Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen"

Transkriptio

1 Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007

2 2

3 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään Keuruulla sijaitsevan Asemanevan suokasvillisuustyypit sekä suolla esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto. Selvityksessä arvioidaan myös suon kasvilajistoon ja kasviyhteisöihin perustuvia luontoarvoja. Selvityksen laati Katriina Peltonen Menetelmät Asemanevan kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä Selvitysalue tutkittiin kävelemällä se läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Suotyyppimääritykset perustuvat kirjoihin Suotyypit (Laine & Vasander 1990) ja Suokasvillisuusopas (Eurola ym. 1994). Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Mikäli lajin määritys ei ollut mahdollista maastossa, siitä otettiin näyte myöhempää määrittämistä varten. Putkilokasvit on määritetty silmämääräisesti, mutta sammalien määrittämisessä apuna on käytetty valomikroskooppia. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu kohdassa Kirjallisuus. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin peruskartalle (mittakaava 1:10 000). Tässä raportissa on käytetty lajeista niiden suomenkielisiä nimiä. Suolta löydettyjen lajien tieteelliset ja suomenkieliset nimet löytyvät raportin lopussa olevasta suokohtaisesta lajilistasta (Liite 2) Selvitysalueen yleiskuvaus Asemaneva sijaitsee Keuruulla Pihlajaveden aseman tuntumassa. Keuruu sijaitsee Sisä-Suomen keidassuoalueella Pohjanmaan Kainuun aapasuoalueen rajan tuntumassa. Suon poikki kulkee kaksi tietä pohjoisessa ja lännessä. Suon etelä- ja länsiosat on ojitettu Kasvillisuustyypit ja niiden lajisto Suon länsilaidalla sekä itäosissa on rahkaista tupasvillaräme ojikkoa (ratroj). Tupasvilla, juolukka, muurain, vaivaiskoivu ja suokukka sekä rämerahkasammal, punarahkasammal ja rämekarhunsammal ovat tupasvillarämeen lajistoa. Paikoin esiintyy matalia ruskorahkasammalmättäitä sekä poronjäkälää ja seinäsammalta. Suon laidoilla on puolukkaturvekangasta (PTKg). Puolukka, variksenmarja, suomuurain ja suopursu sekä seinäsammal ovat turvekankaalle tyypillisiä lajeja. Rämerahkasammalta tavataan seinäsammalen joukosta. Suon länsiosassa on pieni laikku ruohoista sarakorpea (RhSK) (kuva 1). Kitukasvuista hieskoivua kasvavalla sarakorvella kasvavat kiiltopaju, pallosara, maariankämmekkä, raate, kurjenjalka, vaivaiskoivu, mutasara, rahkasara, jouhisara ja koprpikastikka. Sammallajistoon kuuluvat sararahkasammal, rämerahkasammal, haprarahkasammal ja viitarahkasammal. Huomattava osa Asemanevan pinta-alasta on jäkäläturvekangasta (JäTKg). Puusto on kitukasvuista mäntyä. Laajat poronjäkälälaikut antavat leimansa turvekankaalle. Tupasvilla, juolukka, variksenmarja, kanerva ja seinäsammal ovat turvekankaan lajistoa. Myös ruskorahkasammalmättäitä esiintyy. Suon eteläosan kapeimmassa kohdassa on ruohoturvekangas (RhTKg). Koivua ja kuusta kasvavalla turvekankaalla kasvavat metsäalvejuuri, viitakastikka, nuokkutalvikki, vadelma ja puolukka sekä metsäsuikerosammal, seinäsammal, korpikarhunsammal ja korpirahkasammal. 3

4 Suon itäreunalla on kaistale puolukkakangaskorpi ojikkoa (PKgKoj) (kuva 2). Puusto on kuusikkoa. Puolukan lisäksi kangaskorvessa kasvavat mustikka, suomuurain, pallosara ja metsäkorte sekä seinäsammal, korpirahkasammal ja metsäkerrossammal. Suon eteläosan kapeimmassa kohdassa on sararäme muuttuma (VSRmu). Muuttumalla kasvaa kitukasvuista kuusta, koivua ja mäntyä. Pallosara, puolukka, mustikka, suomuurain ja juolukka ovat kenttäkerroksen valtalajeja, joiden lisäksi tavataan pullo- ja rahkasaraa. Sararahkasammal, seinäsammal, korpikarhunsammal ja rämekarhunsammal ovat pohjakerroksen lajistoa. Myös suon pohjoisosassa on sararäme muuttuma, mutta siellä ei kasva kuusta eikä korpikarhunsammalta. Suon itälaidalla on mesotrofinen sararäme ojikko (MeVSRoj). Noin kymmenmetristä mäntyä kasvavalla sararämeellä on variksenmarjarahkaräme mättäitä. Välipinnalla kasvavat tupasvilla, rahkasara, siniheinä ja pullosara sekä rämerahkasammal, sararahkasammal, kalvakkarahkasammal, punarahkasammal ja heterahkasammal. Suon itälaidalla on laikku korpiräme ojikkoa (KRoj). Kuusi, mänty ja koivu ovat kaikki yhtä yleisiä korpirämeellä. Virpapajua ja katajaa kasvaa korpirämeen reunalla. Mustikka, puolukka, pallosara, suopursu ja juolukka sekä rämerahkasammal, korpirahkasammal ja seinäsammal ovat korpirämeen lajistoa. Suon itäosassa on oligotrofinen kalvakka lyhytkorsiräme (OlKaLkNR) (kuva 3). Kohteella kasvaa miehenkorkuista mäntyä. mättäät ovat kanervarahkarämettä. Välipinnalla kasvavat suokukka, tupasvilla ja tupasluikka sekä kalvakkarahkasammal, punarahkasammal ja rusorahkasammal. Lyhytkorsiräme on kuivahtanut ojitusten vuoksi. Suon pohjoiskärjessä on oligotrofinen sararäme (OlVSR). Tupasvilla, tupasluikka, jouhisara, rahkasara, juolukka, variksenmarja ja tähtisara kasvavat sararämeellä. Sammallajistoon kuuluvat rämerahkasammal, sararahkasammal, punarahkasammal ja ruskorahkasammal. Suon itäosassa on kangasräme ojikko (KgRoj). Noin 20 metrin korkuista mäntyä kasvavalla kangasrämeellä kasvavat mustikka, puolukka, juolukka, suopursu, suomuurain ja pallosara sekä rämerahkasammal ja seinäsammal. Suon itäosassa on isovarpuräme ojikkoa (IRoj). Rämevarvut suopursu, juolukka, variksenmarja ja vaivaiskoivu kasvavat isovarpurämeellä. Seinäsammal kasvaa mättäillä, ja rämerahkasammal ja punarahkasammal kasvavat välipinnalla. Suon itäosassa on laaja alue oligotrofista lyhytkorsiräme ojikkoa (OlLkNRoj). Mättäät ovat variksenmarjarahkarämettä. Välipinnalla kasvavat tupasvilla, rahkasara, suokukka, suomuurain sekä rämerahkasammal. Seinäsammalta esiintyy paikoin mättäillä. Taulukko 1. Asemanevalla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät suotyypit Raunion ym. (2008) mukaan. LC = säilyvä, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Sarakkeessa Luonnontilaisuus LU = luonnontilainen, OJ = ojikko. Suotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisluokka Etelä-Suomi* Uhanalaisluokka Koko maa kalvakkarämeet LU VU VU sararämeet LU VU LC minerotrofiset lyhytkorsirämeet OJ VU NT isovarpurämeet OJ NT LC korpirämeet OJ VU VU * Etelä-Suomi tarkoittaa hemi- etelä- ja keskiboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä. Asemaneva sijaitsee eteläboreaalisen ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisalueella. 4

5 1.5. Suon luonnonsuojelullinen arvo Asemanevan suoluonto on monin paikoin muuttunutta ojitusten seurauksena. Suolla esiintyvistä luonnontilaisista suotyypeistä kalvakka lyhytkorsiräme on valtakunnallisesti uhanalainen ja sararäme Etelä-Suomessa uhanalainen suotyyppi. Nämä ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia eivätkä muodosta luonnonsuojelullisesti merkittävää kokonaisuutta. Suolla esiintyvät korpiset ja rämeiset suotyypit kuuluvat luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot. Suon luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppien edustvuus luontotyyppinä voidaan luokitella merkittäväksi ja luonnontila hyväksi (luokka C II, ks. Airaksinen ja Karttunen 2001). Koko suota tarkasteltaessa puustoisten soiden edustavuus ja luonnontila ovat heikommat, sillä valtaosa suon puustoisista soista on muuttumia. Kirjallisuus Airaksinen, O. ja Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 46, 196s. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11:1992. Oulun yliopisto, Oulu, 205 s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14: University of Oulu. Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. Laine, J., Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy, Hämeenlinna Mossberg, B. & Stenberg, L. 1995: Suuri Pohjolan Kasvio. Tammi, Tangen (Norja), 928 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Liitteet LIITE 1.Asemanevan suotyyppikartta LIITE 2. Asemanevalta havaittu lajisto LIITE 3. Kuvia Asemanevan suotyypeistä 5

6 LIITE 1. Asemanevan suotyyppikartta. 6

7 LIITE 2. Asemanevalta havaittu lajisto Putkilokasvit Andromeda polifolia suokukka Betula nana vaivaiskoivu Betula pendula hieskoivu Calamagrostis epigejos viitakastikka Calamagrostis purpurea korpikastikka Calluna vulgaris kanerva Carex globularis pallosara Carex limosa mutasara Carex magellanica riippasara Carex pauciflora rahkasara Carex rostrata pullosara Dactylorhiza maculata maariankämmekkä Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Empetrum nigrum variksenmarja Eriophorum vaginatum tupasvilla Juniperus communis kataja Menyanthes trifoliata raate Molinia caerulea siniheinä Picea abies euroopankuusi Pinus sylvestris mänty Potentilla palustris kurjenjalka Rhododendron tomentosum suopursu Rubus chamaemorus muurain Rubus idaeus vadelma Trichophorum cespitosum tupasluikka Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium oxycoccos isokarpalo Vaccinium uliginosum juolukka Vaccinium vitis-idaea puolukka Sammalet Dicranum polysetum kangaskynsisammal Hylocomium splendens metsäkerrossammal Mylia anomala rahkanäivesammal Pleurozium schreberi seinäsammal Polytrichum commune korpikarhunsammal Polytrichum strictum rämekarhunsammal Sphagnum angustifolium rämerahkasammal Sphagnum cuspidatum kuljurahkasammal Sphagnum fallax sararahkasammal Sphagnum fuscum ruskorahkasammal Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum magellanicum punarahkasammal Sphagnum papillosum kalvakkarahkasammal Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum warnstorfii heterahkasammal 7

8 LIITE 3. Kuvia Asemanevan suotyypeistä. Kuva 1. Ruohoinen sarakorpi. Kuva 2. Puolukkakangaskorpi ojikko. 8

9 Kuva 3. Oligotrofisen kalvakkanevarämeen harvapuustoinen ilme. 2. Keuruun Honkasuon suokasvillisuusselvitys 2.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään Keuruulla sijaitsevan Honkasuon suokasvillisuustyypit sekä suolla esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto. Selvityksessä arvioidaan myös suon kasvilajistoon ja kasviyhteisöihin perustuvia luontoarvoja. Selvityksen laati Katriina Peltonen Menetelmät Honkasuon kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä Selvitysalue tutkittiin kävelemällä se läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Suotyyppimääritykset perustuvat kirjoihin Suotyypit (Laine & Vasander 1990) ja Suokasvillisuusopas (Eurola ym. 1994). Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Mikäli lajin määritys ei ollut mahdollista maastossa, siitä otettiin näyte myöhempää määrittämistä varten. Putkilokasvit on määritetty silmämääräisesti, mutta sammalien määrittämisessä apuna on käytetty valomikroskooppia. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu kohdassa Kirjallisuus. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin peruskartalle (mittakaava 1:10 000) Selvitysalueen yleiskuvaus Honkasuo sijaitsee Keuruulla Jukojärven kylässä Jukojärven itäpuolella lähellä Multian rajaa. Keuruu sijaitsee Sisä-Suomen keidassuoalueella Pohjanmaan-Kainuun aapasuoalueen rajan tuntumassa. Suon läpi kulkee metsäautotie, joka sivuaa suota lännessä. Suon poikki virtaa Honkapuro, johon on johdettu ojia. Suo on kauttaaltaan ojitettu lukuun ottamatta eteläisintä osaa. Suo on suurimmaksi osaksi kitukasvuista mäntyä kasvavaa nevarämettä. Jykevämpipuustoisia suotyyppejä on suon reunoilla. Suon keskiosassa on hakkuuaukko, joka on uudistettu männylle. 9

10 2.4. Kasvillisuustyypit ja niiden lajisto Tässä kappaleessa esitellään Honkasuon suokasvillisuustyypit ja niillä esiintyvä lajisto. Suotyyppien uhanalaisuus on esitetty kappaleen lopussa (taulukko 1). Suon länsilaidalla on kaistale isovarpuräme muuttumaa (IRmu). Puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa kitukasvuista kuusta ja koivua. Variksenmarja, vaivaiskoivu, juolukka, mustikka, suomuurain, suopursu ja puolukka ovat kenttäkerroksen valtalajeja. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalen lisäksi rämerahkasammalta. Suon länsiosassa on oligotrofista lyhytkorsiräme ojikkoa (OlLkNRoj). Tupasvilla, variksenmarja, suokukka, vaivaiskoivu ja rahkasara sekä rämerahkasammal, ruskorahkasammal, silmäkerahkasammal ja punarahkasammal ovat lyhytkorsirämeen lajistoa. Suon länsiosassa on lyhytkorsiräme muuttumaa (LkNRmu). Juolukka, variksenmarja, mustikka ja suopursu ovat kenttäkerroksen ja seinäsammal, punarahkasammal, rämerahkasammal ja ruskorahkasammal pohjakerroksen valtalajeja. Kasvillisuuden seassa kasvaa poronjäkälää. Suon pohjois- ja itäosissa on tyypin I puolukkaturvekangasta (PTKg I). Puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa hieman kitukasvuista koivua ja kuusta. Suopursu, puolukka, mustikka ja muurain sekä seinäsammal, kangaskynsisammal ja rämerahkasammal kuuluvat turvekankaan lajistoon. Suon pohjoisosassa on korpiräme ojikkoa (KRoj). Korpirämeellä kasvaa niin kuusta, mäntyä kuin koivuakin. Virpapaju, mustikka, suopursu, puolukka ja pallosara sekä korpirahkasammal, kangasrahkasammal, seinäsammal ja metsäkerrossammal ovat korpirämeen lajistoa. Suon keskiosassa sekä eteläosassa on oligotrofista sararämettä (OlVSR). Jouhisara, pullosara, tupasvilla, suokukka ja isokarpalo sekä sararahkasammal, rämekarhunsammal, punarahkasammal, kalvakkarahkasammal ja ruskorahkasammal ovat sararämeen lajistoa. Suon itäosassa on puolukkakangaskorpi ojikko (PKgKoj) (kuva 1). Kuusta ja koivua kasvavalla kangaskorvella puolukka, mustikka, metsäkorte ja pallosara kasvavat kenttäkerroksessa sekä seinäsammal, korpirahkasammal, isokynsisammal ja metsäkerrossammal pohjakerroksessa. Honkapuro kulkee puolukkakangaskorven poikki. Puron reunalla kasvavat hetesirppisammal, isonäkinsammal, palokeuhkosammal, raate ja rantamatara. Suon itä- ja etelälaidoilla on kangasräme ojikkoa (KgRoj). Puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa kitukasvuista kuusta ja koivua. Suopursu, juolukka, puolukka, mustikka ja pallosara sekä rämerahkasammal ja seinäsammal ovat kangasrämeen lajistoa. Suon keskiosassa hakkuuaukon eteläpuolella on pieni laikku ruoho- ja heinäkorpi ojikkoa (RhKoj) (kuva 2). Puusto on koivuvaltaista, kohteen reunoilla kasvaa kuusta. Vehka, kurjenpolvi, viitakastikka ja tähtisara sekä haprarahkasammal, sararahkasammal ja korpikarhunsammal kasvavat tässä ruoho- ja heinäkorvessa. Suon eteläosassa on oligotrofinen rimpinevaräme (OlRiNR). Rimmet ovat paikoin kuivuneet välipintamaisiksi, mutta rimpipintakasvillisuutta on yhä tavattavissa. Paksujen ruskorahkasammalmättäiden välisissä rimmissä kasvavat silmäkerahkasammal, rahkanäivesammal ja vajorahkasammal sekä tupasvilla, suokukka, leväkkö ja rahkasara. Suon eteläosassa tavataan myös variksenmarjarahkaräme (VRR) (kuva 3) ja kaistale tupasvillarämettä (TR) (kuva 4). Variksenmarja, muurain, suokukka, tupasvilla ja kanerva kasvavat variksenmarjarahkarämeen ruskorahkasammalmättäillä. Alle 10-metristä mäntyä kasvavalla tupasvillarämeellä kasvavat tupasvilla, variksenmarja, suomuurain, vaivaiskoivu sekä rämerahkasammal. Taulukko 1. Honkasuolla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät suotyypit Raunion ym. (2008) mukaan. LC = säilyvä, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Sarakkeessa Luonnontilaisuus LU = luonnontilainen, OJ = ojikko. Suotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisluokka Etelä-Suomi* 10 Uhanalaisluokka Koko maa

11 rimpinevarämeet LU NT LC sararämeet LU VU LC tupasvillarämeet LU NT LC minerotrofiset lyhytkorsirämeet OJ VU NT ruoho- ja heinäkorvet OJ EN VU puolukkakangaskorvet OJ EN VU korpirämeet OJ VU VU kangasrämeet OJ NT NT * Etelä-Suomi tarkoittaa hemi- etelä- ja keskiboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä. 2.5 Suon luonnonsuojelullinen arvo Honkasuon suoluonto on monin paikoin muuttunut ojitusten vuoksi. Suolla on kuitenkin säilynyt joitakin luonnontilaisen kaltaisia suotyyppejä, etenkin suon eteläosan ojittamattomalla alueella. Tällä ojittamattomalla alueella esiintyvistä suotyypeistä sararäme on maassamme pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta uhanalainen, rimpinevaräme ja tupasvillaräme silmälläpidettäviä suotyyppejä. Ojitetuilla alueilla tavatut korpirämeet, puolukkakangaskorpi ja ruoho- ja heinäkorpi ovat valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla esiintyvät sara- ja nevarämeet, aitorämeet ja korpi kuuluvat Natura luontotyyppiin puustoiset suot. Luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten puustoisten suotyyppien edustavuus ja luonnontila ovat hyviä (luokka B II, ks. Airaksinen ja Karttunen 2001). Kirjallisuus Airaksinen, O. ja Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 46, 196s. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11:1992. Oulun yliopisto, Oulu, 205 s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14: University of Oulu. Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. Laine, J., Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy, Hämeenlinna Liukko, U-M. ja Raunio, A. (toim.) Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiivissä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 14/2008. Mossberg, B. & Stenberg, L. 1995: Suuri Pohjolan Kasvio. Tammi, Tangen (Norja), 928 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Liitteet LIITE 1. Honkasuon suotyyppikartta LIITE 2. Kuvia Honkasuon suotyypeistä 11

12 LIITE 1. Honkasuon suotyyppikartta. 12

13 LIITE 2(1). Kuvia Honkasuon suotyypeistä Kuva 1. Puolukkakangaskorven mosaiikkimaista kasvustoa. Kuva 2. Ruoho- ja heinäkorpi ojikko. 13

14 LIITE 2(2). Kuva 3. Variksenmarjarahkaräme. Kuva 4. Tupasvillaräme. 14

15 3. Keuruun Isoneva 1:n suokasvillisuusselvitys 3.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään Keuruulla sijaitsevan Isoneva1:n suokasvillisuustyypit sekä suolla esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto. Selvityksessä arvioidaan myös suon kasvilajistoon ja kasviyhteisöihin perustuvia luontoarvoja. Selvityksen laati Katriina Peltonen Menetelmät Isoneva1:n kasvillisuus selvitettiin maastokäynneillä 12. ja Selvitysalue tutkittiin kävelemällä se läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Suotyyppimääritykset perustuvat kirjoihin Suotyypit (Laine & Vasander 1990) ja Suokasvillisuusopas (Eurola ym. 1994). Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Mikäli lajin määritys ei ollut mahdollista maastossa, siitä otettiin näyte myöhempää määrittämistä varten. Putkilokasvit on määritetty silmämääräisesti, mutta sammalien määrittämisessä apuna on käytetty valomikroskooppia. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu kohdassa Kirjallisuus. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin vääräväri-ilmakuvalle Selvitysalueen yleiskuvaus Isoneva sijaitsee Keuruulla Kuusijärven pohjoispuolella (yhtenäiskoordinaatit : ). Keuruu sijaitsee Sisä-Suomen keidassuoalueella Pohjanmaan-Kainuun aapasuoalueen rajan tuntumassa. Suolle kulkee metsäautotie pohjoisesta ja etelästä. Suolle leimansa antavat kookkaat kangasmetsäsaarekkeet, joissa kasvaa mäntytaimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Suon pohjoisosa on ojitettu vain reunoilta, muutoin suo on kauttaaltaan ojitettu. Suo on suurimmaksi osaksi kitukasvuista mäntyä kasvavaa nevarämettä. Aivan pohjoisessa on myös avointa nevaa. Isonevan selvitysalueella tavattiin yhteensä 47 putkilokasvi- ja sammallajia. Kasvillisuustyypit ja niiden lajisto Luonnontilainen pohjoisosa Isonevan ojittamattomassa pohjoisosassa suoluonto on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Tällä aapasuoyhdistymällä avointa nevaosaa kiertävät nevarämeet, nevakorvet, korpirämeet ja korvet. Ojittamattoman pohjoisosan länsireunalla sekä itäreunalla on kaistale korpiräme ojikkoa (KRoj). Siellä kasvaa mäntyä, koivua ja kuusta kutakuinkin yhtä paljon. Rämevarvut, kuten suopursu, vaivaiskoivu, suokukka, variksenmarja ja juolukka antavat leimansa suotyypille. Lisäksi kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa ja puolukkaa sekä isokarpaloa. Pohjakerroksessa kasvaa rämerahkasammalen ja seinäsammalen ohella punarahkasammal ja rämekarhunsammal (kuva 1). Lännessä sijaitsevaa korpirämettä on etelästä harvennettu, ja alkuperäisen lajiston lisäksi siellä kasvaa pioneerilajeja, kuten maitohorsmaa. Ojittamattoman osan lounaiskulmassa on pieni laikku lyhytkorsiräme muuttumaa (LkNRmu). Noin 12 metrin korkuista mäntyä kasvavalla kuviolla kasvaa tupasvillan, suokukan ja juolukan lisäksi hieman tähtisaraa, rahkasaraa, vaivaiskoivua, raatetta ja pullosaraa. Sammallajistoon kuuluu rämerahkasammalen lisäksi suonihuopasammal, seinäsammal, rämekarhunsammal, ruskorahkasammal ja kangaskarhunsammal. Ojittamattoman osan keskellä on alue oligitrofista sararämettä (OlSR). Tällä kitukasvuista mäntyä kasvavalla suotyypillä tupasluikka, rahkasara, pullosara ja jouhisara ovat valtalajeja. Niiden lisäksi paikalla kasvaa luhtavillaa, tupasvillaa harajuurta ja riippasaraa. Sammallajistoon kuuluu kalvakkarahkasammalen lisäksi punarahkasammal, silmäkerahkasammal ja rämerahkasammal. Mättäät ovat variksenmarjarahkarämettä. 15

16 Sararämeen pohjoispuolella on kaistale oligotrofista kalvakkaa saranevaa (OlKaSN) (kuva 1). Kenttäkerroksessa kasvaa pullo- ja rahkasaran lisäksi tupasluikkaaa, variksenmarjaa ja vaivaiskoivua. Välipinnalla kasvaa kalvakkarahkasammal ja sararahka, mättäillä ruskorahkasammal ja punarahkasammal sekä pienissä rimpilaikuissa vajo- ja silmäkerahkasammal. Suon ojittamattoman osan reunoja kiertää rahkainen tupasvillaräme ojikko (ratroj). Tällä kitukasvuista mäntyä kasvavalla suotyypillä tupasvilla on kenttäkerroksen valtalaji. Variksenmarjarahkamättäillä on variksenmarjaa, muurainta, juolukkaa ja vaivaiskoivua. Pohjakerroksessa kasvaa rämerahkasammalta.suon ojittamattoman osan märimmässä kohdassa on oligotrofinen sphagnumrimpineva (OlSRiN) (kuva 2). Tämän suotyypin lajistoon kuuluvat pullosara, leväkkö, mutasara, raate ja suokukka. Sammallajistoon kuuluvat kalvakkarahkasammal, vajorahkasammal ja sararahka. Suon ojittamattoman osan länsireunalla on kaistale rahkaräme muuttumaa (RRmu).Puusto on kitukasvuista mäntyä. Kenttäkerroksessa kasvaa variksenmarja, suomuurain, juolukka, suokukka, tupasvilla ja jopa puolukka. Sammallajistoon kuuluu ruskorahkasammalen lisäksi seinäsammal, rämerahkasammal, suonihuopasammal ja rämekarhunsammal. Suon ojittamattoman osan luoteisosassa on variksenmarjarahkarämettä (VRR).variksenmarjan lisäksi kuviolla kasvaa suokukka, juolukka, tupasvilla ja muurain. Ruskorahkasammalen lisäksi sammallajistoon kuuluvat rämekarhunsammal, rämerahkasammal ja suonihuopasammal. Suon ojittamattoman osan pohjoisreunalla on pallosararämettä (PsR) (kuva 3). Noin 15-metristä mäntyä kasvavalla rämeellä pallosara kasvaa runsaana, lisäksi paikalla kasvaa variksenmarjaa, juolukkaa ja isokarpaloa. Pohjakerroksessa kasvaa rämerahkasammal, rämekarhunsammal sekä hieman punarahkasammalta ja seinäsammalta. Ojittamattoman alueen itäosassa on oligotrofinen lyhytkorsiräme (OlLkNR).Tällä rämetyypillä kenttäkerroksen valtalajeja ovat rahkasara, tupasvilla, vaivero ja vaivaiskoivu, joiden lisäksi tavataan isokarpaloa, raatetta, jouhisaraa ja järvikortetta. Mättäät ovat variksenmarjarahkarämettä. Pohjakerroksessa kasvaa jokasuon- ja punarahkasammal sekä suonihuopasammal Suon ojittamattoman osan eteläreunalla on kaistale ruohoista sarakorpea (RhSK) (kuva 4). Tässä kitukasvuista kuusta ja koivua kasvavassa korvessa on monia ruoho- ja saralajeja: raate, järvikorte, tähtisara, rahkasara ja korpikastikka esiintyvät runsaina. Lisäksi sarakorvessa kasvaa isokarpaloa, kangasmaitikkaa, harmaasaraa, kurjenjalkaa, hentosaraa, luhtarölliä, juurtosaraa, jouhisaraa, suoorvokkia, suoputkea, pullosaraa, maariankämmekkää, metsätähteä ja jokapaikansaraa. Mättäillä kasvaa suopursu, puolukka ja juolukka. Pohjakerroksessa kasvaa rämerahkasammalen lisäksi korpikarhunsammal, punarahkasammal, korpirahkasammal, rämekarhunsammal, viitarahkasammal, hapra- vaalea- ja sararahkasammal sekä kalvasrahkasammal. Ojittamattoman osan kaakkoiskulmassa on mesotrofinen saraneva (MeSN). Raatteen ja pullosaran lisäksi nevalla kasvaa riippasara, rahkasara, tupasluikka, siniheinä, variksenmarja, tähtisara, järviruoko ja villapääluikka. Sammallajistoon kuuluu rämerahkasammalen ja sararahkan lisäksi kalvasrahkasammal, punarahkasammal, silmäkerahkasammal, luhta- ja kalvaskuirisammal, keräpäärahkasammal ja okarahkasammal. Mesotrofisen saranevan ympäri kiertää meso-eutrofinen sararäme (Me-EuSR). Tällä sararämeellä meso-eutrofiaa ilmentävä siniheinä on todella runsas, samoin pullosara. Seassa kasvaa tupasluikkaa, pyöreälehtikihokkia, tähtisaraa ja luhtavillaa. Rahkamättäillä kasvaa juolukkaa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksessa kasvaa kalvakkarahkasammalta, punarahkasammalta, sararahkaa ja hieman heterahkasammalta. Ojittamattoman osan etelälaidalla on laikku rahkaista tupasvillarämettä (ratr). Noin 12-metristä mäntyä kasvavalla rämeellä kasvaa vaivaiskoivua, tupasvillaa, variksenmarjaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa rämerahkasammal, punarahkasammal ja suonihuopasammal. Siellä täällä on ruskorahkasammalmättäitä. Ojittamattoman osan kaakkoiskulmassa on laikku puolukkakangaskorpi ojikkoa (PKgKoj). Tässä kuusta ja koivua kasvavassa korvessa kasvaa puolukan lisäksi mustikkaa, pallosaraa, metsäkortetta, metsätähteä, mesimarjaa ja kangasmaitikkaa. Sammallajistoon kuuluvat jokasuon- ja korpirahkasammalen ohella Suomen vastuulaji pallopäärahkasammal sekä metsäkerrossammal. 16

17 4.4.2 Ojitettu osa Isonevan ojitettu osa on suurimmaksi osaksi muuttunutta suoluontoa. Alueen luoteiskulmassa sekä länsireunassa on oligotrofinen lyhytkorsineva ojikko (OlLkNoj). Kenttäkerroksessa kasvaa tupasluikka, tupasvilla ja vaivaiskoivu sekä mättäillä juolukka ja variksenmarja mättäillä. Pohjakerroksessa kasvaa jokapaikan-, rusko- ja punarahkasammalta. Alueen pohjoisosassa on tyypin I mustikkaturvekangas (MTKg I). Mustikan ja puolukan lisäksi alueella kasvaa isoalvejuuri, nurmirölli, metsätähti, muurain, juolukka, metsäkorte, vadelma ja metsälauha. Aukkoisessa sammalpeitteessä kasvaa jokasuon- ja korpirahkasammalta. Suon eteläosassa on isovarpuräme muuttuma (IRmu). Sen lajistoon kuuluvat vaivaiskoivu, juolukka, variksenmarja, isokarpalo, tupasvilla ja suokukka. Seinäsammalta kasvaa niin mättäillä kuin mätäsväleissäkin. Muita sammalia ovat jokasuon- ja punarahkasammal sekä kangaskynsisammal. Suon eteläosassa on myös laikku jäkäläturvekangasta (JäTKg). Siellä kasvaa karpalo, mustikka, puolukka ja variksenmarja. Seinäsammalvaltaisessa pohjakerroksessa on siellä täällä ruskorahkasammalmättäitä ja hieman rämerahkasammalta. Poronjäkälää kasvaa laikkuina. Alueen länsireunassa on korpiräme ojikko (KRoj). Puustossa on mäntyä, kuusta ja koivua. Kuviota on harvennettu poistaen kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, suomuurain, variksenmarja, tupasvilla ja mustikka. Sammallajistoon kuuluu rämerahkasammal, seinäsammal, rämekarhunsammal ja varvikkorahkasammal. Alueen länsireunassa järven rannassa on sara- ja ruoholuhta (SRhLu). Paikan lajistoon kuuluvat pullosara, vesisara, kurjenjalka, terttualpi, korpikastikka, suoputki, rantaluikka, jouhivihvilä, suo-orvokki, järvikorte ja jokapaikansara. Pohjakerroksesta löytyi hetesirppisammal, vaalearahkasammal sekä kalliolähdesammal. Alueen itäreunassa on isovarpuräme ojikkoa (IRoj), tarkemmin sanottuna vaivaiskoivuräme ojikkoa. Vaivaiskoivun lisäksi rämeellä kasvaa juolukka, suomuurain ja tupasvilla. Pohjakerroksessa seinäsammal ja rämerahkasammal ovat valtalajeja, joiden lisäksi tavataan suonihuopasammalta ja punarahkasammalta. Alueen itäosassa tavataan myös ruohoturvekangasta (RhTKg). Sen puusto on mänty- ja kuusivaltaista, seassa kasvaa koivua. Korpikastikka, metsätähti ja puolukka ovat valtalajeja, lisäksi kuviolla kasvaa metsälauha, isotalvikki, kangasmaitikka ja metsäalvejuuri. Pohjakerroksessa valtalajeja ovat seinäsammal, kytökarhunsammal ja rämerahkasammal. Ruohoturvekankaan länsipuolella on tupasvillaräme ojikko (TRoj). Mäntyvaltaisella rämeellä kasvaa tupasvillan lisäksi suokukka ja suomuurain. Pohjakerroksessa kasvaa räme- ja punarahkasammalta välipinnalla ja ruskorahkasammalta ja seinäsammalta siellä täällä olevilla mättäillä Suon luonnonsuojelullinen arvo Yli puolet Isonevan pinta-alasta on ojitettua ja monin paikoin muuttunutta suoluontoa, mutta suon pohjoisosassa oleva ojittamaton osa on säilynyt luonnontilassa. Tällä luonnontilaisella suon osalla tavataan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä (taulukko 1). Isoneva edustaa suoyhdistymätyyppiä välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, joka on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti erittäin uhanalainen suoyhdistymätyyppi. 17

18 Taulukko 1. Isonevalla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät suotyypit Raunion ym. (2008) mukaan. LC = säilyvä, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Sarakkeessa Luonnontilaisuus LU = luonnontilainen, OJ = ojikko. Suotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisluokka Etelä-Suomi* Uhanalaisluokka Koko maa sarakorvet LU VU NT sararämeet LU VU LC rimpinevat LU NT LC tupasvillarämeet LU NT LC rimpinevarämeet LU NT LC kalvakkanevat LU VU NT Pallosararämeet LU VU NT saranevat LU VU LC avoluhdat LU NT LC korpirämeet OJ VU VU lyhytkorsinevat OJ VU LC puolukkakangaskorvet OJ EN VU Suoyhdistymätyyppi välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot EN EN * Etelä-Suomi tarkoittaa hemi- etelä- ja keskiboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä. Isoneva 1 sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Isoneva edustaa Natura luontotyyppiä aapasuot. Lisäksi suolla esiintyy Natura luontotyyppejä puustoiset suot sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Luontodirektiivin luontotyyppien edustavuus ja luonnontila voidaan katsoa suon luonnontilisilla osilla hyvisksi (taulukko 2). Koko suota tarkasteltaessa aapasuon luonnontila on heikompi suoyhdistymän muuttuneiden osien vuoksi. Luontodirektiivin luontotyyppien seurannan tarpeiden selvityksessä aapasoiden ja puustoisten soiden tilan seuranta todettiin ensiluokkaisen tärkeäksi (Liukko ja Raunio 2008). Aapasuot ovat Suomen kansainvälisiä vastuuluontotyyppejä, sillä Suomi on niiden esiintymisen ydinaluetta. Taulukko 2. Keskeisimmät Isonevalla esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit. Luontotyyppien edustavuus on arvioitu Natura luontotyyppioppaan (Airaksinen ja Karttunen 2001) ohjeistuksen mukaan. Taulukossa merkinnät Lt ja Lt kalt. viittaavat luonnontilaisiin ja luonnontilaisen kaltaisiin suon osiin. Edustavuusluokituksessa A = erinomainen, B = hyvä ja C = merkittävä. Luonnontilaisuuden luokituksessa I = erinomainen, II = hyvä ja III = kohtalainen tai heikentynyt. Natura luontotyyppi Edustavuus (Lt ja Lt kalt.) Edustavuus koko suolla Luonnontila (Lt ja Lt kalt.) aapasuot B B II III puustoiset suot B II vaihettumissuot ja rantasuot C II Luonnontila koko suolla Kirjallisuus Airaksinen, O. ja Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 46, 196s. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11:1992. Oulun yliopisto, Oulu, 205 s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14: University of Oulu. 18

19 Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. Laine, J., Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy, Hämeenlinna Liukko, U-M. ja Raunio, A. (toim.) Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiivissä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 14/2008. Mossberg, B. & Stenberg, L. 1995: Suuri Pohjolan Kasvio. Tammi, Tangen (Norja), 928 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Liitteet LIITE 1. Isoneva 1:n suotyyppikartta LIITE 2. Isonevalta havaittu lajisto LIITE 3. Kuvia Isonevan suotyypeistä 19

20 LIITE 1. Isoneva 1:n suotyyppikartta 20

21 LIITE 2. Isonevalta havaittu lajisto Putkilokasvit Agrostis canina luhtarölli Agrostis capillaris nurmirölli Andromeda polifolia suokukka Betula nana vaivaiskoivu Betula pubescens hieskoivu Calamagrostis purpurea korpikastikka Carex aquatilis vesisara Carex canescens harmaasara Carex chordorrhiza juurtosara Carex disperma hentosara Carex echinata tähtisara Carex globularis pallosara Carex lasiocarpa jouhisara Carex limosa mutasara Carex magellanica riippasara Carex nigra, var. nigra juolasara Carex pauciflora rahkasara Carex rostrata pullosara Dactylorhiza maculata maariankämmekkä Drosera rotundifolia pyöreälehtikihokki Dryopteris expansa isoalvejuuri Eleocharis palustris rantaluikka Empetrum nigrum variksenmarja Equisetum fluviatile järvikorte Equisetum sylvaticum metsäkorte Eriophorum angustifolium luhtavilla Eriophorum vaginatum tupasvilla Juncus filiformis jouhivihvilä Lysimachia thyrsiflora terttualpi Melampyrum pratense kangasmaitikka Menyanthes trifoliata raate Molinia caerulea siniheinä Peucedanum palustre suoputki Picea abies euroopankuusi Pinus sylvestris mänty Rhododendron tomentosum suopursu Rubus arcticus mesimarja Rubus chamaemorus muurain Scheuchzeria palustris leväkkö Trichophorum alpinum villapääluikka Trichophorum cespitosum tupasluikka Trientalis europaea metsätähti Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium oxycoccos isokarpalo Vaccinium uliginosum juolukka Vaccinium vitis-idaea puolukka Viola palustris suo-orvokki 21

22 Sammalet Aulacomnium palustre suonihuopasammal Cladopodiella fluitans silmäkerihmasammal Hylocomium splendens metsäkerrossammal Philonotis tomentella kalliolähdesammal Polytrichastrum longisetum kytökarhunsammal Polytrichum commune korpikarhunsammal Polytrichum strictum rämekarhunsammal Sphagnum angustifolium rämerahkasammal Sphagnum balticum silmäkerahkasammal Sphagnum capillifolium kangasrahkasammal Sphagnum centrale vaalearahkasammal Sphagnum fallax sararahkasammal Sphagnum fimbriatum viitarahkasammal Sphagnum fuscum ruskorahkasammal Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum magellanicum punarahkasammal Sphagnum majus vajorahkasammal Sphagnum papillosum kalvakkarahkasammal Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum russowii varvikkorahkasammal Sphagnum squarrosum okarahkasammal Sphagnum subsecundum keräpäärahkasammal Sphagnum warnstorfii heterahkasammal Sphagnum wulfianum pallopäärahkasammal - Suomen vastuulaji Straminergon stramineum kalvaskuirisammal Warnstorfia exannulata hetesirppisammal 22

23 LIITE 3(1). Kuvia Isonevan suotyypeistä Kuva 1. Oligotrofinen kalvakka saraneva. Kuva 2. Oligotrofinen sphagnum-rimpineva. 23

24 LIITE 3(2). Kuva 3. Pallosararäme. Kuva 4. Ruohoinen sarakorpi. 24

25 4. Keuruun Kaakkosuon suokasvillisuusselvitys 4.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään Keuruulla sijaitsevan Kaakkosuon suokasvillisuustyypit sekä suolla esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto. Selvityksessä arvioidaan myös suon kasvilajistoon ja kasviyhteisöihin perustuvia luontoarvoja. Selvityksen laati Katriina Peltonen Menetelmät Kaakkosuon kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä Selvitysalue tutkittiin kävelemällä se läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Suotyyppimääritykset perustuvat kirjoihin Suotyypit (Laine & Vasander 1990) ja Suokasvillisuusopas (Eurola ym. 1994). Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Mikäli lajin määritys ei ollut mahdollista maastossa, siitä otettiin näyte myöhempää määrittämistä varten. Putkilokasvit on määritetty silmämääräisesti, mutta sammalien määrittämisessä apuna on käytetty valomikroskooppia. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu kohdassa Kirjallisuus. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin peruskartalle (mittakaava 1:10 000). Tässä raportissa on käytetty lajeista niiden suomenkielisiä nimiä. Suolta löydettyjen lajien tieteelliset ja suomenkieliset nimet löytyvät raportin lopussa olevasta suokohtaisesta lajilistasta (Liite 2) Selvitysalueen yleiskuvaus Kaakkosuo sijaitsee Keuruulla Pihlajaveden aseman tuntumassa. Keuruu sijaitsee Sisä-Suomen keidassuoalueella Pohjanmaan-Kainuun aapasuoalueen rajan tuntumassa. Sekä maantie että rautatie kulkevat suon poikki lännessä. Suo on ojitettu pohjoisessa. Suo on reunaojitusten vuoksi kuivunut myös ojittamattomassa keskiosassaan. Kaakkolammen eteläpuolella on luonnontilaista nevaa ja sararämettä Kasvillisuustyypit ja niiden lajisto Tässä kappaleessa esitellään Kaakkosuon suokasvillisuustyypit ja niillä esiintyvä lajisto. Suotyyppien uhanalaisuus on esitetty kappaleen lopussa (taulukko 1). Suon eteläkärjessä on korpiräme (KR). Korpirämeellä kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä. Mustikka, puolukka, suomuurain, juolukka, suopursu ja metsäkorte sekä rämerahkasammal, punarahkasammal ja varvikkorahkasammal ovat korpirämeen lajistoa. Suon eteläosassa on puolukkaturvekangas (PTKg). Juolukka, suopursu, puolukka, mustikka ja variksenmarja kasvavat kenttäkerroksessa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalen lisäksi hiukan rämerahkasammalta ja punarahkasammalta. Suon eteläosassa lammen rannalla on oligotrofinen kalvakka saraneva (OlKaSN). Jouhisara, suomuurain, variksenmarja, suokukka, juolukka ja tähtisara sekä sararahkasammal ja kalvakkarahkasammal ovat saranevan lajistoa (kuva 1). Suon keskiosassa on laaja alue jäkäläturvekangasta (JäTKg). Puusto on kitukasvuista mäntyä. Laajat poronjäkälälaikut antavat leimansa turvekankaalle. Tupasvilla, juolukka, variksenmarja, kanerva ja seinäsammal ovat turvekankaan lajistoa. Myös ruskorahkasammalmättäitä esiintyy (kuva 2). Suon keskiosassa jäkäläturvekankaan pohjoispuolella on varputurvekangas (VTKg). Rämevarvut suopursu, vaivaiskoivu, suomuurain ja variksenmarja antavat leimansa varputurvekankaalle. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta ja ruskorahkasammalta. 25

26 Suon pohjoisosassa on sararäme muuttuma (VSRmu). Puusto on kitukasvuista männikköä. Tupasvilla, vaivaiskoivu, juolukka, variksenmarja ja tupasluikka sekä rahkasara, pullosara, valkopiirtoheinä, järviruoko ja siniheinä kasvavat sararäme muuttumalla. Seinäsammal ja ruskorahkasammal kasvavat mättäillä, rämerahkasammal ja sararahkasammal välipinnalla. Kaakkolammen eteläpuolella suon kaakkoisosassa on mesotrofinen sararäme (MeVSR). Miehenkorkuista mäntyä kasvavalla sararämeellä kasvavat tupasluikka, siniheinä, valkopiirtoheinä ja jouhisara sekä kalvakkarahkasammal, sararahkasammal, punarahkasammal, rusorahkasammal ja heterahkasammal (kuva 3). Kaakkolammen eteläpuolella suon kaakkoisosassa on mesotrofinen kalvakka saraneva (Me- KaSN). Siniheinä, jouhisara, valkopiirtoheinä, pyöreälehtikihokki, järviruoko ja järvikorte ovat kenttäkerroksen valtalajeja. Pohjakerroksessa kasvaa kalvakkarahkasammalen lisäksi rusorahkasammalta, kalvaskuirisammalta, silmäkerihmasammalta ja hieman heterahkasammalta (kuva 4). Etelämpänä saraneva muuttuu oligotrofiseksi saranevaksi, jossa voimakkaimmin meso-eutrofiaa ilmentävät siniheinä ja heterahkasammal eivät enää kasva. Kaakkolammen eteläpuolella suon kaakkoisosassa on oligotrofinen sararäme (OlSR). Jouhisara, raate, vaivaiskoivu ja suokukka sekä sararahkasammal ja kalvakkarahkasammal ovat sararämeen lajistoa. Mättäät ovat variksenmarjarahkarämettä. Suon länsiosassa on tupasvillaräme muuttuma (TRmu). Kitukasvuista mäntyä kasvavalla tupasvillaräme muuttumalla tupasvilla, suomuurain, juolukka ja variksenmarja sekä rämerahkasammal ja seinäsammal ovat valtalajeja. Taulukko 1. Kaakkosuolla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät suotyypit Raunion ym. (2008) mukaan. LC = säilyvä, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Sarakkeessa Luonnontilaisuus LU = luonnontilainen, OJ = ojikko. Suotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisluokka Etelä-Suomi* Uhanalaisluokka Koko maa kalvakkanevat LU VU NT sararämeet LU VU LC korpirämeet LU VU VU Suoyhdistymätyyppi välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot EN EN * Etelä-Suomi tarkoittaa hemi- etelä- ja keskiboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä Suon luonnonsuojelullinen arvo Kaakkosuon suoluonto on suurimmaksi osaksi pitkälle muuttunutta suolle tehtyjen ojitusten vuoksi. Suon kaakkoisosassa on kuitenkin ojittamaton alue, jonka suoluonto on säilynyt luonnontilaisena. Tämä osa suosta on erämainen kallioisine reunusmännikköineen. Suolla esiintyvistä suotyypeistä korpiräme on valtakunnallisesti uhanalainen. Kalvakka saraneva ja sararäme ovat maassamme pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta uhanalaisia suotyyppejä. Kaakkosuon kaakkoisosa voidaan tulkita mineraalimaakielekkeiden ja lampien eristämäksi itsenäiseksi suoyhdistymäksi, joka on säilynyt luonnontilaisena. Tämä luonnontilainen suokokonaisuus edustaa suoyhdistymätyyppiä välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, joka on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti erittäin uhanalainen suoyhdistymätyyppi ja edustaa Natura luontotyyppiä aapasuot. Kaakkosuolla esiintyvät sararämeet ja korpiräme kuuluvat Natura 2000-luontotyyppiin puustoiset suot. Lisäksi suolla olevat lammet edustavat luontotyyppiä humuspitoiset lammet. Suon kaakkoisosan aapasuon edistavuus ja luonnontila ovat hyviä (taulukko 2). Luontodirektiivin luontotyyppiin lukeutuvia puustoisia soita on lähinnä suon luonnontilaisella kaakkoisosalla, ja luontotyypin edustavuus ja luonnontila ovat hyviä. Luontodirektiivin luontotyyppien seurannan tarpeiden selvityksessä aapasoiden ja puustoisten soiden tilan seuranta todettiin ensiluokkaisen tärkeäksi (Liukko ja Raunio 2008). Aapasuot ovat Suomen kansainvälisiä vastuuluontotyyppejä, sillä Suomi on niiden esiintymisen ydinaluetta. 26

27 Taulukko 2. Keskeisimmät Kaakkosuolla esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit. Luontotyyppien edustavuus on arvioitu Natura luontotyyppioppaan (Airaksinen ja Karttunen 2001) ohjeistuksen mukaan. Edustavuusluokituksessa A = erinomainen, B = hyvä ja C = merkittävä. Luonnontilaisuuden luokituksessa I = erinomainen, II = hyvä ja III = kohtalainen tai heikentynyt. Natura luontotyyppi Edustavuus Luonnontila aapasuot B II puustoiset suot B II humuspitoiset lammet B III Kirjallisuus Airaksinen, O. ja Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 46, 196s. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11:1992. Oulun yliopisto, Oulu, 205 s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14: University of Oulu. Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. Laine, J., Vasander, H Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy, Hämeenlinna Liukko, U-M. ja Raunio, A. (toim.) Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiivissä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 14/2008. Mossberg, B. & Stenberg, L. 1995: Suuri Pohjolan Kasvio. Tammi, Tangen (Norja), 928 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Liitteet LIITE 1. Kaakkosuon suotyyppikartta LIITE 2. Kaakkosuolta havaittu lajisto LIITE 3. Kuvia Kaakkosuon suotyypeistä 27

28 LIITE 1. Kaakkosuon suotyyppikartta 28

29 LIITE 2. Kaakkosuolta havaittu lajisto Putkilokasvit Andromeda polifolia suokukka Betula nana vaivaiskoivu Betula pubescens hieskoivu Carex echinata tähtisara Carex lasiocarpa jouhisara Carex limosa mutasara Carex magellanica riippasara Carex pauciflora rahkasara Carex vesicaria luhtasara Dactylorhiza maculata maariankämmekkä Drosera rotundifolia pyöreälehtikihokki Empetrum nigrum variksenmarja Equisetum fluviatile metsäkorte Eriophorum angustifolium luhtavilla Eriophorum vaginatum tupasvilla Menyanthes trifoliata raate Molinia caerulea siniheinä Picea abies ssp. abies euroopankuusi Pinus sylvestris mänty Rhododendron tomentosum suopursu Rubus chamaemorus muurain Rynchospora alba valkopiirtoheinä Trichophorum cespitosum tupasluikka Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium oxycoccos isokarpalo Vaccinium uliginosum juolukka Vaccinium vitis-idaea puolukka Sammalet Cladopodiella fluitans silmäkerihmasammal Polytrichum commune korpikarhunsammal Polytrichum strictum rämekarhunsammal Sphagnum angustifolium rämerahkasammal Sphagnum cuspidatum kuljurahkasammal Sphagnum fallax sararahkasammal Sphagnum fuscum ruskorahkasammal Sphagnum magellanicum punarahkasammal Sphagnum majus vajorahkasammal Sphagnum papillosum kalvakkarahkasammal Sphagnum russowii varvikkorahkasammal Sphagnum warnstorfii heterahkasammal Straminergon stramineum kalvaskuirisammal 29

30 LIITE 3. Kuvia Kaakkosuon suotyypeistä Kuva 1. Oligotrofinen kalvakka seraneva lammen rannalla. Kuva 2. Jäkäläturvekangas. 30

31 Kuva 3. Mesotrofinen sararäme. Kuva 4. Mesotrofinen kalvakka saraneva. 31

32 Keuruun Karjunnevan suokasvillisuusselvitys 5.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään Keuruulla sijaitsevan Karjunnevan suokasvillisuustyypit sekä suolla esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto. Selvityksessä arvioidaan myös suon kasvilajistoon ja kasviyhteisöihin perustuvia luontoarvoja. Selvityksen laati Katriina Peltonen Menetelmät Karjunnevan kasvillisuus selvitettiin maastokäynneillä 2. ja Selvitysalue tutkittiin kävelemällä se läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Suotyyppimääritykset perustuvat kirjoihin Suotyypit (Laine & Vasander 1990) ja Suokasvillisuusopas (Eurola ym. 1994). Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Arvokkaimmilta suotyypeiltä selvitettiin kasvilajisto kulkemalla kuvion läpi sekä valitsemalla vähintään kaksi noin 1m²:n kokoista kohtaa, joilta kasvillisuus määritettiin kokonaan. Kasvillisuustyyppien rajaukset piirrettiin vääräväri-ilmakuvalle Selvitysalueen yleiskuvaus Karjunneva sijaitsee Keuruulla Jyrkeejärven pohjoispuolella. Keuruu sijaitsee Sisä-Suomen keidassuoalueella Pohjanmaan-Kainuun aapasuoalueen rajan tuntumassa.karjunnevan pohjoispuolella 200 metrin etäisyydellä suosta kulkee metsäautotie. Suon itälaidalla virtaa puro, jota on ruopattu ja puroon on johdettu ojia. Karjunneva on kauttaaltaan ojitettu, ja tämä näkyy suon kasvillisuudessa: suo on keskustaa myöten puustoinen. Suolla kasvaa suurimmaksi osaksi alle 15:n korkuista männikköä, ja suo onkin todennäköisesti monin paikoin uudistettu männylle. Luoteessa ja aivan idässä on koivun ja kuusen luonnehtimia metsäisiä kohteita Kasvillisuustyypit ja niiden lajisto Suon luoteisosassa sekä itäreunalla on mustikkaturvekangasta (MTKg),jonka puustoa leimaavat kuusi ja koivu, joita on kuviolla kutakuinkin yhtä paljon. Etelämmässä tyyppi vaihettuu mäntyvaltaiseksi, ja kuusi ja hieskoivu esiintyvät siellä aliskasvustona. Metsälajistoa edustavat kenttäkerroksessa puolukka, metsäalvejuuri, metsätähti sekä metsätähtimö, mutta myös suokasveja esiintyy, kuten jokapaikansara, harmaasara, suomuurain sekä suokorte. Pohjakerroksen valtalaji on korpikarhunsammal, jonka seassa kasvaa laikkuina seinäsammalta ja kangaskynsisammalta. Suon keskiosassa sekä kaakkoisosassa on laaja alue puolukkaturvekangasta (PTKg). Sen puusto on mäntyä, jonka aliskasvustona kasvaa kuusta ja hieskoivua. Kenttäkerroksessa valtalajina on puolukka, jonka lisäksi kuviolla esiintyy mustikka ja suomuurain. Pohjakerros koostuu pääosin seinäsammalesta ja metsäkerrossammalesta, joiden seassa kasvaa rämerahkasammalta pieninä laikkuina. Kaakkoisosassa sijaitsevalla puolukkaturvekankaalla suopursu esiintyy runsaana puolukan lisäksi. Suon luoteisosassa sijaitsee laikku korpiräme muuttumaa (KRmu). Kuviolla kasvaa männyn (n. 12m) lisäksi aliskasvustona hieskoivua ja kuusta. Alue on todennäköisesti uudistettu männylle. Kenttäkerroksen kasvillisuutta leimaavat puolukka, suomuurain ja vaivaiskoivu sekä mustikka, tupasvilla, suokukka ja variksenmarja. Pohjakerroksessa rämerahkasammal ja punarahkasammal vallitsevat välipintaa, seinäsammal ja metsäkerrossammal mätäspintoja. Kuviolla esiintyvät poronjäkälät ovat todennäköisesti levinneen paikalle ojittamisen aiheuttaman kuivumisen myötä. Suon länsiosassa sekä pohjoisessa sijaitsee kaistale Tupasvillaräme muuttumaa (TRmu). Tämän mäntyisen suotyypin kenttäkerroksessa kasvaa tupasvilla, vaivaiskoivu ja suomuurain sekä variksenmarja ja karpalo. Männyn seassa kasvaa kuusta ja hieskoivua aliskasvustona. Sammallajistoa 32

33 leimaavat rämerahkasammal, suonihuopasammal ja korpikarhunsammal sekä punarahkasammal ja muutamalla mättäällä kasvava ruskorahkasammal. Suon länsiosassa sijaitsee suuri kaistale Lyhytkorsinevaräme muuttumaa (LkNRmu). Tällä mäntyisellä suotyypillä kasvaa suomuurainta, vaivaiskoivua, suokukkaa, rahkasaraa ja puolukkaa. Pohjakerroksessa vallitsevat ruskorahkasammal, suonihuopasammal ja rämekarhunsammal mättäillä sekä rämerahkasammal, kalvasrahkasammal ja punarahkasammal välipinnalla, mutta myös seinäsammal esiintyy monin paikoin laikkuina. Suon lounaisosassa on kaistale mäntyvaltaista mustikkaturvekangasta (MTKg). Kuvio on todennäköisesti uudistettu männylle, jonka aliskasvustona kasvaa kuusta, hieskoivua ja pihlajaa. Puolukan ja mustikan lisäksi kenttäkerroksessa esiintyy metsätähti, metsäalvejuuri, viitakastikka, metsälauha ja kultapiisku. Pohjakerroksessa kasvaa metsäkerros- ja korpikarhunsammalten lisäksi rämerahkasammalta, korpirahkasammalta ja kangaskynsisammalta. Samanlaista mustikkaturvekangasta on myös suon koillisosassa huomattavan kokoinen alue. Alueen koillisnurkassa on pieni luhtanevakorpi ojikko (LuNKoj). Paikalla kasvaa kitukasvuinen hieskoivu sekä vähän kitukasvuista kuusta ja mäntyä. Myös virpa- ja kiiltopaju esiintyvät suotyypillä. Kenttäkerrokselle leimansa antavat luhtaiset lajit luhtarölli, kurjenjalka ja jouhivihvilä. Nevalajistoa edustavat jouhisara ja harmaasara. Pohjakerroksessa esiintyy viitarahkasammal, sararahkasammal, rämerahkasammal, luhtakuirisammal, kalvaskuirisammal, punarahkasammal sekä mättäillä seinäsammal ja korpikarhunsammal (kuva 1). Luhtanevakorpi ojikon länsipuolella on luhtanevakorpi muuttuma (LuNKmu). Se on hieskoivuvaltainen, tosin länteen päin mentäessä männyn osuus kasvaa. Koivun seassa kasvaa kiilto- ja virpapajuja. Kuvio on todennäköisesti uudistettu männylle. Kenttäkerroksessa viitakastikka on monin paikoin runsas, ja sen lisäksi paikalla kasvaa pallosaraa, harmaasaraa ja tupasvillaa, paikoin myös suomuurainta. Mättäillä kasvaa puolukkaa. Pohjakerroksessa välipinnalla kasvaa rämerahkasammalta ja korpikarhunsammalta, mätäspinnalla kangaskarhunsammalta ja seinäsammalta. Suon itäosassa on kaistale ruoho- ja heinäkorpi muuttumaa (RhKmu). Kuusta ja hieskoivua kasvavalla kohteella viitakastikka vallitsee kenttäkerrosta. Sen lisäksi alueella kasvaa korpiorvokki, metsätähti, oravanmarja, metsäalvejuuri ja pallosara. Pohjakerroksessa kasvaa korpikarhunsammalen ohella metsäkerrossammal ja haprarahkasammal. Suon itäosassa sekä luoteisosassa on huomattava alue korpiräme muuttumaa. Sen puustossa esiintyy mäntyä, koivua ja vähän kuusta. Kenttäkerroksessa kasvavat puolukka, tupasvilla, muurain sekä metsäalvejuuri. Pohjakerroksessa kasvaa korpikarhunsammalen ja korpirahkasammalen lisäksi korpirahkasammal ja rämekarhunsammal Suon luonnonsuojelullinen arvo Karjunnevan suoluonto on monin paikoin muuttunut ojituksen vuoksi ja osia suosta on metsätalouskäytössä. Arvokkaana suotyyppinä voidaan pitää vain koillisnurkassa sijaitsevaa luhtanevakorpi laikkua, joka on luonnontilaisen kaltainen. Luhtanevakorpi on maassamme pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta uhanalainen suotyyppi, joka tulisi jättää maankäytön ulkopuolelle. Kirjallisuus Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11:1992. Oulun yliopisto, Oulu, 205 s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14: University of Oulu. Koponen, T. 2000: Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 175, Helsinki. Neljäs uusittu painos. 33

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys 17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan

Lisätiedot

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 67080456.ABK 22.8.2008 Vapo Oy Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 9M607155 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 1 3 SÄILYNEVAN HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT SEKÄ NIIDEN MERKITYS

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLI- SUUSSELVITYKSISTÄ

VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLI- SUUSSELVITYKSISTÄ Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLI- SUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemaneva suokasvillisuusselvitys 1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi

16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi 29.10.2010 Vapo Oy Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Vapo Oy, Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 1 2.1

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Matkalamminkurun kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Matkalamminkurun kasvillisuusselvitys 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA Vapo Oy Energia FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Tulokset... 1 2.2.1 Yleiskuvaus 1

Lisätiedot

Vapo Oy Lintuneva, Teuva

Vapo Oy Lintuneva, Teuva Raportti 9M608130.BOY07 20.11.2008 Vapo Oy Lintuneva, Teuva Kasvillisuusselvitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä. VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi KASVILLISUUSSELVITYS 16X170594 5.12.2013 VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1

Lisätiedot

9M AOY Vapo Oy. Jako-Muuraissuon kasvillisuusselvitys, Ylikiiminki

9M AOY Vapo Oy. Jako-Muuraissuon kasvillisuusselvitys, Ylikiiminki 9M609143.AOY07 2.11.2009 Vapo Oy Jako-Muuraissuon kasvillisuusselvitys, Ylikiiminki 9M609143.AOY07 Vapo Oy, Jako-Muuraissuon kasvillisuusselvitys, Ylikiiminki 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 168/2011

Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 168/2011 Kyyveden Siikalahden (Pieksämäki) kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 168/2011 Emmi Lehkonen Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) kasvillisuusselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) kasvillisuusselvitys 2016 Tutkimusraportti 149/2016 3.11.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) kasvillisuusselvitys 2016 Nab Labs Oy Henna Toivanen Sisällys Toimipaikat... 1 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 2 3 Tulokset... 3 3.1

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...

Lisätiedot

SUHANGON KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI VUOSI Aulikki Laine Teuvo Pääkkölä

SUHANGON KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI VUOSI Aulikki Laine Teuvo Pääkkölä SUHANGON KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI VUOSI 2004 Aulikki Laine Teuvo Pääkkölä i SUHANGON KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI VUOSI 2004 SUHANGON KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI VUOSI 2004 Aulikki

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC0194 28.12.2012 VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Rahkanevan kasvillisuusselvitys, Vimpeli

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Rahkanevan kasvillisuusselvitys, Vimpeli KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC0194 27.11.2012 VAPO OY Rahkanevan kasvillisuusselvitys, Vimpeli Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

LIITE 5. Luodesuon kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys

LIITE 5. Luodesuon kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys LIITE 5 Luodesuon kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys 67090252 10.11.2009 Vapo Oy Luodesuon kasvillisuusselvitys, Kiuruvesi Vapo Oy, Luodesuon kasvillisuusselvitys, Kiuruvesi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.12.2013 WPD FINLAND OY OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 9.12.2013 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus

Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus a b c d LIITE 8. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulipuistohankkeen alueen luontotyyppikuviot ja tarkemmat kuvaukset. Kuvio-nro Pvm Luontotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit...

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit... 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys... 3 2.2. Kasvillisuusselvitys... 3 3 TUTKIMUSALUE... 3 4 TULOKSET... 4 4.1. Linnusto ja muu eläimistö... 4 4.2. Kasvillisuus ja luontotyypit...

Lisätiedot

MUURINSUON LUONTOTYYPPISELVITYS

MUURINSUON LUONTOTYYPPISELVITYS 10089b ENDOMINES OY MUURINSUON LUONTOTYYPPISELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY 3 Endomines Oy ENDOMINES OY MUURINSUON LUONTOTYYPPISELVITYS 27.3.2009 Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

TALVIVAARAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI

TALVIVAARAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI TALVIVAARAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI Aulikki Laine lokakuu 2004 i TALVIVAARAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI TALVIVAARAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTIEN RAPORTTI LapinVesitutkimus

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

10089c ENDOMINES OY HOSKON LUONTOTYYPPISELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY

10089c ENDOMINES OY HOSKON LUONTOTYYPPISELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY 10089c ENDOMINES OY HOSKON LUONTOTYYPPISELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY ENDOMINES OY HOSKON LUONTOTYYPPISELVITYS 28.2.2009 Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys... 3

2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys... 3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3.. Linnustoselvitys...3.. Kasvillisuusselvitys... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS JA LÄHIMMÄT SUOJELUALUEET... 4 4 INVENTOINNIN TULOKSET...4 4.. Linnustoselvitys...4

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Päivämäärä muutokset VAPO OY PYÖRIÄSUON KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä muutokset VAPO OY PYÖRIÄSUON KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.10.2009 21.10.2011 muutokset VAPO OY PYÖRIÄSUON KASVILLISUUSSELVITYS VAPO OY PYÖRIÄSUON KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 09/10/2009 Muutokset 21/10/2011 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kirsi Eskelinen

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2..2014 Laatija

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo

ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee noin 13 km

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Kymenlaakson liitto Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Petri Parkko 13.10.2008 Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 1 3. Tutkitut suokohteet... 3 3.1. Hamina,

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Laihian Kotanevan luontoselvitys

Laihian Kotanevan luontoselvitys Laihian Kotanevan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 85 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys...3 2.2. Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE... 4 4 TULOKSET...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS

HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS Marko Vauhkonen 24.10.2008 HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS SISÄLLYS 1

Lisätiedot

LOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS

LOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 LOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3

Lisätiedot

Janakkalan Suurisuo sijaitsee tien 292 pohjoispuolella, noin 13 kilometriä Turengista koilliseen.

Janakkalan Suurisuo sijaitsee tien 292 pohjoispuolella, noin 13 kilometriä Turengista koilliseen. Suurisuolla on useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja ja sillä on myös huomattavia linnustoarvoja. Lisäksi alue on tärkeä opetus-, tutkimus- ja retkeilykohde. Helsingin Yliopisto on

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7041 Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon ja Valtimon rajalla, reilu 7 km Hiisin

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot