Kaavoituskatsaus 2016

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2016 Vuosittain julkaistavassa kaavoitusohjelmassa on esitetty ajankohtaiset ja suunnitteilla olevat kaavoitushankkeet. Tämän kautta kaupunkilaiset saavat tietoa maankäytön suunnittelusta ja pystyvät vaikuttamaan kaavoitukseen. KEMIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Kaavoitus LUONNOS Kaupunginhallitus xxxxx

2 KAAVOITUSKATSAUS 2016 Maankäytön ja rakentamisen suunnittelulla luodaan edellytykset laadukkaalle ja elinvoimaiselle rakennetulle ympäristölle. Kestävä kehitys Energiatehokkuus on ilmastomuutoksen myötä noussut tärkeäksi osaksi rakentamista. Uudet energiaratkaisut koskevat kaikkea rakentamista. Maalämmön käyttö lisääntyy ja kunta voi tehdä alueellisen ratkaisun kaukolämpöverkkoon liittymiseksi. Myös täydennysrakentaminen ja vanhojen tilojen uudelleenkäyttö on kestävää kehitystä. Kemi vastaa ilmastomuutokseen mm. kaupunkia tiivistämällä ja suosimalla jalankulkua. Vetovoimainen kaupunki Kemin vetovoimaisuudesta on viime vuosina ollut paljon keskustelua. Kaavoitus on laatinut vuonna 2012 keskusta-alueen kaupunkikuvallisen inventoinnin. Samassa yhteydessä on ideoitu kehittämisehdotuksia kaupunkitilan parantamiseksi. Tekninen palvelukeskus varautuu vuosittain kohentamaan kaupunkikuvaa suunnitelman mukaisesti. Kemi on tunnettu meri- ja rantakaupunkina. Matkailijoiden ja kaupunkilaisten suosimaa sisäsatamaa kehitetään edelleen lumilinnan siirtyessä Mansikkanokalle. Kaupunki panostaa myös lähisaaristoonsa ja lähivirkistysalueisiin yhteistyöhankkeilla. Kiikeli, Laitakari ja Selkäsaari ovat osaa merellistä Kemiä. Meripuistosta on laadittu saneeraussuunnitelma ja Kauppakatu on suunniteltu yhdistämään sisäsataman liikekeskustaan. Liikekeskustan vetovoimasuutta vahvistetaan elinkeinotoimen hankkeena. Elinvoimainen kaupunki Kaavoituksen kautta voidaan tarjota niin yksityisille kuin yrityksille vetovoimaisia asuin-, liike- ja teollisuustontteja. Vuoden 2013 aikana valmistui uusi pientaloalue Rovalle. Vapaana on vielä 10 tonttia. Tämän lisäksi kaupungilla on tarjota n. 70 pientalotonttia eripuolilta kaupunkia. Sariuksen ja Ruutinpuiston asemakaavat ovat saaneet lainvoiman vuonna Molemmat kaavat mahdollistavat merellistä asumista Kemin keskustaan kaupungin strategian mukaisesti. Rakentamattomia kerrostalotontteja on keskustassa ja sen läheisyydessä 21 sisältäen Möllärinrannan, Sariuksen ja Ruutinpuiston kaavoitetut tontit. Vapaita rivitalotontteja on kuusi. Lisäksi saneerattavia kohteita on runsaasti. Kemissä on rakennettu viime vuosina keskimäärin 50 asuntoa vuodessa, joista noin puolet on ollut kerrostalorakentamista kaupungin keskustassa. Kemintullin työpaikka- ja palvelualueen vesihuoltoa ja katuverkkoa on rakennettu. Elinkeinotoiminnalle on käytettävissä 14 tonttia. Alue soveltuu erinomaisen hyvin myös datakeskuksille. Ajoksen uudelle kaavoitetulle teollisuusalueelle voi sijoittua Suomen kärkihankkeisiin kuuluvia bioenergiaa ja -jalosteita tuottavia laitoksia. Tonttivaranto on Kemissä riittävä tällä suunnitelmalla muutamiksi vuosiksi eteenpäin. Osallistumalla ja yhteistyöllä Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi kaikkien osallisten kanssa. Osallisiksi luetaan kaikki, joiden elinympäristöön tai toimintaan kaavoituksella vaikutetaan. Myös viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee heidän toimialaansa. Vuorovaikutteisuus näkyy kaavoittajan, viranomaisten ja osallisten välisenä yhteistyönä. Vain osallistumalla voi vaikuttaa kaavoitukseen. Kaavoitusta koskevat perustiedot löytyvät kaavoitustyön prosessin alussa julkaistavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Länsi-Lapin maakuntakaava Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kaavaa koskevat valitukset. Kaava on saanut lainvoiman. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja mahdollistava. Kaava ohjaa kaupan suuryksiköiden sijoittumista ja tuulivoima rakentamista Länsi-Lapissa.

3 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Satamakankaan yleiskaavamuutos v Fennovoiman päätettyä sijoittaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle, Lapin liitto on päättänyt kumota ydinvoimalaitoksen sallivan vaihemaakuntakaavan. Kaava on hyväksytty Lapin liittovaltuustossa tammikuussa Satamakankaalle vapautuu alue asuinkäyttöön aikaisemman suunnitelman mukaisesti yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen kautta vaihemaakuntakaavan saatua lainvoiman. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Osa Kemin nykyisin voimassaolevasta asemakaava-alueesta on vanhentunutta (142,6ha), koska kaavatonteille on määrätty rakennusoikeus rakennusjärjestyksen kautta. Vanhentuneiden asemakaavojen saneerausta jatketaan. ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Vuoden 2013 alusta on tullut määräyksenä voimaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 ja 61 sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 29 siirtymäsäännös. Niissä määrätään, että asemakaava-alueella, jossa kaava on ollut voimassa yli 13 vuotta ja merkittävältä osalta edelleen toteutumatta, asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava ennen rakennusluvan myöntämistä. Jos asemakaava todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista.

4 1. Junko kortteli 2701 tontti 2 asemakaavamuutos Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa päivittäistavarakaupan sijoittuminen kortteliin. Kaavan muutos on hyväksymisvaiheessa. 2. Mansikkanokka Kemin Matkailu Oy siirtää toimintoja ja rakentaa tulevaisuudessa lumilinnan Mansikkanokalle. Mansikkanokan matkailualueen kehittäminen mm. rimamöljää hyödyntäen ja rakennuttamalla sinne lasivilloja edellyttää kaavamuutosta. Lumilinnan ympärille on tarkoitus kehittää myös kesämatkailua.

5 3. Sisäsataman asemakaavan tarkistus Sisäsataman alue tarvitsee päivitetyn yleissuunnitelman koko alueen kehittämiseksi. Lumilinna muuttaa pois ja satama-alueille on jo vakiintunut palveluita, jotka toimivat poikkeusluvilla. Yrittäjien ja purjehdusseurojen kanssa on jo pidetty palaveri ja työtä jatketaan asemakaavan muutokseen asti. 4. Syväkankaan kortteli 1222 asemakaavan muutos Syväkankaan kioskin pitäjät ovat anoneet muutosta kehittääkseen toimintaa. Muutoksessa on turvattava Toivola-Luotolan paikoitusalue.

6 5. Karjalahden ja rata-alueen välisen alueen liittäminen tontteihin Karjalahdella kortteleiden 2101 ja 2102 ja rautatiealueen välissä on kaistale kaupungin omistamaa maata, joka on aikoinaan varattu teollisuuden sivuraidetta varten. Tämä tarve on poistunut ja on järkevää liittää alue tontteihin. Samalla huomioidaan Kemin Energian tonttitarpeet. 6. Peurasaari Täydennyskaavoitushanke uusien merellisten pientalotonttien tarjoamiseksi käytöstä poistuneille teollisuus- ja varastotonteille. Alueelle on syytä tehdä kartoitus pilaantuneista maista ennen kaavoitusta. Tonttien vuokrasopimuksia on jatkettu kahdella vuodella vuoteen 2017.

7 7. Ajoksen asemakaavan tarkistus Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisen kemikaalivaraston sijoittumista satama-alueelle. 8. Keskustan kehittäminen Liikekeskustan toiminnallisen ja rakenteellisen nykytilan tarkastelu. Tavoitteena on liikekeskustan vetovoimaisuuden lisääminen. Elinkeinotoimisto on suorittanut laajan kyselyn, jossa on esiin tullut useita kehittämiskohteita. Tavoitteena on laatia strategia yhteistyössä yrittäjien kanssa. Vuoden kohteet Satamakangas, asemakaava Ruutti kaavasaneraus Elijärventien yleiskaava Vilmilän teollisuusalue Lapintien liikealue Nauskan jatke Lisätietoja: Tekninen palvelukeskus/kaavoitus Valtakatu Kemi Riitta Vallin, kaavoituspäällikkö p. (016) Päivi Koskimäki, kaavoitussihteeri p. (016) Saija Alakare, kaavoitusarkkitehti p Peter Brusila, maankäyttösuunnittelija p Aune Junno, paikkatietokäsittelijä p. (016)

8