Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys
|
|
- Satu Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys Tutkimusraportti 86
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys TUTKIMUSALUE TULOKSET Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit TULOSTEN TARKASTELU Luontotyypit...10 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit...10 Vesilain mukaiset luontotyypit...10 Metsälain mukaiset luontotyypit...11 Uhanalaiset luontotyypit Lajisto Maisema ja alueen virkistyskäyttö YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITTEET
3 1 JOHDANTO Luonto-osuuskunta Aapa suoritti kesällä 2010 EPV Bioturve Oy:n toimeksiannosta luontoselvityksen Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan n 90 ha alueella. Luontoselvitys käsitti pesimälinnuston sekä kasvillisuuden ja luontotyyppien inventoinnin. FM Antje Neumann vastasi kasvillisuustutkimuksen maastotöistä ja raportoinnista. Fil.yo Juha Kiiski suoritti Iso Sarvinevan linnustolaskennat ja raportoinnin linnuston osalta. FM Olli-Pekka Siira vastasi raportin toimittamisesta ja toimi yhteyshenkilönä Luonto-osuuskunta Aavan puolesta. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 LINNUSTOSELVITYS Iso Sarvinevan pohjoisosan linnustoa tutkittiin koealalaskennalla ja linjalaskennalla. Koealalaskentaa käytettiin alueen avonevaosalla ja siihen liittyvillä reunusrämeillä ja linjalaskentaa hankealueen eteläosan ojikkoalueella. Koeala-alueen pinta-ala on n. 150 ha ja linjalasketun alueen n. 60 ha. Linjalaskennan laskentalinjan pituus oli 1,0 km. Koeala- ja linjalaskenta-alat laskentalinjoineen on esitetty liitteessä 1. Iso Sarvinevan linnustolaskennat suoritettiin klo Sää laskenta-ajankohtana oli laskentaan soveltuva; pilvipoutainen, C ja tuulisuuden ollessa 0-2 m/s. Koealalaskenta Koealalaskenta on kevyempi sovellus kartoituslaskennasta. Koealalaskennassa tutkittava alue kuljetaan kokonaisuudessaan läpi, siten ettei mikään paikka tutkimusalueella jää yli 100 m päähän kuljetulta laskentareitiltä (Turveteollisuusliitto ry, 2002). Muutoin menetelmässä noudatetaan kartoituslaskennan ohjeistusta (Koskimies & Väisänen 1988). Menetelmä soveltuu hyvin pienille tutkimusalueille, joilla linja- ja pistelaskentojen aineisto jäisi vähäiseksi (Koskimies & Väisänen 1988). Kertaluonteisen kartoituslaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on ilmoitettu noin % (Svensson 1980). Linjalaskenta Linjalaskenta antaa yleiskuvan alueen linnustosta ja lajien runsaussuhteista. Menetelmän tuloksena eivät ole absoluuttiset vaan suhteelliset parimäärät. Menetelmän etuna on sen tehokkuus: linjalaskennalla voidaan samassa ajassa selvittää laajempia alueita kuin esim. kartoituslaskennalla. Menetelmä on alun perin kehitetty lintukantojen pitkäaikaisseurantaan, eikä kertaluonteisen inventoinnin tarpeisiin. Suolinnuston selvittämiseen linjalaskenta soveltuu varsin huonosti. Sen avulla saadaan melko hyvä yleiskuva tutkittavan alueen runsaista ja näkyvistä lajeista, mutta sen avulla tavoitetaan huonosti harvinaisia ja harvalukuisia lajeja. Yhden käyntikerran menetelmänä linjalaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on esitetty n. 70 % (Rajasärkkä & Virolainen 1994). Yhden laskentakerran menetelmällä ei välttämättä havaita kaikkia alueella esiintyviä lintuyksilöitä tai - lajeja niiden satunnaisen liikkumisen sekä olosuhteiden vaikutusten takia. Etenkin vaikeasti havaittavat lajit saattavat helposti jäädä havaitsematta tai parimääräarvio voi olla liian suuri. Kattavamman ja yksityiskohtaisemman tiedon saamiseksi tulisi laskentakertoja olla mielellään vähintään kaksi (Turveteollisuusliitto ry 2002). 3
4 Hankealueen eteläosa on puustoista ojikkoa, jolle linjalaskenta katsottiin soveltuvaksi laskentamenetelmäksi alueen peitteisyyden ja muuttuneisuuden vuoksi. Linjalaskennan parimäärien perusteella laskettiin inventointialueen lajikohtaiset tiheydet sekä suojelupisteet. Kuuluvuuskertoimina on käytetty Muuttuva pesimälinnusto-teoksessa esitettyjä arvoja. Lajikohtaiset suojelupisteet on laskettu Asantin ym. (2003) mukaan. Iso Sarvinevan linjalaskennassa ei huomioitu varmuudella jo kartoitetun alueen lintuja (esim. kapustarinta), eikä alueen ulkopuolisten peltojen lintuja (esim. kiuru ja kuovi). 2.2 KASVILLISUUSSELVITYS Kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla, sekä tarkennettiin maastokäynnillä Kartoituksen aikana käytiin Iso-Sarvinevan inventointialuetta (pinta-ala noin 90 ha) systemaattisesti läpi. Tutkittiin myös luonnontilaiset suoalueet varsinaisen inventointialueen rajauksen ulkopuolella (yhteensä inventointialueen kanssa 120 ha). Maastokäynnin aikana kirjattiin ylös kasvillisuustyypit, alueella havaittu kasvilajisto sekä muita luontohavaintoja kuten päiväperhosia ja lintuja. Kasvilajiston osalta keskitettiin havainnointi erityisesti indikaattorilajeihin sekä erityishuomiota vaativien lajeihin. Suotyypit määritettiin Eurolan et al. (1995) mukaan. Kasvillisuusselvityksessä noudatettiin Turveteollisuusliiton (Turveteollisuusliitto ry. 2002) sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeistusta (Kalliokoski et al. 2009). 3 TUTKIMUSALUE Iso Sarvineva on konsentrinen kermikeidas. Alue on suurimmaksi osaksi ojittamaton ja luonnontilaista avointa sekä puoli-avointa suota. Alueen ravinteisuustaso on lähinnä ombrotrofia. Lisäksi tavattiin inventointialueen etelä- ja koillisosassa pienalaisesti minerotrofisia aapasuomaisia piirteitä. Ojittamaton alue on reunoiltaan hieman rahkoittunut, mikä voi johtua reunaojien kuivattavasta reunavaikutuksesta. Iso Sarvinevan etelä- ja itäosassa on ojitusalueita, ja suo on siinä osin vesitaloudeltaan sekä kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttunut. Inventointialue jatkuu pohjoisessa ja lännessä luonnontilaisena keidassuona. Keidassuota ympäröivät ojitetut suot, talousmetsät ja pellot. Vaikka Iso Sarvinevaa ympäröiviä rämeitä onkin ojitettu, voidaan hankealuetta pitää melko luonnontilaisena ja keskeisiltä osin ojittamattomana kohteena. Mainittakoon, että valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta mukaisesti valtakunnallisesti turpeenottoalueiksi tulisi varata jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja (Valtioneuvosto 2010). Lähin Natura-2000 alue on inventointialueesta 4,2 km etäisyydellä lounaaseen sijaitseva Sanemossen (FI ), joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO100267). Lehtojensuojeluohjelmaan (LHO100333) kuuluvaa Natura-2000 alue Kaijan Kryytimaa (FI ) sijaitsee 5,6 km etäisyydellä inventointialueesta itään. Muut Natura-2000 alueet (etelässä: Iso Kaakkurinneva, FI / SSO sekä idässä: Levaneva, FI ) sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä Iso Sarvinevan inventointialueesta. 4
5 Kuva 1. Iso Sarvinevan sijainti ja lähimmät luonnonsuojelualueet. Kuvan mittakaava on 1: , ruutuväli: 1 km. Iso Sarvinevan inventointialue on merkitty violetinvärisellä ympyrällä. Soidensuojelun perusohjelman alueet on merkitty tummansinisellä värillä. Natura-alueet ja yksityiset luonnonsuojelualueet on rajattu mustalla ääriviivalla (Oiva tietokanta, ). 4 TULOKSET 4.1 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Iso Sarvinevan linnustolaskennoissa tehtiin havaintoja yhteensä 33 lajista ja 91 lintuparista. Suon linnusto koostuu soita tyypillisesti pesimisympäristönään käyttävistä lajeista sekä metsän yleislajeista. Varsinaisia suolajeja alueella havaittiin yhteensä neljä. Kaikki alueen suolajit tavattiin alueen avonevaosalla tai sen reunusrämeillä. Ojitetun eteläosalla tavattu linnusto koostuu pääasiassa metsän yleislajeista. Koealalaskenta 5
6 Iso Sarvinevan koealalaskennassa tehtiin havaintoja 18 lajista ja 52 lintuparista (taulukko 1). Nevan linnusto koostuu pääasiassa suolajeista (42 % kaikista pareista), metsän yleislajeista (23 %) sekä pellon ja rakennetun maan lajeista (9 %). Varsinaisia suolajeja havaittiin neljä: kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava). Iso- Sarvinevan kartoituslaskenta-alan linnuston kokonaistiheys on 34,6 paria/km 2. Suolajien (Väisänen ym mukaan) tiheys kartoitusalalla on 14,7 paria / km 2 (josta keltavästäräkin ja niittykirvisen osuus 13,3 paria/km 2 ) ja kahlaajien tiheys 8,1 paria/km 2. Alueen runsaimmat lajit ovat niittykirvinen, metsäkirvinen (Anthus trivialis) ja kapustarinta (Pluvialis apricaria). Taulukko 1. Iso Sarvinevan koealalaskennassa havaitut lintulajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä, lajin suojelupistearvo, tiheys ja lajikohtaiset suojelupisteet Iso- Sarvinevalla. EU viittaa EU:n lintudirektiivilajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitteluun (Rassi ym. 2001), EVA erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain mukaisiin lajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. NT = silmälläpidettävä. Suojelullinen asema Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL uh. yhteensä - arvo km2) pisteet Tavi Anas crecca x 1 0,25 0,7 0,3 Sinisorsa Anas platyrhynchos 1 0,30 0,7 0,3 Kurki Grus grus x 1 4,63 0,7 4,6 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 5 0,92 3,3 2,8 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 1 0,92 0,7 0,9 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 3 0,40 2,0 0,9 Kuovi Numenius arquata x 1 1,74 0,7 1,7 Metsäviklo Tringa ochropus 1 0,38 0,7 0,4 Liro Tringa glareola x x x 1 0,54 0,7 0,5 Kalalokki Larus canus 3 0,52 2,0 1,1 Käki Cuculus canorus NT 2 2,00 1,3 3,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 6 0,07 4,0 0,2 Niittykirvinen Anthus pratensis 17 0,13 11,3 0,9 Keltavästäräkki Motacilla flava x 3 0,13 2,0 0,3 Västäräkki Motacilla alba 1 0,13 0,7 0,1 Pensastasku Saxicola rubetra NT 1 0,36 0,7 0,4 Kivitasku Oenanthe oenanthe NT 1 0,42 0,7 0,4 Pajulintu Phylloscopus trochilus 3 0,05 2,0 0,1 Suojelullisesti merkittävät lajit ,99 10,7 14,3 Kaikki lajit 52 13,89 34,7 19,3 Al. Havaittu parimäärä Suojelupiste Tiheys (paria / Suojelu- Iso Sarvinevan pohjoisosan hankealueella tavattiin monipuolinen kahlaajalajisto (yht. 6 lajia). Kaikki kahlaajalajeista tehdyt havainnot viittaavat pesintään alueella. Kapustarintoja havaittiin suolla viisi paria, lajin tiheyden ollessa 3,3 paria/km 2. Lajin alueellinen tiheys Etelä-Pohjanmaalla on n. 2,0-2,5 paria /km 2 (Väisänen 1998). Muita kahlaajia tavattiin alueella kutakin vain yksi pari, lukuun ottamatta taivaanvuohea (Gallinago gallinago), jota tavattiin kolme paria. Alueen runsaimman lajin, niittykirvisen, tiheys (11,3 paria/km 2 ) vastaa kutakuinkin lajin alueellista tiheyttä, n. 10 paria /km 2 (Väisänen ym 1998). Suon keskiosissa pesii kolme paria kalalokkeja (Larus canus). 6
7 Linjalaskenta Iso Sarvinevan hankealueen eteläosan ojikkoalueella tehdyssä linjalaskennassa tehtiin havaintoja yhteensä 19 lajista ja 39 lintuparista. Linnuston laskennallinen tiheys on 48,2 paria/km 2. Laskennan runsain linturyhmä oli metsän yleislinnut, joita oli n. 60 % havainnoista ja 70 % linnuston kokonaistiheydestä. Toinen suuri ryhmä oli havumetsien linnut, jotka vastasivat 18 % niin havaitusta kokonaisparimäärästä kuin kokonaistiheydestäkin. Linjalaskennan tulokset heijastavat itse ojikkoalueen ja lähimetsien piirteitä. Alueella sijaitsee pieniä kivennäismaasaarekkeita mäntyvaltaisen ojikon seassa. Näillä saarekkeilla pesii varmuudella korppi (Corvus corax) ja mahdollisesti mm. sepelkyyhky (Columba palumbus). Osa laskennan havainnoista saattaa koskea varsinaisen hankealueen ulkopuolella olleita lintuja. Taulukko 2. Iso Sarvinevan linjalaskennassa havaitut lintulajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä, lajin suojelupistearvo, tiheys ja lajikohtaiset suojelupisteet Iso- Sarvinevalla. EU viittaa EU:n lintudirektiivilajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitteluun (Rassi ym. 2001), EVA erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain mukaisiin lajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Suojelullinen asema Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Teeri Tetrao tetrix x NT x 1 0,90 4,1 1,7 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 0,40 2,0 0,4 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 0,27 1,5 0,3 Käki Cuculus canorus NT 1 2,00 0,6 1,0 Metsäkirvinen Anthus trivialis 8 0,07 6,0 0,2 Punarinta Erithacus rubecula 1 0,12 1,7 0,1 Mustarastas Turdus merula 1 0,20 1,5 0,2 Laulurastas Turdus philomelos 2 0,18 1,9 0,2 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 0,09 1,5 0,1 Tiltaltti Phylloscopus collybita VU 1 0,90 1,3 0,8 Pajulintu Phylloscopus trochilus 7 0,05 5,4 0,1 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 0,06 2,6 0,1 Talitiainen Parus major 1 0,13 1,8 0,1 Närhi Garrulus glandarius 1 0,22 2,0 0,2 Varis Corvus corone 1 0,27 1,5 0,2 Korppi Corvus corax 1 0,78 0,7 0,4 Peippo Fringilla coelebs 6 0,07 5,6 0,2 Vihervarpunen Carduelis spinus 2 0,06 2,1 0,1 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 0,08 4,7 0,2 Suojelullisesti merkittävät lajit ,0 3,4 Kaikki lajit 39 48,2 6,5 Al. uh. Havaittu parimäärä yhteensä Suojelupistearvo Tiheys (paria / km2) Suojelupisteet 7
8 Muita havaintoja Kasvillisuusselvityksen aikana havaittiin suon yli kiertelevää mehiläishaukkaa (Pernis avivorus). Kasvillisuusselvityksen maastotöiden aikana ( ) Iso Sarvinevalla havaitut päiväperhoslajit ovat saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia), rämekylmäperhonen (Oeneis jutta), rämehopeatäplä (Boloria eunomia) ja juolukkasinisiipi (Plebeius optilete) KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Iso Sarvinevan inventointialue on suurimmaksi osaksi keidasrämettä. Keidasrämeet (KeR) ovat ombrotrofisten lyhytkorsi-, sammalkulju- ja ruoppakuljunevojen sekä allikoiden ja rahkarämemätteiden eli kermien yhdistelmiä (eli lyhytkorsi-, sammalkulju-, ruoppakulju- ja allikkokeidasrämeet; Raunio ym. 2008). Iso Sarvinevan kermeillä tavataan rahkarämeen kasvillisuutta. Puustona on kitukasvuista mäntyä (Pinus sylvestris). Kenttäkasvillisuutta leimaa kanerva (Calluna vulgaris), variksenmarja (Empetrum nigrum) ja suokukka (Andromeda polifolia). Pohjakerroksen lajistoon kuuluu seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) sekä poronjäkälät (Cladonia spp.). Lisäksi esiintyy ruskorahkasammalvaltaisia (Sphagnum fuscum) kermejä. Näillä rahkarämemättäillä kasvaa usein hillaa (Rubus chamaemorus), isokarpaloa (Vaccinium oxycoccus), variksenmarjaa ja suokukkaa. Lyhytkorsikuljunevan (kuva 2) kenttäkasvillisuutta leimaa tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Pohjakerroksen valtalajina on jokasuonrahkasammal (Sphagnum angustifolium). Sammalkuljunevoissa (kuva 3) on useimmiten yhtenäinen rahkasammalpeite. Pohjakerroksen yleisimmät lajit ovat silmäke- ja aaparahkasammal (Sphagnum balticum, Sphagnum lindbergii). Kenttäkerroksessa tavataan leväkköä (Scheuchzeria palustris) ja mutasaraa (Carex limosa). Kuva 2. Lyhytkorsikuljuneva Kuva 3. Sammalkuljuneva Ruoppakuljunevat (kuva 4) ovat yleensä kasvittomia. Ruoppapinnan reunamien yleisin rahkasammal on silmäkerahkasammal. Paikoin tavattiin myös kalvakkarahkasammalta (Sphagnum papillosum), paakkurahkasammalta (Sphagnum compactum), jokasuonrahkasammalta sekä putkilokasveista pitkälehtikihokkia (Drosera anglica), leväkköä, mutasaraa ja tupasvillaa. 8
9 Iso Sarvinevan luoteisosassa on yli kymmenen kirkasvetistä sadevesiallikkoa (kuvat 5, 11). Suurin osa allikoista on melko karuja eli vesipinnan reunat muodostaa ombrotrofinen sammalkuljuneva. Osa allikoista on vesilintujen lannoittamia. Rehevämpien allikoiden reunoilla kasvaa usein oligotrofista riippasaraa (Carex magellanica). Kuva 4. Ruoppakuljuneva Kuva 5. Sadevesiallikko, jolla on sarainen reuna Iso Saapasnevan inventointialueen etelä- ja koillisosassa on aapasuomaisia piirteitä. Siellä esiintyy oligotrofista suursaranevaa OlSN (kuva 6). Suursaraneva-alueiden kenttäkasvillisuutta leimaa pullosaraa (Carex rostrata). Pohjakasvillisuudessa tavataan lähinnä jokasuonrahkasammalta. Puutonta rahkanevaa RaN (kuva 7) esiintyy pääosin Iso Sarvinevan itäosassa. Lisäksi tavataan pienehköjä rahkaneva-alueita paikka paikoin muiden luontotyyppien lomassa koko inventointialueella. Rahkanevan pohjakerros muodostuu ruskorahkasammaleesta. Kenttäkerroksen yleisimmät lajit ovat variksenmarja, suokukka, isokarpalo, hilla ja tupasvilla. Kuva 6. Pullosaravaltainen suursaraneva Kuva 7. Rahkaneva Ojitusalue Iso Sarvinevan inventointialueen koillispuolella on turvekangasta Tkg (kuva 8), suurimmaksi osaksi jäkäläturvekangasta. Alueella kasvaa männyn taimia. Kenttäkasvillisuutta leimaa kanerva. Muita ojitusalueella tavattuja putkilokasveja ovat tupasvilla, variksenmarja ja suokukka. Pohjakerroksessa esiintyy rämekarhunsammalta (Polytrichum strictum), seinäsammalta, 9
10 kangasrahkasammalta, jokasuonrahkasammalta, valkoporonjäkälää (Cladina arbuscula), harmaaporonjäkälää (Cladina rangiferina), palleroporonjäkälää (Cladina stellaris) ja torvijäkälää. Inventointialueen etelä- ja itäsosassa sijaitseva ojitusalue on lähinnä rämemuuttumaa Rmu (kuva 9). Puustona on mäntyä ja hieskoivua (Betula pubescens). Kenttäkasvillisuutta leimaa runsas vaivaiskoivikko. Muita yleisiä lajeja ovat juolukka (Vaccinium uliginosum), suopurssu (Ledum palustre) ja kanerva. Harvemmin havaittiin riidenliekoa (Lycopodium annotinum), metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana) ja metsäkortetta (Equisetum sylvaticum). Sammalistossa tavattiin korpikarhunsammalta (Polytrichum commune), kangaskynsisammalta (Dicranum polysetum), seinäsammalta, jokasuonrahkasammalta, varvikkorahkasammalta, punarahkasammalta (Sphagnum magellanicum), ruskorahkasammalta ja kangaskynsisammalta. Kuva 8. Turvekangas Kuva 9. Rämemuuttuma 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Luonnonsuojelulaki (N:o 1096, 29) kieltää tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaiseen verrattavien alueiden muuttamisen siten, että luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Kyseisistä luontotyypeistä voidaan tavata suolla, metsäsaarekkeissa tai suota ympyröivissä metsissä seuraavia: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - tervaleppäkorvet - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Iso Sarvinevalla ei havaittu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Vesilain mukaiset luontotyypit (1 luku 15 ja 17 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ovat lähteet, pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) sekä luonnontilaiset norot. 10
11 Iso Sarvinevalla ei havaittu vesilain mukaisia luontotyyppejä. Metsälain mukaiset luontotyypit Metsälain (N:o 1093, 10) mukaisesti metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Lain kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita voidaan tavata suolla, ovat lähteet, purot, norot, metsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, vähäpuustoiset suot sekä pienien lampien välittömät lähiympäristöt. Iso Sarvinevalla esiintyvät keidasrämeet voivat sisältyä metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön vähäpuustoiset suot. Uhanalaiset luontotyypit Taulukko 1. Kasvillisuustyyppien uhanalaisuus Iso Sarvinevalla Raunion ym. (2008) mukaan (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = säilyvä) Aluejako Suoyhdistymä Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kilpikeitaat (konsentrinen kermikeidas) NT - NT Suotyypit Kuljunevat NT LC LC Saranevat VU LC LC Rahkarämeet LC LC LC Keidasrämeet LC LC LC Iso Sarvineva kuuluu aluejaossa Etelä-Suomeen. 5.2 LAJISTO Suojelullisesti merkittävät lintulajit Iso Sarvinevan koealalaskennassa havaittiin 9 suojelullisesti merkittävää lajia (taulukko 1), joista kolme edustaa EU:n lintudirektiivilajeja, kolme kansallisesti silmälläpidettäviä lajeja ja kolme erityisvastuulajeja. Lisäksi kaksi lajeista on alueellisesti uhanalaisia. Tavipari (Anas crecca) - kuten sinisorsaparikin (Anas platyrhynchos) - tavattiin suon keskiosan rimmiltä. Lajien pesintä alueella on epävarmaa. Suon länsisosan rämeneva-osalla tehtiin pesintään viittaava havainto kurjesta. Kapustarintojen pesintä keskittyy suon avonaisempiin osiin, etenkin suon keskiosiin. Liro ja kuovi (Numenius arquata) tavattiin suon keskiosien rimmikoiden tuntumasta, samoin kuin suon ainoa kivitaskupari (Oenanthe oenanthe). Keltavästäräkit tavattiin suon rämeisiltä laiteilta. 11
12 Iso Sarvinevalla tehtiin useita käkeä (Cuculus canorus) koskevia havaintoja, jotka pääteltiin koskevan osin samoja lintuja. Suolla havaittiin varmuudella ainakin kolme eri lintua (2 paria). Alueen ainoa pensastaskupari (Saxicola rubetra) tavattiin länsiosan rämenevalta. Linjalaskennassa tavattiin kolme suojelullisen aseman omaavaa lajia. Näistä teeri (Tetrao tetrix) kuuluu EU:n direktiivilajeihin, erityisvastuulajeihin ja on lisäksi luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Vaarantuneeksi (VU) luokiteltu tiltaltti (Phylloscopus collybita) tavattiin ojikkoalueen itäosan reunalta. Vertailu aiempiin selvityksiin Iso Sarvinevan linnustoa on selvitetty ainakin keväällä ja kesällä 1990 (Viitasaari 1991). Julkaistussa artikkelissa ei käy ilmi laskentatapaa, eikä rajausta laskenta-alueelle. Tuloksista on kuitenkin pääteltävissä laskennan kohdistuneen suon ojittamattomalle osalle, joka on oletettavasti ollut kutakuinkin sama kuin tämän selvityksen koealalaskenta-ala. Vuoden 1990 selvityksessä alueen linnustoa on selvitetty 10.5 ja Vertailtaessa vuoden 1990 selvitystä tähän selvitykseen (liite 2), voi todeta Iso Sarvinevan linnuston pysyneen melko muuttumattomana. Vuoden 1990 laskentatuloksiin verrattuna alueelle uusia lajeja ovat tavi, kapustarinta, metsäviklo, käki, kivitasku ja pajulintu. Sitä vastoin niittykirvisen ja keltavästäräkin parimäärät 2010 ovat huomattavasti alhaisemmat kuin vuoden 1990 laskennoissa. Epäselväksi jää onko lajien parimäärien lasku todellista vai voiko selittävänä tekijänä olla esim. ao. lajien muuttavien yksilöiden sisältyminen tuloksiin toukokuisissa laskennoissa. Lajistollisesti alueen linnusto on hieman runsastunut vuoden 1990 tilanteesta. Vuoden 1990 selvityksessä mainitaan myös epäsuorista havainnoista riekosta sekä reunametsissä havaituista metsosta, joita ei tässä selvityksessä havaittu. Nevalla kuitenkin esiintyy edelleen riekkoja, vaikkakin kanta alueella on ilmeisesti taantunut (Penttilä ). Lisäksi Iso Sarvinevalla joinakin syksyinä tavattu lapinharakkaa ja suo on alueellisesti tärkeä hanhenmetsästyspaikka (Penttilä ). Merkitys Iso Sarvinevan koelaskenta-alan laskennallinen linnuston suojelupistearvo on 19,3 ja suojelupistearvon tiheys 12,9/km 2. Linjalaskenta-alan suojelupistearvo on 6,5 ja suojelupistearvon tiheys 10,8/km 2. Suojelupistearvon tulkintaan ei ole olemassa valmista mittaria. Tulkinnassa tulisi verrata arvoa muihin samankokoisiin alueisiin (Asanti ym. 2003). Mikäli otetaan molempien Iso Sarvinevalla tehtyjen laskentojen tulokset huomioon, saadaan alueen suojelupistearvoksi 25,8 ja suojelupistearvon tiheydeksi 12,3 /km 2. Mikäli verrataan Iso Sarvinevaa 18 muuhun samankaltaiseen suoalueeseen Pohjanmaalla (liite 3), joiden linnustoa on selvitetty 1970-luvulla (vertailusoiden pinta-alan vaihteluväli ha), on Iso Sarvinevan linnuston suojelupistearvo alueellisesti keskimääräinen (keskiarvo 26,7). Sitä vastoin suojelupistearvon tiheyden kohdalla alue on keskimääräistä kosteaa suota vähäarvoisempi (keskiarvo 20,5). Vertailu näinkin vanhaan aineistoon ei ole ongelmatonta. Suolintujen kantojen katsotaan keskimäärin vähentyneen lähes 40 % vuoden 1979 tilanteesta viime vuosiin (SU7 Soiden pesimälinnusto ) ja näin ollen voisi olettaa Iso Sarvinevan linnustollisen arvon olevan vertailua hieman parempi. 12
13 Suojelullisesti huomattavien lajien osuus suojeluarvosta on Iso Sarvinevan kartoitusalalla 72 % ja linjalaskenta-alalla 52 %. Eniten kartoitusalan suojeluarvoa nostaa kurjen (23 % suojelupistearvosta), käen (16 %) ja kapustarinnan (14 %) esiintyminen alueella. Suoalueiden linnustollista arvoa voidaan suuntaa-antavasti mitata myös soidensuojeluohjelman luokituksen mukaisesti. Soidensuojelun perusohjelman (Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma 1977) luokituksen mukaisia suolajeja alueella havaittiin 16 ja tämän mukaan Iso Sarvisuo on maakunnallisesti linnustollisesti arvokas suoalue (15-21 lajia). Suolajien lukumäärään sisältyy ainoastaan kartoitus- ja linjalaskennoissa havaitut lajit. Vertailuaineiston soilla vain 4 suota (yhteensä 18) luokittui vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi suoksi (liite 3). Maastohavaintojen lisäksi selvitettiin mahdollisten uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintyminen ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisteristä (UHEX). 5.3 MAISEMA JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖ Iso Sarvineva on maisemaltaan kaunis erämainen suoalue talousmetsien ja peltomaisemien lomassa. Suo on osittain avoin, osittain puoli-avoin. Alueella harrastetaan metsästystä. Suon pohjoisosan allikkoalueella, noin 100 m inventointialueen rajauksen ulkopuolella havaittiin piilokoju sekä tyhjiä haulikon hylsyjä. Kyse on todennäköisesti syksyisestä hanhenmetsästyksestä. Lisäksi Iso Sarvineva vaikuttaa olevan hyvä karpalosuo. Alueen rahkarämemättäillä kukkii maastokäynnin aikana paikoin melko runsaasti isokarpaloa. Hillan lehtiä esiintyi jonkin verran alueen rahkarämeillä. Kuva 10. Piilokoju suon pohjoisosassa Kuva 11. Piilokoju Iso Sarvisuon maisemassa 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Iso Sarvinevan linnusto on soita elinympäristönään käyttävien lajien suhteen melko monipuolinen kostea suo. Suon linnusto koostuu pääasiassa yleisistä metsä- ja suo- ja avomaalajeista. Linnuston arvokkainta osaa ovat suolla pesivät kalalokit, kahlaajat ja suolajit sekä alueella elävä riekkokanta. Iso Sarvinevalla on keskimääräistä tiheämpi kapustarintakanta ja suota asuttaa kurki. Iso Sarvineva kuuluu eteläisimpään osaan riekon esiintymisalueesta, jolla riekkokanta on taantunut voimakkaasti. Eteläpohjalaisena kosteana suona Iso Sarvinevan suolinnustosta jää puuttumaan ainoastaan 13
14 pikkukuovi, valkoviklo ja isolepinkäinen. Näistä valkoviklo asuttaa tyypillisesti hieman märempiä soita. Linnustolliselta arvoltaan Iso Sarvineva on maakunnallisesti merkittävä suo. Hankealue on myös tärkeä metsästyksen kannalta. Vaikka hankealueen reunarämeitä onkin ojitettu, voidaan aluetta paremminkin tarkastella ojittamattomana kuin ojitettuna suoalueena. Turvetuotantoalueiden tulisi nykypäivänä sijoittua jo ojitetuille ja luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneille turv le. Iso Sarvinevan inventointialue on suurimmaksi osaksi luonnontilainen ja suoyhdistymätyypiltään keidassuo (konsentrinen kermikeidas). Keidassuot ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Alueen yleisin luontotyyppi on keidasräme (elinvoimainen, LC), joka on yhdistelmätyyppi kuljunevoista (silmälläpidettävä, NT) ja rahkarämekermeistä (elinvoimainen, LC). Iso Sarvinevan etelä- ja koillisosassa on paikoin aapasuomaisia piirteitä. Näillä alueilla ravinteisuustaso on oligotrofia ja siellä esiintyy vaarantunutta suursaranevaa (VU). Inventointialueen etelä- ja itäosassa on ojitusalueita, jotka ovat kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttuneita. Iso Sarvinevalla ei havaittu uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja eikä lailla suojeltuja luontotyyppejä. Aluetta ympäröivät ojitetut suometsät, talousmetsät ja pellot. Iso Sarvinevalla harrastetaan todennäköisesti hanhenmetsästystä. Alueella voi olla myös merkitystä karpalosuona. Lähin Natura-2000 alue on noin 4 km etäisyydellä inventointialueesta sijaitseva suo Sanemossen (FI ). VIITTEET Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos., Osara, M., Ylimaunu, J. ja Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristö 596. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka Biological Station. University of Oulu Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. (1995). Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Forsman, D. ja Vesikko, O. (2007) Päiväperhoset Suomen luonnossa. Otavan Kirjanpaino Oy Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) (1998). Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Järvinen, O. 1978: Estimating relative densities of land birds by point counts. Annales Zoologi Fennici 15: Järvinen, O. & Väisänen, R.A. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of birds. Ornis Fennica 60: Kalliokoski, K. et al. 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 14
15 Koskimies, P. & Väisänen, R. A Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Helsinki. Lappalainen I. (toim.) 1999: Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus. Oy Edita Ab. Mossberg, B., Stenberg, L. & Ericsson, S. (1992). Den Nordiska Floran. Wahlström & Widstrand Penttilä Henry. Puheenjohtaja. Jurvan riistanhoitoyhdistys. Puhelinhaastattelu Rajasärkkä, A. & Virolainen, E Satatuhatta maalintuparia Pohjois-Pohjanmaan suojelusoilla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Aureola, No Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J. & Välimäki, P Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 3/2003. Oulun yliopisto. SU7 Soiden pesimälinnut (päivitetty). soiden-pesimalinnut [viitattu ] Suomen Ympäristökeskus. Internetsivut osoitteella ja Oiva tietokanta Svensson, S Comparison of bird census methods. Proceedings VI Int. Con. Bird Census Work and IV Meeting European Atlas Committee. Göttingen September s Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki Valtioneuvosto 2010: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, (päivitetty). Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. (www-dokumentti). < Luettu Viitasaari, R Iso Sarvinevan pohjoisosan linnusto Hippiäinen 21: no. 4, Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otavan kirjapaino, Keuruu. LIITTEET 15
16 ISO SARVINEVAN LINNUSTON LASKENTA-ALAT JA LASKENTALINJA LIITE 1 16
17 ISO SARVINEVAN OJITTAMATTOMAN OSAN LINNUSTOLASKENTOJEN PERUSTULOKSET VUOSILTA 1990 JA 2010 LIITE 2 Oheinen taulukko perustuu Iso Sarvinevan koealalaskennan tuloksiin ja vuoden 1990 laskennan tuloksiin. Vuoden 1990 tulokset perustuvat alla mainittuun artikkeliin. Tuloksia lukiessa on huomattava, ettei vuoden 1990 laskentamenetelmästä ole tietoa. Vuoden 1990 lajikohtaiset tiheydet ja suojelupisteet on johdettu havaituista parimääristä. Pinta-alana on käytetty vuoden 2010 koealalaskennan pinta-alaa (suon ojittamaton osa). Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Suojelullinen asema Al. uh. Suojelupistearvo Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Suojelupisteet Havaittu parimäärä yhteensä Tiheys (paria / km2) Tavi Anas crecca x 0, ,7 0,3 Sinisorsa Anas platyrhynchos 0,30 1 0,7 0,3 1 0,7 0,3 Kurki Grus grus x 4,63 1 0,7 4,6 1 0,7 4,6 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 0, ,3 2,8 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 0,92 2 1,3 1,5 1 0,7 0,9 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 0,40 1 0,7 0,4 3 2,0 0,9 Kuovi Numenius arquata x 1,74 2 1,3 2,8 1 0,7 1,7 Metsäviklo Tringa ochropus 0, ,7 0,4 Liro Tringa glareola x x x 0,54 5 3,3 1,7 1 0,7 0,5 Kalalokki Larus canus 0,52 1 0,7 0,5 3 2,0 1,1 Käki Cuculus canorus NT 2, ,3 3,2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 0,07 3 2,0 0,2 6 4,0 0,2 Niittykirvinen Anthus pratensis 0, ,3 1, ,3 0,9 Keltavästäräkki Motacilla flava x 0, ,3 0,8 3 2,0 0,3 Västäräkki Motacilla alba 0,13 1 0,7 0,1 1 0,7 0,1 Pensastasku Saxicola rubetra NT 0,36 2 1,3 0,6 1 0,7 0,4 Kivitasku Oenanthe oenanthe NT 0, ,7 0,4 Pajulintu Phylloscopus trochilus 0, ,0 0,1 Suojelullisesti merkittävät lajit 24 16,0 10, ,7 14,3 Kaikki lajit 71 47,3 15, ,7 19,3 Suojelupisteet 17
18 LIITE 3 LINNUSTON ALUEELLINEN VERTAILUAINEISTO AINEISTO: Perusaineisto on kerätty Suomenselän linnut-lehtien artikkeleista. Artikkelit koskevat luvulla tehtyjä suolinnustolaskentoja. Uudempaa, yhtä kattavaa aineistoa ei ollut saatavilla alueellista tarkastelua varten. Aineisto ei ole täysin vertailukelpoinen Iso-Sarvinevan linnustoa arvioitaessa - jo ikänsä vuoksi. Aineiston avulla saadaan kuitenkin suuntaaantavaa tietoa vastaavanlaisten soiden linnustosta alueellisesti ja sen avulla kyetään paremmin suon linnustoa arvottamaan. Alkuperäisissä julkaisuissa suot oli jaettu keidassoihin ja aapasoihin ja edelleen kolmeen luokkaan suon vetisyyden mukaan; allikkoiset/rimpiset suot, kosteat suot ja kuivat suot. Tämän selvityksen kohdalla jakoa keidas- ja aapasoihin ei ole huomioitu, vaan luetteloon on otettu mukaan kaikki artikkelien kosteat suot. Iso-Sarvineva on tässä luokiteltu kosteaksi suoksi. Pääosalla soista laskennat on tehty kokonaisuudessaan koealalaskentana. Poikkeuksena Keltineva, Löyhinkineva ja Storholmanneva, joilla keltavästäräkin ja niittykirvisen (sekä mahdollisesti muutaman muun varpuslintulajin) tiheydet on saatu reunusrämeiden linjalaskennasta. Artikkelit ovat sisältäneet pinta-alatiedot ja laskentojen tarkat parimäärät. Näistä on johdettu mm. eri linturyhmien tiheydet sekä alueen suojelupistearvo (ESA) sekä suojelupistearvon tiheys neliökilometriä kohden (ESA tiheys). Taulukkoon on merkitty *-merkillä Natura-alueisiin kuuluvat suot ja **-merkinnällä ne keltavästäräkin ja niittykirvisen yhteistiheydet, jotka on laskettu linjalaskenta-aineistosta. Pintaala Suo Kunta (km2) Vuosi Tiheys (paria / km2) Laji lkm Suolajien lkm (Väisänen ym 1998) suolajit (soidensuojeluohjelma) Kahlaajien lajilkm Kahlaajien tiheys Suolajien tiheys (ei sis. Mfla+apra) Halkoneva Ylistaro 3, , ,7 1,3 25,0 26,3 Hirvineva Lappajärv i 1, , ,0 10,1 37,0 47,1 Iso Matinneva Kauhav a 1, , ,2 7,1 50,4 57,5 Kaulalamminneva Kuortane 2, , ,5 1,5 20,0 21,5 Keltineva Kortesjärv i 0, , ,5 10,3 28,9** 39,2 Luolaneva Perho 1, , ,0 18,0 8,0 26,0 Löyhinkineva Lapua 3, , ,9 1,2 22,1** 23,3 Mesmossen* Uusikaarlepy y 1, , ,9 5,9 103,0 108,9 Ohraneva Kauhav a 1, , ,6 2,5 29,4 31,9 Paloneva Kortesjärv i 1, , ,6 2,1 26,5 28,6 Peräneva Kauhav a 0, , ,7 5,6 54,2 59,7 Sikaneva Nurmo 1, , ,0 3,3 44,7 48,0 Storholmanneva Vöy ri 0, , ,9 11,1 66,67** 77,8 Suppelonneva Nurmo 1, , ,3 4,7 97,1 101,8 Teerineva Nurmo 1, , ,8 3,2 31,6 34,7 Varisneva Ylistaro 1, , ,0 0,0 17,8 17,8 Viitaneva* Ylihärmä 0, , ,0 12,2 43,3 55,6 Ylimmäinen Jauhoneva Veteli 2, , ,1 3,3 18,1 21,4 Keskiarvo 1,55 67,4 12,7 4,8 11,2 4,4 10,9 5,7 40,4 45,9 Tiheys (apra+ mfla) Suolajien kok.tiheys (paria / km2) 18
19 Vertailuaineiston lähdeluettelo: Korpimäki, E. 1975: Lappajärven Hirvinevan luonnosta, erityisesti linnustosta. Suomenselän linnut 10: Korpimäki, E. 1975: Kauhavan Ohranevan linnustosta. Suomenselän linnut 10: Korpimäki, E. 1977: Kortesjärven Kelti - ja Palonevan linnut. Suomenselän linnut 12: Korpimäki, E. & Rajala, E. 1985: Keidassoiden pesimälinnustosta Vaasan läänissä luvulla. Suomenselän linnut 20: Korpimäki, E. & Rajala, E. 1985: Aapasoiden pesimälinnustosta Pohjanmaan aapasuoalueen lounaisosassa 1970-luvulla. Suomenselän linnut 20: Rajala, E. 1973: Seinäjoen seudun soiden linnustosta ja suojelutarpeesta. Suomenselän linnut 8:
20 LIITE 4 Kasvillisuuskartta Iso Sarvinevalta Kuva 12. Iso Sarvinevan kasvillisuustyypit ja valokuvien ottopaikat. Varsinainen inventointialue on rajattu sinisellä. Taustana on vääräväri-ilmakuva vuodelta 2009, mittakaava 1:8000 (aineisto: Maanmittauslaitos, kopiointilupa: 700/MML/09). KeR: keidasräme OlSN: oligotrofinen suursaraneva RaN: rahkaneva Rmu: rämemuuttuma Tkg: turvekangas 20
21 LIITE 5 Kasviluettelo Putkilokasvit Tieteellinen nimi Andromeda polifolia Betula nana Betula pubescens Calluna vulgaris Carex limosa Carex magellanica Carex globularis Carex rostrata Drosera rotundifolia Drosera anglica Dryopteris carthusiana Empetrum nigrum Equisetum sylvaticum Eriophorum vaginatum Ledum palustre Lycopodium annotinum Picea abies Pinus sylvestris Rubus chamaemorus Trichophorum cespitosum Vaccinium vitis-idaea Vaccinium microcarpum Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum suomalainen nimi suokukka vaivaiskoivu hieskoivu kanerva mutasara riippasara pallosara pullosara pyöreälehtikihokki pitkälehtikihokki metsäalvejuuri variksenmarja metsäkorte tupasvilla suopursu riidenlieko kuusi mänty hilla tupasluikka puolukka pikkukarpalo isokarpalo juolukka 21
22 Sammalet Tieteellinen nimi Aulacomnium palustre Dicranum polysetum Pleurozium schreberi Polytrichum commune Polytichum strictum Sphagnum angustifolium Sphagnum balticum Sphagnum cuspidatum Sphagnum fuscum Sphagnum lindbergii Sphagnum papillosum Sphagnum rubellum Sphagnum russowii suomalainen nimi suonihuopasammal kangaskynsisammal seinäsammal korpikarhunsammal rämekarhunsammal jokasuonrahkasammal silmäkerahkasammal kuljurahkasammal ruskorahkasammal aaparahkasammal kalvakkarahkasammal rusorahkasammal varvikkorahkasammal Jäkälät Cetraria islandica Cladina arbuscula Cladina rangiferina Cladina stellaris Cladonia spp. isohirvenjäkälä valkoporonjäkälä harmaaporonjäkälä palleroporonjäkälä torvijäkäliä 22
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotEPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET
EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotMankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia
Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotVapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M
Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,
LisätiedotVapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi
16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...
LisätiedotPäivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS
Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotJurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja
Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys 2008 Vapo Oy Liro Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS
9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KONTTISUON LINNUSTOSELVITYS
9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KONTTISUON LINNUSTOSELVITYS 1 Konttisuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1 3 TULOKSET...
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS
9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1
LisätiedotVAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon
LisätiedotPäivämäärä VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS
Päivämäärä 28.12.2009 VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS VAPO OY Päivämäärä 28/12/2009 Tarkastus 28/12/2009 Laatija Petri Hertteli Tarkastaja Petri Hertteli Kuvaus Polvisuon (Kuivaniemi) linnustoselvitys
LisätiedotVapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M
Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3
Lisätiedot2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit...
1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys... 3 2.2. Kasvillisuusselvitys... 3 3 TUTKIMUSALUE... 3 4 TULOKSET... 4 4.1. Linnusto ja muu eläimistö... 4 4.2. Kasvillisuus ja luontotyypit...
LisätiedotLIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010
LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 16WWE0463 17.9.2010 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset; Jokisuon linnustoselvitys 2010, Kiuruvesi 16WWE0463 Jokisuon linnustoselvitys
LisätiedotVapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE
Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE0466 25.5.2011 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Kevätmuuttoselvitys... 1
LisätiedotVAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS
9M031128 21.8.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS 1 Polvisuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA...
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi
LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti
LisätiedotEPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013
EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA ISOSUON-RUOSTESUON LINNUSTOSELVITYS
1.12.2005 VAPO OY ENERGIA ISOSUON-RUOSTESUON LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 3 TULOKSET... 2 3.1 ISOSUON ALUE... 2 3.2 RUOSTESUO... 4 3.3 ISOSUO-
LisätiedotSeinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009
Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009 Juha Kiiski, Antje Neumann ja Olli-Pekka Siira Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Sisällys 1. Johdanto...3 2. Alueen
LisätiedotVAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI JAKO-MUURAISSUON LINNUSTOSELVITYS
30.10.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI JAKO-MUURAISSUON LINNUSTOSELVITYS 1 Jako-Muuraissuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN KUVAUS... 1 3 LASKENTAMENETELMÄT...
LisätiedotLaihian Kotanevan luontoselvitys
Laihian Kotanevan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 85 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Linnustoselvitys...3 2.2. Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE... 4 4 TULOKSET...
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
Lisätiedot9M Vapo Oy. Iso-Lehmisuon linnustoselvitys, Vaala
28.10.2009 Vapo Oy Iso-Lehmisuon linnustoselvitys, Vaala Vapo Oy: Iso-Lehmisuon linnustoselvitys, Vaala Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Muuttolaskenta... 1 2.2 Pesimälaskenta... 2
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi
29.10.2010 Vapo Oy Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Vapo Oy, Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 1 2.1
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajiluettelo...
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS
22.10.2005 VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA... 1 2.2 PESINTÄAIKAINEN LASKENTA... 1 3 TULOKSET...
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotHAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA
HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotJuupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008
Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotHaapakeitaan (FI ) Natura alueen linnuston linjalaskennat 2018
Haapakeitaan (FI0200021) Natura 2000 -alueen linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty osana Hydrologia-LIFE
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi
LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...
Lisätiedot2.1. Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys... 3
SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3.. Linnustoselvitys...3.. Kasvillisuusselvitys... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS JA LÄHIMMÄT SUOJELUALUEET... 4 4 INVENTOINNIN TULOKSET...4 4.. Linnustoselvitys...4
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotPesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...
LisätiedotKeski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen
Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään
LisätiedotLaji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)
Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotIso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja
Pudasjärven Kuokkasuon pesimälinnustoselvitys 2008 Suomen Luontotieto Oy Vapo Oy Toinen alueella pesineistä pikkusirkkukoiraista rengastettiin Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotPIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
LisätiedotLIITE 6 Luodesuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010
LIITE 6 Luodesuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 67090252 11.10.2009 Vapo Oy Luodesuon linnustoselvitys, Kiuruvesi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 6 5 VIITTEET
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotKauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI ; FI ) linnuston linjalaskennat 2018
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI0800002; FI0800003) linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
Lisätiedot9M BOY Vapo Oy. Kuokkasuon kasvillisuusselvitys Pudasjärvi
9M608130.BOY17 20.1.2009 Vapo Oy Kuokkasuon kasvillisuusselvitys Pudasjärvi Vapo Oy, Kuokkasuon kasvillisuusselvitys, Pudasjärvi 9M608130.BOY17 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen
LisätiedotABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys
67080456.ABK 22.8.2008 Vapo Oy Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 9M607155 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 1 3 SÄILYNEVAN HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT SEKÄ NIIDEN MERKITYS
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajikohtaista
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja
LisätiedotKANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET
Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016 Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 1 Sisä llysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 3. KOHDEKUVAUKSET... 4 KURIKKA... 4 SOINI... 5 LAPPAJÄRVI...
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotLinnustoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Juha Parviainen Risto Tornberg Heikki Holmén 1.3.2016 1.3.2016 1 (10) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen linnustollinen
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus
Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotMiehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.
Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto
LisätiedotVapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE
Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE0987 30.9.2010 16WWE0987 Vapo Oy; Lintunevan linnustoselvitys Vapo Oy: Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄ...
LisätiedotUPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
Lisätiedot34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)
34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre
LisätiedotVastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-
Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
Lisätiedot