Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009"

Transkriptio

1 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti Juha Kiiski, Antje Neumann ja Olli-Pekka Siira

2 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Sisällys 1. Johdanto Alueen yleiskuvaus Aineisto ja menetelmät...5 Kasvillisuusselvitys...5 Linnustoselvitys Tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto ja muu eläimistö...10 Linjalaskenta...10 Kartoituslaskenta...13 Muita linnustohavaintoja...15 Muusta eläimistöstä Luontoarvot Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Vesilain mukaiset luontokohteet Metsälain mukaiset elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojelua vaativat lajit Luonnonsuojelulailla ja -asetuksella suojellut lajit...18 Erityisesti suojeltavat lajit...18 Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit...18 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit...19 Suomen vastuulajit Maisema, marjastus ja virkistys Tulosten tarkastelu Yhteenveto ja johtopäätökset...20 Lähdeluettelo...21 Liitteet...23 Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja...24 Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot...25 Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat...26 Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa...27 Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla...28 Hangasnevan kasviluettelo, putkilokasvit...29 Hangasnevan kasviluettelo, sammalet ja jäkälät

3 1. Johdanto Luonto-osuuskunta Aapa suoritti Planora Oy:n toimeksiannosta Seinäjoen Hangasnevan luontoselvityksen vuonna Kasvillisuusselvityksestä vastasi biologi FM Antje Neumann. Linnustoselvityksen teki biologi fil.yo Juha Kiiski. Raportissa esitetyt valokuvat on kuvannut Antje Neumann. Esiselvityksestä ja raportin kokoamisesta vastasi geologi FM Olli-Pekka Siira. Planora Oy:n yhteyshenkilönä toimi erikoissuunnittelija FK geologi Seppo Mäkäräinen. 2. Alueen yleiskuvaus Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalueen etäisyys on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja noin 15 kilometriä Lapuan taajamasta lounaaseen. EPV Bioturve Oy:llä on Hangasnevan suoalueesta hallussaan noin 387 ha (Planora Oy 2009). Tämä luontoselvitys käsittää koko turvetuotantoon suunitellun hankealueen. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo-ja metsäalueelle. Suoalueen länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon (Planora Oy 2009). Seinäjoen Hangasneva on aapasuon ja keidassuon suokompleksi. Reunavaikutteisia rimpisuo-osia esiintyy alueen pohjoisosassa. Kohosuo-osan keskusta näyttäisi olevan ilmakuvatulkinnan perusteella alueen eteläpäädyssä. Eteläpäädyssä on alueen korkein kohta 42,3 m mpy. Suon pinta viettää lievästi etelästä pohjoiseen korkeustasolle 37 m mpy. Hangasnevan turpeen alaisen kivennäismaan pinta on korkeudella m mpy. Kivennäismaaperä viettää etelästä pohjoiseen siten, että pohjoispääty on keskimäärin noin metrin eteläpäätyä alempana. Maankohoamisen nopeudesta arvioiden Hangasnevan suon pohja on kohonnut merestä noin 4500 vuotta sitten. Pohjolassa vallitsi silloin Subboreaalikausi ja Itämeri oli nykyistä suolaisemmassa ja ravinteisemmassa ns. Litorina-merivaiheessa (ks. Siira 1998). Hangasneva on suurimmaksi osaksi metsäojitettu puustoinen tai puoliavoin karu keidassuo. Lisäksi esiintyy pienehköllä alalla suon itäreunassa rimpistä ja välipintaista keskiboreaalista aapasuota. Ojittamattomia lohkoja on yhteensä seitsemän ja ne kattavat yhteenlaskettuna noin 20 % inventointialueen pinta-alasta. Vaikka ojittamattomat alueet ovat usein pienehköjä ja niitä ympäröivät ojitusalueet, niiden kasvillisuus on kuitenkin usein säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Syynä tähän on se, että keidasrämeen yhtenäiset kermit patoavat useimpia kuljuja niin, ettei ojien kuivatusvaikutus ole levinnyt jokaisesa tapauksessa kovin laajaksi. Itse kermit ovat ojittamattomilla alueillakin hieman puustoisempia kuin luonnontilaisella keidasrämeellä yleensä. Suon länsiosassa olevalla ojittamattomalla alueella kermit ja kuljut muodostavat vielä kilpikeitaalle tyyppillisiä konsentrisia verkostoja (ks. kasvillisuuskartan osasuurennus 1). Muilla inventointointialueen osilla tämä verkostokuvio ei ole enää niin selvästi erotettavissa. Hangasnevan yleisimmät suotyypit ovat rämemuuttumat, nevamuuttumat, turvekankaat, keidasrämeet. Suon itäreunalla on lisäksi pienalainen aapasuo, jossa on rimpistä ja välipintaista 3

4 nevaa. Alueen ravinteisuustaso on lähinnä ombro- ja oligotrofia. Lisäksi, rimpinevassa ja ojien vaikutusalueilla esiintyy heikosti mesotrofiaa. Inventointialuetta ympyröivät talousmetsät ja pellot Suojelualueet ja aluevaraukset Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat: 1. Simpsiön Natura-alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta noin 6 km länteen. Simpsiö on Valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde, joka on seutukaavassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi kohteeksi (SL-1). Lehtolaikut sijaitsevat kvartsiittivuoren rinteiden rehevissä taskuissa sekä puronvarsilla. 2. Paukanevan Natura-alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta n 15 km etelään. Paukaneva on tyypillinen keidassuo, jonka kasvillisuus on karua: keidasrämettä, rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä isovarpuista rämettä. Pesivä linnusto on rikas ja muuttoaikana suo on tärkeä levähdyspaikka mm. joutsenille ja hanhille. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kapustarinta, isokuovi, pikkukuovi, liro, nauru-, harmaa- ja kalalokki. Suo rajoittuu lounaassa peltoaukeaan. 3. Nättypiin Natura 2000 alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta n 20 km lounaaseen. Nättypii on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. (ks. Ympäristöhallinto 2009a) Turvetuotantoa säätelevät Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton suunnittelumääräykset, joista Hangasnevan osalta pätevät: Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla: tt-2 -Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 -Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 -Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 -Ähtävänjoki (47) (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005) Valtioneuvosto on vahvistanut useita suojeluohjelmia. Näitä ovat kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma (1978, 1980, 1985, 1988), soidensuojelun perusohjelma (1977, 1981), lintuvesiensuojeluohjelma (1982), lehtojensuojeluohjelma (1989), rantojensuojeluohjelma (1991) ja vanhojen metsien suojeluohjelma (1993, 1996). Seutukaavan useat suojelukohdevaraukset ovat samoja kuin suojeluohjelmissa. Suurimmat eroavuudet ovat soidensuojelun ja lintuvesien osalla. (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005) FINIBA:n tavoitteena on kartoittaa kaikki maamme tärkeät lintujen pesimä- ja kerääntymisalueet, turvata niiden säilyminen linnustolle soveliaina ja seurata niillä linnuston ja elinympäristön muutoksia. Etelä-Pohjanmaalla näitä alueita on 11 kappaletta. FINIBA ei ole virallinen, 4

