valtakunnalliset vertailukelpoiset kustannukset. Vertti asiakastyytyväisyys kysymykset tehdään joka vuosi. 3. Vuoden 2000 aikana saadaan tulokset RAVA-tutkimuksesta, jossa on mitattu järvenpääläisten palvelujen piirissä olevien vanhusten toimintakykyisyyttä ja avun tarvetta. 4. Omaishoidontuki on säilynyt ennallaan eli budjettiin on varattu 3,2 Mmk avustuksina kotitalouksille. Saattohoitotilanteita varten omaisilla on lisäksi mahdollisuus saada korotettua omaishoidontukea. 5. Kotisairaalahanke on jatkuvasti vireillä. Terveyskeskuksen vuodeosastot ovat ylikuormitettuja ja paikkapula pakottaa etsimään ratkaisua tilanteeseen pikaisesti. 6. Roselius-säätiön raha-avustusta dementianeuvojan palkkaamiseen ei tälle vuodelle saatu. Uusi hakemus vuodelle 2001 on tekeillä. 7. Ruokien kotiin kuljetuspalvelujen ostoa jatketaan entisellään. Uusi tarjouskilpailu toteutetaan syksyllä Vanhusneuvolan perustaminen toteutunee syksyllä Se tulee olemaan osana kunnan omaa vanhustenhuollon toimintaa työ- ja toimintakeskuksen tiloissa. 9. Yrjö- ja Hanna säätiön Kirkkopihahanke valmistuu v Järvenpäässä meneillään oleva työntekijöiden työkykyä ylläpitävä ja työyhteisöä kehittävä OPPIVA-työyhteisöhankkeen myötä työntekijät saavat jatkuvaa koulutusta työssä jaksamisensa tueksi. 11. Yhteistyötä tiivistetään mm. kotipalvelun ja terveyskeskuksen henkilökunnan kesken yhteisen tiimikoulutuksen avulla.

7 7 2. VANHUSTENHUOLTO JÄRVENPÄÄSSÄ 2.1 Vanhustenhuollon kehitys Järvenpäässä Vanhusten palvelujen nykymuotoinen kehitys on alkanut vuonna 1950, jolloin säädettiin mm. laki sosiaalihuollon hallinnosta ja kunnallista kodinhoitajista. Vanhusten itsenäinen, taloudellinen selviytyminen parani 1957 säädetyllä kansaneläkelailla. Järvenpää on perustettu vuonna Sen ensimmäinen kunnallinen palveluyksikkö Järvenpään vanhainkoti perustettiin vanhankylänniemeen vuonna Lainsäädännön ja vanhustenhuollon kehittyessä osa vanhainkodista luovutettiin terveyskeskuksen vuodeosastoksi vuonna 1973 ja kokonaisuudessaan terveyskeskukselle vuonna 1976, jolloin nykyinen vanhainkoti valmistui. Uusi vanhainkoti toimi ajan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti kotina itsestään huolehtiville, liikkuville vanhuksille luvulla alkoi vanhusten asumispalvelujen kehitys. Välskärinkadun rivitalo valmistui ensimmäisenä vuonna Sen jälkeen on rakennettu vanhusten asumiseen mm. Polvipolun ja Mittarinkadun asuintalot. Myllytien palvelukeskuksen (nykyinen työ- ja toimintakeskus) yhteyteen tuli 8 asuntoa ja Kivipuiston monipalvelukeskukseen 58 ryhmä- ja palveluasuntoa luvulla kehittyivät tukipalvelut ja palvelukeskustoiminta, johon läheisesti kuuluu vanhusten päiväkotitoiminta. Järvenpään palvelutalosäätiön omistama kiinteistö Myllytie 11, jossa sijaitsee Myllytien työ- ja toimintakeskus, valmistui vuonna 1988 ja Kivipuiston palvelukotisäätiön monipalvelukeskus vuonna luvun alkuun saakka kehitys tapahtui tarkasti valtion ohjauksessa normitettuna. Toimintojen laajentamiseen tarvittiin sekä toimitilojen että virkojen osalta valtion viranomaisten lupa luku on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisaikaa. Laitosvaltaisuus on yleisesti maassa vähentynyt ja toimintatapoja on rationalisoitu voimakkaasti. Kuntien entistä suurenpi päätösvalta on tuonut eroja kuntien välille. Järvenpään kaupungin vanhushuollon tavoitteet määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna luvulla palveluita on kehitetty Järvenpäässä yhteistyössä vanhusten kansaa. Vuonna 1994 tehtiin vanhustenhoidon kehittämistä koskeva kysely. Selkeästi tärkein oli kotihoidon tehostus, jotta asuminen olisi mahdollista omassa kodissa palvelujen avulla. Palveluista tärkeimmiksi koettiin turvapuhelin, kotipalvelu ja kotisairaanhoito. (Kallio 1995) Vuonna 1997 Järvenpäässä suoritettiin Vertti asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakkaista yli 50% arvioi hoidon laadun erittäin hyväksi ja yli 30% melko hyväksi. Turvallisuus ja viihtyvyys oli 42%:lla erittäin hyvä, 31%:lla melko hyvä ja 4%%:lla huono. Vuonna 1999 asteikolla 1-5 asiakkaista arvio kotihoidon laaduksi 4.38, hoidon saatavuuden 4.34, henkilökunnan 4.48, turvallisuuden 4,42, tietojen saannin 3.87 ja vaikuttamisen mahdollisuuden 3.39.

