Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys"

Transkriptio

1 Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys Tutkimusraportti 86

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys TUTKIMUSALUE TULOKSET Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit TULOSTEN TARKASTELU Luontotyypit...10 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit...10 Vesilain mukaiset luontotyypit...10 Metsälain mukaiset luontotyypit...11 Uhanalaiset luontotyypit Lajisto Maisema ja alueen virkistyskäyttö YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Luonto-osuuskunta Aapa suoritti kesällä 2010 EPV Bioturve Oy:n toimeksiannosta luontoselvityksen Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan n 90 ha alueella. Luontoselvitys käsitti pesimälinnuston sekä kasvillisuuden ja luontotyyppien inventoinnin. FM Antje Neumann vastasi kasvillisuustutkimuksen maastotöistä ja raportoinnista. Fil.yo Juha Kiiski suoritti Iso Sarvinevan linnustolaskennat ja raportoinnin linnuston osalta. FM Olli-Pekka Siira vastasi raportin toimittamisesta ja toimi yhteyshenkilönä Luonto-osuuskunta Aavan puolesta. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 LINNUSTOSELVITYS Iso Sarvinevan pohjoisosan linnustoa tutkittiin koealalaskennalla ja linjalaskennalla. Koealalaskentaa käytettiin alueen avonevaosalla ja siihen liittyvillä reunusrämeillä ja linjalaskentaa hankealueen eteläosan ojikkoalueella. Koeala-alueen pinta-ala on n. 150 ha ja linjalasketun alueen n. 60 ha. Linjalaskennan laskentalinjan pituus oli 1,0 km. Koeala- ja linjalaskenta-alat laskentalinjoineen on esitetty liitteessä 1. Iso Sarvinevan linnustolaskennat suoritettiin klo Sää laskenta-ajankohtana oli laskentaan soveltuva; pilvipoutainen, C ja tuulisuuden ollessa 0-2 m/s. Koealalaskenta Koealalaskenta on kevyempi sovellus kartoituslaskennasta. Koealalaskennassa tutkittava alue kuljetaan kokonaisuudessaan läpi, siten ettei mikään paikka tutkimusalueella jää yli 100 m päähän kuljetulta laskentareitiltä (Turveteollisuusliitto ry, 2002). Muutoin menetelmässä noudatetaan kartoituslaskennan ohjeistusta (Koskimies & Väisänen 1988). Menetelmä soveltuu hyvin pienille tutkimusalueille, joilla linja- ja pistelaskentojen aineisto jäisi vähäiseksi (Koskimies & Väisänen 1988). Kertaluonteisen kartoituslaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on ilmoitettu noin % (Svensson 1980). Linjalaskenta Linjalaskenta antaa yleiskuvan alueen linnustosta ja lajien runsaussuhteista. Menetelmän tuloksena eivät ole absoluuttiset vaan suhteelliset parimäärät. Menetelmän etuna on sen tehokkuus: linjalaskennalla voidaan samassa ajassa selvittää laajempia alueita kuin esim. kartoituslaskennalla. Menetelmä on alun perin kehitetty lintukantojen pitkäaikaisseurantaan, eikä kertaluonteisen inventoinnin tarpeisiin. Suolinnuston selvittämiseen linjalaskenta soveltuu varsin huonosti. Sen avulla saadaan melko hyvä yleiskuva tutkittavan alueen runsaista ja näkyvistä lajeista, mutta sen avulla tavoitetaan huonosti harvinaisia ja harvalukuisia lajeja. Yhden käyntikerran menetelmänä linjalaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on esitetty n. 70 % (Rajasärkkä & Virolainen 1994). Yhden laskentakerran menetelmällä ei välttämättä havaita kaikkia alueella esiintyviä lintuyksilöitä tai - lajeja niiden satunnaisen liikkumisen sekä olosuhteiden vaikutusten takia. Etenkin vaikeasti havaittavat lajit saattavat helposti jäädä havaitsematta tai parimääräarvio voi olla liian suuri. Kattavamman ja yksityiskohtaisemman tiedon saamiseksi tulisi laskentakertoja olla mielellään vähintään kaksi (Turveteollisuusliitto ry 2002). 3

4 Hankealueen eteläosa on puustoista ojikkoa, jolle linjalaskenta katsottiin soveltuvaksi laskentamenetelmäksi alueen peitteisyyden ja muuttuneisuuden vuoksi. Linjalaskennan parimäärien perusteella laskettiin inventointialueen lajikohtaiset tiheydet sekä suojelupisteet. Kuuluvuuskertoimina on käytetty Muuttuva pesimälinnusto-teoksessa esitettyjä arvoja. Lajikohtaiset suojelupisteet on laskettu Asantin ym. (2003) mukaan. Iso Sarvinevan linjalaskennassa ei huomioitu varmuudella jo kartoitetun alueen lintuja (esim. kapustarinta), eikä alueen ulkopuolisten peltojen lintuja (esim. kiuru ja kuovi). 2.2 KASVILLISUUSSELVITYS Kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla, sekä tarkennettiin maastokäynnillä Kartoituksen aikana käytiin Iso-Sarvinevan inventointialuetta (pinta-ala noin 90 ha) systemaattisesti läpi. Tutkittiin myös luonnontilaiset suoalueet varsinaisen inventointialueen rajauksen ulkopuolella (yhteensä inventointialueen kanssa 120 ha). Maastokäynnin aikana kirjattiin ylös kasvillisuustyypit, alueella havaittu kasvilajisto sekä muita luontohavaintoja kuten päiväperhosia ja lintuja. Kasvilajiston osalta keskitettiin havainnointi erityisesti indikaattorilajeihin sekä erityishuomiota vaativien lajeihin. Suotyypit määritettiin Eurolan et al. (1995) mukaan. Kasvillisuusselvityksessä noudatettiin Turveteollisuusliiton (Turveteollisuusliitto ry. 2002) sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeistusta (Kalliokoski et al. 2009). 3 TUTKIMUSALUE Iso Sarvineva on konsentrinen kermikeidas. Alue on suurimmaksi osaksi ojittamaton ja luonnontilaista avointa sekä puoli-avointa suota. Alueen ravinteisuustaso on lähinnä ombrotrofia. Lisäksi tavattiin inventointialueen etelä- ja koillisosassa pienalaisesti minerotrofisia aapasuomaisia piirteitä. Ojittamaton alue on reunoiltaan hieman rahkoittunut, mikä voi johtua reunaojien kuivattavasta reunavaikutuksesta. Iso Sarvinevan etelä- ja itäosassa on ojitusalueita, ja suo on siinä osin vesitaloudeltaan sekä kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttunut. Inventointialue jatkuu pohjoisessa ja lännessä luonnontilaisena keidassuona. Keidassuota ympäröivät ojitetut suot, talousmetsät ja pellot. Vaikka Iso Sarvinevaa ympäröiviä rämeitä onkin ojitettu, voidaan hankealuetta pitää melko luonnontilaisena ja keskeisiltä osin ojittamattomana kohteena. Mainittakoon, että valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta mukaisesti valtakunnallisesti turpeenottoalueiksi tulisi varata jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja (Valtioneuvosto 2010). Lähin Natura-2000 alue on inventointialueesta 4,2 km etäisyydellä lounaaseen sijaitseva Sanemossen (FI ), joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO100267). Lehtojensuojeluohjelmaan (LHO100333) kuuluvaa Natura-2000 alue Kaijan Kryytimaa (FI ) sijaitsee 5,6 km etäisyydellä inventointialueesta itään. Muut Natura-2000 alueet (etelässä: Iso Kaakkurinneva, FI / SSO sekä idässä: Levaneva, FI ) sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä Iso Sarvinevan inventointialueesta. 4

5 Kuva 1. Iso Sarvinevan sijainti ja lähimmät luonnonsuojelualueet. Kuvan mittakaava on 1: , ruutuväli: 1 km. Iso Sarvinevan inventointialue on merkitty violetinvärisellä ympyrällä. Soidensuojelun perusohjelman alueet on merkitty tummansinisellä värillä. Natura-alueet ja yksityiset luonnonsuojelualueet on rajattu mustalla ääriviivalla (Oiva tietokanta, ). 4 TULOKSET 4.1 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Iso Sarvinevan linnustolaskennoissa tehtiin havaintoja yhteensä 33 lajista ja 91 lintuparista. Suon linnusto koostuu soita tyypillisesti pesimisympäristönään käyttävistä lajeista sekä metsän yleislajeista. Varsinaisia suolajeja alueella havaittiin yhteensä neljä. Kaikki alueen suolajit tavattiin alueen avonevaosalla tai sen reunusrämeillä. Ojitetun eteläosalla tavattu linnusto koostuu pääasiassa metsän yleislajeista. Koealalaskenta 5

6 Iso Sarvinevan koealalaskennassa tehtiin havaintoja 18 lajista ja 52 lintuparista (taulukko 1). Nevan linnusto koostuu pääasiassa suolajeista (42 % kaikista pareista), metsän yleislajeista (23 %) sekä pellon ja rakennetun maan lajeista (9 %). Varsinaisia suolajeja havaittiin neljä: kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava). Iso- Sarvinevan kartoituslaskenta-alan linnuston kokonaistiheys on 34,6 paria/km 2. Suolajien (Väisänen ym mukaan) tiheys kartoitusalalla on 14,7 paria / km 2 (josta keltavästäräkin ja niittykirvisen osuus 13,3 paria/km 2 ) ja kahlaajien tiheys 8,1 paria/km 2. Alueen runsaimmat lajit ovat niittykirvinen, metsäkirvinen (Anthus trivialis) ja kapustarinta (Pluvialis apricaria). Taulukko 1. Iso Sarvinevan koealalaskennassa havaitut lintulajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä, lajin suojelupistearvo, tiheys ja lajikohtaiset suojelupisteet Iso- Sarvinevalla. EU viittaa EU:n lintudirektiivilajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitteluun (Rassi ym. 2001), EVA erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain mukaisiin lajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. NT = silmälläpidettävä. Suojelullinen asema Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL uh. yhteensä - arvo km2) pisteet Tavi Anas crecca x 1 0,25 0,7 0,3 Sinisorsa Anas platyrhynchos 1 0,30 0,7 0,3 Kurki Grus grus x 1 4,63 0,7 4,6 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 5 0,92 3,3 2,8 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 1 0,92 0,7 0,9 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 3 0,40 2,0 0,9 Kuovi Numenius arquata x 1 1,74 0,7 1,7 Metsäviklo Tringa ochropus 1 0,38 0,7 0,4 Liro Tringa glareola x x x 1 0,54 0,7 0,5 Kalalokki Larus canus 3 0,52 2,0 1,1 Käki Cuculus canorus NT 2 2,00 1,3 3,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 6 0,07 4,0 0,2 Niittykirvinen Anthus pratensis 17 0,13 11,3 0,9 Keltavästäräkki Motacilla flava x 3 0,13 2,0 0,3 Västäräkki Motacilla alba 1 0,13 0,7 0,1 Pensastasku Saxicola rubetra NT 1 0,36 0,7 0,4 Kivitasku Oenanthe oenanthe NT 1 0,42 0,7 0,4 Pajulintu Phylloscopus trochilus 3 0,05 2,0 0,1 Suojelullisesti merkittävät lajit ,99 10,7 14,3 Kaikki lajit 52 13,89 34,7 19,3 Al. Havaittu parimäärä Suojelupiste Tiheys (paria / Suojelu- Iso Sarvinevan pohjoisosan hankealueella tavattiin monipuolinen kahlaajalajisto (yht. 6 lajia). Kaikki kahlaajalajeista tehdyt havainnot viittaavat pesintään alueella. Kapustarintoja havaittiin suolla viisi paria, lajin tiheyden ollessa 3,3 paria/km 2. Lajin alueellinen tiheys Etelä-Pohjanmaalla on n. 2,0-2,5 paria /km 2 (Väisänen 1998). Muita kahlaajia tavattiin alueella kutakin vain yksi pari, lukuun ottamatta taivaanvuohea (Gallinago gallinago), jota tavattiin kolme paria. Alueen runsaimman lajin, niittykirvisen, tiheys (11,3 paria/km 2 ) vastaa kutakuinkin lajin alueellista tiheyttä, n. 10 paria /km 2 (Väisänen ym 1998). Suon keskiosissa pesii kolme paria kalalokkeja (Larus canus). 6

7 Linjalaskenta Iso Sarvinevan hankealueen eteläosan ojikkoalueella tehdyssä linjalaskennassa tehtiin havaintoja yhteensä 19 lajista ja 39 lintuparista. Linnuston laskennallinen tiheys on 48,2 paria/km 2. Laskennan runsain linturyhmä oli metsän yleislinnut, joita oli n. 60 % havainnoista ja 70 % linnuston kokonaistiheydestä. Toinen suuri ryhmä oli havumetsien linnut, jotka vastasivat 18 % niin havaitusta kokonaisparimäärästä kuin kokonaistiheydestäkin. Linjalaskennan tulokset heijastavat itse ojikkoalueen ja lähimetsien piirteitä. Alueella sijaitsee pieniä kivennäismaasaarekkeita mäntyvaltaisen ojikon seassa. Näillä saarekkeilla pesii varmuudella korppi (Corvus corax) ja mahdollisesti mm. sepelkyyhky (Columba palumbus). Osa laskennan havainnoista saattaa koskea varsinaisen hankealueen ulkopuolella olleita lintuja. Taulukko 2. Iso Sarvinevan linjalaskennassa havaitut lintulajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä, lajin suojelupistearvo, tiheys ja lajikohtaiset suojelupisteet Iso- Sarvinevalla. EU viittaa EU:n lintudirektiivilajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitteluun (Rassi ym. 2001), EVA erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain mukaisiin lajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Suojelullinen asema Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Teeri Tetrao tetrix x NT x 1 0,90 4,1 1,7 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 0,40 2,0 0,4 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 0,27 1,5 0,3 Käki Cuculus canorus NT 1 2,00 0,6 1,0 Metsäkirvinen Anthus trivialis 8 0,07 6,0 0,2 Punarinta Erithacus rubecula 1 0,12 1,7 0,1 Mustarastas Turdus merula 1 0,20 1,5 0,2 Laulurastas Turdus philomelos 2 0,18 1,9 0,2 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 0,09 1,5 0,1 Tiltaltti Phylloscopus collybita VU 1 0,90 1,3 0,8 Pajulintu Phylloscopus trochilus 7 0,05 5,4 0,1 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 0,06 2,6 0,1 Talitiainen Parus major 1 0,13 1,8 0,1 Närhi Garrulus glandarius 1 0,22 2,0 0,2 Varis Corvus corone 1 0,27 1,5 0,2 Korppi Corvus corax 1 0,78 0,7 0,4 Peippo Fringilla coelebs 6 0,07 5,6 0,2 Vihervarpunen Carduelis spinus 2 0,06 2,1 0,1 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 0,08 4,7 0,2 Suojelullisesti merkittävät lajit ,0 3,4 Kaikki lajit 39 48,2 6,5 Al. uh. Havaittu parimäärä yhteensä Suojelupistearvo Tiheys (paria / km2) Suojelupisteet 7

8 Muita havaintoja Kasvillisuusselvityksen aikana havaittiin suon yli kiertelevää mehiläishaukkaa (Pernis avivorus). Kasvillisuusselvityksen maastotöiden aikana ( ) Iso Sarvinevalla havaitut päiväperhoslajit ovat saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia), rämekylmäperhonen (Oeneis jutta), rämehopeatäplä (Boloria eunomia) ja juolukkasinisiipi (Plebeius optilete) KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Iso Sarvinevan inventointialue on suurimmaksi osaksi keidasrämettä. Keidasrämeet (KeR) ovat ombrotrofisten lyhytkorsi-, sammalkulju- ja ruoppakuljunevojen sekä allikoiden ja rahkarämemätteiden eli kermien yhdistelmiä (eli lyhytkorsi-, sammalkulju-, ruoppakulju- ja allikkokeidasrämeet; Raunio ym. 2008). Iso Sarvinevan kermeillä tavataan rahkarämeen kasvillisuutta. Puustona on kitukasvuista mäntyä (Pinus sylvestris). Kenttäkasvillisuutta leimaa kanerva (Calluna vulgaris), variksenmarja (Empetrum nigrum) ja suokukka (Andromeda polifolia). Pohjakerroksen lajistoon kuuluu seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) sekä poronjäkälät (Cladonia spp.). Lisäksi esiintyy ruskorahkasammalvaltaisia (Sphagnum fuscum) kermejä. Näillä rahkarämemättäillä kasvaa usein hillaa (Rubus chamaemorus), isokarpaloa (Vaccinium oxycoccus), variksenmarjaa ja suokukkaa. Lyhytkorsikuljunevan (kuva 2) kenttäkasvillisuutta leimaa tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Pohjakerroksen valtalajina on jokasuonrahkasammal (Sphagnum angustifolium). Sammalkuljunevoissa (kuva 3) on useimmiten yhtenäinen rahkasammalpeite. Pohjakerroksen yleisimmät lajit ovat silmäke- ja aaparahkasammal (Sphagnum balticum, Sphagnum lindbergii). Kenttäkerroksessa tavataan leväkköä (Scheuchzeria palustris) ja mutasaraa (Carex limosa). Kuva 2. Lyhytkorsikuljuneva Kuva 3. Sammalkuljuneva Ruoppakuljunevat (kuva 4) ovat yleensä kasvittomia. Ruoppapinnan reunamien yleisin rahkasammal on silmäkerahkasammal. Paikoin tavattiin myös kalvakkarahkasammalta (Sphagnum papillosum), paakkurahkasammalta (Sphagnum compactum), jokasuonrahkasammalta sekä putkilokasveista pitkälehtikihokkia (Drosera anglica), leväkköä, mutasaraa ja tupasvillaa. 8

9 Iso Sarvinevan luoteisosassa on yli kymmenen kirkasvetistä sadevesiallikkoa (kuvat 5, 11). Suurin osa allikoista on melko karuja eli vesipinnan reunat muodostaa ombrotrofinen sammalkuljuneva. Osa allikoista on vesilintujen lannoittamia. Rehevämpien allikoiden reunoilla kasvaa usein oligotrofista riippasaraa (Carex magellanica). Kuva 4. Ruoppakuljuneva Kuva 5. Sadevesiallikko, jolla on sarainen reuna Iso Saapasnevan inventointialueen etelä- ja koillisosassa on aapasuomaisia piirteitä. Siellä esiintyy oligotrofista suursaranevaa OlSN (kuva 6). Suursaraneva-alueiden kenttäkasvillisuutta leimaa pullosaraa (Carex rostrata). Pohjakasvillisuudessa tavataan lähinnä jokasuonrahkasammalta. Puutonta rahkanevaa RaN (kuva 7) esiintyy pääosin Iso Sarvinevan itäosassa. Lisäksi tavataan pienehköjä rahkaneva-alueita paikka paikoin muiden luontotyyppien lomassa koko inventointialueella. Rahkanevan pohjakerros muodostuu ruskorahkasammaleesta. Kenttäkerroksen yleisimmät lajit ovat variksenmarja, suokukka, isokarpalo, hilla ja tupasvilla. Kuva 6. Pullosaravaltainen suursaraneva Kuva 7. Rahkaneva Ojitusalue Iso Sarvinevan inventointialueen koillispuolella on turvekangasta Tkg (kuva 8), suurimmaksi osaksi jäkäläturvekangasta. Alueella kasvaa männyn taimia. Kenttäkasvillisuutta leimaa kanerva. Muita ojitusalueella tavattuja putkilokasveja ovat tupasvilla, variksenmarja ja suokukka. Pohjakerroksessa esiintyy rämekarhunsammalta (Polytrichum strictum), seinäsammalta, 9

10 kangasrahkasammalta, jokasuonrahkasammalta, valkoporonjäkälää (Cladina arbuscula), harmaaporonjäkälää (Cladina rangiferina), palleroporonjäkälää (Cladina stellaris) ja torvijäkälää. Inventointialueen etelä- ja itäsosassa sijaitseva ojitusalue on lähinnä rämemuuttumaa Rmu (kuva 9). Puustona on mäntyä ja hieskoivua (Betula pubescens). Kenttäkasvillisuutta leimaa runsas vaivaiskoivikko. Muita yleisiä lajeja ovat juolukka (Vaccinium uliginosum), suopurssu (Ledum palustre) ja kanerva. Harvemmin havaittiin riidenliekoa (Lycopodium annotinum), metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana) ja metsäkortetta (Equisetum sylvaticum). Sammalistossa tavattiin korpikarhunsammalta (Polytrichum commune), kangaskynsisammalta (Dicranum polysetum), seinäsammalta, jokasuonrahkasammalta, varvikkorahkasammalta, punarahkasammalta (Sphagnum magellanicum), ruskorahkasammalta ja kangaskynsisammalta. Kuva 8. Turvekangas Kuva 9. Rämemuuttuma 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Luonnonsuojelulaki (N:o 1096, 29) kieltää tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaiseen verrattavien alueiden muuttamisen siten, että luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Kyseisistä luontotyypeistä voidaan tavata suolla, metsäsaarekkeissa tai suota ympyröivissä metsissä seuraavia: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - tervaleppäkorvet - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Iso Sarvinevalla ei havaittu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Vesilain mukaiset luontotyypit (1 luku 15 ja 17 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ovat lähteet, pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) sekä luonnontilaiset norot. 10

11 Iso Sarvinevalla ei havaittu vesilain mukaisia luontotyyppejä. Metsälain mukaiset luontotyypit Metsälain (N:o 1093, 10) mukaisesti metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Lain kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita voidaan tavata suolla, ovat lähteet, purot, norot, metsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, vähäpuustoiset suot sekä pienien lampien välittömät lähiympäristöt. Iso Sarvinevalla esiintyvät keidasrämeet voivat sisältyä metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön vähäpuustoiset suot. Uhanalaiset luontotyypit Taulukko 1. Kasvillisuustyyppien uhanalaisuus Iso Sarvinevalla Raunion ym. (2008) mukaan (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = säilyvä) Aluejako Suoyhdistymä Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kilpikeitaat (konsentrinen kermikeidas) NT - NT Suotyypit Kuljunevat NT LC LC Saranevat VU LC LC Rahkarämeet LC LC LC Keidasrämeet LC LC LC Iso Sarvineva kuuluu aluejaossa Etelä-Suomeen. 5.2 LAJISTO Suojelullisesti merkittävät lintulajit Iso Sarvinevan koealalaskennassa havaittiin 9 suojelullisesti merkittävää lajia (taulukko 1), joista kolme edustaa EU:n lintudirektiivilajeja, kolme kansallisesti silmälläpidettäviä lajeja ja kolme erityisvastuulajeja. Lisäksi kaksi lajeista on alueellisesti uhanalaisia. Tavipari (Anas crecca) - kuten sinisorsaparikin (Anas platyrhynchos) - tavattiin suon keskiosan rimmiltä. Lajien pesintä alueella on epävarmaa. Suon länsisosan rämeneva-osalla tehtiin pesintään viittaava havainto kurjesta. Kapustarintojen pesintä keskittyy suon avonaisempiin osiin, etenkin suon keskiosiin. Liro ja kuovi (Numenius arquata) tavattiin suon keskiosien rimmikoiden tuntumasta, samoin kuin suon ainoa kivitaskupari (Oenanthe oenanthe). Keltavästäräkit tavattiin suon rämeisiltä laiteilta. 11

12 Iso Sarvinevalla tehtiin useita käkeä (Cuculus canorus) koskevia havaintoja, jotka pääteltiin koskevan osin samoja lintuja. Suolla havaittiin varmuudella ainakin kolme eri lintua (2 paria). Alueen ainoa pensastaskupari (Saxicola rubetra) tavattiin länsiosan rämenevalta. Linjalaskennassa tavattiin kolme suojelullisen aseman omaavaa lajia. Näistä teeri (Tetrao tetrix) kuuluu EU:n direktiivilajeihin, erityisvastuulajeihin ja on lisäksi luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Vaarantuneeksi (VU) luokiteltu tiltaltti (Phylloscopus collybita) tavattiin ojikkoalueen itäosan reunalta. Vertailu aiempiin selvityksiin Iso Sarvinevan linnustoa on selvitetty ainakin keväällä ja kesällä 1990 (Viitasaari 1991). Julkaistussa artikkelissa ei käy ilmi laskentatapaa, eikä rajausta laskenta-alueelle. Tuloksista on kuitenkin pääteltävissä laskennan kohdistuneen suon ojittamattomalle osalle, joka on oletettavasti ollut kutakuinkin sama kuin tämän selvityksen koealalaskenta-ala. Vuoden 1990 selvityksessä alueen linnustoa on selvitetty 10.5 ja Vertailtaessa vuoden 1990 selvitystä tähän selvitykseen (liite 2), voi todeta Iso Sarvinevan linnuston pysyneen melko muuttumattomana. Vuoden 1990 laskentatuloksiin verrattuna alueelle uusia lajeja ovat tavi, kapustarinta, metsäviklo, käki, kivitasku ja pajulintu. Sitä vastoin niittykirvisen ja keltavästäräkin parimäärät 2010 ovat huomattavasti alhaisemmat kuin vuoden 1990 laskennoissa. Epäselväksi jää onko lajien parimäärien lasku todellista vai voiko selittävänä tekijänä olla esim. ao. lajien muuttavien yksilöiden sisältyminen tuloksiin toukokuisissa laskennoissa. Lajistollisesti alueen linnusto on hieman runsastunut vuoden 1990 tilanteesta. Vuoden 1990 selvityksessä mainitaan myös epäsuorista havainnoista riekosta sekä reunametsissä havaituista metsosta, joita ei tässä selvityksessä havaittu. Nevalla kuitenkin esiintyy edelleen riekkoja, vaikkakin kanta alueella on ilmeisesti taantunut (Penttilä ). Lisäksi Iso Sarvinevalla joinakin syksyinä tavattu lapinharakkaa ja suo on alueellisesti tärkeä hanhenmetsästyspaikka (Penttilä ). Merkitys Iso Sarvinevan koelaskenta-alan laskennallinen linnuston suojelupistearvo on 19,3 ja suojelupistearvon tiheys 12,9/km 2. Linjalaskenta-alan suojelupistearvo on 6,5 ja suojelupistearvon tiheys 10,8/km 2. Suojelupistearvon tulkintaan ei ole olemassa valmista mittaria. Tulkinnassa tulisi verrata arvoa muihin samankokoisiin alueisiin (Asanti ym. 2003). Mikäli otetaan molempien Iso Sarvinevalla tehtyjen laskentojen tulokset huomioon, saadaan alueen suojelupistearvoksi 25,8 ja suojelupistearvon tiheydeksi 12,3 /km 2. Mikäli verrataan Iso Sarvinevaa 18 muuhun samankaltaiseen suoalueeseen Pohjanmaalla (liite 3), joiden linnustoa on selvitetty 1970-luvulla (vertailusoiden pinta-alan vaihteluväli ha), on Iso Sarvinevan linnuston suojelupistearvo alueellisesti keskimääräinen (keskiarvo 26,7). Sitä vastoin suojelupistearvon tiheyden kohdalla alue on keskimääräistä kosteaa suota vähäarvoisempi (keskiarvo 20,5). Vertailu näinkin vanhaan aineistoon ei ole ongelmatonta. Suolintujen kantojen katsotaan keskimäärin vähentyneen lähes 40 % vuoden 1979 tilanteesta viime vuosiin (SU7 Soiden pesimälinnusto ) ja näin ollen voisi olettaa Iso Sarvinevan linnustollisen arvon olevan vertailua hieman parempi. 12

13 Suojelullisesti huomattavien lajien osuus suojeluarvosta on Iso Sarvinevan kartoitusalalla 72 % ja linjalaskenta-alalla 52 %. Eniten kartoitusalan suojeluarvoa nostaa kurjen (23 % suojelupistearvosta), käen (16 %) ja kapustarinnan (14 %) esiintyminen alueella. Suoalueiden linnustollista arvoa voidaan suuntaa-antavasti mitata myös soidensuojeluohjelman luokituksen mukaisesti. Soidensuojelun perusohjelman (Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma 1977) luokituksen mukaisia suolajeja alueella havaittiin 16 ja tämän mukaan Iso Sarvisuo on maakunnallisesti linnustollisesti arvokas suoalue (15-21 lajia). Suolajien lukumäärään sisältyy ainoastaan kartoitus- ja linjalaskennoissa havaitut lajit. Vertailuaineiston soilla vain 4 suota (yhteensä 18) luokittui vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi suoksi (liite 3). Maastohavaintojen lisäksi selvitettiin mahdollisten uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintyminen ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisteristä (UHEX). 5.3 MAISEMA JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖ Iso Sarvineva on maisemaltaan kaunis erämainen suoalue talousmetsien ja peltomaisemien lomassa. Suo on osittain avoin, osittain puoli-avoin. Alueella harrastetaan metsästystä. Suon pohjoisosan allikkoalueella, noin 100 m inventointialueen rajauksen ulkopuolella havaittiin piilokoju sekä tyhjiä haulikon hylsyjä. Kyse on todennäköisesti syksyisestä hanhenmetsästyksestä. Lisäksi Iso Sarvineva vaikuttaa olevan hyvä karpalosuo. Alueen rahkarämemättäillä kukkii maastokäynnin aikana paikoin melko runsaasti isokarpaloa. Hillan lehtiä esiintyi jonkin verran alueen rahkarämeillä. Kuva 10. Piilokoju suon pohjoisosassa Kuva 11. Piilokoju Iso Sarvisuon maisemassa 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Iso Sarvinevan linnusto on soita elinympäristönään käyttävien lajien suhteen melko monipuolinen kostea suo. Suon linnusto koostuu pääasiassa yleisistä metsä- ja suo- ja avomaalajeista. Linnuston arvokkainta osaa ovat suolla pesivät kalalokit, kahlaajat ja suolajit sekä alueella elävä riekkokanta. Iso Sarvinevalla on keskimääräistä tiheämpi kapustarintakanta ja suota asuttaa kurki. Iso Sarvineva kuuluu eteläisimpään osaan riekon esiintymisalueesta, jolla riekkokanta on taantunut voimakkaasti. Eteläpohjalaisena kosteana suona Iso Sarvinevan suolinnustosta jää puuttumaan ainoastaan 13

14 pikkukuovi, valkoviklo ja isolepinkäinen. Näistä valkoviklo asuttaa tyypillisesti hieman märempiä soita. Linnustolliselta arvoltaan Iso Sarvineva on maakunnallisesti merkittävä suo. Hankealue on myös tärkeä metsästyksen kannalta. Vaikka hankealueen reunarämeitä onkin ojitettu, voidaan aluetta paremminkin tarkastella ojittamattomana kuin ojitettuna suoalueena. Turvetuotantoalueiden tulisi nykypäivänä sijoittua jo ojitetuille ja luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneille turv le. Iso Sarvinevan inventointialue on suurimmaksi osaksi luonnontilainen ja suoyhdistymätyypiltään keidassuo (konsentrinen kermikeidas). Keidassuot ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Alueen yleisin luontotyyppi on keidasräme (elinvoimainen, LC), joka on yhdistelmätyyppi kuljunevoista (silmälläpidettävä, NT) ja rahkarämekermeistä (elinvoimainen, LC). Iso Sarvinevan etelä- ja koillisosassa on paikoin aapasuomaisia piirteitä. Näillä alueilla ravinteisuustaso on oligotrofia ja siellä esiintyy vaarantunutta suursaranevaa (VU). Inventointialueen etelä- ja itäosassa on ojitusalueita, jotka ovat kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttuneita. Iso Sarvinevalla ei havaittu uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja eikä lailla suojeltuja luontotyyppejä. Aluetta ympäröivät ojitetut suometsät, talousmetsät ja pellot. Iso Sarvinevalla harrastetaan todennäköisesti hanhenmetsästystä. Alueella voi olla myös merkitystä karpalosuona. Lähin Natura-2000 alue on noin 4 km etäisyydellä inventointialueesta sijaitseva suo Sanemossen (FI ). VIITTEET Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos., Osara, M., Ylimaunu, J. ja Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristö 596. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka Biological Station. University of Oulu Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. (1995). Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Forsman, D. ja Vesikko, O. (2007) Päiväperhoset Suomen luonnossa. Otavan Kirjanpaino Oy Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) (1998). Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Järvinen, O. 1978: Estimating relative densities of land birds by point counts. Annales Zoologi Fennici 15: Järvinen, O. & Väisänen, R.A. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of birds. Ornis Fennica 60: Kalliokoski, K. et al. 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 14

15 Koskimies, P. & Väisänen, R. A Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Helsinki. Lappalainen I. (toim.) 1999: Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab. Mossberg, B., Stenberg, L. & Ericsson, S. (1992). Den Nordiska Floran. Wahlström & Widstrand Penttilä Henry. Puheenjohtaja. Jurvan riistanhoitoyhdistys. Puhelinhaastattelu Rajasärkkä, A. & Virolainen, E Satatuhatta maalintuparia Pohjois-Pohjanmaan suojelusoilla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Aureola, No Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J. & Välimäki, P Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 3/2003. Oulun yliopisto. SU7 Soiden pesimälinnut (päivitetty). soiden-pesimalinnut [viitattu ] Suomen Ympäristökeskus. Internetsivut osoitteella ja Oiva tietokanta Svensson, S Comparison of bird census methods. Proceedings VI Int. Con. Bird Census Work and IV Meeting European Atlas Committee. Göttingen September s Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki Valtioneuvosto 2010: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, (päivitetty). Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. (www-dokumentti). <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi>. Luettu Viitasaari, R Iso Sarvinevan pohjoisosan linnusto Hippiäinen 21: no. 4, Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otavan kirjapaino, Keuruu. LIITTEET 15

16 ISO SARVINEVAN LINNUSTON LASKENTA-ALAT JA LASKENTALINJA LIITE 1 16

17 ISO SARVINEVAN OJITTAMATTOMAN OSAN LINNUSTOLASKENTOJEN PERUSTULOKSET VUOSILTA 1990 JA 2010 LIITE 2 Oheinen taulukko perustuu Iso Sarvinevan koealalaskennan tuloksiin ja vuoden 1990 laskennan tuloksiin. Vuoden 1990 tulokset perustuvat alla mainittuun artikkeliin. Tuloksia lukiessa on huomattava, ettei vuoden 1990 laskentamenetelmästä ole tietoa. Vuoden 1990 lajikohtaiset tiheydet ja suojelupisteet on johdettu havaituista parimääristä. Pinta-alana on käytetty vuoden 2010 koealalaskennan pinta-alaa (suon ojittamaton osa). Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Suojelullinen asema Al. uh. Suojelupistearvo Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Suojelupisteet Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Tavi Anas crecca x 0, ,7 0,3 Sinisorsa Anas platyrhynchos 0,30 1 0,7 0,3 1 0,7 0,3 Kurki Grus grus x 4,63 1 0,7 4,6 1 0,7 4,6 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 0, ,3 2,8 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 0,92 2 1,3 1,5 1 0,7 0,9 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 0,40 1 0,7 0,4 3 2,0 0,9 Kuovi Numenius arquata x 1,74 2 1,3 2,8 1 0,7 1,7 Metsäviklo Tringa ochropus 0, ,7 0,4 Liro Tringa glareola x x x 0,54 5 3,3 1,7 1 0,7 0,5 Kalalokki Larus canus 0,52 1 0,7 0,5 3 2,0 1,1 Käki Cuculus canorus NT 2, ,3 3,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 0,07 3 2,0 0,2 6 4,0 0,2 Niittykirvinen Anthus pratensis 0, ,3 1, ,3 0,9 Keltavästäräkki Motacilla flava x 0, ,3 0,8 3 2,0 0,3 Västäräkki Motacilla alba 0,13 1 0,7 0,1 1 0,7 0,1 Pensastasku Saxicola rubetra NT 0,36 2 1,3 0,6 1 0,7 0,4 Kivitasku Oenanthe oenanthe NT 0, ,7 0,4 Pajulintu Phylloscopus trochilus 0, ,0 0,1 Suojelullisesti merkittävät lajit 24 16,0 10, ,7 14,3 Kaikki lajit 71 47,3 15, ,7 19,3 Suojelupisteet 17

18 LIITE 3 LINNUSTON ALUEELLINEN VERTAILUAINEISTO AINEISTO: Perusaineisto on kerätty Suomenselän linnut-lehtien artikkeleista. Artikkelit koskevat luvulla tehtyjä suolinnustolaskentoja. Uudempaa, yhtä kattavaa aineistoa ei ollut saatavilla alueellista tarkastelua varten. Aineisto ei ole täysin vertailukelpoinen Iso-Sarvinevan linnustoa arvioitaessa - jo ikänsä vuoksi. Aineiston avulla saadaan kuitenkin suuntaaantavaa tietoa vastaavanlaisten soiden linnustosta alueellisesti ja sen avulla kyetään paremmin suon linnustoa arvottamaan. Alkuperäisissä julkaisuissa suot oli jaettu keidassoihin ja aapasoihin ja edelleen kolmeen luokkaan suon vetisyyden mukaan; allikkoiset/rimpiset suot, kosteat suot ja kuivat suot. Tämän selvityksen kohdalla jakoa keidas- ja aapasoihin ei ole huomioitu, vaan luetteloon on otettu mukaan kaikki artikkelien kosteat suot. Iso-Sarvineva on tässä luokiteltu kosteaksi suoksi. Pääosalla soista laskennat on tehty kokonaisuudessaan koealalaskentana. Poikkeuksena Keltineva, Löyhinkineva ja Storholmanneva, joilla keltavästäräkin ja niittykirvisen (sekä mahdollisesti muutaman muun varpuslintulajin) tiheydet on saatu reunusrämeiden linjalaskennasta. Artikkelit ovat sisältäneet pinta-alatiedot ja laskentojen tarkat parimäärät. Näistä on johdettu mm. eri linturyhmien tiheydet sekä alueen suojelupistearvo (ESA) sekä suojelupistearvon tiheys neliökilometriä kohden (ESA tiheys). Taulukkoon on merkitty *-merkillä Natura-alueisiin kuuluvat suot ja **-merkinnällä ne keltavästäräkin ja niittykirvisen yhteistiheydet, jotka on laskettu linjalaskenta-aineistosta. Pintaala Suo Kunta (km2) Vuosi Tiheys (paria / km2) Laji lkm Suolajien lkm (Väisänen ym 1998) suolajit (soidensuojeluohjelma) Kahlaajien lajilkm Kahlaajien tiheys Suolajien tiheys (ei sis. Mfla+apra) Halkoneva Ylistaro 3, , ,7 1,3 25,0 26,3 Hirvineva Lappajärv i 1, , ,0 10,1 37,0 47,1 Iso Matinneva Kauhav a 1, , ,2 7,1 50,4 57,5 Kaulalamminneva Kuortane 2, , ,5 1,5 20,0 21,5 Keltineva Kortesjärv i 0, , ,5 10,3 28,9** 39,2 Luolaneva Perho 1, , ,0 18,0 8,0 26,0 Löyhinkineva Lapua 3, , ,9 1,2 22,1** 23,3 Mesmossen* Uusikaarlepy y 1, , ,9 5,9 103,0 108,9 Ohraneva Kauhav a 1, , ,6 2,5 29,4 31,9 Paloneva Kortesjärv i 1, , ,6 2,1 26,5 28,6 Peräneva Kauhav a 0, , ,7 5,6 54,2 59,7 Sikaneva Nurmo 1, , ,0 3,3 44,7 48,0 Storholmanneva Vöy ri 0, , ,9 11,1 66,67** 77,8 Suppelonneva Nurmo 1, , ,3 4,7 97,1 101,8 Teerineva Nurmo 1, , ,8 3,2 31,6 34,7 Varisneva Ylistaro 1, , ,0 0,0 17,8 17,8 Viitaneva* Ylihärmä 0, , ,0 12,2 43,3 55,6 Ylimmäinen Jauhoneva Veteli 2, , ,1 3,3 18,1 21,4 Keskiarvo 1,55 67,4 12,7 4,8 11,2 4,4 10,9 5,7 40,4 45,9 Tiheys (apra+ mfla) Suolajien kok.tiheys (paria / km2) 18

19 Vertailuaineiston lähdeluettelo: Korpimäki, E. 1975: Lappajärven Hirvinevan luonnosta, erityisesti linnustosta. Suomenselän linnut 10: Korpimäki, E. 1975: Kauhavan Ohranevan linnustosta. Suomenselän linnut 10: Korpimäki, E. 1977: Kortesjärven Kelti - ja Palonevan linnut. Suomenselän linnut 12: Korpimäki, E. & Rajala, E. 1985: Keidassoiden pesimälinnustosta Vaasan läänissä luvulla. Suomenselän linnut 20: Korpimäki, E. & Rajala, E. 1985: Aapasoiden pesimälinnustosta Pohjanmaan aapasuoalueen lounaisosassa 1970-luvulla. Suomenselän linnut 20: Rajala, E. 1973: Seinäjoen seudun soiden linnustosta ja suojelutarpeesta. Suomenselän linnut 8:

20 LIITE 4 Kasvillisuuskartta Iso Sarvinevalta Kuva 12. Iso Sarvinevan kasvillisuustyypit ja valokuvien ottopaikat. Varsinainen inventointialue on rajattu sinisellä. Taustana on vääräväri-ilmakuva vuodelta 2009, mittakaava 1:8000 (aineisto: Maanmittauslaitos, kopiointilupa: 700/MML/09). KeR: keidasräme OlSN: oligotrofinen suursaraneva RaN: rahkaneva Rmu: rämemuuttuma Tkg: turvekangas 20

21 LIITE 5 Kasviluettelo Putkilokasvit Tieteellinen nimi Andromeda polifolia Betula nana Betula pubescens Calluna vulgaris Carex limosa Carex magellanica Carex globularis Carex rostrata Drosera rotundifolia Drosera anglica Dryopteris carthusiana Empetrum nigrum Equisetum sylvaticum Eriophorum vaginatum Ledum palustre Lycopodium annotinum Picea abies Pinus sylvestris Rubus chamaemorus Trichophorum cespitosum Vaccinium vitis-idaea Vaccinium microcarpum Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum suomalainen nimi suokukka vaivaiskoivu hieskoivu kanerva mutasara riippasara pallosara pullosara pyöreälehtikihokki pitkälehtikihokki metsäalvejuuri variksenmarja metsäkorte tupasvilla suopursu riidenlieko kuusi mänty hilla tupasluikka puolukka pikkukarpalo isokarpalo juolukka 21

22 Sammalet Tieteellinen nimi Aulacomnium palustre Dicranum polysetum Pleurozium schreberi Polytrichum commune Polytichum strictum Sphagnum angustifolium Sphagnum balticum Sphagnum cuspidatum Sphagnum fuscum Sphagnum lindbergii Sphagnum papillosum Sphagnum rubellum Sphagnum russowii suomalainen nimi suonihuopasammal kangaskynsisammal seinäsammal korpikarhunsammal rämekarhunsammal jokasuonrahkasammal silmäkerahkasammal kuljurahkasammal ruskorahkasammal aaparahkasammal kalvakkarahkasammal rusorahkasammal varvikkorahkasammal Jäkälät Cetraria islandica Cladina arbuscula Cladina rangiferina Cladina stellaris Cladonia spp. isohirvenjäkälä valkoporonjäkälä harmaaporonjäkälä palleroporonjäkälä torvijäkäliä 22

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009

Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009 Juha Kiiski, Antje Neumann ja Olli-Pekka Siira Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Sisällys 1. Johdanto...3 2. Alueen

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Laihian Kotanevan luontoselvitys

Laihian Kotanevan luontoselvitys Laihian Kotanevan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 85 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys...3 2.2. Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE... 4 4 TULOKSET...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen SUOLINNUSTOSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelinen yhdistys ry ja tekijät Suositeltu viittaus:

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.12.2013 WPD FINLAND OY OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 9.12.2013 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 1 LIITE 3 VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 2.6.2015 Laatija Tarkastaja Heli Lehvola Kirsi Lehtinen Kuvaus Raahen Ketunperän 110 kv voimajohdon kasvillisuuspesimälinnusto-

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004 Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Lapin yliopisto 2004 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot