Laihian Kotanevan luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laihian Kotanevan luontoselvitys"

Transkriptio

1 Laihian Kotanevan luontoselvitys Tutkimusraportti 85

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Linnustoselvitys Kasvillisuusselvitys TUTKIMUSALUE TULOKSET Linnusto Kasvillisuus ja luontotyypit TULOSTEN TARKASTELU Luontotyypit...14 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit...14 Vesilain mukaiset luontotyypit...15 Metsälain mukaiset luontotyypit...15 Uhanalaiset luontotyypit Lajisto...16 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit...16 Erityisesti suojeltavat lajit...16 Rauhoitetut lajit...16 Uhanalaiset lajit...16 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit...16 Suomen vastuulajit Maisema ja alueen virkistyskäyttö YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Luonto-osuuskunta Aapa suoritti kesällä 2010 EPV Bioturve Oy:n toimeksiannosta Laihian Kotanevan luontoselvityksen. FM Olli-Pekka Siira vastasi kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksesta sekä raportin toimittamisesta. FM Juha Repo vastasi linnustoselvityksestä ja sen raportoinnista. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Luontoselvityksessä noudatettiin ympäristöministeriön asettaman yhteistyöryhmän (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009) ja Turveteollisuusliiton (Sopo ym. 2002) ohjeistusta. Maastohavaintojen lisäksi selvitettiin mahdollisten uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintyminen ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisteristä (UHEX). Tietokantahaku tilattiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Kyröläinen, 2010). Inventointialueen maastossa havaitun lajiston uhanalaisuus (linnut, putkilokasvit, sammalet) tarkistettiin ympäristöhallinnon tietokannasta (OIVA-palvelut, 2010). Raportissa esitetyt valokuvat on kuvattu Kotanevan tutkimusalueella Kuvat on ottanut O-P. Siira LINNUSTOSELVITYS Kotanevan 121 hehtaarin tutkimusalueen linnustoselvitys tehtiin koealamenetelmällä (Koskimies 1994, Turveteollisuusliitto 2002). Koealalla havainnoidaan siten, että mikään kohta koealalla ei jää yli 100 metrin etäisyydelle havainnoijasta. Runsaspuustoisissa osissa koealaa kulkureittejä tihennetään, ettei havaintovälimatka ylitä 50 metriä. Laskenta aloitettiin klo 3.50 ja lopetettiin klo Havainnoinnin aikana aurinko paistoi selkeältä taivaalta eikä tuullut. Ilman lämpötila oli C. 121 hehtaarin laajuisen koealan rajat noudattivat turvetuotantoalueen varauksen rajoja (liite 1.) Aineistosta laskettiin Asannin ym. (2003) esittämällä menetelmällä lajin suojeluarvoon perustuva pisteytys, jonka avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä alueen linnustollisesta arvosta ja verrata sitä muihin alueisiin. Pisteytyksessä huomioidaan lajin uusiutumiskyvyttömyys ts. luonnossa lisääntyvän kannan sukupolvenväli, lajin lisääntyvän kannan koko Suomessa sekä lajin uhanalaisuus Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Havaitut parimäärät muunnetaan pisteiden laskennassa kertoimiksi korottamalle ne potenssiin 0,7. Samalla pienennetään yhdyskuntien vaikutusta lopputulokseen. Lajin suojelupistemäärä saadaan kertomalla edellä muunnettu parimääräkerroin lajikohtaisella suojeluarvolla. Elinympäristön suojeluarvo saadaan laskemalla alueen lajien suojeluarvot yhteen. 3

4 2.2. KASVILLISUUSSELVITYS Kasvillisuuden päätyyppien rajaukset arvioitiin karttojen ja ilmakuvien perusteella. Alueen maastokartat ja ilmakuvat hankittiin Maanmittauslaitoksen Ammattilaisen karttapaikka- internetpalvelusta. Maastokäynnin avulla selvitettiin alueen kasvilajisto, jonka perusteella määritettiin luontotyypit. Kaikilla karttatyöskentelyn perusteella arvioiduilla kasvillisuustyyppien alueilla käytiin maastossa. Maastohavainnot kirjattiin ylös ja taulukoitiin. Havaintopaikoista otettiin edustavat sammalnäytteet. Yhdestä paikasta otettiin myös turvenäyte. Sammallajiston lajinmääritykset tarkistettiin laboratorio-oloissa. Apuna käytettiin stereomikroskooppia ja tavallista läpivalaisumikroskooppia. Kasvilajiston ja luontotyyppien määrityksessä viiteaineistona käytettiin seuraavia hakuteoksia: Eurola ym. 1992; Eurola ym. 1994; Hämet-Ahti ym. 1987; Kalliola 1973; Laine ja Vasander 2005; Laine ym. 2009; Paasio 1950; Mossberg ja Stenberg TUTKIMUSALUE Kotaneva sijaitsee Laihian kunnassa Etelä-Pohjanmaalla, noin 9 km Laihian keskustasta lounaaseen. Alue sijaitsee keskiboreaalisella Pohjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeellä ja Pohjanmaan rannikon viettokeitaiden suokasvillisuusvyöhykkeellä. Kotaneva on reunaosistaan sekä pohjoispäädyltään metsäojitettua suoaluetta. Pääosa suoalueesta on kuitenkin luonnontilaista keidassuota, jonka ekologiaan ojituksilla ei ole ollut suurtakaan vaikutusta. Kotanevan ympäristössä Laihialla ei ole Natura-alueita. Kuvassa 1 on esitetty suojelualueet. Lähin luonnonsuojelualue on Vaasan noin 15 km päässä sijaitseva Södra Stadsfjäden Söderfjärden Öjen Natura-alue (FI ) (Ympäristöhallinto 2010). GTK:n tutkimuksen mukaan (Toivonen 1997) suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti luoteeseen. Suolta lähtee laskuojia pohjoiseen kohti Tyllijokea, joka johtaa Pohjanlahteen. Kaakkoisreunasta on ojayhteys Riitanevan kautta Päkinluomaan ja edelleen Laihianjokeen. Toivosen mukaan Kotanevan pohjoisosassa on luonnontilainen tupasvillarämealue, joka muuttuu kaakkoa ja suon keskustaa kohti rahkarämeen kautta rahkanevaksi ja lyhytkorsinevaksi. Eteläosassa rahkaneva ja rahkaräme ovat vallitsevia suotyyppejä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Suon pohja on tasainen. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja savi. 4

5 Kotaneva Kuva 1. Kotanevan sijainti Laihialla sekä suojelualueet. Kartan ruutuväli on 10 km. (lähde: ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu, ). 4 TULOKSET 4.1 LINNUSTO 121 ha:n koealan kokonaisparimäärä oli 104, joka yhtä neliökilometriä kohti suhteutettuna 86,0 on paria/km 2 (liite 2). Metsälajien osuus parimäärästä oli 81 %. Koealoilla, joiden reunat rajoittuvat metsäalueisiin kuten Kotanevan laskennassa, metsälajien runsausosuus lajiston kokonaistiheydestä on usein suuri. Runsaimmat metsälajit olivat yhtä runsaat peippo ja pajulintu. Molempia havaittiin n. 20 paria. Metsäkirvisiä havaittiin 10 paria, ja se oli kolmanneksi runsain laji. Punarintoja oli 7 5

6 paria. Edellisiin verrattuna harvinainen laji oli tiltaltti, joka lauloi koealan pohjoisrajalla kuusimetsässä. Suolajeja havaittiin yhteensä 5 paria. Sinisuohaukan pesä löytyi koealan pohjoisosasta rämeeltä, kun naarasemo lähti pesältä lentoon (liite 4). Kapustarinnan reviiri oli alueen eteläosan avosuolla. Niittykirvisiä havaittiin yksi pari. Kurkipari äänteli Kotanevan lähiympäristössä. Melko varmasti samat 2 kurjen yksilöä havaittiin myös koealan länsireunalla. Kahdesta pensastaskuparista toinen havaittiin lauluäänestään peltoaukealta ja toinen avosuon reunalta Kotanevalla. Laji pesii yleisesti myös soilla. Kotanevan pohjoispuolella on peltoja, minkä vuoksi koealalaskennassa havaittiin myös peltolajeja. Peltolajeista myös soilla esiintyviä lajeja olivat töyhtöhyyppä ja kuovi, mutta Kotanevan pesimälajistoon ne eivät kuuluneet. Havainto töyhtöhyypästä oli suon yllä peltoaukealle päin kierrellyt 2 yksilön parvi. Myös kuovi havaittiin peltoympäristön suunnasta. Tuulihaukka lensi Kotanevan yli ja saalistuslennolle tyypillisesti myös lekutteli jonkin aikaa. 4.2 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Nevat Kotaneva on viettokeidassuo, joka koostuu kolmesta erillisestä ombrotrofisesta keitaasta, joiden välissä on merkkejä minerotrofisesta pintavirtauksesta. Päävirtaussuunta on todennäköisesti kaakosta luoteeseen. Tutkimusalueen luoteisosa on ojitettua rämettä. Ojitusalue ulottuu pohjoisimman keitaan reunaosiin. Suotyypit ja näytealakuvausten havaintopaikat on merkitty kasvillisuuskarttaan (liite 5). Nevaksi määritellään tässä puuton avosuo. Pääosa luontoselvitysalueen ojittamattomasta osasta koostuu nevatyypeistä. Oligotrofinen lyhytkorsineva ollkn Kotanevan keskellä kulkee välipintainen, minerotrofinen juotti. Siellä tavataan tupasvillaa (Eriophorum vaginatum), suokukkaa (Andromeda polifolia), variksenmarjaa (Empetrum nigrum), kihokkia (Drosera rotundifolia), karpaloa (Vaccinium oxycoccos) ja suomuurainta (Rubus chamaemorus). Minerotrofia paljastuu sammaliston lajiston perusteella. Siellä tavataan esimerkiksi sararahkasammalta (Sphagnum fallax). Sararahkasammal on aapasoiden ja luhtien laji. Mätäspinta on heikosti kehittynyttä. Toisinaan tavataan kohoamilla rusko- ja punarahkasammalta (Sphagnum fuscum, Sphagnum magellanicum) sekä myös seinäsammalta (Pleurozium schreberi). Turvetta on täällä yli 200 cm. Minerotrofiset osat keidasoilla ovat yleensä ombrotrofisia osia ohutturpeisempia. 6

7 Kuva 2. Näkymä Kotanevan keskeltä. Kuva 3. Minerotrofista lyhytkorsinevaa. Ombrotrofinen lyhytkorsineva omlkn Kairauspaikassa K turvepaksuus on 220 cm. Turveprofiilissa on pinnalla 150 cm rahkaturvetta, jonka jälkeen turvetyyppi muuttuu tiiviimmäksi, saravaltaiseksi turpeeksi. Pohjamaaperä on pehmeää, harmaata savea sisältävää hienoaineksista silttiä Pintaturpeen happamuus on ph 3,75. Taulukko 1. Peittävyysanalyysi ja suotyyppimääritys. Peittävyydet on määritetty prosentuaalisina osuuksina yhden neliömetrin näytealalta. + tarkoittaa, että laji esiintyy näytealalla, mutta sen peittävyys on alle 1 %. Peittävyysanalyysit tehtiin kahdelta korkeudelta a) kenttäkerros noin 50 cm korkeudelta ja b) pohjakerros tupeen pinnasta 0-tasolta. a) kenttäkerros b) pohjakerros Tieteelinen nimi suomalainen nimi mätäspinta välipinta Andromeda polifolia suokukka 5 1 Betula nana vaivaiskoivu 5 Empetrum nigrum variksenmarja 50 5 Eriophorum vaginatum tupasvilla 2 20 Drosera rotundifolia pyöreälehtikihokki 1 + Rubus chamaemorus suomuurain 10 3 Vaccinium microcarpum pikkukarpalo 1 1 Tieteelinen nimi suomalainen nimi mätäspinta välipinta Sphagnum angustifolium rämerahkasammal Sphagnum fallax sararahkasammal + Sphagnum fuscum ruskorahkasammal 70 Sphagnum magellanicum punarahkasammal 5 Aulacomnium palustre suonihuopasammal 10 + Kyseessä on mätäs-välipintaisen keidassuon keitaan reunaosa. Mätäspinnalla on rahkarämeen lajistoa ja välipinnalla lyhytkorsinevan lajistoa. 7

8 Keitaan keskustaan on muodostunut vaihtelevaa, melko heikosti kehittynyttä, kermikulju-topografiaa. Mätäspinta on lähes puutonta. Puuston kasvu voimistuu vasta nevaosan laitamilla. Rahkamättäillä tavataan edellä kuvattua ombrotrofista kasvillisuutta. Paikoin tavataan pieniä kasvittomia ruoppakuljuja. Toisinaan esiintyy erikoisia rahkanäivesammalen (Mylia anomala) vallitsemia silmäkkeitä, seuranaan paikoin kuirisammalia (Straminergon stramineum). Välipinnalla tavataan silmäke-, siroja vajorahkasammalta (Sphagnum balticum, Sphagnum flexuosum, Sphagnum majus). Keitaan reunaosissa tavataan myös aapa- (Sphagnum lindbergii) ja satunnaisesti rimpirahkasammalta (Sphagnum annulatum). Kuva 4. Ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Kuva 5. Suonsilmäke. Ombrotrofinen rahkaneva omran Kotanevan eteläpäässä on kaksi ombrotrofista keidasta. Mätäspinta on vallitseva. Kasvillisuus on edellä kuvatun omlkn mätäspinnan kasvillisuuden kaltaista (vrt. taulukko 1). Ombrotrofista kasvillisuutta ovat: suokukka, tupasvilla, variksenmarja, pikkukarpalo ja kihokki. Sammalistossa ombrotrofisia lajeja ovat ruskorahkasammal, seuranaan rahkanäive-, nevaruoppa- ja silmäkerihmasammal (Mylia anomala, Cladopodiella fluitans, Gymnocolea inflata). Myös hentorahkasammal (Sphagnum tenellum) tunnistettiin näytteestä. Suonsilmäkkeissä tavataan silmäkerahkasammalta. Mätäspintainen puuton keidassuon keskusta, jossa vallitsee ruskorahkasammal, määritetään tässä rahkanevaksi. 8

9 EPV Bioturve Oy Laihian Kotanevan luontoselvitys Kuva 6. Välipintainen neva omlkn. Kuva7. Mätäspintainen neva omran VaRaR omran Alueen pohjoisosassa on vastaavanlainen keidassuomuodostuma kuin eteläpäädyn kaksi keidasta. Turvetta on muodostuman keskellä yli 200 cm. Reunaosistaan alue on puustoista rahkarämettä. Puusto harvenee alueen keskustaa kohti, jossa on avointa nevaa, jonka puusto koostuu yksinomaan harvoista männynkänkkyröistä, korkeudeltaan alle 1 m. Alueella tavataan tyypillistä rahkarämeen ja rahkanevan lajistoa: variksenmarja, kanerva (Calluna vulgaris), suomuurain eli valokki, pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum) ja tupasvilla. Sammalistossa on tunnusomaisesti ruskorahkasammalta sekä paikoin välipinnalla räme- ja punarahkasammalta (Sphagnum angustifolium, Sphagnum magellanicum). Kuva 8. Kotanevan pohjoisosan rahkaräme Kuva 9. ja rahkanevakasvillisuutta Rämeet ja rämemuuttumat Rämeeksi määritetään tässä mäntyvaltainen mätäspintainen puustoinen suo. Aluskasvillisuudeltaan rahkaräme ei poikkea paljonkaan edellä kuvatusta rahkanevasta. Kotanevan pohjoisosassa keidassuon keskellä on ilmeisesti ojakaivanto. Uoma lähtee keskeltä suota ja sillä on suorat linjat. Se ei vaikuta luonnonpurolta. Uomassa tavataan minerotrofista lajistoa kuten hapra-, sara- ja aaparahkasammalta (Sphagnum riparium, Sphagnum fallax, Sphagnum lindbergii) sekä isokarpaloa. 9

10 EPV Bioturve Oy Laihian Kotanevan luontoselvitys Pohjoisen keitaan reunaosista, tutkimusalueen keskeltä, otettiin turveprofiilinäyte. Kairauspisteen lähettyviltä määritettiin suotyyppi lajistoanalyysin perusteella. Kuva 10. Suomuuttuma, josta on poistettu pintaturvetta. Kuva 11. Kaivanto keskellä keidassuota. Kotanevan pohjoisosassa vaaleana näkyvät palstat ovat suomuuttumaa. Ilmeisesti sieltä on nostettu joskus turvetta. Alue on uudelleen soistunut. Turvetta on jäljellä noin cm paksuudelta. Ojien penkereillä havaitaan voimakasta puuston kasvua. Maaperässä turpeen alla on hienoainesta, savea ja silttiä. Alueen kasvilajistoa: tupasvilla, suopursu (Ledum palustre), variksenmarja. Puusto on mäntyä (Pinus sylvestris) ja koivua (Betula pubescens). Sammalisto on sekalaista koostuen räme- ja nevalajeista: puna-, hento- ja rämerahkasammalia. Paikoin myös aaparahkasammalta sekä nevasirppisammalta (Warnstorfia fluitans). Mättäikössä tavataan seinäsammalta ja rämekarhunsammalta (Polytrichum strictum). Alkuperäistä suotyyppiä ei voida tämän perusteella määrittää johtuen perusteellisista muutoksista ja ekologisesta palautumisvaiheesta, joka näkyy lajiston epämääräisyytenä. Todennäköisesti alue on ollut keidassuon laitaosan minerotrofinen rämesoistuma. Kuva 12. Rahkarämeen puustoa. Kuva 13. Rahkarämeen aluskasvillisuutta. 10

11 Variksenmarjarahkaräme VaRaR Riitasaaren eteläpuolella on rahkarämettä. Alueelta tehtiin lajistoanalyysi, jonka perusteella tehtiin tarkka suotyyppimääritys. Taulukko 2. Peittävyysanalyysi ja suotyyppimääritys. Peittävyydet on määritetty prosentuaalisina osuuksina yhden neliömetrin näytealalta. + tarkoittaa, että laji esiintyy näytealalla, mutta sen peittävyys on alle 1%. Peittävyysanalyysit tehtiin kahdelta korkeudelta a) kenttäkerros noin 50 cm korkeudelta ja b) pohjakerros tupeen pinnasta 0-tasolta. Kenttäkerros, peittävyys % Tieteelinen nimi suomalainen nimi mätäspinta välipinta Andromeda polifolia suokukka 8 + Betula nana vaivaiskoivu 5 2 Empetrum nigrum variksenmarja 50 3 Eriophorum vaginatum tupasvilla 3 10 Drosera rotundifolia pyöreälehtikihokki 1 + Rubus chamaemorus valokki 10 5 Vaccinium microcarpum pikkukarpalo 1 2 Pinus sylvestris mänty + Pohjakerros, peittävyys %. Tieteelinen nimi suomalainen nimi mätäspinta välipinta Mylia anomala rahkanäivesammal 1 Pleurozium schreberi seinäsammal 2 Polytrichum strictum rämekarhunsammal 5 5 Sphagnum angustifolium rämerahkasammal 7 45 Sphagnum fuscum ruskorahkasammal Cladina rangiferina harmaaporonjäkälä 5 Puusto on mäntyä, jonka latvuskorkeudet ovat alle 5 m. Suotyypiksi saadaan lajistoanalyysin perusteella määritettyä variksenmarjarahkaräme (VaRaR). Suotyyppi on tunnusomaista ombrotrofisten keidassoiden reunaosille. Tässä tarkastelussa voidaan käyttää keidassuon termejä: kermit (suon kuivat mätäspinnat) ja kuljut (suon märät rimpipinnat ja kosteat välipinnat). Tupasvillaräme TR Tutkimusalueen itäosissa Riitasaaren reunassa on tupasvillarämettä, joka muuttuu isovarpurämeeksi, kun kuljetaan kohti Kotanevan keskustaa. Puusto harvenee ja lopulta mäntyä kasvaa enää vain mättäillä, latvuskorkeudeltaan alle 5 m. Riitasaaren reunassa on tuore ojakaivanto, jonka lähettyvillä räme on muuttunut turvekankaaksi. Ojituksilla on vaikutusta puuston kasvuun. Rämettä voidaan pitää muuttumana. Kenttäkerroksessa tavataan rämevarpuja: suopursu, juolukka, vaivaiskoivu. Täällä tavataan tyypillisiä 11

12 suoruohoja, kuten tupasvilla ja suomuurain (paikallisella murteella valokki). Kankaan laidassa tavataan myös puolukkaa ja variksenmarjaa sekä poronjäkäliä. Keitaan reunaosassa tavataan rahkarämettä. Rahkamättäiden lajistoa ovat rusko-, rämeja punarahkasammalet sekä variksenmarja, suopursu, vaivaiskoivu, suokukka, tupasvilla, suomuurain, juolukka. Puusto on alle 10 m korkuista mäntyä. Alueen kaakkoisreuna on metsäojitettua rämettä. Havaintopaikassa on turvetta cm ja pinnalla isoja kiviä. Moreenikankaan reuna on muuttunut turvekankaaksi. Männyn kasvu on alle 15, tavataan myös hieskoivua. Sammalistossa rämerahkasammalta ja seinäsammalta. Metsäojassa kasvaa suovehkaa. Kuva 14. Kotanevan eteläpäädyn lohkareita. Kuva 15. Metsäojassa vehkaa (Calla palustris). Suon keskellä kulkee koko suon halki puuton, kapea lyhykorsinevajuotti. Minerotrofisen juotin kummallakin puolella on keidas, jonka kermit ovat rahkarämettä ja kuljut ombrotrofista lyhykorsinevaa. Kuva 16. Rahkamättäillä kasvaa suomuuraimia.. Kuva eli valokkeja (Rubus chamaemorus). Puskalansaaressa on korkeaa kuusikkoa. Alueen edustalla on kolmen suotyypin solmukohta: rahkarämme muuttuu rahkanevaksi ja edelleen lyhytkorsinevaksi. Puskalansaaren pohjoispuolella on tupasvillarämettä. Tutkimusalueen luoteiskulma on 12

13 pääasiassa isovarpurämeen muuttumaa. Paikoin suo on muuttunut turvekankaaksi ojitusten välittömällä vaikutusalueella. Tupasvillarämeen lajistoa ovat nimikkolajin lisäksi suokukka ja vaivaiskoivu. Sammalistossa tavataan räme-, rusko-, puna-, hento- ja sararahkasammalia. Isovarpurämemuuttuma IR-mu Isovarpurämeen muuttumassa tavataan aluskasvillisuudessa vaivaiskoivua, suopursua, juolukkaa, tupasvillaa. Puusto on mäntyä. Sammalistossa rämerahkasammalen lisäksi tavataan myös seinäsammalta, joka rämealueella ilmaisee suon muuttumisen. Kuva 18. Tupasvillarämettä. Kuva 19. Puskalansaaren edustan rämettä. Kuva 20. Turvekangasta, riidenliekoja (Lycopodiun annotinum). Kuva 21. Isovarpurämeen muuttumaa. Tien veressä ojien penkereillä kasvaa koivua (Betula pubescens), harmaaleppää (Alnus incana) ja raitaa (Salix caprea), latvuskorkeudeltaan yli 10 m. Pengerretyllä traktoritiellä kasvaa nokkosta (Urtica dioica), mesiangervoa (Filipendula ulmaria), vadelmaa (Rubus idaeus), metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana), maarianheinää (Hierocloë hirta) ja timoteitä (Phleum pratense). Alue on pengerryksien ja ojitusten muuttamaa suhteellisen ravinteista turvepohjaista metsää, joka on luokiteltavissa turvekankaaksi. 13

