SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2020"

Transkriptio

1 SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTAA VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMALLE LAATUSUOSITUKSET JA OHJEISTUKSET VANHUSPALVELUITA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET IKÄÄNTYNYT SALOLAINEN VÄESTÖ VÄESTÖRAKENNE VÄESTÖENNUSTEET IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENTILAN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA JA MAHDOLLISTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ PALVELUT YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN VANHUSPALVELUT KOTIHOITO OMAISHOITO YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA VANHUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ TALOUS KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kehittämisohjelmaan liittyneet yhteistyötapaamiset Liite 2. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Liite 3. Yksityisiä palveluntuottajia Liite 4. Ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutossuunnitelma

3 3 1. JOHDANTO Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset. Tähän Vanhuspalveluiden kehittämisohjelmaan on huomioitu valtuuston tekemät päätökset, muut olennaiset muutokset toimintakentässä sekä päivitetty tilastollisia osioita. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM 2008a) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen ikäpoliittinen strategia (jatkossa käytetään nimitystä vanhuspalveluiden kehittämisohjelma). Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan yhtenevästi terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelman lähtökohtana ovat edellä mainittu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja Salon kaupungin strategiset linjaukset. Kehittämisohjelma selventää ja syventää kaupungin palveluohjelma ja toimintatapasuunnitelmaa vanhuspalveluiden näkökulmasta ulottuen vuoteen Kehittämisohjelma sisältää palvelurakenteeseen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät keskeiset linjaukset. Se perustuu väestön hyvinvoinnin ja palveluiden nykytilan analyysiin sekä muutosten ennakointiin. Lähtökohtana ovat väestön tarpeet, paikalliset olot ja kaupungin voimavarat. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelma kohdistuu pääosin 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteeseen. Keskeisenä tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti ikääntyneiden palveluja, joita he tarvitsevat eri elämänvaiheissaan. Kaikki palvelut eivät ole sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä, mutta kaikilla palveluilla ja palveluntuottajilla on yhteinen tavoite ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Eläkeiän ja varsinaisen vanhuuden väliin jää usein varsin toimintakykyinen elämänvaihe. Suurinta palvelutarve on yhä useammilla vasta 85 ikävuoden jälkeen, elämän viimeisinä vuosia. Edellä mainitun ikääntymisen monivaiheisuuden vuoksi, ensisijaista on kehittää kaupungin palveluja itsenäistä selviytymistä tukeviksi, jotta ammatillisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus ikääntyneen elämässä jäisi mahdollisimman pieneksi. Väestön terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman valmistelutyöhön ovat osallistuneet sosiaali- ja terveystoimen lisäksi edustajia kaupungin muista hallintokunnista, kuten konsernipalveluista, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Kehittämisohjelmaa laadittaessa on kuultu kaupungin vanhusneuvostoa, kolmannen sektorin toimijoita, kuten yhdistyksiä ja seurakuntia ja Salossa toimivia yksityisiä vanhuspalveluntuottajia (liite 1). Tässä kehittämisohjelmassa käytetään pääosin käsitettä ikääntynyt tarkoitettaessa 75 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vanhuspalveluista puhuttaessa viitataan Salon kaupungin vanhuspalveluiden osastoon. Yleisesti kuvattaessa kaikkia ikääntyneille suunnattuja palveluja käytetään käsitettä ikääntyneiden palvelut.

4 4 2. TAUSTAA VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMALLE Vuoden 2009 kuntauudistuksessa yhdistyi nykyiseksi Salon kaupungiksi 10 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo sekä neljä kuntayhtymää. Pohjaa tälle kehittämisohjelmalle on luonut Salon seutukunnan vanhustenhuollon strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma hanke ( ), johon seitsemän edellä mainituista nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvista kunnista osallistui. Sosiaali- ja terveystoimen palveluohjelma- ja toimintatapasuunnitelma (palveluverkkoselvitys) on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset. 2.1 LAATUSUOSITUKSET JA OHJEISTUKSET Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM 2008a) tavoitteeksi on asetettu vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutos, joka toteutuessaan hillitsisi kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi muilla kunnan hallintokunnilla on merkittävä rooli suosituksen toteutumisessa. Suosituksessa korostetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Suosituksen mukaan palvelurakennetta tulisi kehittää kokonaisuutena. Pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Pitkäaikainen hoiva on järjestettävä joko asiakkaan kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä. Ikääntyneiden asuinolojen koheneminen ja kotihoidon laajentuminen vähentänevät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin painopiste siirtyy tehostettuun palveluasumiseen. Vanhainkodeissa toteutettavan pitkäaikaisen hoivan tulee olla asiakkaiden tarpeista lähtevää kuntouttavaa hoivaa. Terveyskeskusten vuodeosastot keskittyvät ikääntyneiden akuuttien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Erityisenä kehittämiskohteena on esitetty myös ikääntyneiden neuvonta- ja ohjauspalvelut matalan kynnyksen neuvontapisteissä. Laatusuosituksen mukaan tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin % saisi säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saisi omaishoidon tukea 5 6 % olisi tehostetussa palveluasumisessa 3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla Henkilöstö nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon strategisena voimavarana, jonka vahvistaminen on keskeisessä asemassa palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Ohjeistuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mitoitus on tasolla hyvä, kun se on 0,7-0,8. Kotihoidon henkilöstömitoituksen arvioimiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö tullee laatimaan oppaan. Vastaavanlaiset linjaukset on kirjattu myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan (2007), Kasteohjelmaan (STM 2008b), Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus-suunnitelmaan (2008) sekä Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontasuunnitelman toimeenpano-ohjelmaan vuodelle 2010 (Valvira 2010). Vanhuspalveluita ohjaa laaja sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Valmisteilla olevan vanhuspalvelulain on tarkoitus nostaa osa laatusuosituksissa (STM 2008a) olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. (STM 2009a). Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu myös mahdollisuus saattohoitoon kotihoidossa. Lisäksi sosiaalija terveysministeriö on antanut syksyllä 2010 saattohoitoon suositukset (STM 2010).

5 5 2.2 VANHUSPALVELUITA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET Salon kaupungin visiona on, että kaupungissa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää ja harrastaa. Tavoitteena on, että kunta tarjoaa kaikille asukkailleen hyvin toimivat peruspalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Kaupungin arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Salon kaupungissa on käytössä tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard), jonka avulla organisaation toiminta-ajatus, visio ja strategia voidaan yhdistää toimintaa ohjaavien mittareiden kokonaisuuteen. Mittaristolla tähdätään organisaation suorituskyvyn parantamiseen ja strategian toiminnallisuuden, tavoitteellisuuden ja mitattavuuden varmistamiseen. Vanhuspalveluiden tuloskortti 2011 on liitteenä 2. Kaupungin vanhuspalveluiden perustehtävänä on järjestää asiakaslähtöisiä palveluja hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. Strategisena menestystekijänä on asiakkaan itsenäistä toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä palvelujärjestelmä. Vanhuspalveluiden alustavasti määritellyt avainprosessit (kuva 1) ovat: 1 avainprosessi: Kotona asumisen tukeminen 2 avainprosessi: Ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen Kuva 1. Vanhuspalveluiden avainprosessit. 3. IKÄÄNTYNYT SALOLAINEN VÄESTÖ Vanhuspalveluiden tarvetta arvioitaessa olennaista on huomioida väestön ikärakenne, väestöennuste ja ikääntyneiden terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys. Edellä mainittuja tarkastellaan seuraavissa luvuissa. Nykytilanteessa on haasteellista arvioida erityisesti muuttoliikkeen ja lainsäädännön muutosten vaikutusta väestökehitykseen. Muuttoliikettä voi lisätä mm. suurten ikäluokkien paluumuutto Saloon esim. talviasuttaviin kesämökkeihin. Muuttoliikettä on aiheuttanut myös kotikuntalain 3 :n 2 kohdan muuttuminen sekä siihen liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muuttuminen siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä koskee muun muassa laitoksissa asuvia ikääntyneitä ja kehitysvammaisia, jotka haluavat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Kotikuntalain muutokset ovat astuneet voimaan vuoden 2011 alusta.

6 6 3.1 VÄESTÖRAKENNE Kartassa 1 esitetään Salon väestön sijoittumista kaupungin alueelle. Ikääntyneen 75 vuotta täyttäneen väestön sijoittuminen on samansuuntainen koko väestön sijoittumiseen nähden. Salolainen 75 vuotta täyttänyt väestö oli Tilastokeskuksen (2011) tietojen mukaan vuonna 2010 sijoittunut asumaan siten, että heistä 61,4 % asui Salon ja Halikon kaupunginosien alueella. Aiemmin vuonna 2008 vastaava osuus oli 60,8 %. Koko väestöstä 65,1 % asui vuonna 2010 Salon ja Halikon kaupunginosissa. Iäkkäämmän väestön osalta on havaittavissa jonkin verran muuttoliikettä muista kaupunginosista lähelle kaupungin keskusta-alueita. Tämä näkyy muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevien vanhustentalojen asuntojen kasvaneena kysyntänä ja toisaalta haja-asutusalueiden keskuksien vanhustentalojen asuntojen tyhjenemisenä. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vuonna 2010 Salon asukkaista 75 vuotta täyttäneitä oli 9 % (taulukko 1). Vastaava osuus koko maassa oli 8 %. Salo on Varsinais-Suomen kolmanneksi monikansallisin kaupunki. Vanhemmissa ikäryhmissä muun kuin suomen ja ruotsinkielisten osuus on vielä melko pieni (0,6 %), vaikka koko maahan verrattuna hieman korkeampi. Kuitenkin tarkasteltaessa kaikkia Salossa asuvia ikäryhmiä, muunkielisten osuus on sen sijaan 4,9 %, mikä on noin prosentin enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Nuoremmissa ikäluokissa muunkielisten osuus kasvaa, joten tulevaisuudessa tulee ennakoida monikulttuurisuuden haasteita myös vanhuspalveluissa. Taulukko 1. Salon väestö iän ja kielen mukaan vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011) Ikäluokat Koko väestö suomi ruotsi Muu Yhteensä Sotainvalidien määrä on Suomessa vähentynyt koko ajan. Sotainvalideja Salossa oli vuonna 2010 yhteensä 122 henkilöä. Suurin osa oli yli 20 %:n sotainvalideja. Vielä elossa olevat sotainvalidit ja heidän puolisonsa tarvitsevat ikääntyessään yhä enemmän hoitoa, kuntoutusta ja erilaisia palveluja. Itsenäinen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään on sekä sotainvalidin että yhteiskunnan kannalta vaihtoehdoista paras ja inhimillisin. Valtiokonttori korvaa kunnille kustannukset, jotka aiheutuvat vähintään 20 prosentin sotainvalidien kotipalveluista, asumispalveluista, omaishoidon tuesta sekä avokuntoutuksesta ja vähintään 25 prosentin sotainvalidin laitoshoidosta. Valtiokonttori korvaa kunnille myös rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset.

7 Kartta 1. Sinisillä kuvioilla on kuvattu koko väestön sijoittumista Saloon. Keltaisella kuviolla näkyy 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden sijoittuminen Salon alueelle. Siniset ja keltaiset kuviot kuvaavat kiinteistöjä. 7

8 8 3.2 VÄESTÖENNUSTEET Arvioiden mukaan Salon koko väestön määrällinen kehitys on tulevaisuudessa maltillinen. Ikääntyneen väestönosan kasvu sen sijaan on merkittävä. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös muualla Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen väestön ennustetaan ikääntyvän muuta maata nopeammin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ikärakenne on näin ollen palveluiden järjestämisen ja palvelukustannusten kasvun hillitsemisen näkökulmasta erityisen haastava. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Salossa kasvaa vähitellen (kuvio 1). Suuret ikäluokat tulevat vuoden 2020 tienoilla palvelujen tarpeeseen. Tuolloin 75 vuotta täyttäneitä on väestöennusteen mukaan 6547, mikä on lähes neljännes (1507 henkilöä) enemmän kuin vuonna Kuvio 1. Väestöennusteet (75 vuotta täyttäneet). 3.3 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENTILAN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, josta on alettu käyttää nimitystä kolmas ikä. Suurin osa vanhuuseläkeläisistä elää kolmatta ikäänsä varsin aktiivisesti ja käyttää tarvittaessa samoja sosiaali- ja terveyspalveluja kuin muukin väestö. (Karisto 2004). Nykyisin noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotihoitoa ja/tai ympärivuorokautista hoivaa. Suurinta palvelutarve on niin sanotussa neljännessä iässä, joka yhä useammilla alkaa vasta 85 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. Puhutaan myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan vaihetta, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan elämän viimeisinä vuosina. (Karisto 2004). Terve ja toimintakykyinen vanhuus Terveys ja toimintakyky ovat ihmisen tärkeimpiä voimavaroja. Erityisesti koettu terveys on yhteydessä hyvinvointiin ja kykyyn päättää omista asioista. Eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on kohentunut tasaisesti sekä miehillä että naisilla 1990-luvun alusta vuoteen Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimuksen mukaan (Laitalainen, Helakorpi & Uutela 2008) vuonna 2007 terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien miesten osuus oli 47 % ja naisten 46 %. Seurantajaksolla vuosina eläkeikäisten (65 84 vuotiaiden) toimintakyky, arkitoiminnoista selviytyminen ja terveyteen liittyvä elämänlaatu olivat kohentuneet. Tästä johtuen yhä useampi 80 vuotta täyttänyt asuu kotona itsenäisesti.

