SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2020"

Transkriptio

1 SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTAA VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMALLE LAATUSUOSITUKSET JA OHJEISTUKSET VANHUSPALVELUITA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET IKÄÄNTYNYT SALOLAINEN VÄESTÖ VÄESTÖRAKENNE VÄESTÖENNUSTEET IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENTILAN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA JA MAHDOLLISTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ PALVELUT YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN VANHUSPALVELUT KOTIHOITO OMAISHOITO YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA VANHUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ TALOUS KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kehittämisohjelmaan liittyneet yhteistyötapaamiset Liite 2. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Liite 3. Yksityisiä palveluntuottajia Liite 4. Ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutossuunnitelma

3 3 1. JOHDANTO Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset. Tähän Vanhuspalveluiden kehittämisohjelmaan on huomioitu valtuuston tekemät päätökset, muut olennaiset muutokset toimintakentässä sekä päivitetty tilastollisia osioita. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM 2008a) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen ikäpoliittinen strategia (jatkossa käytetään nimitystä vanhuspalveluiden kehittämisohjelma). Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan yhtenevästi terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelman lähtökohtana ovat edellä mainittu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja Salon kaupungin strategiset linjaukset. Kehittämisohjelma selventää ja syventää kaupungin palveluohjelma ja toimintatapasuunnitelmaa vanhuspalveluiden näkökulmasta ulottuen vuoteen Kehittämisohjelma sisältää palvelurakenteeseen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät keskeiset linjaukset. Se perustuu väestön hyvinvoinnin ja palveluiden nykytilan analyysiin sekä muutosten ennakointiin. Lähtökohtana ovat väestön tarpeet, paikalliset olot ja kaupungin voimavarat. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelma kohdistuu pääosin 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteeseen. Keskeisenä tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti ikääntyneiden palveluja, joita he tarvitsevat eri elämänvaiheissaan. Kaikki palvelut eivät ole sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä, mutta kaikilla palveluilla ja palveluntuottajilla on yhteinen tavoite ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Eläkeiän ja varsinaisen vanhuuden väliin jää usein varsin toimintakykyinen elämänvaihe. Suurinta palvelutarve on yhä useammilla vasta 85 ikävuoden jälkeen, elämän viimeisinä vuosia. Edellä mainitun ikääntymisen monivaiheisuuden vuoksi, ensisijaista on kehittää kaupungin palveluja itsenäistä selviytymistä tukeviksi, jotta ammatillisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus ikääntyneen elämässä jäisi mahdollisimman pieneksi. Väestön terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman valmistelutyöhön ovat osallistuneet sosiaali- ja terveystoimen lisäksi edustajia kaupungin muista hallintokunnista, kuten konsernipalveluista, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Kehittämisohjelmaa laadittaessa on kuultu kaupungin vanhusneuvostoa, kolmannen sektorin toimijoita, kuten yhdistyksiä ja seurakuntia ja Salossa toimivia yksityisiä vanhuspalveluntuottajia (liite 1). Tässä kehittämisohjelmassa käytetään pääosin käsitettä ikääntynyt tarkoitettaessa 75 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vanhuspalveluista puhuttaessa viitataan Salon kaupungin vanhuspalveluiden osastoon. Yleisesti kuvattaessa kaikkia ikääntyneille suunnattuja palveluja käytetään käsitettä ikääntyneiden palvelut.

4 4 2. TAUSTAA VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMALLE Vuoden 2009 kuntauudistuksessa yhdistyi nykyiseksi Salon kaupungiksi 10 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo sekä neljä kuntayhtymää. Pohjaa tälle kehittämisohjelmalle on luonut Salon seutukunnan vanhustenhuollon strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma hanke ( ), johon seitsemän edellä mainituista nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvista kunnista osallistui. Sosiaali- ja terveystoimen palveluohjelma- ja toimintatapasuunnitelma (palveluverkkoselvitys) on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset. 2.1 LAATUSUOSITUKSET JA OHJEISTUKSET Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM 2008a) tavoitteeksi on asetettu vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutos, joka toteutuessaan hillitsisi kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi muilla kunnan hallintokunnilla on merkittävä rooli suosituksen toteutumisessa. Suosituksessa korostetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Suosituksen mukaan palvelurakennetta tulisi kehittää kokonaisuutena. Pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Pitkäaikainen hoiva on järjestettävä joko asiakkaan kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä. Ikääntyneiden asuinolojen koheneminen ja kotihoidon laajentuminen vähentänevät tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin painopiste siirtyy tehostettuun palveluasumiseen. Vanhainkodeissa toteutettavan pitkäaikaisen hoivan tulee olla asiakkaiden tarpeista lähtevää kuntouttavaa hoivaa. Terveyskeskusten vuodeosastot keskittyvät ikääntyneiden akuuttien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Erityisenä kehittämiskohteena on esitetty myös ikääntyneiden neuvonta- ja ohjauspalvelut matalan kynnyksen neuvontapisteissä. Laatusuosituksen mukaan tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin % saisi säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saisi omaishoidon tukea 5 6 % olisi tehostetussa palveluasumisessa 3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla Henkilöstö nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon strategisena voimavarana, jonka vahvistaminen on keskeisessä asemassa palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Ohjeistuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mitoitus on tasolla hyvä, kun se on 0,7-0,8. Kotihoidon henkilöstömitoituksen arvioimiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö tullee laatimaan oppaan. Vastaavanlaiset linjaukset on kirjattu myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan (2007), Kasteohjelmaan (STM 2008b), Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus-suunnitelmaan (2008) sekä Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontasuunnitelman toimeenpano-ohjelmaan vuodelle 2010 (Valvira 2010). Vanhuspalveluita ohjaa laaja sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Valmisteilla olevan vanhuspalvelulain on tarkoitus nostaa osa laatusuosituksissa (STM 2008a) olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. (STM 2009a). Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu myös mahdollisuus saattohoitoon kotihoidossa. Lisäksi sosiaalija terveysministeriö on antanut syksyllä 2010 saattohoitoon suositukset (STM 2010).

5 5 2.2 VANHUSPALVELUITA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET Salon kaupungin visiona on, että kaupungissa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää ja harrastaa. Tavoitteena on, että kunta tarjoaa kaikille asukkailleen hyvin toimivat peruspalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Kaupungin arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Salon kaupungissa on käytössä tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard), jonka avulla organisaation toiminta-ajatus, visio ja strategia voidaan yhdistää toimintaa ohjaavien mittareiden kokonaisuuteen. Mittaristolla tähdätään organisaation suorituskyvyn parantamiseen ja strategian toiminnallisuuden, tavoitteellisuuden ja mitattavuuden varmistamiseen. Vanhuspalveluiden tuloskortti 2011 on liitteenä 2. Kaupungin vanhuspalveluiden perustehtävänä on järjestää asiakaslähtöisiä palveluja hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. Strategisena menestystekijänä on asiakkaan itsenäistä toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä palvelujärjestelmä. Vanhuspalveluiden alustavasti määritellyt avainprosessit (kuva 1) ovat: 1 avainprosessi: Kotona asumisen tukeminen 2 avainprosessi: Ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen Kuva 1. Vanhuspalveluiden avainprosessit. 3. IKÄÄNTYNYT SALOLAINEN VÄESTÖ Vanhuspalveluiden tarvetta arvioitaessa olennaista on huomioida väestön ikärakenne, väestöennuste ja ikääntyneiden terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys. Edellä mainittuja tarkastellaan seuraavissa luvuissa. Nykytilanteessa on haasteellista arvioida erityisesti muuttoliikkeen ja lainsäädännön muutosten vaikutusta väestökehitykseen. Muuttoliikettä voi lisätä mm. suurten ikäluokkien paluumuutto Saloon esim. talviasuttaviin kesämökkeihin. Muuttoliikettä on aiheuttanut myös kotikuntalain 3 :n 2 kohdan muuttuminen sekä siihen liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muuttuminen siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä on mahdollista valita kotikuntansa. Tämä koskee muun muassa laitoksissa asuvia ikääntyneitä ja kehitysvammaisia, jotka haluavat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Kotikuntalain muutokset ovat astuneet voimaan vuoden 2011 alusta.

6 6 3.1 VÄESTÖRAKENNE Kartassa 1 esitetään Salon väestön sijoittumista kaupungin alueelle. Ikääntyneen 75 vuotta täyttäneen väestön sijoittuminen on samansuuntainen koko väestön sijoittumiseen nähden. Salolainen 75 vuotta täyttänyt väestö oli Tilastokeskuksen (2011) tietojen mukaan vuonna 2010 sijoittunut asumaan siten, että heistä 61,4 % asui Salon ja Halikon kaupunginosien alueella. Aiemmin vuonna 2008 vastaava osuus oli 60,8 %. Koko väestöstä 65,1 % asui vuonna 2010 Salon ja Halikon kaupunginosissa. Iäkkäämmän väestön osalta on havaittavissa jonkin verran muuttoliikettä muista kaupunginosista lähelle kaupungin keskusta-alueita. Tämä näkyy muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevien vanhustentalojen asuntojen kasvaneena kysyntänä ja toisaalta haja-asutusalueiden keskuksien vanhustentalojen asuntojen tyhjenemisenä. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vuonna 2010 Salon asukkaista 75 vuotta täyttäneitä oli 9 % (taulukko 1). Vastaava osuus koko maassa oli 8 %. Salo on Varsinais-Suomen kolmanneksi monikansallisin kaupunki. Vanhemmissa ikäryhmissä muun kuin suomen ja ruotsinkielisten osuus on vielä melko pieni (0,6 %), vaikka koko maahan verrattuna hieman korkeampi. Kuitenkin tarkasteltaessa kaikkia Salossa asuvia ikäryhmiä, muunkielisten osuus on sen sijaan 4,9 %, mikä on noin prosentin enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Nuoremmissa ikäluokissa muunkielisten osuus kasvaa, joten tulevaisuudessa tulee ennakoida monikulttuurisuuden haasteita myös vanhuspalveluissa. Taulukko 1. Salon väestö iän ja kielen mukaan vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011) Ikäluokat Koko väestö suomi ruotsi Muu Yhteensä Sotainvalidien määrä on Suomessa vähentynyt koko ajan. Sotainvalideja Salossa oli vuonna 2010 yhteensä 122 henkilöä. Suurin osa oli yli 20 %:n sotainvalideja. Vielä elossa olevat sotainvalidit ja heidän puolisonsa tarvitsevat ikääntyessään yhä enemmän hoitoa, kuntoutusta ja erilaisia palveluja. Itsenäinen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään on sekä sotainvalidin että yhteiskunnan kannalta vaihtoehdoista paras ja inhimillisin. Valtiokonttori korvaa kunnille kustannukset, jotka aiheutuvat vähintään 20 prosentin sotainvalidien kotipalveluista, asumispalveluista, omaishoidon tuesta sekä avokuntoutuksesta ja vähintään 25 prosentin sotainvalidin laitoshoidosta. Valtiokonttori korvaa kunnille myös rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset.

7 Kartta 1. Sinisillä kuvioilla on kuvattu koko väestön sijoittumista Saloon. Keltaisella kuviolla näkyy 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden sijoittuminen Salon alueelle. Siniset ja keltaiset kuviot kuvaavat kiinteistöjä. 7

8 8 3.2 VÄESTÖENNUSTEET Arvioiden mukaan Salon koko väestön määrällinen kehitys on tulevaisuudessa maltillinen. Ikääntyneen väestönosan kasvu sen sijaan on merkittävä. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös muualla Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen väestön ennustetaan ikääntyvän muuta maata nopeammin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ikärakenne on näin ollen palveluiden järjestämisen ja palvelukustannusten kasvun hillitsemisen näkökulmasta erityisen haastava. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Salossa kasvaa vähitellen (kuvio 1). Suuret ikäluokat tulevat vuoden 2020 tienoilla palvelujen tarpeeseen. Tuolloin 75 vuotta täyttäneitä on väestöennusteen mukaan 6547, mikä on lähes neljännes (1507 henkilöä) enemmän kuin vuonna Kuvio 1. Väestöennusteet (75 vuotta täyttäneet). 3.3 IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENTILAN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, josta on alettu käyttää nimitystä kolmas ikä. Suurin osa vanhuuseläkeläisistä elää kolmatta ikäänsä varsin aktiivisesti ja käyttää tarvittaessa samoja sosiaali- ja terveyspalveluja kuin muukin väestö. (Karisto 2004). Nykyisin noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotihoitoa ja/tai ympärivuorokautista hoivaa. Suurinta palvelutarve on niin sanotussa neljännessä iässä, joka yhä useammilla alkaa vasta 85 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. Puhutaan myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan vaihetta, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan elämän viimeisinä vuosina. (Karisto 2004). Terve ja toimintakykyinen vanhuus Terveys ja toimintakyky ovat ihmisen tärkeimpiä voimavaroja. Erityisesti koettu terveys on yhteydessä hyvinvointiin ja kykyyn päättää omista asioista. Eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on kohentunut tasaisesti sekä miehillä että naisilla 1990-luvun alusta vuoteen Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimuksen mukaan (Laitalainen, Helakorpi & Uutela 2008) vuonna 2007 terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien miesten osuus oli 47 % ja naisten 46 %. Seurantajaksolla vuosina eläkeikäisten (65 84 vuotiaiden) toimintakyky, arkitoiminnoista selviytyminen ja terveyteen liittyvä elämänlaatu olivat kohentuneet. Tästä johtuen yhä useampi 80 vuotta täyttänyt asuu kotona itsenäisesti.

9 9 Tulevaisuudessa väestön ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu riippuu siitä, miten ikääntyneiden terveys ja toimintakyky jatkossa kehittyvät. Haasteita myönteisen kehityksen jatkumiselle asettavat mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja muiden päihteiden käytön yleistyminen sekä mahdollisesti myös työelämän koventuvat vaatimukset. Tutkimusten mukaan yli 85-vuotiaiden toimintakyvyn myönteisessä kehityksessä ei välttämättä ole tapahtunut muutosta. (Martelin, Sainio ja Koskinen 2004) Salolainen ikääntynyt on aktiivinen toimija ja voimavara. Tämä näkyy esimerkiksi vireässä yhdistystoimintaan osallistumisessa. Salolaiset ikääntyneet osallistuvat kaupungin päätöksentekoon muun muassa vanhusneuvostossa. Ikääntyneet huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. He ovat myös merkittävä voimavara muiden salolaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Salon kaupungin tulee omalla palvelutuotannollaan kaikin tavoin tukea ja vahvistaa tätä aktiivisuutta ja osaamista. Ikääntyneet saavat huomattavan paljon apua omaisiltaan, naapureiltaan ja läheisiltään (mm. Blomgren, Martikainen, Martelin & Koskinen 2006). Tämän niin sanotun epävirallisen avun on havaittu olevan erityisen tärkeässä roolissa ikääntyneiden kotona selviytymisessä. Ikääntyneet ottavat kuitenkin mieluummin apua viralliselta taholta kuten kunnalta kuin läheisiltään, koska he eivät halua olla taakaksi läheisilleen. Osalta ikääntyneistä puuttuu kokonaan omaisten ja läheisten verkosto, joten on huomioitavaa, että osa ikääntyneistä on lähes yksinomaan virallisen avun varassa. Salossa on myös ikääntyneitä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista, harrastuksista sekä päätöksenteosta. Palvelujärjestelmässä tulee olla mekanismeja, joiden avulla tavoitetaan erityisesti nämä syrjäytyneet. Kaupungissa tulee olla avoimia yhteisöjä, joihin on luontevaa tulla ja joissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. Yksin asuville ja puutteellisten sosiaalisten verkostojen piirissä eläville pitäisi erityisesti pyrkiä turvaamaan tarpeelliset julkisen sektorin järjestämät hoivapalvelut. Toimintakykyä heikentäviä tekijöitä Iän mukana avun tarve lisääntyy niin, että noin puolet 85 vuotta täyttäneistä tarvitsee ulkopuolista apua (Koskinen ym. 2002). Noron ja Finne-Soverin (2010) tutkimuksen mukaan kotihoitoon tulevat asiakkaat ovat nykyisin 80,7 vuotta vanhoja ja heistä 68 % on naisia. Samansuuntaisia päätelmiä voi tehdä Salon tilanteesta tarkastelemalla esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden ikärakennetta. Vuoden 2010 Efficapotilastietojärjestelmän seurantatilastojen mukaan Salossa säännöllisen kotihoidon suurin asiakasryhmä on 85 vuotta täyttäneet asiakkaat. Lähes yhtä paljon asiakkaita on myös ikäryhmässä vuotiaat. Ikääntyessä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät asteittain. Yleensä toimintakyvyn alenemiseen liittyy jokin rappeuttava pitkäaikaissairaus. Aluksi karsiutuvat vaativimmat toiminnot, kuten yhteiskunnallinen harrastustoiminta. Seuraavassa vaiheessa ongelmia ilmenee niin sanotuissa välinetoiminnoissa, kuten pankkiasioiden hoitamisessa, siivouksessa ja puhelimen käytössä. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin. (Heikkinen & Rantanen 2008). Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen elämänlaatua heikentävä ja avun tarvetta aiheuttava tekijä. Niiden varhainen toteaminen ja hyvät hoitokäytännöt, sekä kotihoito viivästyttävät raskaimpien palvelujen tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vuonna 2010 työryhmän valmistelemaan kansallista muistiohjelmaa, jonka tavoitteena on niin ikään edistää muistisairauksien varhaista toteamista ja hyvän hoidon edistämistä. Muistisairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun. Suomessa muistisairaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EU-maissa. Tutkimustulokset (Eloniemi-Sulkava & Saarenheimo 2007) osoittavat, että oikealla tuella kotona asumista voidaan pitkittää jopa vuodella. Tämän vuoksi kotihoitoa on kehitettävä edelleen. Muistisairaiden kotona selviytymisen riittävä tukeminen on asiakkaan, hänen omaisensa ja yhteiskunnan etu. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä vuoteen 2030 saakka. Keskivaikean tai vaikean muistisairauden esiintyvyys Suomessa on vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä 35 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen ja Suomen Muistiasiantuntijoiden esiintyvyysarvion perusteella vuonna 2020 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia olisi Salossa reilut 1500 henkilöä. Salossa syksyllä 2011 ( ) toteutetun RAVA poikkileikkaustutkimuksen yhteydessä selvitettiin yli 65 vuotiaiden asiakkaiden osalta muistisairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttöä. Kotihoidossa olevista asiakkaista 15 %:lla oli käytössä yksi muistisairauden hoitoon tarkoitettu lääke ja vain 4 %:lla kaksi lääkettä. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista keskimäärin noin 23 %:lla oli yksi ja noin 9 %:lla kaksi muistisairauden hoitoon tarkoitettua lääkettä käytössä. Tavoitteena on, että

10 10 tulevaisuudessa muistisairaat voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää kotihoidon kehittämistä ja teknologian hyödynnettävyyden arviointia. Arvioiden mukaan keskimäärin kolme neljästä muistisairaasta tarvitsee kuitenkin sairauden edetessä pitkäaikaista laitoshoitoa. Erityisesti haasteellisten asiakkaiden kohdalla tämä edellyttää erityisiä muistisairaiden hoivapaikkoja. Ikääntyneiden kaatumiset ovat keskeinen kotona asumista uhkaava tekijä. Tutkimusten mukaan kaatumisriskiä lisäävät useat tekijät, kuten liikkumiseen ja tasapainoon liittyvät asiat ja aiemmat kaatumiset, ravitsemus ja erilaiset sairaudet sekä lääkehoidot. Riskitekijät esiintyvät vain harvoin yksinään, vaan ne kasaantuvat tyypillisesti samoille ihmisille. Vaikka kaatumisella ei olisi välittömiä itsenäistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia, se saattaa aiheuttaa kaatumisten pelkäämistä, mikä taas voi johtaa riskien välttämiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen, sosiaalisten kontaktien vähenemiseen ja kasvaneeseen kaatumisriskiin (Heikkinen & Rantanen 2008.) Vähäiset sosiaaliset kontaktit, masennus ja yksinäisyys ennakoivat heikkoa kotona selviytymistä. Yksinäisyys koskettaa eri tavoin monia iäkkäitä. Suomalaisista iäkkäistä 5 10 % kokee tutkimusten mukaan usein tai aina yksinäisyyttä. (Routasalo, Pitkälä & Savikko 2003; Tiikkainen, Heikkinen & Kauppinen 2004.) Kotona yksin asuvat, huonokuntoiset, masentuneet ja heikon tukiverkoston omaavat vanhukset tarvitsevat eniten myös kotihoidon palveluita (Hammar, Perälä & Rissanen 2007). Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus on vähentynyt (Laitalainen ym. 2008). Erityisesti huomioitavaa on iäkkäiden naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Tulevaisuudessa alkoholinkäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska erityisesti suurten ikäluokkien alkoholin käyttö on runsaampaa kuin tämän hetken iäkkään väestön. Tilastojen (THL 2010) mukaan Salossa ostetaan alkoholijuomia 100 %:n alkoholina 8,2 litraa asukasta kohden, mikä on hieman alhaisempi koko maan lukuun verrattuna (8,3 l/asukas). Ikääntyneiden alkoholijuomien kulutuksesta ei sen sijaan ole tietoja saatavilla. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö vaikuttaa moninaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin seikkoihin toimintakykyä heikentävästi lisäten mm. kaatumisriskiä, masennusta ja sekavuutta. Runsas alkoholinkäyttö lisää myös muistisairauksien riskiä. (Juhela 2007.) Ikääntyneiden lisääntynyt alkoholinkäyttö on siten selkeä kotona asumisen vaarantava tekijä. 4. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Salon kaupungin perustehtäväksi on määritelty peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Eri toimialat ovat suunnitelmissaan huomioineet ikääntyvät salolaiset joko selkeänä ryhmänä tai asettamalla suunnitelmat siten, että ne palvelevat kaiken ikäisiä kuntalaisia. Onnistunut ikääntyneen toimintakyvyn edistäminen edellyttää yhtäältä monipuolisia ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaisen mukaantulon käytäntöjä kaupungin toimialojen lisäksi yksityisessä palvelutuotannossa sekä kolmannen sektorin toiminnassa. Toisaalta ikääntyneitä tulee vastuuttaa kantamaan huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kaikki palvelutuotanto perustuu riittävään tietoon väestön hyvinvoinnista sekä tutkimustietoon hyvistä terveyttä ja toimintakykyä edistävistä käytännöistä. Tavoitteena on, että ikääntynyt säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Hän saa helposti tietoa toimintakykyä ja terveyttä edistävistä toiminnoista ja harrastuksista sekä palveluista. Tavoitteena on myös kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tätä varten tarvitaan toimintamalleja, jotka tavoittavat myös sellaiset henkilöt, joilla on keskimääräistä suurempi riski syrjäytyä tuen, palvelujen ja mielekkään tekemisen ulkopuolelle. Seuraavissa luvuissa on kuvattu palveluiden nykytilannetta ja nostettu esille tavoitteita ja kehittämiskohteita (vaaleanvihreällä pohjalla), joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

11 KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA JA MAHDOLLISTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ PALVELUT YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET Kaupunkisuunnittelu Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu ulottuu elinympäristön, asuinalueiden ja liikenteen kehittämiseen sekä liikkumisen, turvallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Väestön ikärakenteen muutos ja palvelutarpeen kasvaminen luovat muutospaineita koko kaupungin toimintaympäristölle. Asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus parantavat ikääntyneiden toimintakykyä ja edistävät hyvinvointia sekä terveyttä. Esteetön ja turvallinen ympäristö mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Salon kaupungissa ympäristön yleinen viihtyvyys ja esteettömyys huomioidaan huolehtimalla viheralueista, teiden kunnossapidosta ja rakentamalla mahdollisimman esteettömiä kulkureittejä. Edellä mainitut tekijät tukevat kaikkien väestöryhmien liikkumista ja innostavat siihen. Väestötilastojen (Tilastokeskus ) mukaan ikääntyneet hakeutuvat keskustaan ja hajaasutusalueiden keskuksiin. Asumisen keskittymät haja-asutusalueiden keskuksissa ja keskusta-alueilla mahdollistavat osaltaan monipuolisten lähipalvelujen säilymisen eri puolilla kaupunkia ja siten edistävät ikääntyneiden itsenäisen elämisen ja toimimisen mahdollisuuksia. Kaupunkisuunnittelussa kiinnitetään huomiota asuinalueiden viihtyvyyteen, esteettömään liikkumiseen ja lähipalveluihin. Asuminen Suurin osa ikääntyneistä asuu omissa asunnoissaan. Esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa asunnonmuutostöillä ja apuvälineiden avulla. Salon kaupunki myöntää korjausavustuksia ikääntyneen väestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan 40 % korjauskustannuksista. Vuosittaiset hakuajat ilmoitetaan Salon Seudun Sanomissa. Hakuaikana lomakkeita on saatavana rakennusvalvontatoimistosta. Vammaispalvelulain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan Sosiaaliviraston vammaispalveluista. Nykytilanteessa hakemuksia on tullut suhteellisen vähän, määrä vastaa aiempaa keskusta-alueen määrää. Asunnon muutostyöprosessi voi lähteä liikkeelle asiakkaan tai ammattihenkilön toimesta. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti tekevät arvion muutostyön tarpeesta ja rakennusmestari arvioi muutostyön teknisen toteuttamisen. Ikääntyneiden asuntojen muutostyöt koskevat usein kynnysten tai ammeen poistoa tai luiskan rakentamista. Sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan vanhuspalveluiden palveluohjaajalta. Nykyään uudet asunnot rakennetaan elinkaariajattelun mukaan, jolloin jo rakentaessa huomioidaan mahdolliset liikkumisen rajoitukset ja apuvälineiden tarve eri elämän vaiheissa. Ikääntyneiden palveluasumisen tarvetta tulevaisuudessa on selvitetty valtakunnallisella tasolla. Yleinen asumisolojen paraneminen vähentää tavallisen palveluasumisen tarvetta (Andersson 2007). Vanhuspalveluissa on vuonna 2012 käytössä vain kaksi tavallisen palveluasumisen yksikköä: Kiskokoti ja Perniökoti; kiinteistöt ovat yhdistysten omistamia. Salon kaupungilla on myös viisi suhteellisen iäkästä vanhustenvuokrataloa, joista kolme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa (Alhainen, Moisio ja Helsingintie 15), yksi on Suomusjärvellä ja yksi Kiikalassa. Kaupungin vanhustenvuokrataloihin hakeudutaan Neuvonta- ja arviointiyksikön (ent. SAS-toimisto) kautta. Taloista useat on rakennettu luvuilla ja vaatisivat mittavaa saneerausta. Ikääntyneen väestön omat asunnot ovat nykyisin hyväkuntoisia ja mukavuuksin varustettuja. Näillä perusteilla ei ole tarpeellista saneerata tai uudisrakentaa vanhustentaloja ilman erityisperusteita. Edellä mainituista vanhustenvuokrataloista Helsingintie 15 kiinteistö on uusin ja hyväkuntoisin. Moision

12 12 vanhustentalo on vankkarakenteinen ja kannattaa rakennusviranomaisten mielestä korjata. Vanhustentalon alakerrassa on päivätoimintaa. Talon sisäpiha-alue on kunnostettu Talon saneeraushanke aloitetaan vuonna Kaupungin alueelta löytyy useita yhdistysten ja säätiöiden palveluasuntoja. Perniön Tiipilään valmistuu uudisrakennushanke alkuvuodesta Palvelukeskukseen on suunniteltu neuvontakeskus- ja päivätoimintaa sekä tehostettua palveluasumista. Kaavailujen mukaan vuonna 2020 Salon palvelutalosäätiön palvelutalot ovat siirtyneet kaupungin omistukseen. Apuvälineitä ikääntyneet voivat saada terveyskeskuksen apuvälinelainaamon kautta. Apuvälinetarpeen arvio tehdään osana asiakkaan kokonaishoitoa yhdessä asiakkaan kanssa. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaudesta tai vammasta johtuva toimintavajavuus ja sen aiheuttama apuvälinetarve. Apuvälineiden myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja on hoitopäätös, asiantuntijaratkaisu, joka tehdään aina yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Lainattavissa on liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä kuten esimerkiksi kävelyteline (rollaattori), kyynärsauvat, wc-korotus, suihkutuoli ja niin edelleen. Kuntoutuspalvelujen yksikön henkilökunta avustaa oikean apuvälineen valinnassa ja käytössä. Turvajärjestelmät voivat tukea osaltaan ikäihmisen selviytymistä. Turvajärjestelmiä (turvapuhelinpalvelut, -hälytykset, turva-auttajakäynnit) on saatavilla yksityisten palveluntuottajien, yhdistysten ja kaupungin kautta. Turvapalveluita on kuvattu tarkemmin kotihoitoa kuvaavassa luvussa Uudisrakentamisessa huomioidaan elinkaariasuminen. Asumisen keskittymät edistävät lähipalvelujen säilymistä. Esteettömyyttä ja turvallisuutta parannetaan asunnonmuutostöillä ja apuvälineiden avulla. Ikääntyneelle väestölle tiedotetaan apuvälineistä, kodinmuutostöistä ja korjausavustuksista ja avustetaan tarvittaessa hakemisprosesseissa. Kulkuyhteydet Elokuussa 2009 käynnistyi kaupungin palveluliikenne täydentämään julkista liikennettä. Sen tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monelle salolaiselle pääsy tarpeellisten palveluiden luokse kerran viikossa. Palveluliikenne noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta asioimaan lähimpään keskukseen ja kuljettaja avustaa matkustajia kaikissa matkan vaiheissa tarpeen mukaan. Palveluliikenteen käytössä on huomattavia alueellisia eroja. Palveluliikenteestä tiedotetaan säännöllisesti kuukausittain ilmestyvässä kaupunkitiedotteessa. Palveluliikenteen käytön tehostamiseksi etsitään keinoja. Nykytilanteessa kokeillaan ratkaisua, että asiakkaalle myönnetään neljä maksutonta lippua palveluliikenteen käyttökokeilun tukemiseksi. Palveluliikenne on ensisijainen tapa päästä tarpeellisten palveluiden luokse. Asiakkaiden, joiden terveydentila ja toimintakyky eivät riitä palveluliikenteen käyttöön, on mahdollisuus saada sosiaalihuoltolainmukaista kuljetuspalvelua tukemaan kotona asumista. Tuki on tarkoitettu asiointi - virkistys- ja vapaa-ajan matkoihin. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntää vanhuspalveluiden palveluohjaaja. Kuljetuspalvelua järjestetään myös vammaispalvelulain mukaan henkilöille, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua haetaan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä. Palveluliikenteen avulla mahdollistetaan pääsy tarpeellisten palveluiden luokse.

13 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN Tavoitteena on, että ikääntynyt säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. Hän saa helposti tietoa toimintakykyä ja terveyttä edistävistä toiminnoista ja harrastuksista sekä palveluista. Neuvonta ja palveluohjaus Onnistunut ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää, että jokainen työntekijä toteuttaa työssään neuvontaa ja palveluohjausta. Salon kaupungin vanhuspalveluissa toimii palveluohjaaja, joka on tavoitettavissa arkisin puhelinaikana ja sovituilla vastaanotto- tai kotikäynneillä. Palveluohjaaja koordinoi mm. veteraanikuntoutusta, veteraanien avustuksia, sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Ikääntyneiden neuvontakeskus konsepti toteutetaan vuosina KASTE -hankkeessa. Ikääntyneiden neuvontakeskukset (Salossa Ikäkeskus) ovat monipuolisia, matalan kynnyksen toimintaja kohtaamispaikkoja. Ikäkeskukset toimivat tulevaisuudessa kaupungin palvelukeskuksissa (palvelukampuksilla) ja palvelupäiväluonteisesti muissa kaupunginosissa. Halikossa toimii Ikäkeskus Majakka ja seuraava Ikäkeskus on tarkoitus käynnistää Perniön palvelukeskuksessa. Muissa osin kaupunkia järjestetään Ikäinfo-iltapäiviä. Palveluohjaajan toiminta linkittyy ikäkeskuksiin. Ikäkeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, yhdistysten toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Ikäkeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Ikäkeskus on ikääntyneiden kohtaamispaikka. Toimintamallissa kunta, yhdistykset, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Ikäkeskuspalveluihin kuuluvat lisäksi tietylle ikäryhmälle tehtävät hyvinvointia edistävät kyselyt, joiden perusteella voidaan järjestää erilaisille riskiryhmille suunnattuja, voimavaroja edistäviä toimenpiteitä. Ikäkeskuksen kehittämisessä otetaan huomioon monikulttuurisen palveluohjauksen tarve tulevaisuudessa. Lisäksi kehitetään Internet-pohjaista ikääntyneiden palveluista tiedottamista ja palveluohjausta. Kehitetään Ikääntyneiden neuvontakeskus mallia ja käynnistetään Ikäkeskukset. Toteutetaan riskiryhmiin kohdennettuja hyvinvointia edistäviä kyselyjä. Vahvistetaan palveluohjausta ja tuodaan palveluohjaus lähelle ikääntyvää väestöä. Terveyspalvelut Salon eri kaupunginosissa toimii terveysasemia. Jokaisella ikääntyneellä on omalääkäri. Väestövastuujärjestelmän toimivuutta haastaa lääkärien saatavuus. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat hoidon lääkärien yhteispäivystyksestä, joka toimii 24/7. Ikääntyneen jouduttua sairaalahoitoon aloitetaan välittömästi kotiutumisen järjestelyt. Terveyskeskuksessa tehostetaan kotiuttamista kotiutuskoordinaattoritoiminnan avulla. Kotiutuksessa toimii tukena myös kotisairaala. Kotisairaala toteuttaa myös tehostettua, akuuttia ja lyhytaikaista hoitoa kotona tilanteissa, joissa asiakas haluaa kotihoitoon ja hänet voidaan siellä lääkärin ohjein turvallisesti hoitaa. Suun terveydenhuollon osalta ikääntyneiden palvelut toteutetaan osana normaalia suun terveydenhuollon toimintaa. Kotihoidon asiakkaiden ja ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden osalta suun terveyden edistämiseksi toteutetaan laaja-alaista yhteistyötä. Vuonna 2011 muistineuvola aloitti osana terveyskeskuksen toimintaa. Muistihäiriöisen potilaan hoitopolussa korostuu laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Muistihäiriöpotilaan perustutkimukset sekä sairauden tunnistaminen tapahtuvat perusterveydenhuollossa sekä jatkotutkimukset tapauskohtaisesti erikoissairaanhoidossa.

14 14 Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointia ja kotiutuskäytäntöjä kehitetään. Ikääntyneiden suun terveyden edistämistä toteutetaan yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa. Muistipotilaiden hoitoketjua kehitetään. Kuntoutus Salon kaupungin terveyskeskus järjestää monipuolisesti kuntoutus ja terapiapalveluja. Toiminnan sisältöinä ovat apuvälinepalvelu, fysiatria, fysioterapia, puheterapia, ravitsemusterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Ikääntyneet saavat kuntoutus- ja terapiapalveluita pääosin lääkärin lähetteellä. Lisäksi terveyspalveluissa on tarjolla mielenterveyden tukemiseen yksilö- ja ryhmäkuntoutusta. Vanhuspalveluissa työskentelee kuntouttavaa henkilöstöä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Tavoitteena on tarjota varhaisessa vaiheessa toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää toimintaa ja ohjausta arjen toimintakyvyn säilymiseksi. Vanhuspalveluissa aloitettiin vuonna 2011 kokeiluna uusi kuntoutusmuoto veteraaneille, sotainvalideille, sotainvalidien leskille ja eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä toimineille. Asiakkaat, jotka eivät enää jaksa lähteä laitoskuntoutukseen/päiväkuntoutukseen eikä pelkkä fysioterapia ole enää mielekästä, ohjataan tuettuun kotikuntoutukseen. Tuetun kotona kuntoutumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja siten ennaltaehkäistä toimintakyvyn laskua ja pienentää laitoshoitoon joutumisen riskiä. Tuettu kotona kuntoutuminen toteutetaan kotona selviytymisen arviointiin pohjautuvan kotikuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta vastaa työpari, jonka muodostaa kuntoutuksen tukihenkilö ja fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Vuoden 2011 aikana on Paukkulakodin yksi osasto (10 paikkaa) muutettu ns. intervalli- ja arviointiyksiköksi, jossa erityisesti työskennellään ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi. Myös vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstön voimavaroja on arvioinnin perusteella sijoitettu uudelleen. Kuntoutustiimin koordinaattorin vakanssin käyttöönotolla tavoitellaan voimavarojen entistä tehokkaampaa käyttöä. Toimintakykyä ylläpitävä toiminta ja kuntoutus ovat osa koko hoitoprosessia. Tuetun kotona kuntoutumisen toimintamallia kokeillaan. Ikääntyneen toimintakykyä tuetaan tarvittavilla kuntoutus ja terapiapalveluilla. Sosiaalityön palvelut Salon kaupungin sosiaalityöntekijät toteuttavat aikuissosiaalityötä, kun ikääntyneillä on toimeentulovaikeuksia ensisijaisten etuuksien riittämättömyyden vuoksi tai ikääntynyt tarvitsee etuuksiin liittyvää ohjausta. Aikuissosiaalityö tukee silloin, kun ikääntyneen rahat eivät riitä ja hän tarvitsee ohjausta rahan käyttöön tai apua raha-asioiden hoitamiseen. Edellä mainituissa tilanteissa toteutetaan välitystiliasiakkuutta. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään yhteistyössä vanhuspalveluiden ja sosiaalityön palveluiden kanssa myös ikääntyneille henkilöille, joilla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluina ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välttämättömät välineet, koneet ja laitteet, palveluasuminen ja päivätoiminta. Toimintaan varatun määrärahan ja harkinnan puitteissa järjestetään kaikille vammaisille henkilöille sopeutumisvalmennusta, avustusta päivittäisistä toiminnoista tarvittaviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, avustusta henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin, tukea ylimääräisiin erityisravintoja vaatekustannuksiin sekä muihin tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

15 15 Palvelut edellyttävät, ettei henkilölle ole tarjolla riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Palvelut ovat hakijoille maksuttomia, lukuun ottamatta kuljetuspalveluja, joista peritään omavastuuosuus julkisen liikenteen taksan mukaan. Ikääntyneiden sosiaalista toimintakykyä tuetaan tarvittavilla tukitoimenpiteillä. Liikunta ja kulttuuripalvelut Salon kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat ikääntyneille monipuolisia liikuntapalveluja huomioiden asiakkaan toimintakyvyn. Kaikkien liikuntaryhmien tavoitteena on kunnon ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen ja edistäminen, sosiaalinen kanssakäyminen, pysyvän liikuntaharrastuksen löytäminen, ilon ja virkistyksen tuottaminen sekä rentoutuminen. Salossa on toteutettu Pirteyttä päiviin liikuntaryhmien vertaisohjaajakoulutuksia eri kaupunginosissa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Myös Lisää liikettä Saloon hankkeen yhteydessä tehdään laajaalaisesti yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pirteyttä Päiviin ohjelma tarjoaa avointa ja aktiivista toimintaa yli 60-vuotiaille naisille ja miehille. Toiminta soveltuu henkilöille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, mutta jotka tuntevat kiinnostusta omaa terveyttään kohtaan. Toiminta on ohjattua ja sen tavoitteena on antaa osallistujille myönteisiä kokemuksia monipuolisesti terveyttä edistävästä liikunnasta sekä antaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Salon kaupungin kulttuuripalvelujen tavoitteena on tuottaa tasaveroisesti saavutettavia ja eri kohderyhmät huomioivia palveluja, joilla lisätään hyvinvointia, kulttuurista sivistystä, asumisviihtyisyyttä sekä ylläpidetään toimintakykyä. Kulttuuritarjonta, jota ikääntyvät voivat toimintakykynsä puitteissa hyödyntää, on laaja. Salossa on otettu ikääntyvät ihmiset huomioon esimerkiksi aikaistamalla konserttien alkamisajankohtaa kello kuuteen illalla. Erilaisten hankkeiden ja yhteistyömuotojen kautta kulttuuripalveluja tuodaan myös niiden ikääntyneiden lähelle muun muassa ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin, jotka eivät muutoin pysty saavuttamaan kulttuuripalveluja. Vuoden 2011 aikana on laadittu kulttuuri- ja vanhuspalveluiden yhteistyönä Arjen kulttuurin toimintasuunnitelma ympärivuorokautisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda pitkäjänteinen toimintamalli, jolla vahvistetaan arjen kulttuurin piirin kuuluvien toimintojen tasavertainen toteutuminen kaikissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käyttäen hyväksi yksiköiden perinteisesti itse järjestämiä tapahtumia/toimintoja sekä kulttuuripalveluiden ja muiden tahojen tarjoamaa yhteistyötä. Vahvistetaan liikunnan, kulttuurin ja taiteen roolia hyvinvoinnin edistäjänä. Toteutetaan vertaisohjaajien kouluttamista. Kolmannen sektorin toimijat Salossa toimii runsaasti erilaisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat monipuolista toimintaa myös ikääntyneille. Eri yhdistysten yhteisenä haasteena on tavoittaa ne ikääntyneet, jotka eivät itse hakeudu aktiivisesti mukaan toimintaan. Salon seurakunnan kanssa yhteistyössä toimii yli 400 vapaaehtoistyöntekijää joko pitkä tai lyhytkestoisesti. Seurakunta järjestää vuosittain vapaaehtoistoimintaan liittyvää koulutusta. Nykytilanteessa vapaaehtoisille suunnattua koulutusta on pyritty laajentamaan kaupungin keskustaalueilta myös eri kaupunginosiin. Vapaaehtoistoimijoiden tukena toimii seurakunnan nimetty diakoniatyöntekijä. Seurakunta toteuttaa ennaltaehkäisevää ja korjaavaa diakoniatyötä jokaisessa kaupunginosassa. Seurakunta valmistelee diakoniatyön strategiaa, työryhmässä on mukana myös kaupungin edustaja. Salon SYTY ry, Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys, on aloittanut myös oman strategiansa valmistelun. Mukana strategiatyössä on myös kaupungin edustajia. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja kehittää toiminta-alueellaan toimivien potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyötä ja toimia myös tiedonvälittäjänä yksityisille henkilöille ja eri yhteisöille.

16 16 Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaedellytyksiä tuetaan VANHUSPALVELUT Salon kaupungin vanhuspalvelut muodostuvat kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Kotihoito sisältää kotiin, vanhustentaloon ja tavalliseen palvelutaloon annettavan hoidon ja tukipalvelut sekä omaishoidon ja palvelukeskustoiminnan (palvelukampus). Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit (hoivakodit). Palveluohjaus, uusien kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen sekä asiakkaiden ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arviointi ja omaishoito ovat keskitettyä toimintaa. Vanhuspalvelut on organisoitu kuvion 2 mukaisesti viideksi alueelliseksi tulosyksiköksi. Tulosyksikköä johtaa esimiespari, joista toinen edustaa kotihoitoa ja toinen ympärivuorokautista hoitoa. Kunkin tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat sekä kotihoito että ympärivuorokautinen hoito. Kuvio 2. Vanhuspalveluiden organisaatio. Vanhuspalveluissa työskentelee yhteensä 550 vakituista työntekijää. Heistä noin 200 työskentelee kotihoidossa ja runsas 300 ympärivuorokautisessa hoidossa. Osa työntekijöistä on keskitetyissä palveluissa, kuten Neuvonta- ja arviointiyksikössä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa koko kaupungin organisaatiota koskeva vuosittainen tavoite on palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömäärä vähenee 25 prosentilla eläköityvien määrästä. Jokaisen avoimen tehtävän kohdalla arvioidaan tehtävän täyttämistarve erikseen. Edellä mainittu tavoite on vanhuspalveluiden näkökulmasta haasteellinen erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen kasvun vuoksi.

17 17 Vanhuspalveluiden palvelupisteet vuonna 2011 on kuvattu kartassa 2. Ikääntyneiden henkilöiden omavastuu toimintakykynsä ylläpitämisessä joko itsenäisesti tai omaisten ja läheisten tukemana linkittyy yhteen palvelujärjestelmän toiminnan kanssa. Ensisijainen palvelumuoto asiakkaille on koko kaupungin alueella kattavasti toimiva kotihoito. Neuvonta - ja arviointiyksikön palvelukoordinaattori arvioi jatkossa keskitetysti koko kaupungissa uusien kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen. Hän tekee päätöksen tarpeellisia yhteistyötahoja konsultoiden. Asiakas, jolla on vähäinen palvelutarve, voidaan ohjata yksityiselle palveluntuottajalle. Vaativan hoivan kotihoidon asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti kaupungin kotihoidon piiriin. Siinä vaiheessa, kun kotona selviäminen ei ole enää mahdollista järjestetään palvelutarpeen arvioinnin edellyttämä hoitopaikka joko tehostetun palveluasumisen yksiköstä tai vanhainkodista. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksia on kuvattu tarkemmin myöhemmin kotihoitoa, omaishoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa koskevissa luvuissa. Kartta 2. Vanhuspalveluiden palvelupisteet kaupunginosittain vuonna Toimintakoodien selitykset 1. Vanhuspalveluiden hallinto 2. Kotihoitotoimisto 3. Päiväkeskus 4. Tavallisen palveluasumisen yksikkö 5. Tehostetun palveluasumisen yksikkö 6. Vanhainkoti Lähtökohtana vanhuspalveluissa on, että palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti. Kaupunki voi tehdä tarpeen mukaan palveluntuottajien kanssa joko varsinaisia ostopalvelusopimuksia tai puitesopimuksia tai hyväksyä palveluntuottajat palvelusetelirekisteriin. Kaupunki on velvollinen ohjaamaan ja valvomaan alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa yksityisestä sosiaalipalvelusta annetun lain (922/2011) perusteella. Liitteessä 3 on lueteltu palveluntuottajat, joiden kanssa kaupungilla on nykytilanteessa ( ) edellä mainittuja sopimuksia.

18 18 Vanhuspalveluiden kattavuus Vanhuspalveluiden kattavuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on Salossa kehittynyt myönteisesti Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen edellyttämään suuntaan. Joiltakin osin kehitys on erityisen myönteinen verrattuna koko maan vastaaviin lukuihin mm. terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osuus. (kuvio 3). Kuvio 3. Vanhuspalveluiden kattavuuden kehitys 75 vuotta täyttäneiden osalta Salossa ja koko maassa. (THL, Sotkanet 2011). Salon vanhuspalveluiden kattavuuden ja ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tarkastelu osoittavat, että palvelurakennetta tulee edelleen muuttaa kotihoitopainotteisemmaksi ja lisätä tehostetun palveluasumisen osuutta ympärivuorokautisessa hoidossa. (vrt. STM 2008a). Salolaisista 75 vuotta täyttäneistä lähes 30 %:a käytti säännöllisesti vanhuspalveluita vuonna 2010 (kuvio 4). Lisäksi osa on tilapäisesti vanhuspalveluiden käyttäjinä. Tilastoissa ei näy, että osa ikääntyneistä ostaa erityisesti kotiin annettavia palveluja yrityksiltä, järjestöiltä ja yhdistyksiltä itsenäisesti muun muassa kotitalousvähennystä hyödyntäen. Kotiin annettavien palvelujen kattavuuden onkin arvioitu yleisesti olevan korkeampi kuin mitä kunnan palvelujen määrä kertoo (Vaarama ym. 2003). Salossa tämän voidaan arvioida toteutuvan erityisesti keskustan alueella. Kuvio 4. Vanhuspalveluja käyttäneet 75 vuotta täyttäneet salolaiset, % - osuus vastaavanikäisestä väestöstä (THL, Sotkanet 2011). Nykyisiin väestöennusteisiin (kuvio 1) ja palvelujen kattavuustavoitteisiin (STM 2008a) suhteutettuna palvelujen tarve kasvaa kaikissa palvelumuodoissa (Kuvio 5), mikä asettaa tulevaisuudessa mittavat haasteet palvelutuotannolle.

19 19 Kuvio 5. Väestöennusteeseen suhteutettu palvelutarvearvio (75 vuotta täyttäneet). Pyritään toteuttamaan asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen ja hoidon porrastus. Palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti. Parannetaan vanhuspalvelujen tunnettavuutta ja viestintää. Yhteistyötä ja työnjakoa selkiytetään muiden palvelujen ja toimialojen kanssa. Vanhuspalveluiden järjestämisessä pyritään valtakunnallisiin kattavuustavoitteisiin. Vanhuspalveluiden kehittäminen Vanhuspalveluiden palveluorganisaation kehittämisessä tarkastellaan ja kuvataan keskeisiä palveluprosesseja. Samansuuntaista työtä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla. Vanhuspalveluiden prosessien tarkastelun ja kuvaamisen tavoitteena ovat laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen, yhteiset toiminnalliset linjaukset sekä toimintatapojen yhteensovittaminen. Tavoitteena on myös lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta. Vanhuspalvelujen palvelukokonaisuuksia, kotihoitoa, omaishoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa, koskevissa luvuissa tarkastellaan niiden keskeisiä kehittämiskohteita. Laadunhallinta toimii yhtenä tärkeänä työvälineenä sosiaali- ja terveystoimen käytäntöjen yhdenmukaistamisessa soveltuvin osin. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service (SHQS), minkä mukaisesti toimintaan kohdistuvia itsearviointeja tehdään vuosittain. Vanhuspalveluiden osasto tavoittelee laaduntunnustusta taloudellisten ja toiminnallisten tilanteiden sen mahdollistaessa. Toiminnan arvioinnilla pyritään jatkuvaan laadunhallintaan ja työn kehittämiseen. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä aloitettiin laatujärjestelmän rakentaminen vuonna Viisi yksikköä auditoitiin ulkoisesti vuonna Neuvonta- ja arviointiyksikön ulkoinen auditointi toteutettiin marraskuussa Auditoinnilla tarkoitetaan riippumatonta ja järjestelmällistä toiminnan arviointia. Auditointi laajenee koskemaan vähitellen koko vanhuspalveluita. Vuoden 2010 aikana kehitettiin myös asiakastyytyväisyyskyselyt sekä koti- että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille että omaisille. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat systemaattisessa käytössä toiminnan arvioinnissa. Vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan kehittäminen perustuu hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvaan tietoon. Nykytilanteessa erityisinä toiminnan sisällöllisinä kehittämiskohteina ovat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, kulttuuritarjonta, ravitsemus, suun terveydenhuolto ja saattohoito. Vanhuspalveluissa työn kehittämistä ja osaamisen ylläpitämistä tuetaan laajalla ja monipuolisella täydennyskoulutustarjonnalla. Vuonna 2010 on aloitettu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen

20 20 tähtäävä koulutus. Koulutus on suunniteltu runsaan vuoden mittaiseksi, jonka jälkeen tarjotaan vuosittain toimintakyvyn edistämisen osa-alueisiin liittyvää päivityskoulutusta. Vanhuspalveluissa on nimetty myös eri osastoilta ja kotihoitotiimeistä kuntoutusvastaavat, jotka yhteistyössä kuntoutustyöntekijöiden kanssa koordinoivat toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Kuntoutustyöntekijöille ja kuntoutusvastaaville tarjotaan toimintakyvyn edistämisestä kohdennettua pitkäkestoista koulutusta. Tutkimusten (mm. Suominen 2007) mukaan sekä koti- että ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on ravitsemukseen liittyviä vajeita. Ravitsemushoidon tehostamisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin. Salossa ikääntyneiden ravitsemusta kehitetään moniammatillisena yhteistyönä, lisäämällä ravitsemukseen liittyvää tietoutta, tehostamalla ruokavaliohoitoa ja kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon ateriarytmiin. Moniammatillisessa ravitsemustyöryhmässä on edustajia vanhuspalveluiden lisäksi ravitsemuspalveluista ja terveyspalveluista. Jokaiseen vanhuspalveluiden yksikköön on nimetty myös ravitsemusvastaava, jonka tehtävänä on osaltaan tuoda ravitsemusasioihin liittyvää tietoa yksiköihin. Suun terveydenhoidon kehittämisestä moniammatillisena yhteistyönä on hyviä kokemuksia muun muassa Helsingin kotihoidosta (Lampi & Roos 2009). Salossa on vanhuspalveluihin nimetty suunhoidon vastaavat työntekijät. Suun terveydenhuollon yksikkö järjestää vuosittain koulutusta yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Kotihoidon asiakkaille on tehty suunterveydenhoidonkysely, jonka yhteydessä on tarjottu suuhygienistin kotikäyntiä tai aikaa vastaanottokäynnille. Tehtävään nimetyt suuhygienistin tekevät käyntejä myös ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin tehden suun terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä ohjaten henkilöstöä ikääntyneiden suun hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut saattohoitosuositukset vuonna Saattohoitosuositusten tavoitteena on tehdä saattohoidosta suunnitelmallisempaa sekä ohjata saattohoidon käytäntöjä koko maassa. Ne on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden käyttöön. Saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Suositusten mukaan sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset vastaavat alueellisten saattohoitosuunnitelmien tekemisestä ja niiden toteutumisesta. Vanhuspalvelut tekee saattohoidon osalta yhteistyötä terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vanhuspalveluissa asiakkaiden hoidon turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotihoidossa on ajantasaiset lääkehoitosuunnitelmat, työntekijöiden lääkeluparekisteriä ylläpidetään, tarvittaessa järjestetään aihealueeseen liittyvää täydennyskoulutusta. Lääke ja lääkityspoikkeamien seuranta- ja palautejärjestelmien tuottama tieto palvelee yksikön toiminnan kehittämistä. Yksiköissä tulee entisestään tehostaa poikkeamailmoitusten tekoa. Yksiköiden poistumisturvallisuussuunnitelmat päivitettiin ajantasaisiksi alkuvuodesta 2011 ja laadittiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden vuosikellotyyppinen Turvallisuussuunnitelma. Keskeiset palveluprosessit kuvataan ja niitä kehitetään. Vanhuspalveluita kehitetään säännöllisen seurannan ja arvioinnin pohjalta. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti kerran vuodessa. Vanhuspalveluiden kehittäminen perustuu hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvaan tietoon. Poistumisturvallisuussuunnitelmat päivitetään. Tehostetaan lääke- ja lääkityspoikkeamailmoitusten tekoa KOTIHOITO Kotihoidon organisointi Salossa on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien yhdistetty kotihoito tiimityömallisesti. Yhdistetyllä kotihoidolla tarkoitetaan, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat yhdessä. Yhdistetyn kotihoidon yhtenä keskeisenä etuna on yhteinen tietojärjestelmä. Yhdistetystä kotihoidosta on hyviä kokemuksia sekä paikalliselta että valtakunnan tasolta (mm. Paljärvi ym. 2003; Voutilainen ym ) Yhdistetyn kotihoidon keskeisenä tavoitteena on vähentää päällekkäisiä toimintoja eri sektoreiden välillä ja vahvistaa ennen kaikkea kotona asuvien ikääntyneiden palvelujen hoidollista laatua. Kaupunginosissa toimii yhteensä 18 kotihoitotiimiä, joissa työskentelee lähes 200 työntekijää. Yksiköiden esimiehinä toimivat kotihoidon aluejohtajat. Tiiminvastaava, joka on koulutukseltaan joko sairaanhoitaja

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

1 JOHDANTO... 3 2 LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET... 4 3 NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS...

1 JOHDANTO... 3 2 LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET... 4 3 NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 2(31) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET... 4 3 NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 3.1

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot