Saarijärven seudun jätelautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN UUDISTAMINEN

Transkriptio

1 Saarijärven seudun jätelautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN UUDISTAMINEN JÄTELTK 52 1 Jätehuoltomääräysten uudistamisen yleiset perusteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka an ne taan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Ne ovat jätelainsäädäntöä, ku ten jätelakia ja jäteasetusta tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräyksillä varmis te taan jätehuollon toimivuus kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien se kä viranomaisten kannalta. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta ai heu tuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Niillä myös edistetään jä telain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamista sekä valtakunnallisten jättei den kierrätystavoitteiden saavuttamista. Jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan voimaan tul leen jätelain (646/2011) säännösten ja uuden terminologian huomioon otta mi sek si. Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva or gaa ni sen jätteen kaa to paikkaus kiel to sekä pakkausjätteen tuottajavastuu tulevat muut ta maan kun nan jätehuoltojärjestelmää ja nämä asiat on huomioitu uu dis tet ta vis sa jä te huol tomää räyk sis sä. Sammakkokangas Oy:n osakaskunnista muodostuvan jä te lauta kun nan laajentuminen tapahtui Jätelautakunnan jä sen kun tia ovat Kan non kos ki, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saa ri jär vi, Uurainen ja Viitasaari. Jätehuoltomääräyksistä päättää jä te huol to vi ran omai nen eli Saa ri jär ven Seudun jätelautakunta, joka ensi vuoden alusta toi mii nimellä Sy dän-suo men jätelautakunta. Viitasaari ja Pihtipudas joissa toi mii kahden jäteviranomaisen malli, hyväksyvät jätehuoltomääräykset omas sa toimielimessään. Laajentuneen jätelautakunnan ta voit tee na on ottaa käyttöön yhteneväiset jätehuoltomääräykset ja yh den mu kais taa jätehuollon toimin ta pe ri aat teet koko toiminta-alueella. Näin kuntalaiset ovat ta sa ver tai sessa asemassa toisiinsa nähden asuinkunnasta riippumatta. 2 Jätehuoltomääräysten valmistelu Valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä val vovien ympäristösuojeluviranomaisten kanssa että jätehuollon käytännön työtä to teut ta van kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätehuoltomääräysten luonnos on val mis tel tu työryhmässä, johon kuului jätehuoltoviranomaisen lisäksi edustus jäteyhtiöstä sekä jätehuollon valvovia viranomaisia eri jäsenkunnista. Työ ryh män aikaansaamaa luonnosta on käsitelty jäsenkuntien tek nis ten- ja ym pä ris tön suo je lu puo len viranomaisten kesken (jätehuollon neu vot te lu kunnas sa, lokakuu 2015), jolloin kunnilla on ollut mahdollisuus esittää muu toksia luonnokseen. Jätehuoltomääräysten luonnosta ja sen lin jauk sia esiteltiin jä te lau ta kun nan jäsenille ja varajäsenille lokakuussa Myös alueen jätteen kul je tus yrit tä jil le pidetään oma tilaisuus heitä kos ket ta vis ta mää räyk sistä.

2 Jätehuoltomääräykset on valmisteltu Kuntaliiton tekemän mallin pohjalta, kos ka on tärkeää, että jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelain tar ken nuk sina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti koko Suomessa. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon pai kal liset ja alueelliset olosuhteet. Jätehuoltomääräyksistä on tehty lisäksi perustelumuistio, jossa on avattu pykä lä koh tai ses ti säännösten perusteluita sekä käytännön soveltamisohjeita. Pe rus te lu muis tio toimii jätehuollon soveltamisen työkaluna. Jätelain 92 :n mukaisesti ennen kunnan jätehuoltomääräysten antamista kun nan on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskuk sel le sekä tarvittaessa muille viranomaisille tilaisuus lausunnon an ta miseen. 3 Soveltaminen Jätehuoltomääräyksissä on käytetty jätelautakunnan uutta nimeä Sy dän-suomen jätelautakunta, joka otetaan käyttöön vuoden alusta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa koko jätelautakunnan toimialueella, mi kä on sama kuin kunnallisen jäteyhtiön Sammakkokangas Oy:n toi mialue. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jä te huol toa. Jätelain 32 mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee kaikkea asumisessa (vakituinen/ vapaa-ajan asunto, asuntola tai muu vas taa va) syntyvää jä tet tä, mukaan lukien saostus- ja umpisäiliölietettä. Kunnan vastuul le kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julki ses sa hal lin to- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöjen kanssa sa maa ke räys pis tet tä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Näin ollen määräykset koskevat vain osittain elinkeinotoiminnan jätettä. Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa säännöksiä mm. jätteiden lajittelusta, ke räyk ses tä, kuljetuksesta ja käsittelystä, jätehuoltojärjestelmään liit ty mi sestä sekä näiden toimintojen teknisestä toteutuksesta. Määräyksillä sää de tään myös jätteiden pienimuotoisen käsittelyn edellytyksistä sekä vaa ti muk sis ta. Säännöksissä on huomioitu jätteen määrän vähentäminen sekä jät teis tä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen tai ros kaan tu mi sen ehkäiseminen. 4 Keskeisimmät muutosehdotukset 4.1 Liittyminen Jätehuoltomääräyksissä on painotettu kaikkien vakituisten ja vapaa-ajan kiin teis tö jen velvollisuutta liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Liit tymis vel vol li suu des ta määrätään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Jä te huol to viran omai nen voi myös liittää kiinteistön kunnan jätehuoltojärjestelmään, jos kiinteistö ei kehotuksista huolimatta ole itse ilmoittanut liittymisestä.

3 4.2 Hyötyjätteiden erilliskeräys Hyötyjätteet ovat suurimmaksi osaksi pakkauksia, kuten lasi-, metalli- ja kar ton ki pak kauk sia. Näiden jätehuolto muuttuu vuoden 2016 alusta tuot ta javas tuul li sik si. Tuottajajärjestöt eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden ke räys tä kiinteistöittäisesti, joten jäteyhtiö ja jätelautakunta täydentävät tätä ke räys tä antamalla määräyksiä kiinteistöittäisestä erilliskeräysvelvoitteista. Pahvin keräys laajenee koskemaan kaikkea kartonkipakkausmateriaalia, kuten maito- ja mehutölkkejä, keksi- ja muropaketteja sekä muita kartonkisia pak kauk sia. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite kerros- ja rivitaloille pysyy ennallaan. Uu rais ten kunnan osalta tämä tarkoittaa määräysten tiukentumista samalle ta sol le muiden osakaskuntien kanssa. Kiinteistöillä, joissa on vähintään 5 huo neis toa on oltava jäteastiat biojätteelle, lasille, metallille ja kartongille. Kiin teis töt, joilla huoneistoja 1-4 hyötyjätteet toimitetaan alue ke räys pis teisiin. Biojätteen lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia kiinteistöjä. Jos kiinteistö ei si jait se biojätteen erilliskeräysalueella, tulee biojäte kompostoida kiin teis töllä. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on ollut voimassa jo aiemmissa mää räyksis sä, mutta velvoitteen merkitystä on haluttu korostaa. 4.3 Sekajäte Sekajätteen joukkoon on kielletty laittamasta energiahyötykäyttöön so vel tumat to mia jätteitä (pienin poikkeuksin), sillä sekajäte ohjautuu jatkossa koko nai suu des saan energiahyötykäyttöön Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. La si, metalli ja biojäte eivät sovellu voimalaitoksessa poltettavaksi, joten nii den lajittelun merkitystä on haluttu korostaa. Lasi ja metalli lisäävät laitok sen tuhkapitoisuutta, kuluttaa laitteistoja sekä lisää tukosriskiä. PVC-muo vi ei sovellu energiana hyödynnettäväksi, sillä sen sisältämä kloori tuottaa palaessaan myrkyllisiä klooriyhdisteitä. Vaarallisia jätteitä ei saa lait taa sekajäteastiaan missään tapauksessa. 4.4 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastioiden tyhjennysvälien sääntelyä on muutettu joltain osin. Jäteastiat tu lee tyhjentää riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pää se syntymään. Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään astiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheu du ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hy gi ee nis tä haittaa. Säännölliset tyhjennysvälit myös tukevat kiin teis töit täisen jätteenkuljetuksen logistiikkaa. Vaikka biojäte lajitellaankin kompostiin tai omaan astiaan, kulkeutuu sitä ai na jonkin verran sekajäteastiaan esimerkiksi ruokapakkausten mukana. Lisäk si sekajäte sisältää tyypillisesti erilaisia hygieniatuotteita. Hajuhaitat johtu vat usein näistä sekoista. Tämän takia sekajäteastia on tyhjennettävä riit tä-

4 vän usein, yleensä vähintään kerran kuukaudessa. Kahdeksan viikon tyh jennys vä li on kuitenkin mahdollistettu 1-2 hengen kiinteistöillä, joilla jäte mahtuu vaivattomasti litran jäteastiaan. Lasin ja metallin tyhjennysväli voi olla muita hyötyjätteitä pidempi, koska näi den kertymä on tavanomaisesti pienempi kuin esimerkiksi kartongin. Määräyksissä on mahdollistettu jätehuollon palvelun joustavuuden var mista mi sek si jäteastioiden tyhjennysten keskeyttäminen määräajaksi. Mää räyksis sä on kevennetty keskeytyksen hakemista ja keskeytyksen voi nyt saada en tis tä pidemmäksi aikaa kerrallaan. 4.5 Asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely Määräyksillä on mahdollistettu saostus- ja umpisäiliölietteiden oma toi mi nen käsittely ja peltolevitys kiinteistöllä syntyvien lietteiden lisäksi muu ta mien lähikiinteistöjen kesken, jotta lietteiden ravinteet voidaan tarvittaessa hyödyn tää pienimuotoisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Yleisten jätehuoltomääräysten luonnos ja perustelumuistioluonnos ovat liitteenä. Valmistelija: vs. jätehuoltoasiamies Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1) Asetetaan liitteenä oleva luonnos jätehuoltomääräyksistä yleisesti näh tävil le tietoverkkoon ja kuntien ilmoitustauluille. Kunta lai sil la ja asianosaisille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaiku tus, varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti mennessä. 2) Ilmoitetaan asiasta kuulutuksella, joka julkaistaan alueen pai kal lis leh dissä. 3) Pyydetään lausunto jätehuoltomääräysluonnoksesta toimialueen kunnilta, kun tien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Kes ki-suo men elinkeino-, lii kenne- ja ympäristövirastolta sekä kunnalliselta jäteyhtiöltä Sam mak ko kan gas Oy:ltä mennessä. 4) Tiedotetaan kohdennetusti jätehuoltomääräysluonnoksesta Suomen pakkaus kier rä tys Rinki Oy:tä, Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:tä, Suomen kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:tä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskus liit to MTK Keski-Suomi ry:tä sekä ProAgria Keski-Suomi ry:tä.

5 Päätös: Hyväksyttiin 1) - 4).