8 8 Järvenpään terveyskeskusten vuodeosastoilla tehtiin kesällä 1999 hoitotyön tilaa kuvaava tutkimus (Muurinen & Voutilainen 1999). Tietoa kerättiin sairaalan kolmelta vuodeosastolta hoidettavana olevien potilaiden omaisilta ja hoitotyöntekijöiltä. Lisäksi auditoitiin potilaiden asiakirjoja ja havainnoitiin fyysistä hoitoympäristöä. Selvityksen mukaan omaiset olivat melko tyytyväisiä potilaan hoitoon ja hoidon laadulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 7,7. Henkilökunnan antama arvosana hoidon laadusta oli 7.6. Tulosten mukaan alle puolella potilaista oli työtä ohjaava hoitosuunnitelma. Hoitohenkilökunta ja osastonhoitajat kokivat hoitohenkilökunnan määrän liian vähäiseksi osastoilla. Hoitoympäristön tarkastelun mukaan sairaalarakennuksen vanhan puolen osastoilla oli vähän hygieniatiloja ja huoneet olivat ahtaita. Tulosten perusteella tutkijat laativat 22 suositusta hoitotyön kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin konkretisoida suositukset toimenpide- ja kehittämisohjelmaksi. Vanhustyön strategiatyöryhmä suoritti tammikuussa 2000 kyselyn eläkeläisjärjestöjen jäsenille, kysyen heidän mielipidettään tämänhetkisten palvelujen riittävyydestä ja tulevaisuuden toiveista palvelujen suhteen. Kyselyyn osallistui 155 henkilöä yhdeksästä paikallisesta eläkeläis- ja veteraanijärjestöltä. Kyselyn mukaan arkielämän selviytymistä heikentäviksi tekijöiksi mainittiin mm. palvelujen kaukaisuus ja bussiliikenteen puuttuminen, talojen hissittömyys ja asunnon huono kunto. Palvelujen suhteen selvästi parhaana pidettiin kulttuuripalveluja ja erityisesti kirjastoa. Riittämättömäksi mainittiin terveyskeskuspalveluista erityisesti laboratoriotoiminnan sekä yöpäivystyksen. Myös vanhusten hammashoito koettiin täysin riittämättömäksi nykyisellään. Kotipalvelua haluttiin tehostaa, samoin kaupungin sisäistä liikennettä ja katujen talvihoitoa (liite 1). 2.2 Nykytilan kuvaus ja arvioituja muutoksia Vuoden 2000 alussa Järvenpäässä asui asukasta. Heistä yli 65-vuotiaita oli 2990 ja yli 75-vuotiaita 1242, joista naisia 884 (71,1%) ja miehiä 358 (28,8%). Omassa kodissa yli 75-vuotiaita asui 86%. Yhden hengen kotitaloudessa asui 1060 ja kahden hengen kotitaloudessa 141 vanhusta. Vanhusten määrän jakautuminen Järvenpäässä sosiaali- ja terveyspuolen kolmen osaalueen sisällä on epätasaista. Alueella 1 kokonaisväestömäärän ollessa , vanhuksia oli 1339 (11,6%). Alueella 2 väestömäärän ollessa 9495, vanhuksia oli 588 (6,2%). Alueella 3 kokonaisväestömäärän ollessa , vanhuksia oli 1038 (7,6%) (kts. liite 2). Vanhusväestön määrä tulee jakautumaan tämän hetkistä tilannetta tasaisemmin kolmelle eri alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Järvenpäässä kotona annettavan palvelun piirissä oli vuoden -99 lopussa yhteensä 588 vanhuskotitaloutta (20,2% yli 65-vuotiaiden ikäluokasta), joista kodinhoitoapua sai 343 (11,8%) taloutta ja kotisairaanhoitoa 245 (8,4%). Jokaisesta kotipalvelun piiriin kuuluvasta asiakkaasta tehtiin hoito-ja palvelusuunnitelma ja jokainen kotikäynti kirjattiin. Vuoden 1999 aikana kotihoitokäyntejä tehtiin , joista yli 75-vuotiaille 83.4% ja kotisairaanhoitajan käyntejä , joista yli 75 - vuotiaille 80,1%. Tukipalveluja käytti yhteensä 275 asiakasta (9,4% yli 65-vuotiaiden ikäryhmästä). Tukipalveluista eniten käytettiin ateriapalvelua (62,5%), kuljetuspalvelua (28,3%) ja siivousta (26,5%) (liite 3).

9 9 Omaishoidontuella hoidettuja yli 65-vuotiaita vanhuksia oli 52 ja heistä yli 75-vuotiaita oli 70%. Heidän hoitajistaan yli 65-vuotiaita oli 37 (71%). Tuen suuruus oli 3003 mk, 4076 mk tai suurimmillaan enintään 6500 mk. Järvenpään yli 75-vuotiaista vanhuksista vuoden 1999 aikana oli - kotihoidossa 371 (30%) - palveluasumisessa 40 (3,2%) (Kivipuisto 24 + yksityiset hoivakodit 16) - laitoshoidossa 132 (10,6%) (47 vanhainkoti + 85 terveyskeskus) Vanhusten palvelujen valtakunnalliset suositukset 2000-luvulle: - kotihoidon palvelut turvataan vähintään 25%:lle yli 75-vuotiaista - tehostetussa kotihoidossa on 45% asiakkaista - palveluasuminen taataan 3%:lle yli 75-vuotiaista - päiväkeskus- ja tukipalvelujen piirissä on 20% yli 75-vuotiaista - laitoshoidossa 8% - 90% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä asuu kotonaan tai palveluasunnoissa ja saa tarvitsevansa hoidon avohoitona

10 10 Järvenpään väestöennuste väestö yli 65v. yht Vuonna 2000 Järvenpään väestöstä on yli 65-vuotiaita 8,8% ja yli 75-vuotiaita 3,5%. Vastaavat luvut v.2010 ovat 11,2% ja 4,2%. Vuonna 2030 ennusteen mukaan yli 65- vuotiaita on 19,7% ja yli 75-vuotiaita 7,1%. Vanhusten määrän lisäys ikäryhmittäin vuosina Lisäys yht Yht Lisäys Vanhusväestö lisääntyy noin 1550 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä Järvenpäässä. Lisäys on vuosittain 155 henkilöä. Ensimmäisen viiden vuoden aikana lisäys on n. 115 henkilöä (yht. 5 vuodessa 575) ja seuraavien viiden vuoden aikana 190 henkilöä vuodessa (yht. 950). Suurin lisäys tapahtuu vuoden 2010 jälkeisellä vuosikymmenellä nopeimman lisäyksen osuessa vuosille , jolloin vanhusväestö kasvaa n. 350 henkilöllä vuodessa. Tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana vanhusväestö on lisääntynyt yhteensä lähes 6000 henkilöllä, joka on melkein puolet tämän päivän vanhusmäärään verrattuna.

