POM suomi ja kirjallisuus. 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki

Transkriptio

1 POM suomi ja kirjallisuus 4. tapaaminen (perusopinnot tehneet) Auli Kotimäki

2 Tänään Toiminnallinen aamunavaus Monilukutaitoa eri oppiaineiden tekstit ja lukeminen Lukemisen tuesta; lukemisen ja ymmärtämisen strategioista Mikä-Mikä-suunnittelua

3 Monilukutaidosta (kysymyksiä Peda.netistä) Opetetaanko suomalaisissa alakouluissa yleisesti ottaen tarpeeksi eri tieteenalojen luku- ja kirjoitustaitoja? Miten oppilaiden omia monipuolisia tekstimaailmoja ja tekstitaitoja voisi hyödyntää opetuksessa? Minkälainen arviointi toimii monilukutaitoisuutta arvioidessa? Arvioinnin kriteerit eivät ole neutraaleja ja objektiivisia. Miten keskeiset asiat löytyvät oppikirjoista? Mitä oppikirjojen otsikot kertovat sisällöstä, liittyvätkö kuvat loogisesti sisältöön ja miten monilukutaito näkyy oppiaineissa? Ovatko kuvat pelkkää kuvitusta vai ovatko ne auttamassa oppilasta hahmottamaan asiaa? Miten käytännössä varmistetaan monilukutaidollinen jatkumo ja sen tukeminen? Miten eri opettajat onnistuvat tekemään yhteistyötä?

4 Eri oppiaineiden tekstit

5 Kaikissa aineissa on kysyttävä Tämän oppiaineen tekstiympäristö? (kieli, tekstit, ajattelun tavat) Keskeiset tiedon esittämisen tavat (tekstilajit) Entä tiedon esittämisen muodot (visuaalinen, kielellinen, numeerinen )? Millaisia tulkinnan ja tuottamisen taitoja? Miten tätä kaikkea arvioidaan? Luukka 2013

6 Mihin oppikirjatekstit sosiaalistavat? Mikä on tyypillistä historian, biologian ja matematiikan oppikirjateksteille? Mistä ydinsisältö löytyy? Millaista lukemisen taitoa ne edellyttävät? Miten oppilasta pitäisi ohjata niiden opiskelemisessa? OKL opetiimi 2011

7 Lukutaidon jatkumot oppikirjoissa Millaisia tekstejä? eri tekstityyppejä? ns. autenttisia tekstejä? kuvitus? tehtävänannot? Miten tietoa käytetään? toisto, vertailu, päättely, soveltaminen? millaisiin ajattelun taitoihin ohjataan? Miten tehdään? yksin/yhdessä? tuotos/prosessi? miten tekemistä säädellään (pituus, sisällöt jne.)? Onko lukemisen ohjausta ja tukea? Millaista? Miten palvelee erilaisia oppilaita? (esim. kognit. tyylit) OKL opetiimi 2011

8 Yhtenäinen oppikirjagenre? Kukin oppiaine sosiaalistaa omaan kieleensa ja viestinta tapoihinsa, esim. tapa otsikoida avainka sitteet ja miten ne ma a ritella a n mita kuvataan: ilmio ita vs. syy seuraus-suhteita vs. tapahtumia vs. systeemin toimintaa vs. rakenteita... mika on opittavaa ydinasiaa? miten sen lo yta a tekstista? tekstin tyypillinen rakenne; oppikirjakappaleen rakentuminen mika tehta va kuvilla on? miten kuvia luetaan? Sosiaalistuttava moniin eri tapoihin Samalla lukustrategialla ei pa rja a OKL opetiimi 2011

9 Miten yliopistoopiskelu suhteutuu tähän? Entä peruskoulussa eri oppiaineet? Tiedolliset tavoitteet (Bloom)

10 Bloomin taksonomia Palauttaa mieleen: "listata, määritellä, tunnistaa, löytää,..." Ymmärtää: "luokitella, erotella, muokata, selittää, tehdä yhteenveto,..." Soveltaa: "soveltaa, laskea, muuttaa, luokitella, rakentaa, yleistää,..." Analysoida: "analysoida, arvioida, yhdistää, kritisoida,..." Arvioida: "perustella, vertailla, selittää, tulkita, suhteuttaa,... Luoda/tehdä synteesiä: muuttaa, suunnitella, tuottaa, kehittää, laajentaa, yleistää,..." myös Anderson & Krathwohl, 2001

11 Tuen keinot ja erilaiset oppijat

12

13 Monikielinen oppija A 5.luokkalainen, äidinkieli kurdi, jota ei ilmeisesti osaa kovin hyvin. Asunut Suomessa koko ikänsä tai ainakin koko alakoulun ajan. Puhuu suomea sujuvasti arkitilanteissa ja kirjoittaa melko oikeakielisesti ja selkeästi, mutta niukasti. Suurin pulma on luetun ymmärtäminen, koska ei ymmärrä lukemaansa. Sanavarasto on yllättävän suppea, minkä takia lukuaineet sujuvat heikosti. Lukemaan oppiminen kesti ilmeisesti pitkään, minkä takia oppilas on käynyt säännöllisesti erityisopettajalla. Alkuvuosina oppilas ei vaikuttanut olevan lainkaan koulukelpoinen, mutta hän on kehittynyt paljon. Tällä hetkellä erityisopettajaresurssi on hänen luokallaan pieni, mutta koetilanteissa sitä pyritään käyttämään.

14 Monikielinen oppija B 5. lk., siirtynyt valmistavalta luokalta perusopetukseen vuosi sitten eli neljännen luokan puolivälissä. Äidinkieli albania. On käynyt entisessä kotimaassaan koulua ja menestynyt erinomaisesti, joten oppimisen edellytykset ovat Suomessa hyvät. Lukuaineiden sanasto on kuitenkin erittäin haastavaa, mikä vaikeuttaa opiskelua ja arviointia. Kokeissa osaamisen osoittaminen on vaikeaa, koska ei osaa muotoilla ajatuksiaan paperille kovin hyvin. Kokeisiin otetaan usein avuksi erityisopettaja jos mahdollista.

15 Kielenopetuksessa heikosti pärjäävien oppilaiden oppimistyylille tyypillistä Tekemällä ja kokeilemalla oppiminen, tutkiva oppiminen visuaalinen suuntautuneisuus tarve kokonaisuuksien hahmottamiseen eteneminen kokonaisuudesta ja yleisvaikutelmasta yksityiskohtiin konkretian, havainnollistamisen tarve puhumalla oppiminen, tiedon jäsentäminen ääneen, selittäminen toisille Moilanen 2002, 2008

16 Opeta monenlaiseen vuorovaikutukseen tekstin kanssa OKL opetiimi 2011

17 Lukustrategiat Erilaisia lukutapoja lukemisen tavoitteen tekstilajin lukijan mukaan ennen lukemista lukemisen aikana lukemisen ja lkeen Tavoitteena on, että oppilas oppii seuraamaan omaa lukemistaan suhteessa lukemisen tavoitteeseen tuntemaan itseään oppijana: mikä auttaa juuri minua? jäsentämään erilaisia tekstejä; tietämään miten tärkein tieto löytyy (tekstilajit) OKL opetiimi 2011

18 Aineenopetuksen pulmia Oppimista ei ohjata sisa lto kysymyksia mutta lukemista ei ohjata Tehta va 1: Mika on sienirihmasto? Tehta va 2: Silma ile biologian kappaleen otsikoita, kuvateksteja ja tekstia ja ympyro i niista sana sienirihmasto. Lue sitten tarkemmin ympyro imiesi sanojen ympa rilta ja selita omin sanoin, mika sienirihmasto on. Tehta vaẗ ohjaavat loÿta maä n tekstin yksityiskohtia mutteivaẗ ja senta maä n tekstikokonaisuutta

19 Lukemisen ja ymmärtämisen strategioista Millaisia lukustrategioita tai -tekniikoita tiedätte? Millaisia käytätte itse? Millaisiin tekstilajeihin ne liittyvät? Millaisia strategioita käyttäisitte oppikirjatekstejä lukiessa? Miten ohjaisitte oppilaan lukemista biologiassa, historiassa?

20

21

22 Ennen ennakointi (kuvat, otsikot ) keskustellen läpi avainsanoja (esimerkit, synonyymit tai kuvat apuna) mitä ennakkotietoa, kokemuksia? ope voi koota käsitetai miellekarttaa, lisäillä ydinkäsitteitä tekstin luuranko: esim. eka ja vika kappale mitä välissä mahtaa olla?

23 Lukiessa tärkeää tekstin kokonaisrakenne (mikä tyypillistä tekstilajille) kunkin kappaleen ydinvirke ymmärryksen tarkastaminen outojen sanojen selitykseen tukea kontekstista keskustelu, synonyymit jos uusia sanoja on paljon, auta löytämään keskeisimmät

24 Lukiessa tärkeää? Jussi pyysi minua tilaamaan ha nelle ajan parturiin, mielella a n samalle pa iva lle siten, etta ha n ehtisi viela na kema a n illan jalkapallo-ottelun. Etsin puhelinluettelosta numeron ja soitin. Ysta va llinen naisa a ni puhelimessa ilmoitti, etta parturin numero on muuttunut. Suljin puhelimen. Soitin toiseen parturiin. Siella puhelin oli varattu. Odotettuani hetken soitin ensimma iseen numeroon uudelleen ja sanoin, etta haluaisin tilata ajan parturille. Sain ajan samalle iltapa iva lle. Puhelun pa a tyttya kera sin tavarani ja ajattelin poiketa la heiseen kahvilaan pohtimaan tulevaa hiusleikkaustani ennen parturiin menoa. Aro, T. 2002

25 Lukemisen jälkeen pohditaan merkityksiä ja käsitellään niitä yleisemmällä tasolla keskustelun, kuvien, tehtävien tai näyttelemisen avulla visuaalistetaan tekstin kulku/rakenne, ydinasiat & suhteet (tiivistelmä, miellekartta, käsitekartta, aikajana, sarjakuva jne.) käytetään oman tuottamisen pohjana: kirjoitetaan esim. reaktio tekstiin (mielipide) tai käytetään mallina (kirjoita oma uutinen) tarkastellaan erilaisia rakenteita tekstin avulla

26 LukiMat aan-opettaminen-1

27 Suunnitteluun Kielenoppimiseen ja opetukseen tarvitaan uudenlaista jatkumoajattelua. Fokusta on aika siirtää sisällöistä oppimisen tiloihin, niissä tapahtuvaan toimintaan ja ennen kaikkea toiminnan tavoitteisiin. Jalkanen ym. 2012

28 Suunnittelu

29 Kotona Ensi kerralla mietitään kielitiedon opetusta (kielioppi, kielenhuolto?) Ks. kotitehtävä Peda.netistä

30 Lähteitä Lukimat: Lukemaan opettaminen. Bloom et al (1956). Ks. Bloomin taksonomiaan pohjaavia kysymyksiä. Bloomin taksonomia Kopassa. Lerkkanen, M.-K, Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi, J.-E Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 2/2010, JYU kielikeskus: Lukeminen ja lukustrategiat.