TYKKI2016-ohjelma. Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.
|
|
- Sami Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYKKI2016-ohjelma Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
2 TYKKI2016 ohjelman sisältö I. Lähtökohdat II. III. IV. I. TYKKI ohjelman tavoitteet II. TYKKI osana maankäytön toteuttamisohjelmaa III. Tilannekatsaus Toimisto ja liikerakentamisen alueet I. Toimisto ja liikerakentamisen lähtökohdat II. Kaavavaranto ja potentiaaliset alueet III. Kaupungin omistuksessa olevan varannon rooli IV. Kaupan varanto V. Päätelmät Teollisuus ja varastorakentamisen alueet I. Kaavavarannon nykytilanne ja yritystonttitarjonta II. Määrällisen ja laadullisen tavoitteen tarkentaminen III. Alueiden ajoitus Lopuksi I. Yhteenveto II. Kohti TYKKI2017 ohjelmaa Päätösehdotus Liitteet
3 TYKKI työpaikka alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus ja varastoalueiden sekä liike ja toimistoalueiden toteutusta seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Tavoitteena ovat turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä kaavavaranto sekä edistää houkuttelevien työpaikka ja yritysalueiden kehittymistä. Tonttivarannon tulee tarjota kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä Jyväskylästä uutta sijaintia hakeville yrityksille. Työpaikka alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna, jossa tarkastellaan työpaikka ja yritystoimintojen kokonaiskuvaa ja tulevia painopisteitä. Ohjelman tavoitteena on ennakoida työpaikkaalueiden toteuttamiseen kohdistuvia investointeja, mikä parantaa alueiden toteutukseen osallistuvien tahojen varautumista. Jyväskylän yleiskaavaa toteuttavana ohjelmana tavoitteena on toimivan yhdyskuntarakenteen luominen. Ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle sekä elinkeinomarkkinoinnille. Työpaikka alueiden maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin haasteena ovat rakentamisen pienet kokonaismäärät suhteessa asuinrakentamiseen sekä määrän riippuvuus suurista yksittäisistä hankkeista. Liike ja toimistorakentamiseen sekä tuotantoja varastorakentamiseen liittyvät maankäytön tarpeet eroavat toisistaan huomattavasti, mutta myös näiden toimialojen sisällä tietyillä toiminnoilla voi olla erityistarpeita. Perusvarannon ylläpidon ohella erilaisiin tarpeisiin varautuminen edellyttää monipuolista kaavavarantoa sekä alueiden saattamista rakentamiskuntoon tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Ohjelmaa päivitetään tarvittavilta osin vuosittain. Eri vuosina TYKKI ohjelman yhteydessä käsitellään erityisteemoja. Edellisessä ohjelmassa tämän vuoden ohjelman tavoitteeksi asetettiin tutkia tarkemmin liike ja toimistorakentamisen varannon määrällistä ja laadullista riittävyyttä näillä alueilla sekä määritellä, missä määrin kaupungilla tulee olla omaa liikeja toimistotilatonttivarantoa.
4 TYKKI osana maankäytön toteuttamisohjelmaa Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuin ja työpaikka alueiden toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. TYKKI ohjelma kattaa työpaikkarakentamisen ja Kymppi R ohjelma asuinrakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien työpaikka alueiden toteutusta ja ajoitusta peilataan suhteessa olemassa olevan ja muilta alueilta tulevan tonttitarjonnan monipuolisuuteen. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. TYKKI ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet, elinkeinoyksikkö sekä Jyväskylän Energia.
5 Tilannekatsaus Elinkeinoelämässä on näkyvissä myönteistä virettä. Vuoden 2015 aikana Jyväskylän seudun yritysten liikevaihto lähti kasvuun. Kasvu on ollut jo koko maata ripeämpää. Työttömyyden kasvun on Keski Suomen alueella pysähtynyt, mutta työllisyystilanne on kuitenkin edelleen heikko. (Keski Suomen Aikajana 2/2016) Toimitilarakentamisessa nähtävissä pientä piristymistä valmistuneiden rakennusten määrässä, haetuissa rakennusluvissa ja luovutetuissa tonteissa. Vuonna 2015 valmistui edellistä vuotta enemmän uusia toimitilarakennuksia, mutta rakentamisen määrä on edelleen keskimääräistä tasoa matalampi (liite 1). Rakennuslupien määrässä huomattavaa kasvua vuonna 2015, jolloin määrä oli saman verran kuin vuosina yhteensä. Tosin kasvu johtuu yksittäisistä suurista liikerakentamisen hankkeista. Teollisuus ja varastorakentaminen on pysynyt melko tasaisena viime vuosina, kun taas toimistorakentamisessa uusia lupia ei myönnetty lainkaan vuonna Tonttien luovutus oli vuonna 2015 edellisiä vuosia vilkkaampaa. Luovutusmäärä (5 ha) oli keskimääräistä tasoa (liite 2). Tonttikysynnässä näkyy merkkejä kasvusta seuraaville vuosille. Työpaikkaa TAVOITELTAVA NETTOKASVU TYÖPAIKKAA VUODESSA Tällöin aluetaloudellinen tilanne paranee, työttömyys pienenee ja uudet työpaikat pitävät yllä väestönkasvua Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Toteutunut työpaikkakehitys (v arvioitu) 2000 luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste
6 LIIKE JA TOIMISTORAKENTAMINEN
7 Toimisto ja liikerakentamisen markkinoiden nykytilanne Vuoden 2015 lopussa kiinteistömarkkinoilla on ollut ylitarjontaa toimistotiloissa, ja tilojen vajaakäyttöaste on noussut lähelle 10 prosenttia. Vajaakäyttö on ollut suurempaa keskustan ja Tourulan alueilla kuin Lutakon ja Mattilanniemi Ylistönmäen alueilla eli uudet toimitilat ovat kysytympiä. Toimisto ja liikerakentaminen määrät ovat olleet matalalla. Haettujen rakennuslupien perusteella myöskään vuonna 2016 ei ole odotettavissa valmistuvaa toimistorakentamista merkittävissä määrin. Liikerakentaminen on vilkastunut merkittävästi suurten kauppakeskushankkeiden myötä. Toimistorakentamiselle on tyypillistä syklivaihtelu. Uutta rakentamista olisi odotettavissa vuosille , mutta tarve on riippuvainen alueen elinkeinoelämän kehittymisestä sekä muualta vapautuvista toimitiloista. Lähteet: Catella Oy:n markkinakatsaukset Arviointitoimisto Helenius
8 Tavoitteena liike ja toimistovarannon riittävyys Millaisia odotuksia varantoon kohdistuu? TYKKI2016 ohjelman tavoitteena on arvioida liike ja toimistotilavarannon riittävyyttä ja laatua sekä määritellä, mikä rooli on kaupungin omistuksessa olevalla varannolla. Varannon merkitystä ja liike ja toimistovarannon riittävyyttä arvioitaessa tulee tunnistaa erityyppisiin ympäristöihin hakeutuvat toiminnot. Tässä käytetyn näkökulman pääpaino on toimistorakentamisessa ja sen yhteyteen sijoittuvissa palveluissa. Karkea jaottelu perustuu kahden tyyppiseen rakentamiseen: Keskuksiin/ keskustan läheisyyteen hakeutuva korkea rakentaminen: Vähintään kolmikerroksista rakentamista ympäristössä, joka koostuu lähinnä liike ja toimistotiloista sekä asumisesta. Uusia tiloja syntyy täydennysrakentamisen kautta joko vanhan purettavan rakenteen tilalle tai uusiokäyttämällä esimerkiksi vanhoja teollisuustiloja eri käyttötarkoitukseen luvulla tällainen rakentaminen on muodostanut noin 85 % kerrosalasta. Monipuolisten työpaikkatoimintojen alueelle hakeutuva matala rakentaminen: Sijainti kauempana keskuksista monipuolisten työpaikkatoimintojen yhteydessä. Tällainen rakentaminen on matalaa (alle kolmekerroksista) ja ympäristössä voi olla myös tuotanto ja varastointitoimintaa. Yhden toimistorakennuksen koko on tyypillisesti alle kem 2, korkeimmillaan kem 2. Tällaisen rakentamisen osuus on noin 15 % toimistorakentamisen määrästä kerrosalassa mitattuna. Näiden lisäksi on tarkastellaan erikseen kaupan rakentamista, johon kuuluu esimerkiksi erilliset kaupan suuryksiköt, pienet lähikaupat ja kauppakeskukset.
9 Yleiskatsaus: Valmis asemakaavavaranto Keskushakuinen liike ja toimistorakentaminen: Kaupungin omistuksessa oleva asemakaavoitettu varanto vastaa laskennallisesti 5 vuoden toimistorakentamisen tarvetta (eli noin kem 2 ). Varanto sijoittuu pääosin Ylistönmäen ja Kuokkalan alueelle eli keskushakuisen toimistorakentaminen ydinalueen ulkopuolelle yksittäisiin kohteisiin. Yksityistä varantoa on vastaavasti noin kem 2 :n verran Tourulan, keskustan, Lutakon ja Ylistönmäen alueilla. Haasteena on, että keskushakuisen liike ja toimistorakentamisen ydinalueilla kaupungin maanomistuksessa olevaa varantoa on vähän. Kankaan kehittäminen tosin muuttaa tilannetta. Monipuolisten työpaikkatoimintojen alueelle hakeutuva liike ja toimistorakentaminen: Muilla alueilla (Kirri, Seppälänkangas, Keljonkeskus ja Keljonkangas) kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoitettu varantoa on noin kem. Pääosa tästä sijoittuu Kirriin, jossa lähes puolet varannosta on varattuna. Yksityistä varantoa on yli kem 2 :n verran Keljonkeskuksen ja Seppälänkankaan alueilla. Osa varannosta voi toteutua myös kauppana (erityisesti Keljonkeskus) sekä muina työpaikkatoimintoina (esimerkiksi Kirri). Liike ja toimistotilojen tonttivarannon luvuissa on mukana asemakaavoitetut tontit, jotka soveltuvat toimistorakentamisen lisäksi esimerkiksi palvelutoiminnoille, tukkukaupalle ja toiminnoille, joissa asiakaspalvelutilojen yhteydessä tarvitaan myös tuotanto /toimistotiloja. Luvuissa ei ole mukana pelkästään vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvaa varantoa, vaan sitä tarkastellaan erikseen. Lukujen ulkopuolelle jää myös tonttivaranto, jossa teollisuustoimintojen yhteyteen on sivukäyttötarkoituksena osoitettu liike tai toimistorakentamista. Nämä alueet (Seppälänkankaan pohjoisosa, Ruokosaari) on osoitettu viereisellä kartalla.
10 Potentiaaliset alueet: Kehittyvät alustat ja aluekeskukset Valmiin kaavavarannon ohella on alueita, jotka ovat potentiaalisia liike ja toimistorakentamisen näkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi aluekeskukset ja kaupunkikehitysalustat. Nämä alueet ovat kuitenkin lähes kokonaan rakentuneita ja niiden valmis asemakaavavaranto on vähäistä. Nämä täydennysrakentamisen ja osin maankäytönmuutoksen alueet ovat liike ja toimistorakentamisen kannalta houkuttelevilla sijainneilla. Niiden kehittäminen toimisto ja liikekäyttöön edellyttää kuitenkin asemakaavan muutoksia, joita on osassa alueita käynnissä. Kangas: Suunnitelmissa on työpaikkarakentamista kem 2 :n verran, josta uudisrakentamista kem 2. Pääosin kaupungin omistuksessa, mutta alueen asemakaavoitus ei ole valmis. Toteutusaikataulu vaiheittain vuosina Keskusta 3.0: Toimisto ja liikerakentamisen potentiaali kytkeytyy hybridihankkeisiin, jossa yhdistyvät liike ja asuinrakentaminen. Tällä hetkellä pääpaino on asumisen hankkeissa. Sairaalanmäki: Suunnitteilla palveluita ja tutkimusta kem 2 verran, josta noin kem 2 olemassa olevaa rakennuskantaa. Pääosa ei niinkään keskustahakuista toimintaa, vaan sairaalan läheisyyteen hakeutuvaa erityistoimintaa. Toteutus vuodesta 2020 eteenpäin. Hippos: Pääasiassa olemassa olevan toimistorakennuskannan uusiminen sekä urheiluun ja terveyteen liittyvää liike ja toimistotilaa. Vaajakoski Vaajavirranranta Varassaari akseli: Suunnitteilla olevissa asemakaavoissa kem 2 liike, toimisto ja palvelurakentamista. Lisäksi alueella on myös vanhaa rakennuskantaa. Seppälä: Seppälän alueen odotetaan muuntuvan enemmän keskustatoimintojen sekoitetuksi alueeksi, jossa on mahdollisesti myös liike ja toimistorakentamista. Rakentamisen pääpaino tällä hetkellä selkeästi kaupan hankkeissa. Korkeakoskenlahti: Yleisten rakennusten korttelialue, johon saa rakentaa myös toimistotiloja ja rakennusoikeutta kem 2. Täysimittainen hyödyntäminen yksityisessä käyttötarkoituksessa edellyttäisi kaavamuutosta.
11 Mikä rooli on kaupungin omistuksessa olevalla liike ja toimistorakentamisen valmiilla kaavavarannolla? Kaupungin omistuksessa oleva valmis asemakaavavaranto sijoittuu pääosin keskushakuisen liike ja toimistorakentamisen ydinalueen ulkopuolelle. Osaan näistä alueista kohdistuu käyttötarkoituksen muutospaineita asumiselle. Alla on kuvattu kaupungin omistuksessa olevan varannon säilyttämistä nykyisessä käyttötarkoituksessa puoltavia tekijöitä sekä tekijöitä, joiden perusteella varannosta voidaan joissain tapauksissa luopua. Tarkastelu on tehty elinkeinoelämän näkökulmasta, mutta käyttötarkoituksen muutoksia asumiselle mietittäessä tulee huomioida KymppiR2016 ohjelmassa esitetyt täydennysrakentamisen kriteerit. Varannon säilyttämistä puoltavat tekijät: Liike ja toimistorakentamisen pääpaino tulevaisuudessa on keskustaan kytkeytyvillä kaupunkikehitysalustoilla, joissa kaupungin maanomistus on vähäistä (Kangasta lukuun ottamatta). Kaupungin omistuksessa olevaa liike ja toimistorakentaminen varantoa on määrällisesti vähän, jolloin olemassa olevat alueet monipuolistavat varantoa ydinalueen ulkopuolella. Tulevaisuuden pääpainoalueilla ei ole valmista kaavavarantoa liikeja toimistorakentamiselle. Näiden alueiden toteuttamiseen voi liittyä epävarmuuksia esimerkiksi aikataulun suhteen, vaikka tavoitteena onkin kaavoittaa tontteja joustavasti tarpeen mukaan. Osa varannosta sijaitsee aivan nykyisen yritystoiminnan vieressä, jolloin sen ottaminen muuhun käyttöön voi haitata yrityskeskittymän kehittymistä. Varannosta luopumista puoltavat tekijät: Kaupungin omistama varanto ei aina sijaitse liike ja toimistorakentamisen kannalta optimissa paikassa. Liike ja toimistorakentamisen pääpaino on keskustaan kytkeytyvillä kaupunkikehitysalustoilla erityisesti Kankaan alueella. Kankaan alueella kaupungin maanomistus on hyvä, vaikka valmista asemakaavaa ei suurella osalla alueesta vielä ole. Osan varannon kohdalla asemakaavat ovat vanhoja, eivätkä ne ole toteutuneet kaikilta osin. Kaikki varantotontit eivät sijaitse aivan olemassa olevan yritystoiminnan vieressä, eivätkä ne siten muodosta riittävän laajoja yritystoiminnan alueita, jotka itsessään luovat vetovoimaista yrityskeskittymää.
12 Kaupan rakentaminen Kaupan sijaintilogiikka eroaa toimistorakentamisesta, ja sijaintia koskeva sääntely edellyttää kaavoitukselta erityisiä vaikutusten arviointeja. Näistä johtuen tavanomainen liike ja toimistorakentamisen kaavavaranto ei usein sellaisenaan sovellu kaupalle. Erityisesti tämä koskee vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka tarkoittavat yli 2000 kem 2 :n myymälöitä. Kaupan sijainnin sääntelyllä pyritään yhtäältä edistämään kestävää yhdyskuntarakennetta ja toisaalta turvaamaan keskustojen elinvoimaisuutta. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen periaatteet ja enimmäismitoitukset on esitetty Keski Suomen maakuntakaavassa. Nämä periaatteet on johdettu lainvoimaa odottavaan Jyväskylän yleiskaavaan. Yleiskaavassa on tarkennettu alueita esimerkiksi toimialakohtaisin rajoittein sekä osoittamalla alueita myös paikallisille suuryksiköille. Kaupan varantoa tarkastellaan kahdella tasolla. Ensimmäinen taso on Jyväskylän yleiskaava, jossa suuryksiköille soveltuvat alueet on jaettu keskustaan ja aluekeskuksiin, erillisiin kaupan keskuksiin sekä työpaikkapainotteisiin alueisiin, joille voidaan sijoittaa vain tiettyjä kaupan laatuja (esim. autokauppaa). Toisella tasolla tarkastellaan suunnitteilla olevien asemakaavojen ja voimassa olevien asemakaavojen varantoa sekä kaupan varantoon liittyviä haasteita.
13
14
15 Kaupan asemakaavavaranto ja siihen liittyvät haasteet Kaupan suuryksiköiden asemakaavavarantoa on niukasti ja sen kehittäminen tapahtuu sijainninohjauksen puitteissa Vähittäiskaupan suuryksiköille sopivaa valmista asemakaavavarantoa ei ole kuin yksittäisiä hankkeita varten tehdyissä asemakaavamuutoksissa. Käytännössä uuden suuryksikön sijoittaminen tai olemassa olevan myymälän laajentaminen suuryksiköksi edellyttää lähes aina asemakaavamuutosta keskusta aluetta lukuun ottamatta. Koska kaavamuutoksissa arvioidaan esimerkiksi kaupan liikenteellisiä vaikutuksia sekä kaupan luonnetta, voidaan muutokseen ryhtyä tyypillisesti vasta, kun tiedossa on konkreettinen hanke. Asemakaavoittaminen kuitenkin edellyttää, että hankkeen sijainti ja luonne ovat Jyväskylän yleiskaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisia. Osaan liikerakentamisen varannosta kohdistuu asemakaavamuutostarpeita Yleiskaavassa esitetyistä kaupan alueista esimerkiksi Kirrin ja Keljonkeskuksen alueella on valmista liike ja toimistorakentamisen varantoa. Näille alueille suuryksikön sijoittaminen edellyttää kuitenkin asemakaavamuutosta. Joillakin alueilla maakuntakaavan ja yleiskaavan rajoituksen vaikuttavat nykyisiin asemakaavoitettuihin K tontteihin siten, että asemakaavaa muuttamalla koko rakennusoikeutta osoittaa kaupalle. Tällaisia tapauksia on muutamia esimerkiksi Tikkakoskella ja Seppälässä. Pienten kaupan yksiköiden (alle 2000 kem 2 ) varantoa on valmiina ja suunnitteilla Uuden varannon kaavoitusta sekä vanhoja myymälöitä korvaavia muutoshankkeita on käynnissä mm. Savelassa, Vaajakoskella, Seppälässä sekä pienille lähikaupoille myös Varassaaren ja Kauramäen alueilla. Valmista varantoa pienille kaupoille ja liiketiloille on mm. Nenäinniemessä, Kuokkalassa, Korpilahdella, Tikkakoskella ja Mannilassa. Kaupan toimintaympäristön muutokset asettavat paineita varannon kehittämiselle Ensi vaiheen kokemusten perusteella kaupan aukioloaikojen säädökset voivat vaikuttaa erikokoisten kauppojen kannattavuuteen. Erityisesti tämä koskee alle 400 neliön kauppoja. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ohjausta lievennetään luopumalla kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa sekä keventämällä suuryksikkösääntelyä keskustatoimintojen alueella. Asiaa valmistelevassa työryhmässä on ollut esillä suuryksikön alarajan muuttaminen nostaminen. Lakiehdotuksen luonnoksessa keskustan ulkopuolisen kaupan osalta kaupan laatuun liittyvät perusteet on korvattu kaupallisten palvelujen saavutettavuudella. (Lähde: Verkkokaupan sijaintilogiikka ja toimintaympäristöön liittyvät tarpeet voivat erota merkittävästi muusta kaupasta. Tällä hetkellä verkkokaupan kenttä on kirjavaa. Varaston ja mahdollisten asiakaspalvelutilojen / kivijalkamyymälän osuus toisiinsa nähden vaihtelee. Kaupan potentiaalista varantoa eri alueilla on tarkastelu liitteessä 3.
16 Päätelmät liike ja toimistorakentamisen varannon kehittämisestä Merkittävä osa rakentamisesta sijoittuu täydennysrakentamisen alueille, joilla ei ole valmista kaavavarantoa. Seuraavan 10 vuoden aikana uuden toimistorakentamisen pääpaino on Kankaalla, joka laskennallisesti riittää kattamaan liike ja toimistorakentamisen tarpeen kauppaa lukuun ottamatta. Kaavoitus toteutetaan eri vaiheissa. Muilta osin riittävää ja houkuttelevaa varantoa voidaan turvata seuraavilla tavoilla: 1. Potentiaalisiksi tunnistettujen sijaintien osalta edistetään toimistorakentamisen mahdollisuuksia tulevissa kaavoitushankkeissa. Ensisijaisina kohteita ovat kaupunkikehitysalustat, mutta pitkällä tähtäimellä myös Seppälä ja Vaajavirranranta Varassaari. 2. Vastaavasti tulee toimia alueilla, jotka nykylainsäädännön puitteissa soveltuvat kaupan suuryksiköille. Uusista monipuolisista alueista kyseeseen tulee lähinnä Eteläportti. Muilla alueilla kuten aluekeskuksissa ja erillisissä kaupan keskuksissa vähittäiskaupan suuryksiköt voivat kehittyä lähinnä maankäytön uudistumisen ja laajennusten kautta sekä osassa alueista vielä jäljellä olevan kaavavarannon kautta. 3. Perinteisten toimialarajojen hämärtyessä toimistorakentamisen pienemmille yksiköille on edelleen kysyntää perinteisten teollisuusalueiden yhteydessä. Tällaiselle toiminnalle voidaan luoda toteutumisedellytyksiä kaavoittamalla monipuolisia toimintoja sisältäviä alueita KTY toimitilarakennusten korttelialue tyyppisin kaavamerkinnöin. 4. Kaikkea toimisto ja liikerakentamisen kaavavarantoa ei tarvitse säilyttää nykyisessä käyttötarkoituksessa. Käyttötarkoituksen muutokseen ryhtymistä pitää kuitenkin arvioida KymppiR2016 ohjelmassa esitettyjen täydennysrakentamisen kriteereiden perusteella. Lisäksi pitää arvioida varannon merkitystä nykyisten yrityskeskittymien kehittämisen kannalta sekä roolia liike ja toimistorakentamisen kokonaisvarannossa. Mikäli muutoksiin ryhdytään, yhtenä vaihtoehtona on edistää liike ja toimistorakentamista hybridikortteleissa, joihin sijoittuu sekä asumista että asumisen yhteyteen sopivia toimitiloja.
17 TEOLLISUUS JA VARASTORAKENTAMINEN
18 Teollisuus ja varastotonttien varanto Valmista asemakaavavarantoa on noin 150 hehtaaria, josta lähes 100 ha on kaupungin. Kaupungin omistuksessa oleva osuus vastaa 10 vuoden tavoitteellista varantoa. Tästä yli 10 vuotta vanhaa varantoa on 20 prosenttia. * Pääosa asemakaavavarannosta on Seppälänkankaalla ja Nuutissa. Suunnitteilla olevissa asemakaavoissa noin 120 hehtaaria uutta varantoa. Tällaisia kaavoja on pääosin käynnissä Itäisessä Palokärjessä (Seppälänkangas), Kauramäessä (Eteläportti) ja Tikkakosken asetehtaan vieressä. Myös Korpilahden Huovilan ja Sulunperän alueille on suunniteltu asemakaavan laatimista. Jyväskylän isossa yleiskaavassa uutta raakamaata monipuolisten työpaikkatoimintojen käyttöön on osoitettu noin 600 ha ja muissa lainvoimaisissa osayleiskaavoissa noin 100 ha. Suunnitteilla olevista isoista osayleiskaavoista Länsi Palokan ja Eteläportti Kauramäen kaavoissa on osoitettu työpaikka alueita noin 130 ha. JOS YKSITTÄISIÄ RAKENTUMATTOMIA TONTTEJA EI HUOMIOIDA, LAINVOIMAISTEN JA SUUNNITTEILLA OLEVIEN ASEMAKAAVOJEN VARANTO VASTAA YLI 20 VUODEN TAVOITETTA. Alueiden pääpaino on Nuutti Seppälänkangas Sulunperä akselilla. *Luvuissa on mukana myös yhdistetyt liike ja teollisuustoimintojen varanto.
19 Vapaat teollisuusja varastotontit Vuoden 2016 alussa kaupungilla on vapaita teollisuus ja varastotontteja yhteensä 23. Kokonaismäärä on noin 20 ha, mikä vastaa kolmen vuoden keskimääräistä tontinluovutusmäärää. Luvuissa ei ole mukana varattuja tontteja. Eniten vapaita tontteja on tarjolla Seppälänkankaalla (8 ha), Nuutissa (5 ha) ja Ruokosaaressa (3 ha). Seppälänkankaalle on odotettavissa noin 11 hehtaaria uutta tonttitarjontaa tämän vuoden aikana. Lisäksi Tikkakosken asetehtaan alueella on kaupungin omistuksessa teollisuusmaata, jonka toteuttamisedellytyksiä parannetaan asemakaavamuutoksella.
20 Teollisuus ja varastovarannon määrällisen tavoitteen tarkistaminen Teollisuus ja varastotonttien kaavoitustavoitteeksi on asetettu 10 hehtaaria uutta asemakaavoitettua maata vuosittain kaupungin omistamalle maalle. Luovutettujen tonttien määrä on tällä hetkellä noin viisi hehtaaria. Yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa tulee varautua tonttikysynnän kasvuun. Koska kaavallista varantoa on monen vuoden tarpeisiin, mahdollinen kasvu asettaa paineita lähinnä valmiin varannon saattamiseksi rakentamiskelpoiseksi (kunnallistekniikan rakentaminen ja maapohjan tasaaminen). Kaavoitukseen suhteen paineita tulee lähinnä alueille, jotka voidaan toteuttaa suhteellisin pienin kustannuksin ja saattaa nopeasti rakentamiskuntoon. Pitkällä aikavälillä tulee kuitenkin seurata teollisuustonttien määrän kysyntää: vähentääkö rakenteellinen muutos tarvetta vai pitävätkö alueiden uudistuminen ja toimialojen luova tuho kysynnän jatkossakin vähintään yhtä suurena? Asetettua tavoitetta on haastava seurata vuosittain, koska yksittäiset suuret kaavat vaikuttavat tilanteeseen. Esimerkiksi vuonna 2012 lainvoiman saaneissa asemakaavoissa oli yli 60 hehtaaria uutta varantoa, kun taas vuosina määrä on ollut 3 6 hehtaaria vuodessa. Tavoitetta seurataan jatkossa viiden edellisen vuoden liukuvana keskiarvona. Tällöin voidaan asettaa tarkemmat tavoitteet tuleville vuosille, jotta keskimääräinen tavoite toteutuu. Seuraavalla sivulla on tarkasteltu kahden edellisen vuoden toteumaa viiden vuoden keskiarvona sekä sitä, missä määrin tulevina vuosina tarvitaan uutta kaavoitettavaa teollisuusmaata.
21 Määrällisen tavoitteen toteutuminen Viime vuosina liukuva keskiarvo on ylittänyt tavoitteen reilusti, koska vuonna 2012 sai lainvoiman suuri määrä uutta varantoa. Myös vuonna 2016 tavoite ylittyy, vaikka uusia teollisuusaluekaavoja ei tulisi lainvoimaiseksi. Vuosina : Uutta kaavoitettua teollisuusmaata tarvitaan noin 38 hehtaaria, jotta vuoden 2017 tavoitteessa pysytään. Ajanjakso : Itäisestä Palokärjestä on tulossa uutta teollisuustonttivarantoa noin 50 ha + 7,0 (KTY) hehtaaria, mikä kattaa ajanjaksolle asetetun tavoitteen. Ajanjakso : Tarvittava 60 ha uutta kaavoitettua aluetta toteutuisi Sulunperän laajennuksella (46 ha) sekä kaavoittamalla toinen pienempi alue (esim. Eteläportti). Sulunperän täysimittainen avaaminen olisi hyvä kytkeä yhteen koilliskehän rakentamisen kanssa. Mikäli tieinvestoinnit viivästyvät, vaihtoehtona on kaavoittaa useampi yleiskaavallinen alue, kuten Eteläportti, Ruokosaaren laajennus, Keljonlahti ja Lintukangas.
22
23 Ajoitus Lähivuosina suuret toteutusinvestoinnit kohdistuvat Seppälänkankaan pohjoisosiin ja Kauramäkeen, jossa vaaditaan investointeja katuverkkoon että kunnallistekniikkaan. Seppälänkankaan pohjoisosissa toteutus jatkuu korttelialueiden tasoituksilla oikeaan tasoon. Tikkakosken asetehtaan alueella, Kirrissä ja Hämeenlahdessa investoinnit koskevat lyhyiden katujen ja kunnallistekniikan rakentamista. Alueiden ajoitustaulukko löytyy liitteestä 4.
24 LOPUKSI Seppälänkankaan pohjoisosan rakentumista
25 Yhteenveto Toimistorakentamisen ja sen yhteyteen sopivan liikerakentamisen kannalta on tunnistettu potentiaaliset alueet, joissa varantoa tulee kehittää pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä Kangas on avainroolissa uudessa toimistorakentamisen kaavavarannossa. Ydinalueiden ulkopuolella olevat tontit monipuolistavat varantoa, mutta osassa voidaan harkita käyttötarkoituksen muutoksia, mikäli kohde täyttää täydennysrakentamiselle asetetut kriteerit. Näilläkin alueilla yhtenä vaihtoehtona on edistää liike ja toimistorakentamista hybridikortteleissa, joihin sijoittuu sekä asumista että asumisen yhteyteen sopivia toimitiloja. Kaupan rakentamisessa on tällä hetkellä käynnissä monia hankkeita sekä suuryksiköiden että paikallisten päivittäistavaran yksiköiden osalta. Uusien kaupan alueiden ja yksiköiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota yhdyskuntarakenteen kestävyyteen, keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseen sekä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Kilpailun edistämisen tavoitteisiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti uusilla alueilla, joiden kehittäminen on kaupunkilähtöistä. Teollisuus ja varastorakentamisessa tähdätään monipuoliseen ja riittävään varantoon. Tavoitteiden toteutumista seurataan jatkossa pidemmällä aikavälillä. Lähivuosina tavoitteeseen ylletään hyvin, joskin yksittäisten alueiden osalta voidaan joutua ratkomaan riittävän tonttitarjonnan haasteita. Uusien alueiden toteutuksen riippuvuus suurista tiehankkeista tulee esille sekä Itäisen Palokärjen osalta että myöhemmin toteutettavien yleiskaavallisten alueiden osalta. Kohti TYKKI2017 ohjelmaa Vuosien 2015 ja 2016 ohjelmissa on tarkasteltu sekä teollisuus ja varastorakentamisen että liike ja toimistorakentamisen varantoa ja näkymiä. Vuoden 2017 TYKKI ohjelma voidaan näiltä osin toteuttaa kevyenä tilannekatsauksena ellei erillistä tarvetta muulle ilmene. Ensi vuoden SeutuKymppi työn rinnalla on mahdollisuus tarkastella seudullista työpaikka aluerakennetta.
26 Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy TYKKI2016 ohjelman ohjeellisena noudatettavaksi työpaikka alueita koskevissa kaavoitushankkeissa ja muussa maankäytön toteutuksessa. Ohjelma lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle.
27 LIITTEET
28 Liite 1.Rakentamisen määrät valmistumisvuoden mukaan mukana sekä uudisrakennukset että laajennukset k m * TEOLLISUUSRAKENNUKSET VARASTORAKENNUKSET LIIKERAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET Toimitilarakentamisessa nähtävissä pientä piristymistä sekä rakennusluvissa, rakentamisen määrässä että luovutetuissa tonteissa.
29 Liite 2. Tonttien luovutus Teollisuus ja varastotontit vuosina TONTTI KAUPPOJA PINTA ALA ha RAKENNUS OIKEUS k m , , , , * 6 4, , Yhteensä 43 32, Keskimäärin per vuosi 6 kpl 4,7 ha k m2 Liike ja toimistotontit vuosina TONTTI KAUPPOJA PINTA ALA ha RAKENNUS OIKEUS k m , , , , , Yhteensä 9 7, Keskimäärin per vuosi 1 kpl 1,1 ha 859 k m2 * Vuodesta 2014 alkaen mukana myös vuokratontit Tonttiluovutusten määrät ovat olleet kasvussa. Viime vuonna luovutusmäärät olivat keskimääräistä tasoa.
30 Liite 3a. Kaupan kaavavaranto kohteittain Keskusta, Seppälä, Kuokkala & Vaajakoski
31 Liite 3b. Kaupan kaavavaranto kohteittain Palokka, Kirri & Seppälänkangas
32 Liite 3c.Kaupan kaavavaranto kohteittain Keljo, Eteläportti, Säynätsalo, Korpilahti ja Tikkakoski
33 Liite 4. Teollisuus ja varastoalueiden ajoitus TYÖPAIKKARAKENTAMISEN ALUEITA TONTIT LUOVUTETTAVISSA R A K E N T A M I N E N V O I A L K A A HETI K A A V A N V A I H E valitus teollisuus- ja varastorakentaminen ha yhteensä ha kaupungin Läntinen Palokärki I T valmis 5,4 3,2 Palokangas (Koivupurontie) T valmis 2,5 0,9 Nuutti T valmis 8,3 5 Korpilahti T valmis 0,3 0,3 Läntinen Palokärki IIa (Ampumaradantie) T valmis 5,2 5,2 Ruokosaari T valmis 3,6 3,1 Sääksvuori T valmis 1,8 1,8 HETI TOTEUTETTAVISSA YHTEENSÄ 27,1 19, Läntinen Palokärki III (Kytkin, Rattikatu, Vilkak T valmis 11,3 11,3 YHTEENSÄ VUONNA ,3 11, Läntinen Palokärki IIb (Ampumaradantie) ak T valmis 3,4 3,4 Kirri II ak K valmis 4,4 4,4 Läntinen Palokärki IVa (Rekkamiehentie) ak T valmis 3,3 3,3 YHTEENSÄ VUONNA ,1 11, Itäinen Palokärki pohjoinen ak K/T vireillä 10,1 4,5 Tikkakosken asetehdas ak T vireillä 3,2 3,2 Kauramäki ak K/T vireillä 4,5 4,5 Hämeenlahti (Tousalanmutka) ak T valmis 4,1 4,1 YHTEENSÄ VUONNA ,8 12, Läntinen Palokärki IVb (Rekkamiehentie) ak T valmis 7,4 7,4 Itäinen Palokärki koillinen ak T vireillä 8,4 2,8 YHTEENSÄ VUONNA ,8 10, Itäinen Palokärki keskinen ak T vireillä 21,0 21,0 Läntinen Palokärki V (Lastaustie/Rekkamie ak T valmis 23,4 23,4 Eteläportti (kauppa) oyk K luonnos - - YHTEENSÄ VUOSINA ,4 44, Läntinen Palokärki VI (Lastaustie) ak T valmis 9,8 9,8 Itäinen Palokärki eteläinen ak T vireillä 12,2 9,4 Nuutti II ak T valmis 15,5 3,1 Keljonlahti yk T Huovila ak T suunnitteilla 7,4 5,2 käyttötarkoitus AJOITTA- MATTOMAT YHTEENSÄ ,5 22,3 Sulunperä laajennus ak T suunnitteilla 46,4 26,3 Ruokosaaren laajennus yk T Nuutin laajennus yk T vireillä Lintukangas yk T vireillä Eteläportti (teollisuus) yk T
TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet
Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä
LisätiedotTYKKI2017-ohjelma. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS
TYKKI2017-ohjelma Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden
LisätiedotTYKKI2015 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö TYKKI2015 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma Sisältö i. Lähtökohdat i. TYKKI2015-ohjelman taustaa ja tavoitteita ii. Työpaikkatavoite
LisätiedotTYKKI-ohjelma / tilanne
TYKKI-ohjelma / tilanne 4.9.2013 TYKKI sisältää arvion uusista työpaikka-alueista Selvitystä pidetään ajan tasalla idea-, yleis- ja asemakaavatasolla Alueiden lajittelu pääkäyttötarkoituksen mukaan perustuu
LisätiedotKYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotMoottoritien liittymät yritysalueina?
Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotKlaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet
Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotSeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella
SeutuRAMAVAkatsaus, syksy 2013 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella SeutuRAMAVA Tuotetaan Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotKAAVAVARANTO
KAAVAVARANTO 31.1.016 Asemakaavareservi kerrosneliömetreissä talotyypeittäin (AO, AR, AK) sekä maanomistuksen mukaan (yksityinen / kunta) jaoteltuna Asemakaavareservi AO (kem) Asemakaavareservi AP, AR
Lisätiedot18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi
18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA
LAIHIAN KUNTA KAAVOITUSOHJELMA 2019-2021 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen mukaisesti
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä
Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 93
23.09.2013 Sivu 1 / 1 5655/10.00.02/2011 111 7.11.2011 93 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen ja muuttaminen Saunalahdesta NCC Rakennus Oy:lle, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotMAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi
MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä
LisätiedotLIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA
LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA 15.2.2017 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ESTÄÄ KILPAILUN TOTEUTUMISEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ALALLA Suomen päivittäistavarakaupan markkinat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotMäntsälä kaavoitus syksy 2015
Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 1) ASUMINEN 1a) Valmiit toteutettavat asumisen kaavat 174_Tiimari_asemakaava / AK 200 asukasta INFRA VALMIS 206_Taruma_asemakaava / AO 200 asukasta INFRA PUUTTUU 209_Mannikko_pohjoinen_asemakaava
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotVIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.
asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261
LisätiedotTOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ
Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat
LisätiedotYRVA. Yritysvaikutusten arviointimalli Jyväskylän kaupungin kaavoitushankkeiden arviointiin
YRVA Yritysvaikutusten arviointimalli Jyväskylän kaupungin kaavoitushankkeiden arviointiin Jyväskylän yritysvaikutusten arvioinnin (YRVA) uudistaminen Yritysvaikutusten arvioinnilla tunnistetaan päätösten
LisätiedotOsa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.
Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.
LisätiedotYleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella
Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKaavoituskatsaus 2016
Kaavoituskatsaus 2016 Vuosittain julkaistavassa kaavoitusohjelmassa on esitetty ajankohtaiset ja suunnitteilla olevat kaavoitushankkeet. Tämän kautta kaupunkilaiset saavat tietoa maankäytön suunnittelusta
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2018 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2018 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2018 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotRAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 12.12.2017 YLEISTÄ Maankäyttö-
LisätiedotSuomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta
LisätiedotRakennemallit valtuustoseminaarissa
2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin
Lisätiedot21.5.2015. Maija-Riitta Kontio
21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotOsallistumis ja arviointisuunnitelma
1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue
LisätiedotKuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 541/00.04.01/2014 60 Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013-2017 Päätöshistoria
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017
LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotHallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela
Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta 9.12.2016 Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esityksen tavoitteet Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotIin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
Lisätiedot