11 11 Kotihoidon asiakkaat vuonna 1998 ja 1999 sekä asiakasennuste vuosille 2000, 2005 ja v v Lisäys 1999 verrattuna Kotihoidon peittävyys on laskettu vuoden -99 mukaan eli yli 65-vuotiailla 20% ja yli 75- vuotiailla 30%. Kotihoidon asiakasmäärän nousu seuraavan 10 vuoden aikana tulee olemaan 153 asiakasta, mikäli kotihoidon peittävyys pysyy 1999 tasolla. Valtakunnallisten avohoitopainotteisten tavoitteiden mukaan kotihoidon palvelujen turvaaminen vähintään 25%:lle yli 75- vuotiaista on tavoiteltavaa. Tehostetun kotihoidon (kotikäyntejä (enemmän kuin 14 kertaa viikossa) määrä tulee lisääntymään ja tavoitteena on että 45% asiakkaista voidaan antaa apu kotiin. Tämä merkitsee Järvenpäässä nykyiseen tilanteeseen lisäystä 415 asiakasta. Järvenpäässä on Kivipuiston palvelutalo, josta kaupunki hankkii ostopalveluna asuntoja vanhuksille ja vammaisille. Palveluasuntoja on 60, joista 14 ( 37%) oli alle 75- vuotiaalle vanhukselle 24 (63%) oli 75-vuotta täyttäneiden vanhusten käytössä vuonna Kaupunki avusti lisäksi 16 vanhuksen asumista yksityisessä hoivakodissa. Palveluasuntojen tarve yli 75-vuotiaille vanhuksille Järvenpäässä vuosina Tarve Yli 75-vuotiaita asuntojen määrä 37 (3%) 38 (3%) 45 (3%) 52 (3%) Mikäli 3 % yli 75-vuotiaista järvenpääläisistä asuu palveluasunnoissa vuonna 2010, tarvitaan yli 50 palveluasuntoa. Tämä merkitsee nykyisen 25 paikan kaksinkertaistamista. Laitospaikkoja vuonna -99 oli Pihlaviston vanhainkodissa (58) ja Järvenpään terveyskeskuksessa (110). Näistä yli 75-vuotiaiden käytössä oli vanhainkodissa 47 sekä terveyskeskuksen sairaalassa 84, joista pitkäaikaispäätöksellä 71.

12 12 Laitospaikkojen tarve yli 75-vuotiaille vanhuksille Järvenpäässä vuosina Tarve yli 75-vuotiaita laitospaikat 99 (8%) 102 (8%) 120 (8%) 140 (8%) Laitospaikoilla oli 131 yli 75-vuotiasta vanhusta vuonna 1999, joka on 10,5% ikäluokasta. Terveyskeskussairaalan vuodeosastot ovat olleet jo vuosia ylikuormitettuja ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa kaikkien kolmen osastojen remontointi. Palvelujen piirissä olevien hoitoisuus Palvelujen piirissä olevien hoitoisuutta on mitattu Järvenpäässä vuoden 1999 aikana Rava-indeksillä. Rava on Kuntaliiton markkinoima mittari, jonka avulla voidaan mitata asiakkaiden toimintakykyä ja avun tarvetta asiakkaan sijoittamiseksi tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Indeksi koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan asiakkaan päivittäisen tuen tarvetta mm. liikkumisessa, syömisessä ja pukemisessa. Se kattaa myös mm. muistin, näön, kuulon ja puheen alueet. Mittaaminen Ravan avulla on helppokäyttöistä ja nopeaa. Järvenpäässä suoritettujen Rava-arviointimittausten tulosten vertaaminen valtakunnallisiin lukuihin osoitti, että asiakkaiden hoitoisuus eri palvelupisteissä on samaa luokkaa kuin suurissa kaupungeissa yleensä (liite 5). Palveluyksiköt jatkavat Ravan avulla arvioimista myös lähi vuosina. Osastojen yksikkökohtaiseen arviointiin sekä kliiniseen kehittämistyöhön apuvälineeksi Stakes markkinoi Rai- järjestelmää, jonka yli 300 kysymyksellä voidaan seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia sekä yksilö- että laitostasolla. Siitä on olemassa erilaisia sovellutuksia kotisairaanhoitoon, kotipalveluun sekä vanhusten akuuttihoitoon. Ensimmäisiä kokeiluja mittarin käytöstä tehdään vuonna 2000 muutamilla paikkakunnilla Suomessa. Mittari tavoitteena on palvella tulevaisuudessa kuntia vanhustenhoidon laadun, vaikuttavuuden sekä kustannusten hallinnan arviointityössä. 2.3 Nykyinen palvelukapasiteetti Järvenpäässä kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoito antaa hoitoa ja hoivaa vanhuksille, pitkäaikaissairaille, vammaisille ja lapsiperheille. Kotihoito vastaa myös omaishoidosta. Yöpartiotoimintaa ostetaan Roselius-säätiöltä (liite 6). Turvapuhelimet toimittaa yksityinen palveluntuottaja, joka solmii sopimukset suoraan asiakkaan kanssa. Ruokailumahdollisuuksia on ruokahuollon palvelupisteissä ja Kivipuistossa. Kotiinkuljetusateriat ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Sotainvalideilla on mahdollisuus saada myös lounasseteleitä. Perusterveydenhuollossa on siirrytty omalääkärijärjestelmään lokakuusta 1999 alkaen, joten lääkäreillä on alueittain oma asiakaskuntansa. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat

13 13 kolmella eri alueella. Vanhusten palveluja tuottavat julkisen sektorin lisäksi monet yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Vanhustenhuollossa Järvenpään kaupungin palveluksessa oli yhteensä 172 työntekijää, joista avopalvelujen piirissä työskenteli 55 ja laitoshoidossa 117 työntekijää. Henkilökunnan määrä ei ole aina vakio, sillä osa henkilökunnasta on hoito-tai opiskeluvapaiden vuoksi pois. Toisaalta palveluksessa on lyhytaikaisia sijaisia ja tai työllistettyjä, joiden lukumäärää ei tilastoihin ole laskettu. Henkilökunta-potilassuhdetta eli hoitotyöntekijöiden määrää sairaansijaa kohden kuvaa henkilökunta-potilassuhde luku. Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä selkeää normia, joka määrittelisi millainen henkilöstömitoitus erityyppisissä hoitolaitoksissa tulisi olla. Vertailuja on tehty ja esim. Helsingin raportin mukaan siellä henkilöstömitoitus koettiin eri tahoilla riittämättömäksi, henkilöstöä oli liian vähän suhteessa asiakkaisiin. Helsingin työryhmä valmisteli suositukset henkilökuntamitoitukseksi: * Vanhainkotia täydentävä/korvaava tehostettu palveluasuminen 0,40-0,50 * Vanhainkodit 0,50-0,60 * Terveyskeskussairaalat 0,60-0,70 Taulukossa on esitetty Järvenpään luvut sekä Helsingin lukujen keskiarvot, jotka ovat suluissa. Vanhustenhuollon henkilöstö Henkilöstö-potilassuhde Kotihoito - kotipalvelut 44 - kotisairaanhoito 8 Työ- ja toimintakeskus 3 (+4 vammaistyöntekijää) Palvelutalot ja hoivakodit (0,48) Laitoshoito - tk-vuodeosastot (0,64) - vanhainkoti (0,60) Omaishoitajia (yli 65-vuotiaille) 52 Erikoisairaanhoidosta vastaa Hyvinkään aluesairaala, Helsingin yliopistollinen sairaala ja Kellokosken sairaala, jotka yhdistettiin vuoden 2000 alusta Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiriksi (HUS).

14 14 Päiväkoti- ja virkistystoiminta Järvenpään kaupungin työ -ja toimintakeskus tarjoaa vanhuksille virike- ja harrastustoimintaa. Jumppahetkien, käsityö- ja askarteluryhmän, atk-piirin tai kirjallisuuspiirin vetäjinä toimii yleensä eri järjestöjen edustajat. Työ- ja toimintakeskus, vuokraa tiloja ja järjestää yhteisiä retkiä ja tapahtumia vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Päivittäin keskuksessa käy ruokailemassa n. 100 asiakasta. Vuoden aikana ruokailijoita on n ja harrastepiireissä kävijöitä n Työ- ja toimintakeskuksen päiväkodissa on päivittäin n.14 vanhusta ja vuoden aikana siellä on ollut asiakkaina yht. 62 eri vanhusta. Kuljetuspalvelu Tällä hetkellä kaupungilla ei ole vanhuksille omaa kuljetuspalvelua vaan kuljetukset esim. päiväkotiin hoitaa Sampo-kuljetus. Työ- ja toimintakeskuksen vanhustenohjaajat järjestävät kuljetuksen käytännön organisoinnin. Vuokralla asuminen Vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja on Polvipolulla, Mittarinkadulla, Välskärinkadulla, Vaarinkadulla sekä Kivipuistossa yhteensä n Asunnot ovat palvelujen lähellä ja joissakin niissä on turvapuhelimet. Palvelu niihin annetaan tarpeen mukaan. Valinnan asuntoihin tekee Mestariasunnot yleensä vanhainkodin johtajan suosituksesta. Lisäksi Louhelan palvelutalossa on parikymmentä vanhusasuntoa. Palveluasuminen Palveluasuminen on itsenäistä asumista, johon liittyy kiinteästi ympärivuorokautinen, monipuolinen apu ja tuki. Järvenpään kaupunki on hankkii ostopalveluna vanhuksille ja vammaisille palveluasuntoja Kivipuiston monipalvelukeskuksesta (yht 60 paikkaa, joista n. 40 on vanhuksille). Dementiapaikkoja Kivipuistossa on yht. 18 ja intervallipaikkoja 5. Yksityisistä hoivakodeista on käytetty Järvenpään alueella Miljan hoivakotia (9), Allin hoivakotia (5) sekä lähikuntien alueella Kerttulia, Luppokotia, Huunaa, Kotivallia ja Elleniä. Perusterveydenhuolto Ikäihmiset saavat väestövastuuperiaatteen mukaiset heille kuuluvat terveyspalvelut. Asiakkaat ja terveyskeskuksessa lääkärillä käynnit ikäryhmittäin v kaavio ( liite 7) Omalääkärissä käynnit Kävijämäärä yli 75-vuotiaissa on 574 (46,51% ikäluokasta). Yli 75-vuotiaita on yhteensä 1234 ja käyntimäärät ovat vaihdelleet 1-12 kertaan kyseisenä aikana. Käyntikertoja ei lainkaan 660 henkilöllä (53.1 %).

15 15 Vanhusasiakkaat ja alueiden sairaanhoitajilla/terveydenhoitajilla käynnit v kaavio (liite 8) Omaisten tukeminen Omaishoidon tuen piirissä on ollut viimeisen neljän vuoden ajan n. 130 omaista, joista vanhuksien omaisia n.60. Omaisten kotihoitoa helpottavina palveluina kaupungilla on mm. kotihoidonpalvelut, omaisille järjestetyt mahdollisuudet viikon pituiseen kylpylälomaan, SPR:n palveluraha omaan vapaaseen (1500 mk/vuosi), siivousapua ostopalveluna vanhuksille, kaksi kertaa vuodessa omaishoitajaillat työ- ja toimintakeskuksessa sekä huonokuntoiselle/dementoituneelle vanhukselle mahdollisuus päiväkotipaikalle työ- ja toimintakeskukseen tai intervallijaksolle Kivipuistoon (myös tarvittaessa Terveyskeskukseen tai vanhainkoti Pihlavistoon). Vapaaehtoistyö Vanhusten määrän kasvaessa vapaaehtoisten toimijoiden tarve lisääntyy. Setlementti Louhelan, Järvenpään kaupungin ja seurakunnan ylläpitämä vapaaehtoistyönkeskus Rinkula järjestää päivätoimintaa vanhuksille ja mielenterveysongelmaisille, ohjaa avuntarvitsijoita palvelujen piiriin ja välittää vapaaehtoistyöhön perustuvaa apua vanhuksille. Kävijöitä keskuksessa on viikottain n. 100 henkilöä. Järvenpään seurakunnalla sekä vapaaehtoisjärjestöillä ja eläkeläisyhdistyksillä on monipuolista harrastus-, virkistys- ja auttamistyötä vanhuksille. 3. VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMINEN 3.1 Palvelurakenteen tasapaino Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtui luvun aikana merkittäviä rakennemuutoksia. Tavoitteena oli, että kuntiin rakennetaan pitkäaikaisen laitoshoidon ja - hoivan tarvetta ehkäisevä avo- ja lähipalveluiden verkosto. Tämä edellyttää kotona asumista tukevien palvelujen ja verkostojen lisäämistä sekä niiden kehittämistä. Toimiva hoidonporrastus ja joustavat hoitoketjut ovat yksi tärkeä tekijä vahvistamaan avohuollon ja laitoshuollon verkostomaista yhteistyötä. Yhtenäiset hoito- ja palvelusuunnitelmat selkeyttävät yhteistyötä, parantavat tiedonkulkua ja toimivat asiakkaan turvallisuutta sekä hoidon tavoitteellisuutta edesauttavasti. (kts. lähde 1) Koska painopiste on kotihoidossa ja sen toimintamuotojen edelleen kehittämisessä on kodin oltava vanhuksen itsenäistä selviytymistä tukevaa. Kotona annettavan asumista tukevien palvelujen kehittämiseen kuuluvat mm. ennaltaehkäisevät toimenpiteet, terveysneuvonta, apuvälineiden ja teknologian hyväksikäyttö. Asumista helpottavien

16 16 muutostöiden ja toimivien liikennepalvelujärjestelmien kuten esim. kuljetuspalvelun avulla voidaan tukea vanhuksen selviytymistä avohuollossa. Kun laitoshoidon osuutta on vähennetty, on omaisten osuus hoito- ja huolenpitovastuun jakajana lisääntynyt. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta on voitu vähentää mm. tarjoamalla omaishoitajalle rahallisen korvauksen lisäksi mahdollisuus saada tuekseen kotipalvelu, kotisairaanhoito tai päiväkeskustoiminta. Vanhustenhuollon avohoitoa ja kotona selviytymistä tukevana poikkihallinnollisena yhteistyönä on lähipalvelujen kehittäminen. Lähipalvelut ovat asiakkaan, etenkin vanhuksen arjen sujumisen kannalta välttämättömiä palveluja, jotka jokainen tulisi saada asuinympäristöönsä. Tärkeää on, että vanhustenhuollon kehittämiseksi kaupungin eri toimialat tekevät yhteistyötä ja ottavat vanhusväestön tarpeet huomioon ajoissa esim. maankäytön ja kaupunkisuunnittelun tulisi pystyä huomioimaan asemakaavasuunnittelussa ihmisen elämänkaaren pituisia kokonaisuuksia (vrt. lähde 2). Tavoitteet: Järvenpään tavoite vanhusten palvelurakenteen suhteen noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia: Vanhustenhuollossa painopistettä siirretään laitoshoidosta ja palveluasumisesta kotihoitoon. Palvelujen määrää lisätään vanhusmäärän kasvuennusteiden mukaan. Palvelujen tulee olla vanhuksen terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevaa, lähipalveluja kehitetään yhteistyössä julkisen ja yksityisen kanssa, palvelut turvataan taloudellisesta asemasta riippumatta ja palvelut järjestetään asiakkaan tarpeiden, odotusten ja toiveiden mukaisesti. Palvelujen tarjonnassa noudatetaan asiakaslähtöistä palvelukulttuuria: * Tavoitteena hoidon yksilöllisyys, asiakkaan kuunteleminen ja asiakkaan oman elämänlaatukäsityksen huomioiminen. * Palvelujen käyttäjän ongelmat ja yksilöllinen palvelutarve selvitellään mahdollisimman tarkasti. * Palvelun tulee edistää asiakkaan vaikutusvaltaa, toimintakykyä, osallistumista ja valintamahdollisuuksia. * Palvelujen piiriin pyrkivien jonot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. * Palveluketjut ovat joustavia ja asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta rakennettuja.

17 17 Toimenpiteet: Terveyskeskuksen tilan ahtaus on jo muutamien viime vuosien ajan ollut vanhusten hoidossa ongelmakohtana (liite 9). Hoivaosastolle on enemmän tulijoita kuin sinne pystytään ottamaan ja vanhainkoti on myös täynnä. Tarvitaan lisää vanhusten pitkäaikaishoivapaikkoja. Vanhainkodille suunnitteilla olevat 18 lisäpaikkaa tuovat helpotusta tilanteeseen vuonna Tällöin Järvenpäässä laitospaikkojen lukumäärä nousee nykyisestä 168 paikasta (10,2% 75-vuotiaasta vanhusväestöstä) parin vuoden kuluttua 186 paikkaan (13,6%) ja mahdollinen suunnitteilla oleva lisäremontti tuo vielä 13 paikkaa lisää. Lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tuleva terveyskeskuksen lisäremontti muuttaa laitospaikkojen määrää väliaikaisesti osastojen sulkemisen ajaksi. Remontin valmistuttua kahden osaston paikkamäärä vähenee yhteensä 20 paikalla, koska lisätilaa tarvitaan huonekohtaisiin saniteettitiloihin. Näin ollen Järvenpäässä on v.2005 saneerausten jälkeen laitospaikkoja 179, joka on 11.9% 75-vuotiaasta vanhusväestöstä. Tämä paikkamäärä pitää yllä vanhustenhuollon laitoshoitopainotteisuutta Järvenpäässä, mikäli vertailu tehdään valtakunnallisiin suosituksiin (5-7%) laitospaikkojen määrästä. Palvelutarve- ja rakenteet ovat paikkakuntakohtaisia eikä näin ollen voi aina muiden lukuihin vertailemalla tehdä johtopäätöksiä. Luvut toimiva kylläkin hyvinä suuntaa näyttävinä merkkeinä. *Strategiatyöryhmän kannanotto on, että avohoitopainotteisen vanhustenhuollon lisäresurssit tulisi kohdentaa kotona selviytymistä tukeviin toimintoihin mm. kotihoitoon ja sitä tukeviin ratkaisuihin. Työryhmä esittää, että nyt suunnitteilla olevista vanhainkodin lisäpaikoista varataan osa intervallipaikoiksi. Järvenpään kaupungin kuntoutussihteeri on mukana suunnittelemassa vanhusten hoitopaikkojen siirtoja yhdessä vanhainkodin johtajan kanssa. Työssään hän kohtaa niitä epäkohtia, joita kaupungin niukka laitoshoito-, palveluasumis- ja hoivapaikkatilanne synnyttää. Kuntoutussihteerin työssä esiin tulleita ongelmakohtia Järvenpään vanhustenhuoltoon ja palveluketjuihin liittyen: - Kivipuistossa voi asunto olla 3 kk:ta tyhjänä, asiakkaan ollessa esim. ter - Kivipuiston intervallipaikkoihin jonoa - Pihlavistossa ei intervallipaikkoja - Terveyskeskus joutuu ottamaan osastolle potilaita, jotka eivät tarvitsisi hoitoa ter - tarvitaan vuodepotilaille lisätilaa (ylipaikoilla jopa 8 potilasta) - tarvitaan lyhytaikaispaikkoja/intervallihoitoa lisää - tarvitaan kotisairaalatyyppistä toimintaa - omaisille enemmän tukea

18 18 Järvenpään terveyskeskuksen vuodeosaston hoitotyön kehittämistyöryhmä, jätti sosiaalija terveyslautakunnalle toimenpide-esityksen , jossa tuodaan esille vuodeosaston kehittämistarpeet mm. hoidon seurantajärjestelmälle, laatutyöskentelylle, tutkimukselle, henkilökunnan kouluttautumiselle ja työässäjaksamiselle, omaishoidon tukemiselle ja hoitoympäristön kehittämiselle. Esitys sisältää myös ehdotuksen hoitotyön asiantuntijan palkkaamisesta hoitotyön palvelujen kehittäjäksi ja johtavan hoitajan avustajaksi vuosiksi * Vanhusten strategiatyöryhmä tukee hoitotyön kehittämistyöryhmän ehdotuksia. Avohoidon ja laitoshoidon tiedonsiirron, hoitoketjujen toimivuuden sekä muun yhteistyön sujuvuuden kehittämiseksi tarvitaan hoitotyön asiantuntijaa. Tarvitaan kehittäjää, jonka tehtävänkuvaan kuuluu erilaisten hoitokulttuurien (avohoito-laitoshoito-kunnallinenyksityinen-järjestö- tai vapaaehtoistyöhön perustuva) arvojen, toimintaperiaatteiden sekä erilaisten käytäntöjen yhteensovittaminen. Yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat, toimintakykymittarit sekä laadun- ja kustannusten arviointimenetelmät ovat väylä yhteneväiselle palvelukulttuurille. Järvenpäässä palveluasuntojen määrä tulee nousemaan Yrjö- ja Hanna- säätiön Kirkkopihahankkeen myötä 36 asunnolla, joten vuonna 2002 palveluasuntoja on vanhuksille yht. 76 kpl, joissa asuu arviolta 75- vuotiaita 47 henkilöä. Tämä on 3,1 % kaikista järvenpääläisistä 75-vuotiaista ja näin ollen palveluasuntojen kattavuus on suhteellisen hyvä vuoteen 2005 (vrt. Lähde 3). Seuraavien vuosien aikana tulee kuitenkin varautua vanhusväestön määrän lisääntyessä palveluasuntojen lisätarpeeseen, joka on seuraavan 5-vuoden aikana n. 15 palveluasuntoa yli 75-vuotiaille. Vanhusväestön nopea kasvun lisäys on vuosina , jolloin seuraavan viiden vuoden sisällä vuotuinen palveluasuntojen tarve on n. 10 asuntoa. * Työryhmä esittää, että hyvissä ajoin kuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa tehdään aluevaraukset ikäihmisten tarpeet huomioivalle asuinalueelle. Alueella olisi monipuolisesti eri ikäisten palveluja, mutta päähuomio suunnittelussa olisi vanhukset ja heille virikkeelliset, toimintakykyä ylläpitävät ratkaisut joko omassa kodissa tai pienryhmäkoti tyyppisessä palveluasunnossa. Pienryhmäkotityyppisten hoitopaikkojen määrän lisääminen dementoituneille vanhuksille on välttämätöntä. Tällä hetkellä Kivipuistossa on 18 paikkaa ja suunnitteilla on Kivipuiston laajennushanke, joka toisi lisäpaikkoja dementikoille viiden vuoden sisällä paikkaa. Yhteensä paikkoja on enimmillään 50. Valtakunnallisten laskelmien mukaan keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä on 9% 65 vuotta täyttäneistä. Näin ollen Järvenpäässä on nyt 270 dementiaa sairastavaa ja viiden vuoden kuluttua 345 ja vuonna 2010 dementikkojen määrä on 418. Mikäli dementoituneiden ryhmähoitopaikkojen saatavuus säilyy nykyisellä tasolla (6,7% järvenpääläisten dementikkojen määrästä), vuoden 2005 tarve on 23 paikkaa ja vuoden 2010 tarve 28 paikka. Kivipuiston laajennussuunnitelmien (yht. 50 paikkaa) mukaan järvenpääläisistä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista vanhuksista noin 15% saa ryhmähoitopaikan.

19 19 Stakesin teettämän tutkimuksen mukaan dementiapotilaiden osuus palveluiden käyttäjistä v oli pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksessa 58%, vanhainkodissa 45%, palveluasunnoissa 21% ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaina 12%. Dementikkojen hoito vie vuodeosaston hoitoon käytetyistä rahoista hieman yli puolet ja kotipalvelujen kustannuksista runsaan neljänneksen. Erikoissairanhoidon kustannuksista vain kuusi prosenttia (Liite 10 ja lähde 4). * Strategiatyöryhmän ehdotus on, että uusia palveluasuntoja/ryhmäkotien suunnittelussa tulee huomioida dementoituneiden asumispalvelujen tarve tulevaisuudessa. Kivipuiston dementiayksikön lisäksi tarvitaan lähivuosien aikana lisää pienasumismuotoja, päiväkoti/perhepäivähoito toimintaa sekä kotihoidossa olevien dementikkojen omaisille monipuolista tukea ja palveluneuvontaa. Dementianeuvojan toimen perustaminen on välttämätön ja kiireellinen asia. Järvenpäässä ovat omaishoitajat saaneet korvausta suorittamastaan hoitotyöstä. Lain voimaantulosta lähtien omaishoidontuen määrä ja omaishoitajien määrä on ollut läänin korkeimpia. Rahallisen tuen lisäksi omaiset tarvitsevat lukuisia erityistoimenpiteitä jaksamisensa helpottamiseksi. Huomioitavaa on, että Järvenpäässä omaishoidontukea saavista 70% oli yli 65-vuotiaita. Näille iäkkäille hoitajille suureksi helpotukseksi ja jaksamisen avuksi on hoidettavan siirtyminen lyhytaikaisesti laitokseen. * Strategiatyöryhmä näkee omaisten tukemisen erittäin tärkeäksi avohuollon tukitoiminnaksi, koska vanhuksen kotona selviytyminen on usein nimenomaan omaisten jaksamisesta kiinni. Näin ollen Järvenpäähän vanhustenhoitolaitoksiin tarvitaan riittävästi intervallipaikkoja omaishoidon tueksi. Vanhusväestön määrän lisääntyminen seuraavan kymmenen vuoden aikana tuo etenkin kotihoidolle lisäresurssin tarpeet. Jotta tavoitteisiin kotona selviytymisen tukemiseksi päästään on avohoidon tukitoimenpiteisiin panostettava runsaasti. Kehittämiskohteina mm. kotipalvelun henkilöstömäärän lisääminen, päiväkotipaikkojen / perhepäivähoitopaikkojen lisääminen, kuljetuspalveluun sekä päiväviriketoimintaan panostaminen. Kotisairaanhoitoon tarvitaan lisäresursseja ja/tai mahdollisia uusia järjestelyjä kotona annettavan hoidon takaamiseksi kaikille sitä tarvitseville. Työryhmä on tehnyt tiedusteluja ja perehtynyt kirjallisuuden avulla kotisairaalaidean toteuttamismahdollisuuteen Järvenpäässä (vrt. liite 11 ja lähde 5). Esille nousi monta hanketta puoltavaa asiaa: Kotisairaala tulisi olemaan hyvänä tukena kodeissa, palvelutaloissa sekä vanhainkodissa annettavalle hoidolle. Sen avulla turhat siirrot hoitopaikasta toiseen voidaan välttää ja

20 20 ylikuormitetusta terveyskeskuksesta vapautuisi paikkoja niitä todella tarvitseville. Kotisairaala lisäisi vanhusten turvallisuuden tunnetta ja päätäntävaltaa oman hoitopaikan valinnan suhteen. Kotisairaala voi vanhuksen ja omaisten toivomuksesta antaa saattohoitoapua ja näin vältetään myös viimehetken siirrot sairaalaan. * Strategiatyöryhmä esittää, että perustetaan asiaa valmisteleva ja eri toimintavaihtoehtoihin perehtyvä Järvenpään / Keski-Uudenmaan kotisairaalahanketyöryhmä, joka viipymättä aloittaa suunnittelutyöt. Tavoitteena, että mahdollinen toiminta voidaan käynnistää joustavasti esim. aluksi projektiluontoisena, jotta apu ruuhkautuneeseen terveyskeskustilanteeseen saadaan mahdollisimman pian. Kotisairaalahankkeen suunnitteluvaiheessa ja kotisairaanhoidon uudelleenjärjestelyissä tulee kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan yhteistyötä ja henkilöstöresursseja suunnitella hyvin toimivaksi. Tällä hetkellä keskustelua ja pohdintaa on käyty kahdesta kotisairaanhoitoon liittyvästä asiasta: 1. Kotisairaanhoito toimii kotihoidon alaisuudessa, joten toiminnasta vastaavina ei ole terveydenhuollon edustajia. Järvenpään kaupungin lääkäreiden mielestä kotisairaanhoito tulisi saattaa terveydenhuollon alaisuuteen. 2. Viikonloppupäivystyksessä ovat työvoimareservissä terveydenhoitajat, joiden työaikaa menee vuodessa yhteensä14 työviikkoa. Terveydenhoitajien työtilanne on mitoitettu tiukaksi (osastonhoitaja esittänyt tarpeen yhden uuden terveydenhoitajan toimen perustamiseksi), joten viikonlopputyö ja siitä seurauksena kaksi arkivapaata ovat osoittautuneet terveydenhoitajan työn kannalta vaikeaksi toteuttaa. Tämä käytäntö ei myöskään palvele kotisairaanhoidon asiakasta hyvin, sillä joka viikonloppu vaihtuvat työntekijät aiheuttavat joissakin asiakkaissa turvattomuutta ja epäluuloisuutta. * Strategiatyöryhmä esittää, että kotisairaanhoidon osalta tulisi tehdä selvityksiä, missä ajassa ja kuinka paljon kotisairaanhoidon resursseja tulee kasvattaa vanhusmäärän lisääntyessä ja yhä enemmän avohoitopainotteiseen hoitokulttuuriin siirryttäessä. Lisäksi tulisi selvittää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja mahdollisesti suunnitteilla olevan kotisairaalan yhteistoimintaa ja vastuukysymyksiä organisaatiotasolla.

21 Terveyden edistäminen Vanhustenhuollon päämääränä ja tavoiteltavana ihannekuvana on, että valtaosa ikäihmisistä voi asua omassa kodissaan, viettää itsenäistä elämää ja tarvitsee vain satunnaisesti tai suhteellisen vähän ulkopuolista apua. Palveluja tarvitsevalle löytyy riittävästi apua joko omaan kotiin tai palveluasuntoon. Vain vaativaa perushoitoa tarvitsevat ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa.tällainen avohoitoon tähtäävä palvelujen kehittäminen perustuu siihen, että ikäihmisten terveystietoisuus, itsehoitovalmiudet ja näin ollen myös toimintakyky ovat hyvät Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevällä työllä ehkäistään sairastuminen ja edistetään terveyttä sekä harjoitetaan ja tuetaan yksilöä saavuttamaan mahdollisimman suuri riippumattomuus sosiaali- ja terveysjärjestelmästä. Tarkoituksena on, että tuetaan vanhusten omaa selviytymistä ja näin ollen vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden ja taloudellisen tuen tarvetta. Tavoitteet: - terveyden edistäminen ja ylläpitäminen - vanhusten kunnon ja vireyden ylläpitäminen - asunto-olosuhteiden parantaminen, mikäli vanhuksen toimintakyky heikentyy ja aiheuttaa rajoituksia arkielämästä selviytymiselle. Tavoitteena, että kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään. - yhdyskuntasuunnittelussa huomioon väestön ikääntyminen - asuin- ja elinympäristön kehittäminen ylläpitämään asukkaiden itsenäistä selviytymistä, fyysistä toimintakykyä ja henkistä vireyttä - vanhuksen eristäytyneisyyden ja turvattomuuden kokemuksen vähentäminen Toimenpiteet: * Työ- ja toimintakeskuksen tiloihin on suunnitteilla syksyllä 2000 alkavaksi ikäihmisten neuvola. Toiminta tulee olemaan avohoitoa tukevaa ja se palvelee kaikkia kotona asuvia vanhuksia, jotka tarvitsevat sosiaali- tai terveydenhoidollista neuvontaa. Toiminta tulee olemaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä tukevaa. Strategiatyöryhmä pitää erittäin tarpeellisena uutta työmuotoa, joka tulee tavoittamaan toivottavasti kotona asuvat yksinäiset, masentuneet ja muistihäiriöistä kärsivät vanhukset.

22 22 Ikäihmisten neuvolan toteuttaminen: - säännölliset terveystarkastukset - toimintakykyä edistäviin palveluihin ohjaaminen - lisätään ikäihmisten ja vanhusten tietoutta omasta terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä - tiedonjaossa painotetaan erityisesti itsehoidon mahdollisuuksiin ja ikääntymiseen liittyvien kroonisten rappeumasairauksien ehkäisyä - tuetaan ikäihmistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviin elämäntapavalintoihin - vaikutetaan ikäihmisten suun terveyden hoitoon liittyviin asioihin edistävästi (kts. lähde 6) - annetaan keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa - annetaan keskusteluapua yksinäisyydestä tai masennuksesta johtuvaan ahdistukseen - kotikäynnit eli tarvittaessa liikkuva yksikkö ja aluetyöskentely * Ikäihmisten neuvolan yhteyteen tai kotihoidon palvelumuotona toteutettuna uutena ennaltaehkäisevän työn käytäntönä työryhmä suosittelee ennaltaehkäisevän kotikäyntikäytännön luomista Järvenpäähän. Kotikäyntien piiriin tulisi ottaa kaikki yli 75- vuotiaat, jotka eivät vielä ole kunnallisten vanhustenhuollon palvelujen piirissä. Käynneillä tiedotetaan palveluista, selvitetään apuvälineiden tai asunnonmuutostöiden tarve lähitulevaisuudessa ja opastetaan taloudellisen tuen hankkimisessa niihin. Kotikäyntien avulla saadaan myös selvitettyä yli 75-vuotiaiden palvelujen tarve ja näin ollen saadaan ennakoitua palvelujen riittävyys lähitulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteuttaminen (vrt. lähde 7): - toteutetaan kunnan palveluna - yli 75 vuotiaille vähintään kerran vuodessa - myös alle 75-vuotiaat mikäli esim. omalääkäri on viestittänyt tarpeesta - jatkoseuranta sovitaan erikseen yksilöllisesti joka käynnin yhteydessä - käynnin kesto 1-2 tuntia - vapaaehtoinen, esim. kirjeellä lähestytään vanhusta - käynnin sisältö mm. asumistilan kartoitus, toimintakyky, liikkuminen, apuvälineiden - tarve, hissin tarve (liite 12), sosiaaliset yhteydet, mielenterveys, yksinäisyys, arkielämän selviytymiskyvyt - henkilökunta ohjaa ja opastaa palvelujen piiriin, palvelujen käytössä, taloudellisen tuen saamisessa, asuntojen muutostöiden teettämisessä jne. - tarvittaessa esim. rakennusmestari mukaan kotikäynnille - kiinnitetään erityistä huomiota ikäihmisiin, joilla on suuria terveysriskejä ja heikot sosiaaliset tukiverkot - kotikäyntejä edeltää taustaselvitystyö mm. yhteistyö omalääkärin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan vastaanottojen ja seurakunnan diakoniatyön kanssa - ennaltaehkäiseville kotikäynneille mentäessä viedään vanhukselle palvelupakettivihkonen - ennaltaehkäisevään kotikäyntitoimintaan haetaan tukea esim. yhdistyksiltä projektityyppisenä toimintana

23 23 * Asumis- ja elinympäristöä kehitetään ikäihmisten muuttuviin asumis- ja liikkumistarpeisiin. Kaavoituksen sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään päättäjien huomio ikääntyvän väestön tarpeisiin. Asuntojen muutostyömahdollisuuksista ja hissien rakentamismahdollisuudesta vanhoihin kerrostaloihin tiedotetaan sekä tuetaan aktiivisesti niitä ratkaisuja, jotka edesauttavat vanhojen talojen hissittömyysongelman korjaamisessa. * Omalääkäritoimintaa kannatetaan, sillä näin voidaan entistä paremmin vaikuttaa ikääntyvän väestön terveyttä edistävästi ja sairauden sekä toimintakyvyn heikkenemistä ennaltaehkäisevästi. Omalääkärijärjestelmän edut ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta: - pitkäaikainen hoitosuhde, asiakkaan elämäntavat tutuksi, terveyttä heikentävien tekijöiden ennakoiminen ajoissa - ohjanta ja neuvonta perustuu asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja persoonan tuntemiseen - itsehoidon tukeminen - terveyskasvatus - tiivis yhteistyö kotihoitoon, ikäihmisten neuvolaan ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tekeviin työntekijöihin Mielenterveyden ylläpitäminen Järvenpäässä ikäihmisten mielenterveyteen liittyvissä asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen (omalääkärit, sairaanhoitajat, kotipalvelu) kautta asiakas ohjataan tarvittaessa Järvenpään mielenterveystoimistoon tai Kellokosken sairaalan geriatrisen poliklinikan palvelujen piiriin. Järvenpään kaupungilla on mielenterveysohjaaja, jolla on asiakkaana on n. 30 yli 65-vuotiasta mielenterveydenongelmaista. Hän tekee yhteistyötä terveyskeskuksen vuodeosastojen, ensiavun ja omalääkäreiden kanssa, Kellokosken psykogeriatrisen osasto 22 kanssa, mielenterveystoimiston sekä kotipalvelun kanssa. Työssään mielenterveysohjaaja kohtaa vanhuksia, jotka oireilevat yksinäisyyttä ja masentuneisuutta sosiaalisten suhteiden ja virikkeiden puuttuessa.

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot