Maaseudun liikenneratkaisut Tilannekatsaus ja etenemisväylät. Nurmes Hyvärilä

Transkriptio

1 Maaseudun liikenneratkaisut Tilannekatsaus ja etenemisväylät Nurmes Hyvärilä

2 Kokouksen sisältö ja aikataulu Tilaisuuden avaus, projektipäällikkö Jaakko Rintamäki, RTShanke ELY-keskuksen katsaus ensi vuoden ostoliikenteen rahoitukseen ja sen vaikutuksiin, Marja-Leena Inkinen-Remes, joukkoliikenneasiantuntija, POS ELY Tilannekatsaus Pielisen Karjalan joukkoliikenteeseen, Jaakko Rintamäki Avoin keskustelu joukkoliikenteen nykytilasta, rahoituksesta ja tarpeista Pielisen Karjalassa Millä eväillä ja resursseilla eteenpäin? Etenemisväylät ja ehdotukset joukko- ja palveluliikenteen kehittämiseen Pielisen Karjalassa Tilaisuuden päätös 2

3 Pielisen Karjalan joukkoliikenne Tilannekatsaus 2010 Jaakko Rintamäki

4 Pohjois-Karjalan joukkoliikenteen kokonaisverkko on maantieteellisesti varsin kattava. Ongelmana on järjestelmän epäyhtenäisyys (kuntien ja liikennöitsijöiden palveluja ei ole täysin sovitettu keskenään). Tämä koskee myös kuntien sisäistä liikennettä, jossa hallintokunnat katsovat kuljetustarpeita ainoastaan omasta toiminnastaan käsin. Kokonaisuuden hallinta on puutteellista 4

5 Kesällä lakkautuneet ostoliikennereitit Negatiiviset vaikutukset kohdentuvat Keski-Karjalan (jossa jo ennen leikkauksia suhteellisesti heikoimmat yhteydet), Ilomantsiin, Juukaan, Kuhmon suuntaan ja Ylä-Valtimolle Mikäli lakkautuneilla reiteillä kouluikäisiä on kyseessä suora kustannusten siirto valtiolta kunnille Yhteistoiminnalla kustannukset hallittavissa? 5

6 Pielisen Karjala ja Juuka muodostavat liikkumisen kannalta kokonaisuuden 1100 pendeloijää, joista 700 alueen sisällä. Valtimolla 23 % ja Nurmeksessa 12.,3 % asuvista pendelöi muualle. 6

7 Joukkoliikenteen näkymät 2010 ja Kuljetuspalveluiden runkona edelleen linja-autoyhtiöiden tarjoamat vakiovuoroyhteydet Vakiovuorot karsiutuvat hiljalleen heikon kannattavuuden ja tukileikkausten myötä Kunnat paikkaavat ilmestyviä aukkoja erillispalveluilla, tapaus kerrallaan Kunnat jäämässä kasvavassa määrin kuljetuspalveluiden järjestämisvastuuseen ilman asianmukaista rahoitusta ja henkilöstöä Tapauskohtainen kuljetussuunnittelu tuottaa kalliita ja katkonaisia palveluratkaisuja Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu vaarantunut, palvelut eivät tavoita kaikkia tarvitsijoita Kuntien kesken joukkoliikennepalvelut ovat hyvin vaihtelevia. Kiihdyttäkö vuoroliikenteen supistuminen kuntien sisäisten kuljetuspalveluiden hajaannusta? 7

8 P-K:n ljs:n havaintoihin törmätty RTShankkeessa useaan otteeseen Joukkoliikenteen järjestäjillä on ollut sekä kaupungeissa että maaseudulla vaikeuksia tuottaa riittävän tasoisia ja helposti saavutettavissa olevia palvelukuvauksia aikatauluineen. Tiedottaminen joukkoliikenteen mahdollisuuksista ja keskitetyt informaatio- ja lipunmyyntipalvelut puuttuvat maakunnallisesti. 8

9 Alueen kuntien asiointiliikenne Kimppakyyti, Lieksa Kyytipoika, Nurmes Kunnan sisäisen joukkoliikenne, Juuka Yhteisiä nimittäjiä: liikennöidään 1-3 kertaa viikossa per suunta reitit ja aikataulut joustavia (ovelta ovelle & ohjeellinen aikataulu) pääkäyttäjäryhmänä ikäihmiset kuljettajat avustavat matkustajia tarpeen mukaan 9

10 Kaikille avoimen asiointiliikenteen rahoitusrakenne Kustannustieto on liian vanhaa aktiiviseen suunniteluun ja nopeaan reagointikykyyn (vuosibudjetit ja toteumat) Euroa/ keskimääräinen matka/ euroa per ajo km / euroa per matka Juuka: / 11km / 0,47 / 5 Lieksa: / 10km / 0,97 / 10,3 Nurmes: /? km / 0,94 /? 10

11 11

12 Alueen asiointiliikenteestä Tilaukset puhelimitse edellisenä päivänä, taajamaliikenteessä onnistuu samana päivänä Matala teknologia, helppo toteutettavuus Vastuuhallintokuntana sivistystoimi tai sosiaali- ja terveystoimi Asiointiliikenteen ja shl/vpl-kyytien linkitys toteutettu vaihtelevalla laajuudella Kustannustasoerot asiointiliikenteessä ajettua kilometriä kohden kaksinkertaisia Korkeat kustannukset asiointiliikenteessä näyttäisi korreloivan kokonaistehokkuutena kuljetuskustannuksissa 12

13 Kehittäminen kunnittain: Juuka Kutsupohjaisen joukkoliikenteen laajentaminen koko kunnan alueelle Koululaiskuljetuksen avaaminen muulle asiakasliikenteelle Palveluiden lisääminen Juuan sivukylillä Joukkoliikenne Ahmovaaran Vanhalla tiellä Juuka-Nurmes -aamuyhteys kesällä Kerhokyyti 13

14 Kehittäminen kunnittain: Lieksa Kimppakyydin markkinointi ja saannin helpottaminen syrjäkylillä Liittymävuorot Joensuuhun meneviin busseihin Raideliikenteen kehittäminen Lähiliikenne, yöjunayhteydet 14

15 Kehittäminen kunnittain: Nurmes Aikataulu- ja reittitiedotus Yhteydet lentokentälle Nurmes-Porokylä Ylä-Valtimo Nurmes Raideliikenteen kehittäminen Vesiliikenteen kehittäminen erityisesti matkailua ajatellen Taajamaliikenteen kehittäminen Kimppakyydin järjestäminen terveyskeskuksien ja keskussairaalan välisiin potilaskuljetuksiin 15

16 Kehittäminen kunnittain: Valtimo Lähi- ja kaukoliikenteen kehittäminen Kutsupohjaisen asiointiliikenteen käyttöönotto Yhteydet Nurmekseen kaikilta Valtimon sivukyliltä Lopetettujen junayhteyksien käyttöönotto Palveluiden lisääminen viikonloppuisin ja kesäisin Yhteys Nurmeksen iltatorille 16

17 Koulukyydit omana kokonaisuutenaan Kuljetuksista suurin kokonaisuus Vuoroliikenteeseen perustuvaa siellä missä mahdollista 17

18 18 Kartta: Heikki Viinikka, Maakuntaliitto

19 Kuljetusten kokonaiskustannukset 19

20 Yhteenveto Vakiovuoroliikenteen palvelukonsepti ei sovellu etenkään ikääntyneille, ei todellinen vaihtoehto kaikille Vakiovuoroliikenteen yhteysmäärät vähenevät edelleen Kunnilta vaaditaan yhä suurempia panostuksia kuljetuspalveluiden järjestämiseen Kuntien kustannukset kasvavat kiihtyvällä tahdilla ja ilman suunnittelua myös palvelut uhkaavat jäädä tarvitsijoiden ulottumattomiin Paikallisina hyvinä käytäntöinä asiointiliikennepalvelut vastaavat paikallisesti pakkokäyttäjien tarpeisiin, mutta törmäävät esteisiin kuntarajoilla Kiiteltyjä palveluja ollut tarjolla, mutta pysyviin käytäntöihin on johtanut vain harva Hajanainen tiedon sijainti vaikeuttaa palvelujen käyttöä ja matkojen ketjuttamista Reitti- ja aikataulutieto vaikeaselkoista ja saavutettavuus heikko Onko kysymyksessä resurssipula vai yhteistyön puute? 20

21 Heränneitä ajatuksia 21

22 Eväät huomiseen Ehdotukset toteutettavista joukkoliikenteen pilottihankkeista Pielisen Karjalaan ja Juukaan

23 Muutoksen kohteena ainakin Yhteinen tavoitteenasettelu ja päämäärä tärkeää Jokainen kunta painii samojen ongelmien parissa Kuljetukset katsottava yhdeksi kokonaisuudeksi, jotka tuovat lisäarvoa kaikille kuntapalveluille, ei pelkästään yhden hallintokunnan sisäisenä järjestelynä Tiedotuskäytännöt kuntoon, aktiivinen markkinointi ja palvelujen lanseeraaminen. Liian usein epätietoisuutta! Matkojen hakujärjestelmä! Kutsuohjauksen edelleen kehittäminen ja tehostavien tukipalveluiden käyttöönotto Taajamien vaihealue erityishuomion kohteena 23

24 Tehokas toiminta ja asiakaslähtöisyys Kuntalaisten kuuleminen ja kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen Esteettömyystiedot esille, myös jatkoyhteyksissä Kuntien raja-alueiden tarpeet ja ihmisten luonnollisen liikkumisen tukeminen Matkailun ja elinkeinoelämän tarpeet 24

25 Esimerkki naapurista KULJETUSPALVELUIDEN TOIMINNASTA SEURANNEET KUSTANNUSSÄÄSTÖT VPL MATKOJEN KULJETUSTEN SUUNNITTELU ARVOIDUT SÄÄSTÖT NOIN ( LIITE 1 ) SHL MATKOJEN KULJETUSTEN SUUNNITTELU ARVOIDUT SÄÄSTÖT NOIN ( LIITE 2 ) POTILASSIIRTOJEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI ARVOIDUT SÄÄSTÖT NOIN

26 Joukko- ja palveluliikenteen alueelliset skenaariot 1/2 1. Nykytilanteen jatkuminen Vakiovuoroliikenteen vuoromäärät supistuvat edelleen nopeasti ELYn ostoliikenteen suhteellisissa resursseissa ei ainakaan korotuksia Ikääntyvän väestön erilliskuljetukset jatkavat lisääntymistään Kustannuskasvu kunnille vähintään 7 8 % vuositasolla Vähäinen yhteistyö kuljetuksissa 2. Maakunnan parhaat käytännöt naapureille Kimppakyydit ja Kyytipojat vakiotoimintamalleina kaikissa kunnissa Haja-asutusalueilla tasapuoliset 2-3 kertaa viikossa operoivat esteettömät kutsutaksit Taajama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä kutsujoukkoliikennepalvelu arkisin Kunnissa vastuu pääosin yhdellä hallintokunnalla 26

27 Joukko- ja palveluliikenteen alueelliset skenaariot 2/2 3. Kimppakyyti 2.0 ja syventyvä yhteistyö Palvelusuunnittelu yhdessä käyttäjien kanssa Kuljetusasioiden keskittäminen kunnissa yhdelle henkilölle Kaikille avoin kutsujoukkoliikenne jokaisessa kunnassa, joiden toiminta on yhteensovitettu kuntarajoilla ja kuntakeskuksista lähtevään vuoroliikenteeseen Joukkoliikenteen aktiivinen markkinointi ja yhtenäisen konseptin lanseeraaminen Kokonaisuudessaan seudullinen joukkoliikenne uusilla palvelua tehostavilla älyliikenteen sovelluksilla Seudullinen logistikko vastaa koko alueen kuljetuksista Älyliikenteen sovellukset hyödynnetty (matkahaut, seuranta, sähköinen varaus, raportointi) Järjestelmää seurataan ja kehitetään jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan resursseja kohdentaen kulloiseenkin tarpeeseen

28 Pilottihanke-ehdotukset Pilottien tavoitteet Päättäjille keskusteluun suunnittelutyön lähtökohdat

29 Vaatimuksia RTS-pilotille Tuo parannusta olemassa olevaan On esteetön Asiakaslähtöisesti suunniteltu Kutsujoukkoliikenteen sovellus Sisältää uusien ICT- ja paikkatietosovellusten pilotoinnin Tukee elinkeinoelämää ja matkailua Kustannustehokas ja palveleva (kyytitakuu) 29

30 Ehdotukset pilottihankkeiksi Avoimen kutsujoukkoliikenteen käyttöönotto jokaisessa alueen kunnassa (erityisesti Juuka ja Valtimo) Kohdennuksena ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja kotona asumisen mahdollistaminen Viestinnän ja markkinoinnin kiinteä kytkeminen Aikatauluhaku- ja matkavarausjärjestelmien nykyaikaistaminen ja käytettävyyden kohottaminen Resurssien tehokas käyttö ja käyttöasteen nostaminen PTTK ja/tai Karelia Expert mukaan Matkakortit ja automatisoitu laskutus Paikkatietoon kytketty reaaliaikainen seuranta- ja raportointijärjestelmä 30

31 Ehdotukset pilottihankkeiksi Kuljetusten laaja yhteissuunnittelu ja panostus liikennepalvelujen ammattimaiseen suunnitteluun ja hallintaan ammatillinen erikoistuminen Nurmes työmatkaliikenne ja asiointiliikenteen markkinointi- ja palautejärjestelmä Lieksa työmatkaliikenne ja asiointiliikenteen markkinointi matkailijoille, koulukyytien ja muiden kuljetusten yhteissuunnittelu Kyläyhteisöjen aktivointi Yhdistysten voimavarat palvelujen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa (kyläauto) 31

32 Pilottia voidaan suunnatta kuntakeskeisesti tai elinkeinoelämäpainotteisesti Palvelurakenteeseen ja kuntapalveluihin kohdistuvaa Tiedon, saavutettavuuden ja elinkeinoelämäpainotteinen suunta Asiointiliikenteen Pielisen Karjalan mallin kehittäminen Kimppakyytimäinen perusrakenne, jolla pyritään takaamaan pilottialueella kaikille avoin asiointiliikenne ainakin kuntakeskuksen läheisyydessä Erilliskuljetusten minimoiminen Yhteiset periaatteet hajaasutusalueiden yhteyksistä Kohdennuksena matkailu- ja kaupan alan yritykset Joukko- ja palveluliikenteen aikatauluhakujen ja kyytien tilaamisen sähköinen järjestelmä Edellisen yhdistäminen matkailuyritysten markkinoinnin kanssa (SME s) Matkailun, joukkoliikenteen ja uuden järjestelmän yhdistelmä Netti ja kännykät alustana 32

33 RTS:n pilotin reunaehtoja Kaikkea ei voi, eikä pidä muuttaa kerralla! Realistinen tarve, realistinen matkustajamäärä, oikea kalusto! Rajalliset resurssit käytettävä kohdennetusti Kuntien kilpailuttamien palveluiden voimassaolo Tarpeen näkemistä Vahvaa tahtotilaa ja sitoutumista kehittämiseen Reipasta ja avointa yhteistyötä 33

34 Millä resursseilla? Pilottialueen vankka tahtotila ja sitoutuminen Pohjois-Karjalan RTS-hankkeen käytettävissä olevat perusresurssit pilotin suunnitteluun ja toteuttamiseen n. 2.5 henkilötyövuotta Palvelusuunnittelu ja toteuttaminen n Ei mahdollista ajoneuvohankintoja Markkinointi, tilaisuudet, edunvalvonta, julkaisut Käytettävä osaltaan koko päähankkeen tukena Resursseja siirrättävissä palvelusuunnitteluun 34

35 Pilottiehdotuksista käytäntöön Pilotti-ideat, hyvät käytännöt käsittelyyn kunnissa syys-lokakuu 2010 Hankkeen maantieteellinen ja toiminnallinen kohdentaminen Kuntien, kuntalaisten ja muiden toimijoiden asettamat prioriteetit Sitoutuminen Työryhmän kokoaminen pilotin suunnitteluun (syys-talvi 2010) Keskeiset toimijat, ydinporukka Ideoiden ja suunnitelman vieminen poliittisen päätöksentekoon vuoden vaihteen tienoilla Käynnistäminen

36 Huomioita Pyrkimyksenä vain ja ainoastaan jotain pysyvää RTS-hankkeessa varattu resursseja edellytysten luomiseen ja toimintojen käynnistämiseen, ei niiden ylläpitoon Tavoitteena taloudellisesti kestävä/järkevä kokonaisuus, jonka ylläpito ja kehittäminen olisi selkeästi vastuutettu Pilotin suunnittelutyön käynnistäminen Pielisen Karjalassa ja Juuassa Ryhmän kokoonpanon päättäminen Alueellinen suuntaaminen (rajattu vai koko seutukunta) 36

37 Kysymysmerkit Raideyhteyksien hyödyntäminen Tukipolitiikan muutokset Kuntatalouden tilanne Joukkoliikenteen seudullisesti/maakunnallisesti keskitetty suunnittelu ja järjestäminen Koulukyydit 37

38 Facebook: Rural Transport Solutions Palaveri on päättynyt! Kiitokset Tiedustelut ja kommentit Jaakko Rintamäki, P-K:n maakuntaliitto Heidi Tanskanen, PIKES