Kovakudos- ja infektiosairaudet Hampaiden morfologia, H Anja Kotiranta EHL, HLT Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Kovakudos- ja infektiosairaudet Hampaiden morfologia, H Anja Kotiranta EHL, HLT Helsingin yliopisto

2 Morfologian kurssin Keskittyy pysyvään hampaistoon Luento ja hampaiden tunnistamista ryhmätyönä Taitopajaosuus lyhyt luento alussa harjoitustyö: yläetuhampaan veisto vahasta Suoritteet annetut humaanihampaat tunnistettu oikein vahahammas veistetty hyväksyttävästi

3 Morfologian kurssin tavoitteet morfologia=muoto-oppi oppia hampaiden numerointi ja eri pintojen nimeäminen sekä hampaan morfologista nimistöä oppia hahmottamaan terveiden hampaiden kruunujen ja juurien muoto tulevia kliinisiä töitä ajatellen reikiintyneen/lohjenneen hampaan restaurointi (paikkaus, kruunutus) on hampaan muodon palauttamista entiselleen

4 Morfologia Oppimateriaali T Eväsoja, A Kotiranta: Morfologian moniste Nelson & Ash: Wheeler s Dental Anatomy, Physiology and Occlusion, 2010 kuvia kirjasta: Fundamentals of Operative Dentistry: JB Summit, JW Robbins, RS Schwartz

5 Maitohammas/pysyvä hammas Yläleuan ensimmäinen (maito ja pysyvä) molaari Primary teeth= maitohampaat Permanent teeth= pysyvät hampaat

6 Maito/pysyvät hampaat maitohampaiden eroja kokoero maitohampaissa ohuempi kiille ja dentiini maitohampaiden kervikaalinen pulleus juurten haarautuminen poikkeaa kruunujen morfologia Maitohampaiden numerointi poikkeaa pysyvistä Yläleuan ensimmäinen molaari: maitohammas ja pysyvä hammas

7 Maito/pysyvät hampaat maitohampaan juuren resorptio pysyvän hampaan puhjetessa kruunun kuluneisuus Maitokulmahampaita maitoviitonen muistuttaa hyvin paljon pysyvää kuutosta

8 Hampaan anatomiasta (pysyvät hampaat) Hampaan kovakudokset kiille (kruunun alueella) dentiini (kruunun ja juurten alueella) (juurisementti peittää hampaan juuripintojen dentiiniä) Pulpakudos hampaan ytimessä sekä kruunun (=kruunupulpa) että juurten (=juurikanavat) alueella kiillettä dentiiniä pulpa

9 Pulpakudos soluja (kuten fibroplastit, odontoplastit, ja veren puolustussolut) löyhä sidekudos (kollageenisäikeitä) väliaine (kuten hyaluronihappo, kondroitiini sulfaatti, glukoproteiinit, hiilihydraatit ja vesi) hermosäikeitä luisen ontelon sisällä olevaa pehmytkudosta erityinen hammaslääketieteellinen ongelma

10 Hampaan anatomiasta hampaan kruunu hampaan juuret alveoliluu parodontaalisäikeet Infektoitunut hammas ja muutos leukaluussa Terve hammas ja luukudos

11 kliininen kruunu (=hampaan näkyvä osa) anatominen kruunu (=kiilteen peittämä alue) hampaan kervikaalialue (hampaan kaulaosa) kiille-sementti-raja (nuoli kuvassa) anatomisen kruunun ja hampaan juuren raja Hampaan kruunu

12 Hampaiden juuri/juuret yksi, kaksi tai kolme juurta, harvoin enempää furkaatiot: bifurkaatio kaksijuuristen röntgenologinen apex hampaiden juurten haarautumisalue, kolmijuurisilla trifurkaatio apex-alue (juuren anatominen apex, röntgenologinen apex) furkaatio juuripinta sementin peittämä sementin alla dentiini kiillesementti-raja apex

13 Furkaatioalue, marginaalinen luuraja (Btwrtg) Virheet paikkaustoimenpiteissä voivat johtaa marginaalisen luurajan vetäytymiseen

14 Pehmytkudosten nimistöä ien eli gingiva (supra- /subgingivaalinen) ienpapilla (approksimaalivälissä oleva ien) kiinnittynyt ien marginaalinen ienraja sulcus (kääntöpoimu) frenulumit (jänteet) kiinnittyneen ikenen puuttuminen huomioitava korjaavassa hoidossa

15 Hampaiden numerointi maxillary teeth/madibular teeth ykköset (central incisors) kakkoset (lateral incisors) kolmoset (canine) neloset ja viitoset (first, second premolars) kuutoset, seitsikot ja kahdeksikot (first, second, third molars)

16 Hampaiden numerointi pysyvän hampaiston yläleuassa sektorit 1 (potilaan oikea) ja 2 (potilaan vasen) alaleuan sektorit 3 (vasen) ja 4 (oikea) hampaat numeroidaan keskiviivasta alkaen distaalisuuntaa: inkisiivit 1 ja 2, kulmahammas 3, premolaarit 4 ja 5, molaarit 6, 7 ja 8 ensin sektorin numero ja sen perään hampaan numero esim. d 16 d46 d16 d25 d34

17 Hampaiden numerointi maitohampaissa ei ole premolaareja inkisiivit 1 ja 2, kulmahammas 3, molaarit 4 ja 5 ja maitohampaiden sektoreiden numerointi alkaa viitosesta: 5 (pysyvissä 1), 6 (pysyvissä 2), 7 (pysyvissä 3) ja 8 (pysyvissä 4 ) maitohampaita max 10/leuka maitohampaissa pysyvää 16:sta vastaa 55

18 Hampaiden pintojen nimeäminen ja numerointi okklusaalipinta tai inkisaalikärki (etuhampaissa) = purupinta ykköspinta (1) approksimaalipinnat mesiaalinen=keskiviivan puoleinen eli kakkospinta (2), distaalinen=keskiviivasta poispäin eli nelospinta (4)

19 Hampaiden pintojen nimeäminen ja numerointi fakiaalinen = kasvojen puolella bukkaalinen = posken puolella labiaalinen = huulen puolella kolmospintoja (3)

20 Hampaiden pintojen nimeäminen ja numerointi oraalinen=suuontelon puolella linguaalinen=kielen puolella (alaleuan hampaissa) palatinaalinen=suulaen puolella (yläleuan hampaissa) viitospintoja (5)

21 Okklusaalipinnan morfologista nimistöä/ takahampaat fissuura: purupinnan syvä uurre fossa: syvennys, laakeampi kuin fissuura

22 Okklusaalipinnan morfologista nimistöä/ takahampaat kuspi: nystermä, molaareissa ja premolaareissa sekä kulmahampaassa reunaharju: approksimaalireunalla oleva harjanne viistepinnat vinoharjanteet kuspi

23 Okklusaalipinnan morfologista nimistöä / etuhampaat Inkisaalireuna/inkisaalikärki etuhampaan kärkialue kulmahampaan kärki

24 Okklusaalipinnan oikea muoto purennallisesti tärkeä -viistepinnat -harjanteita -fissuurat -fossat -kuspien kärjet -reunaharjut Huom! okklusaalipintojen kolmiomaiset harjanteet YLÄLEUKA ALALEUKA

25 Vapaiden pintojen erityisnimistöä fovea: syvennys esim. etu- ja kulmahampaiden oraalipinnoilla foramen caecum: fissuuramainen stvennys, yleinen alaleuan molaarien bukkaalipinnoilla tuberculum anomale carabelli: ylämolaarien ylimääräinen palatinaalinen kuspi

26 Hampaiden vapaat pinnat yleensä hampaan fakiaalipinta on leveämpi kuin oraalipinta mesiaali- ja distaalipinnat konvergoivat oraalisesti poikkeuksena yläkuutonen (yhdensuuntaiset) kolmikuspiset alaviitoset (konvergointi fakiaalisesti) Hampaat kaaressa leuoissa -> oraalipuolen oltava kapeampi etenkin premolaari- ja kulmahammasalueilla

27 Kontaktiti ylähammaskaarella!! Yhdistelmämuovipaikan väärä muoto

28 Kontaktit alahammaskaarella

29 Bukkaali/labiaalipintojen pystykaarevuus bukkaali/labiaali pintojen suurin pystykaarevuus (pintakaarevuus) on gingivaalisessa kolmanneksessa kaikissa hampaissa kruunu kapenee okklusaalipintaa kohden Alaleuan molaari

30 Bukkaali/labiaalipintojen pystykaarevuus erityisen selvästi nähtävissä alaleuan molaareissa ja premolaareissa loogista purennan kannalta

31 Linguaali/palatinaalipintojen pystykaarevuus yläleuan molaareissa ja premolaareissa palatinaalipintojen suurin pystykaarevuus on kruunun keskimmäisessä kolmanneksessa Vrt. palatinaali-/bukkaalipuoli

32 Linguaali/palatinaalipintojen pystykaarevuus alaleuan molaareissa ja premolaareissa linguaalipuolen seinämä usein suhteellisen suoraviivainen

33 Alaleuan premolaari ja molaarialue linguaalisesti kallistunut

34 Mühlreiterin tunnusmerkit/1. kulmatunnusmerkki mesiaalinen inkisaalikulma terävämpi kuin distaalinen erityisen selvä yläkakkosilla poikkeuksia alaleuan inkisiiveissä

35 Mühlreiterin tunnusmerkit/2. Kaarevuustunnus-merkki fakiaalipinnan mesiaalikaarevuus jyrkempi kuin distaaliosan kaarevuus (inkisiiveillä selkeä)

36 Kaarevuustunnusmerkki kaarevuustunnusmerkki näkyy molaareissa mesiaalikulman prominenssina ylämolaareissa selkein: mesiobukkaalinen kulma prominoiva kaarevuustunnusmerkin poikkeuksia yläleuan 4:ssa ja 5:ssa kaarevuustunnus päinvastoin (4/77%, 5/44%)

37 Mühlreiterin tunnusmerkit/3. Juuritunnusmerkit hampaan juuri on kallistunut distaalisesti kruunuun nähden, juurenkärjen (apexin) käyryys vaihtelee juuren distaalipinnan uurre on voimakkaampi poikkeuksena ylä- ja alaleuan nelonen, joissa mesiaalinen uurre voimakkaampi

38 Hampaiden tunnistaminen mikä hammasryhmä (molaari, premolaari, kulmah., inkisiivi)? ylä- vai alaleuasta? vasemmalta vai oikealta? Mühlreiterin tunnusmerkit (erit. mesiobukkaalinen prominenssi) juurten sijainti pystykaarevuudet okklusaalipinta jne. mikä hammas (hampaan numero)? Maljat numeroitu ja jokaisen hampaan kyljessä numero (1-8)

39 Hampaiden tunnistaminen Yläleuka x Alaleuka inkisiivi kulmah. premol. molaari x regio 2 hammas 26 1 Muista merkata maljan numero ylös!

40 Etsi maljalta yläleuan inkisiivi

41 Yläleuan ykkösten morfologiasta leveämpi mesiodistaalisuunnassa kuin kakkoshammas kulmatunnus (huom! kuluneet hampaat) vasta puhjenneissa ykkösissä inkisaalikärki nystermäinen juuritunnus

42 Yläleuan ykkösten morfologiasta mesiaalinen kontaktialue lähempänä inkisaalireunaa kuin distaalinen mesiaalinen kontaktialue pidempi kuin distaalinen mesiaalipinta kaartuu jyrkemmin kuin distaalipinta

43 Yläleuan ykkösten morfologiasta labiaalipinnan suurin pystykaarevuus on kervikaalisessa kolmanneksessa kruunun labiaalipinta litteä yksi suora juuri, jossa 1 juurikanava

44 Yläleuan kakkosten morfologiasta kulmatunnusmerkki selkeä, inkisaalireuna vino palatinaalisesti usein voimakkaat limbukset ja tuberkulum; invaginaatio ei harvinainen yksi soikea juuri, apex usein käyrä (distaalisuuntaan)

45 Yläleuan kakkosten morfologiasta

46 Etsi maljalta alaleuan inkisiivi

47 Alaleuan inkisiivit alaleuan ykkösten inkisaalireuna on suora alaleuan kakkosten inkisaalireuna kaartuu usein distaaliosastaan linguaalisesti kulmatunnus epäselvä, kakkosella jopa päinvastainen

48 alakakkosen juurenkärki on taipunut distaalisesti alaykkösen juuri on yleensä suora juuret voimakkaasti litistyneitä (juurikanavia usein 2, voivat yhtyä) juuren distaalipinnan uurre on voimakkaampi kuin mesiaalipinnan Alaleuan inkisiivit

49 Etsi maljalta ylä- ja/tai alaleuan kulmahammas

50 Alaleuan kulmahammas inkisaalikärki kuspimainen, kuspin kärki mesiaalisesti kruunun mesiaalinen ääriviiva suora labiaalipinnalla ei harjanteita eikä painaumia, voimakkaasti kupera (rivistä ulos työntyvä)

51 Alaleuan kulmahammas labiaalinen pystykaarevuus heikko: juuren ja kruunun raja epäselvempi kuin yläleuan kulmahampaalla juuri lyhyempi kuin yläkulmahampaassa juurikanava (joskus jopa juuri) voi haarautua apikaalisen kolmanneksen alueella (huomioitava juurihoidoissa)

52 Yläleuan kulmahammas inkisaalikärki kuspimainen, kärjen mesiaalinen viisteosa lyhyempi (huom. kuluminen) labiaalipinnalla kaksi painannetta ja voimakas keskiharjanne (kolmiomaisuus) mesiaalinen kontaktipiste (mesiaalipinnan pullein kohta) on inkisaalisemmin kuin distaalinen

53 Yläleuan kulmahammas palatinaalisesti voimakkaat harjanteet keskellä ja molemmilla reunoilla tuberkulum

54 Yläleuan kulmahammas pitkä juuri, joka labiaalisesti leveämpi apex-alue usein käyrä (käyryys usein palatinaalisesti, jolloin se ei näy röntgenkuvissa)

55 Premolaarien morfologiasta premolaarit kapeampia kuin molaarit, kaksikuspisia alaviitosessa myös kolmikuspisia muotoja (2 linguaalista kuspia) yläleuan nelosissa bukkaalinen kuspi suurempi ja korkeampi kuin palatinaalinen

56 Etsi maljalta premolaarit

57 Premolaarien morfologiasta ylä- ja alanelosissa juuren mesiaaliuurre on voimakkaampi kuin distaalinen juuripinnan voimakas koveruus vaikeuttaa hammaskiven poistoa ja paikkaustoimenpiteitä

58 Premolaarien morfologiasta ylänelonen ja yläviitonen: bukkaalisen kuspin mesiaalinen harjanne pidempi kuin distaalinen kuspin kärki distaalisesti eikä keskellä kuspia kuluneissa hampaissa tilanne voi muuttua

59 Premolaarien morfologiasta okklusaalipinnan keskifissuura yläviitosen lyhyempi kuin ylänelosen ylänelosissa uurre jatkuu usein mesiaaliselle reunaharjulle okklusaalipinta muoto soikea yläviitosella epäsymmetrisempi ylänelosella d14 d15

60 Premolaarien morfologiasta alanelosissa kruunun morfologiasia variaatiota linguaalinen kuspi useinmiten pieni, joskus lähes olematon bukkaalinen, poikittainen harjanne voimakas okklusaalisesti 2 fossaa: distaalinen ja mesiaalinen

