Lausunto kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta 29/00.01/2012 Kh Valtiovarainministeriön on kirjeellään pyytänyt Alajärven kau pun gin, Evijärven kunnan, Kyyjärven kunnan, Lappajärven kunnan, Perhon kunnan, Soinin kunnan, Vetelin kunnan ja Vimpelin kunnan lausuntoa seuraavasti: Tausta Kuntalain (410/2015) 118 :n mukaan kunnan ja valtion tulee yh dessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lain sää dännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edelly tys ten turvaamiseksi. Velvoite syntyy, jos rahoituksen riittävyyttä tai va ka va rai suut ta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvat ovat olen naises ti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna pe räk käin alittaneet valtioneuvoston ase tuk sella säädetyt raja-arvot. Vimpelin kunta täytti vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätösten perusteella ase te tut raja-arvot. Vimpelillä raja-arvot ylittyivät taseen kertyneen ali jää män osalta. Lisäksi kunnalla täyttyivät kuudesta muusta rajaar vos ta seuraavat: vuosikate ilman harkinnanvaraista val tion osuu den korotusta, taseen kertynyt alijäämä, tuloveroprosentti, oma va rai suusas te ja suhteellinen velkaantuneisuus. Arviointimenettely ja arviointiryhmän ehdotus Valtiovarainministeriö asetti kuntalain 118 :n (aiemmin kun nan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n) mukai sen Vimpelin kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä laissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asuk kail leen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän mää rä ai ka oli asti määräaikaa jatkettiin asti. Arviointiryhmä katsoi raportissaan, että kunnan ta lous kehi tys ja näkymät ovat siinä määrin heikot, että kuntalaisten pal ve lujen turvaaminen on vaarantumassa. Toteutetuista ja suunnitelluista ter veh dyt tä mis toi mis ta huolimatta Vimpelin taloudessa ei näyttäisi tapah tu van todellista ja oleellista kohenemista ja mahdolliset uudet, en na koi mat to mat menoerät hei ken tä vät tilannetta entisestään.

2 Arviointiryhmä katsoi raportissaan, että Vimpelin kunnalla ei ole us kot ta via, riittävästi taloudellisiin ja toiminnallisiin tosiasioihin pe rus tu via edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja tur vaa miseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Ar viointi ryh mä ehdotti Vimpelin kuntalaisten palvelujen jär jes tä mi sen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kun taja ko sel vi tys tä kunnan yhdistämiseksi isompaan ko ko nai suuteen mahdollisimman pian eli vuoden 2017 alussa. Lisäksi arvioin ti ryh mä ehdotti, että kunta jat kaa edelleen talouden ter vehdyt tä mi sek si esittämiään omia toi men pi tei tä sekä toteuttaa nii tä rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden pa ran ta mi sek si. Vimpelin kunnanvaltuuston päätös Kuntalain 118 :n mukaan arviointimenettelyssä olleen kunnan valtuus ton on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava nii tä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jat kotoi men pi tei tä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toi men pide-eh do tus ten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kun ta raken ne lais sa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kun tajaon muuttamiseksi. Vimpelin kunnanvaltuusto katsoi lausunnossaan, että Vim pe lin kunnalla on realistiset mahdollisuudet ja kyky tasapainottaa kun nan talous ja siten turvata kuntalaisille palvelut itsenäisenä kunta na myös jatkossa. Kunnanvaltuusto esitti valtiovarainministeriölle, ett ei kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä käyn nis te tä. Vimpelin kuntaa koskeva erityisen kuntajakoselvitys Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syys tä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kun ta ja ko sel vityk sen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuul tuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi mi nis teriön aloitteesta, kunnan esityksestä tai jos vähintään 20 prosenttia kun nan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kun taja ko sel vi tyk sen toimittamisesta. Kuntalain 118 :ssä tarkoitetussa me net te lys sä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemas sa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tul la vireille myös arviointiryhmän ehdotuksesta. Kuntarakennelain 16 a :n mukaan erityisen vaikeassa ta lou del lises sa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisessä kun ta jako sel vi tyk ses sä kuntajakoselvittäjän on tehtävä mukana ole vien

3 kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea 1) erityisen vaikeassa ta lou del li ses sa asemassa olevan kunnan yhdistymistä olemassa olevaan kun taan; 2) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kun nan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; taik ka 3) useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä. Li säk sisel vit tä jän ehdotus voi koskea kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hy väk sy vät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mu kaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta mi nis teriöl le. Kuntarakennelain 15 :n mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asian omai sia kuntia ennen erityisen kuntajakoselvityksen mää räämis tä alueelle. Tämän perusteella valtiovarainministeriö pyytää jake lus sa mainituilta kunnilta lausuntoa osallistumisesta kun ta raken ne lain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen. Lau sun to pyy de tään Vimpelin kunnalta ja sen ympäryskunnilta, Jär vi-poh jan maan perusturvaan kuuluvilta kunnilta sekä niiltä muilta kun nil ta, jot ka ovat olleet kiinnostuneita selvitykseen osal lis tu mi sesta. Lo pul li nen selvitysalue määritellään kun tien antamien lau sun tojen jälkeen. Edellä mainitun lisäksi valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mai ni tuil ta kunnilta lausuntoa kuntajakoselvittäjästä. Val tio varain mi nis te riö esit tää, että kuntajakoselvittäjäksi nimitetään HT Eero Laes te rä. Lausuntopyynnön liitteenä toimitetaan alustava luonnos selvityksen aset ta mis pää tök ses tä. Erityinen kuntajakoselvitys toteutettaisiin välisenä aikana. Erityisen selvityksen ai ka tau lu mahdollistaisi sen, että selvityksessä mukana olevat kunnat tai osa kunnista voisivat yhdistyä tarvittaessa jo vuoden 2017 alusta lu kien. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä osoitteella valtiovarainministerio@vm.fi Oheismateriaalina kunnanhallituksen jäsenille jaetaan VM:n lau sunto pyyn tö liitteineen (arviointiryhmän raportti , Vimpelin kunnan val tuus ton lausunto ja luonnos selvityksen aset ta mispää tök sek si). Kyyjärven kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisessa osas sa, ja sen rajat myötäilevät kahden maakunnan rajoja. Län nessä rajanaapurina on Alajärven kunta, joka kuuluu Etelä-Pohjanmaan maa kun taan. Luoteessa Kyyjärven kunta rajoittuu Perhon kuntaan,

4 jo ka puolestaan kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Maa kun tien rajojen ylittävää yhteistyötä Kyyjärvi tekee mm. jätehuollon, nuorisotyön ja opetustoimen alueilla. Kyyjärven kunta kuuluu yhdessä Saarijärven, Karstulan, Kivijärven ja Kan non kos ken kanssa vuonna 2009 perustettuun So Te-kun tayh tymään (Saarikka), jonka järjestämisvastuulla kuntien sosiaali- ja terveys pal ve lut päivähoitoa lukuun ottamatta ovat. Kyyjärven kunta on ollut useaan otteeseen mukana keskusteluissa, jois sa alueen kuntarakennetta on tarkasteltu. Vuonna 2010 oli esillä kun ta ja ko sel vi tyk sen tekeminen Kannonkosken, Kivijärven, Saa ri järven, Viitasaaren ja Kyyjärven kesken. Kunnanvaltuusto kuitenkin päät ti ( 54) pitämässään kokouksessa, että selvitystä ei teh dä ja sen sijaan panostetaan tiiviimpään yhteistyöhön em. kun tien välillä. Sittemmin neuvonpitoja kuntarakenteen osalta on ensisijaisesti käy ty ns.saarikan kuntien (Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kannonkoski ja Kyy jär vi) kesken. Neuvottelut ja keskustelut eivät kuitenkaan ole johta neet kunnissa yh te näi seen näkemykseen siitä, että ra ken ne muutok sil la olisi löy det tä vis sä helpotusta kuntien taloudellisiin haas tei siin, tai että mah dol lis ten liitosten avulla varmistettaisiin laa duk kai den peruspalvelujen saa ta vuus kaikille kuntalaisille. Osalla kes kus te luissa mukana ol leis ta kunnista on herännyt kiinnostus myös sel vit tää muita vaihtoehtoja kun ta jaok si. Saarijärven kau pun gin val tuus to linjasi ( 52) antamassaan lausunnossa että sen en si sijai nen kun ta ra ken ne sel vi tys suun ta on Äänekoski ja Konnevesi ja sen lisäksi mah dol li ses ti myös Laukaa ja Uurainen. Kannonkoski ja Ki vijär vi ovat parhaillaan mukana kun ta ja ko sel vi tyk ses sä yhdessä Vii tasaa ren, Kinnulan ja Pihtiputaan kanssa. Kyyjärven kunta on ollut mukana myös rakenneselvitys- kes kus teluis sa Alajärven, Perhon, Vimpelin, Soinin, Evijärven, Lappajärven ja Lapuan kuntien/kaupunkien kanssa marraskuussa Kyyjärven kunnanvaltuusto on val tio va rain mi nis teriöl le antamassaan lausunnossa todennut mm. että Kyyjärven kunta kat soo, että kuntarakennelain 4 :n ja 4c :n mukaiset edellytykset täyt tä vää 4 a :n tavoitteiden mukaista selvitysaluetta on vaikeaa muo dos taa Kyyjärvestä ja sen lähialueen kunnista ilman että maakun tien rajoja muutetaan. Kyyjärven kunnan maantieteellinen sijainti kolmen maakunnan ra jal la antaa mahdollisuuksia ylimaakunnallisen yhteistyön ke hit tä mi seen. Kyyjärven kunnan korkea työpaikkaomavaraisuus tarjoaa työ mah dolli suuk sia myös naapurikuntiin, eikä maakuntaraja ole sille es tee nä. Kyyjärvellä on Kauppakeskus Paletin ansiosta myös mo ni puo li set kaupanalan palvelut, ja asiakaskunnista valtaosa muo dos tuu kin

5 nimenomaan naapurikuntien asukkaista. Asiointi ja työs sä kul ku liiken net tä on toki myös Kyyjärveltä naapurikuntiin. Kunnallisella tasolla yhteistyötä Alajärven suuntaan Kyyjärven kunnal la on mm. jätehuollossa. Perhon kanssa yhteistyökuvioita on tällä het kel lä mm. sivistystoimessa. Lisäksi Kyyjärven kunta kuuluu Pohjoi sen Keski-Suomen Ympäristötoimeen, joka hoitaa viiden kunnan (Ki vi jär vi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Pihtipudas ja Viitasaari) ym pä ris tönsuo je lu teh tä vät ja toistaiseksi myös Kyyjärven kunnan ra ken nus tarkas ta jan tehtävät. Isäntäkuntana toimii Viitasaaren kaupunki. Kyyjär vi kuuluu myös maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Pihtipudas. Kyyjärven kunta on erittäin kiinnostunut ylimaakunnallisesta yh teistyös tä Alajärven, Soinin, Vimpelin, Perhon ja Evijärven kanssa eri tyises ti alueen elinkeinoelämää monipuolistavissa ja tukevissa asioissa. Esitetty kuntajakoselvitys voisi osittain edistää myös tätä ta voi tetta, mutta se Kyyjärven kunnan näkemyksen mukaan edellyttää sel vitys työl le kuntien yksimielistä tukea.tällä hetkellä käytettävissä ole van tiedon mukaan kuntajakoselvityksen tekeminen Vimpelin, Ala jär ven, Soinin, Evijärven, Perhon ja Kyyjärven välillä ei näytä saa vut ta van tällaista tukea. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, ettei se osallistu kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityiseen kuntajakoselvitykseen eikä anna näin ollen lausuntoa myöskään kuntajakoselvittäjästä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.