5 valtioneuvoston hyväksymä suojeluohjelma. FINIBA -alueet sisältyvät suojelualueisiin, kulttuurimaisema-alueisiin, maaseudun kehittämisen kohdealueisiin ja matkailun vetovoimaalueisiin. Etelä-Pohjanmaan FINIBA alueista lähinnä Hangasnevaa on hankealueesta n 5 km koilliseen sijaituva Lapuan Löyhinginneva. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa on varattu alueita erityyppiseen virkistyskäyttöön. Merkinnällä VI-1 kuvatut alueet on varattu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Ne sijaitsevat yleensä taajamien läheisyydessä ja ovat helposti saavutettavissa. VI-2 -merkinnällä varustetut alueet on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten. Tällaiset alueet sijaitsevat kauempana taajamista ja ne ovat laaja-alaisia. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa on virkistysaluevarauksia (VI-1, VI-2) kaikkiaan 2370,5 ha. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (MM-2, MU), joilla on ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavaa maa- ja metsätaloutta sekä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, on yhteensä 1785 ha. Etelä-Pohjanmaalta on tehty Länsi-Suomen Allianssin yhteisen hankkeen, WFA-luonto-matkailu -hanke, reitistöselvitys seutukunnittain. Reitistöt tukevat luontomatkailuhankkeen tavoitteita ja määritelmää ja tukeutuvat kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueisiin sekä olemassa oleviin virkistys- ja matkailuyrityksiin (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005). Hangasnevan eteläpuolella virtaavan Kyrönjoen ympäristö on merkitty Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen merkinnällä. Se on myös rajattu matkailun vetovoima-alueen sisäpuolelle. Hangasnevan hankelaueen eteläreunasta noin 2 km etäisyydellä sijaitseva Malkakoski on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä: Virkistysalue Yleiskaava, VI-1 (ks. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005). 3. Aineisto ja menetelmät Kasvillisuusselvitys Kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla, sekä tarkennettiin maastokäynneillä Kartoituksen aikana käytiin Hangasnevan inventointialuetta systemaattisesti läpi ja tutkittiin myös alueet noin 200 m etäisyydellä varsinaisen inventointialueen ulkopuolella. Tällä menetelmällä saadaan selvitettyä laajalla alueella esiintyvät suotyypit sekä suurin osa kasvilajeista. Toisin kun tarkkemmalla, mutta huomattavasti enemmän aikaa vievällä ruutumenetelmällä, jolla tutkitaan jokainen neliömetri inventointialueella, tässä selvityksessä käytetyllä menetelmällä saattaa jäädä jonkin verran lajeja (esim. sammallajeja) huomaamatta. Suotyyppien ja kasvillisuusyhteisöjen avulla voi kuitenkin arvioida minkälaisia luonnonsuojelun kannalta erityishuomiota vaativia lajeja voi esiintyä tietyllä alueella ja käydä niitä etsimässä. Näin voidaan pitää havaintointivirhe mahdollisimman pienenä. Suotyypit määritettiin Eurolan ym. (1995) mukaan. Kasvillisuusselvityksessä noudatettiin Turveteollisuusliiton (Turveteollisuusliitto ry. 2002) sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeistusta (Kalliokoski ym 2009). Linnustoselvitys Hangasnevan pesimälinnustoa selvitettiin hankealueen suuren koon vuoksi sekä linjalaskennan että kartoituslaskennan avulla. Näistä menetelmistä linjalaskenta antaa pienemmällä työmäärällä yleiskuvan alueen linnustosta. Linjalaskennalla voidaan samassa ajassa läpi käydä suurempia alueita kuin kartoituslaskennalla. Linjalaskennan tuloksena ei ole todelliset vaan suhteelliset 5

6 parimäärät, joiden avulla voidaan tehdä vertailuja eri alueiden ja eri aikakausien välillä. Kartoituslaskenta sitä vastoin antaa tulokseksi tutkittavan alueen todellisen parimäärän tutkimusajankohtana. Menetelmänä se on kuitenkin työläämpi ja aikaavievempi. Kertaluonteisen kartoituslaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on esitetty % (Svensson 1980) ja linjalaskennan tehokkuudeksi keskimäärin 70 % (Rajasärkkä & Virolainen 1994). On tosin huomattava, että avoimilla mailla, kuten avosoilla, kartoituslaskennan tehokkuus on korkeampi kuin esitetty keskimääräinen tehokkuus. Laskennoissa noudatettiin turveteollisuuden ympäristövaikutusten arviointia koskevia ohjeita (Turveteollisuusliitto ry 2002) sekä linnustonseurannan havainnointiohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Hangasnevan linnustoselvitys suoritettiin klo välisenä aikana. Vaikka linjalaskentaohjeet suosittelevatkin laskentoja suoritettavaksi klo 4 10 välillä, olivat linnut selkeästi jo äänessä klo 3 jälkeen ja laskenta oli mahdollista tehdä suositusta aiemmin. Laskentaajankohtana sää oli laskennan kannalta suotuisa. Aamut olivat lähes täysin tyyniä (arviolta 0 2 m/s) ja lämpötila vaihteli aamujen aikana noin C välillä. Lämpötilan kohotessa aamun aikana lintujen lauluaktiivisuus vähenee. Selvitysajankohtana laskentoja ei jatkettu klo 7.30 jälkeen (esim. rastaiden lauluaktiviisuuden havaittiin vähenevän selvästi). Linjalaskentareitti suunniteltiin kulkemaan kattavasti ympäri Hangasnevaa kun taas kartoituslaskentaa suoritettiin suon ojittamattomilla osuuksilla, jotka ennakolta odotettiin linnustollisesti arvokkaimmiksi osiksi. Linjalaskennassa huomioitiin kaikki pareiksi tulkittavat havainnot sekä selvitysalueen sisäpuolelta että ulkopuolelta. Näin tehtiin, koska alueen peitteisyyden vuoksi ei voitu luotettavasti erotella kaikkia ulkopuolisia havaintoja alueen sisäpuolisista. Näin ollen tulos linjalaskentojen osalta kuvaa varsinaisen Hangasnevan lajiston lisäksi suon välittömän ympäristön lajistoa. Linjalaskennassa kuljetun linjan kokonaispituus oli 7,5 km. Eteläisen kartoitusalueen pinta-ala oli 24 ha ja pohjoisen kartoitusalan 34 ha. Laskentalinjat ja kartoitusalat on esitetty liitteessä 1. Linjalaskentatuloksissa esitetään laskennassa havaitut lajikohtaiset kokonaisparimäärät sekä alueen minimiparimäärä. Minimiparimäärän laskemisessa noudatettiin Maaeläimistön tuntemus ja ekologia-monisteen (Rytkönen ym. 2003) ohjeita. Minimiparimäärään vaikuttaa tehtyjen havaintojen määrän lisäksi mm. lajin havaittavuus (ts. kuuluvuuskerroin). Kartoituslaskennan tuloksissa on esitetty ko. kartoitusalueen havaittu parimäärä. Tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä linja- ja kartoituslaskentatulosten osittainen päällekkäisyys. Osa kartoituslaskennassa havaituista lintupareista sisältyy linjalaskentatuloksiin. Siksi tuloksia tuleekin tarkastella erillään. Kartoituslaskenta antaa tarkemman kuvan kartoitetun alueen linnustosta ja parimääristä, kun taas linjalaskennan tulokset kertovat yleisemmin koko selvitysalueen linnustosta ja lajien runsaussuhteista. 4. Tulokset 4.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Ojittamattomilla alueilla tavataan keidassuolle tyyppillisiä keidasrämeitä. Keidasrämeet ovat ombrotrofisten lyhytkorsi-, sammalkulju- ja ruoppakuljunevojen sekä allikoiden ja rahkarämemätteiden eli kermien yhdistelmiä (eli lyhytkorsi-, sammalkulju-, ruoppakulju- ja allikkokeidasrämeet; Raunio ym. 2008). 6

7 Hangasnevan kermeillä tavataan muun muassa vaivaiskoivua (Betula nana), suopursua (Ledum palustre), kanervaa (Calluna vulgaris), variksenmarjaa (Empetrum nigrum) ja suokukkaa (Andromeda polifolia). Pohjakerrosta leimaavat usein metsien sammalet kuten seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) sekä porojäkälät (Cladonia spp.). Lisäksi esiintyy ruskorahkasammalvaltaisia (Sphagnum fuscum) kermiä. Näillä rahkarämemättäillä kasvaa usein hillaa (Rubus chamaemorus), karpaloa (Vaccinium oxycoccus), variksenmarjaa ja suokukkaa. Puustona on mäntyä (Pinus sylvestris). Kuljuissa on useimmiten melko yhtenäinen rahkasammalpeite. Pohjakerroksen yleiset lajit ovat kuljurahkasammaleet (Sphagnum cuspidata ryhmä, mm. Sphagnum balticum, S. lindbergii). Kenttäkerroksessa tavataan tupasvillaa (Eriophorum vaginatum), leväkköä (Scheuchzeria palustris), mutasaraa (Carex limosa) ja paikoin tupasluikkaa (Trichophorum cespitosum). Eurolan (1995) mukaan tätä tyyppia kutsutaan Sphagnum-kuljunevaksi. Raunio ym ohjeistuksessa tämä tyyppi on yhdistelmä lyhytkorsi- ja sammalkuljunevasta. Paikka paikoin esiintyy ruoppakuljunevaa. Ruoppapinnan reunamilla kasvaa usein kuljurahkasammaleet tai paikoin paakkurahkasammalta (Sphagnum compactum), mutasaraa ja valkopiirtoheinää (Rhynchosphora alba). Lisäksi inventointialueen länsiosassa kuljunevan lomassa esiintyy avovetisiä allikoita. Suon itäreunalla on pienehköllä alalla rimpistä ja välipintaista aapasuota (ks. kasvillisuuskartan osasuurennus 2, liite 5). Aapasuon rimmet ovat suurimmaksi osaksi avovetisiä ja osittain jopa 40 m pitkiä. Lisäksi esiintyy paikkapaikoin ruoppapintaisia rimpiä (ruopparimpineva). Alue on reunavaikutteinen ja sen kasvilajisto on vaateliampi kuin Hangasnevan muissa osissa. Joissakin rimmissä kasvaa mesotrofista rimpivesihernettä (Utricularia intermedia) ja rimpien reunakasvillisuuden muodostaa pullosara (Carex rostrata), raate (Menyanthes trifoliata), valkopiirtoheinä (Rhynchosphora alba) ja riippasara (Carex magellanica). Avovetisiä rimpiä ympyröi Sphagnum-rimpineva. Sphagnum rimpinevan rahkasammalistoa hallitsevat kuljurahkasammalet ja sen kenttäkerroksen yleisimmät lajit ovat raate, mutasara, riippasara ja pitkälehtikihokki (Drosera anglica). Suursaraista nevaa (SN) esiintyy pienehköllä alalla suon itäosassa. Sammalkerrosta leimaavat kuljurahkasammalet. Kenttäkerroksessa kasvaa pullosaraa (Carex rostrata) ja raatetta (Menyanthes trifoliata). Ojittamattomalla alueella inventointialueen kaakkoisosassa sekä Hangasnevan itäosassa esiintyy oligotrofista lyhytkorsinevaa ja oligotrofista kalvakkanevaa. Lyhytkorsinevan pohjakerroksen rahkasammalistoa leimaa jokapaikanrahkasammal (Sphagnum angustifolium) ja sen kenttäkerrosta tupasvilla. Kalvakkanevan yleisin pohjakerroksen rahkasammal on kalvakkarahkasammal. Kenttäkerroksessa esiintyy tupasluikkaa ja tupasvillaa. Nämä nevatyypit muodostuvat alueella usein yhdistelmätyyppejä keskenään. Paikoin neva on rahkoittunut. Näissä paikoissa tavataan em. nevakasvillisuuden lisäksi rahkarämeen lajeja kuten ruskorahkasammalta, punarahkasammalta (Sphagnum magellanicum) sekä kenttäkerroksessa mm. hillaa, suopursua, vaivaiskoivua ja juolukkaa. Ojitusalueilla esiintyy keidasrämemuuttumaa. Tämän yhdistelmätyypin muuttumassa usein sekä kuljujen että kermien kasvillisuus on muuttunut. Kuljun kasvillisuuden muuttuminen ilmenee yleensä kenttäkerroksessa suokukan, vaivaiskoivun sekä paikoin tupasluikan runsastumisella. Pohjakerroksessa metsäsammalet kuten karhunsammalet (Polytrichum commune, P. strictum) valtavat alaa rahkasammaleilta. Kuljupinta on hiljattain muuttumassa mätäspinnaksi ja 7

8 kilpikeidasrämeen tyyppillinen verkostokuvio kuljuista ja kermistä heikkenee. Kermien kuivuminen ilmentyy mm. mäntyjen peittävyyden lisääntymisellä ja niiden kasvun parantumisella. Metsäsaarekkeet Alueen pohjoisosassa on muutamia pieniä metsäsaarekeita. Ne ovat luontotyypeiltään lähinnä tuoretta ja soistunutta kangasta. Metsäsaarekkeissa havaituihin lajeihin kuuluvat suopursu, juolukka, mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), kanerva, vaivaiskoivu sekä sammaleista kangasrahkasammal, seinäsammal ja kangaskynsisammal. Noin kuusi metsäsaarekeista sijaitsevat luonnontilaisen kaltaisella alueella, eli ne voidaan lukea metsälain tarkoittamiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi (metsäsaarekkeita ojittamattomilla soilla). Kuva 1. Karut kuljut ja kermit suon pohjoisosassa Kuva 2. Lyhytkortista nevaa suon kaakkoisosassa Kuva 3. Kuljunevaa ja metsäsaareke Kuva 4. Paikkapaikoin esiintyy ruoppakuljunevaa 8

9 Kiiski, J., Neumann, A., ja Siira, O-P. 2009: Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys. Luonto-osuuskunta Aapa. Tutkimusraportti 51, Kuva 5. Suon itäosassa on aapasuota Kuva 6. Pullosaravaltainen suursaraneva Rämeet, rämemuuttumat ja turvekankaat Hangasnevan reuna-alueet ovat pääosin ojitettua ja eriasteisesti muuttunutta rämettä, pääosin isovarpurämemuuttumaa. Reuna-alueille on kaivettu uusia ja syviä syvennyksiä ojiin, kivennäismaahan asti. Turpeen kuivuminen ilmenee kasvillisuudessa yleensä ensin sammallajistossa: Metsäsammalet kuten karhunsammalet (Polytrichum strictum, P. commune) ja seinäsammal (Pleurozium schreberi) valtaavat rahkasammaleiden kasvupaikkaa. Suon kuivuminen näkyy lisäksi puiden lisääntyneenä kasvuna. Hangasnevan reuna-alueiden rämemuuttumilla on yleensä luonnontilaisen kaltainen isovarpurämeen tai soistuneen kankaan kenttäkasvillisuus. Yleisimmat lajit ovat suopursu, vaivaiskoivu, joulukka ja hilla. Suon kasvillisuus on paikoin niin voimakkaasti muuttunut, ettei alkuperäinen suotyyppi ole enää tunnistettavissa. Silloin puhutaan turvekankaasta. Hangasnevan turvekankaat ovat paikoin mäntyvaltaisia (inventointialueen länsiosa), paikoin koivuvaltaisia (inventointialueen pohjoisosa). Kuva 7. Tuore ojitus isovarpurämemuutumassa Hangasnevan pohjoisosassa Kuva 8. Tuore ojitus suon eteläosassa 9

10 Kuva 9. Turvekangas suon länsiosassa. Kuva 10. Nevan kautta kulkevat vanhat pitkospuut. Suon reuna-alueet Hangasnevan inventointialuetta ympäröivät pellot ja talousmetsät. Kuva 11. Peltomaisema suon pohjoispuolella. Kuva 12. Hakkuuaukio Hangasnevan itäpuolella 4.2. Linnusto ja muu eläimistö Hangasnevan linnustolaskennoissa tavattiin yhteensä 49 lajia, joista 7 on varsinaisia suolajeja. Lajimäärältään suurimmat ryhmät olivat metsän yleislajit (13 lajia) ja pellon ja rakennetun maan lajit (10 lajia). Kaikki itäosan kartoituslaskennoissa tavatut lajit tavattiin myös linjalaskennoissa. Linjalaskenta Hangasnevan linjalaskennoissa tavattiin yhteensä 48 lajia ja 328 lintuparia. Alueen pesimäaikainen linnusto on monipuolinen sekoitus suolajeja, metsälajeja ja avomaiden lajeja (taulukko 1). Suuri osa niin lintupareista kuin lintulajeistakin havaittiin Hangasnevan ja ympäröivien metsien vaihettumisvyöhykkeeltä tai selkeästi suon ulkopuolelta. Suolajisto painottui alueen avosuo-osille ja 10

11 keskiosan rämeille, metsälajistoa tavattiin etenkin Hangasnevan itäreunalta sekä pohjois- ja luoteisosien järeämpipuustoiselta alueelta ja kahdelta metsäsaarekkelta. Linnuston monipuolisuutta lisäsi lounaisosan pieni pensaikkoalue, jolta löytyi mm. useita puoliavoimen maan lintulajeja (kertut, pikkulepinkäinen, punavarpunen). Taulukko 1: Hangasnevan linjalaskennassa tavattu lintulajisto lajiryhmittäin (Väisänen ym mukaan), lajiryhmien absoluuttiset ja suhteelliset laji- ja parimäärät. Tässä kapustarinta kuuluu tunturilintuihin, vaikka suurimmassa osassa maatamme lajin pääelinympäristönä ovatkin suot. Osuus lajeista Lajiryhmät elinympäristöittäin Lajeja (% ) Parimäärä Osuus kokonaisparimäärästä (% ) Metsän yleislinnut ,6 Havumetsä- linnut ,0 Vanhan metsän linnut ,3 Lehtimetsä- linnut ,6 Pensaikon ja puoliavoimen maaston linnut Pellon ja rakennetun maan linnut , ,5 Suolinnut ,8 Tunturilinnut ,6 Kosteikkolinnut ,3 Yhteensä

12 Taulukko 2: Hangasnevan linjalaskennoissa havaitut lajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä ja selvitysalueen minimiparimäärä. UH viittaa Suomen uhanalaisarvioinnin (Rassin ym. 2001) mukaiseen luokitukseen ja EVA Suomen erityisvastuulajeihin. Suojelullinen asema Havaittu EU:n Al. parimäärä Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA Uh. yhteensä Minimi Teeri Tetrao tetrix x NT x 1 1 Sinisuohaukka Circus cyaneus x NT 1 0 Kurki Grus grus x 1 0 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 2 2 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 0 Kuovi Numenius arquata x 5 2 Valkoviklo Tringa nebularia x 2 1 Metsäviklo Tringa ochropus 6 6 Liro Tringa glareola x x 8 12 Sepelkyyhky Columba palumbus 3 2 Käki Cuculus canorus NT 7 1 Suopöllö Asio flammeus x 1 1 Tervapääsky Apus apus 1 0 Palokärki Dryocopus martius x 1 0 Käpytikka Denrocopos major 2 4 Kiuru Alauda arvensis 3 3 Haarapääsky Hirundo rustica 1 1 Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis Keltavästäräkki Motacilla flava 3 9 Västäräkki Motacilla alba 1 3 Rautiainen Prunella modularis 2 3 Punarinta Erithacus rubecula 8 6 Pensastasku Saxicola rubetra NT 4 8 Mustarastas Turdus merula 1 3 Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos 18 7 Punakylkirastas Turdus iliacus 12 7 Lehtokerttu Sylvia borin 1 3 Hernekerttu Sylvia curruca 1 3 Pensaskerttu Sylvia communis 1 2 Tiltaltti Phylloscopus collybita VU X 3 3 Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus 1 3 Harmaasieppo Muscicapa striata 4 6 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 3 Hömötiainen Parus montanus 8 8 Töyhtötiainen Parus cristatus 2 4 Talitiainen Parus major 1 3 Pikkulepinkäinen Lanius collurio x NT 1 3 Varis Corvus corone 3 1 Korppi Corvus corax 1 0 Peippo Fringilla coelebs Vihervarpunen Carduelis spinus 5 4 Urpiainen Carduelis flammea 1 2 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 1 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1 3 Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä

13 Hangasnevan linnustoselvityksen runsaimmat lajit olivat pajulintu, peippo ja metsäkirvinen (taulukko 2). Muita runsaita lajeja olivat räkättirastas, laulurastas, keltasirkku ja niittykirvinen. Metsäkirvistiheys alueella oli 4 paria / km 2, minimiparimäärän ollessa 17. Laskennallinen minimiparimäärä vaikuttaa selkeältä aliarviolta laskennoissa havaittuun verrattuna. Laji oli varsinaisen suoalueen ehdottomasti runsain laji. Pajulintujen ja peippojen kohdalla valtaosa havaituista linnuista oli joko alueen reunoilla tai selkeästi selvitysalueen ulkopuolisissa metsissä. Em. lajeista keltasirkku ja räkättirastas tavattiin pääsääntöisesti itse selvitysalueelta. Hangasnevan linjalaskennoissa tavattiin seitsemän varsinaista suolajia sekä kapustarinta, jonka pääelinympäristönä napapiirin eteläpuolella on suot. Varsinaisia suolajeja olivat sinisuohaukka, kurki, liro, valkoviklo, suopöllö, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Näistä runsain oli niittykirvinen, jonka minimiparimäärä on 33, seuraavaksi runsain oli liro, jonka minimiparimäärä on 12. Suolajien esiintyminen linjalaskennoissa keskittyi pitkälti Hangasnevan keskisiin osiin, jossa on vielä jonkin verran ojittamatonta avosuota ja rimmikoita. Myös avosuoalan länsipuolinen mäntyä kasvavalta rämeosalta tavattiin suolajeja, etenkin kahlaajia. Suon keskiosalla havaittiin mm. kapustarinta, valkoviklo, useampi pari liroja sekä sinisuohaukka ja alueen ainoat keltavästäräkit. Vaikka myös Hangasnevan eteläosasta löytyy ojittamatonta nevaa, ei eteläosalla tavattu niittykirvisen ja suopöllön lisäksi muita suolajeja. Liron tiheysarvio on 3 paria / km 2 ja valkoviklon 0,25 paria / km 2. Tiheydet ovat samansuuntaisia alueen soiden keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna. Lirolle tyypilliseksi tiheydeksi on ilmoitettu 4 paria / km 2 ja valkoviklolle 0,1 0,4 paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Suolajien ja kapustarinnan yhteenlaskettu minimiparimäärä alueella oli 58 ja tiheys 15 paria / km 2. Kartoituslaskenta Hangasnevan ojittamattomien osien kartoituslaskennoissa tavattiin yhteensä 18 lajia, joista suolajeja oli 5. Eteläisen kartoitusalueen (24 ha) kokonaislajimäärä oli 8 (taulukko 3), joista ainoa suolaji oli niittykirvinen. Metsän yleislajit olivat alueen runsain lajiryhmä. Lukuunottamatta kirvisiä ja taivaanvuohea, alueen havainnot tehtiin metsänrajasta. Pohjoisen kartoitusalueen (34 ha) kokonaislajimäärä oli 14, joista 5 oli varsinaisia suolajeja; sinisuohaukka, kurki, liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Lisäksi alueella tavattiin kapustarinta. Alueen runsain lajiryhmä oli suolajit, joita havaittiin 12 paria. Niittykirvistiheys on kartoituksen avosuoalalla korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan soille tyypillinen 10 paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Kalatiira tavattiin saalistamassa alueen rimmillä. Laji ei kuulu Hangasnevan pesimälinnustoon. 13

14 Taulukko 3: Hangasnevan eteläisen kartoitusalueen lajit, suojelullinen asema, havaitut parimäärät ja tiheydet. Suojelullinen asema EU:n Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 4,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 5 20,8 Niittykirvinen Anthus pratensis 4 16,7 Pajulintu Phylloscopus trochilus 4 16,7 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 4,2 Talitiainen Parus major 1 4,2 Peippo Fringilla coelebs 2 8,3 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 4,2 Yhteensä ,2 Taulukko 4: Hangasnevan pohjoisen kartoitusalueen lajit, suojelullinen asema, havaitut parimäärät ja tiheydet. Suojelullinen asema Havaittu EU:n parimäärä Tiheys (paria / Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA yhteensä km2) Sinisuohaukka Circus cyaneus x NT 1 2,9 Kurki Grus grus x 1 2,9 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 2 5,9 Metsäviklo Tringa ochropus 1 2,9 Liro Tringa glareola x x 2 5,9 Kalatiira Sterna hirundo x x 1 2,9 Käki Cuculus canorus NT 1 2,9 Metsäkirvinen Anthus trivialis 5 14,7 Niittykirvinen Anthus pratensis 7 20,6 Keltavästäräkki Motacilla flava 1 2,9 Räkättirastas Turdus pilaris 3 8,8 Pajulintu Phylloscopus trochilus 1 2,9 Hömötiainen Parus montanus 1 2,9 Peippo Fringilla coelebs 1 2,9 Yhteensä ,3 14

15 Muita linnustohavaintoja Kasvillisuusselvityksen aikana havaittiin kolme kertaa naras teeri (Tetrao tetrix) ja poikueita: naaras teeri ja 5 poikasta (havaintopaikan koordinaatit: ; ) sekä naaras ja 6 poikasta (havaintopaikan koordinaatit: ; ). Tämä havainto koskee todennäköisesti samaa poikuetta Teeri naaras lensi ylös ja esitti siipirikkoa, pysyi kartoittajan läheisyydessä ja tarkkaili häntä. Tämä käyttäytyminen viittaa siihen, että sillä oli poikasia, vaikka niistä ei ollutkaan havaintoja (havaintopaikan koordinaatit: ; ). Syyskuussa maaperänäytteiden haun yhteydessä maastotyöntekijät havaitsivat kurkia (Grus grus). Muusta eläimistöstä Viitasammakko (Rana arvalis) on Suomessa rauhoitettu. Suomen EU:n komissiolle laatiman raportin luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta mukaan boreaalisella alueella lajin suojelutason arvioidaan olevan suotuisa. Hangasneva ei sijoitu viitasammakon varsinaiselle esiintymis- eikä levinneisyysalueelle (ks. Ympäristöhallinto, 2009b). Maastotöiden yhteydessä viitasammakoa ei tavattu tutkimusalueella. Suolla on jäljellä harvapuustoisia rämealueita. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä havainnoitiin myös päiväperhosia. Perhoslajiston selvitys ei kuitenkaan kuulunut tähän toimeksiantoon. 5. Luontoarvot Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa ei ole havaintotietoja uhanalaisesta lajistosta Seinäjoen Hangasnevan alueelta (Kyröläinen 2009). Seuraavassa on eritelty mahdolliset luonnonsuojelun kannalta merkittävät maastossa tehdyt havainnot Hangasnevan hankealueelta Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Luonnonsuojelulaissa ( /1096: 4 luvun 29 ) mainitaan suojellut luontotyypit. Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 15

16 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. - Hangasnevalla ei havaittu luonnonsuojelulain LSL 29 mukaisia luontotyyppejä Vesilain mukaiset luontokohteet Vesilaissa ( /264: 15 a ) mainitaan, että toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi vesilain 17 määrätään, että veden vapaata juoksua sellaisessa uomassa, joka vesilain 1 luvun 2 :n mukaan ei ole vesistö, ei saa alapuolella asuvan vahingoksi ilman asianomaisen suostumusta muuttaa tai estää, ellei uoman tai sen yläpuolisen altaan omistajan oma käyttötarve sitä vaadi. 17 a säädetään tarkemmin, että jos edellä 17 :ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. - Hangasnevalla ei havaittu vesilain 1 luku 15a ja 17a mukaisia luontokohteita Metsälain mukaiset elinympäristöt Metsälaissa ( /1093: 3 luku 10 ) määritetään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joita ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. - Metsälain 10 tarkoittamiksi metsien monimuotoisuuden kannalta erityisiksi tärkeiksi elinympäristöiksi voidaan lukea kuusi metsäsaareketta Hangasnevan pohjoisosassa (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteeksi voidaan lukea Hangasnevan länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvä suurimmaksi osaksi luonnontilainen keidasräme (vähäpuistoiset suot) Uhanalaiset luontotyypit Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu vuonna 2008 ensimmäisen kerran. Suomen ensimmäisessä luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin noin 400 luontotyyppiä ja ihmisen aiheuttamia muutoksia niissä. Luontotyyppien lukumäärästä uhanalaisiksi arvioitiin koko maassa 51 %. Uhanalaisten luontotyyppien osuus Suomen pinta-alasta on tätä pienempi, koska monet uhanalaiset luontotyypit ovat kooltaan pieniä. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä on vajaa kolmannes (29 %) ja säilyviä viidennes (20 %) arvioitujen tyyppien lukumäärästä. 16

17 Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta ensimmäinen luettelo Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Suomen vastuuluontotyyppejä nimettiin yhteensä 35, joista erityisen suuren vastuun luontotyyppejä on 15 ja suuren vastuun luontotyyppejä 20. Vastuuluontotyyppejä nimettiin luontotyyppien pääryhmästä suot seuraavasti: aitokorvet, routarämeet, rimpinevat, rimpiset koivuletot, rimpiletot, kilpikeitaat, rimpiset aapasuot, välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, palsasuot, maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat (Ympäristöhallinto 2009c). Noin puolet suoluontotyypeistä on arvioitu valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Suotyypeistä eniten ovat uhanalaistuneet korpiset, lettoiset ja lähteiset tyypit (Kaakinen ym. 2008). - Hangasnevalla havaittuja uhanalaisia luontotyyppejä ovat ojittamattomilla alueilla esiintyvät lyhytkortiset nevat, kalvakkanevat ja saranevat. Taulukko 5: Hangasnevalla esiintyvien kasvillisuustyyppien uhanalaisuus Raunion ym. (2008) mukaan (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = säilyvä). Hangasneva kuuluu aluejaossa Etelä-Suomeen. Aluejako Suoyhdistymät Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kilpikeitaat NT - NT Rimpiset keskiboreaaliset aapasuot VU Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot EN - EN Suotyypit Kuljunevat NT LC LC Keidasrämeet LC LC LC Lyhytkortiset nevat VU LC LC Kalvakkanevat VU LC NT Saranevat VU LC LC Rimpinevat NT Rahkarämeet LC LC LC 5.5. EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojelua vaativat lajit Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja, luontodirektiivi luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Luontodirektiivi: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta Lintudirektiivi: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta Lajiliitteet 17

18 - Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura verkosto). - Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. - Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto). Vastaava velvoite koskee Suomessa säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. - EU:n lintudirektiivilajeista Hangasnevalta tavattiin sinisuohaukka, kurki, kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri, suopöllö, kalatiira ja palokärki (lintudirektiivin liite I) Luonnonsuojelulailla ja -asetuksella suojellut lajit Erityisesti suojeltavat lajit Sellainen uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen, voidaan säätää asetuksella (Luonnonsuojeluasetus 22, liite 4) erityisesti suojeltavaksi. Luonnonsuojelulain 47 :n mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Rauhoitetut lajit Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät nisäkkäät ja linnut ovat luonnonsuojelulain nojalla (37, 38 ) rauhoitettuja lukuun ottamatta metsästyslain 5 :ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä. Rauhoitettuja ovat myös suuren petolinnun pesäpuut, joissa oleva pesä on säännöllisesti käytössä ja selvästi nähtävissä. Luonnonsuojelulain (42 ) ja luonnonsuojeluasetuksen (20 ) nojalla rauhoitetut kasvilajit on lueteltu asetuksen liitteissä 3a3c. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty, mikä soveltuvin osin koskee myös kasvin siemeniä. Maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan kohdalla näistä rauhoitussäännöksistä on luonnonsuojelulain 48 :ssä säädetty poikkeus, mikä ei kuitenkaan koske turvetuotantoa (ks. Kalliokoski ym. 2009) Uhanalaiset lajit Nykyinen uhanalaisuusarviointi perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (The International Union for Conservation of Nature, IUCN) uhanalaisuusluokitukseen (ks. Rassi ym. 2001). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered, CR), erittäin uhanalaiset (Endangered, EN) ja vaarantuneet (Vulnerable, VU) lajit. Lajin katsotaan olevan vaarantunut, mikäli siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka hävitä luonnosta. - Hangasnevan reunametsissä esiintyvä tiltaltti oli selvityksen ainoa uhanalainen laji. Tiltaltti on uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. 18

19 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokituksen mukaan silmälläpidettävät (Near Threatened, NT) lajit eivät ole uhanalaisia (Rassi ym. 2001). Ne ovat lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen tai koon perusteella. Silmälläpidettävä lajeihin kuuluu mm. taantuneita, harvinaisia ja huonosti tunnettuja lajeja, jotka eivät täysin täytä vaarantuneen lajin kriteereitä. Monet silmälläpidettävät lajit ovat kuitenkin alueellisesti uhanalaisia (Regionally Threatened, RT). Monien silmälläpidettävien lajien kohdalla ympäristöviranomaisten tiedot esiintymispaikoista ovat vielä puutteellisia. - Silmälläpidettäviä (NT) Hangasnevan lintulajeja ovat: sinisuohaukka, teeri, käki, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Suomen vastuulajit Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä (Rassi ym. 2001) laati luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. Useimmat vastuulajit eivät ole Suomessa uhanalaisia. Asema vastuulajien luettelossa merkitsee lähinnä seurannan ja tutkimuksen tarvetta sekä lajien elinympäristöjen huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. - Edellä ns. lintudirektiivilajeina mainitut liro, valkoviklo ja teeri ovat lisäksi Suomen erityisvastuulajeja. - Hangasnevalla ei havaittu luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia, erityisesti suojeltavia, rahoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään ei havaittu silmälläpidettäviä, alueellisesti uhanalaisia tai Suomen vastuulajeihin kuuluvia kasvilajeja Maisema, marjastus ja virkistys Hangasnevan keskellä kulkee noin 300 m pitkä osuus vanhoja pitkospuita, lisäksi siellä on pari kymmentä metriä polkua ja irtonaisia pitkospuunpätkiä. Pitkospuiden / polun alku- ja loppuosuudet puuttuvat. Ne ovat todennäköisesti hävinneet ojitus- ja metsätöitä tehtäessä. Muita jälkiä virkistystoiminnasta alueella ei ole havaittu. Hillan lehtiä ja karpaloa esiintyy paikoin melko runsaasti alueen rahkarämeillä/kermeillä. 19

20 6. Tulosten tarkastelu Linjalaskentojen tulosten perusteella Hangasnevan linnusto on lajistoltaan monipuolinen. Vaikka metsän yleislajit ovatkin suurin lajiryhmä, myös suolajeja löytyy edustavasti. Suolajeista suopöllö tavattiin ainoastaan kerran Hangasnevan eteläosassa saalistuslennolla. Lajin pesiminen Hangasnevalla on mahdollista, mutta epävarmaa. Samoin alueella tavatun sinisuohaukan pesiminen alueella jäi varmistamatta. Hangasnevalla on runsaasti lajille sopivia pesimäympäristöjä tiheitä rämeitä. Lajiryhmän runsain oli niittykirvinen, jonka esiintyminen painottui selvästi alueen avosuoosille. Puustoisemmilla rämeillä lajin korvasi metsäkirvinen, joka olikin ylivoimaisesti varsinaisen selvitysalueen yleisin lintulaji. Lajin minimiparimääräarvio on 17 paria, joka on kuitenkin selkeä aliarvio alueen kokonaiskannasta (vrt. kartoituslaskentojen parimäärät). Kurkipari tavattiin sekä linjalaskennoissa että kartoituslaskennoissa alueen keskiosan avosuon tuntumasta. Parin hätäilevä käyttäytyminen viittasi vahvasti onnistuneeseen pesintään. Käyttäytymisen perusteella kaikki laskennoissa tavatut kahlaajalajit, isokuovia lukuunottamatta, pesivät selvitysalueella. Kahlaajien esiintyminen keskittyy suon keski- ja pohjoisosiin. Kapustarinta esiintyy ainoastaan suon pohjoisosan avonevaosilla. Suojelullisesti merkittävistä lajeista palokärki havaittiin rajauksen ulkopuolelta ja pikkulepinkäinen lounaisosan rajalta. Kartoituslaskenta vahvisti linjalaskennassa saatua käsitystä eteläisen ja pohjoisen avosuoalueiden linnustosta. Suolajiston esiintyminen painottui pohjoisen osan avonevalle. Hangasnevan pesimälintukartoituksessa ei havaittu sorsalintuja. Hangasnevan avosuoalueet ovat pienialaisia ja niillä lienee varsin vähäinen merkitys linnuston muutonaikaisina levähdyspaikkoina. Muutonaikaisia laskentoja ei kuitenkaan sisällytetty tähän toimeksiantoon. Läheinen FINIBA alue, Lapuan Löyhinginneva, lienee Hangasnevaa merkittävämpi linnuston muutonaikainen levähdys-, kerääntymis- ja saalistuspaikka. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava tutkimuksen kertaluonteisuus. Yhden käyntikerran kartoituslaskennalla, sen paremmin kuin kertaluontoisella linjalaskennallakaan ei havaita kaikkia lajeja tai lintupareja. Myös vuosien välillä on vaihtelua. Suolintulajien kantojen vuotuisen vaihtelun on todettu olevan suurta (Väisänen ym. 1998). Lähin Hangasnevaa oleva lähinnä vastaava suojelualue on Paukanevan Natura-alue. Paukaneva on keidasrämettä, rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä isovarpuista rämettä. Pesivän linnuston mainitaan olevan rikas ja muuttoaikana se on tärkeä levähdyspaikka. Hangasnevan luontoarvot eivät yllä vastaavaan, mutta suoluonnolla sinänsä saattaa olla tärkeä itseisarvo paikallisille ihmisille. 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Hangasneva on suoyhdistymätyypiltään lähinnä keidassuota (kilpikeitaat, silmälläpidettävä NT). Alueen itäreunalla esiintyy pienehköillä aloilla lisäksi rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Inventointialue on suurimmaksi osaksi ojitettu ja eriasteisesti muuttunut puustoinen ja puoliavoin suo, jonka luontoarvot ovat heikentyneet. 20

21 Ojitusalueiden lisäksi on seitsemän ojittamattonta aluetta (yhteensä noin 20 % inventointialueen pinta-alasta), joissa esiintyy vielä luonnontilaista ja luonnontilaisen kaltaista suota. Ojittamattomilla alueilla tavattiin yhdistelmätyyppi keidasräme (sammal-, lyhytkorsi-, ruopparimpi- ja allikkokeidasrämettä), joka on suurimmaksi osaksi luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Lisäksi, suon itäreunalla sijaitsevalla ojittamattomalla alueella on rimpistä ja välipintaista aapasuota. Inventointialueella havaidut uhanalaiset suotyypit ovat vaarantuneet (VU) lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat. Lisäksi alueella esiintyy silmälläpidettäviä (NT) kuljuja rimpinevoja. Uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja ei ole Hangasnevalla havaittu. Kuutta inventointialueen pohjoisosassa sijaitsevista metsäsaarekkeista voidaan pitää metsälain tarkoittamina erityisen tärkeinä elinympäristöinä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteena voidaan pitää inventointialueen länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvää keidasrämettä (vähäpuustoiset suot). Alueen länsiosassa sijaitseva keidasräme on suurimmaksi osaksi luonnontilainen, suon pohjoisosan keidasrämeet lähinnä luonnontilaisen kaltaisia. Alueen ravinteisuustaso on yleensä ombro-oligotrofia. Hangasnevan itäosassa sijaitsevalla rimpinevalla ja lisäksi paikka paikoin ojitusalueilla esiintyy mesotrofiaa ilmentäviä kasvilajeja. Inventointialuetta ympyröivät niityt, pellot ja talousmetsät. Alueen rämeillä esiintyy paikka paikoin runsaasti hillaa ja karpaloa. Hangasnevan linnustollinen arvo piilee alueen lajirunsaudessa. Alueella elää suolajien ohella mm. pensaikkolajeja, kololintuja, petolintuja ja metsälajeja. Eteläisenä suona Hangasnevalla esiintyy monipuolinen suolajisto. Ojituksista ja alueen peitteisyydestä johtuen suolajien parimäärät kokonaisuudessaan alueella ovat melko keskimääräisiä. Suolajien esiintymisen keskittyminen suon keski- ja pohjoisosiin johtunee alueen avoimuudesta ja märkyydestä. Näillä alueilla suo on säilynyt vielä paikoin jopa rimpisenä. Rimmikot toimivat esim. kahlaajille tärkeinä ruokailupaikkoina ja poikueympäristöinä. Hangasnevalta löytyi 9 lintudirektiivilajia, 1 uhanalainen laji sekä 3 erityisvastuulajia. Varsinaisia suolajeja Hangasnevalta tavattiin 8. Hangasnevan linturikkaimmaksi alueeksi osoittautui itä- ja keskiosan avosuo-osat sekä itäosien metsäsaarekkeet. Suo toimii myös tärkeänä ruokailupaikkana petolinnuille ja ympäröivien metsien varpuslinnuille. Hangasnevan suoalueella lienee ollut aikaisemminkin merkitystä paikalliselle väestölle virkistysalueena, mitä osoittavat alueelta löytyneet pitkospuupolkujen jäänteet. Ojitusten myötä alueen luontoarvot ovat heikentyneet ja luonnontilaisia alueita hankealueella on vain noin viidesosa kokonaispinta-alasta. Luonnonsuojelulaissa mainittua rauhoitettua lajistoa ei löytynyt, mutta huomionarvoista ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet suotyypit sekä Hangasnevalla tavatut metsälaissa määriteytyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lähdeluettelo Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaselostus. Luettu Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka Biological Station. University of Oulu Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. 21

22 Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.), 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Kalpio, S., Eurola, S., Haapalehto, T., Heikkilä, R., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Nousiainen, H., Ruuhijärvi, R., Salminen, P., Tuominen, S., Vasander, H. & Virtanen, K., 2008: Suot. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Kalliokoski, K. (toim.) 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Työryhmän muistio Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Helsinki. Kyröläinen, M., 2009: Vastaus tietoaineiston tilaukseen. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Luonnonsuojeluryhmä , Vaasa. Dnro LSU-2009-J-54 (25). Lappalainen I. (toim.) 1999: Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab. Mossberg, B., Stenberg, L. & Ericsson, S. 1992: Den Nordiska Floran. Wahlström & Widstrand. Planora Oy, 2009: Hangasneva, Seinäjoki. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Hangasnevan turvetuotantohanke, YVA-ohjelma EPV Bioturve Oy/ Planora Oy. Rajasärkkä, A. & Virolainen, E. 1994: Satatuhatta maalintuparia Pohjois-Pohjanmaan suojelusoilla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Aureola, No Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s. Luettu: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J. & Välimäki, P. 2003: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 3/2003. Oulun yliopisto. Sarkkola, S. (toim). 2007: Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa - Tutkimusohjelman loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö 11/ Hiiliraportti_nettiversio.pdf Luettu Siira, O-P. 1998: Limingan Hirvinevan turvesuon alkuperäinen kehitys ja ominaisuudet tekojärven pohjana. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto, geotieteiden laitos. Oulu

23 Svensson, S. 1980: Comparison of bird census methods. Proceedings VI Int. Con. Bird Census Work and IV Meeting European Atlas Committee. Göttingen September s Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Luettu Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otavan kirjapaino, Keuruu. Ympäristöhallinto 2009a: Natura-alueet Luettu Ympäristöhallinto, 2009b: Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta Luettu Ympäristöhallinto, 2009c: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Luettu Liitteet Liite 1: Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja Liite 2: Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot Liite 3: Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat Liite 4: Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa Liite 5: Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla Liite 6: Hangasnevan kasviluettelo, putkilokasvit Liite 7: Hangasnevan kasviluettelo, sammalet ja jäkälät 23

24 LIITE 1 Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja 24

25 LIITE 2 Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot 25

26 Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat LIITE 3 HA hakkuu KeR keidasräme KeRmu keidasrämemuuttuma KG kangas Nmu nevamuuttuma OlKaN oligotrofinen kalvakkaneva OlLkN ol. lyhytkorsineva P pelto RaR rahkaräme Rmu rämemuuttuma SN suursaraneva Tkg turvekangas värilliset merkinnät: osasuurennus (liite II ja III), metsäsaareke 26

27 LIITE 4 Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa Inventointialueen länsiosassa sijaitsevalla ojittamattomalla alueella on luonnontilaista keidasrämettä (KeR). Alueella erottuvat hyvin harvapuustoisten kermien verkosto, kermien välissä sijaitsevat kuljunevat sekä vetiset allikot. Tätä aluetta voidaan pitää metsälain tarkoittamana erityisen tärkeänä ympäristönä (vähäpuustoiset suot). 27

28 LIITE 5 Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla Hangasnevan itäreunalla on pienehköllä alalla rimpistä ja välipintaista aapasuota. Kasvillisuustyyppeinä on avovetinen rimpineva, oligotrofinen ruopparimpineva (RuRiN), oligotrofinen Sphagnum-rimpineva (OlSphRiN) sekä reunamilla oligotrofinen lyhytkorsineva (OlLkN) sekä pullosaravaltainen oligotrofinen suursaraneva (SN). Rimpineva-alueen länsireunalla on metsäsaareke (merkitty vihreällä). 28

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit...

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit... 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys... 3 2.2. Kasvillisuusselvitys... 3 3 TUTKIMUSALUE... 3 4 TULOKSET... 4 4.1. Linnusto ja muu eläimistö... 4 4.2. Kasvillisuus ja luontotyypit...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016 Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 1 Sisä llysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 3. KOHDEKUVAUKSET... 4 KURIKKA... 4 SOINI... 5 LAPPAJÄRVI...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi

16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi 29.10.2010 Vapo Oy Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Vapo Oy, Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 1 2.1

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite

FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi Luonnonsuojelulain yhtenä tavoitteena on sen 1 :n mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on pyrittävä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 28.8.2008 Seitap Oy 2008 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 3 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot