Rural Transport Solutions Joukkoliikenteen käyttö- ja kehittämiskysely Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän kunnan alueilla

Transkriptio

1 Rural Transport Solutions Joukkoliikenteen käyttö- ja kehittämiskysely Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän kunnan alueilla Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Juho Mutanen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Käyttäjäkyselyt 2.1 Kyselyn toteutus 2.2 Kyselyn vastaajat 2.3 Tulosten analysointi 3 Joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdat 3.1 Alueellinen ikärakenne 3.2 Subjektiiviset tekijät 3.3 Joukkoliikenteen käyttö ja muodot 3.4 Palveluihin siirtyminen 3.5 Joukkoliikenteen käytön kohteet 3.6 Palveluiden parantaminen lisää käyttöä 4 Joukkoliikenteen ongelmat ja kehittämistarpeet 4.1Palveluiden puute ja hankalat aikataulut 4.2 Liikennöintiaikataulujen tihentäminen 4.3 Esteettömät palvelut 4.4 Kutsupohjaiset ja kuljettaja-avusteiset palvelut 4.5 Palveluista tiedottaminen 4.6 Joukkoliikenne suhteessa yksityisautoiluun 4.7 Palveluiden hinta 4.8 Ympäristövaikutukset 5 Johtopäätökset 6 Kyselytilaisuudet LÄHTEET LIITTEET

3 1 Johdanto Syrjäseutujen joukkoliikenteen kehittäminen on kasvavien haasteiden voittamista vähenevillä resursseilla. Harvaan asutulla maaseudulla paineita liikenneratkaisujen kehittämiselle luovat väestön ikääntymiseen, nuorten poismuutto, rajoittuneet julkiset liikenneyhteydet sekä sopivien palveluiden puute. Taloudellisesti kiristyvässä tilanteessa olemassa olevat joukkoliikennepalvelut on kyettävä säilyttämään, lisäksi on luotava uusia keinoja joukkoliikenteen katvealueilla olevien asiakkaiden saamiseksi riittävän kattavan liikennöinnin piiriin. Rural Transport Solutions -projektin tavoitteina on lisätä joukkoliikenteen toimivuutta ja saavutettavuutta niillä alueilla, joilla asiakkaat eivät tällä hetkellä saa tarpeitaan vastaavia palveluita. Kehittämisellä pyritään myös vähentämään yksityisautoilua ja laskemaan liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ympäristöön. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän kunnan alueella toteutettu kyselytutkimus auttaa hahmottamaan asiakkaiden käyttöä, suhtautumista ja kehittämisen tarpeita joukkoliikenteeseen liittyen. Joukkoliikenteen kehittämisessä on muistettava ennen kaikkea asiakaslähtöisyys. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän alue ovat väestörakenteen, asumistiheyden ja joukkoliikennepalvelujen tuottamisen suhteen erilaisia kokonaisuuksia, jotka vaativat yksilöityä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen liittyen. Kyselyn tavoitteina on löytää alueilla jo tällä hetkellä toimivia joukkoliikenneratkaisuja sekä arvioida niiden sovellettavuutta muihin kuntiin. Pohjois-Karjalassa toimiviksi havaittuja liikenneratkaisuja pyritään tarpeen mukaan ottamaan huomioon myös kansainvälisesti RTS-projektin partnerialueilla. Joukkoliikenteen kehittämisessä on lopulta kyse varsin yksinkertaisista asioista. Tavoitteena on löytää sellainen kehitysstrategia, joka on toteuttamiskelpoinen suhteessa alueiden nykyisiin joukkoliikennejärjestelmiin, käytettävissä oleviin resursseihin ja ihmisten tarpeisiin. Aikaa ei ole kuitenkaan hukattavaksi: vuonna 2010 Itä-Suomen läänissä on lakkautuslistalla yli kaksi sataa bussivuoroa. Joukkoliikenteen säilyttäminen varteenotettavana liikkumisvaihtoehtona vaatii uusien ratkaisujen kehittämistä ja ripeää käyttöönottoa etenkin niillä alueilla, joilla olemassa olevat palvelut heikkenevät voimakkaasti.

4 2 Käyttäjäkyselyt 2.1 Kyselyn toteutus Joukkoliikenteen käyttöä ja parannusta koskevat kyselyt toteutettiin samaan aikaan kahdella eri alueella, Pielisen Karjalan ja Juuan alueella sekä entisen Pyhäselän kunnan alueella. Kyselyn vastausaika oli Kyselyyn oli mahdollista vastata joko täyttämällä ja postittamalla perinteinen kyselykaavake tai vastaamalla kysymyksiin internetissä osoitteessa Pielisen Karjalan ja Juuan osalta kyselystä ilmoitettiin paikallislehdissä ja kuntien kotisivuilla. Lisäksi kyselystä lähetettiin sähköpostilla infoa mm. paikallisille oppilaitoksille ja kyläyhdistyksille. Paperilomakkeita postitettiin lisäksi pyynnöstä netittömille vastaajille. Entisen Pyhäselän kunnan alueella kyselylomake lähetettiin postitse yhteensä 500 henkilölle. Kyselylomake oli jaettu kahteen eri osioon: vastaajan taustatietoja, sekä suhdetta autoiluun ja julkiseen liikenteeseen selvittävään osioon. Kysymyksillä kartoitettiin vastaajan taustatietojen lisäksi hänen liikkumistaan, liikkumisen tarvettaan, auton- ja joukkoliikenteen käyttöä sekä esteitä ja asenteita joukkoliikenteen käyttöön ja kehittämiseen liittyen. Lomakkeessa oli sekä valmiita vastausvaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä että avoimia, vapaamuotoisempia kysymyksiä. Yhteensä kysymyksiä oli 21 kappaletta. Pielisen Karjalan ja Juuan osalta vastauksia tuli yhteensä 116 kpl, joista palautuneita kyselylomakkeita määräaikaan mennessä oli 33 kpl ja internet-vastauksia 83 kpl. Entisen Pyhäselän kunnan alueelta vastauksia määräaikaan mennessä tuli 136 kpl. Vastauksista kyselylomakkeita oli 120 kpl ja internet-vastauksia 16 kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 27,2. Kyselyn vastausprosentiksi odotettiin ennen kyselyjen lähettämistä 40-60, joten vastaajia oli lopulta jonkin verran oletettua vähemmän. 2.2 Kyselyn vastaajat Pielisen Karjalan ja Juuan alueelta vastanneista yli kaksi kolmasosaa on naisia. Miesten vähäisempi kiinnostus kyselyä kohtaan käy ilmi myös mielipidevastausten tarkastelun yhteydessä. Vähäiseen kiinnostukseen vaikuttavat monet taustatekijät, mutta myös selkeitä asenne-eroja sukupuolten välillä on havaittavissa. Entisen Pyhäselän alueella miesten kiinnostus kyselyä kohtaan on huomattavasti suurempaa: miehet vastasivat kyselyyn hieman naisia enemmän. Ikäjakaumat painottuvat molemmilla alueilla vahvasti työikäisiin ja eläkeläisiin. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella lähes puolet vastaajista on iältään vuotiaita, entisen Pyhäselän kunnan vastaavan

5 luvun ollessa hieman pienempi. Yli 65-vuotiaita vastaajia on suhteessa jonkin verran enemmän entisen Pyhäselän alueelta. Vastaajamäärät eri ikäluokkien välillä ovat muodostuneet pitkälti alueiden ikärakenteita mukaillen. Pielisen Karjalan ja Juuan alueelta vastanneista suuri osa on perheellisiä tai asuu yli kahden hengen talouksissa. Eläkeikäisten suuri vastaajaosuus kasvattaa yksinasujien määrää. Entisen Pyhäselän kunnan alueella jakauma on siltä osin erilainen, että vastanneista eniten asuu kahden hengen talouksissa. Yli kahden hengen talouksien määrä on entisen Pyhäselän kunnan alueella Pielisen Karjalaa ja Juukaa vähäisempi, myös yhden hengen talouksia on hieman vähemmän. Tulotason osalta alueiden välillä on jonkin verran vaihtelua. Pielisen Karjalan ja Juuan alueelta suurin osa vastanneista on pienituloisia, entisen Pyhäselän kunnan alueella tuloluokkien väliset erot ovat pienemmät. Pienituloiset ovat suureksi osaksi eläkeläisiä, koululaisia ja opiskelijoita: työssäkäyvät ovat keski- ja korkeatuloisia. Pielisen Karjalan alueelta vastanneista eniten on kodin ulkopuolella työssä käyviä, eläkeläisiä on vajaa kolmasosa. Entisen Pyhäselän kunnan alueen osalta eläkkeellä ja kodin ulkopuolella töissä käyvien osuus on Pielisen Karjalan ja Juuan aluetta suurempi. Huomioitavaa on myös liikuntarajoitteisten merkittävästi pienempi osuus vastanneista entisen Pyhäselän kunnan alueella. Rekisteröityjä kotikuntia tarkasteltaessa vastaajat jakautuivat Pielisen Karjalan ja Juuan osalta melko tasaisesti Juuan, Lieksan ja Nurmeksen välille. Valtimolta oli huomattavasti vähemmän vastaajia, mikä toisaalta selittyy kuntien välisiä väestömääriä tarkastelemalla. Suhteellisesti eniten vastaajia oli Juuasta. Entisen Pyhäselän kunnan alueella kaikkien vastaajien kotikunta oli Joensuu. Suhteellisesti eniten vastauksia tuli Hammaslahden taajaman alueelta. 2.3 Tulosten analysointi Tutkimuksen toteutuksessa on käytetty apuna survey-tutkimuksen periaatteita. Surveytutkimuksella tarkoitetaan kysely- tai haastattelumenetelmällä toteutettua tutkimusta, joka kohdistuu tiettyyn määrään satunnaisotannalla valittuja tutkimuskohteita. Tyypillinen tapa tehdä surveytutkimusta on kerätä tietoa ihmisjoukolta kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kysymysten avulla kartoittaa vastaajien taustatietoja, mielipiteitä ja asenteita joukkoliikenteen käyttöön ja kehittämiseen liittyen. Kyselyn tuloksia on analysoitu PASW Statistics 18 -ohjelman avulla tekemällä vertailevaa

6 tutkimusta alueiden välisten frekvenssijakaumien osalta. Lisäksi on analysoitu yksittäisten kysymysten frekvenssijakaumia alueittain. Mielipidettä ja asennetta mittaavia kysymyksiä on analysoitu vertaamalla kysymysten frekvenssejä taustamuuttujiin. Menetelmänä tässä vaiheessa on käytetty ristiintaulukointia. Taustamuuttujina analysointivaiheessa on käytetty pääasiassa vastaajien sukupuolta, ikää, kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää, tulotasoa, elämäntilannetta, koti- ja asuinpaikkakuntaa sekä suhdetta auton käyttöön. 3 Joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdat Joukko- ja palveluliikenteen kehittäminen nähdään erittäin tärkeänä asiana syrjäseutujen liikennesuunnittelussa. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän kunnan alueelta kyselyyn vastanneiden mielestä joukkoliikennettä kehittämällä voidaan olennaisesti parantaa heidän liikkumismahdollisuuksiaan sekä lähiseudulla että koko Suomessa. Yhteensä 86,3 prosentin yksimielisyys joukkoliikenteen kehittämisen tarpeellisuudesta on vahva kannanotto: alueen ihmiset eivät koe, että yksityisautoilun mahdollisuus poistaisi joukkoliikenteen tarpeen. Taulukko 1. Joukkoliikennettä ei ole tarvetta kehittää (%) Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Pielisen Karjala ja Juuka 4,7 86,8 8,5 Entinen Pyhäselkä 2,7 85,8 11,5 Palveluiden kehittämisen vaatiminen on merkki siitä, että nykyiset joukko- ja palveluliikenneratkaisut eivät palvele alueiden asukkaita riittävän hyvin. Ongelmat eivät koske pelkästään yksittäisten yhteyksien puuttumista, vaan taustalla on jopa kokonaisten joukkoliikenteen muotojen puuttuminen alueilla. Olemassa olevien vuorojen karsiminen on tehnyt joukkoliikenteen käytön yhä vaikeammaksi syrjäseutujen asukkaille, joiden ainoa tarve saattaa olla viikoittainen keskustaajamassa käynti. 3.1 Alueellinen ikärakenne Kehityksen tarve on yhteinen molemmilla kyselyalueilla. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän kunnan alueilla asutus on sijoittunut eri tavoin, mikä luo erilaisen pohjan joukko- ja palveluliikenteen tarpeelle. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella asutus on sijoittunut suureksi osaksi pääteiden varteen, joten joukkoliikenteen organisointi on helpompaa. Entisen Pyhäselän kunnan alueella asukkaat ovat hajautuneet Joensuun ympäristöön, jolloin tehokas reittisuunnittelu on haastavampaa. Alueiden väliset erot vaikuttavat ihmisten tarpeisiin, mutta eivät poista tiettyjen

7 yhteisten ongelmien olemassaoloa. Pielisen Karjalan alueella eläkeläisten osuus kokonaisväestöstä on suurempi kuin Joensuussa, joten palveluliikenteen tarve suhteessa joukkoliikenteeseen on Pielisen Karjalassa huomattavasti voimakkaampaa. Palveluliikenteen kasvaminen vaatii perinteistä joukkoliikennettä enemmän resursseja, koska se sisältää ovelta ovelle- sekä kuljettaja-avusteisia palveluita. Joensuussa työikäisten määrä on Pielisen Karjalan ja Juuan aluetta suurempi, joten joukkoliikenteen kehittäminen työmatkaliikenne huomioon ottaen on olennaista. Alueellisia ikärakenteita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että Joensuun ikärakennetta ei voida suhteuttaa suoraan entisen Pyhäselän kunnan alueen ikärakenteeseen. Todellisuudessa entisen Pyhäselän kunnan ja Pielisen karjalan ja Juuan ikärakenteet ovat melko lähellä toisiaan, mikä käy ilmi tarkasteltaessa kyselyyn vastanneiden ikäjakaumia. Taulukko 2. Ikärakenne Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän alueella (%) Alle 16-vuotias Yli 65-vuotias Pielisen Karjala ja Juuka 0,9 9,5 19,0 47,4 23,3 Entinen Pyhäselkä 0,0 3,0 23,0 43,7 30,4 Yli 65-vuotiaiden osuus on entisen Pyhäselän kunnan alueella Pielisen Karjalaa ja Juukaa suurempi, samoin kuin vuotiaiden osuus. Joensuun kaupungista on kuntaliitosten jälkeen muodostunut erilaisten ikärakenteellisten alueiden muodostama kokonaisuus, mikä tulee ottaa huomioon joukkoliikenneratkaisuja suunniteltaessa. Entisen Pyhäselän kunnan alue on Joensuun keskustaajamaan verrattuna syrjäseutua, mikä asettaa tiettyjä reunaehtoja joukkoliikenteen kehittämiselle. 3.2 Subjektiiviset tekijät Henkilökohtaiset tekijät ja tarpeet vaikuttavat joukkoliikenteen kehityksen suuntaan. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella 29,6 % vastaajista kokee, että joukkoliikenne ei sovi heidän elämäntilanteeseensa. Entisen Pyhäselän kunnan alueella vastaava luku on huomattavasti suurempi: 40,5 % vastaajista kokee joukkoliikenteen sovittamisen elämäntilanteeseen vaikeaksi. Molempien alueiden lukuja voidaan pitää melko suurina, koska periaatteessa joukkoliikenteen pitäisi pystyä tarjoamaan vaihtoehto yksityisautoilulle. Mielipiteet vastaajien kesken muodostuvat todennäköisesti tämän hetkisen joukkoliikenteen tarjoamien liikkumismahdollisuuksien mukaan. Joukkoliikenteen kehittäminen vastaajien tarpeita paremmin vastaavaksi parantaisi suurella todennäköisyydellä heidän mahdollisuuksiaan sovittaa joukkoliikenne senhetkiseen elämäntilanteeseensa.

8 Taulukko 3. Joukkoliikenteen käyttö ei sovellu elämäntilanteeseeni (%) Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Pielisen Karjala ja Juuka 29,6 61,1 9,3 Entinen Pyhäselkä 40,5 44,0 15,5 Pielisen Karjalan ja Juuan alueella naiset kokevat joukkoliikenteen sopivan heidän elämäntilanteeseensa miehiä paremmin. Myös perheet kokevat joukkoliikenteen elämäntilanteeseensa sopivaksi. Mielenkiintoiseksi tämän havainnon tekee perusolettamus, jonka mukaan nimenomaan perheen koon kasvaessa kynnyksen joukkoliikenteen käyttöön liittyen luulisi kasvavan. Perheen kokoa tarkasteltaessa pitää muistaa, että kaikki perheen jäsenet eivät usein liiku samalla kertaa. Vanhemmat voivat myös kokea työmatkustamisen joukkoliikenteen avulla hyväksi vaihtoehdoksi, koska siten saadaan pienennettyä koko perheen liikkumiskustannuksia. Taustalla voi olla myös useamman käyttäjän auton tarve, jolloin perheen auto vapautuu muuhun käyttöön, mikäli myös joukkoliikennettä hyödynnetään liikkumiseen. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella pieni- ja suurituloiset kokevat joukkoliikenteen sopivan heidän elämäntilanteeseensa keskituloisia paremmin. Syynä keskituloisten mielipiteiden hajautuneisuuteen voi olla heidän suurempi liikkumistarpeensa, vuorotyö epäsäännöllisine työaikoineen tai keikkaluontoinen työ useammilla paikkakunnilla, joka pakottaa omalla autolla liikkumiseen. Kuitenkaan työssäkäyntiä ei sinänsä nähdä joukkoliikenteen käyttöä estävänä tekijänä: kodin ulkopuolella työssä käyvät kokevat melko vahvasti joukkoliikenteen sopivan heidän elämäntilanteeseensa. Eri ikäluokista nuoret kokevat joukkoliikenteen myönteisimmin, mutta myös työssäkäyvät ja eläkeläiset ovat melko myönteisiä. Keski-ikäisten keskuudessa on jonkin verran hajontaa, syynä tähän ovat todennäköisesti juuri epäsäännölliset työajat ja keikkaluontoinen työ. Pielisen Karjalan ja Juuan alueen liikuntarajoitteiset kokevat vahvasti joukkoliikenteen sopivan heidän elämäntilanteeseensa. Heidän osalta joukkoliikenteen käyttö kuitenkin edellyttää, että palveluiden toiminta muokataan heille sopivaksi (ovelta ovelle -palvelut). Vastaajista kotonaan työskentelevät ovat melko hajautuneita, koska heidän ei tarvitse työnsä puolesta liikkua. Auton käytön suhteen vastaajien mielipiteissä ei ollut juurikaan eroja. Vastaajat kokivat, että periaatteessa auton käytön vähentäminen olisi mahdollista joukkoliikennettä kehittämällä. Entisen Pyhäselän kunnan alueella vastaajien mielipiteet ovat hajautuneet melko tasaisesti kahtia. Etenkin miehet kokevat joukkoliikenteen sovittamisen vaikeaksi elämäntilanteeseensa, sen sijaan naiset suhtautuvat asiaan myönteisemmin. Miehet kokevat vahvemmin joukkoliikenteen olevan toiminnaltaan sellainen, ettei se kykene haastamaan yksityisautoilua epäsäännöllisyyteen

9 perustuvassa liikkumistarpeessa. Perhekoon ja tulotason kasvaessa vastaajat kokevat joukkoliikenteen sopivan paremmin heidän elämäntilanteeseensa. Myös nuoret kokevat joukkoliikenteen sopivan hyvin heidän elämäntilanteeseensa, sen sijaan työikäiset ja eläkeläiset ovat jakautuneempia. Monilla nuorilla ei välttämättä ole ikää tai mahdollisuutta käyttää omaa tai perheen autoa, jolloin joukkoliikenne on heille ainoa liikkumismahdollisuus. Samankaltainen tilanne vallitsee autottomien keskuudessa. Työttömät ja kotonaan työskentelevät kokevat joukkoliikenteen soveltumattomaksi elämäntilanteeseensa. Työttömillä ei ole työnsä puolesta liikkumistarvetta, mutta muuten joukkoliikenteen voisi kuvitella sopivan heidän liikkumiseensa. Joukkoliikenteen sopimisessa elämäntilanteeseen on kysymys ihmisten valmiudesta siirtyä käyttämään joukkoliikennettä, mikäli heidän ulottuvilleen tuodaan riittävän toimivia palveluita. Joukkoliikenteen sopiminen elämäntilanteeseen ei takaa, että totuttuja käytäntöjä muutettaisiin siitä huolimatta, että asiakkaille tarjottaisiin toimivia joukkoliikennepalveluita. Todennäköisesti ei myöskään riitä, että asiakkaille tarjottaisiin lähes tai yhtä toimivaa liikkumista kuin yksityisautoilu. Joukkoliikennepalveluiden pitäisi olla yksityisautoilua houkuttelevampia vaihtoehtoja, jolloin ihmiset muuttaisivat omaehtoisesti totuttuja käytäntöjään. Houkuttelevia tekijöitä totuttujen käytäntöjen muuttamiselle voisivat olla joukkoliikennepalveluiden halvempi hinta, parempi käyttömukavuus tai nopeus. Kehityksen suunta näyttää lopullisesti sen, mitkä tekijät vaikuttavat eniten joukkoliikenteen käyttöönottoon. Joukkoliikenne on jo tällä hetkellä joiltakin osin yksityisautoilua parempi vaihtoehto, mutta esim. puuttuvat yhteydet aiheuttavat sen, että palveluiden käyttäminen kaikilla alueilla ei ole mahdollista. Joukkoliikenteen käyttöön liittyy myös sen sopiminen asiakkaiden imagoon. Joukkoliikenteen käyttöä imagokysymykseksi eivät kuitenkaan kokeneet kummankaan alueen vastaajat. Toisin kuin yksityisautoilu, joka voi olla joillekin taloudellisen hyvinvoinnin perusedellytys, joukkoliikenteen käytön ei ajatella olevan vain pienituloisten tai muun spesifin ryhmän liikkumismuoto. Taulukko 4. Joukkoliikenteen käyttö ei sovi imagooni (%) Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Pielisen Karjala ja Juuka 5,7 88,7 5,7 Entinen Pyhäselkä 1,9 90,7 7,4 Joukkoliikenteen käyttöä imagokysymyksenä pitävät ja asiasta epätietoiset vastaajat ovat pääasiassa autottomia eläkeikäisiä. Heillä voi olla vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä esim. huonon liikuntakyvyn takia, jolloin he voivat kokea joutuvansa mahdollisen tarkkailun kohteeksi joukkoliikennettä käyttäessään. Imagokysymykseksi joukkoliikenteen käyttö voi nousta myös siinä

10 vaiheessa, kun ennen yksityisautolla ajamaan pystynyt eläkeläinen ei enää näkö-, reaktiokyvyn huonontumisen tai muun fyysisen tai henkisen rajoitteen vuoksi voikaan enää ajaa autoa. Kysymys ei ole tällöin enää pelkästään joukkoliikenteen käytöstä vaan myös sen suhteesta yksityisautoiluun. 3.3 Joukkoliikenteen käyttö ja muodot Joukkoliikenteen käyttöaste vaikuttaa lähtökohtaisesti kehittämistarpeeseen. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella joukkoliikenteen käyttöaste viimeisen kuukauden aikana on 18 prosenttiyksikköä entisen Pyhäselän aluetta korkeampi, mikä kertoo laajemmasta asiakaspohjasta. Suurempi käyttöaste Pielisen Karjalan ja Juuan alueella selittyy asutuksen sijoittumisella pääteiden varteen, jolloin asiakkaiden liikkuminen runkoliikenteen vuoroliikennebusseilla on entisen Pyhäselän aluetta helpompaa. Taulukko 5. Oletko käyttänyt joukko- tai palveluliikennettä viimeksi kuluneen kuukauden aikana (%) Kyllä En Pielisen Karjala ja Juuka 48,3 51,7 Entinen Pyhäselkä 30,1 69,9 Joukkoliikenteen käytöllä ja vastaajien auton käytöllä on selkeä suhde. Etenkin entisen Pyhäselän kunnan alueella autolla säännöllisesti ajavat käyttävät suhteessa huomattavasti vähemmän joukkoliikennettä kuin ne, joiden kotitaloudessa ei ole käytettävissä autoa. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella auton omistavat käyttävät jonkin verran enemmän joukkoliikennettä. Alueella on myös yllättävän paljon niitä, joilla ei ole käytössä omaa autoa, mutta jotka eivät käytä myöskään julkista liikennettä liikkumiseen. Näiden henkilöiden liikkumistarve on todennäköisesti hyvin pieni, tai vaihtoehtoisesti heillä ei ole mahdollisuutta käyttää mitään joukkoliikenteen muotoa, vaikka tarvetta olisi. Joukkoliikenteen kuukausittaisen käyttömäärän suhteen alueiden välillä on jonkin verran eroja. Satunnaisesti joukkoliikennettä käytetään enemmän Pielisen Karjalan ja Juuan alueella, entisen Pyhäselän alueella käyttö on luonteeltaan jonkin verran vakituisempaa. Joukkoliikenteen käytön määrien erojen taustalla on alueiden erilaiset joukkoliikenteen käyttötarkoitukset, joita tarkastellaan seuraavassa luvussa. Taulukko 6. Arvioi, kuinka monena päivänä kuukaudessa keskimäärin käytät joukko- tai palveluliikennettä (%)

11 Yli 20 Pielisen Karjala ja Juuka 69,0 17,2 6,9 6,9 Entinen Pyhäselkä 56,3 29,2 8,3 6,3 Joukkoliikenteen eri tyyppien käyttöasteita tarkasteltaessa huomataan, että entisen Pyhäselän alueella vuoroliikenteen linja-autoja käytetään huomattavasti Pielisen Karjalan ja Juuan aluetta enemmän. Tämä selittyy myös sillä, että Pielisen Karjalan Lieksassa ja Nurmeksessa käytetään paljon kimppakyytipalveluita, minkä lisäksi koulukuljetuksen busseja käytetään enemmän myös muihin liikkumistarpeisiin. Lisäksi junalla tapahtuvaa matkustamista on jonkin verran enemmän Pielisen Karjalan ja Juuan alueilla. Käytännössä junan käyttö rajoittuu Lieksan ja Nurmeksen alueille. Taulukko 7. Minkä tyyppisiä joukko- tai palveluliikenteen muotoja olet käyttänyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana (%) Pielisen Karjala ja Juuka Entinen Pyhäselkä Juna 27,8 22,8 Vuoroliikenteen linja-auto 35,1 57,9 Koulukuljetuksen linja-auto tai taksis 15,5 7,0 Asiointimatka kunnan kustantamana taksikyytinä 5,2 1,8 Asiointimatka kunnan organisoimana kimppakyytinä 12,4 3,5 (jaettu taksi tai pikkubussi) Jokin muu liikennemuoto 4,1 7,0 Joukkoliikenteen suurempi käyttöaste Pielisen Karjalan ja Juuan alueella selittyy myös laajemman palvelutarjonnan ja eri käyttömuotojen paremman yhteensovittamisen vuoksi. Yllä olevaa taulukkoa tarkasteltaessa huomataan, että Pielisen Karjalan ja Juuan alueella käyttö on jakautunut huomattavasti laajemmin eri joukkoliikenteen muotoihin. Ylläpitämällä laajaa, eri joukkoliikenteen muodoista koostuvaa verkostoa asiakkaiden erilaiset tarpeet on täytettävissä yhden tai kahden joukkoliikennemuodon tarjoamia puitteita paremmin. 3.4 Palveluihin siirtyminen Joukkoliikenteen kehitykseen olennaisesti vaikuttava tekijä liittyy pysäkkien sijoitteluun ja asiakkaiden siirtymiseen joukkoliikennevälineisiin. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella suurin osa vastaajien lähimmistä pysäkeistä sijaitsee yli 1000 metrin etäisyydellä kotoa. Jakauma on hieman yllättävä verrattuna entisen Pyhäselän jakaumaan, koska Pielisen Karjalan ja Juuan alueella asutus on sijoittunut pääasiassa pääteiden varteen. Pysäkit ovat tällöin sijoiteltu sen verran kauaksi toisistaan, että matkaa lähimmälle pysäkille kertyy yllättävän paljon. Hieman yli puolilla Pielisen Karjalan ja Juuan alueelta vastanneista lähin pysäkki on alle kilometrin päässä kotoa. Etenkin

12 eläkeläisille ja liikuntarajoitteisille, mutta myös osalle työikäisistä, yli kilometrin matka lähimmälle pysäkille muodostuu helposti ongelmaksi. Pielisen Karjalan kunnista Lieksassa pitkä matka lähimmälle pysäkille koettiin vahvimmin ongelmaksi. Entisen Pyhäselän alueella Reijolan uusi ylikäytävä on kasvattanut joidenkin asukkaiden matkaa lähimmälle pysäkille, mikä vaikuttaa heidän joukkoliikenteen käyttöönsä. Pelkkä tiheä palveluverkosto ei välttämättä riitä, jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta siirtyä joukkoliikennepalveluiden luo. Taulukko 8. Kuinka lähellä kotiasi on lähin pysäkki, jolta pääset eniten käyttämäsi joukkoliikennevälineen kyytiin/kyydistä pois? (%) Pielisen Karjala ja Juuka Entinen Pyhäselkä Minut haetaan kotoa 13,3 4, m etäisyydellä kotiovelta 21,7 20, m etäisyydellä 20,0 38, m etäisyydellä 10,0 18,4 Yli 1000 m etäisyydellä 35,0 18,4 Entisen Pyhäselän kunnan alueen vastaajista suurimmalla osalla lähin pysäkki sijaitsee alle puolen kilometrin päässä kotoa. Yli kilometrin päässä lähin pysäkki sijaitsee vajaalla viidenneksellä. Entisen Pyhäselän alueella pysäkit on sijoitettu tiheämpään verrattuna Pielisen Karjalan ja Juuan alueeseen, vaikka väestö on entisen Pyhäselän alueella sijoittunut hajautetummin. Tässä yhteydessä on muistettava, että suurin osa alueen vastaajista asuu Hammaslahden keskustaajamassa, jossa asutus ja pysäkit ovat sijoittuneet haja-asutusaluetta tiheämmin. Molempien alueiden vastaajat siirtyvät lähimmälle pysäkille pääasiassa kävellen. Entisen Pyhäselän alueella luku on hieman suurempi, koska matkaa lähimmälle pysäkille on usein vähemmän. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella siirtymiseen käytetään varsin usein pyörää tai muuta ei-moottori - ajoneuvoa. Molemmilla alueilla lähimmälle pysäkille siirrytään jonkin verran myös toisen henkilön ajamalla autolla. Taulukko 9. Jos sinua ei haeta kotoasi, miten yleensä siirryt em. lähipysäkille tai sieltä kotiin? (%) Pielisen Karjala ja Juuka Entinen Pyhäselkä Kävellen 56,3 75,0 Polkupyörällä, potkurilla tai muulla ei-moottori -kulkuneuvolla 15,5 2,1 Moottoriajoneuvolla, jota ajan itse 7,0 6,3 Moottoriajoneuvolla, kuskina joku muu kuin minä itse 19,7 14,6 Jotenkin muuten 1,4 2,1 Varsinkin eläkeläiset käyttävät lähimmälle pysäkille siirtymiseen kävelemisen lisäksi pyörää tai muuta ei-moottori -ajoneuvoa. Työikäiset vastaajat pääasiassa kävelevät tai siirtyvät pysäkille

13 jonkun toisen kyyditsemänä. Myös nuoret kävelevät siirtyvät jonkun toisen kyyditsemänä pysäkille. Vanhukset ja eläkeläiset tarvitsevat todennäköisesti nuoria ja työikäisiä useammin autokyytiä lähimmälle pysäkille, mutta heillä ei ole siihen usein mahdollisuutta. Sen sijaan nuoret ja työikäiset, joilla on todennäköisesti edellytyksiä siirtyä pysäkille myös ilman autokyytiä, käyttävät silti autoa siirtymiseen. Ihmiset käyttävät joukkoliikennevälineisiin siirtymiseen ja yleisesti liikkumiseen usein sitä liikkumismuotoa, minkä käyttäminen on olosuhteisiin nähden helpointa. 3.5 Joukkoliikenteen käytön kohteet Joukkoliikenteen kehittäminen on nähty molemmilla alueilla tärkeäksi tekijäksi, mutta kehittämisen kohdentamisessa on alueellisesti eroja. Joensuun seudulla laadittiin vuosina Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen käsitys liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä kehittämistoimista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suunnitelman mukaan kuusi tärkeintä joukkoliikenteen kehittämistarvetta koskivat joukkoliikennelippujen hintaa, kotiin jaettavaa reitti- ja aikatauluinformaatiota, joukkoliikenteen reittejä, yhteyksiä ja linjastojen kattavuutta, vuorotiheyttä iltaisin tai viikonloppuisin, liikennöintiaikaa sekä vuorotiheyttä työmatka-aikoina. 1 Ennen nykyisten ongelmien paikantamista on syytä käydä läpi ensin alueiden tämänhetkistä joukkoliikenteen käytön suuntautumista. Taulukko 10. Mihin tarkoituksiin käytät joukkoliikennettä (%) Pielisen Karjala ja Juuka Entinen Pyhäselkä Työssäkäyntiin 4,3 14,9 Työmatkoihin 8,5 4,6 (työn puitteissa tapahtuva muu kuin koti-työpiste -matkustaminen) Kodin ja koulun/opiskelupaikan välisiin matkoihin 9,6 4,6 Asioiden hoitoon (esim. pankki, virastot, terveydenhoito, ostokset) 31,9 29,9 Harrastuksiin ja tapahtumiin kulkemiseen 10,6 23,0 Lomamatkustamiseen 28,7 18,4 Pielisen Karjalan alueella joukkoliikennettä käytetään eniten juoksevien asioiden hoitoon ja lomamatkustamiseen. Jonkin verran on myös harrastuksiin, tapahtumiin ja opiskeluun liittyvää matkustamista. Yllä olevan taulukon lisäksi joukkoliikennettä käytetään Pielisen Karjalan ja Juuan alueella myös luottamustehtävien hoitoon, kansalaisopiston kursseilla käymiseen ja ystävien tapaamiseen. Asioiden hoitoon joukkoliikennettä käyttävät pääasiassa eläkeläiset ja työssäkäyvät, joilla ei välttämättä ole omaa autoa. Henkilöauton omistaminen ei sulje pois joukkoliikenteen 1 Vartiainen, Juha-Pekka ym, 23.

14 käyttöä, mutta sillä on kuitenkin selkeä vaikutus käytön volyymiin. Usein joukkoliikenne nähdään myös vaihtoehtona vasta siinä vaiheessa, kun omaa autoa ei syystä tai toisesta ole enää mahdollista käyttää. Tämä tulee ilmi erityisesti vanhempien vastaajien mielipiteissä. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän alueiden välillä huomattavin ero joukkoliikenteen käytön tarkoituksissa liittyy työmatkoihin. Entisen Pyhäselän alueella työmatkoihin käytetään 14,9 %, kun Pielisen Karjalan ja Juuan alueella vastaava luku on vain 4,3 %. Tämä selittää myös alueiden erilaisia joukkoliikenteen käytön määriä. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella joukkoliikenteen avulla hoidetaan paljon juoksevia asioita, jolloin käyttömäärät ovat kuukausitasolla pienemmät. Entisen Pyhäselän alueella työmatkojen suurempi osuus joukkoliikenteen käytön tarkoituksista kasvattaa vastaajakohtaisia joukkoliikenteen käyttömääriä kuukausittain. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella joukkoliikenteen vähäinen käyttö työmatkustamiseen johtuu pitkistä välimatkoista alueella sekä sopivien linja-autovuorojen vähäisyydestä. Entisen Pyhäselän kunnan alueella joukkoliikenteen hyödyntäminen työmatkailuun on helpompaa, koska monien alueella asuvien työpaikat sijaitsevat Joensuussa. Monet entisen Pyhäselän alueen vastaajista olivat kotoisin Hammaslahdesta, josta on Joensuuhun hyvät vuoroliikenteen bussiyhteydet arkipäivinä päiväsaikaan. Joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteeseen rajoittaa entisen Pyhäselän alueella jatkoyhteyksien puute Joensuussa. Bussilla Joensuuhun pääsemisen lisäksi monet tarvitsevat keskustasta jatkoyhteyksiä työpaikoilleen. Joukkoliikenteen käytön vähäisyys työmatkustamiseen paljastaa myös joukkoliikenteen ongelmakohdan. Valtaosa työssäkäyvien ihmisten liikkumisesta arkena muodostuu työpaikan ja kodin välisestä liikkumisesta, jolloin joukkoliikenteen pitäisi pystyä tarjoamaan varteenotettava vaihtoehto työmatkustamiseen. Tällä hetkellä erityisesti Pielisen Karjalan ja Juuan alueella sekä osittain myös entisen Pyhäselän kunnan alueella näyttää siltä, että työmatkustamiselle ei ole alueilla luotu riittävän hyviä edellytyksiä joukkoliikenteen avulla. Toinen ero joukkoliikenteen käytön tarkoituksissa entisen Pyhäselän kunnan ja Pielisen Karjalan ja Juuan alueilla liittyy harrastuksissa ja tapahtumissa käyntiin. Entisen Pyhäselän kunnan suurempi harrastuksissa ja tapahtumissa käynti selittyy Joensuun läheisyydellä, joka tarjoaa erilaisia harrastus- ja virkistäytymismahdollisuuksia monenikäisille. Joensuun kaupungin vaikutus näkyy myös työmatkoihin liittyvänä korkeampana julkisen liikenteen käyttöasteena. Opiskelupaikat sijaitsevat Pielisen Karjalan ja Juuan alueella monilla eri paikkakunnilla, joten opiskelemaan liikutaan enemmän joukkoliikennettä hyödyntäen kuin entisen Pyhäselän kunnan alueella. Entisen Pyhäselän alueella joukkoliikennettä käytetään yllä olevan taulukon lisäksi mm. ystävien

15 tapaamiseen ja kirkossa käyntiin. 3.6 Palveluiden parantaminen lisää käyttöä Joukkoliikenteen kehitys on välittömässä yhteydessä alueiden asukkaiden joukkoliikenteen käyttöön. Molempien alueiden vastaajat ovat suurilta osin sitä mieltä, että he olisivat valmiita käyttämään enemmän joukkoliikennettä, jos tarjolla olisi heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Vastauksiin sisältyy yksinkertaisuudessaan syy joukkoliikennepalveluiden kehittämistarpeeseen: paremmat palvelut takaisivat joukkoliikenteen suuremman käyttöasteen, kun kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus liikkua. Samalla yksityisautoilijoille tarjotaan varteenotettava vaihtoehto ja mahdollisuus luopua oman auton käytöstä. Molemmilla alueilla naiset ja pienituloiset ovat miehiä ja keskituloisia avoimempia muuttamaan totuttuja käytäntöjään joukkoliikenteen käytön suhteen. Pienituloiset ovat tässä tapauksessa koululaisia, opiskelijoita, työttömiä, liikuntarajoitteisia ja eläkeläisiä, joten heidän on mahdollista sovittaa menonsa työssäkäyvää helpommin joukkoliikenteen aikatauluja vastaavaksi. Myös autottomat vastaajat ovat avoimia uusille palveluille, koska heillä ei ole joukkoliikenteen lisäksi muita pidemmän matkan liikkumismahdollisuuksia. Taulukko 11. Olisin valmis käyttämään enemmän joukkoliikennettä, jos tarjolla olisi tarpeitani Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Pielinen Karelia and Juuka 73,0 9,9 17,1 Former Pyhäselkä 69,0 11,2 19,8 vastaavia palveluita (%) Asiasta epävarmojen osuus on molemmilla alueilla vajaa viidennes. Epävarmoja ovat pääasiassa osa työssäkäyvistä ja eläkeläisistä. Tämä on sikäli ymmärrettävää, koska palveluiden sopivuus omiin käyttötarkoituksiin selviää usein vasta käytön myötä. Ihmisten epäsäännöllinen liikkuminen ja vaihtelevat työajat vaikuttavat myös siihen, että joukkoliikenteen tarjonnan ei välttämättä uskota sopeutuvan riittävän hyvin yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. 4 Joukkoliikenteen ongelmat ja kehitystarpeet 4.1 Palveluiden puute ja hankalat aikataulut Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Arki paremmaksi joukkoliikenne toimivaksi -

16 joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa vuosille on listattu pienten kaupunkiseutujen ja maaseutujen peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen ongelmia. 2 Palvelutarjonnan puute tai vähäisyys, erityisesti kuntien tai seutukuntien sisäisessä liikenteessä Merkittävä osa kuljetuspalveluista on kuntien koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuksia, joihin useinkaan ei oteta tai ei mahdu mukaan muita matkustajia tai ainakaan muilla matkustajilla ei ole riittävää tietoa kuljetusten aikatauluista ja käyttömahdollisuuksista. Matkaketjut eivät ole sujuvia. Harvan liikenneverkon vuoksi jo pysäkille pääsy on ongelmallista. Puutteita on myös jatkoyhteyksien toimivuudessa kaupungeissa ja pienten kaupunkien linjastoratkaisuissa. Joukkoliikenteen imago on huono. Monin paikoin kalusto on vanhaa, pysäkit hoitamattomia ja tietoa palveluista on vaikea saada. Maaseutuliikenteen maine on todellista palvelutasoa heikompi. Joukkoliikennepalvelujen ulkopuolelle jää yhä useampi. Maankäyttö ja asutus hajaantuu joukkoliikennereittien ulkopuolelle. Runkoliikenteen verkko harvenee ja koululaisia kuljettavat bussivuorot vähenevät. Vanhusten määrä kasvaa ja matkustajien liikkumiskyky heikkenee. Esitetyt syrjäseutujen joukkoliikenneongelmat ovat olemassa olevia ja monet niistä nousivat esille myös kyselyn vastauksissa. Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän alueilla suurimmat ongelmat joukko- ja palveluliikenteessä koskevat palveluiden puuttumista tai vähäisyyttä sekä hankalia aikatauluja. Vuorojen vähäisyys ja puuttuminen ovat suoraan yhteydessä joukkoliikenteen käyttöasteeseen, mikä taas on yhteydessä joukkoliikenteen imagoon ja vaihtoehtona olemiseen yksityisautoilulle. Harvaan asutuilla seuduilla joukkoliikenne on monille ainoa liikkumiskeino, ja palveluiden puuttuminen eristää heitä vahvasti yhteiskunnasta. Taulukko 12. Mitkä seuraavista ovat kohdallasi merkittävimmät esteet joukkoliikenteen hyödyntämiselle? (%) Pielisen Karjala ja Juuka Entinen Pyhäselkä Palvelujen vähäisyys tai puuttuminen kokonaan 32,5 24,9 Hankalat aikataulut, pitkät odotusajat 27,8 30,0 Pitkä tai hankala matka lähimmälle pysäkille/asemalle 9,0 10,5 Esteettömien liikennepalvelujen puuttuminen 2,6 2,5 Matkustamisen korkea hinta 9,0 8,9 Matkustamisen hitaus, kiertelevät reitit 14,5 15,2 Muut syyt 4,7 8,0 Pielisen Karjalan ja Juuan sekä entisen Pyhäselän alueella on jonkin verran painotuseroja suurimpien joukkoliikenteen käytön esteiden suhteen. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella 2 Rosenberg, Marja ym, 21

17 hajautuneesti asuvat ihmiset ovat vaikeasti joukkoliikenteen tavoitettavissa, jolloin palvelujen vähäisyys tai puuttuminen ovat suurimmat ongelmat. Juuan kunnan aluetta koskevissa avoimissa vastauksissa liikenneyhteyksien puuttuminen Ahmovaaran Vanhalla tiellä koettiin ongelmaksi. Lisäksi jatkoyhteydet Joensuussa, Juuka-Nurmes - aamuyhteys kesällä, kerhokyyti ja koululaisbussien käyttömahdollisuus muilla kuin koululaisilla nähtiin tärkeinä kehityskohteina. Koululaiskyytien käyttöön liittyen tehtiin marraskuussa 2009 Juuan kunnanhallitukselle aloite, jossa ehdotettiin Vuokon kylän koulukuljetuksen avaamista myös muille asiakkaille. Kunnanhallituksen päätöksessä perusteltiin käyttökieltoa sillä, että Vuokon kylältä on jo tällä hetkellä olemassa päivittäinen yhteys kuntakeskukseen ja takaisin. Lisäksi koulukuljetuksen avaaminen vaarantaisi jo olemassa olevan vakiovuoroyhteyden Vuokon kylän suuntaan. Koulukuljetukset ovat myös usein mitoitettu tietylle asiakasmäärälle, joten määrän kasvu pakottaisi vaihtamaan kalustoa osittain. 3 Tiheämpiä joukkoliikennepalveluita toivottiin Juuan alueella myös sivukylille, minkä lisäksi toivottiin kimppakyytiä, viikonloppuyhteyksiä Joensuuhun sekä parempaa liikkumisapua sairauden, iän tai muun syyn vuoksi liikuntarajoitteisille. Lisäksi Juuan alueella koettiin ongelmiksi hankalat aikataulut erityisesti kesäaikaan sekä linja-autojen kiertelevät reitit. Lieksan alueella puuttuvina palveluina mainittiin Kuhmoon menevä linja-autovuoro kesäaikaan, yöjunayhteys Helsinkiin sekä liittymävuorot Joensuuhun meneviin busseihin. Olemassa olevien palveluiden kehittämistä toivottiin Joensuun jatkoyhteyksissä, junayhteyksissä, Lieksa-Nurmes - välin joukkoliikenteessä sekä syrjäkylien kimppakyyteihin liittyen. Kimppakyydin saannin vaikeus koettiin myös ongelmana. Rajallisilla resursseilla toimivan kimppakyydin palvelun nouseva kysyntä voi aiheuttaa alueella ilmiön, jossa kaikille halukkaille ei ole mahdollista taata kulkumahdollisuutta. Myös linja-autojen hankalat aikataulut ja kiertelevät reitit koettiin ongelmiksi Lieksan alueella. Nurmeksen alueella puuttuvina palveluina mainittiin Nurmeksen keskusta-porokylä -yhteys, Ylä- Valtimo-Nurmes -yhteys, Joensuu-Lieksa-Nurmes -junayhteys aamulla, lentokenttäyhteys, yöjunayhteys sekä paikallisliikenne taajama-alueella. Palveluiden vähäisyyttä koettiin olevan Lieksa-Nurmes-Valtimo -välillä, Valtimo-Nurmes-Juuka -välillä, Nurmes-Kuopio -välillä sekä Nurmeksen ja Helsingin junayhteyksissä. Pielisen vesiliikenteen kehittäminen koettiin niin ikään tärkeäksi erityisesti matkailua ajatellen. Aikataulut nähtiin hankalina yhteensovittamisen, pitkien odotusaikojen, työssäkäyvien ja kauemmaksi matkaavien kannalta. Ehdotettiin myös kimppakyydin järjestämistä terveyskeskuksien ja keskussairaalan välisiin potilaskuljetuksiin. 3 Juuan kunnanhallitus , 15

18 Valtimon alueella palveluiden kehittämistä toivottiin kokonaisvaltaisesti lähi- ja kaukoliikenteessä. Yhteyksiä Nurmekseen toivottiin kaikilta Valtimon sivukyliltä, lisäksi lopetettuja junayhteyksiä toivottiin takaisin. Palveluiden vähäisyys koettiin ongelmaksi erityisesti kesällä ja viikonloppuisin. Hankaliksi aikataulut koettiin työssäkäyvälle sekä erilaisiin tapahtumiin haluavalle (esim. Nurmeksen iltatori). Entisen Pyhäselän alueella suurin osa vastaajista on kodin ulkopuolella työssäkäyviä, jolloin työmatkaliikenteeseen sopimattomat joukkoliikenteen aikataulut ovat käytön esteenä. Hidas matkustaminen ja kiertelevät reitit ovat myös tunnistettavia ongelmia molemmilla alueilla. Syrjäseuduilla joukkoliikenneverkon pitäminen mahdollisimman kattavana vähäisillä vuoromäärillä pakottaa pidempien reittien suunnitteluun, sen seurauksena myös matkustaminen hidastuu. Tämä on suurin ongelma työssäkäyville, joiden matkustamiseen käytettävää aikaa määrittävät työajat. Avoimissa vastauksissa ehdotettiin haja-asutusalueille perustettavaksi reittisuunnitteluun perustuvaa palvelua, joka elää koko ajan kysynnän mukaan. Ideaan liittyen ehdotettiin myös pilottikokeilua, jossa asiakkaat ilmoittaisivat tarpeensa kuukausi-, viikko- tai jopa päivätasolla, jolloin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pystyttäisiin paremmin vastaamaan. Entisen Pyhäselän alueen vastaajat toivoivat pysäkkiä Niittylahden liikekeskuksen luo, lisäksi joukkoliikennepalveluita toivottiin entisen Pyhäselän alueelle koululaisten loma-aikoina ja sunnuntaisin. Joukkoliikennepalveluita toivottiin myös Kumpuun, Mulonsalon- sekä Mulonpysäkintielle, Suonrannantielle, Nivansalontielle, Hammaslahdesta etelään sekä Hammaslahdesta Kiteen juna-asemalle. Ehdotettiin myös Hammaslahdesta Joensuuhun tulevan bussin kulkemista Sänkötien kautta sekä yhteyttä Joensuun rautatieasemalta Reijolantielle iltaisin. Lisäksi toivottiin yöjunayhteyttä Joensuusta muihin kaupunkeihin, paikallisjunaa Kitee-väliasemat- Joensuu -välille, jatkoyhteyksiä Joensuuhun töihin tuleville sekä mahdollisuutta käyttää Hammaslahden, Tuupovaaran sekä Kontiolahden välisiä yhteyksiä työmatkoihin. Juna-asemiin liittyen ehdotettiin myös parkkipaikkojen laajentamista, että kauempaa junaan tulevat voisivat jättää auton parkkiin matkan ajaksi. Entisen Pyhäselän alueella palvelujen vähäisyyttä kritisoitiin Reijola-Joensuu -välillä sekä Hammaslahti-Joensuu -välillä aamuisin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Hammaslahdesta Autoilijantien ja Hoviahontien palvelujen vähäisyyttä kritisoitiin, samoin toivottiin enemmän yhteyksiä Niittylahti-Joensuu -välille sekä Niva-Joensuu -välille. Entisen Pyhäselän kunnan alueella ehdotettiin myös Niittylahti-Suhmura-Hammaslahti-Reijola-Joensuu -reitin erottamista kahdeksi eri

19 reitiksi, jotta liikkuminen nopeutuisi. Hammaslahdesta toivottiin myös suoraa yhteyttä Joensuuhun 6-tietä pitkin. 4.2 Liikennöintiaikataulujen tihentäminen tärkeää Liikennöintiaikataulujen tihentäminen koetaan molemmilla alueilla melko tärkeäksi tekijäksi joukkoliikenteen käytön valmiutta ajatellen. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella kiinnostus reittien tihentämistä kohtaan on suurempaa kuin entisen Pyhäselän alueella. Syynä tähän on alueen väestön sijoittuminen suurilta osin pääteiden varteen, jolloin tiheät liikennöintiajat nähdään tärkeänä. Taulukko 13. Missä määrin seuraavat toimet parantaisivat sinun valmiuttasi käyttää joukkoliikennettä? Liikennöintiaikataulujen ja -reittien tihentäminen (%) Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Pielisen Karjala ja Juuka 57,3 35,4 7,3 Entinen Pyhäselkä 44,1 36,3 19,6 Molemmilla alueilla naiset ja työikäiset olivat miehiä ja eläkeläisiä kiinnostuneempia reittien tihentämistä kohtaan. Eläkeläisille on usein riittävää, että liikkuminen kodin ja taajamien välillä joukkoliikennettä hyväksikäyttäen on ylipäätään mahdollista. Työikäiset tarvitsevat tiheämpiä aikatauluja joukkoliikenteen sovittamisessa työaikoihinsa. Myös tulotason nousu näkyy kiinnostuksen kasvamisena reittien tihentämiseen. Tulotaso on yhteydessä vastaajien ikärakenteeseen; pienituloiset ovat usein eläkeläisiä, keski- ja korkeatuloiset taas työssäkäyviä. Tulotason kasvaessa myös liikkumisen tarve usein nousee, jolloin liikennöintiaikataulujen ja - reittien tihentäminen nähdään tärkeänä. Entisen Pyhäselän alueen vastaajista muualla kuin Joensuussa työssäkäyvät olivat suhteellisesti kiinnostuneimpia reittien tihentämisestä. Joensuuhun on muihin lähialueen paikkakuntiin verrattuna paremmat bussiyhteydet työssäkäyvälle, joten kiinnostus muualle suuntautuvan liikennöinnin tihentämiseen on ymmärrettävää. Pielisen Karjalan ja Juuan alueella nurmeslaiset olivat kiinnostuneimpia reittien tihentämisestä. Vastaajien asuinkuntaa ja työssäkäyntiä kodin ulkopuolella tarkasteltaessa huomaa, että Lieksasta ja Nurmeksesta vastanneet ovat selkeästi eniten työssäkäyviä. Taulukko 14. Asuinkunta arkisin suhteessa kodin ulkopuolella työskentelemiseen Pielisen Karjalan ja Juuan alueella (%)

20 Asuinkunta arkisin Työskentelen kodin ulkopuolella 3-7 päivänä viikossa Juuka 27,3 Lieksa 64,7 Nurmes 73,1 Valtimo 25,0 Muu 33,3 Lieksassa ja Nurmeksessa arkena asuvat vastaajat käyvät suurimmaksi osaksi töissä kotikunnassaan, lisäksi myös muu asiointi tapahtuu pääasiassa kotikunnassa. Reittien tihentämisen vaatiminen työmatkustamiseen liittyen koskee siis pääasiassa Lieksan ja Nurmeksen sisäistä liikennettä. Liikennöintiaikataulujen tihentämisen tarpeen taustalla on usein halu päästä matkustamaan joukkoliikenteen avulla helpommin kodin ja keskustaajaman tai muun kohdepaikan välillä. Olli Riikosen Liikenne- ja viestintäministeriölle tekemässä liikenneselvityksessä on ehdotettu palvelujen turvaamiseksi harvaan asutuilla seuduilla ns. kyytitakuu -menetelmää. Menetelmällä halutaan taata kaikille mahdollisuus asioida vähintään kaksi kertaa viikossa lähimmässä kuntakeskuksessa tai muussa taajamassa julkisen liikenteen taksalla. Tällä pyritään turvaamaan julkiset liikenneyhteydet tasa-arvoisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta. 4 Kyytitakuu on otettu huomioon myös Liikenne- ja viestintäministeriön Arki paremmaksi joukkoliikenne toimivammaksi -julkaisussa, jossa sen käyttöönotto pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseuduilla on luokitettu kärkitoimenpiteisiin kuuluvaksi vuosia koskevassa strategiassa Esteettömät palvelut Esteettömien palveluiden lisäämisellä tarkoitetaan joukkoliikenteeseen liittyvien rajoittavien tekijöiden vähentämistä ja esteettömyyden lisäämistä esim. matalalattiabussien määrää kasvattamalla. Esteettömien matkaketjujen lisäämisellä pyritään säästämään aikaa ja tekemään mukavammaksi monella eri joukkoliikennevälineellä tapahtuvaa kohteeseen matkustamista. Usein Joensuuhun linja-autolla töihin tulevat joutuvat kiertämään keskustan kautta, vaikka työpaikka sijaitsisi esim. Raatekankaalla. Matkaketjun sujuvoittaminen voisi tarkoittaa tässä tapauksessa, että keskustassa olisi linja-auton tuloaikaan odottamassa toinen linja-auto, joka veisi matkustajia lähialueille. Esteettömien palvelujen ja matkaketjujen tarve tuli ilmi vastaajien avoimissa vastauksissa. Etenkin 4 Riikonen, Olli, 37 5 Rosenberg, Marja ym, 31

21 Joensuuhun töihin tulevat kaipasivat keskustasta jatkoyhteyksiä lähialueille. Palvelujen esteettömyyteen liittyen ehdotettiin kertalippuun lisättäväksi mahdollisuutta jatkaa matkaa samalla hinnalla esim. Joensuun keskustaan tultaessa Rantakylään. Jatkoyhteyksien puute oli monilla suurin syy sille, että joukkoliikennettä ei ole mahdollista hyödyntää tällä hetkellä työmatkoihin. Palvelun luonteen suhteen oli vastaajien keskuudessa varmasti myös tietämättömyyttä, koska asennekysymyksissä kiinnostus esteettömien palveluiden ja matkaketjujen parantamiseen liittyen oli yllättävän vähäistä molemmilla alueilla. Esteettömiin matkaketjuihin liittyen esitettiin innovatiivisia kehitysideoita myös täysin uusien reittien suunnittelemisesta. Pielisen Karjalan alueelle ehdotettiin rakennettavaksi siltajonoa Paalasmaa-Lieksan Joensuunniemi -välille sekä lauttayhteyden perustamista Koli-Vuonislahti tai Koli-Lieksa -välille. Taulukko 15. Missä määrin seuraavat toimet parantaisivat sinun valmiuttasi käyttää Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Pielisen Karjala ja Juuka 19,8 33,3 46,9 Entinen Pyhäselkä 16,1 30,1 53,8 joukkoliikennettä? Esteettömien palveluiden ja matkaketjujen lisääminen (%) Sukupuolten välillä ei ole Pielisen Karjalan ja Juuan suhteen eroa, sen sijaan entisen Pyhäselän alueella naiset ovat miehiä kiinnostuneempia esteettömien palveluiden ja matkaketjujen lisäämisestä. Tulotason ja perhekoon kasvaessa kiinnostus esteettömiä palveluita ja matkaketjuja kohtaan laskee. Tämä on yhteydessä myös yleiseen linjaan, jonka mukaan perheelliset ja korkeatuloiset käyttävät vähemmän joukkoliikennettä. Työssäkäyviä esteettömät palvelut ja matkaketjut eivät kiinnosta niin paljon kuin työttömiä ja eläkeläisiä. Myös liikuntarajoitteisia vastaajia palvelu kiinnostaa, koska se helpottaisi heidän matkustamistaan merkittävästi. Työssäkäyvillä ei todennäköisesti ole juuri kokemusta joukkoliikenteen käytöstä työmatkoihin, joten he eivät ole voineet muodostaa mielipidettä mahdollisten esteettömien palvelujen ja matkaketjujen lisäämisen vaikutuksista heidän käytön valmiuteensa. Säännöllisesti autoilevia palvelun kehittäminen ei kiinnosta, sen sijaan autottomat ovat hajautuneet tasaisemmin eri näkökantoihin. Mitään suurempaa kannatusta esteettömien palveluiden ja matkaketjujen kehittäminen ei saa myöskään autottomien keskuudessa. Paikkakuntakohtaisesti Pielisen Karjalan ja Juuan alueella nurmeslaiset olivat selkeästi vähiten kiinnostuneita esteettömien palveluiden ja matkaketjujen lisäämisestä. Nurmeslaiset ovat lieksalaisten kanssa suhteessa eniten säännöllisesti autoilevia, mikä selittää nuivaa suhtautumista. Entisen Pyhäselän alueella Joensuussa työssä käyvät ovat hieman vähemmän kiinnostuneita kuin

22 muualla työssä käyvät. Tulos on sikäli yllättävä, koska myös Joensuuhun töihin tulevat tarvitsisivat keskustasta esteettömiä jatkoyhteyksiä työpaikoilleen. 4.4 Kutsupohjaiset ja kuljettaja-avusteiset palvelut Kutsupohjaiset ja kuljettaja-avusteiset palvelut herättivät kiinnostusta lähinnä eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten keskuudessa. Kuljettaja-avusteisten palveluiden kohdalla kiinnostuksen rajoittuminen eläkeläisiin ja liikuntarajoitteisiin on ymmärrettävää, mutta kutsupohjaisuuteen perustuviin palveluihin liittyen kiinnostuksen vähäisyys yllätti. Harvaan asutulla maaseudulla, jossa reitti- ja vuoroliikenteeseen perustuva liikennöinti ei usein ole järkevää, kutsupohjaiset palvelut tarjoavat kustannustehokkaan liikkumismuodon asiakkaille. Kutsupohjaiset palvelut liitettiin vastauksissa varmasti myös osaksi kuljettaja-avusteisia palveluita, mikä ei kiinnosta työssäkäyviä ja ilman kuljettajan apua selviäviä asiakkaita. Taulukko 16. Missä määrin seuraavat toimet parantaisivat sinun valmiuttasi käyttää Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Pielisen Karjala ja Juuka 20,0 42,0 38,0 Entinen Pyhäselkä 20,4 24,7 54,8 joukkoliikennettä? Kutsupohjaisten palvelujen lisääminen (%) Kutsupohjaiset ja kuljettaja-avusteiset palvelut kiinnostavat eniten yksinasuvia eläkeläisiä. Iältään nuorempia, korkeamman tulotason omaavia ja perheellisiä palvelut eivät juuri kiinnosta. Kutsupohjaisiin palveluihin liittyen tietämättömyys palvelun toiminnasta on mahdollisesti myös yksi syy vähäiselle kiinnostukselle. Työssäkäyviltä ihmisiltä puuttuvat kokemukset palvelun toiminnasta käytännössä, joten toiminnan kehittämisen vaikutusta henkilökohtaiseen joukkoliikenteen käyttöön ei osata arvioida. Lieksassa tällä hetkellä toimiva Kimppakyyti -palvelu perustuu kutsupohjaisuuteen ja on kerännyt käyttäjiltä hyviä kokemuksia. Kimppakyydin käyttäjät alueella ovat pääasiassa eläkeläisiä ja liikuntarajoitteisia, mikä näkyy heidän positiivisena suhtautumisena palveluun. Työssäkäyvät voivat ajatella kutsupohjaisten palveluiden olevan sopimattomia työmatkaliikenteeseen vaihtelevien liikennöintiaikataulujen vuoksi, jolloin he eivät näe sitä potentiaalisena vaihtoehtona yksityisautoilulle. Taulukko 17. Missä määrin seuraavat toimet parantaisivat sinun valmiuttasi käyttää