61 Premolaarien morfologiasta alaviitosessa kahta yleistä muotoa kolmikuspinen, jossa 2 linguaalikuspia kaksikuspinen kolmikuspinen tyyppi on okklusaaliseti kulmikas, kaksikuspinen pyöreämpi D 35

62 Premolaarien morfologiasta alaviitosen bukkaalinen kuspi on pienempi kuin alanelosella bukkaalinen kuspi yleensä kookkaampi kuin linguaalinen kolmikuspisissa alaviitosissa mesiolinguaalinen kuspi on voimakkaampi, kuspeja erottaa uurre

63 Premolaarien juurten morfologiasta ylänelonen: 60-70% kaksijuurisia, 80%:ssa 2 juurikanavaa (molarisaatio 1-3%:ssa eli hampaassa 3 juurta) yläviitonen yleensä yksijuurinen (melko suora), 60%:ssa 1 juurikanava molarisoituneet yläpremolaarit: kolme juurta - harvinaista

64 Premolaarien juurten morfologiasta alapremolaarit yksijuurisia alanelonen: juuri soikea, lyhyt, 70% yksikanavaisia alaviitonen: juuri soikea, 90% yksikanavaisia juurikanava saattaa haarottua (etenkin alanelosessa)

65 Etsi maljalta yläleuan molaari

66 Molaarien morfologiasta molaarit ovat hammaskaaren leveimpiä hampaita yläkuutosen okklusaalipinta on vinoneliömäinen okklusaalipinnan fissuuran lisäksi palatinaalipinnalle ulottuva fissuura

67 Molaarien morfologiasta yläkuutosen mesiaaliset kuspit voimakkaat; mesiopalatinaalinen voimakkain yläseitsikon distopalatinaalinen kuspi on heikko, 30%:ssa puuttuu molemmilla mesiobukkaalisen kulman prominessi on selkeä palatinaalipinnan pullein alue kekikolmanneksessa, bukkaalipuolen kervikaalikolmanneksessa

68 Molaarien morfologiasta yläkuutonen: yleensä kolmijuurinen; 2 bukkaalista ja 1 paltinaalinen juuret harallaan mesiobukkaalinen juuri hyvin litteä mesiosentrinen juurikanava (4. juurikanava)

69 Oireileva d 26, puutteellinen preparointi

70 Molaarien morfologiasta yläseitsikko: kolme juurta, jotka voivat olla supussa tai yhteen kasvaneet juurikanavia 3, mutta 1-4 kanavaa mahdollista

71 Kartiokeilatomografia Hampaat leikattu horisontaalisesti juurten alueelta

72 Etsi maljalta alamolaari

73 Molaarien morfologiasta alakuutosessa on usein 5 kuspia, bukkaalipuolen 3. kuspi pienin alaseitsikko on yleensä nelikuspinen, bukkaaliset kuspit suurempia kuin linguaaliset Bukkaalipuoli Peilin kautta otettu kuva: d47 ja d46

74 Molaarien morfologiasta alamolaareissa mesiobukkaalinen prominenssi heikompi kuin ylämolaareissa, mutta selkeä mesiaalipinta suorempi kuin distaalipinta D 37

75 Alamolaarin distaalipinnan kaarevuus

76 Molaarien morfologiasta D46-d47 D36 Huom! Bukkaali- ja linguaalipintojen erilainen kaarevuus

77 Molaarien morfologiasta alamolaareilla 2 juurta: distaalinen ja mesiaalinen mesiaalinen juuri litteä, distaalinen pyöreämpi

78 Molaarien morfologiasta alamolaarin mesiaalijuuressa lähes aina 2 juurikanavaa, jotka voivat osittain yhtyä distaalijuuressa useinmiten 1 kanava, mutta myös 2. juurikanava mahdollinen (etenkin alakuutonen)

79 Mikä hampaista on maitohammas?

80 Maito/pysyvät hampaat Maitohampaat Inkisiivit Molaarit