Valtuustoaloite jätehuolto-ohjeistuksen muuttamiseksi Viitasaaren alueella

Transkriptio

1 Viitasaaren kaupunginhallitus Valtuustoaloite jätehuolto-ohjeistuksen muuttamiseksi Viitasaaren alueella 679/003/2016 Viitasaaren kaupunginhallitus Keskustan ja kristillisten valtuustoryhmä on jättänyt seuraavan aloit teen: "Jätelain 32. :ssä velvoitetaan kunta järjestämään jätehuolto muiden kuin vaa ral lis ten jätteiden osalta 1. kohdan mukaisesti "vakinaisessa asunnossa, va paa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete". Viitasaari on ulkoistanut jätehuollon viranomaisvastuun Sydän-Suomen Jäte lau ta kun nal le ja palvelutehtävät Sammakkokangas Oy:lle. Viitasaari on aiem min itsenäisesti huolehtinut jätteiden lajittelun ja keräyksen esi mer kil lises ti aluekeräyspisteitä hyödyntäen sekä taajama- että taajaman ul ko puo li silla alueilla. Jätelain 34. :ssä kerrotaan Kunnan jätehuoltopalveluja koskevat laa tu vaa timuk set Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että: 1) käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus; 2) käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vas taan ot to paik ko ja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saa vu tet tavis sa; 3) käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etu si ja jär jes tyk sen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen; 4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vas taavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5) jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tie do tetaan riittävästi ja riittävän usein. Laissa ei kielletä kuntaa järjestämästä jätteiden keräystä nykyisen, kes ki tetyn mallin mukaisesti. Jätelain 34 :n 2. kohdan mukaan kunnan on huo lehdit ta va vain, että "muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja on käy tet tävis sä riittävästi ja että ne ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saa vu tet ta vissa." Viitasaarelaiset ovat vuosien mittaan oppineet lajittelemaan hyvin jätteensä. Nyt päätetyt lajittelumuutokset sekajätteen ja poltettavan jätteen yh dis tä mises tä heikentävät lajittelua ja poltettavan jätteen sekaan päätyy pa la mat to mia materiaaleja, jotka aiheuttavat ennen polttoa tai polton jälkeisissä tuh kan

2 käsittelyssä ylimääräisiä kustannuksia. Päätetyt muutokset ovat Vii ta saa ren osalta askel takaisinpäin, muille kunnille ne ovat kenties edistystä. Kotitalouden jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Ekologisesti olisi jär kevää, jos biojäte kompostoitaisiin kotikompostoreissa. Käytännössä toi mi vien kompostorien hankintahinta on kohtuullisen korkea ja niiden toi mi vuus vaatii viitseliäisyyttä. Biojätteen kompostointi isommissa yksiköissä on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää. Lisäksi niiden toiminta on sitä kannattavampaa, mitä enemmän niissä on kompostoitavaa massaa. Valtuus to aloi te ei ole kotikompostointia vastaan, sillä se on ehdottomasti suo sitel ta va tapa huolehtia biojätteistä ja tuottaa multaa omaan käyttöön. Kai kil le ei vain ole tarvetta tai aktiivisuutta kotikompostointiin ja pienillä mää ril lä kompostoreiden toiminta on huono. Mikäli Viitasaaren keskustan jokaiseen kiinteistöön on hankittava erillinen jä te as tia biojätteelle ja sekajätteelle, merkitsee se satojen eurojen kus tan nusta kiinteistöä kohden investointeina ja kohoavina jätemaksuina. Varsinkin, jos kompostoria ei ole, jäteastia on tyhjennettävä hajuhaittojen vuoksi usein, vaikka se ei olisi täysi. Jos taas biojätteet kerättäisiin nykymallin mu kaan erillisiin aluekeräyspisteisiin, voitaisiin päästä edellä mainituista tur his ta tyhjennyksistä ja hajuhaitoista. Keskitetty keräys merkitsee edul li sem pia kuljetuskustannuksia ja pienempää jätelaskua. Jätelain 41 :n mukaan "Jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jät teen kulje tuk seen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 :n mu kaises ti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jät teen kul je tuk seen tai kunnan järjestämään alueelliseen vas taan ot to paikkaan." Sydän-Suomen jätelautakunnan antamassa jätehuollon uudessa oh jeis tuk sessa mainitaan, että "aluekeräyspisteen käyttö on mahdollista vain taa jama-alu een ulkopuolisilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat jätteenkuljetusreitin ul ko puo lel la". Ohjeistus koskee Bio-ja sekajätettä. Tämä valtuustoaloite mer kit see esitystä tuon kohdan muuttamiseksi Viitasaaren osalta niin, että taa ja man aluekeräyspisteissä säilytetään edelleen keskitetty bio- ja se ka jätteen keräys. Samalla luovutaan velvollisuudesta hankkia kiinteistökohtaiset, eril li set bio- ja sekajäteastiat. Tämä poistaa myös kiinteistökohtaiset il moitus vel vol li suu det Sammakkokangas Oy:lle liittymisestä järjestelmään ja mah dol li sis ta muutoksista jätteiden keräyksessä. Laskutus voidaan hoitaa en ti sen mallin mukaisesti. Tämä edellä esitetty muutos jätehuolto-ohjeistukseen ei vaaranna jätteiden uu sio käyt töä eikä kierrätystä." Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen ja teknisen toimen toi mi ala-

3 joh ta ja Tapani Savolainen ovat valtuustoaloitteen pohjalta toimittaneet kaupun gin hal li tuk sel le ja -valtuustolle seuraavan selvityksen jä te huol to-oh jeistuk ses ta, johon liittyvät määräykset Viitasaaren tekninen lautakunta on hyväk sy nyt kokouksessaan : "Viitasaaren tekninen lautakunta on hyväksynyt kokouksessa kunnalliset jätehuoltomääräykset Viitasaaren ja Pihtiputaan osalle. Voi massa olevan hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta toimii: 3. jä te lais sa tarkoitettuna kunnan jätehuollon järjestämisestä vastaavana vi ran omai se na Viitasaari ja Pihtipudas poikkeavat jätekuljetusjärjestelmän osalta muista Sy dän-suo men jätelautakunnan alueen kunnista; Kannonkoski, Kinnula, Kivi jär vi, Saarijärvi ja Uurainen. Näiden kuntien jätehuoltoviranomainen on Sydän-Suomen jätelautakunta, joka hyväksyi näiden kuntien jä te huol to määräyk set Viitasaari ja Pihtipudas ovat Sammakkokangas Oy:n osakkaina ja toiminnassa mukana siltä osin, kun Sammakkokangas toi mii Viitasaaren ja Pihtiputaan jätteiden loppusijoituspaikkana. Miksi uudet jätteen käsittelyohjeet laadittiin? Suurin yksittäinen peruste oli uuden kuntien yhteisesti omistamien jä te yhtiöi den ja siten myös kuntien yhteisen energialaitoksen Riikinvoima Oy:n ra ken ta mi nen ja valmistuminen vuoden vaihteessa 2016/2017. Tämä ai heuttaa energiaksi menevän jakeen kuljetusten ja keräysten uu del leen or ga ni soinnin. Uusia ohjeita ryhdyttiin valmistelemaan yhteistyössä kaikkien Sam makko kan gas Oy:n toiminnassa mukana olevien kuntien yhteistyönä, ja me net telyl lä haluttiin turvata yhtenäiset ohjeet koko toiminta-alueelle. Yh te näi sil lä ohjeilla halutaan varmistaa myös tasalaatuinen lajittelu kaikkien kun tien alueella. Viitasaaren ja Pihtiputaan malli olla vain osaksi Sammakkokangas Oy:n toimin nas sa mukana, on mahdollistanut sen, että jätteen keräys ja kuljetukset on voitu kilpailuttaa Viitasaaren teknisen lautakunnan toimesta. Pienenä toimi ja na alue ei ole kiinnostanut valtakunnallisia yrityksiä ja jätteiden ke räysja kuljetustoiminta on pysynyt paikallisten yrittäjien järjestämänä ko ko järjestelmän toiminta-ajan. Tekninen lautakunta kilpailutti jä te kul je tuk set syksyllä 2016 ja saadut tarjoukset hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Valtuustoaloitteessa mainittu tieto siitä, että Viitasaari on ulkoistanut jä tehuol lon viranomaisvastuun Sydän-Suomen Jätelautakunnalle ja pal ve lu tehtä vät Sammakkokangas Oy:lle, on virheellinen. Voimassa olevan hal lin tosään nön mukaan Viitasaaren tekninen lautakunta toimii jätelaissa tar koi tettu na kunnan jätehuollon järjestämisestä vastaavana viranomaisena. Omakoti- ja loma-asutuksen osalla kiinteistökohtainen keräys ei koske la sia, kartonkia, metallia, eikä keräyspaperia. Biojäte voidaan kompostoida kiinteis tö koh tai ses ti, tai toimittaa aluekeräyspisteisiin. Energiaksi ohjattava seka jä te kerätään kiinteistökohtaisesti.

4 Kiinteistökohtainen keräys on nykyistä toimintamallia tasapuolisempi, koska asukas maksaa vain oman kiinteistönsä energiaksi menevästä jätteestä. Toi sin kuin aluekeräyspisteen kautta tapahtuvassa mallissa, jossa maksu kiin teis töl le perustuu kiinteistössä asuvan henkilömäärän mukaan. Maksu alue ke räys pis teen käytössä on kaikkien jätettä tuottavien henkilöiden, olipa hän tunnollinen lajittelija vähän jätettä tuottava tai ei, keskiarvohinta. Jätteen lajittelussa oleellisia muutoksia ei ole tehty lukuun ottamatta entisen se ka jät teen ja polttokelpoisen jakeen osalta, jotka nyt ovat sekajäte (energiak si). Energiaksi menevää sekajätettä ei viedä, eikä ole lupakaan viedä, enää kaatopaikan penkkaan. Muiden jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen, joka on jätelain mukainen velvoite, ei ole aiemmasta muuttunut. Kiinteistökohtaisia astioita voi olla myös yhteisenä ns. kimppa-astioina. Kimp pa-as tian käytöstä on ohjeet ja rajoitukset jätehuoltomääräyksissä. Biojätteen osalla taajaman kiinteistöjen omistajilla on mahdollisuus valita oma tai esim. naapurin kanssa yhteinen kompostori, tai toimittaa kom pos toita va jae muutamien aluekeräyspisteiden biojäteastiaan. Biojätteen alue keräys pis teel le viemisestä laskutetaan erikseen. Haja-asutuksen alueella bio jätteen kiinteistökohtaista kompostointia toivotaan erityisesti, koska bio jät teen kuljettaminen harvaan asutulla alueella talvikaudella on teknisesti ja ta loudel li ses ti haastavaa. Viitasaarella ja Pihtiputaalla noudatetaan asuin- ja loma-asutuksen kiin teistö jen kohdalla osittain ns. kunnan järjestämää jätteen kuljetusta ja osittain kiin teis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Aluekeräyspisteiden keräys jär jes tel mä on kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ja muu osuus kiinteis tö jen järjestämää jätteenkuljetusta. Haja-asutusalueella kunnan jär jes tämät aluekeräyspisteet toimivat nykyisen järjestelmän mukaisesti. Myös haja-asu tus alu eel la kiinteistökohtainen sekajäteastia omakotiasukkaille on suo si tel ta vaa, mutta usein yksityistiet ja pihatiet ovat mm. kelirikon aikaan huo nos ti jätepakkaaja-auton kantavia ja tällöin on järkevää käyttää alue keräys pis te rat kai sua. Aluekeräyspisteen käytöstä peritään kiinteistökohtainen mak su. Myös loma-asutuksen kiinteistöillä voi olla kiinteistökohtainen tai useam man lomakiinteistön yhteinen sekajäteastia. Jätehuollon asioissa jätehuoltoviranomainen Viitasaarella ja Pihtiputaalla on Viitasaaren tekninen lautakunta, joka päättää valtaosan näitä kuntia kos kevis ta jätehuollon asioista. Sydän-Suomen jätelautakunta käytännössä päät tää Viitasaarta ja Pihtipudasta koskevissa asioissa vain Sam mak ko kan gas Oy:n jätekeskukseen toimitettavien jätteiden vastaanottomaksun hinnat. Teknisen lautakunnan, jätelain ja jätehuoltomääräyksien tärkeimpinä ta voittei na on jätteiden mahdollisimman suuri uudelleen käyttö ja kierrätys, sen jäl keen jätteen hyödyntäminen esim. energiaksi siten, että kaatopaikan penk-

5 kaan päätyy mahdollisimman vähän jätettä. Jätteiden keräämisen ja hyö dyntä mi sen tulee olla kohtuuhintaista ja maksujen kohdentua mah dol li sim man hyvin sille, joka jätettä tuottaa. Jätteiden lajittelun ja jätteistä huo leh ti mi sen tulee olla myös kuntalaisille mahdollisimman selkeää ja käy tän nöl lis tä." Lisätiedot: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen, puh , teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen, puh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää merkitä jätehuolto-ohjeistuksesta saadun sel vityk sen tiedoksi ja toteaa, että aihetta muutoksiin ei teknisen lautakunnan jäte huol to vi ran omai sen toimivallassaan tekemään päätökseen kun nal li set jätehuoltomääräykset ole sekä saattaa asian edelleen tiedoksi kau pun gin val tuus tol le. Päätös Hyväksyttiin. Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Jatkokäsittelyyn kaupunginvaltuusto