POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä. Luento 2 Auli Lehtinen Materiaalit: Eija Aalto 2015
|
|
- Petri Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä Luento 2 Auli Lehtinen auli.m.lehtinen@jyu.fi Materiaalit: Eija Aalto 2015
2 Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset resurssit? Miten voit hyödyntää ja tukea oppilaiden monikielisyyttä? Oppilaiden monikielisyys Oppiaineen kieli ja kielelliset käytänteet Millaista on oppiaineeni kieli? Millaisia sen kielelliset käytänteet? Miten kaikki oppilaat sosiaalistetaan oppiaineen kieleen ja kielellisiin käytänteisiin? Miten tuet (monikielisten) oppilaiden oppimista, kun suomen kielen taidoissa tai lukemisen/kirjoittamisen taidoissa on puutteita? Kielen ja sisältöjen oppimisen tuki Aalto 2015
3 POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeenisen ryhmän opettaminen 4 t luentoa, 6 tuntia itsenäistä työskentelyä Luento 1 Millaisella kielitaidolla luokassa? Miten päästä kiinni kielitaitoon? Monikielisten oppilaiden koulupolku ja opetusjärjestelyt noin 2 viikon väli Luento 2 Mihin koulun oppiaineet sosiaalistavat? SOPPI-tehtävän purkua Millaisia opetuksen tukitoimia? Itsenäisesti verkossa: SOPPI-tehtävä SOPPI suomeksi oppimassa: monikielisen oppilaan nahkoihin ja kiinni oppimisen ohjauksen haasteisiin
4 Teemoja tänään Tilaa monikielisyydelle luokassa? Tutkitaan ja vertaillaan eri oppiaineiden tekstejä Millaista tukea oppimiseen?
5 Lyhytelokuva on
6 Pohdittavaa Mitä tunteita? Mitä ajattelet muiden kielten käytöstä tunneillasi? Miten kaikki oppilaan kielelliset resurssit saataisiin valjastettua sisältöjen oppimisen tueksi? Millaisia tukitoimia Moiseksen kaltainen oppija tarvitsisi? Millä eri tavoin osaamisen voi osoittaa?
7 SOPPI-tehtävistä poimittua
8 Äidinkieli, ensikieli tunteiden ja ajattelun kieli kodin ja perheen kieli tuki ja pohja muiden kielten oppimiseen tuki akateemisen kielen kehitykseen
9 Normaali kielitaidon oppiminen Yksilöerot isoja, mutta läpi elämän kestävä prosessi Prosessi ei nuorillakaan nopea Kielitaitoprofiilit erilaisia: eri taitoalueilla erilainen tahti Oman äidinkielen taidolla iso merkitys tutkimusten mukaan äidinkieleen käytettävä aika ei heikennä edistymistä toisessa kielessä äidinkielen hallinta ennustaa usein hyvin yleistä koulumenestystä ja myös toisen kielen oppimista (Cummins 2000) AI-taitojen puutteet näkyvät helposti oppimisen hankaluuksina Eija Aalto
10 Haastattelusta: keinoja haasteisiin? Keinoja tulee miettiä oppilas- ja tapauskohtaisesti. Täytyy pitää mielessä mikä on oppilaan kannalta oleellista oppia. Opettajana tulee antaa armoa oppilaalle, eikä häneltä tule vaatia pääsemistä samalle osaamistasolle kuin suomea äidinkielenään puhuvat. Opetusta tulee eriyttää oppilaalle sopivaksi. Esimerkiksi ympäristötiedon tunnilla opettaja ei laita oppilasta opettelemaan eri suotyyppejä ja taivuttamaan suo-sanaa, vaan hän voi sen sijaan keskittyä piirtämään asioita mitä hänelle tulee mieleen suomalaisesta metsästä tai opiskella Suomen luonnosta löytyviä eläimiä ja niiden asuinsijoja. Jos oppilas ei ole pystynyt osallistumaan oppitunnille, on hän saanut muuta opetusta sillä aikaa.
11 Haastattelusta: mistä on ollut apua työssä? Opettajalle on ollut suuri apu yhteistyöstä muiden opettajien ja eri tahojen kanssa esim. tulkin kanssa. Opettaja pitää tärkeänä sitä, että on itse aktiivinen ja on halua ottaa itse asioista selvää. Hänestä on tärkeää selvittää asioita ja oppilaiden taustoja. Materiaaleista tärkeimpinä esiin nousevat Soppi ja Moped, joista on ollut suunnattomasti apua opetuksessa.
12 Mihin oppikirjatekstit sosiaalistavat? flinga.fi Join a session Access code: CFKM9H Send Mikä on tyypillistä biologian, historian ja matematiikan oppikirjateksteille? Millä tavalla ne poikkeavat toisistaan? Mikä on olennaista sisältöä? Miten ja mistä se löytyy? Millaista lukemisen ja ymmärtämisen taitoa ne edellyttävät? Miten oppilasta pitäisi ohjata niiden opiskelemisessa? Eija Aalto
13
14 Eija Aalto
15 Eija Aalto
16 Eija Aalto
17 Yhtenäinen oppikirjagenre? Tapa otsikoida Avainkäsitteet ja miten ne määritellään Mitä kuvataan: ilmiöitä syy seuraus-suhteita tapahtumia systeemin toimintaa rakenteita... Mikä on opittavaa ydinasiaa? Miten sen löytää tekstistä? Tekstin tyypillinen rakenne, oppikirjakappaleen rakentuminen Mikä tehtävä kuvilla on? Miten kuvia luetaan? Sosiaalistuttava moniin eri tapoihin Samalla lukustrategialla ei pärjää OKL opetiimi
18 Miten oppiaineet eroavat kielellisesti? Historia narratiivisuus ja argumentoivuus teksteissä kausaalisuhteet keskeisiä kieli toisaalta kertovaa ja toisaalta objektiivisuuteen pyrkivää Matematiikka tekstit matemaattisen koodikielen ja luonnollisen kielen yhdistelmiä Luonnontieteet (biologia, maantieto, kemia, fysiikka) luokittelevat ja kuvailevat tekstit tarkat käsitehierarkiat (ylä- ja alakäsitteet) kielessä pyrkimys objektiivisuuteen ja yksiselitteisyyteen Eija Aalto
19 Millaista tukea oppimiseen? Pelkistä ydinaines ja oppimisen tavoite Tukea etukäteen ja luokkatilanteessa Opeta strategioita lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen, puhumisen, sanaston oppimisen tuki
20 Arkikielestä tiedonalan kieleen Tarvitaan käytänteitä, jotka tutustuttavat tiedonalan kieleen siten, että oppilaat rakentavat kielellistä tietoisuuttaan tottuvat käyttämään tiedonalan kieltä haastavissa tehtävissä ymmärtävät arkikielen ja tiedonalan kielen yhteyksiä vertaaminen Arkikieli Tiedonalan kieli Lemke; Okhee et al. Eija Aalto
21 Monenlaista sanastoa Perussanasto Abstrakti yleissanasto Oppiainespesifi erikoissanasto Tutuksi oletettu sanasto Perusverbit ja - adjektiivit Arjen koulusanasto Tutuksi oletettu sanasto Sanastoa, jota käytetään oppiainesanaston selittämisessä Opetettava sanasto Oppiaineen käsitteistöä Ei natiiveillekaan tuttua
22 Kun uusia sanoja on liikaa 1. Mitkä sanat tärkeitä? 2. Miten oppilas voi tekstin avulla itse päätellä (likimääräisiä) merkityksiä? Eija Aalto
23 Jäsennä tietoa ja tavoitteita: Mikä on ydinainesta? lisätietoa (nice to know)? hyödyllistä tietoa (should know)? välttämätöntä ydinsisältöä kaikille (must know)? Eija Aalto
24 Soppi-tehtävistä S2-oppijoiden kokemukset voivat pakottaa meidät opettajina etsimään jatkuvasti, mikä on se sisällön minimimäärä, joka oppilaan on pystyttävä taustastaan huolimatta hallitsemaan, ja mikä kaikki muu on lopulta vapaaehtoista, tai ei lainkaan tärkeää.
25 Tärkeää toimintaa käsitteiden kanssa Käsitteiden ja niiden määritelmien etsimistä tekstistä. Merkityksen päättely ja selittäminen yhdessä linkitys oppilaan elämään Keskeisten käsitteiden väliset suhteet näkyviin (käsitehierarkiat) Avaa käsitteet yhdyssanat, päätteet, synonyymit, vastakohdat visualisoi ilmiötä ja sen määritelmää Määritelmien rakentamista yhdessä ja niiden vertailua: Mikä tekee määritelmästä hyvän / puutteellisen? Esimerkkien keksiminen Käsitteen käyttäminen asiayhteydessä (toisto) Eija Aalto
26 Tukitoimia etukäteen Tukiopetusta ennen uuden asian opettamista luokassa tärkein materiaali etukäteen tutustuttavaksi avainsanat käsitekartassa tai visuaalisessa kuviossa käsitteiden väliset suhteet näkyviin kääntäminen etukäteen omalle äidinkielelle kieliavustajan tai koulunkäynnin ohjaajan tuki motivoidaan tekemään töitä etukäteen opärjääminen luokassa hyvä itsetunto Oppimissuunnitelmat eriyttäminen Eija Aalto
27 Soppi-tehtävistä: tukea oppitunneilla Oma toiminta: Puhu selkeästi, kehonkieli ja äänen käyttö jos haluat painottaa asioita Kertaa tärkeitä asioita riittävästi ja kysy tarkentavia avoimia kysymyksiä. Tarkkaile oppilaiden toimintaa. Tekevätkö oppilaat annettua tehtävää ja missä tahdissa se etenee? Anna tarpeeksi aikaa ja pohdi valmiiksi eriyttävää tekemistä nopeammille oppilaille tai tukea enemmän vaativille.
28 Tukea oppitunnilla, esim. 1. Tunnin aihe ja rakenne tauluun oppitunnin kulku näkyväksi Avainkäsitteet koko ajan näkyvillä 2. Selkeät siirtymät aiheesta ja toiminnosta toiseen. 3. Toisto: Esitä tärkeät asiat aina vähintään kahdella tavalla, esim. suullisesti ja kirjoittamalla tai visuaalisesti. 4. Osoita asioiden välisiä suhteita visuaalisesti (kuvat, kaaviot, piirrokset). 6. Pidä riittävän pitkiä taukoja kysymysten jälkeen aikaa prosessoida kysymyksiä ja omia vastauksia. 7. Ohjeet ei vain kuuloaistin varassa näytä myös visuaalisesti. 8. Tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla. oppilaan lähelle 9. Luo mahdollisuuksia vuorovaikutukselle Eija Aalto
29 Tyypillisiä tehtäviä miten ohjaavat oppimista? Tehtävä ongelmallinen, jos se mahdollistaa tekstin kopioimisen ei ohjaa lukemista, ei opeta ymmärtämisen strategioita keskittyy yksityiskohtiin, ei ohjaa hahmottamaan tekstin rakennetta ja tekstilajia on teknisesti suoritettava: ei sitouta, haasta (eikä motivoi?) Eija Aalto
30 Lukemisen ohjaaminen Lukeminen on ajattelua ja tiedon muokkaamista tehtävien pakotettava ajattelemaan luettua Tehtäviä, jotka eivät mahdollista tiedon kopioimista tekstistä vaan ohjaavat ajattelu- ja päättelytaitojen kehittämiseen Tekstistä löydettävä kokonaisuuksia pääsanoja: taito päätellä, mitkä sanat tärkeitä ydinasiat: taito päätellä mieluummin lukemista edestakaisin ja eri näkökulmista kuin yksi lukukerta hitaasti Eija Aalto
31 Historiaa: Koulu ennen ja nyt Eija Aalto Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen suomi2 Minä ja arki. Otava. s
32 Tehtävätyyppejä lukustrategioiden harjoitteluun 1 Maailmantiedon käyttäminen Piirrä kalan kuva ja kirjoita kuvan ympärille lyhyesti, mitä kaikkea tiedät kalasta. Ydinsanojen ymmärtäminen Ympyröi otsikoista oppiaineen tärkeä sanat ja selitä niitä omin sanoin. Vieraiden sanojen merkityksen päättely Ympyröi tekstistä sanat, jotka vaikuttavat tärkeiltä. Lue tekstiä sanojen ympäriltä ja yritä päätellä, mitä sana voisi tarkoittaa. Huomion fokusoiminen tavoitteen kannalta olennaisiin kohtiin (teksti, kappale, lause, lauseke, ydinsanat) Lue tekstin pääotsikko, väliotsikot ja tiivistelmä. Kokoa niiden tärkeät tiedot käsitekarttaan.
33 Tehtävätyyppejä lukustrategioiden harjoitteluun 2 Tekstilajien rakenteen tunteminen Alleviivaa uutisesta 1) mitä tapahtui, 2) missä se tapahtui ja 3) milloin se tapahtui. Mistä tekstin kohdassa tiedot löytyvät? Miksi? Kun alat lukea oppikirjan tekstiä, mitä kannattaa lukea ensin, mitä sitten ja entä sen jälkeen. Miksi? Muun tekstin yhteydessä olevan tiedon hyödyntäminen (kuvat, taulukot, kaaviot) Tutki oppikirjan kuvia ja kuvatekstejä. Kerro omin sanoin, mitä tietoa niistä saa. Asioiden yhdisteleminen Kokoa tekstin tärkeimmät asiat käsitekarttaan. Aloita otsikoista, kuvista ja tiivistelmästä. Täydennä tietoja koko tekstin avulla, jos tarvitsee. Johtopäätösten tekeminen Voisiko kala elää maalla? Perustele vastauksesi.
34 Kirjoittamisen tukeminen miten toteutuu? Maksimoi oppilaan kielellisten ja kulttuuristen resurssien hyödyntäminen Onhan oppilailla merkityksellisiä ajatuksia, joista kirjoittaa? Miten omaa äidinkieltä ja muita resursseja voi hyödyntää kirjoitusprosessissa? Mitä apua oppilaille on tutusta teknologiasta? Miten hyödyntää heidän maailmantietoaan, käytänteitään ja kokemuksiaan? Opeta tekstilajitietoutta: tekstilajin rakenne ja piirteet Mallintaminen ja yhdessä kirjoittaminen ennen itsenäistä tuottamista Palaute prosessin eri vaiheissa (vertaiset + opettaja) Bunch ym. 2012
35 Oppilas tarvitsee mallin: Määritelmä, koevastaus, mielipidekirjoitus, muu Versio 1. Tutkikaa hyvää esimerkkiä tekstilajista Tekstin rakenne ja osat: aloitus, asian käsittely, lopetus Tyypilliset ilmaisutavat Tekstin rakenne annettuna, oppilaat täydentävät ryhmissä sisällöt Itsenäinen tekstin tuottaminen Versio 2. Tutkikaa anonyymia puutteellista esimerkkiä tekstilajista ja korjatkaa sitä yhdessä Hyvä kirjoittaja kirjurina, muu ryhmä ehdottaa, miten korjataan Pienryhmissä/pareittain oman tekstin tuottaminen Itsenäinen tekstin tuottaminen Oppilas tarvitsee mallin Ennen kirjoittamista on tarpeen lukea vastaavaa tekstiä Eija Aalto
36 Ehdotus: mielipidekirjoituksen rakenne oppilaiden täydennettäväksi Otsikko: Mitä aiheesta keskustellaan? Millainen on oma mielipiteesi? Usein sanotaan, että Monet ihmiset ovat sitä mieltä, että Mielestäni kuitenkin Miten perustelet mielipiteesi? Tähän on monta syytä. Ensiksi Toiseksi Lisäksi Miksi jotkut ovat eri mieltä kanssasi? Millaisia perusteluita heillä on? Toisaalta jotkut väittävät / ovat sitä mieltä, että Sen lisäksi On myös sanottu / ehdotettu, että Vedä yhteen mielipiteesi ja perustelusi. Kuitenkin / Kaiken kaikkiaan / Ylipäätään voidaan sanoa, että koska Lopuksi
37 Pedagogisia periaatteita Bunch ym Opeta oppiaineiden kielellisiä käytänteitä Esim. kokeen suullinen ja kirjallinen raportointi, määritelmä, kertomus, koevastaus 2. Arvosta oppilaan kielellisiä ja kulttuurisia resursseja ja rakenna opetusta niiden varaan. Tavoite: laajentaa olemassa olevaa osaamista 3. Sisällytä erityyppisiä kommunikatiivisia aktiviteetteja oppiaineen opiskeluun ja suosi laadukasta vuorovaikutusta Eija Aalto
38 4. Luo haasteellisia ja sitouttavia tehtäviä ohjaa prosessia. Pidä vaatimustaso korkealla kaikille oppilaille. 5. Varo liikaa yksinkertaistamista ja helpottamista opeta mieluummin strategioita, joilla normitehtävistä selviää, mutta vähennä tehtävien määrää Oppimisen tuki: suunniteltu ja spontaani 6. Ota huomioon oppilaan kokonaistilanne: millaisesta tiedosta hänelle hyötyä? Eija Aalto
39 Opetusta suunnitellessa 1 5 (Gibbons 2012) 1. Päätä, mitkä ovat ne isot ajatukset, jotka haluat kaikkien oppilaiden ymmärtävän ja hallitsevan? Mitä oppilaat jo tietävät? Miten voit esitellä pääkäsitteet oppilaille tutulla kielellä ja pohjautuen heidän omiin kokemuksiinsa? Miten ne ilmaistaan tiedonalan kielellä? Miten kaikki oppilaat voivat osallistua luokassa? 2. Miten puhetta voi käyttää kielen ja sisältöjen oppimisessa? Millaisia vuorovaikutustilaisuuksia voit rakentaa aiheesta puhumiseen? Miten oppilaat voivat työskennellä yhdessä aiheen parissa? Millaisia tilaisuuksia luot oppimisesta ja kielestä puhumiseen? Miten ja missä kohdin mallinnat tiedonalan kieltä omalla puheellasi? Eija Aalto
40 Opetusta suunnitellessa 3. Päätä, mitä tekstejä oppilaat lukevat Mitkä tekstin piirteet voivat tuottaa hankaluuksia? Miten voit tukea ymmärtämistä a) ennen lukemista, b) lukemisen aikana, c) lukemisen jälkeen? Miten luokkatyöskentely auttaa oppilaita ymmärtämään lukemaansa? 4. Päätä, mitä haluat oppilaiden kirjoittavan Mitä tekstilajeja? Millaisia ohjeita ja malleja voit antaa kirjoittamiseen? Mitä erityistukea voit antaa heikoille kirjoittajille? Eija Aalto
41 Opetusta suunnitellessa 5. Järjestä aktiviteetit jatkumoksi Miten saat jatkumon alkamaan tutusta (puhutusta) kielestä ja etenemään tiedonalan kieleen? Mitä mahdollisuuksia oppilailla on käyttää suullisesti tiedonalan kieltä ennen omaa kirjoittamista? Eija Aalto
42 Pysy kartalla oppimisen tuki Gibbons, P English learners, academic literacy and thinking. Learning in the challenge zone. Heinemann. Opetushallituksen sivusto: Maahanmuuttajien koulutus Materiaaleja, oppiainesanastoja eri kieliin, hyviä käytänteitä SOPPI suomeksi oppimassa: videoklippejä oppilaan kielitaidosta ja oppimisen ohjaamisesta lisäluettavaa eri aiheista Eija Aalto
43 Materiaalia ja ideoita (oppikirjat, cd:t ja opettajan oppaat!) oppimisen ohjaamiseen suomen kielen ja sisältöjen opetuksen integrointiin funktionaaliseen S2-opetukseen Tukia K., Aalto, E., Taalas, P. & Mustonen, S suomi2 Minä ja arki. Otava. o Aalto ym suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava. Tukia ym suomi2 Minä ja media. Otava. o Aalto ym suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. Tukia ym suomi2 Minä ja yhteiskunta. Otava. o Aalto ym suomi2 Minä ja yhteiskunta. Opettajan opas. Otava. Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi
44 Reading to Learn -pedagogiikka Ks. materiaalia ja mallivideoklippejä täältä: literacy-numeracy/ Eija Aalto
Näkökulmia kielitietoisuuteen
POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä Luento 2 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset resurssit?
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 2 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä Luento 2 Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Näkökulmiakielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotHyvä oppimateriaali autenttista toimintaa
Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Tampere 23.11.2007 Eija Aalto eaalto@edu.jyu.fi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Mitä on autenttisuus?
LisätiedotS2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?
S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Kaisa Tukia, Eija Aalto & Sanna Mustonen kaisa@edu.lahti.fi, eaalto@edu.jyu.fi & sanna.mustonen@campus.jyu.fi Julkaistu: Virke 4/2007, s. 32
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa
Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 1 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä Luento 1 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Selitä sanoitta! Ota itsellesi pari. Toinen parista kääntyy selin valkokankaaseen ja toinen
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
LisätiedotOhjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.
Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotKokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista
Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotPOM suomi ja kirjallisuus. 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki
POM suomi ja kirjallisuus 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki Tänään Toiminnallinen aamunavaus Monilukutaitoa eri oppiaineiden tekstit ja lukeminen Lukemisen tuesta; lukemisen ja ymmärtämisen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotUuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Uuden OPS:n henki Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo VÄITE # 1 Oppikirjat ohjaavat liikaa opetusta. www.ivn.us Luku 3.3: Tavoiteena laaja-alainen
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13
ARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13 1. Oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten opiskellaan. N=4 ka=3,8 1 9 8 7 5 3 1 6 9 54 94 41 2. Opettaja päättää opiskelutavat. 9 8 7 5 3 1 9
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotYdinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.
A-jakso: viikot 45 50 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 10-14 Aloitusseminaari ABC-jakson harjoittelijoille ti 23.10.2011 klo 12.30-14.00. C jakson infotilaisuus ti 19.2. 2013 Normaalikoulun luokka B
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotLUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotFINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle
FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Maahanmuuttajien ruotsin kielen kunnallinen aikuiskoulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Lisätiedot