Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso

Transkriptio

1 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Julkaisu

2

3 Julkaisu Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011

4 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso Heikki Viinikka Rural Transport Solutions (RTS) -hanke Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin (013) Faksi (013) kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Stock.XCHNG kuvapankki (ylä) Juho Mutanen Stock.XCHNG kuvapankki 1, 4, 18, 20, 25, 29 Lauri Olanterä/ImagePark.biz 8 Juho Mutanen 23 Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011 Julkaisu on saatavana myös internetistä: > Tietopalvelu > Julkaisut ISBN (nid.) ISBN (PFD) ISSN

5 Sisältö 1 Johdanto Kohdealueen kuvaus Väestönkehitys Joukkoliikenteen tarjonta Pielisen Karjalassa Linja-autoliikenteen vuorotarjonta Kuntien kuljetukset Koulukyydit Sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kyydit Avoin joukkoliikenne Kuntien kuljetusten yhteenveto ja parannusehdotukset Joukkoliikenteen saatavuus Joukkoliikenneyhteyksien aikataulut ja palvelutaso Taajamien väliset yhteydet arkisin Taajamien väliset iltayhteydet Yhteydet lähimpiin korkeakoulukaupunkeihin Matkailun kannalta tärkeät yhteydet Palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiden toteutuminen taajamien välillä Nykytilanne ja palvelutasotavoitteet alueen kylissä Johtopäätökset ja parannusehdotukset...30 Lähteet...31

6 1 Johdanto Uusi joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Tarkoitus on saada eri alueille tavoitteet, jotka ovat yhteismitalliset ja vertailukelpoiset ja että niitä voidaan käyttää liikenteen suunnittelun lähtökohtana. Pielisen Karjalan osalta joukkoliikenteen palvelutasotyö on tehty Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoiman ja toteuttaman Rural Transport Solutions (RTS) -hankkeen yhteydessä. Palvelutasotyötä käsiteltiin hankkeen kehitysryhmän kokouksissa, jossa oli mukana edustajia maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta ja jokaisesta Pielisen Karjalan alueen kunnasta. Selvityksessä on käyty läpi Pielisen Karjalan neljän kunnan (Valtimo, Nurmes, Juuka ja Lieksa) alueen joukkoliikenteen nykytila ja tarkasteltu sitä suhteessa palvelutasotavoitteisiin. Alueellinen ELY-keskus vahvistaa palvelutason taajamien väliseen liikenteeseen, mutta työssä on tuotu esiin myös haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutaso. Tällä pyritään saamaan koko seutukuntaan yhtenäinen palvelutaso myös maaseutualueilla ja näin saamaan ihmisille tasa-arvoiset joukkoliikennepalvelut kuntarajoista riippumatta. Selvityksessä on ensimmäiseksi tarkasteltu kohdealuetta ja sen erityispiirteitä sekä liikkumisen pääsuuntia. Tämän jälkeen on käyty läpi joukkoliikenteen tarjonta ja kuvattu alueen joukkoliikennepalvelut. Joukkoliikenteeksi on laskettu linja-auto- ja rautatieliikenne sekä kuntien kuljetuksista asiointiliikenne, koulukyydit ja sosiaalitoimen kuljetukset. Palvelutasotavoitteita on tarkasteltu taajamien välillä vuoromäärillä ja aikatauluilla mitattuna. Erityisesti työssäkäyntiliikenne, opiskeluyhteydet ja matkailun kannalta tärkeät yhteydet on tuotu erillisinä kokonaisuuksina esiin. Kuntien kuljetusten osalta huomiossa ovat olleet myös kustannustiedot ja kuljetusten järjestämistavat. Näiden pohjalta on esitetty parannusehdotuksia, jotka parantaisivat palvelua sekä toimisivat joukkoliikenteen suunnittelun ja kilpailutusten pohjina eritoten kuntasektorilla. Palvelutasotavoitteet keskittyvät vahvasti vuoromääriin ja vuorojen aikatauluihin, mutta työssä tuotiin esiin myös laadulliset tavoitteet. Näitä ovat esimerkiksi kalustovaatimukset, esteettömät kyydit ja palveluista tiedottaminen. Pelkät vuoromäärät ja aikataulut ovat liian suppea lähtökohta tarkastellessa palvelutasoa ja tästä johtuen laadulliset tavoitteet on otettu mukaan eritoten kunnan kuljetuksia tarkasteltaessa. 4

7 2 Kohdealueen kuvaus Pielisen Karjalan alueen muodostavat Nurmeksen ja Lieksan kaupungit sekä Valtimon ja Juuan kunnat. Kunnat sijaitsevat Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ja niitä halkovat valtatie 6 ja kantatie 73 sekä rautatie, jolla on henkilöliikennettä Joensuusta Lieksan kautta Nurmekseen. Nurmes Vuokatti-väli oli hetken aikaa jopa lakkautusuhan alla, kunnes se peruskorjattiin. Radalla kulkee tällä hetkellä vain tavaraliikennettä, etenkin puukuljetuksia, mutta tulevaisuudessa on myös väläytelty mahdollisuutta matkustajaliikenteelle Joensuun Oulun välillä. Alueelle antaa ominaispiirteensä myös Pielinen, joka jakaa alueen eteläosat tehokkaasti kahteen osaan aina Nurmeksen taajamaan saakka. Tämä aiheuttaa sen, että liikkuminen tapahtuu pitkälti etelä-pohjoissuunnassa, koska Pielinen rajoittaa itä-länsisuuntaista liikennettä. Suurimmat väylät ovatkin muodostuneet etelästä pohjoiseen Pielisen molemmin puolin (valtatie 6 länsipuolelle ja valtatie 73 sekä rautatie itäpuolella järveä). Nämä ovat myös Pielisen Karjalan selkeät liikenteelliset pääväylät. Väestöltään alueen suurin kunta on Lieksa vajaalla :lla asukkaallaan. Nurmeksessa asukkaita on noin 8 500, Juuassa vajaa ja Valtimolla Lieksa on myös pinta-alaltaan suurin alueen kunnista ja siellä taajamaastekin on korkein (taulukko 1). Asukkaita alueella on yhteensä (2009). Kuva 1 Pielisen Karjala. Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 5

8 Taulukko 1 Pielisen Karjalan kuntien perustiedot. Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Yhteensä Väkiluku (2009) Nettomuutos Pinta-ala Asukastiheys 3,1 4,6 3,0 3,1 3,4 Taajama-aste 67 % 64 % 44 % 45 % 60 % Lähde: Rintamäki 2010, Väestönkehitys Tarkasteltaessa väestönkehitystä koko Pohjois-Karjalassa vuosien 1980 ja 2005 välillä havaitaan, kuinka selkeästi väestö keskittyy Joensuun seudulle ja muut alueet kärsivät pääosin väestön vähenemisestä (kuva 2). Eritoten harvaan asutun maaseudun väestö on vähentynyt huomattavasti. Pielisen Karjalan osalta on havaittavissa, että myös taajamissa ja kylissä väestö on vähentynyt joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Myös koko Pohjois- Karjalassa väestö on vähentynyt (taulukko 2). Sen sijaan koko Suomea tarkasteltaessa väestönkehitys on ollut positiivista. Vuosina väestömäärä kasvoi lähes puolella miljoonalla, eli noin 10 prosentilla. Ero Pohjois- Karjalan ja muun Suomen välillä selittyy sillä, että asutus keskittyy suuriin taajamiin (Helminen 2008, 24). Suuria taajamia Pohjois-Karjalassa ei ole kuin Joensuun seudulla. Harvaan asuttuja alueita tarkastelemalla havaitaan sama suuntaus koko Suomessa kuin myös Pohjois-Karjalassa. Koko Suomessa väestö väheni harvaan asutuilla alueilla asukkaalla. Tämä selittää siten myös sen, miksi Pohjois-Karjalassa väestö on vähentynyt: alue on suurelta osin harvaan asuttua. Sama koskee myös Pielisen Karjalan aluetta: alue on harvaan asuttua eikä alueella ole suuria taajamia. (Helminen 2008, 22 24). Kunnittain tarkasteltuna havaitaan, että Lieksa on kärsinyt sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti eniten väestönvähenemisestä. Vielä 1980-luvulla Lieksassa oli reilu asukasta, kun vuonna 2007 luku oli enää noin ja ennusteiden mukaan vuonna 2015 kunnassa olisi vain reilut asukasta. Samanlaista trendiä havaitaan myös muissa alueen kunnissa. Koko Pielisen Karjalassa väestön ennustetaan vähenevän noin 37 % vuodesta 1980 vuoteen 2015 mennessä. Kuten tiedetään, Suomessa väestö ikääntyy ja myös Pielisen Karjalassa jo noin 25 % väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tarkastelemalla Taulukko 2 Väestönkehitys Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Pielisen Karjala Pohjois-Karjala Lähde: Rintamäki 2010, 99 ja Tilastokeskus 2011b. 6

9 Kuva 2 Väestönmuutos Pohjois-Karjalassa Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 7

10 Taulukko 3 Väestörakenne Pielisen Karjalan kunnissa vuonna Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Yhteensä 0 14-vuotiaat 11,7 % 13,3 % 12,0 % 13,8 % 12,7 % vuotiaat 62,5 % 62,4 % 62,1 % 61,6 % 62,2 % yli 65-vuotiaat 25,8 % 24,3 % 26,0 % 24,6 % 25,2 % Lähde: Tilastokeskus 2011a. Taulukko 4 Väestörakenteen muutos Pielisen Karjalan kunnissa vuosien 1980 ja 2008 välillä (% väestöstä). Lähde: YKR-aineisto. Lieksa Nurmes Valtimo Juuka Yhteensä vuotiaat 18,0 11,7 17,5 13,3 17,3 12,0 16,7 13,8 17,4 12, vuotiaat 70,6 62,5 70,1 62,4 70,5 62,1 70,4 61,6 70,4 62,2 yli 65-vuotiaat 11,4 25,8 12,4 24,3 12,2 26,0 12,9 24,6 12,1 25,2 muutosta vuosina nähdään että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on jopa yli kaksinkertaistunut. Samalla nuorten alle 14-vuotiaiden osuus on pienentynyt selkeästi. Väestö siis vähenee, ikääntyy ja keskittyy taajamiin koko alueella. Tämä asettaa omat haasteensa monella saralla, mutta myös palveluiden tasapuoliselle saatavuudelle ja joukkoliikenteen järjestämiselle jatkossa myös maaseudulla. Väestön ikääntyessä oman auton käyttö voi olla liian haastavaa tai kotoa voi olla liian pitkä matka bussipysäkille. Palveluiden karatessa taajamiin ja kuntakeskuksiin, liikkumistarve on kuitenkin lisääntynyt. Tällöin palveluiden saatavuus on merkittävässä roolissa ja joukkoliikenteellä keskeinen asema saatavuuden turvaamisessa. Jotta joukkoliikennepalvelut pystytään turvaamaan myös jatkossa, on alueelta löydettävä yhteinen tahtotila järjestää joukkoliikennekuljetuksia myös maaseudulla. 8

11 3 Joukkoliikenteen tarjonta Pielisen Karjalassa Joukkoliikennettä on monenlaista. Pielisen Karjalassa linja-autoliikenteen reittejä liikennöivät useat eri toimijat. Nämä voivat olla itse kannattavia tai ne voivat olla ELYn tukemaa ostoliikennettä. Useimmiten ostoliikenteellä tuetaan vähäisten matkustajamäärien vuoroja kuten ilta- ja viikonloppuvuoroja. Näitä reittejä kutsutaan jatkossa runkoverkostoksi. Kaikki liikennöitävät reitit on kuvattu kuvassa 3. Tämän lisäksi Pielisen Karjalassa liikennöi VR:n operoima ja valtion tukema kiskobussiliikenne Nurmeksesta Lieksan kautta edelleen Joensuuhun. Pielisen Karjalassa se pysähtyy Nurmeksen ja Lieksan taajamien lisäksi Vuonislahden, Kylänlahden, Höljäkän ja Kohtavaaran kylissä. Linja-autoliikenteen lisäksi myös kunnat järjestävät joukkoliikennettä. Lakisääteisiä kuljetuksia ovat koulukuljetukset sekä sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Kunnat voivat järjestää myös asiointi- tai palveluliikennettä, joka nimensä mukaan on yleensä pari kertaa viikossa tapahtuvaa liikennettä asiointia varten. Nämä kyydit järjestetään yleensä tilausten perusteella eikä niillä siten ole vakioreittiä tai -aikatauluja. Kuntien kyyteihin palataan tarkemmin luvussa 3.2. Kuva 3 Joukkoliikenteenrunkoverkosto ja henkilöliikennerautatie. Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 9

12 3.1 Linja-autoliikenteen vuorotarjonta Linja-autoliikenteen reitit ja vuoromäärät on kerätty internetistä Matkahuollon aikatauluhaun perusteella, ja reittiverkosto käsittää talven 2010 tilanteen. Reitit on digitoitu pohjakartalle ja näin on saatu Pielisen Karjalan alueen joukkoliikenneverkosto. Reittien sijainnin lisäksi on tärkeää, että niistä käyvät ilmi vuoromäärät. Näin saadaan paremmin selville, missä joukkoliikenteen tarjonta on vuoromäärillä mitattuna hyvää ja missä heikompaa. Useimmat reiteistä ajetaan tavallisilla busseilla, mutta jollain reitillä voidaan ajaa myös taksilla. Bussit ovat vakiovuoroliikenteessä useimmiten vanhempaa kalustoa eikä niissä ole huomioitu esteettömyysvaatimuksia. Pikavuoro- ja kaukoliikenteessä bussit ovat uudempia, mutta niissäkään ei yleensä ole huomioitu erityisryhmien tarpeita. Vuoromääriä tarkasteltaessa havaitaan, että pääteillä, kuntakeskusten välillä, liikennöi vuoroja selkeästi tiheimmin syrjäseutujen jäädessä vain muutamien hajavuorojen varaan. Sen sijaan aivan perifeerisin maaseutu jää vaille joukkoliikennettä. Tämä on ymmärrettävää, koska siellä joukkoliikennettä ei varmasti ole yksinkertaisesti kannattavaa järjestää. Kuten vuoromääriä esittelevästä kuvasta 4 käy ilmi, ovat suurimmat vuoromäärät pääteillä. Eritoten Lieksasta etelään, mutta myös Lieksa Nurmes-välillä ja Nurmes Juuka Joensuu-välillä ovat vuoromäärät suurimpia. Sen sijaan muualla vuoromäärät jäävät pienemmiksi ja etenkin harvemmin asutulla maaseudulla vuoroja on vähän. Näistä monet ajetaan eritoten koululaisia silmällä pitäen. Linja-autoreitit näyttävät kuitenkin kattavan melko hyvin Pielisen Karjalaa. Ainoastaan Lieksa Kuhmo-väli jää vaille yhteyttä. Tämä Kuva 4 Linja-autoliikenteen runkoverkoston vuoromäärät ja väestön sijoittuminen. 10

13 vuoro toimi vielä kesäkuuhun 2010 saakka, mutta lakkautettiin tämän jälkeen. Vaikka reitit näyttävät kattavilta, on tärkeää tarkastella niiden väestöpeittoa. Reittien väestöpeittoa voi tarkastella kahdella tapaa. Huomioimalla joko pysäkkien tai reittien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Molemmat antavat eri tulokset, mikä on ymmärrettävää. Pysäkkitietokanta ei ole täydellinen ja etenkin pienempien teiden varsilla ei ole pysäkkejä ollenkaan. Aineistossa oli myös paljon pysäkkejä taajamissa, joten niidenkin sijainti suhteessa nykyisiin reitteihin ei välttämättä täsmää. Maaseudulla kulkevien reittien varrelta luonnollisesti on myös mahdollista nousta kyytiin. Tästä syystä tässä työssä on tuotu esiin sekä pysäkkien läheisyydessä että reittien läheisyydessä asuvien ihmisten määrä. Totuus reittien väestöpeitosta osuu jonnekin näistä saatujen lukujen väliin. Tarkasteluetäisyytenä on käytetty 500 metriä ja kahta kilometriä. Nämä siksi, että maaseutualueilla väestöä asuu harvemmassa ja reitin varrella tulee luonnollisestikin pidempi matka kuin taajamissa. Väestötiedot ovat Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen ruututietokannasta, jossa ruutujen koko on 250x250 metriä. Tiedot eivät ole siten aivan tarkkoja, mutta hyvin suuntaa antavia. Taulukoista 5 ja 6 käy ilmi minkälaiset väestöpeitot sekä pysäkkien läheisyydessä että reittien vaikutusalueella on. Kuten taulukoista käy ilmi, ovat erot aika suuria pysäkkitarkastelulla ja reittitarkastelulla tehtynä. Reittitarkastelulla saadut luvut vaikuttavat pääosin todella hyviltä ottaen huomioon, että reitit kulkevat pääosin pääteillä. 500 metrin etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä asuu 11 % taajamien ulkopuolisesta väestöstä, kun taas 500 metrin etäisyydellä reiteistä luku on 45 %. Todellisuudessa linja-autoliikennereittien vaikutusalueella 500 metrin etäisyyttä käyttäen lienee jotain %:n luokkaa taajamien ulkopuolella. Kahden kilometrin etäisyydellä luku voisi olla noin 60 %. Luvut ovat arvioita, mutta pohjautuvat täsmällisiin väestön ruututietoihin suhteessa reitteihin. 3.2 Kuntien kuljetukset Kunnilla on vastuu järjestää lakisääteiset kuljetukset, joita ovat opetustoimen kuljetukset (koulukyydit ja esiopetuksen kyydit) sekä sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Lisäksi on mahdollista tuottaa vapaaehtoisesti avointa joukkoliikennettä. Useimmiten nämä ovat kutsuohjattua liikennettä, jossa asiakas ottaa etukäteen yhteyttä joko matkojen yhdistelypalveluun tai suoraan kyytipalveluita tuottavaan liikennöitsijään. Avoimen joukkoliikenteen, tai jäljempänä asiointiliikenteen, järjestämistapa vaihtelee suuresti kunnittain. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisenä tavoitteena on, että haja-asutusalueelta pääsee Taulukko 5 Väestöpeitto pysäkkien läheisyydessä. Asukkaita 500 metrin etäisyydellä pysäkeistä Koko alue Taajamien ulkopuoli Asukkaita metrin etäisyydellä pysäkeistä Koko alue Taajamien ulkopuoli (37 %) (11 %) (66 %) (41 %) Taulukko 6 Väestöpeitto reittien vaikutusalueella. Asukkaita 500 metrin etäisyydellä pysäkeistä Koko alue Taajamien ulkopuoli Asukkaita metrin etäisyydellä pysäkeistä Koko alue Taajamien ulkopuoli (78 %) (45 %) (93 %) (82 %) Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 11

14 asioimaan kuntakeskukseen kahdesti viikossa joukkoliikenteen taksalla. Liikenne tapahtuu pääsääntöisesti päivisin, joten ilta-, viikonloppu- ja lomakuukausina palvelu voi olla huomattavasti rajoittunutta. Kaikissa Pohjois- Karjalan kunnissa ei kuitenkaan ole kaikille avointa asiointiliikennettä. Sen sijaan Pielisen Karjalan jokaisessa kunnassa palvelu löytyy, tosin eri tavoilla järjestettynä. (Rintamäki 2010, 25 26) Koulukyydit Pakollisista kuljetuksista koulukyydeistä määritetään jo perusopetuslaissa ja on tuotettu varsin samanlaisesti kaikissa Pielisen Karjalan kunnissa. Laissa päivittäisen koulumatkan maksimiajaksi on säädetty laissa 2,5 tuntia ja yli 13-vuotiailla 3 tuntia. (Finlex 2011). Kuljetukset pyritään hoitamaan linja-autoliikenteen vuoroilla, mutta niiden puuttuessa kunnat ostavat koulukyytiliikennettä joko taksi- tai linjaautoliikenteenä. Nämä kyydit eivät välttämättä ole kaikille avoimia. (Rintamäki 2010, 30). Kuljetustavat siis määritellään laissa, mutta käytännöt voivat vaihdella eri kunnissa. Pielisen Karjalan kunnissa käytännöt ovat kuitenkin hyvin samansuuntaiset. Ensimmäisillä luokilla rajana pidetään yleisesti yhtä kilometriä, luokilla kahta kilometriä ja yläkouluilla käytäntö vaihtelee kolmesta viiteen kilometriin. Tarkasteltaessa kuljetuskustannusten kehitystä havaitaan, että kunnasta riippumatta kustannukset ovat nousseet (kuva 5). Osa noususta selittyy kyläkoulujen lakkautuksilla kuten Nurmeksessa. Siellä lakkautettiin vuonna 2006 neljä kyläkoulua. (Opetushallitus 2009). Muuten ajanjakson aikana kyläkouluja ei ole juurikaan lakkautettu, joten kustannusten nousulle ei ole muuta syytä kuin yksinkertaisesti kuljetusten kallistuminen. Koulukyytireittejä on vaikea hahmottaa kartalle, koska ne vaihtelevat todella paljon lukuvuoden aikana. Koulukyytioppilaiden sijainnin perusteella voidaan tehdä suuntaa antavia karttatarkastelua. On hyvä muistuttaa, että oppilaat pyritään ohjaamaan linja-autoliikenteen vuoroihin, mutta monin paikoin ainoa vaihtoehto on kyyditä oppilaat kunnan järjestämällä kyydillä. Kuvasta 6 nähdään oppilaiden sijainnin pohjalta tehty reittiverkosto. Kuvaan on sijoitettu reittien lisäksi ala-asteet. Yläasteet ja lukiot sen sijaan sijaitsevat vain keskustaajamissa, eikä niitä ole tämän vuoksi lisätty karttaan. Opetustoimen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina euroa/asukas Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Kuva 5 Opetustoimen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina (Pohjois-Savon ELY-keskus). 12

15 Kuva 6 Koulukyytiverkosto ja ala-asteet Sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kyydit Sosiaali- ja terveydenhuoltolain perusteella määräytyviä kyytejä myönnetään sosiaalilain, vammaispalvelulain sekä lain kehitysvammaisten erityishuollosta perusteella. Sosiaalihuoltolaissa perusteet voivat vaihdella kunnittain. Vammaispalveluissa perusteet ovat jo lain puitteissa pitkälti ennalta määrätyt eikä niissä ole suuria eroja. Eräs esimerkki kyytipalvelun perusteista on seuraava: Palvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jolle vammansa tai sairautensa vuoksi julkisten joukkoliikennevälineiden käyttäminen tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluna myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa tarvittaessa saattajapalvelun kanssa. Asiakkaiden täytyy hakea kyytioikeus vammaispalvelulain perusteella kunnalta. Sen sijaan se, miten kyyti toteutetaan, vaihtelee kunnittain. Nurmes on liittynyt mukaan Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskukseen (MYK). Keskus toimii osana Joensuun kaupungin organisaatiota ja vastaa erityisesti sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisista kuljetuksista. Palvelu toimii kutsu- ja yhdistelyperiaatteella, jolloin tilauksia koetetaan yhdistellä parhaimman mukaan. Nurmeksen lisäksi mukana ovat Joensuu, Liperi, Kontiolahti ja Outokumpu. (Rintamäki 2010, ) Järjestelmä itsessään on toimiva ja hyvä mutta vajaakäytöllä. Jotta järjestelmästä saataisiin kaikki hyöty irti, tulisi siihen saada mukaan useampia kuntia. Tällöin kustannuksetkin pysyisivät hallinnassa joka kunnassa ja matkoja yhdistelemällä voitaisiin saada selvää säästöä. (Tirronen Tuula 2010.) Lieksassa pyritään sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kyytiasiakkaat ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan kaikille avoimeen, kutsuohjattuun Kimppakyyti-palveluun. Palvelua on markkinoitu intensiivisesti ja sen käyttäjämäärät ovatkin hyviä. Tällä hetkil- Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 13

16 lä esimerkiksi taajama-alueen kaksi kimppakyytiautoa ovat monin paikoin täynnä, eivätkä kaikki halukkaat mahdu aina kyytiin. Ainoana heikkoutena voidaan nähdä se, että lippujen hinnoittelua ei ole yhtenäistetty. Sosiaalihuoltolain mukaisen kyytioikeuden saaneet voivat kulkea alennetuin taksoin eikä heidän matkamääriä ole siten rajoitettu. Tämä on tietysti hyvä heille, mutta ei poista paperityön määrää kunnan sosiaalityöntekijöiltä eikä asiakkaalta hakemusten täyttämiseen vaadittavaa työtä. Järjestelmä on kuitenkin onnistunut, koska se on ollut toiminnassa jo yli kymmenen vuotta ja tällä on pystytty säästämään jopa kuljetuskustannuksissa ajanjakson aikana. (Rintamäki 2010, 121.) Nurmeksessa sosiaalitoimen kuljetuksia hoidetaan myös kaikille avoimen joukkoliikenteen, Kyytipoika-palvelun avulla. Lieksasta se poikkeaa siinä, että byrokratiaa on pyritty vähentämään mahdollisimman tehokkaasti. Joukkoliikenteen taksat on laskettu niin alas, että erillisiä palvelupäätöksiä sosiaalihuoltolain perusteella ei tarvita kuljetuksia varten. Tämä helpottaa etenkin sosiaalityöntekijöiden työtä, jolloin heille jää aikaa keskittyä oman substanssiosaamisensa tehtäviin. Sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa on hyvä huomioida, että tulorajat ovat usein alhaiset, mikä johtaa siihen, että kaikki palvelua tarvitsevat käyttäjäryhmät eivät tällöin ole oikeutettuja saamaan palvelua. Tarkasteltaessa kuljetuskustannusten kehitystä, havaitaan jälleen, että kustannukset ovat pääsääntöisesti nousseet. Mutta koska kuljetusten järjestämistavoissa on eroja, ovat kunnittaiset erot suuria. Nurmeksessa, joka on siis mukana MYK:ssä, kustannukset ovat jopa laskeneet, eritoten vuosien 2006 ja 2007 välillä. Lieksassa asiakkaat ohjataan avoimeen joukkoliikenteeseen, minkä takia kuljetuskustannukset ovat pysyneet pieninä verrattuina muihin kuntiin. Sen sijaan Juuassa kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vain kahdessa vuodessa. Myös Valtimolla kehitys on ollut kasvamaan päin. Suoria johtopäätöksiä kustannuksista ei siten kannata tehdä. Esimerkiksi Lieksaa ja Nurmesta verrattaessa tulisi huomioida sosiaalitoimen ja asiointiliikenteen kustannukset yhdessä, johtuen kuntien tavasta järjestää sosiaalitoimen kuljetukset yhdessä avoimen joukkoliikenteen kanssa. Näiden kustannusten yhteenlaskettu määrä on melkein samaa luokkaa asukasta kohden niin Lieksassa kuin Nurmeksessakin Avoin joukkoliikenne Kaikissa Pielisen Karjalan kunnissa on kunnan hankkimaa, avointa joukkoliikennettä. Sitä voidaan kutsua myös asiointi- tai palveluliikenteeksi. Järjestämistavat kuitenkin vaihtelevat eikä palvelu ole yhdessäkään kunnassa samanlainen. Palvelun tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan yhteys kuntakeskukseen niille, joilla ei ole omaa autoa, ovat ikääntyneitä tai yli- Taulukko 7 Sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustuet (jäljempänä SHL-kyydit): Kuljetustukea myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin asiakkaan tulo- ja varallisuusrajojen mukaan. Ensisijalla ovat vähävaraiset yli 65-vuotiaat, joiden tuen tarve on lisääntynyt. Matkoja myönnetään tarpeen mukaan enintään 8 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohden. Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuuosa. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset: Kuljetustukea myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen ja asiakkaalle ilmoitetaan kuinka monta matkaa kuukaudessa asiakkaalle on myönnetty (Nurmes: väh. 18/kk). Lähde: Rintamäki 2010,

17 Sosiaalitoimen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina euroa/asukas Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Kuva 7 Sosiaalitoimen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina (Pohjois-Savon ELY-keskus). päänsä niille, kenellä ei ole muuta julkista kulkuyhteyttä. Kunnittaisen tarkastelun myötä pyritään tuomaan esiin palvelun erilaisuus sekä hyvät käytännöt ja koetetaan niiden pohjalta luoda yhteinen malli jokaiseen Pielisen Karjalan kuntaan. Kuvasta 8 nähdään reittiverkosto, mutta on hyvä huomauttaa, että todelliset reitit eivät ole aina kartassa nähtyjä. Koska liikenne on kutsuohjattua, voidaan reitiltä poiketa tarvittaessa ovelle asti. Lopulliset reitit määräytyvätkin aina tilausten mukaan. Kunnissa on määritelty tietyt alueet, minkä pohjalta reititkin on luotu. Näitä reittejä ei siis ajeta joka kerta samanlaisina, vaan karttaan on havainnollisuuden vuoksi luotu reitit sinne, missä ne kunnista saamien tietojen mukaan liikennöivät. Lieksan asiointiliikenne Lieksan kaupungissa toimii kaupungin järjestämä ja yksityisten liikennöitsijöiden tuottama taajama- ja haja-asutusalueen kattava asiointiliikenne, Kimppakyyti. Se käsittää periaatteessa koko kaupungin alueen, ja sitä voidaan pitää yhtenä kattavimmista asiointiliikenteen palveluista koko Pohjois-Karjalassa. Kimppakyyti operoi taajama-alueella arkipäivisin klo ja kyytiin voi nousta ilman erillistilausta kolmelta eri vakiopysäkiltä tai tilata kyydin suoraan kotiovelle. Tällöin kyydin määränpäähän saavutaan aina tasatunnein. Hinta on 5 euroa/suunta, lapsilta 2,50 euroa. Liikenne on kaikille avointa, mutta kuten luvussa 3 on tullut todettua, kaupungin sosiaaliviraston palvelupäätöksellä on mahdollista saada alennuskortti. Tällöin minimitaksa on 2,50 euroa/suunta. Haja-asutusalueilla kyyti on kutsuohjattua ja kyyti onkin tilattava edellisenä päivänä suoraan kuljettajalta arkisin klo Kyyti toimii yleisesti 2 3 kertaa viikossa suunnasta riippuen, ja hinnoittelu perustuu etäisyysvyöhykkeisiin seuraavasti: yli 15 km 6 euroa/ suunta (alennuskortilla 4 euroa), alle 15 km 5 euroa/suunta (alennuskortilla 2,50 euroa), lapset 2,50 euroa/suunta. Nurmeksen asiointiliikenne Kuten Lieksassa, myös Nurmeksessa on kattava esteetön asiointiliikenteen järjestelmä, Kyytipoika. Myös Kyytipoika käsittää käytän- Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 15

18 Kuva 8 Kuntien asiointiliikenteen reitit Pielisen Karjalassa. nössä koko kaupungin alueen. Taajama-alueella palvelu operoi arkisin klo Haja-asutusalueella Kyytipoika toimii kuten Lieksassakin: 2 3 kertaa viikossa. Nurmeksessa kyyti voidaan tilata arkisin klo , jolloin palveluaika on joustavampi kuin Lieksassa. Kyytiä ei myöskään tarvitse tilata välttämättä edellisenä päivänä, vaan riittää, että kyyti on tilattu kolme tuntia ennen lähtöä. Luonnollisesti aamuisin tapahtuvat kyydit on tilattava jo edellisenä päivänä. Juuan asiointiliikenne Juuan kunnassa toimii kahdeksan niin kutsuttua asiointiliikennereittiä, jotka ajetaan pääsääntöisesti tilataksilla. Reitit kohdistuvat alueille, joilla ei ole reittiliikennettä. Reitit ajetaan kyliltä taajamaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Juuan eteläosista asiointiliikenteellä pääsee Kolinportille Ahmovaaraan, josta on mahdollista nousta linjaliikenteen bussiin ja jatkaa matkaa kirkonkylälle. Kyytipojan hinnoittelu perustuu yhtenäiseen kilometrihinnoitteluun. Hinta määräytyy seuraataa viikossa ja reitit sekä aikataulut määräyty- Myös Juuassa reitit ajetaan yleensä kaksi kervastivät kutsujen pohjalta. Yleisesti kyydit lähtevät kyliltä aamulla ja Matka enintään (km): yli 40 paluu tapahtuu reitistä riippuen Hinta (euroa): 3,00 3,50 5,00 6,00 7,00 8,00 klo

19 Valtimon asiointiliikenne Valtimolla toimii asiointiliikennettä neljällä eri suunnalla. Reitit määräytyvät kutsuperiaatteella ja tarvittaessa asiakas noudetaan kotoa asti. Tilaukset tilataan suoraan liikennöitsijältä ja hinnat määräytyvät Matkahuollon hinnaston mukaisesti. Valtimolla kuljetuksia on myös yhdistelty vuorobusseihin ja koulukyyteihin siten, että jos tietyltä suunnalta kulkee vuoroliikenteen linja-auto tai koulukyyti, ei asiointikyytiä järjestetä kyseiseen suuntaan. Esimerkiksi aamulla pääsee vuoroliikenteen linja-autolla, mutta paluu tapahtuu asiointiliikenteen kyydillä. Kyliltä pääsee yleisesti aamuisin kirkonkylälle ja paluu tapahtuu klo , suunnasta riippuen. Valtimolla on lisäksi järjestetty kaksi kertaa kuukaudessa paluukyytimahdollisuus Nurmeksesta tai Joensuusta illalla tulevalta linjaliikenteen vuorolta Kuntien kuljetusten yhteenveto ja parannusehdotukset Kuten aiemmin kerrottiin, kunnissa on useita eri joukkoliikenteen järjestämistapoja. Niiden rahoitus tapahtuu eri kunnan hallintokentistä eikä kyytejä välttämättä ole parhaiten optimoitu yhteensopiviksi. Tämän lisäksi kyytien järjestämistapa vaihtelee suuresti, ja jopa naapurikunnittain on suuria eroja kyytien järjestämistavoissa. Kuvassa 9 on esitetty yhteenveto kuljetuskustannusten kehityksestä Pielisen Karjalassa. Selvästi suurin kuluerä on opetustoimessa eli koulukyydeissä. Lisäksi niiden kehitys on ollut nouseva vuosi vuodelta. Koulukyytien osalta kunnissa tulisikin miettiä, kuinka kyytejä tulisi jatkossa järjestää ja suunnitella, jotta kustannuskehitys saataisiin kestävälle pohjalle. Tämä tulee ottaa huomioon kyläkouluja lakkautettaessa myös pidemmällä aikavälillä eli huomioida myös kustannusten jatkuva nousu. Koulukyytien avaaminen kaikille avoimeksi tulisi laittaa harkintaan. Asiointiliikenteen osalta tulisi joka kunnan alueella määritellä asiointiliikenteen alueet, joilla asiointiliikenne toimii ainakin kaksi kertaa viikossa mahdollisimman kattavana palveluna. Toisin sanoen niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus palvelua käyttää. Erityishuomiossa tulee olla vanhukset ja autottomat kotitaloudet. Myös taajama-alueen asiointiliikenteen järjestämistä olisi hyvä pohtia Juuassa ja Valtimolla. Tämän lisäksi olisi hyvä tarkastella vaihtoehtoja yhdistellä erilliskyytejä tai liittää Avoimen joukkoliikenteen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina euroa/asukas Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Kuva 9 Avoimen joukkoliikenteen kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa vuosina (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 17

20 120 Kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa euroa/asukas Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Kuva 10 Kuljetuskustannusten kehitys Pielisen Karjalan kunnissa mahdollisuuksien mukaan ne osaksi asiointiliikennettä, kuten Nurmeksessa on tällä hetkellä tehty. Myös kuntakohtaisten SHL:n myöntöperusteiden yhtenäistämistä voitaisiin harkita. Jopa erillisen hinnoittelun ja SHL-asiakkaiden palvelupäätösten järkevyyttä voitaisiin harkita. Se vähentäisi byrokratiaa ja erillisten hakemusten lähettämistä ja käsittelyä. Myös liittyminen matkojenyhdistelykeskuksen toimintaan kannattaisi harkita, koska nykyisellään järjestelmä on vajaakäytössä ja Nurmeksen kokemukset toiminnasta ovat hyvät. Koulukuljetuksien ja asiointiliikenteen kilpailutukseen ja siihen, kuinka se käytännössä jär- jestetään, tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Koska kustannuskehitys on nopeaa, tulee kiin- nittää huomiota koulukuljetuksissa reittisuunnitteluun ja koulujen lukujärjestyksiin. Asiointiliikenteen osalta tulee miettiä tarkasti, miten autot saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä niin eri alueilla liikennöidessä kuin taajamassakin. Koska näköpiirissä on, että linja-autoliikenteen vuorot yhä vähenevät, olisi hyvä herätä jo nyt toimimaan. Jos nämä uhkakuvat joukkoliikenteen tarjonnan vähenemisestä toteutuvat, olisi tällöin jo valmistauduttu tilanteeseen ja pystyttäisiin nopeasti vastaamaan ja palvelemaan kunnan asukkaita, täyttämään palvelutasovaatimukset ja hoitamaan kunnalle kuuluvat lakisääteiset kuljetukset. 18

21 4 Joukkoliikenteen saatavuus Joukkoliikenteen saatavuuden laskemisella on pyritty tuomaan ilmi todellinen tilanne: missä asemassa kukin asukas Pielisen Karjalassa on. Saatavuustarkastelua varten kullekin asutulle ruudulle määriteltiin saavutettavuusluku seuraavalla tavalla: Jos ruutu on taajamassa, katsotaan että se on hyvin saavutettavissa ja joukkoliikennepalvelut ovat lähellä. Silloin se saa luvun 4 eli parhaan saavutettavuuden. Jos ruutu on hyvien päivittäisten yhteyksien varrella, se saa luvun 3. Hyvällä päivittäisellä yhteydellä tarkoitetaan yli kuutta vuoroa arkipäivisin. Jos taas ruutu on jonkun päivittäisen yhteyden varrella, se saa luvun kaksi. Eli joko päivittäisen bussireitin varrella tai juna-aseman lähellä. Jos ruudun lähellä on vain asiointiliikenteen reitti, se saa luvun 1. Jos yhteyksiä ei ole lainkaan, annettiin ruudulle luku 0. Näin saatiin saavutettavuusluvut kullekin ruudulle. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistuttaa, että saavutettavuustarkastelu tehtiin vain reittien varrelta, tarkastelussa ei siis ole huomioitu pysäkkien sijaintia. Täysin todellisia arvot eivät siis ole mutta suuntaa antavia kuitenkin. Samoin asiointiliikenteen 500 metrin etäisyyttä voitaisiin kasvattaa, jotta se kuvaisi todellisuutta sen osalta paremmin. Asiointiliikenteen reitit kun eivät siis ole täysin samanlaisia joka kerta, vaan reitit määräytyvät kutsujen perusteella. Saavutettavuusluvut ovat kuitenkin siis seuraavat: 0 = ei saavutettavissa (ei reittejä) 1 = asiointiliikenteen reittien varrella 2 = päivittäisten yhteyksien varrella (juna- tai bussiyhteys) 3 = hyvien päivittäisten yhteyksien varrella (yli 6 vuoroa/päivä) 4 = taajama-alueella Kuva 11 Joukkoliikenteen saatavuus Pielisen Karjalassa. Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 19

22 Ainoastaan 7 % asukasta jää vaille joukkoliikenneyhteyksiä, mikä tarkoittaa noin 2 300:ta henkeä. Näitä alueita on tasaisesti ympäri Pielisen Karjalaa, eikä mikään alue näyttäisi selkeästi erottuvan joukosta. Kuntakohtainen tarkastelu antaa kuitenkin lisävaloa tilanteeseen. Lieksassa 18 % ei kuulu minkään joukkoliikenneyhteyden piiriin. Luku on muissa kunnissa noin 10 %:n luokkaa ja Nurmeksessa 0-luokkaan kuuluu vielä vähemmän asukkaita. Lieksan tilannetta selittää asutuksen laaja jakautuminen, mitä ei 500 metrin puskurilla pystytä kattamaan. Todellisuudessa luku lienee parempi juuri sen takia, että reitit eivät ole vakioita. Nurmeksessa reitit on sen sijaan määritelty tarkemmin teittäin osoitteiden perusteella, joten siellä käytännössä kaikki kuuluvat asiointiliikenteen piiriin jo reittienkin perusteella. Mielenkiintoinen seikka on myös se, että vain 7 % väestöstä asuu hyvien päivittäisten yhteyksien varrella. Tämä kertonee siitä, että reitit, joilla on paljon vuoroja, palvelevat etenkin taajamien välistä liikennettä. Ne on siten suunniteltu nopeiksi eivätkä ne kierrä väliin jääviä, asuttuja alueita kovinkaan tehokkaasti. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska vuoron nopeus on tärkeä tekijä mietittäessä matkustustapaa. Taajamien välillä kulkee hajavuoroja, jotka liikennöivät myös laajemmin asuttuja alueita. Nämä eivät siten ole niin nopeita, mutta palvelevat kuitenkin maaseudulla asuvia. Useimmiten vuorot ovatkin aamuisin kulkevia niin sanottuja koululaisvuoroja, jotka liikennöivät koulupäivisin ja palvelevat etenkin koulukuljetuksia. Näiden vuorojen tulevaisuus on auki, koska ELYn strategiana on luopua kuntien sisäisten liikenteiden ostosta. Tästä voi tulevaisuudessa seurata haasteita kunnille. Tarkasteltaessa taajamien ulkopuolista väestöä jää joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolelle 19 % väestöstä. Eli viidesosalla ei ole mahdollisuutta minkäänlaiseen joukkoliikenteeseen. Toisaalta kun ei ole varmaa tietoa, mikä todellinen peittoprosentti kunnan järjestämällä asiointiliikenteellä on, on järkevää tarkastella taajamien ulkopuolella 0- ja 1-saavutettavuuden peittoa. Tämä luku on 44 % taajamien ulkopuolisesta väestöstä. Eli lähes puolet alueen asukkaista kuuluu ainoastaan kunnan järjestämän joukkoliikenteen piiriin tai sitten ovat kokonaan joukkoliikenteen saatavuuden ulkopuolella. 20

23 5 Joukkoliikenneyhteyksien aikataulut ja palvelutaso Alussa tarkasteltiin joukkoliikenteen tarjontaa ylipäänsä, ja tässä osiossa keskitytään vuoromäärien lisäksi aikatauluihin ja kuinka joukkoliikenne palvelee eri käyttäjäryhmiä, etenkin työssäkäyviä. Työssäkäyntiä varten yhteyksien tulisi olla perillä taajamassa kello 8:aan mennessä, ja iltapäivällä yhteyksien tulisi lähteä kello 16:n jälkeen. Lisäksi tässä yhteydessä on tarkasteltu viimeisimpien yhteyksien aikatauluja, jotta nähdään, onko taajamassa mahdollista viettää aikaa iltaisin esimerkiksi harrastuksien parissa. Pielisen Karjalassa myös matkailun tarpeet on hyvä ottaa huomioon. Aikataulut ovat syksyltä Taajamien väliset yhteydet arkisin Työssäkäyntiyhteyksiä varten tulisi vuorojen siis olla aamulla perillä ennen kello kahdeksaa ja lähteä iltapäivällä kello 16 jälkeen. Näistä tiedoista on koottu taulukko 9, josta käy tarkemmin ilmi myös vuorojen tarkat ajat. Taulukossa on esitetty jokaisesta alueen kunnasta yhteys lähikuntiin sekä Joensuuhun. Vuoroista on ilmoitettu ensimmäisen vuoron saapumisaika, jolloin nähdään, onnistuuko työssäkäynti taajamasta toiseen. Iltapäivävuoro kertoo ensimmäisen lähtevän vuoron kello 16 jälkeen. Taulukko 8 Pendelöinti Pielisen Karjalan kunnissa. Asuinkunta Työpaikan kunta Alueella työssäkäyvät Joensuu Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pohjois-Karjala Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto; Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 21

24 Taulukosta 8 käy ilmi Pielisen Karjalan pendelöintitiedot. Juuasta noin 10 % pendelöi muihin kuntiin, suurimmaksi osaksi Nurmekseen (4,5 % työssäkäyvistä) ja Joensuuhun (2,8 %). Lieksasta noin 8,5 % pendelöi muualle Pohjois-Karjalaan, Joensuuhun 4,4 % ja Nurmekseen 2,2 %. Nurmeksesta muualle luku on 12,3 % merkittävimpien suuntien ollessa Juuka 3,3 %, Valtimo 3,2 % ja Lieksa 2,9 %. Valtimon työssäkäyvistä sen sijaan lähes neljännes käy muualla Pohjois-Karjalassa töissä. Merkittävin liikenne tapahtuu Nurmekseen, jonka osuus on 18,8 %. Alueen pohjoisosissa liikennöi aamuisin Kajaanista lähtevä vuoro, joka ajaa valtatietä 6 pitkin Valtimolle ja sieltä Nurmekseen ollen perillä ennen kello kahdeksaa. Se on ainoa vuoro, joka mahdollistaa liikkumisen alueen pohjoisosista Valtimon tai Nurmeksen taajamiin. Nurmeksesta Valtimolle ei pääse kahdeksaksi. Ennen kello yhdeksää pääsee vuorolla, joka kiertää myös tällä välillä olevien kylien kautta, eikä vain päätietä pitkin. Pysähdyspaikkoina ovat esimerkiksi Karhunpää, Pajukoski ja Ylä- Valtimo. Iltapäivällä Valtimolta liikennöi vuoro Nurmekseen vasta kello 18 jälkeen, joten odotusaika kello 16:n jälkeen on aika pitkä. Nurmeksesta Valtimolle sen sijaan vuoroja kulkee kello 16:n jälkeen, mutta vain valtatietä 6 pitkin, jolloin syrjemmällä sijaitsevat kylät jäävät vaille yhteyksiä. Nurmeksesta Lieksaan liikennöi niin ikään yksi vuoro ennen kello kahdeksaa. Myös tämä liikennöi päätietä pitkin, jolloin muilta alueilta ei ole mahdollisuutta nousta bussin kyytiin. Sen sijaan Lieksasta liikennöi aamuisin vuoro, joka kiertää Viekijärven, Murtovaaran ja Korisevan kautta takaisin Lieksaan. Myös toinen vuoro kiertää Viekijärven alueella aamulla ja palaa takaisin Lieksaan Mätäsvaaran ja Kylänlahden kautta. Nämä vuorot palvelevat etenkin koululaisia, mutta ne mahdollistavat myös työssäkäyntiliikenteen hyvin, koska ovat perillä Lieksassa noin kello Näin ollen Nurmeksen suunnasta lähdettäessä ainoastaan Lipinlahden Höljäkän alueelta ei pääse bussilla aamuksi Lieksaan. Tätä puutetta paikkaa taajamajuna, joka pysähtyy Kohtavaaran ja Höljäkän asemilla. Eli tältä alueelta pääsee aamui- Taulukko 9 Kuntakeskusten väliset yhteydet arkisin aamulla ja iltapäivällä sekä viimeisin yhteys. Mistä Mihin 1. vuoro perillä aamuisin Iltapäivävuoro lähtee Viimeisin vuoro lähtee Valtimo Nurmes Valtimo Joensuu Nurmes Valtimo Joensuu Valtimo Nurmes Lieksa Nurmes Juuka Nurmes Joensuu Lieksa Nurmes (19.16 juna) Juuka Nurmes Joensuu Nurmes Lieksa Joensuu 6.45, , Joensuu Lieksa Juuka Joensuu Joensuu Juuka ,

25 sin liikennöimään Lieksaan, mutta pysäkkejä ei ole yhtä paljon kuin, jos alueella liikennöisi bussi. Lieksan eteläosista Lieksaan pääsee aamuisin kantatietä kulkevalla vuorolla, mutta myös jo kello kuuden jälkeen lähtevällä vuorolla, joka kiertää kyliä Lieksasta Vuonisjärvelle ja takaisin. Nurmeksesta Lieksaan liikennöi iltapäivisin kaksi vuoroa kello 16:n jälkeen, samoin kuin Lieksasta Nurmekseen, josta ensimmäinen vuoro lähtee tosin vasta kello Nurmeksesta vuorot kulkevat niin, että ne kattavat sekä kantatien läheisyydessä että Pielisen itärannan kylillä asuvan väestön. Lieksasta vuoro liikennöi ainoastaan kantatietä pitkin. Lieksasta etelän suuntaan liikennöi vuoroja Joensuuhun, mutta esimerkiksi Vuonisjärven suuntaan vuoro kulkee jo kello 14:n jälkeen ja ainoaksi yhteydeksi jääkin taajamajuna, joka liikennöi sopivasti kello 16:n jälkeen. Juna pysähtyy tosin ainoastaan Vuonislahdessa, joten alueen muut kylät jäävät vaille runkoliikenneyhteyksiä. Nurmeksesta Juukaan liikennöidään myös ennen kello kahdeksaa. Aamun vuoro kiertää Vuokon kautta, jossa asutuskin on tiheämpää kuin valtatie 6:n varrella. Näin ollen vuoro palvelee hyvin niin työmatkaliikennettä kuin koululaisiakin. Juuasta Nurmeksen suuntaan liikennöi ensimmäinen vuoro myös ennen kello kahdeksaa. Sen reitti kulkee valtatietä 6 pitkin, jolloin Nurmekseen ei pääse Vuokon kylältä, jossa asutuskin olisi ollut tiheämpää. Toisaalta Vuokko sijaitsee Juuan kunnan puolella, joten on järkevää, että ainakin Juuan suuntaan pääsee aamuisin kulkemaan. Juuan eteläosista ei Juukaan pääse ennen kello kahdeksaa. Tuopanjoen, Kuhnustan ja Nunnanlahden suunnalta tullut aamuvuoro lakkautui Ahmovaaran ja Kolin kylän kautta liikennöi Juukaan toinen vuoro ollen perillä niin ikään ennen kello yhdeksää. Juuasta takaisin Tuopanjoen suuntaan vuoro lähtee sen sijaan jo kello 15:n jälkeen. Juuasta Kajoon suuntaan liikennöivä vuoro, joka kiersi aamuisin Kajoon suunnalla lakkasi Lukuvuodelle Juuan kunta on ostanut vuoron koulukuljetuksia varten Ukonvaarasta Juukaan ja iltapäivällä takaisin Juuasta Ukonvaaraan. Kyytiin on mahdollista ottaa myös muita asiakkaita. Kajoon suuntaan liikennöi myös Koli Kuopio-vuoro, tosin aamuisin Juuasta Kajoon suuntaan ja iltapäivällä Kajoosta Juukaan. Nurmeksen ja Juuan välillä kulkee myös vuoroja kello 16:n jälkeen. Nurmeksesta Juukaan vuoro liikennöi valtatietä 6 pitkin, mutta jälleen Juuasta Nurmekseen vuoro kiertää Vuokon kylän kautta. Näyttäisi siis siltä, että Juuan kunnan puolella sijaitseva Vuokko on huomioitu reittejä laadittaessa niin, että sieltä pystyy kulkemaan bussilla kuntakeskukseen arkisin työaikoina. Tarkasteltaessa liikennettä lähimpään suurempaan keskukseen, eli Joensuuhun, havaitaan, että Lieksasta pääsee jo ennen kello seitsemää Joensuuhun. Myös ennen kello kahdeksaa saapuu yksi vuoro, kuten myös Juuasta. Sen sijaan Nurmeksesta vuoro saapuu vasta ennen kello yhdeksää ja Valtimolta ensimmäinen vuoro saapuu vasta kymmenen jälkeen. Myöskään Valtimoa lähempänä olevaan Kajaaniin ei aamulla kulje vuoroja. Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 23

26 Iltapäivisin Joensuusta Pielisen Karjalaan liikuttaessa niin Lieksaan, Juukaan, Nurmekseen kuin Valtimollekin liikennöi vuoroja kello 16:n jälkeen. Kaiken kaikkiaan siis ennen kello kahdeksaa ja kello 16:n jälkeen vuoroja kulkee hyvin taajamien välillä. Myös vuorojen suunnittelu näyttäisi paikoin hyvältä, eli on otettu huomioon, missä on eniten asukkaita ja mikä on heidän todennäköisin asiointisuunta. On myös kyliä, joista ei pääse kulkemaan jompaan kumpaan suuntaan työssäkäyntiaikana. Tämä on valitettavaa, mutta käytännössä varmasti hankala toteuttaa alhaisilla matkustajamäärillä. Jatkossa voikin olla, että palvelut tulevat yhä huononemaan, koska ELY-keskuksen periaate on, ettei kuntien sisäistä liikennettä tueta. Tällaisia vuoroja on etenkin Lieksassa. 5.2 Taajamien väliset iltayhteydet Iltayhteyksiä on tässä työssä tarkasteltu siksi, että ne palvelevat etenkin taajamiin harrastuksiin kulkevia ihmisiä. Näitä varten on taulukossa 9 tarkasteltu myös iltayhteyksiä. Siitä voi huomata, että kovinkaan myöhään illalla ei enää vuoroja kulje. Ainoastaan Juuasta liikennöidään Nurmekseen vielä klo ja Joensuusta Lieksaan kello 23:05, mutta muuten kuntakeskusten välillä vuoroja ei kulje enää kello 19 jälkeen. Joensuusta Juukaan, Nurmekseen ja Lieksaan pääsee siis vielä aika myöhään illalla, mutta muuten iltayhteydet jäävät aika heikoiksi etenkin Pielisen Karjalan taajamien välillä. Joensuun suuntaan yhteydet ovat hiukan paremmat. 5.3 Yhteydet lähimpiin korkeakoulukaupunkeihin Opiskelijoiden liikkumista varten tarkastellaan yhteyksiä lähimpiin korkeakouluja käsittäviin kaupunkeihin. Sellaisiksi on tässä työssä määritelty Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu sekä lisäksi Helsinki. Yhteyden tulisi liikennöidä perjantaisin korkeakoulukaupungista Pielisen Karjalan jokaiseen kuntaan ja sunnuntaisin toisinpäin. Maakuntakeskukseen eli Joensuuhun liikennöinti onnistuu ilman suuria ongelmia jokaisesta alueen kunnasta niin perjantaisin kuin sunnuntaisinkin, joten tämän suhteen joukkoliikenneyhteydet toimivat. Sen sijaan muiden kaupunkien kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Oulusta pääsee liikkumaan bussilla joka päivä Pielisen Karjalan kuntiin bussin lähtiessä kello Myös sunnuntaisin liikkuminen takaisin Ouluun onnistuu. Yhteydet saattavat pitää sisällään vaihtoja, mutta ne on suunniteltu siten, etteivät odotusajat ole liian pitkiä. Kuopion suuntaan liikennöidessä Nurmeksesta ja Lieksasta pääsee liikkumaan hyvin, tosin Lieksasta vain vaihdollisen yhteyden turvin. Sen sijaan Valtimolla tilanne on huonompi. Yhteys sisältää vaihdon Nurmeksessa, jossa bussi lähtee aikataulun mukaan samaan aikaan Kuopioon, kun bussi saapuu Nurmekseen. Tässä yhteydessä liikennöitsijöillä olisi hyvä olla tieto, että he odottavat Valtimon suunnasta tulevaa bussia. Kuopiosta Valtimolle aikataulutus on parempi ja perjantaisin pääsee kulkemaan. Kuopiosta Juukaan on mahdollista liikennöidä Kaavin kautta, josta on järjestetty vaihtoyhteys linja-autosta taksiin. Samoin sunnuntaisin Juuasta Kaaville liikennöi taksi, josta on yhteys Kuopion linja-autoon. Näitä taksiyhteyksiä ei kuitenkaan ole Matkahuollon aikataulujulkaisuissa ollenkaan: Pohjois-Karjalan seutulipun aikataulujulkaisuista ne löytyvät. Muutoin Juuasta on kuljettava joko Joensuun tai Nurmeksen kautta, jolloin yhteyksiä ei ole mietitty toisiin sopiviksi ja odotusajat saattavat venyä pitkiksikin. Jyväskylän suuntaan matkanteko onnistuu bussilla Nurmeksesta yhden vaihdon turvin ja Lieksasta kahden vaihdon turvin. Toinen vaihtoehto on kulkea junalla Joensuun kautta. Etenkin bussilla kuljettaessa aikataulut ovat ongelmallisia eikä odottamiselta voi välttyä. Mutta yhteys on kuitenkin olemassa molempiin suuntiin. Juuan tilanne on samanlainen kuin Lieksan. Vaihtojen kanssa matkanteko onnistuu, mutta ajallisesti matkassa kestää kauan. Valtimolta pääsee sunnuntaisin Jyväskylään 24

27 kahden vaihdon jälkeen, mutta perjantaisin liikkuminen ei onnistu muuta kuin lähtemällä matkaan aamulla. Iltapäivällä pääsee Nurmekseen asti, mutta jatkoyhteyttä Valtimolle ei enää ole. Helsinki on otettu myös mukaan tarkasteluihin. Sijaintinsa vuoksi on matka-aika paljon pidempi, mutta Joensuusta lähteviin juniin on sunnuntaisin yhteys jokaisesta alueen kunnasta ja perjantaisin tulevilta junilta pääsee jatkamaan bussilla jokaiseen alueen kuntaan. Sen sijaan odotusaika voi olla pitkäkin, jopa yli tunnin. 5.4 Matkailun kannalta tärkeät yhteydet Matkailun kannalta merkittäviä kohteita ovat Ruunaa, Koli ja Nurmeksen Bomba Hyvärilä-alue. Ruunaa ja Koli sijaitsee kauempana valtateistä eikä niihin ole linja-autoyhteyksiä. Ruunaalle liikennöi ainoastaan Lieksan kimppakyyti kahdesti viikossa. Sen liikennöintiaikoja ei ole mietitty yhteensopiviksi linja-autoliikenteeseen, joten matkan suunnittelu on hankalaa. Kolille sen sijaan liikennöi kimppakyytipalvelu kolmesti päivään Joensuusta, myös viikonloppuisin. Koli on siten paremmassa asemassa, mutta yhteyksiä ei ole löytynyt ennen kesää 2011 mistään aikatauluhakupalveluista. Yhteyden jatko on myös auki, koska liikennettä tuetaan usean eri tahon voimin. Bomba ja Hyvärilä sijaitsevat lähellä toisinaan Nurmeksen taajama-alueella. Nurmeksen keskustaan pääsee hyvin julkisilla kulkuvälineillä eikä Bomba Hyvärilä sijaitse kovin kaukana keskustasta. KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO AUTOTTOMIEN ARKIYHTEYDET VÄHIMMÄISMAT- KUSTUSTARPEET PERUSPALVELU- TASO MINIMITASO Kilpailutaso/keskisuuret kaupunkiseudut (lvm 54/2007) Tavoitteena tarjota joukkoliikenne todellisena vaihtoehtona henkilöauton käytölle ja siten lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Esimerkkejä: Suurimpien kaupunkiseutujen suuret kerrostalovaltaiset alueet. Seutuliikenteessä suurimpien lähitaajamien ja seudun keskuskaupungin väliset yhteydet. Tavoitetaso/keskisuuret kaupunkiseudut (lvm 54/2007) Tavoitteena tarjota käyttökelpoinen ja harkitsemisen arvoinen matkustusvaihtoehto useimmille matkoille ja saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Esimerkkejä: Kaupunkiliikenteessä kerrostalovaltaiset alueet ja suuret pientalovaltaiset alueet. Seutuliikenteessä suurehkojen taajamien ja seudun keskuskaupungin väliset yhteydet, joilla paljon matkustuskysyntää. Perustaso/keskisuuret kaupunkiseudut (lvm 54/2007) Tavoitteena tarjota liikkumisvaihtoehto autottomille kansalaisille arkipäivien työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia palvelevat yhteydet. Esimerkkejä: Kaupunkiliikenteessä keskikokoiset pientalovaltaiset alueet. Seutuliikenteessä pienehköjen taajamien ja seudun keskuskaupungin väliset yhteydet. Minimitaso/keskisuuret kaupunkiseudut (lvm 54/2007) Kaupunkiseudun pakkokäyttäjien vähimmäismatkustustarpeiden tyydyttämiseen. Esimerkki: Pienet pientalovaltaiset alueet, joille liikenteen järjestäminen myös muita alueita palvelevalla linjalla mahdotonta/ reittipoikkeamista liian suuri matkaaikojen kasvu. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (lvm 7/2005) Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välinen peruspalvelu, yhteydet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista keskuskaupunkiin ja seutukunnallisesti tärkeisiin palvelukeskuksiin. Järjestetään ainoastaan lakisääteiset kuljetukset. Kuva 12 Palvelutasoluokat. Lähde: KETJU yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Lvm 39/2009. Pielisen Karjalan joukkoliikeneen palvelutaso 25