9 9 Tulevaisuudessa väestön ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu riippuu siitä, miten ikääntyneiden terveys ja toimintakyky jatkossa kehittyvät. Haasteita myönteisen kehityksen jatkumiselle asettavat mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja muiden päihteiden käytön yleistyminen sekä mahdollisesti myös työelämän koventuvat vaatimukset. Tutkimusten mukaan yli 85-vuotiaiden toimintakyvyn myönteisessä kehityksessä ei välttämättä ole tapahtunut muutosta. (Martelin, Sainio ja Koskinen 2004) Salolainen ikääntynyt on aktiivinen toimija ja voimavara. Tämä näkyy esimerkiksi vireässä yhdistystoimintaan osallistumisessa. Salolaiset ikääntyneet osallistuvat kaupungin päätöksentekoon muun muassa vanhusneuvostossa. Ikääntyneet huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. He ovat myös merkittävä voimavara muiden salolaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Salon kaupungin tulee omalla palvelutuotannollaan kaikin tavoin tukea ja vahvistaa tätä aktiivisuutta ja osaamista. Ikääntyneet saavat huomattavan paljon apua omaisiltaan, naapureiltaan ja läheisiltään (mm. Blomgren, Martikainen, Martelin & Koskinen 2006). Tämän niin sanotun epävirallisen avun on havaittu olevan erityisen tärkeässä roolissa ikääntyneiden kotona selviytymisessä. Ikääntyneet ottavat kuitenkin mieluummin apua viralliselta taholta kuten kunnalta kuin läheisiltään, koska he eivät halua olla taakaksi läheisilleen. Osalta ikääntyneistä puuttuu kokonaan omaisten ja läheisten verkosto, joten on huomioitavaa, että osa ikääntyneistä on lähes yksinomaan virallisen avun varassa. Salossa on myös ikääntyneitä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista, harrastuksista sekä päätöksenteosta. Palvelujärjestelmässä tulee olla mekanismeja, joiden avulla tavoitetaan erityisesti nämä syrjäytyneet. Kaupungissa tulee olla avoimia yhteisöjä, joihin on luontevaa tulla ja joissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. Yksin asuville ja puutteellisten sosiaalisten verkostojen piirissä eläville pitäisi erityisesti pyrkiä turvaamaan tarpeelliset julkisen sektorin järjestämät hoivapalvelut. Toimintakykyä heikentäviä tekijöitä Iän mukana avun tarve lisääntyy niin, että noin puolet 85 vuotta täyttäneistä tarvitsee ulkopuolista apua (Koskinen ym. 2002). Noron ja Finne-Soverin (2010) tutkimuksen mukaan kotihoitoon tulevat asiakkaat ovat nykyisin 80,7 vuotta vanhoja ja heistä 68 % on naisia. Samansuuntaisia päätelmiä voi tehdä Salon tilanteesta tarkastelemalla esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden ikärakennetta. Vuoden 2010 Efficapotilastietojärjestelmän seurantatilastojen mukaan Salossa säännöllisen kotihoidon suurin asiakasryhmä on 85 vuotta täyttäneet asiakkaat. Lähes yhtä paljon asiakkaita on myös ikäryhmässä vuotiaat. Ikääntyessä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät asteittain. Yleensä toimintakyvyn alenemiseen liittyy jokin rappeuttava pitkäaikaissairaus. Aluksi karsiutuvat vaativimmat toiminnot, kuten yhteiskunnallinen harrastustoiminta. Seuraavassa vaiheessa ongelmia ilmenee niin sanotuissa välinetoiminnoissa, kuten pankkiasioiden hoitamisessa, siivouksessa ja puhelimen käytössä. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin. (Heikkinen & Rantanen 2008). Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen elämänlaatua heikentävä ja avun tarvetta aiheuttava tekijä. Niiden varhainen toteaminen ja hyvät hoitokäytännöt, sekä kotihoito viivästyttävät raskaimpien palvelujen tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vuonna 2010 työryhmän valmistelemaan kansallista muistiohjelmaa, jonka tavoitteena on niin ikään edistää muistisairauksien varhaista toteamista ja hyvän hoidon edistämistä. Muistisairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun. Suomessa muistisairaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EU-maissa. Tutkimustulokset (Eloniemi-Sulkava & Saarenheimo 2007) osoittavat, että oikealla tuella kotona asumista voidaan pitkittää jopa vuodella. Tämän vuoksi kotihoitoa on kehitettävä edelleen. Muistisairaiden kotona selviytymisen riittävä tukeminen on asiakkaan, hänen omaisensa ja yhteiskunnan etu. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä vuoteen 2030 saakka. Keskivaikean tai vaikean muistisairauden esiintyvyys Suomessa on vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä 35 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen ja Suomen Muistiasiantuntijoiden esiintyvyysarvion perusteella vuonna 2020 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia olisi Salossa reilut 1500 henkilöä. Salossa syksyllä 2011 ( ) toteutetun RAVA poikkileikkaustutkimuksen yhteydessä selvitettiin yli 65 vuotiaiden asiakkaiden osalta muistisairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttöä. Kotihoidossa olevista asiakkaista 15 %:lla oli käytössä yksi muistisairauden hoitoon tarkoitettu lääke ja vain 4 %:lla kaksi lääkettä. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista keskimäärin noin 23 %:lla oli yksi ja noin 9 %:lla kaksi muistisairauden hoitoon tarkoitettua lääkettä käytössä. Tavoitteena on, että

10 10 tulevaisuudessa muistisairaat voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää kotihoidon kehittämistä ja teknologian hyödynnettävyyden arviointia. Arvioiden mukaan keskimäärin kolme neljästä muistisairaasta tarvitsee kuitenkin sairauden edetessä pitkäaikaista laitoshoitoa. Erityisesti haasteellisten asiakkaiden kohdalla tämä edellyttää erityisiä muistisairaiden hoivapaikkoja. Ikääntyneiden kaatumiset ovat keskeinen kotona asumista uhkaava tekijä. Tutkimusten mukaan kaatumisriskiä lisäävät useat tekijät, kuten liikkumiseen ja tasapainoon liittyvät asiat ja aiemmat kaatumiset, ravitsemus ja erilaiset sairaudet sekä lääkehoidot. Riskitekijät esiintyvät vain harvoin yksinään, vaan ne kasaantuvat tyypillisesti samoille ihmisille. Vaikka kaatumisella ei olisi välittömiä itsenäistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia, se saattaa aiheuttaa kaatumisten pelkäämistä, mikä taas voi johtaa riskien välttämiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, sosiaalisten kontaktien vähenemiseen ja kasvaneeseen kaatumisriskiin (Heikkinen & Rantanen 2008.) Vähäiset sosiaaliset kontaktit, masennus ja yksinäisyys ennakoivat heikkoa kotona selviytymistä. Yksinäisyys koskettaa eri tavoin monia iäkkäitä. Suomalaisista iäkkäistä 5 10 % kokee tutkimusten mukaan usein tai aina yksinäisyyttä. (Routasalo, Pitkälä & Savikko 2003; Tiikkainen, Heikkinen & Kauppinen 2004.) Kotona yksin asuvat, huonokuntoiset, masentuneet ja heikon tukiverkoston omaavat vanhukset tarvitsevat eniten myös kotihoidon palveluita (Hammar, Perälä & Rissanen 2007). Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus on vähentynyt (Laitalainen ym. 2008). Erityisesti huomioitavaa on iäkkäiden naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Tulevaisuudessa alkoholinkäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska erityisesti suurten ikäluokkien alkoholin käyttö on runsaampaa kuin tämän hetken iäkkään väestön. Tilastojen (THL 2010) mukaan Salossa ostetaan alkoholijuomia 100 %:n alkoholina 8,2 litraa asukasta kohden, mikä on hieman alhaisempi koko maan lukuun verrattuna (8,3 l/asukas). Ikääntyneiden alkoholijuomien kulutuksesta ei sen sijaan ole tietoja saatavilla. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö vaikuttaa moninaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin seikkoihin toimintakykyä heikentävästi lisäten mm. kaatumisriskiä, masennusta ja sekavuutta. Runsas alkoholinkäyttö lisää myös muistisairauksien riskiä. (Juhela 2007.) Ikääntyneiden lisääntynyt alkoholinkäyttö on siten selkeä kotona asumisen vaarantava tekijä. 4. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Salon kaupungin perustehtäväksi on määritelty peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Eri toimialat ovat suunnitelmissaan huomioineet ikääntyvät salolaiset joko selkeänä ryhmänä tai asettamalla suunnitelmat siten, että ne palvelevat kaiken ikäisiä kuntalaisia. Onnistunut ikääntyneen toimintakyvyn edistäminen edellyttää yhtäältä monipuolisia ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaisen mukaantulon käytäntöjä kaupungin toimialojen lisäksi yksityisessä palvelutuotannossa sekä kolmannen sektorin toiminnassa. Toisaalta ikääntyneitä tulee vastuuttaa kantamaan huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kaikki palvelutuotanto perustuu riittävään tietoon väestön hyvinvoinnista sekä tutkimustietoon hyvistä terveyttä ja toimintakykyä edistävistä käytännöistä. Tavoitteena on, että ikääntynyt säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Hän saa helposti tietoa toimintakykyä ja terveyttä edistävistä toiminnoista ja harrastuksista sekä palveluista. Tavoitteena on myös kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tätä varten tarvitaan toimintamalleja, jotka tavoittavat myös sellaiset henkilöt, joilla on keskimääräistä suurempi riski syrjäytyä tuen, palvelujen ja mielekkään tekemisen ulkopuolelle. Seuraavissa luvuissa on kuvattu palveluiden nykytilannetta ja nostettu esille tavoitteita ja kehittämiskohteita (vaaleanvihreällä pohjalla), joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

11 KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA JA MAHDOLLISTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ PALVELUT YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET Kaupunkisuunnittelu Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu ulottuu elinympäristön, asuinalueiden ja liikenteen kehittämiseen sekä liikkumisen, turvallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Väestön ikärakenteen muutos ja palvelutarpeen kasvaminen luovat muutospaineita koko kaupungin toimintaympäristölle. Asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus parantavat ikääntyneiden toimintakykyä ja edistävät hyvinvointia sekä terveyttä. Esteetön ja turvallinen ympäristö mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Salon kaupungissa ympäristön yleinen viihtyvyys ja esteettömyys huomioidaan huolehtimalla viheralueista, teiden kunnossapidosta ja rakentamalla mahdollisimman esteettömiä kulkureittejä. Edellä mainitut tekijät tukevat kaikkien väestöryhmien liikkumista ja innostavat siihen. Väestötilastojen (Tilastokeskus ) mukaan ikääntyneet hakeutuvat keskustaan ja hajaasutusalueiden keskuksiin. Asumisen keskittymät haja-asutusalueiden keskuksissa ja keskusta-alueilla mahdollistavat osaltaan monipuolisten lähipalvelujen säilymisen eri puolilla kaupunkia ja siten edistävät ikääntyneiden itsenäisen elämisen ja toimimisen mahdollisuuksia. Kaupunkisuunnittelussa kiinnitetään huomiota asuinalueiden viihtyvyyteen, esteettömään liikkumiseen ja lähipalveluihin. Asuminen Suurin osa ikääntyneistä asuu omissa asunnoissaan. Esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa asunnonmuutostöillä ja apuvälineiden avulla. Salon kaupunki myöntää korjausavustuksia ikääntyneen väestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan 40 % korjauskustannuksista. Vuosittaiset hakuajat ilmoitetaan Salon Seudun Sanomissa. Hakuaikana lomakkeita on saatavana rakennusvalvontatoimistosta. Vammaispalvelulain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan Sosiaaliviraston vammaispalveluista. Nykytilanteessa hakemuksia on tullut suhteellisen vähän, määrä vastaa aiempaa keskusta-alueen määrää. Asunnon muutostyöprosessi voi lähteä liikkeelle asiakkaan tai ammattihenkilön toimesta. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti tekevät arvion muutostyön tarpeesta ja rakennusmestari arvioi muutostyön teknisen toteuttamisen. Ikääntyneiden asuntojen muutostyöt koskevat usein kynnysten tai ammeen poistoa tai luiskan rakentamista. Sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan vanhuspalveluiden palveluohjaajalta. Nykyään uudet asunnot rakennetaan elinkaariajattelun mukaan, jolloin jo rakentaessa huomioidaan mahdolliset liikkumisen rajoitukset ja apuvälineiden tarve eri elämän vaiheissa. Ikääntyneiden palveluasumisen tarvetta tulevaisuudessa on selvitetty valtakunnallisella tasolla. Yleinen asumisolojen paraneminen vähentää tavallisen palveluasumisen tarvetta (Andersson 2007). Vanhuspalveluissa on vuonna 2012 käytössä vain kaksi tavallisen palveluasumisen yksikköä: Kiskokoti ja Perniökoti; kiinteistöt ovat yhdistysten omistamia. Salon kaupungilla on myös viisi suhteellisen iäkästä vanhustenvuokrataloa, joista kolme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa (Alhainen, Moisio ja Helsingintie 15), yksi on Suomusjärvellä ja yksi Kiikalassa. Kaupungin vanhustenvuokrataloihin hakeudutaan Neuvonta- ja arviointiyksikön (ent. SAS-toimisto) kautta. Taloista useat on rakennettu luvuilla ja vaatisivat mittavaa saneerausta. Ikääntyneen väestön omat asunnot ovat nykyisin hyväkuntoisia ja mukavuuksin varustettuja. Näillä perusteilla ei ole tarpeellista saneerata tai uudisrakentaa vanhustentaloja ilman erityisperusteita. Edellä mainituista vanhustenvuokrataloista Helsingintie 15 kiinteistö on uusin ja hyväkuntoisin. Moision

12 12 vanhustentalo on vankkarakenteinen ja kannattaa rakennusviranomaisten mielestä korjata. Vanhustentalon alakerrassa on päivätoimintaa. Talon sisäpiha-alue on kunnostettu Talon saneeraushanke aloitetaan vuonna Kaupungin alueelta löytyy useita yhdistysten ja säätiöiden palveluasuntoja. Perniön Tiipilään valmistuu uudisrakennushanke alkuvuodesta Palvelukeskukseen on suunniteltu neuvontakeskus- ja päivätoimintaa sekä tehostettua palveluasumista. Kaavailujen mukaan vuonna 2020 Salon palvelutalosäätiön palvelutalot ovat siirtyneet kaupungin omistukseen. Apuvälineitä ikääntyneet voivat saada terveyskeskuksen apuvälinelainaamon kautta. Apuvälinetarpeen arvio tehdään osana asiakkaan kokonaishoitoa yhdessä asiakkaan kanssa. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaudesta tai vammasta johtuva toimintavajavuus ja sen aiheuttama apuvälinetarve. Apuvälineiden myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja on hoitopäätös, asiantuntijaratkaisu, joka tehdään aina yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Lainattavissa on liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä kuten esimerkiksi kävelyteline (rollaattori), kyynärsauvat, wc-korotus, suihkutuoli ja niin edelleen. Kuntoutuspalvelujen yksikön henkilökunta avustaa oikean apuvälineen valinnassa ja käytössä. Turvajärjestelmät voivat tukea osaltaan ikäihmisen selviytymistä. Turvajärjestelmiä (turvapuhelinpalvelut, -hälytykset, turva-auttajakäynnit) on saatavilla yksityisten palveluntuottajien, yhdistysten ja kaupungin kautta. Turvapalveluita on kuvattu tarkemmin kotihoitoa kuvaavassa luvussa Uudisrakentamisessa huomioidaan elinkaariasuminen. Asumisen keskittymät edistävät lähipalvelujen säilymistä. Esteettömyyttä ja turvallisuutta parannetaan asunnonmuutostöillä ja apuvälineiden avulla. Ikääntyneelle väestölle tiedotetaan apuvälineistä, kodinmuutostöistä ja korjausavustuksista ja avustetaan tarvittaessa hakemisprosesseissa. Kulkuyhteydet Elokuussa 2009 käynnistyi kaupungin palveluliikenne täydentämään julkista liikennettä. Sen tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monelle salolaiselle pääsy tarpeellisten palveluiden luokse kerran viikossa. Palveluliikenne noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta asioimaan lähimpään keskukseen ja kuljettaja avustaa matkustajia kaikissa matkan vaiheissa tarpeen mukaan. Palveluliikenteen käytössä on huomattavia alueellisia eroja. Palveluliikenteestä tiedotetaan säännöllisesti kuukausittain ilmestyvässä kaupunkitiedotteessa. Palveluliikenteen käytön tehostamiseksi etsitään keinoja. Nykytilanteessa kokeillaan ratkaisua, että asiakkaalle myönnetään neljä maksutonta lippua palveluliikenteen käyttökokeilun tukemiseksi. Palveluliikenne on ensisijainen tapa päästä tarpeellisten palveluiden luokse. Asiakkaiden, joiden terveydentila ja toimintakyky eivät riitä palveluliikenteen käyttöön, on mahdollisuus saada sosiaalihuoltolainmukaista kuljetuspalvelua tukemaan kotona asumista. Tuki on tarkoitettu asiointi - virkistys- ja vapaa-ajan matkoihin. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntää vanhuspalveluiden palveluohjaaja. Kuljetuspalvelua järjestetään myös vammaispalvelulain mukaan henkilöille, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua haetaan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä. Palveluliikenteen avulla mahdollistetaan pääsy tarpeellisten palveluiden luokse.

13 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN Tavoitteena on, että ikääntynyt säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Hän saa helposti tietoa toimintakykyä ja terveyttä edistävistä toiminnoista ja harrastuksista sekä palveluista. Neuvonta ja palveluohjaus Onnistunut ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää, että jokainen työntekijä toteuttaa työssään neuvontaa ja palveluohjausta. Salon kaupungin vanhuspalveluissa toimii palveluohjaaja, joka on tavoitettavissa arkisin puhelinaikana ja sovituilla vastaanotto- tai kotikäynneillä. Palveluohjaaja koordinoi mm. veteraanikuntoutusta, veteraanien avustuksia, sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Ikääntyneiden neuvontakeskus konsepti toteutetaan vuosina KASTE -hankkeessa. Ikääntyneiden neuvontakeskukset (Salossa Ikäkeskus) ovat monipuolisia, matalan kynnyksen toimintaja kohtaamispaikkoja. Ikäkeskukset toimivat tulevaisuudessa kaupungin palvelukeskuksissa (palvelukampuksilla) ja palvelupäiväluonteisesti muissa kaupunginosissa. Halikossa toimii Ikäkeskus Majakka ja seuraava Ikäkeskus on tarkoitus käynnistää Perniön palvelukeskuksessa. Muissa osin kaupunkia järjestetään Ikäinfo-iltapäiviä. Palveluohjaajan toiminta linkittyy ikäkeskuksiin. Ikäkeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, yhdistysten toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Ikäkeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Ikäkeskus on ikääntyneiden kohtaamispaikka. Toimintamallissa kunta, yhdistykset, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Ikäkeskuspalveluihin kuuluvat lisäksi tietylle ikäryhmälle tehtävät hyvinvointia edistävät kyselyt, joiden perusteella voidaan järjestää erilaisille riskiryhmille suunnattuja, voimavaroja edistäviä toimenpiteitä. Ikäkeskuksen kehittämisessä otetaan huomioon monikulttuurisen palveluohjauksen tarve tulevaisuudessa. Lisäksi kehitetään Internet-pohjaista ikääntyneiden palveluista tiedottamista ja palveluohjausta. Kehitetään Ikääntyneiden neuvontakeskus mallia ja käynnistetään Ikäkeskukset. Toteutetaan riskiryhmiin kohdennettuja hyvinvointia edistäviä kyselyjä. Vahvistetaan palveluohjausta ja tuodaan palveluohjaus lähelle ikääntyvää väestöä. Terveyspalvelut Salon eri kaupunginosissa toimii terveysasemia. Jokaisella ikääntyneellä on omalääkäri. Väestövastuujärjestelmän toimivuutta haastaa lääkärien saatavuus. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat hoidon lääkärien yhteispäivystyksestä, joka toimii 24/7. Ikääntyneen jouduttua sairaalahoitoon aloitetaan välittömästi kotiutumisen järjestelyt. Terveyskeskuksessa tehostetaan kotiuttamista kotiutuskoordinaattoritoiminnan avulla. Kotiutuksessa toimii tukena myös kotisairaala. Kotisairaala toteuttaa myös tehostettua, akuuttia ja lyhytaikaista hoitoa kotona tilanteissa, joissa asiakas haluaa kotihoitoon ja hänet voidaan siellä lääkärin ohjein turvallisesti hoitaa. Suun terveydenhuollon osalta ikääntyneiden palvelut toteutetaan osana normaalia suun terveydenhuollon toimintaa. Kotihoidon asiakkaiden ja ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden osalta suun terveyden edistämiseksi toteutetaan laaja-alaista yhteistyötä. Vuonna 2011 muistineuvola aloitti osana terveyskeskuksen toimintaa. Muistihäiriöisen potilaan hoitopolussa korostuu laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Muistihäiriöpotilaan perustutkimukset sekä sairauden tunnistaminen tapahtuvat perusterveydenhuollossa sekä jatkotutkimukset tapauskohtaisesti erikoissairaanhoidossa.

14 14 Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointia ja kotiutuskäytäntöjä kehitetään. Ikääntyneiden suun terveyden edistämistä toteutetaan yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa. Muistipotilaiden hoitoketjua kehitetään. Kuntoutus Salon kaupungin terveyskeskus järjestää monipuolisesti kuntoutus ja terapiapalveluja. Toiminnan sisältöinä ovat apuvälinepalvelu, fysiatria, fysioterapia, puheterapia, ravitsemusterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Ikääntyneet saavat kuntoutus- ja terapiapalveluita pääosin lääkärin lähetteellä. Lisäksi terveyspalveluissa on tarjolla mielenterveyden tukemiseen yksilö- ja ryhmäkuntoutusta. Vanhuspalveluissa työskentelee kuntouttavaa henkilöstöä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Tavoitteena on tarjota varhaisessa vaiheessa toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää toimintaa ja ohjausta arjen toimintakyvyn säilymiseksi. Vanhuspalveluissa aloitettiin vuonna 2011 kokeiluna uusi kuntoutusmuoto veteraaneille, sotainvalideille, sotainvalidien leskille ja eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä toimineille. Asiakkaat, jotka eivät enää jaksa lähteä laitoskuntoutukseen/päiväkuntoutukseen eikä pelkkä fysioterapia ole enää mielekästä, ohjataan tuettuun kotikuntoutukseen. Tuetun kotona kuntoutumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja siten ennaltaehkäistä toimintakyvyn laskua ja pienentää laitoshoitoon joutumisen riskiä. Tuettu kotona kuntoutuminen toteutetaan kotona selviytymisen arviointiin pohjautuvan kotikuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta vastaa työpari, jonka muodostaa kuntoutuksen tukihenkilö ja fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Vuoden 2011 aikana on Paukkulakodin yksi osasto (10 paikkaa) muutettu ns. intervalli- ja arviointiyksiköksi, jossa erityisesti työskennellään ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi. Myös vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstön voimavaroja on arvioinnin perusteella sijoitettu uudelleen. Kuntoutustiimin koordinaattorin vakanssin käyttöönotolla tavoitellaan voimavarojen entistä tehokkaampaa käyttöä. Toimintakykyä ylläpitävä toiminta ja kuntoutus ovat osa koko hoitoprosessia. Tuetun kotona kuntoutumisen toimintamallia kokeillaan. Ikääntyneen toimintakykyä tuetaan tarvittavilla kuntoutus ja terapiapalveluilla. Sosiaalityön palvelut Salon kaupungin sosiaalityöntekijät toteuttavat aikuissosiaalityötä, kun ikääntyneillä on toimeentulovaikeuksia ensisijaisten etuuksien riittämättömyyden vuoksi tai ikääntynyt tarvitsee etuuksiin liittyvää ohjausta. Aikuissosiaalityö tukee silloin, kun ikääntyneen rahat eivät riitä ja hän tarvitsee ohjausta rahan käyttöön tai apua raha-asioiden hoitamiseen. Edellä mainituissa tilanteissa toteutetaan välitystiliasiakkuutta. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään yhteistyössä vanhuspalveluiden ja sosiaalityön palveluiden kanssa myös ikääntyneille henkilöille, joilla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluina ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välttämättömät välineet, koneet ja laitteet, palveluasuminen ja päivätoiminta. Toimintaan varatun määrärahan ja harkinnan puitteissa järjestetään kaikille vammaisille henkilöille sopeutumisvalmennusta, avustusta päivittäisistä toiminnoista tarvittaviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, avustusta henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin, tukea ylimääräisiin erityisravintoja vaatekustannuksiin sekä muihin tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

15 15 Palvelut edellyttävät, ettei henkilölle ole tarjolla riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Palvelut ovat hakijoille maksuttomia, lukuun ottamatta kuljetuspalveluja, joista peritään omavastuuosuus julkisen liikenteen taksan mukaan. Ikääntyneiden sosiaalista toimintakykyä tuetaan tarvittavilla tukitoimenpiteillä. Liikunta ja kulttuuripalvelut Salon kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat ikääntyneille monipuolisia liikuntapalveluja huomioiden asiakkaan toimintakyvyn. Kaikkien liikuntaryhmien tavoitteena on kunnon ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen ja edistäminen, sosiaalinen kanssakäyminen, pysyvän liikuntaharrastuksen löytäminen, ilon ja virkistyksen tuottaminen sekä rentoutuminen. Salossa on toteutettu Pirteyttä päiviin liikuntaryhmien vertaisohjaajakoulutuksia eri kaupunginosissa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Myös Lisää liikettä Saloon hankkeen yhteydessä tehdään laajaalaisesti yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pirteyttä Päiviin ohjelma tarjoaa avointa ja aktiivista toimintaa yli 60-vuotiaille naisille ja miehille. Toiminta soveltuu henkilöille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, mutta jotka tuntevat kiinnostusta omaa terveyttään kohtaan. Toiminta on ohjattua ja sen tavoitteena on antaa osallistujille myönteisiä kokemuksia monipuolisesti terveyttä edistävästä liikunnasta sekä antaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Salon kaupungin kulttuuripalvelujen tavoitteena on tuottaa tasaveroisesti saavutettavia ja eri kohderyhmät huomioivia palveluja, joilla lisätään hyvinvointia, kulttuurista sivistystä, asumisviihtyisyyttä sekä ylläpidetään toimintakykyä. Kulttuuritarjonta, jota ikääntyvät voivat toimintakykynsä puitteissa hyödyntää, on laaja. Salossa on otettu ikääntyvät ihmiset huomioon esimerkiksi aikaistamalla konserttien alkamisajankohtaa kello kuuteen illalla. Erilaisten hankkeiden ja yhteistyömuotojen kautta kulttuuripalveluja tuodaan myös niiden ikääntyneiden lähelle muun muassa ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin, jotka eivät muutoin pysty saavuttamaan kulttuuripalveluja. Vuoden 2011 aikana on laadittu kulttuuri- ja vanhuspalveluiden yhteistyönä Arjen kulttuurin toimintasuunnitelma ympärivuorokautisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda pitkäjänteinen toimintamalli, jolla vahvistetaan arjen kulttuurin piirin kuuluvien toimintojen tasavertainen toteutuminen kaikissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käyttäen hyväksi yksiköiden perinteisesti itse järjestämiä tapahtumia/toimintoja sekä kulttuuripalveluiden ja muiden tahojen tarjoamaa yhteistyötä. Vahvistetaan liikunnan, kulttuurin ja taiteen roolia hyvinvoinnin edistäjänä. Toteutetaan vertaisohjaajien kouluttamista. Kolmannen sektorin toimijat Salossa toimii runsaasti erilaisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat monipuolista toimintaa myös ikääntyneille. Eri yhdistysten yhteisenä haasteena on tavoittaa ne ikääntyneet, jotka eivät itse hakeudu aktiivisesti mukaan toimintaan. Salon seurakunnan kanssa yhteistyössä toimii yli 400 vapaaehtoistyöntekijää joko pitkä tai lyhytkestoisesti. Seurakunta järjestää vuosittain vapaaehtoistoimintaan liittyvää koulutusta. Nykytilanteessa vapaaehtoisille suunnattua koulutusta on pyritty laajentamaan kaupungin keskustaalueilta myös eri kaupunginosiin. Vapaaehtoistoimijoiden tukena toimii seurakunnan nimetty diakoniatyöntekijä. Seurakunta toteuttaa ennaltaehkäisevää ja korjaavaa diakoniatyötä jokaisessa kaupunginosassa. Seurakunta valmistelee diakoniatyön strategiaa, työryhmässä on mukana myös kaupungin edustaja. Salon SYTY ry, Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys, on aloittanut myös oman strategiansa valmistelun. Mukana strategiatyössä on myös kaupungin edustajia. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja kehittää toiminta-alueellaan toimivien potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyötä ja toimia myös tiedonvälittäjänä yksityisille henkilöille ja eri yhteisöille.

16 16 Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaedellytyksiä tuetaan VANHUSPALVELUT Salon kaupungin vanhuspalvelut muodostuvat kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Kotihoito sisältää kotiin, vanhustentaloon ja tavalliseen palvelutaloon annettavan hoidon ja tukipalvelut sekä omaishoidon ja palvelukeskustoiminnan (palvelukampus). Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit (hoivakodit). Palveluohjaus, uusien kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen sekä asiakkaiden ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arviointi ja omaishoito ovat keskitettyä toimintaa. Vanhuspalvelut on organisoitu kuvion 2 mukaisesti viideksi alueelliseksi tulosyksiköksi. Tulosyksikköä johtaa esimiespari, joista toinen edustaa kotihoitoa ja toinen ympärivuorokautista hoitoa. Kunkin tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat sekä kotihoito että ympärivuorokautinen hoito. Kuvio 2. Vanhuspalveluiden organisaatio. Vanhuspalveluissa työskentelee yhteensä 550 vakituista työntekijää. Heistä noin 200 työskentelee kotihoidossa ja runsas 300 ympärivuorokautisessa hoidossa. Osa työntekijöistä on keskitetyissä palveluissa, kuten Neuvonta- ja arviointiyksikössä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa koko kaupungin organisaatiota koskeva vuosittainen tavoite on palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömäärä vähenee 25 prosentilla eläköityvien määrästä. Jokaisen avoimen tehtävän kohdalla arvioidaan tehtävän täyttämistarve erikseen. Edellä mainittu tavoite on vanhuspalveluiden näkökulmasta haasteellinen erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen kasvun vuoksi.

17 17 Vanhuspalveluiden palvelupisteet vuonna 2011 on kuvattu kartassa 2. Ikääntyneiden henkilöiden omavastuu toimintakykynsä ylläpitämisessä joko itsenäisesti tai omaisten ja läheisten tukemana linkittyy yhteen palvelujärjestelmän toiminnan kanssa. Ensisijainen palvelumuoto asiakkaille on koko kaupungin alueella kattavasti toimiva kotihoito. Neuvonta - ja arviointiyksikön palvelukoordinaattori arvioi jatkossa keskitetysti koko kaupungissa uusien kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen. Hän tekee päätöksen tarpeellisia yhteistyötahoja konsultoiden. Asiakas, jolla on vähäinen palvelutarve, voidaan ohjata yksityiselle palveluntuottajalle. Vaativan hoivan kotihoidon asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti kaupungin kotihoidon piiriin. Siinä vaiheessa, kun kotona selviäminen ei ole enää mahdollista järjestetään palvelutarpeen arvioinnin edellyttämä hoitopaikka joko tehostetun palveluasumisen yksiköstä tai vanhainkodista. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksia on kuvattu tarkemmin myöhemmin kotihoitoa, omaishoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa koskevissa luvuissa. Kartta 2. Vanhuspalveluiden palvelupisteet kaupunginosittain vuonna Toimintakoodien selitykset 1. Vanhuspalveluiden hallinto 2. Kotihoitotoimisto 3. Päiväkeskus 4. Tavallisen palveluasumisen yksikkö 5. Tehostetun palveluasumisen yksikkö 6. Vanhainkoti Lähtökohtana vanhuspalveluissa on, että palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti. Kaupunki voi tehdä tarpeen mukaan palveluntuottajien kanssa joko varsinaisia ostopalvelusopimuksia tai puitesopimuksia tai hyväksyä palveluntuottajat palvelusetelirekisteriin. Kaupunki on velvollinen ohjaamaan ja valvomaan alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa yksityisestä sosiaalipalvelusta annetun lain (922/2011) perusteella. Liitteessä 3 on lueteltu palveluntuottajat, joiden kanssa kaupungilla on nykytilanteessa ( ) edellä mainittuja sopimuksia.

18 18 Vanhuspalveluiden kattavuus Vanhuspalveluiden kattavuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on Salossa kehittynyt myönteisesti Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen edellyttämään suuntaan. Joiltakin osin kehitys on erityisen myönteinen verrattuna koko maan vastaaviin lukuihin mm. terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osuus. (kuvio 3). Kuvio 3. Vanhuspalveluiden kattavuuden kehitys 75 vuotta täyttäneiden osalta Salossa ja koko maassa. (THL, Sotkanet 2011). Salon vanhuspalveluiden kattavuuden ja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tarkastelu osoittavat, että palvelurakennetta tulee edelleen muuttaa kotihoitopainotteisemmaksi ja lisätä tehostetun palveluasumisen osuutta ympärivuorokautisessa hoidossa. (vrt. STM 2008a). Salolaisista 75 vuotta täyttäneistä lähes 30 %:a käytti säännöllisesti vanhuspalveluita vuonna 2010 (kuvio 4). Lisäksi osa on tilapäisesti vanhuspalveluiden käyttäjinä. Tilastoissa ei näy, että osa ikääntyneistä ostaa erityisesti kotiin annettavia palveluja yrityksiltä, järjestöiltä ja yhdistyksiltä itsenäisesti muun muassa kotitalousvähennystä hyödyntäen. Kotiin annettavien palvelujen kattavuuden onkin arvioitu yleisesti olevan korkeampi kuin mitä kunnan palvelujen määrä kertoo (Vaarama ym. 2003). Salossa tämän voidaan arvioida toteutuvan erityisesti keskustan alueella. Kuvio 4. Vanhuspalveluja käyttäneet 75 vuotta täyttäneet salolaiset, % - osuus vastaavanikäisestä väestöstä (THL, Sotkanet 2011). Nykyisiin väestöennusteisiin (kuvio 1) ja palvelujen kattavuustavoitteisiin (STM 2008a) suhteutettuna palvelujen tarve kasvaa kaikissa palvelumuodoissa (Kuvio 5), mikä asettaa tulevaisuudessa mittavat haasteet palvelutuotannolle.

19 19 Kuvio 5. Väestöennusteeseen suhteutettu palvelutarvearvio (75 vuotta täyttäneet). Pyritään toteuttamaan asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen ja hoidon porrastus. Palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti. Parannetaan vanhuspalvelujen tunnettavuutta ja viestintää. Yhteistyötä ja työnjakoa selkiytetään muiden palvelujen ja toimialojen kanssa. Vanhuspalveluiden järjestämisessä pyritään valtakunnallisiin kattavuustavoitteisiin. Vanhuspalveluiden kehittäminen Vanhuspalveluiden palveluorganisaation kehittämisessä tarkastellaan ja kuvataan keskeisiä palveluprosesseja. Samansuuntaista työtä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla. Vanhuspalveluiden prosessien tarkastelun ja kuvaamisen tavoitteena ovat laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen, yhteiset toiminnalliset linjaukset sekä toimintatapojen yhteensovittaminen. Tavoitteena on myös lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksia, kotihoitoa, omaishoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa, koskevissa luvuissa tarkastellaan niiden keskeisiä kehittämiskohteita. Laadunhallinta toimii yhtenä tärkeänä työvälineenä sosiaali- ja terveystoimen käytäntöjen yhdenmukaistamisessa soveltuvin osin. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service (SHQS), minkä mukaisesti toimintaan kohdistuvia itsearviointeja tehdään vuosittain. Vanhuspalveluiden osasto tavoittelee laaduntunnustusta taloudellisten ja toiminnallisten tilanteiden sen mahdollistaessa. Toiminnan arvioinnilla pyritään jatkuvaan laadunhallintaan ja työn kehittämiseen. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä aloitettiin laatujärjestelmän rakentaminen vuonna Viisi yksikköä auditoitiin ulkoisesti vuonna Neuvonta- ja arviointiyksikön ulkoinen auditointi toteutettiin marraskuussa Auditoinnilla tarkoitetaan riippumatonta ja järjestelmällistä toiminnan arviointia. Auditointi laajenee koskemaan vähitellen koko vanhuspalveluita. Vuoden 2010 aikana kehitettiin myös asiakastyytyväisyyskyselyt sekä koti- että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille että omaisille. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat systemaattisessa käytössä toiminnan arvioinnissa. Vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan kehittäminen perustuu hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvaan tietoon. Nykytilanteessa erityisinä toiminnan sisällöllisinä kehittämiskohteina ovat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, kulttuuritarjonta, ravitsemus, suun terveydenhuolto ja saattohoito. Vanhuspalveluissa työn kehittämistä ja osaamisen ylläpitämistä tuetaan laajalla ja monipuolisella täydennyskoulutustarjonnalla. Vuonna 2010 on aloitettu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen

20 20 tähtäävä koulutus. Koulutus on suunniteltu runsaan vuoden mittaiseksi, jonka jälkeen tarjotaan vuosittain toimintakyvyn edistämisen osa-alueisiin liittyvää päivityskoulutusta. Vanhuspalveluissa on nimetty myös eri osastoilta ja kotihoitotiimeistä kuntoutusvastaavat, jotka yhteistyössä kuntoutustyöntekijöiden kanssa koordinoivat toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Kuntoutustyöntekijöille ja kuntoutusvastaaville tarjotaan toimintakyvyn edistämisestä kohdennettua pitkäkestoista koulutusta. Tutkimusten (mm. Suominen 2007) mukaan sekä koti- että ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on ravitsemukseen liittyviä vajeita. Ravitsemushoidon tehostamisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin. Salossa ikääntyneiden ravitsemusta kehitetään moniammatillisena yhteistyönä, lisäämällä ravitsemukseen liittyvää tietoutta, tehostamalla ruokavaliohoitoa ja kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon ateriarytmiin. Moniammatillisessa ravitsemustyöryhmässä on edustajia vanhuspalveluiden lisäksi ravitsemuspalveluista ja terveyspalveluista. Jokaiseen vanhuspalveluiden yksikköön on nimetty myös ravitsemusvastaava, jonka tehtävänä on osaltaan tuoda ravitsemusasioihin liittyvää tietoa yksiköihin. Suun terveydenhoidon kehittämisestä moniammatillisena yhteistyönä on hyviä kokemuksia muun muassa Helsingin kotihoidosta (Lampi & Roos 2009). Salossa on vanhuspalveluihin nimetty suunhoidon vastaavat työntekijät. Suun terveydenhuollon yksikkö järjestää vuosittain koulutusta yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Kotihoidon asiakkaille on tehty suunterveydenhoidonkysely, jonka yhteydessä on tarjottu suuhygienistin kotikäyntiä tai aikaa vastaanottokäynnille. Tehtävään nimetyt suuhygienistin tekevät käyntejä myös ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin tehden suun terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä ohjaten henkilöstöä ikääntyneiden suun hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut saattohoitosuositukset vuonna Saattohoitosuositusten tavoitteena on tehdä saattohoidosta suunnitelmallisempaa sekä ohjata saattohoidon käytäntöjä koko maassa. Ne on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden käyttöön. Saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Suositusten mukaan sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset vastaavat alueellisten saattohoitosuunnitelmien tekemisestä ja niiden toteutumisesta. Vanhuspalvelut tekee saattohoidon osalta yhteistyötä terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vanhuspalveluissa asiakkaiden hoidon turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotihoidossa on ajantasaiset lääkehoitosuunnitelmat, työntekijöiden lääkeluparekisteriä ylläpidetään, tarvittaessa järjestetään aihealueeseen liittyvää täydennyskoulutusta. Lääke ja lääkityspoikkeamien seuranta- ja palautejärjestelmien tuottama tieto palvelee yksikön toiminnan kehittämistä. Yksiköissä tulee entisestään tehostaa poikkeamailmoitusten tekoa. Yksiköiden poistumisturvallisuussuunnitelmat päivitettiin ajantasaisiksi alkuvuodesta 2011 ja laadittiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden vuosikellotyyppinen Turvallisuussuunnitelma. Keskeiset palveluprosessit kuvataan ja niitä kehitetään. Vanhuspalveluita kehitetään säännöllisen seurannan ja arvioinnin pohjalta. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti kerran vuodessa. Vanhuspalveluiden kehittäminen perustuu hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvaan tietoon. Poistumisturvallisuussuunnitelmat päivitetään. Tehostetaan lääke- ja lääkityspoikkeamailmoitusten tekoa KOTIHOITO Kotihoidon organisointi Salossa on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien yhdistetty kotihoito tiimityömallisesti. Yhdistetyllä kotihoidolla tarkoitetaan, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat yhdessä. Yhdistetyn kotihoidon yhtenä keskeisenä etuna on yhteinen tietojärjestelmä. Yhdistetystä kotihoidosta on hyviä kokemuksia sekä paikalliselta että valtakunnan tasolta (mm. Paljärvi ym. 2003; Voutilainen ym ) Yhdistetyn kotihoidon keskeisenä tavoitteena on vähentää päällekkäisiä toimintoja eri sektoreiden välillä ja vahvistaa ennen kaikkea kotona asuvien ikääntyneiden palvelujen hoidollista laatua. Kaupunginosissa toimii yhteensä 18 kotihoitotiimiä, joissa työskentelee lähes 200 työntekijää. Yksiköiden esimiehinä toimivat kotihoidon aluejohtajat. Tiiminvastaava, joka on koulutukseltaan joko sairaanhoitaja

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot