Jätehuollon järjestäminen / Periaatepäätös jätehuollon toimintamallista

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Jätehuollon järjestäminen / Periaatepäätös jätehuollon toimintamallista 541/ /2016 KH 50 Tämänhetkinen tilanne Jätelaissa (646/2011 muut.) ja erityisesti sen 5 luvussa on säädetty kun nal la olevasta jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta. Tällä hetkel lä Äänekosken kaupunki järjestää jätehuollon yksin. Pääosan jäte huol lon palvelutehtävistä kaupunki hankkii kuitenkin sopimuksella Sam mak ko kan gas Oy:ltä. Sammakkokangas on kahdeksan kes kisuo ma lai sen kunnan - Saarijärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Uurai nen, Kinnula, Kannonkoski ja Kivijärvi - omistama jätehuollon palve lu yh tiö. Äänekosken kaupungin ja Sammakkokangas Oy:n välisen so pi mussuh teen taustalla on kaupungin keväällä 2014 järjestämä tar jous kilpai lu, jonka yhtiö voitti. Sopimus on määräaikainen; sen voi mas sa olo alkoi ja päättyy Sopimukseen on kirjattu mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen ajal le Sammakkokangas Oy on kuitenkin tammi kuus sa 2017 ilmoittanut, ettei se enää suhtaudu suopeasti op tiokau den käyttöönottoon, sillä uudessa eli vuoden 2016 julkisista hankin nois ta annetussa laissa (1397/2016) rajoitetaan aiempaa voi makkaam min kuntiin sidosyksikköasemassa olevien yhtiöiden mah dol lisuut ta myydä palveluita muille kuin omistajilleen. Vuoden 2017 ajan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö voi myydä ulko puo li sil le enintään 15 % liikevaihdostaan, vuoden 2018 ajan enintään 10 % liikevaihdostaan ja lukien enintään 5 % lii ke vaihdos taan. Lisäksi lukien voimaan tulee myös eu ro mää räi nen raja, joka on enintään Suhteellisesta ja eu ro mää räi ses tä rajasta sovelletaan ankarampaa. Päävaihtoehdot Kaupungin on nyt nopealla aikataululla ratkaistava, miten kaupungin vas tuul la oleva jätehuolto järjestetään ja siihen kuuluvat pal ve lu tehtä vät tuotetaan lukien. Voidaan sanoa, että kaupungin käytet tä vis sä on kaksi päävaihtoehtoa. Toisaalta kaupunki voi järjestää jätehuollon palvelutehtävistä uuden tar jous kil pai lun ja tehdä hankintasopimuksen sen voittajan kanssa. On gel ma na on, että asianmukaiseen hankintamenettelyyn ja uuden toi mi jan tehtäväänsä valmistautumiseen ei ole enää riittävästi aikaa.

2 Edel lä tarkoitetun julkisia hankintoja koskevan sääntelyn vuoksi on pi det tä vä epätodennäköisenä, että mikään lähialueella toimivista kun tien omistamista jätehuollon palveluyhtiöistä jättäisi tarjousta. Yksityisessä omistuksessa olevat jäteyhtiöt eivät tavallisesti ylläpidä yh dys kun ta jät teen käsittelyjärjestelmiä, sillä niiden liiketoiminta on kes kit ty nyt vaarallisiin jätteisiin, teollisessa toiminnassa syntyviin jättei siin ja yleensä siihen osaan jätehuoltoa, joka jätelain perusteella ei ole kunnan vastuulla. On lisäksi huomattava, että lainsäädäntö, jo ka rajoittaa kuntien omistamien jätehuollon palveluyhtiöiden mah dol lisuuk sia tarjota kapasiteettiaan Äänekosken kaupungille, ra joit taa tarjontaa myös yksityisille jäteyhtiöille. Onnistuneen tarjouskilpailun avulla voi parhaimmillaan syntyä toi miva jätehuoltoratkaisu lyhyelle aikavälille. Järjestelmä, joka perustuu muu ta mien vuosien välein toistuvaan tarjouskilpailuun, ei kuitenkaan mis sään tapauksessa ole pitkäjänteinen toimintamalli. Se myös vaatii, että kaupungilla on riittävästi henkilöstöä hoitamaan ti laa ja or ga nisaa tiol le kuuluvia tehtäviä ja muita sellaisia tehtäviä, joita ei voida han kin ta so pi muk sel la siirtää toiselle osapuolelle. Toisena päävaihtoehtona on, että kaupunki menisi osakkaaksi johon kin kuntien omistamaan jätehuollon palveluyhtiöön ja sen jälkeen siir täi si jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella. Edel lä olevat liikevaihdosta laskettavat rajat eivät koske yh teis toi mintaa, jonka osapuolten välillä on voimassa osakkuuden muo dos ta ma sidosyksikkösuhde. Jätehuollon eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on kaupunki teettänyt asias ta selvityksen konsultointiyritys Ramboll Finland Oy:llä. Sel vi tykses sä on muun muassa vertailtu lähialueella toimivia kolmea kun tien omistamaa jätehuollon palveluyhtiötä eli Jätekukko Oy:tä, Mus tankor kea Oy:tä ja Sammakkokangas Oy:tä. Konsulttiselvitystä ja erillistä viranhaltijatyönä laadittua ehdotusta jäte huol lon tulevaisuudesta on esitelty valtuustolle pi de tyssä valtuuston iltakoulussa. Viranhaltijajohdon näkemys Kaupungin viranhaltijajohto katsoo, että kaupungin ja kau pun ki laisten edut turvaa parhaiten jätehuollon järjestäminen ja jätehuollon pal ve lu teh tä vien tuottaminen pitkäjänteisessä yhteistoiminnassa lä hialu een muiden kuntien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kau pun gin tulisi hankkia jonkin olemassa olevan, kuntien omistaman jä te huol lon palveluyhtiön osakkeita ja siirtää jätehuollon pal ve lu tehtä vät yhtiölle osakkuuden perusteella.

3 Viranhaltijajohdon arviona on, että edellä mainituista kolmesta jä tehuol lon palveluyhtiöstä paras vaihtoehto olisi Sammakkokangas Oy. Kau pun gil ta vaadittu sijoitus yhtiön omaan pääomaan on Sam makko kan kaan tapauksessa selvästi pienempi kuin muissa esillä ol leis sa yhtiöissä. Toiminnallisesti Sammakkokangas tarjoaa kaikki kau pungil le ja kaupunkilaisille tarpeelliset palvelut tavanomaisella kus tannus ra ken teel la ja kustannustasolla. Joka tapauksessa ja jätelain 20 :n perusteella jätehuollon kus tannuk sis ta vastaa jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiem pi jätteen haltija. Jätehuoltoa ei siis saa rahoittaa verovaroilla. Edelleen voidaan todeta, että Äänekosken kaupungin maan tie teel linen sijainti soveltuu erinomaisesti Sammakkokangas Oy:n pal ve lu raken tee seen ja jätemateriaalivirtojen kulkuun keräysalueilta kä sit te lyalueil le. Sammakkokangas Oy:n piirissä noudatettavien periaatteiden mukaan osakkaaksi tulevan kunnan on hankittava yhtiön osakkeita 18 eu rol la asukasta kohden. Kun otetaan huomioon, että Äänekosken kau pun gin väkiluku oli asukasta, saadaan kaupun gin hankittavaksi tulevien osakkeiden kokonaishinnaksi eu roa. Tämä sijoitus merkittäisiin kokonaan osakepääomaan. Yhtiön osakkaana kaupunki saa edustuksen yhtiön hallitukseen yhtiö jär jes tyk sen ja osakkaiden kesken solmitun osakassopimuksen mu kai ses ti. Kaupungin tulisi myös liittyä tähän osakassopimukseen ja sitoutua siinä sovittuihin periaatteisiin. Siltä varalta, että kaupunki ei pääse liittymisen ja osakkuuden ehdois ta (esim. hallituspaikkojen määrä) ratkaisuun Sammakkokangas Oy:n tai sen omistajien kanssa, on toissijaisena vaihtoehtona pidetty kau pun gin osakkuutta Mustankorkea Oy:ssä. Jätehuollon viranomaistehtävät Jätelain 23 :n mukaan jos kunta on siirtänyt jätehuollon jär jes tä miseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiös sä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yh teis toi min ta-alu een kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä. Sammak ko kan gas Oy:n omistajakuntien yhteisenä jä te huol to vi ran omaise na toimii Sydän-Suomen jätelautakunta, jonka vas tuu kun ta na on Saarijärven kaupunki. Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle osak kuu den perusteella lukien tarkoittaisi, että Ää ne kos ken kaupungin aluetta koskevat jätehuollon viranomaistehtävät siir ret täisiin tekniseltä lautakunnalta Sydän-Suomen jätelautakunnalle sa-

4 Kaupunginjohtajan ehdotus: mas ta ajankohdasta lukien. Sen sijaan ympäristölautakunnalla oleviin jätehuollon laillisuusvalvontatehtäviin ja muihin ym pä ris tön suo jelu teh tä viin ei tule muutoksia missään vaihtoehdossa. Tässä tarkoitettuja jätehuollon viranomaistehtäviä ovat ennen kaikkea jätehuoltomääräysten antaminen, jätetaksan (jätemaksujen perus teet) hyväksyminen, jätemaksun määrääminen ja päätöksenteko jät teen kul je tus jär jes tel män valinnasta. Jätehuollon viranomaistehtävien antaminen Sydän-Suomen jä te lauta kun nal le edellyttää kaupungin yhtymistä kuntien väliseen jul kisoikeu del li seen sopimukseen asiasta. Myös kaupungin hallintosääntöä on muutettava tältä osin. Aikataulu ja jatkotoimet Kaupungin viranhaltijajohto esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen valtuusto tekisivät helmikuussa 2017 poliittisen pe ri aa te pää töksen lukien käyttöön otettavasta jätehuollon toi min ta mal lis ta. Periaatepäätöksen nojalla viranhaltijajohto voi jatkaa asian val mis telua. Asiakokonaisuuteen kuuluvat yksittäiset ratkaisut tuodaan tämän jälkeen päätettäväksi eri toimielimissä kaupungin hallintosäännön mukaan. Aikataulu on melko haastava, joten esimerkiksi päätös Sammak ko kan gas Oy:n osakkeiden hankinnasta olisi tehtävä jo pi det tä väs sä kaupunginhallituksen kokouksessa. Osakkuuden tultua voimaan kaupunginhallitus ja valtuusto voisivat tou ko-ke sä kuus sa 2017 päättää jätehuollon palvelutehtävien siir tämi ses tä Sammakkokangas Oy:lle ja jätehuollon viranomaistehtävien an ta mi ses ta Sydän-Suomen jätelautakunnalle. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii lukien järjestämään jätehuollon ja tuottamaan jätehuollon palvelutehtävät yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa; 2) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii hankkimaan ensisijaisesti Sammakkokangas Oy:n ja toissijaisesti Mustankorkea Oy:n osakkeita voidakseen erillisellä päätöksellä siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella; ja 3) merkitsee tiedoksi, että jätehuollon palvelutehtävien siirtyessä

5 kuntien omistamalle yhtiölle osakkuuden perusteella annetaan jätehuollon viranomaistehtävät yhtiön toiminta-alueen kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle. Päätös: Tarja Pullinen esitti Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattamana, että kaupunki järjestää jätehuollon palvelutehtävistä tarjouskilpailun. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Tarja Pullisen esittämän ja Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettin 6 JAA-ääntä ja 3 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysluettelo liitteenä nro