14 Kangasmetsä Käärmesaari Tutkimusalueen sisällä länsireunassa on Käärmesaaren moreenimuodostuma. Sen pinnalla on suuria lohkareita. Luontotyyppi on puolukkatyypin kuivahkoa kangasmetsää (Vaccinium-tyyppi, VT). Kangasmetsän lajistoa ovat puolukka (Vaccinium vitis-idaea), oravanmarja (Maianthemum bifolium), vanamo (Linnaea borealis), metsälauha (Deschampsia flexuosa), metsätähti (Trientalis europaea). Sammalistossa esiintyy tyypillistä metsälajistoa, kuten seinä- ja kerrossammalta (Pleurozium schreberi, Hyalocomium splendens) sekä kynsisammalia (Dicranum sp.) ja poronjäkäliä (Cladonia sp.). Käärmesaaren lähettyvillä on rahkarämettä, jossa on tuoreita ojituksia. Kuva 22. Käärmesaaren lohkareita. Kuva 23. Käärmesaaren edustan nevaa. 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Luonnonsuojelulaki (N:o 1096, 29) kieltää tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaiseen verrattavien alueiden muuttamisen siten, että luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Kyseisistä luontotyypeistä voidaan tavata suolla, metsäsaarekkeissa tai suota ympyröivissä metsissä seuraavia: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - tervaleppäkorvet - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Kotanevalla ei havaittu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. 14

15 Vesilain mukaiset luontotyypit Vesilain (1 luku 15 ja 17 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ovat lähteet, pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) sekä luonnontilaiset norot. Kotanevalla ei havaittu vesilain mukaisia luontotyyppejä. Metsälain mukaiset luontotyypit Metsälain (N:o 1093, 10) mukaisesti metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Lain kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita voidaan tavata suolla, ovat lähteet, purot, norot, metsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, vähäpuustoiset suot sekä pienien lampien välittömät lähiympäristöt. Kotanevalla on luonnontilaista rahkarämettä tutkimusalueen itäisessä reunassa. Siellä on myös kangasmetsäsaarekkeita ojittamattomalla suoalueella. Mikäli nämä alueet ovat metsätalouden piirissä, näitä voitaneen pitää metsälain mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Uhanalaiset luontotyypit Taulukko 3. Kotanevan tunnistetut luontotyypit sekä luontotyyppien uhanalaisuus Raunion ym. (2008) mukaan. Tunnistettu luontotyyppi Vastaava luontotyyppi uhanalaistarkastelussa Etelä-Suomi Koko maa Suoyhdistymä Keidassuo Viettokeitaat VU VU Suotyyppi ollkn Minerotrofiset lyhytkorsinevat VU LC omlkn Ombrotrofiset lyhytkorsinevat NT LC omran Rahkarämeet LC LC VaRaR Rahkarämeet LC LC TR Tupasvillarämeet NT LC IR Isovarpurämeet NT LC VT Kuivahkot kankaat NT NT Uhanalaisuusluokat, IUCN-luokitus: RE = Hävinneet (Regionally Extinct) 15

16 EW = Luonnosta hävinneet (Extinct in the Wild) CR = Äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered) EN = Erittäin uhanalaiset (Endangered) VU = Vaarantuneet (Vulnerable) NT = Silmälläpidettävät (Near Threatened) LC = Elinvoimaiset (Least Concern) DD = Puutteellisesti tunnetut (Data Deficient) NE = Arvioimatta jätetyt (Not Evaluated) 5.2 LAJISTO Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Luontodirektiivin (EU, 1992) liite IV sisältää ns. tiukkaa suojelua vaativat eläin- ja kasvilajit. Erityisesti suojeltavat lajit Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit Luonnonsuojeluasetuksella (Lsa 22, liite 4) erityisesti suojeltavaksi säädetty uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Luonnonsuojelulain (42 ) ja luonnonsuojeluasetuksen (20 ) nojalla rauhoitetut kasvilajit. Luonnonsuojeluasetuksen liitteenä on luettelo uhanalaisista lajeista (Lsa, 1997). Uhanalaisuusarviointi perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitukseen (ks. Rassi ym. 2001). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Suomen vastuulajit Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokituksen mukaan silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia (Rassi ym. 2001). Ne ovat lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen tai koon perusteella. Monet silmälläpidettävät lajit ovat kuitenkin alueellisesti uhanalaisia (RT). Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä (Rassi ym. 2001) laati luettelon lajeista, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. (- ks. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2009). Maastossa havaittujen lajien uhanalaisuus tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVApalvelusta. Maastohavaintojen lisäksi selvitettiin ennakkotietona mahdollisten uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintyminen ympäristöhallinnon uhanalaisten lajien rekisteristä. Hertta-tietokannan uhanalaisista lajeista Laihian Kotanevalta ei ole Hertta- 16

17 tietokannassa havaintoja uhanalaisista lajeista. Alueelta ei ole pesimätietoja myöskään maakotkasta tai muuttohaukasta. Kotanevan koillispuoliselta Riitasaaren kankaalta on havaintoja liito-oravasta (Kyröläinen, 2010). 5.3 MAISEMA JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖ Kotaneva sijaitsee maatalousvaltaisen alueen keskellä. Ympäristön maisema on tyypillistä eteläpohjalaista maanviljelyaluetta. Kotaneva rajoittuu Tyllijoen tielle. Sen reunaosan ojitettu räme näkyy tielle. Rämeen takana aukeava neva sen sijaan ei näy ympäröiville maanteille. Kotanevan keidassuo on suhteellisen harvinainen suurimmaksi osaksi luonnontilaisena säilynyt suo Laihian alueella. Kotanevan eteläosan ojitetulla rämeellä tavattiin suomuurainta. Paikalliset ihmiset keräävät valokeita, kuten tätä suomarjaa Laihialla paikallisella murteella nimitetään. Sato vaikutti vaatimattomalta kesällä 2010 eikä alueella näkynyt poimimisen merkkejä. Hyvänä marjavuonna tälläkin saattaa kuitenkin olla paikallista merkitystä. Tutkimusalueen pohjoisosan keskellä on vanha käytöstä poistettu teerten ruokintapaikka. Alueella on ollut jonkun verran riistanhoidollista merkitystä ja kenties merkitystä myös metsästysalueena. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Laihian Kotanevan luontoselvityksessä inventoitiin pesimälinnusto sekä kasvillisuus ja luontotyypit. Kotaneva edustaa varsin tyypillistä viettokeidasta. Valtakunnallisesti ja alueellisesti sen luonnonsuojelullinen merkitys lienee vähäinen, mutta alueellisesti muodostuma saattaa olla merkittävä maatalousalueella luonnontilaisuutensa ja harvinaislaatuisuutensa takia. Tutkimusalueen pohjoisosa oli muuttumatilassa, mutta pääosa tutkimusalueesta oli käytännöllisesti katsoen luonnontilaista neva tai nevaräme-aluetta. Maaperässä turpeen alla havaittiin hienoainesta, savea ja silttiä. Rannikkoseudulla tämän tyyppisen maaperän käsittelyssä on syytä huomioida happamoitumisriski. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys tehtiin maastokäynnin perusteella. Apuna käytettiin kartta- ja ilmakuva-aineistoa. Maastotutkimuksissa alueella havaittiin kuusi luonnontilaista luontotyyppiä. Havaitut suotyypit ovat valtakunnallisesti arvioituna elinvoimaisia. Suoyhdistymätyyppi, viettokeidas, sen sijaan on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti arvioituna vaarantunut. Kasvillisuuselvityksessä havaittiin yksi Suomen vastuusammallaji: rimpirahkasammal (Sphagnum annulatum). Rimpirahkasammalta havaittiin Kotanevan kaakkoiskulmalla keidassuon reunalla. Kotanevalla yhdessä näytepaikassa havaittu kuljurahkasammal (Sphagnum cuspidatum) on ympäristöhallinnon seurattavien lajien listalla. Sen kanta Pohjanmaan alueella on kuitenkin elinvoimainen. Kotanevan linnustoselvitys tehtiin koealamenetelmällä. Lajimäärä oli 30, josta lähiympäristön pelto- ja metsälajeja oli 25. Suolajien runsausosuus lajiston 104 parin 17

18 kokonaismäärästä oli vain 4 %. Väisäsen ym. (1998) luokituksen varsinaiset suolajit olivat sinisuohaukka, kurki ja niittykirvinen. Soilla esiintyvät lajeja olivat myös kapustarinta ja pensastasku. Tuulihaukka on peltoympäristöissä pesivä petolintulaji, ja Kotaneva on sen saalistusympäristöä. Laji on Suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Muut silmälläpidettävät lajit (NT) olivat sinisuohaukka, teeri, käki ja pensastasku. Tiltaltti on Suomessa vaarantunut laji (VU). Euroopan Unionin direktiivilajit (EU) olivat tuulihaukka, sinisuohaukka, teeri, kurki ja kapustarinta. Eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkovyöhykkeen alueellisesti uhanalaiset (AL) lajit olivat tuulihaukka, sinisuohaukka, taivaanvuohi, kuovi ja käki. Maakunnallisesti Kotanevan merkitys on melko tavanomainen. Vaikka koealalaskennan lajisto olikin monipuolinen, ei Kotanevan suolajisto ollut runsaslukuinen. Lajiston suojelupistearvosta, 30,6, suolajien sinisuohaukan ja kurjen osuus oli 32 %. Myös metsälaji käki, josta tehdyt reviiriäänihavainnot tulkittiin 4 pariksi, nosti suojelupistearvoa 17 %:lla. Kotanevan tutkimusalueella ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia lajeja. Maastotutkimuksissa ei tullut ilmi luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativien lajien uusia esiintymiä. VIITTEET Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H, Hottola, P., Mikkola-Roos, M., Osara, M., Ylimaunu, J. ja Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristökeskus. 53 s. EU, 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Luettu Eurola, S., Bendiksen, K. ja Rönkä, A., 1992: Suokasviopas. Oulanka Reports 11, Oulanka Biological Station, University of Oulu. Oulun yliopisto, Monistus- ja kuvakeskus, Oulu s. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K., 1994: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 13, Oulanka Biological Station, University of Oulu. Oulun yliopisto, Monistus- ja kuvakeskus, Oulu s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. ja Vuokko, S., 1986: Retkeilykasvio. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Helsinki Kalliola, R., 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B. 83 s Kyröläinen, M : Tiedonanto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. 18

19 Laine, J., Vasander, H., 2005: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkirjat Metsäkustannus Oy. Karisto. Hämeenlinna s. Laine, J., Harju, P., Timonen, T., Laine, A., Tuittila, E.-S., Minkkinen, K. & Vasander, H. 2009: The Intricate Beauty of Sphagnum Mosses a Finnish Guide to Identification. University of Helsinki Department of Forest Ecology Publications 39: Luonnonsuojeluasetus /160 onnonsuojeluasetus. Luettu Luonnonsuojelulaki /1096 onnonsuojelulaki. Luettu Maanmittauslaitos 2010: Ammattilaisen karttapaikan kartta-aineistoa Metsälaki.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/ ?search%5Btype%5D=pik a&search%5bpika%5d=mets%c3%a4laki Mossberg, B., Stenberg, L., 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Tammi Nuutinen, J., Yli-Pirilä, P. Hytönen, K. ja Kärtevä, J. 2007: Turvetuotannon pöly- ja melupäästöt sekä vaikutukset lähialueen ilmanlaatuun. Symo Oy, Kuopio OIVA-palvelut, 2010: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Paasio, I., 1950: Pieni jäkälä- ja sammalkirja. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus 2009: Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Työryhmän muistio luettu Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus.suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.), 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki s. 19

20 Sopo, R., Tuomanen, S., Selin, P., Väyrynen, T., Rinttilä, R., Marja-aho, J., Mäkikorttila, P., Peronius, P., Suutari, E., 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi - Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Suomen ympäristökeskus 2005: Vastuulajit, linnut Suomen ympäristökeskus 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Toivonen, T. 1997: Laihialla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 304. Vesilaki.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/ ?search%5Btype%5D=pika &search%5bpika%5d=vesilaki Väisänen, R., Lammi, E. ja Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino, Keuruu. 567 s. Ympäristöhallinto 2010: Luettu LIITTEET LIITE 1: Kotanevan linnustoselvityksen koeala LIITE 2: Kotanevan koealalaskennan lajiston havaitut parimäärät LIITE 3: Kotanevan koealalaskennassa havaitut linnut ja parimäärät. LIITE 4: Sinisuohaukan pesän sijainti LIITE 5: Kasvillisuuskartta LIITE 6: Ekologiset vyöhykkeet LIITE 7: Putkilokasvit LIITE 8: Sammalet ja jäkälät 20

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys

Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys Kurikan Ison Sarvinevan pohjoisosan luontoselvitys 12.11.2010 Tutkimusraportti 86 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Linnustoselvitys...3 2.2 Kasvillisuusselvitys...4 3 TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 9.12.2013 WPD FINLAND OY OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 9.12.2013 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009

Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009 Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Luonto-osuuskunta Aapa tutkimusraportti 51 2009 Juha Kiiski, Antje Neumann ja Olli-Pekka Siira Seinäjoen Hangasnevan luontoselvitys Sisällys 1. Johdanto...3 2. Alueen

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 1 LIITE 3 VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 2.6.2015 Laatija Tarkastaja Heli Lehvola Kirsi Lehtinen Kuvaus Raahen Ketunperän 110 kv voimajohdon kasvillisuuspesimälinnusto-

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS

RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS 7.6.2014 RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS Kuva: Leskenlehti (Tussilago farfara) kartoitusalueella. Olli-Pekka Siira www.aapa.fi Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Kaavoituksen

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.

Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk. 15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Halkonevan perhosselvitys, Ilmajoki 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot