Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009"

Transkriptio

1 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti Juha Kiiski, Antje Neumann ja Olli-Pekka Siira

2 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Sisällys 1. Johdanto Alueen yleiskuvaus Aineisto ja menetelmät...5 Kasvillisuusselvitys...5 Linnustoselvitys Tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto ja muu eläimistö...10 Linjalaskenta...10 Kartoituslaskenta...13 Muita linnustohavaintoja...15 Muusta eläimistöstä Luontoarvot Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Vesilain mukaiset luontokohteet Metsälain mukaiset elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojelua vaativat lajit Luonnonsuojelulailla ja -asetuksella suojellut lajit...18 Erityisesti suojeltavat lajit...18 Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit...18 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit...19 Suomen vastuulajit Maisema, marjastus ja virkistys Tulosten tarkastelu Yhteenveto ja johtopäätökset...20 Lähdeluettelo...21 Liitteet...23 Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja...24 Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot...25 Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat...26 Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa...27 Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla...28 Hangasnevan kasviluettelo, putkilokasvit...29 Hangasnevan kasviluettelo, sammalet ja jäkälät

3 1. Johdanto Luonto-osuuskunta Aapa suoritti Planora Oy:n toimeksiannosta Seinäjoen Hangasnevan luontoselvityksen vuonna Kasvillisuusselvityksestä vastasi biologi FM Antje Neumann. Linnustoselvityksen teki biologi fil.yo Juha Kiiski. Raportissa esitetyt valokuvat on kuvannut Antje Neumann. Esiselvityksestä ja raportin kokoamisesta vastasi geologi FM Olli-Pekka Siira. Planora Oy:n yhteyshenkilönä toimi erikoissuunnittelija FK geologi Seppo Mäkäräinen. 2. Alueen yleiskuvaus Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalueen etäisyys on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja noin 15 kilometriä Lapuan taajamasta lounaaseen. EPV Bioturve Oy:llä on Hangasnevan suoalueesta hallussaan noin 387 ha (Planora Oy 2009). Tämä luontoselvitys käsittää koko turvetuotantoon suunitellun hankealueen. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo-ja metsäalueelle. Suoalueen länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon (Planora Oy 2009). Seinäjoen Hangasneva on aapasuon ja keidassuon suokompleksi. Reunavaikutteisia rimpisuo-osia esiintyy alueen pohjoisosassa. Kohosuo-osan keskusta näyttäisi olevan ilmakuvatulkinnan perusteella alueen eteläpäädyssä. Eteläpäädyssä on alueen korkein kohta 42,3 m mpy. Suon pinta viettää lievästi etelästä pohjoiseen korkeustasolle 37 m mpy. Hangasnevan turpeen alaisen kivennäismaan pinta on korkeudella m mpy. Kivennäismaaperä viettää etelästä pohjoiseen siten, että pohjoispääty on keskimäärin noin metrin eteläpäätyä alempana. Maankohoamisen nopeudesta arvioiden Hangasnevan suon pohja on kohonnut merestä noin 4500 vuotta sitten. Pohjolassa vallitsi silloin Subboreaalikausi ja Itämeri oli nykyistä suolaisemmassa ja ravinteisemmassa ns. Litorina-merivaiheessa (ks. Siira 1998). Hangasneva on suurimmaksi osaksi metsäojitettu puustoinen tai puoliavoin karu keidassuo. Lisäksi esiintyy pienehköllä alalla suon itäreunassa rimpistä ja välipintaista keskiboreaalista aapasuota. Ojittamattomia lohkoja on yhteensä seitsemän ja ne kattavat yhteenlaskettuna noin 20 % inventointialueen pinta-alasta. Vaikka ojittamattomat alueet ovat usein pienehköjä ja niitä ympäröivät ojitusalueet, niiden kasvillisuus on kuitenkin usein säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Syynä tähän on se, että keidasrämeen yhtenäiset kermit patoavat useimpia kuljuja niin, ettei ojien kuivatusvaikutus ole levinnyt jokaisesa tapauksessa kovin laajaksi. Itse kermit ovat ojittamattomilla alueillakin hieman puustoisempia kuin luonnontilaisella keidasrämeellä yleensä. Suon länsiosassa olevalla ojittamattomalla alueella kermit ja kuljut muodostavat vielä kilpikeitaalle tyyppillisiä konsentrisia verkostoja (ks. kasvillisuuskartan osasuurennus 1). Muilla inventointointialueen osilla tämä verkostokuvio ei ole enää niin selvästi erotettavissa. Hangasnevan yleisimmät suotyypit ovat rämemuuttumat, nevamuuttumat, turvekankaat, keidasrämeet. Suon itäreunalla on lisäksi pienalainen aapasuo, jossa on rimpistä ja välipintaista 3

4 nevaa. Alueen ravinteisuustaso on lähinnä ombro- ja oligotrofia. Lisäksi, rimpinevassa ja ojien vaikutusalueilla esiintyy heikosti mesotrofiaa. Inventointialuetta ympyröivät talousmetsät ja pellot Suojelualueet ja aluevaraukset Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat: 1. Simpsiön Natura-alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta noin 6 km länteen. Simpsiö on Valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde, joka on seutukaavassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi kohteeksi (SL-1). Lehtolaikut sijaitsevat kvartsiittivuoren rinteiden rehevissä taskuissa sekä puronvarsilla. 2. Paukanevan Natura-alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta n 15 km etelään. Paukaneva on tyypillinen keidassuo, jonka kasvillisuus on karua: keidasrämettä, rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä isovarpuista rämettä. Pesivä linnusto on rikas ja muuttoaikana suo on tärkeä levähdyspaikka mm. joutsenille ja hanhille. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kapustarinta, isokuovi, pikkukuovi, liro, nauru-, harmaa- ja kalalokki. Suo rajoittuu lounaassa peltoaukeaan. 3. Nättypiin Natura 2000 alue (FI ), joka sijaitsee Hangasnevasta n 20 km lounaaseen. Nättypii on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. (ks. Ympäristöhallinto 2009a) Turvetuotantoa säätelevät Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton suunnittelumääräykset, joista Hangasnevan osalta pätevät: Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla: tt-2 -Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 -Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 -Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 -Ähtävänjoki (47) (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005) Valtioneuvosto on vahvistanut useita suojeluohjelmia. Näitä ovat kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma (1978, 1980, 1985, 1988), soidensuojelun perusohjelma (1977, 1981), lintuvesiensuojeluohjelma (1982), lehtojensuojeluohjelma (1989), rantojensuojeluohjelma (1991) ja vanhojen metsien suojeluohjelma (1993, 1996). Seutukaavan useat suojelukohdevaraukset ovat samoja kuin suojeluohjelmissa. Suurimmat eroavuudet ovat soidensuojelun ja lintuvesien osalla. (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005) FINIBA:n tavoitteena on kartoittaa kaikki maamme tärkeät lintujen pesimä- ja kerääntymisalueet, turvata niiden säilyminen linnustolle soveliaina ja seurata niillä linnuston ja elinympäristön muutoksia. Etelä-Pohjanmaalla näitä alueita on 11 kappaletta. FINIBA ei ole virallinen, 4

5 valtioneuvoston hyväksymä suojeluohjelma. FINIBA -alueet sisältyvät suojelualueisiin, kulttuurimaisema-alueisiin, maaseudun kehittämisen kohdealueisiin ja matkailun vetovoimaalueisiin. Etelä-Pohjanmaan FINIBA alueista lähinnä Hangasnevaa on hankealueesta n 5 km koilliseen sijaituva Lapuan Löyhinginneva. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa on varattu alueita erityyppiseen virkistyskäyttöön. Merkinnällä VI-1 kuvatut alueet on varattu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Ne sijaitsevat yleensä taajamien läheisyydessä ja ovat helposti saavutettavissa. VI-2 -merkinnällä varustetut alueet on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten. Tällaiset alueet sijaitsevat kauempana taajamista ja ne ovat laaja-alaisia. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa on virkistysaluevarauksia (VI-1, VI-2) kaikkiaan 2370,5 ha. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (MM-2, MU), joilla on ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavaa maa- ja metsätaloutta sekä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, on yhteensä 1785 ha. Etelä-Pohjanmaalta on tehty Länsi-Suomen Allianssin yhteisen hankkeen, WFA-luonto-matkailu -hanke, reitistöselvitys seutukunnittain. Reitistöt tukevat luontomatkailuhankkeen tavoitteita ja määritelmää ja tukeutuvat kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueisiin sekä olemassa oleviin virkistys- ja matkailuyrityksiin (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005). Hangasnevan eteläpuolella virtaavan Kyrönjoen ympäristö on merkitty Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen merkinnällä. Se on myös rajattu matkailun vetovoima-alueen sisäpuolelle. Hangasnevan hankelaueen eteläreunasta noin 2 km etäisyydellä sijaitseva Malkakoski on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä: Virkistysalue Yleiskaava, VI-1 (ks. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005). 3. Aineisto ja menetelmät Kasvillisuusselvitys Kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla, sekä tarkennettiin maastokäynneillä Kartoituksen aikana käytiin Hangasnevan inventointialuetta systemaattisesti läpi ja tutkittiin myös alueet noin 200 m etäisyydellä varsinaisen inventointialueen ulkopuolella. Tällä menetelmällä saadaan selvitettyä laajalla alueella esiintyvät suotyypit sekä suurin osa kasvilajeista. Toisin kun tarkkemmalla, mutta huomattavasti enemmän aikaa vievällä ruutumenetelmällä, jolla tutkitaan jokainen neliömetri inventointialueella, tässä selvityksessä käytetyllä menetelmällä saattaa jäädä jonkin verran lajeja (esim. sammallajeja) huomaamatta. Suotyyppien ja kasvillisuusyhteisöjen avulla voi kuitenkin arvioida minkälaisia luonnonsuojelun kannalta erityishuomiota vaativia lajeja voi esiintyä tietyllä alueella ja käydä niitä etsimässä. Näin voidaan pitää havaintointivirhe mahdollisimman pienenä. Suotyypit määritettiin Eurolan ym. (1995) mukaan. Kasvillisuusselvityksessä noudatettiin Turveteollisuusliiton (Turveteollisuusliitto ry. 2002) sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeistusta (Kalliokoski ym 2009). Linnustoselvitys Hangasnevan pesimälinnustoa selvitettiin hankealueen suuren koon vuoksi sekä linjalaskennan että kartoituslaskennan avulla. Näistä menetelmistä linjalaskenta antaa pienemmällä työmäärällä yleiskuvan alueen linnustosta. Linjalaskennalla voidaan samassa ajassa läpi käydä suurempia alueita kuin kartoituslaskennalla. Linjalaskennan tuloksena ei ole todelliset vaan suhteelliset 5

6 parimäärät, joiden avulla voidaan tehdä vertailuja eri alueiden ja eri aikakausien välillä. Kartoituslaskenta sitä vastoin antaa tulokseksi tutkittavan alueen todellisen parimäärän tutkimusajankohtana. Menetelmänä se on kuitenkin työläämpi ja aikaavievempi. Kertaluonteisen kartoituslaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on esitetty % (Svensson 1980) ja linjalaskennan tehokkuudeksi keskimäärin 70 % (Rajasärkkä & Virolainen 1994). On tosin huomattava, että avoimilla mailla, kuten avosoilla, kartoituslaskennan tehokkuus on korkeampi kuin esitetty keskimääräinen tehokkuus. Laskennoissa noudatettiin turveteollisuuden ympäristövaikutusten arviointia koskevia ohjeita (Turveteollisuusliitto ry 2002) sekä linnustonseurannan havainnointiohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Hangasnevan linnustoselvitys suoritettiin klo välisenä aikana. Vaikka linjalaskentaohjeet suosittelevatkin laskentoja suoritettavaksi klo 4 10 välillä, olivat linnut selkeästi jo äänessä klo 3 jälkeen ja laskenta oli mahdollista tehdä suositusta aiemmin. Laskentaajankohtana sää oli laskennan kannalta suotuisa. Aamut olivat lähes täysin tyyniä (arviolta 0 2 m/s) ja lämpötila vaihteli aamujen aikana noin C välillä. Lämpötilan kohotessa aamun aikana lintujen lauluaktiivisuus vähenee. Selvitysajankohtana laskentoja ei jatkettu klo 7.30 jälkeen (esim. rastaiden lauluaktiviisuuden havaittiin vähenevän selvästi). Linjalaskentareitti suunniteltiin kulkemaan kattavasti ympäri Hangasnevaa kun taas kartoituslaskentaa suoritettiin suon ojittamattomilla osuuksilla, jotka ennakolta odotettiin linnustollisesti arvokkaimmiksi osiksi. Linjalaskennassa huomioitiin kaikki pareiksi tulkittavat havainnot sekä selvitysalueen sisäpuolelta että ulkopuolelta. Näin tehtiin, koska alueen peitteisyyden vuoksi ei voitu luotettavasti erotella kaikkia ulkopuolisia havaintoja alueen sisäpuolisista. Näin ollen tulos linjalaskentojen osalta kuvaa varsinaisen Hangasnevan lajiston lisäksi suon välittömän ympäristön lajistoa. Linjalaskennassa kuljetun linjan kokonaispituus oli 7,5 km. Eteläisen kartoitusalueen pinta-ala oli 24 ha ja pohjoisen kartoitusalan 34 ha. Laskentalinjat ja kartoitusalat on esitetty liitteessä 1. Linjalaskentatuloksissa esitetään laskennassa havaitut lajikohtaiset kokonaisparimäärät sekä alueen minimiparimäärä. Minimiparimäärän laskemisessa noudatettiin Maaeläimistön tuntemus ja ekologia-monisteen (Rytkönen ym. 2003) ohjeita. Minimiparimäärään vaikuttaa tehtyjen havaintojen määrän lisäksi mm. lajin havaittavuus (ts. kuuluvuuskerroin). Kartoituslaskennan tuloksissa on esitetty ko. kartoitusalueen havaittu parimäärä. Tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä linja- ja kartoituslaskentatulosten osittainen päällekkäisyys. Osa kartoituslaskennassa havaituista lintupareista sisältyy linjalaskentatuloksiin. Siksi tuloksia tuleekin tarkastella erillään. Kartoituslaskenta antaa tarkemman kuvan kartoitetun alueen linnustosta ja parimääristä, kun taas linjalaskennan tulokset kertovat yleisemmin koko selvitysalueen linnustosta ja lajien runsaussuhteista. 4. Tulokset 4.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Ojittamattomilla alueilla tavataan keidassuolle tyyppillisiä keidasrämeitä. Keidasrämeet ovat ombrotrofisten lyhytkorsi-, sammalkulju- ja ruoppakuljunevojen sekä allikoiden ja rahkarämemätteiden eli kermien yhdistelmiä (eli lyhytkorsi-, sammalkulju-, ruoppakulju- ja allikkokeidasrämeet; Raunio ym. 2008). 6

7 Hangasnevan kermeillä tavataan muun muassa vaivaiskoivua (Betula nana), suopursua (Ledum palustre), kanervaa (Calluna vulgaris), variksenmarjaa (Empetrum nigrum) ja suokukkaa (Andromeda polifolia). Pohjakerrosta leimaavat usein metsien sammalet kuten seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) sekä porojäkälät (Cladonia spp.). Lisäksi esiintyy ruskorahkasammalvaltaisia (Sphagnum fuscum) kermiä. Näillä rahkarämemättäillä kasvaa usein hillaa (Rubus chamaemorus), karpaloa (Vaccinium oxycoccus), variksenmarjaa ja suokukkaa. Puustona on mäntyä (Pinus sylvestris). Kuljuissa on useimmiten melko yhtenäinen rahkasammalpeite. Pohjakerroksen yleiset lajit ovat kuljurahkasammaleet (Sphagnum cuspidata ryhmä, mm. Sphagnum balticum, S. lindbergii). Kenttäkerroksessa tavataan tupasvillaa (Eriophorum vaginatum), leväkköä (Scheuchzeria palustris), mutasaraa (Carex limosa) ja paikoin tupasluikkaa (Trichophorum cespitosum). Eurolan (1995) mukaan tätä tyyppia kutsutaan Sphagnum-kuljunevaksi. Raunio ym ohjeistuksessa tämä tyyppi on yhdistelmä lyhytkorsi- ja sammalkuljunevasta. Paikka paikoin esiintyy ruoppakuljunevaa. Ruoppapinnan reunamilla kasvaa usein kuljurahkasammaleet tai paikoin paakkurahkasammalta (Sphagnum compactum), mutasaraa ja valkopiirtoheinää (Rhynchosphora alba). Lisäksi inventointialueen länsiosassa kuljunevan lomassa esiintyy avovetisiä allikoita. Suon itäreunalla on pienehköllä alalla rimpistä ja välipintaista aapasuota (ks. kasvillisuuskartan osasuurennus 2, liite 5). Aapasuon rimmet ovat suurimmaksi osaksi avovetisiä ja osittain jopa 40 m pitkiä. Lisäksi esiintyy paikkapaikoin ruoppapintaisia rimpiä (ruopparimpineva). Alue on reunavaikutteinen ja sen kasvilajisto on vaateliampi kuin Hangasnevan muissa osissa. Joissakin rimmissä kasvaa mesotrofista rimpivesihernettä (Utricularia intermedia) ja rimpien reunakasvillisuuden muodostaa pullosara (Carex rostrata), raate (Menyanthes trifoliata), valkopiirtoheinä (Rhynchosphora alba) ja riippasara (Carex magellanica). Avovetisiä rimpiä ympyröi Sphagnum-rimpineva. Sphagnum rimpinevan rahkasammalistoa hallitsevat kuljurahkasammalet ja sen kenttäkerroksen yleisimmät lajit ovat raate, mutasara, riippasara ja pitkälehtikihokki (Drosera anglica). Suursaraista nevaa (SN) esiintyy pienehköllä alalla suon itäosassa. Sammalkerrosta leimaavat kuljurahkasammalet. Kenttäkerroksessa kasvaa pullosaraa (Carex rostrata) ja raatetta (Menyanthes trifoliata). Ojittamattomalla alueella inventointialueen kaakkoisosassa sekä Hangasnevan itäosassa esiintyy oligotrofista lyhytkorsinevaa ja oligotrofista kalvakkanevaa. Lyhytkorsinevan pohjakerroksen rahkasammalistoa leimaa jokapaikanrahkasammal (Sphagnum angustifolium) ja sen kenttäkerrosta tupasvilla. Kalvakkanevan yleisin pohjakerroksen rahkasammal on kalvakkarahkasammal. Kenttäkerroksessa esiintyy tupasluikkaa ja tupasvillaa. Nämä nevatyypit muodostuvat alueella usein yhdistelmätyyppejä keskenään. Paikoin neva on rahkoittunut. Näissä paikoissa tavataan em. nevakasvillisuuden lisäksi rahkarämeen lajeja kuten ruskorahkasammalta, punarahkasammalta (Sphagnum magellanicum) sekä kenttäkerroksessa mm. hillaa, suopursua, vaivaiskoivua ja juolukkaa. Ojitusalueilla esiintyy keidasrämemuuttumaa. Tämän yhdistelmätyypin muuttumassa usein sekä kuljujen että kermien kasvillisuus on muuttunut. Kuljun kasvillisuuden muuttuminen ilmenee yleensä kenttäkerroksessa suokukan, vaivaiskoivun sekä paikoin tupasluikan runsastumisella. Pohjakerroksessa metsäsammalet kuten karhunsammalet (Polytrichum commune, P. strictum) valtavat alaa rahkasammaleilta. Kuljupinta on hiljattain muuttumassa mätäspinnaksi ja 7

8 kilpikeidasrämeen tyyppillinen verkostokuvio kuljuista ja kermistä heikkenee. Kermien kuivuminen ilmentyy mm. mäntyjen peittävyyden lisääntymisellä ja niiden kasvun parantumisella. Metsäsaarekkeet Alueen pohjoisosassa on muutamia pieniä metsäsaarekeita. Ne ovat luontotyypeiltään lähinnä tuoretta ja soistunutta kangasta. Metsäsaarekkeissa havaituihin lajeihin kuuluvat suopursu, juolukka, mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), kanerva, vaivaiskoivu sekä sammaleista kangasrahkasammal, seinäsammal ja kangaskynsisammal. Noin kuusi metsäsaarekeista sijaitsevat luonnontilaisen kaltaisella alueella, eli ne voidaan lukea metsälain tarkoittamiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi (metsäsaarekkeita ojittamattomilla soilla). Kuva 1. Karut kuljut ja kermit suon pohjoisosassa Kuva 2. Lyhytkortista nevaa suon kaakkoisosassa Kuva 3. Kuljunevaa ja metsäsaareke Kuva 4. Paikkapaikoin esiintyy ruoppakuljunevaa 8

9 Kiiski, J., Neumann, A., ja Siira, O-P. 2009: Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys. Luonto-osuuskunta Aapa. Tutkimusraportti 51, Kuva 5. Suon itäosassa on aapasuota Kuva 6. Pullosaravaltainen suursaraneva Rämeet, rämemuuttumat ja turvekankaat Hangasnevan reuna-alueet ovat pääosin ojitettua ja eriasteisesti muuttunutta rämettä, pääosin isovarpurämemuuttumaa. Reuna-alueille on kaivettu uusia ja syviä syvennyksiä ojiin, kivennäismaahan asti. Turpeen kuivuminen ilmenee kasvillisuudessa yleensä ensin sammallajistossa: Metsäsammalet kuten karhunsammalet (Polytrichum strictum, P. commune) ja seinäsammal (Pleurozium schreberi) valtaavat rahkasammaleiden kasvupaikkaa. Suon kuivuminen näkyy lisäksi puiden lisääntyneenä kasvuna. Hangasnevan reuna-alueiden rämemuuttumilla on yleensä luonnontilaisen kaltainen isovarpurämeen tai soistuneen kankaan kenttäkasvillisuus. Yleisimmat lajit ovat suopursu, vaivaiskoivu, joulukka ja hilla. Suon kasvillisuus on paikoin niin voimakkaasti muuttunut, ettei alkuperäinen suotyyppi ole enää tunnistettavissa. Silloin puhutaan turvekankaasta. Hangasnevan turvekankaat ovat paikoin mäntyvaltaisia (inventointialueen länsiosa), paikoin koivuvaltaisia (inventointialueen pohjoisosa). Kuva 7. Tuore ojitus isovarpurämemuutumassa Hangasnevan pohjoisosassa Kuva 8. Tuore ojitus suon eteläosassa 9

10 Kuva 9. Turvekangas suon länsiosassa. Kuva 10. Nevan kautta kulkevat vanhat pitkospuut. Suon reuna-alueet Hangasnevan inventointialuetta ympäröivät pellot ja talousmetsät. Kuva 11. Peltomaisema suon pohjoispuolella. Kuva 12. Hakkuuaukio Hangasnevan itäpuolella 4.2. Linnusto ja muu eläimistö Hangasnevan linnustolaskennoissa tavattiin yhteensä 49 lajia, joista 7 on varsinaisia suolajeja. Lajimäärältään suurimmat ryhmät olivat metsän yleislajit (13 lajia) ja pellon ja rakennetun maan lajit (10 lajia). Kaikki itäosan kartoituslaskennoissa tavatut lajit tavattiin myös linjalaskennoissa. Linjalaskenta Hangasnevan linjalaskennoissa tavattiin yhteensä 48 lajia ja 328 lintuparia. Alueen pesimäaikainen linnusto on monipuolinen sekoitus suolajeja, metsälajeja ja avomaiden lajeja (taulukko 1). Suuri osa niin lintupareista kuin lintulajeistakin havaittiin Hangasnevan ja ympäröivien metsien vaihettumisvyöhykkeeltä tai selkeästi suon ulkopuolelta. Suolajisto painottui alueen avosuo-osille ja 10

11 keskiosan rämeille, metsälajistoa tavattiin etenkin Hangasnevan itäreunalta sekä pohjois- ja luoteisosien järeämpipuustoiselta alueelta ja kahdelta metsäsaarekkelta. Linnuston monipuolisuutta lisäsi lounaisosan pieni pensaikkoalue, jolta löytyi mm. useita puoliavoimen maan lintulajeja (kertut, pikkulepinkäinen, punavarpunen). Taulukko 1: Hangasnevan linjalaskennassa tavattu lintulajisto lajiryhmittäin (Väisänen ym mukaan), lajiryhmien absoluuttiset ja suhteelliset laji- ja parimäärät. Tässä kapustarinta kuuluu tunturilintuihin, vaikka suurimmassa osassa maatamme lajin pääelinympäristönä ovatkin suot. Osuus lajeista Lajiryhmät elinympäristöittäin Lajeja (% ) Parimäärä Osuus kokonaisparimäärästä (% ) Metsän yleislinnut ,6 Havumetsä- linnut ,0 Vanhan metsän linnut ,3 Lehtimetsä- linnut ,6 Pensaikon ja puoliavoimen maaston linnut Pellon ja rakennetun maan linnut , ,5 Suolinnut ,8 Tunturilinnut ,6 Kosteikkolinnut ,3 Yhteensä

12 Taulukko 2: Hangasnevan linjalaskennoissa havaitut lajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä ja selvitysalueen minimiparimäärä. UH viittaa Suomen uhanalaisarvioinnin (Rassin ym. 2001) mukaiseen luokitukseen ja EVA Suomen erityisvastuulajeihin. Suojelullinen asema Havaittu EU:n Al. parimäärä Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA Uh. yhteensä Minimi Teeri Tetrao tetrix x NT x 1 1 Sinisuohaukka Circus cyaneus x NT 1 0 Kurki Grus grus x 1 0 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 2 2 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 0 Kuovi Numenius arquata x 5 2 Valkoviklo Tringa nebularia x 2 1 Metsäviklo Tringa ochropus 6 6 Liro Tringa glareola x x 8 12 Sepelkyyhky Columba palumbus 3 2 Käki Cuculus canorus NT 7 1 Suopöllö Asio flammeus x 1 1 Tervapääsky Apus apus 1 0 Palokärki Dryocopus martius x 1 0 Käpytikka Denrocopos major 2 4 Kiuru Alauda arvensis 3 3 Haarapääsky Hirundo rustica 1 1 Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis Keltavästäräkki Motacilla flava 3 9 Västäräkki Motacilla alba 1 3 Rautiainen Prunella modularis 2 3 Punarinta Erithacus rubecula 8 6 Pensastasku Saxicola rubetra NT 4 8 Mustarastas Turdus merula 1 3 Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos 18 7 Punakylkirastas Turdus iliacus 12 7 Lehtokerttu Sylvia borin 1 3 Hernekerttu Sylvia curruca 1 3 Pensaskerttu Sylvia communis 1 2 Tiltaltti Phylloscopus collybita VU X 3 3 Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus 1 3 Harmaasieppo Muscicapa striata 4 6 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 3 Hömötiainen Parus montanus 8 8 Töyhtötiainen Parus cristatus 2 4 Talitiainen Parus major 1 3 Pikkulepinkäinen Lanius collurio x NT 1 3 Varis Corvus corone 3 1 Korppi Corvus corax 1 0 Peippo Fringilla coelebs Vihervarpunen Carduelis spinus 5 4 Urpiainen Carduelis flammea 1 2 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 1 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1 3 Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä

13 Hangasnevan linnustoselvityksen runsaimmat lajit olivat pajulintu, peippo ja metsäkirvinen (taulukko 2). Muita runsaita lajeja olivat räkättirastas, laulurastas, keltasirkku ja niittykirvinen. Metsäkirvistiheys alueella oli 4 paria / km 2, minimiparimäärän ollessa 17. Laskennallinen minimiparimäärä vaikuttaa selkeältä aliarviolta laskennoissa havaittuun verrattuna. Laji oli varsinaisen suoalueen ehdottomasti runsain laji. Pajulintujen ja peippojen kohdalla valtaosa havaituista linnuista oli joko alueen reunoilla tai selkeästi selvitysalueen ulkopuolisissa metsissä. Em. lajeista keltasirkku ja räkättirastas tavattiin pääsääntöisesti itse selvitysalueelta. Hangasnevan linjalaskennoissa tavattiin seitsemän varsinaista suolajia sekä kapustarinta, jonka pääelinympäristönä napapiirin eteläpuolella on suot. Varsinaisia suolajeja olivat sinisuohaukka, kurki, liro, valkoviklo, suopöllö, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Näistä runsain oli niittykirvinen, jonka minimiparimäärä on 33, seuraavaksi runsain oli liro, jonka minimiparimäärä on 12. Suolajien esiintyminen linjalaskennoissa keskittyi pitkälti Hangasnevan keskisiin osiin, jossa on vielä jonkin verran ojittamatonta avosuota ja rimmikoita. Myös avosuoalan länsipuolinen mäntyä kasvavalta rämeosalta tavattiin suolajeja, etenkin kahlaajia. Suon keskiosalla havaittiin mm. kapustarinta, valkoviklo, useampi pari liroja sekä sinisuohaukka ja alueen ainoat keltavästäräkit. Vaikka myös Hangasnevan eteläosasta löytyy ojittamatonta nevaa, ei eteläosalla tavattu niittykirvisen ja suopöllön lisäksi muita suolajeja. Liron tiheysarvio on 3 paria / km 2 ja valkoviklon 0,25 paria / km 2. Tiheydet ovat samansuuntaisia alueen soiden keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna. Lirolle tyypilliseksi tiheydeksi on ilmoitettu 4 paria / km 2 ja valkoviklolle 0,1 0,4 paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Suolajien ja kapustarinnan yhteenlaskettu minimiparimäärä alueella oli 58 ja tiheys 15 paria / km 2. Kartoituslaskenta Hangasnevan ojittamattomien osien kartoituslaskennoissa tavattiin yhteensä 18 lajia, joista suolajeja oli 5. Eteläisen kartoitusalueen (24 ha) kokonaislajimäärä oli 8 (taulukko 3), joista ainoa suolaji oli niittykirvinen. Metsän yleislajit olivat alueen runsain lajiryhmä. Lukuunottamatta kirvisiä ja taivaanvuohea, alueen havainnot tehtiin metsänrajasta. Pohjoisen kartoitusalueen (34 ha) kokonaislajimäärä oli 14, joista 5 oli varsinaisia suolajeja; sinisuohaukka, kurki, liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Lisäksi alueella tavattiin kapustarinta. Alueen runsain lajiryhmä oli suolajit, joita havaittiin 12 paria. Niittykirvistiheys on kartoituksen avosuoalalla korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan soille tyypillinen 10 paria / km 2 (Väisänen ym. 1998). Kalatiira tavattiin saalistamassa alueen rimmillä. Laji ei kuulu Hangasnevan pesimälinnustoon. 13

14 Taulukko 3: Hangasnevan eteläisen kartoitusalueen lajit, suojelullinen asema, havaitut parimäärät ja tiheydet. Suojelullinen asema EU:n Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 4,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 5 20,8 Niittykirvinen Anthus pratensis 4 16,7 Pajulintu Phylloscopus trochilus 4 16,7 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 4,2 Talitiainen Parus major 1 4,2 Peippo Fringilla coelebs 2 8,3 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 4,2 Yhteensä ,2 Taulukko 4: Hangasnevan pohjoisen kartoitusalueen lajit, suojelullinen asema, havaitut parimäärät ja tiheydet. Suojelullinen asema Havaittu EU:n parimäärä Tiheys (paria / Laji Tieteellinen nimi lintudirektiivi UHEX EVA yhteensä km2) Sinisuohaukka Circus cyaneus x NT 1 2,9 Kurki Grus grus x 1 2,9 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 2 5,9 Metsäviklo Tringa ochropus 1 2,9 Liro Tringa glareola x x 2 5,9 Kalatiira Sterna hirundo x x 1 2,9 Käki Cuculus canorus NT 1 2,9 Metsäkirvinen Anthus trivialis 5 14,7 Niittykirvinen Anthus pratensis 7 20,6 Keltavästäräkki Motacilla flava 1 2,9 Räkättirastas Turdus pilaris 3 8,8 Pajulintu Phylloscopus trochilus 1 2,9 Hömötiainen Parus montanus 1 2,9 Peippo Fringilla coelebs 1 2,9 Yhteensä ,3 14

15 Muita linnustohavaintoja Kasvillisuusselvityksen aikana havaittiin kolme kertaa naras teeri (Tetrao tetrix) ja poikueita: naaras teeri ja 5 poikasta (havaintopaikan koordinaatit: ; ) sekä naaras ja 6 poikasta (havaintopaikan koordinaatit: ; ). Tämä havainto koskee todennäköisesti samaa poikuetta Teeri naaras lensi ylös ja esitti siipirikkoa, pysyi kartoittajan läheisyydessä ja tarkkaili häntä. Tämä käyttäytyminen viittaa siihen, että sillä oli poikasia, vaikka niistä ei ollutkaan havaintoja (havaintopaikan koordinaatit: ; ). Syyskuussa maaperänäytteiden haun yhteydessä maastotyöntekijät havaitsivat kurkia (Grus grus). Muusta eläimistöstä Viitasammakko (Rana arvalis) on Suomessa rauhoitettu. Suomen EU:n komissiolle laatiman raportin luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta mukaan boreaalisella alueella lajin suojelutason arvioidaan olevan suotuisa. Hangasneva ei sijoitu viitasammakon varsinaiselle esiintymis- eikä levinneisyysalueelle (ks. Ympäristöhallinto, 2009b). Maastotöiden yhteydessä viitasammakoa ei tavattu tutkimusalueella. Suolla on jäljellä harvapuustoisia rämealueita. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä havainnoitiin myös päiväperhosia. Perhoslajiston selvitys ei kuitenkaan kuulunut tähän toimeksiantoon. 5. Luontoarvot Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa ei ole havaintotietoja uhanalaisesta lajistosta Seinäjoen Hangasnevan alueelta (Kyröläinen 2009). Seuraavassa on eritelty mahdolliset luonnonsuojelun kannalta merkittävät maastossa tehdyt havainnot Hangasnevan hankealueelta Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Luonnonsuojelulaissa ( /1096: 4 luvun 29 ) mainitaan suojellut luontotyypit. Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 15

16 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. - Hangasnevalla ei havaittu luonnonsuojelulain LSL 29 mukaisia luontotyyppejä Vesilain mukaiset luontokohteet Vesilaissa ( /264: 15 a ) mainitaan, että toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi vesilain 17 määrätään, että veden vapaata juoksua sellaisessa uomassa, joka vesilain 1 luvun 2 :n mukaan ei ole vesistö, ei saa alapuolella asuvan vahingoksi ilman asianomaisen suostumusta muuttaa tai estää, ellei uoman tai sen yläpuolisen altaan omistajan oma käyttötarve sitä vaadi. 17 a säädetään tarkemmin, että jos edellä 17 :ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. - Hangasnevalla ei havaittu vesilain 1 luku 15a ja 17a mukaisia luontokohteita Metsälain mukaiset elinympäristöt Metsälaissa ( /1093: 3 luku 10 ) määritetään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joita ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. - Metsälain 10 tarkoittamiksi metsien monimuotoisuuden kannalta erityisiksi tärkeiksi elinympäristöiksi voidaan lukea kuusi metsäsaareketta Hangasnevan pohjoisosassa (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteeksi voidaan lukea Hangasnevan länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvä suurimmaksi osaksi luonnontilainen keidasräme (vähäpuistoiset suot) Uhanalaiset luontotyypit Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu vuonna 2008 ensimmäisen kerran. Suomen ensimmäisessä luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin noin 400 luontotyyppiä ja ihmisen aiheuttamia muutoksia niissä. Luontotyyppien lukumäärästä uhanalaisiksi arvioitiin koko maassa 51 %. Uhanalaisten luontotyyppien osuus Suomen pinta-alasta on tätä pienempi, koska monet uhanalaiset luontotyypit ovat kooltaan pieniä. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä on vajaa kolmannes (29 %) ja säilyviä viidennes (20 %) arvioitujen tyyppien lukumäärästä. 16

17 Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta ensimmäinen luettelo Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Suomen vastuuluontotyyppejä nimettiin yhteensä 35, joista erityisen suuren vastuun luontotyyppejä on 15 ja suuren vastuun luontotyyppejä 20. Vastuuluontotyyppejä nimettiin luontotyyppien pääryhmästä suot seuraavasti: aitokorvet, routarämeet, rimpinevat, rimpiset koivuletot, rimpiletot, kilpikeitaat, rimpiset aapasuot, välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, palsasuot, maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat (Ympäristöhallinto 2009c). Noin puolet suoluontotyypeistä on arvioitu valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Suotyypeistä eniten ovat uhanalaistuneet korpiset, lettoiset ja lähteiset tyypit (Kaakinen ym. 2008). - Hangasnevalla havaittuja uhanalaisia luontotyyppejä ovat ojittamattomilla alueilla esiintyvät lyhytkortiset nevat, kalvakkanevat ja saranevat. Taulukko 5: Hangasnevalla esiintyvien kasvillisuustyyppien uhanalaisuus Raunion ym. (2008) mukaan (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = säilyvä). Hangasneva kuuluu aluejaossa Etelä-Suomeen. Aluejako Suoyhdistymät Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kilpikeitaat NT - NT Rimpiset keskiboreaaliset aapasuot VU Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot EN - EN Suotyypit Kuljunevat NT LC LC Keidasrämeet LC LC LC Lyhytkortiset nevat VU LC LC Kalvakkanevat VU LC NT Saranevat VU LC LC Rimpinevat NT Rahkarämeet LC LC LC 5.5. EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojelua vaativat lajit Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja, luontodirektiivi luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Luontodirektiivi: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta Lintudirektiivi: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta Lajiliitteet 17

18 - Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura verkosto). - Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. - Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto). Vastaava velvoite koskee Suomessa säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. - EU:n lintudirektiivilajeista Hangasnevalta tavattiin sinisuohaukka, kurki, kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri, suopöllö, kalatiira ja palokärki (lintudirektiivin liite I) Luonnonsuojelulailla ja -asetuksella suojellut lajit Erityisesti suojeltavat lajit Sellainen uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen, voidaan säätää asetuksella (Luonnonsuojeluasetus 22, liite 4) erityisesti suojeltavaksi. Luonnonsuojelulain 47 :n mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Rauhoitetut lajit Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät nisäkkäät ja linnut ovat luonnonsuojelulain nojalla (37, 38 ) rauhoitettuja lukuun ottamatta metsästyslain 5 :ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä. Rauhoitettuja ovat myös suuren petolinnun pesäpuut, joissa oleva pesä on säännöllisesti käytössä ja selvästi nähtävissä. Luonnonsuojelulain (42 ) ja luonnonsuojeluasetuksen (20 ) nojalla rauhoitetut kasvilajit on lueteltu asetuksen liitteissä 3a3c. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty, mikä soveltuvin osin koskee myös kasvin siemeniä. Maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan kohdalla näistä rauhoitussäännöksistä on luonnonsuojelulain 48 :ssä säädetty poikkeus, mikä ei kuitenkaan koske turvetuotantoa (ks. Kalliokoski ym. 2009) Uhanalaiset lajit Nykyinen uhanalaisuusarviointi perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (The International Union for Conservation of Nature, IUCN) uhanalaisuusluokitukseen (ks. Rassi ym. 2001). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered, CR), erittäin uhanalaiset (Endangered, EN) ja vaarantuneet (Vulnerable, VU) lajit. Lajin katsotaan olevan vaarantunut, mikäli siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka hävitä luonnosta. - Hangasnevan reunametsissä esiintyvä tiltaltti oli selvityksen ainoa uhanalainen laji. Tiltaltti on uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. 18

19 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokituksen mukaan silmälläpidettävät (Near Threatened, NT) lajit eivät ole uhanalaisia (Rassi ym. 2001). Ne ovat lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen tai koon perusteella. Silmälläpidettävä lajeihin kuuluu mm. taantuneita, harvinaisia ja huonosti tunnettuja lajeja, jotka eivät täysin täytä vaarantuneen lajin kriteereitä. Monet silmälläpidettävät lajit ovat kuitenkin alueellisesti uhanalaisia (Regionally Threatened, RT). Monien silmälläpidettävien lajien kohdalla ympäristöviranomaisten tiedot esiintymispaikoista ovat vielä puutteellisia. - Silmälläpidettäviä (NT) Hangasnevan lintulajeja ovat: sinisuohaukka, teeri, käki, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Suomen vastuulajit Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä (Rassi ym. 2001) laati luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. Useimmat vastuulajit eivät ole Suomessa uhanalaisia. Asema vastuulajien luettelossa merkitsee lähinnä seurannan ja tutkimuksen tarvetta sekä lajien elinympäristöjen huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. - Edellä ns. lintudirektiivilajeina mainitut liro, valkoviklo ja teeri ovat lisäksi Suomen erityisvastuulajeja. - Hangasnevalla ei havaittu luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia, erityisesti suojeltavia, rahoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään ei havaittu silmälläpidettäviä, alueellisesti uhanalaisia tai Suomen vastuulajeihin kuuluvia kasvilajeja Maisema, marjastus ja virkistys Hangasnevan keskellä kulkee noin 300 m pitkä osuus vanhoja pitkospuita, lisäksi siellä on pari kymmentä metriä polkua ja irtonaisia pitkospuunpätkiä. Pitkospuiden / polun alku- ja loppuosuudet puuttuvat. Ne ovat todennäköisesti hävinneet ojitus- ja metsätöitä tehtäessä. Muita jälkiä virkistystoiminnasta alueella ei ole havaittu. Hillan lehtiä ja karpaloa esiintyy paikoin melko runsaasti alueen rahkarämeillä/kermeillä. 19

20 6. Tulosten tarkastelu Linjalaskentojen tulosten perusteella Hangasnevan linnusto on lajistoltaan monipuolinen. Vaikka metsän yleislajit ovatkin suurin lajiryhmä, myös suolajeja löytyy edustavasti. Suolajeista suopöllö tavattiin ainoastaan kerran Hangasnevan eteläosassa saalistuslennolla. Lajin pesiminen Hangasnevalla on mahdollista, mutta epävarmaa. Samoin alueella tavatun sinisuohaukan pesiminen alueella jäi varmistamatta. Hangasnevalla on runsaasti lajille sopivia pesimäympäristöjä tiheitä rämeitä. Lajiryhmän runsain oli niittykirvinen, jonka esiintyminen painottui selvästi alueen avosuoosille. Puustoisemmilla rämeillä lajin korvasi metsäkirvinen, joka olikin ylivoimaisesti varsinaisen selvitysalueen yleisin lintulaji. Lajin minimiparimääräarvio on 17 paria, joka on kuitenkin selkeä aliarvio alueen kokonaiskannasta (vrt. kartoituslaskentojen parimäärät). Kurkipari tavattiin sekä linjalaskennoissa että kartoituslaskennoissa alueen keskiosan avosuon tuntumasta. Parin hätäilevä käyttäytyminen viittasi vahvasti onnistuneeseen pesintään. Käyttäytymisen perusteella kaikki laskennoissa tavatut kahlaajalajit, isokuovia lukuunottamatta, pesivät selvitysalueella. Kahlaajien esiintyminen keskittyy suon keski- ja pohjoisosiin. Kapustarinta esiintyy ainoastaan suon pohjoisosan avonevaosilla. Suojelullisesti merkittävistä lajeista palokärki havaittiin rajauksen ulkopuolelta ja pikkulepinkäinen lounaisosan rajalta. Kartoituslaskenta vahvisti linjalaskennassa saatua käsitystä eteläisen ja pohjoisen avosuoalueiden linnustosta. Suolajiston esiintyminen painottui pohjoisen osan avonevalle. Hangasnevan pesimälintukartoituksessa ei havaittu sorsalintuja. Hangasnevan avosuoalueet ovat pienialaisia ja niillä lienee varsin vähäinen merkitys linnuston muutonaikaisina levähdyspaikkoina. Muutonaikaisia laskentoja ei kuitenkaan sisällytetty tähän toimeksiantoon. Läheinen FINIBA alue, Lapuan Löyhinginneva, lienee Hangasnevaa merkittävämpi linnuston muutonaikainen levähdys-, kerääntymis- ja saalistuspaikka. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava tutkimuksen kertaluonteisuus. Yhden käyntikerran kartoituslaskennalla, sen paremmin kuin kertaluontoisella linjalaskennallakaan ei havaita kaikkia lajeja tai lintupareja. Myös vuosien välillä on vaihtelua. Suolintulajien kantojen vuotuisen vaihtelun on todettu olevan suurta (Väisänen ym. 1998). Lähin Hangasnevaa oleva lähinnä vastaava suojelualue on Paukanevan Natura-alue. Paukaneva on keidasrämettä, rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä isovarpuista rämettä. Pesivän linnuston mainitaan olevan rikas ja muuttoaikana se on tärkeä levähdyspaikka. Hangasnevan luontoarvot eivät yllä vastaavaan, mutta suoluonnolla sinänsä saattaa olla tärkeä itseisarvo paikallisille ihmisille. 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Hangasneva on suoyhdistymätyypiltään lähinnä keidassuota (kilpikeitaat, silmälläpidettävä NT). Alueen itäreunalla esiintyy pienehköillä aloilla lisäksi rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Inventointialue on suurimmaksi osaksi ojitettu ja eriasteisesti muuttunut puustoinen ja puoliavoin suo, jonka luontoarvot ovat heikentyneet. 20

21 Ojitusalueiden lisäksi on seitsemän ojittamattonta aluetta (yhteensä noin 20 % inventointialueen pinta-alasta), joissa esiintyy vielä luonnontilaista ja luonnontilaisen kaltaista suota. Ojittamattomilla alueilla tavattiin yhdistelmätyyppi keidasräme (sammal-, lyhytkorsi-, ruopparimpi- ja allikkokeidasrämettä), joka on suurimmaksi osaksi luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Lisäksi, suon itäreunalla sijaitsevalla ojittamattomalla alueella on rimpistä ja välipintaista aapasuota. Inventointialueella havaidut uhanalaiset suotyypit ovat vaarantuneet (VU) lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat. Lisäksi alueella esiintyy silmälläpidettäviä (NT) kuljuja rimpinevoja. Uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja ei ole Hangasnevalla havaittu. Kuutta inventointialueen pohjoisosassa sijaitsevista metsäsaarekkeista voidaan pitää metsälain tarkoittamina erityisen tärkeinä elinympäristöinä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteena voidaan pitää inventointialueen länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvää keidasrämettä (vähäpuustoiset suot). Alueen länsiosassa sijaitseva keidasräme on suurimmaksi osaksi luonnontilainen, suon pohjoisosan keidasrämeet lähinnä luonnontilaisen kaltaisia. Alueen ravinteisuustaso on yleensä ombro-oligotrofia. Hangasnevan itäosassa sijaitsevalla rimpinevalla ja lisäksi paikka paikoin ojitusalueilla esiintyy mesotrofiaa ilmentäviä kasvilajeja. Inventointialuetta ympyröivät niityt, pellot ja talousmetsät. Alueen rämeillä esiintyy paikka paikoin runsaasti hillaa ja karpaloa. Hangasnevan linnustollinen arvo piilee alueen lajirunsaudessa. Alueella elää suolajien ohella mm. pensaikkolajeja, kololintuja, petolintuja ja metsälajeja. Eteläisenä suona Hangasnevalla esiintyy monipuolinen suolajisto. Ojituksista ja alueen peitteisyydestä johtuen suolajien parimäärät kokonaisuudessaan alueella ovat melko keskimääräisiä. Suolajien esiintymisen keskittyminen suon keski- ja pohjoisosiin johtunee alueen avoimuudesta ja märkyydestä. Näillä alueilla suo on säilynyt vielä paikoin jopa rimpisenä. Rimmikot toimivat esim. kahlaajille tärkeinä ruokailupaikkoina ja poikueympäristöinä. Hangasnevalta löytyi 9 lintudirektiivilajia, 1 uhanalainen laji sekä 3 erityisvastuulajia. Varsinaisia suolajeja Hangasnevalta tavattiin 8. Hangasnevan linturikkaimmaksi alueeksi osoittautui itä- ja keskiosan avosuo-osat sekä itäosien metsäsaarekkeet. Suo toimii myös tärkeänä ruokailupaikkana petolinnuille ja ympäröivien metsien varpuslinnuille. Hangasnevan suoalueella lienee ollut aikaisemminkin merkitystä paikalliselle väestölle virkistysalueena, mitä osoittavat alueelta löytyneet pitkospuupolkujen jäänteet. Ojitusten myötä alueen luontoarvot ovat heikentyneet ja luonnontilaisia alueita hankealueella on vain noin viidesosa kokonaispinta-alasta. Luonnonsuojelulaissa mainittua rauhoitettua lajistoa ei löytynyt, mutta huomionarvoista ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet suotyypit sekä Hangasnevalla tavatut metsälaissa määriteytyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lähdeluettelo Etelä-Pohjanmaan liitto, 2005: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaselostus. Luettu Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka Biological Station. University of Oulu Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. 21

22 Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.), 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Kalpio, S., Eurola, S., Haapalehto, T., Heikkilä, R., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Nousiainen, H., Ruuhijärvi, R., Salminen, P., Tuominen, S., Vasander, H. & Virtanen, K., 2008: Suot. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Kalliokoski, K. (toim.) 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Työryhmän muistio Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Helsinki. Kyröläinen, M., 2009: Vastaus tietoaineiston tilaukseen. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Luonnonsuojeluryhmä , Vaasa. Dnro LSU-2009-J-54 (25). Lappalainen I. (toim.) 1999: Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab. Mossberg, B., Stenberg, L. & Ericsson, S. 1992: Den Nordiska Floran. Wahlström & Widstrand. Planora Oy, 2009: Hangasneva, Seinäjoki. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Hangasnevan turvetuotantohanke, YVA-ohjelma EPV Bioturve Oy/ Planora Oy. Rajasärkkä, A. & Virolainen, E. 1994: Satatuhatta maalintuparia Pohjois-Pohjanmaan suojelusoilla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Aureola, No Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s. Luettu: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J. & Välimäki, P. 2003: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 3/2003. Oulun yliopisto. Sarkkola, S. (toim). 2007: Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa - Tutkimusohjelman loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö 11/ Hiiliraportti_nettiversio.pdf Luettu Siira, O-P. 1998: Limingan Hirvinevan turvesuon alkuperäinen kehitys ja ominaisuudet tekojärven pohjana. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto, geotieteiden laitos. Oulu

23 Svensson, S. 1980: Comparison of bird census methods. Proceedings VI Int. Con. Bird Census Work and IV Meeting European Atlas Committee. Göttingen September s Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Luettu Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otavan kirjapaino, Keuruu. Ympäristöhallinto 2009a: Natura-alueet Luettu Ympäristöhallinto, 2009b: Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta Luettu Ympäristöhallinto, 2009c: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Luettu Liitteet Liite 1: Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja Liite 2: Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot Liite 3: Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat Liite 4: Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa Liite 5: Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla Liite 6: Hangasnevan kasviluettelo, putkilokasvit Liite 7: Hangasnevan kasviluettelo, sammalet ja jäkälät 23

24 LIITE 1 Hangasnevan linnustotutkimuksen kartoistusalue ja laskentalinja 24

25 LIITE 2 Hangasnevan luonnonsuojelullisesti tärkeimmät lintuhavainnot 25

26 Hangasnevan kasvillisuuskartta ja valokuvien ottopaikat LIITE 3 HA hakkuu KeR keidasräme KeRmu keidasrämemuuttuma KG kangas Nmu nevamuuttuma OlKaN oligotrofinen kalvakkaneva OlLkN ol. lyhytkorsineva P pelto RaR rahkaräme Rmu rämemuuttuma SN suursaraneva Tkg turvekangas värilliset merkinnät: osasuurennus (liite II ja III), metsäsaareke 26

27 LIITE 4 Kasvillisuuskartan osasuurennus 1, Ojittamaton alue Hangasnevan länsiosassa Inventointialueen länsiosassa sijaitsevalla ojittamattomalla alueella on luonnontilaista keidasrämettä (KeR). Alueella erottuvat hyvin harvapuustoisten kermien verkosto, kermien välissä sijaitsevat kuljunevat sekä vetiset allikot. Tätä aluetta voidaan pitää metsälain tarkoittamana erityisen tärkeänä ympäristönä (vähäpuustoiset suot). 27

28 LIITE 5 Kasvillisuuskartan osasuurennus 2, Ojittamaton alue suon itäreunalla Hangasnevan itäreunalla on pienehköllä alalla rimpistä ja välipintaista aapasuota. Kasvillisuustyyppeinä on avovetinen rimpineva, oligotrofinen ruopparimpineva (RuRiN), oligotrofinen Sphagnum-rimpineva (OlSphRiN) sekä reunamilla oligotrofinen lyhytkorsineva (OlLkN) sekä pullosaravaltainen oligotrofinen suursaraneva (SN). Rimpineva-alueen länsireunalla on metsäsaareke (merkitty vihreällä). 28

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys

Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 86 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Linnustoselvitys...3 2.2 Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Laihian Kotanevan luontoselvitys

Laihian Kotanevan luontoselvitys Laihian Kotanevan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 85 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys...3 2.2. Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE... 4 4 TULOKSET...

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 1 LIITE 3 VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 2.6.2015 Laatija Tarkastaja Heli Lehvola Kirsi Lehtinen Kuvaus Raahen Ketunperän 110 kv voimajohdon kasvillisuuspesimälinnusto-

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.12.2013 WPD FINLAND OY OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 9.12.2013 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN

Lisätiedot