Tämän kurssin tavoitteet

Transkriptio

1 Tervetuloa aloittamaan ortodontian eli hampaiston oikomisopin luentosarjaa Purentavirheiden diagnosointi Prekliiniset opinnot :Yksilön ja kasvojen kasvusta ja hampaiston kehityksestä sekä näitä säätelevistä tekijöistä (TULE II) Purentavirheiden diagnosointi H3 syksy Opitun arviointitilaisuus Purentavirheiden hoito ja oikomiskojeet H3 kevät Tentti Janna Waltimo-Sirén Dos., HLT, EHL, hammaslääkärikouluttajan erityispätevyys Oikomishoito perusterveydenhoidossa H4, läsnäolo Ortodontian kliiniset työt H3-H5 Oikomishoidon erityiskysymyksiä H5, läsnäolo Ortodontian lopputentti Tämän kurssin tavoitteet Kurssin jälkeen sinulla on erinomaiset tiedot maitohampaiston ja pysyvän hampaiston normaalista kehityksestä ja purennasta ja tunnistat näiden poikkeamat Osaat analysoida kasvojen, leukojen ja hampaiston rakennetta kliinisesti, kefalometrisesti ja kipsimallien avulla Ja kirjoittaa edellisiin nojaten ortodonttisen potilaan kokonaisdiagnoosin (lukuunottamattapurennan funktioita, joiden selvittämiseksi on tutkittava elävää potilasta) Purennan kehitys maitohampaistossa, vaihduntahampaistossa ja pysyvässä hampaistossa Occlusal development in the primary, mixed and permanent dentition Tämän luennon tarkoituksena On oppia perusteellisesti normaalin purennan kehityksen ja sen ajoituksen piirteet, jotta Ymmärrät normaalin kehityksen vaiheet ja yksilölliset erot Ymmärrät purentavirheiden etiologiaa Osaat hammaslääkärinä havaita poikkeamat ajoissa ja reagoida näihin Purennan kehitys Purenta on ylä- ja alahampaiston välinen suhde Sen muodostumiseen vaikuttavat leukojen kasvu hampaiden muodostuminen hampaiden puhkeaminen 1

2 Kasvojen ja leukojen kasvu Growth of the face and jaws sagittaali tranversaali Yläleuan kasvu Growth of the maxilla Kasvu tapahtuu sagittaali-, vertikaali- ja transversaalisuunnissa Eri yksikköjen kasvunopeus ja ajoitus on erilainen vertikaali Monimutkainen appositio-resorptiotapahtuma keskikasvot, mukaan lukien yläleuka, on kiinni neurocraniumissa suturoiden avulla suturoissa tapahtuu luun appositiota kasvaa eteen alaspäin kallonpohjaan nähden kasvaa kokoa (orbita, nenäontelot, suulaki, leveyskasvu) Alaleuan kasvu Growth of the mandible niveltyy kallonpohjaan leukanivelen avulla ramuksen kasvusuunta taakse ylöspäin kasvun avulla leukanivel pyrkii säilyttämään asentonsa fossassa kasvaa kokoa (korkeus-, pituus- ja leveyskasvu) Alveoliharjanteiden kasvu Growth of the alveolar crest ylä- ja alaleuassa kasvuun vaikuttaa leukojen kasvu harjanteiden korkeus riippuu hampaiden puhkeamisesta purenta on riippuvainen muiden osasten kasvusta dentoalveolaarien adaptaatio = kyky sopeutua kasvavien leukojen suhteeseen Purennan kehitys Development of occlusion vaikka alkuperäinen purentasuhde muodostuu jo lapsuudessa, purenta muuttuu läpi kasvukauden ja aikuisvaiheessakin purentaa voidaan pitää kehittyvänä ja dynaamisena, toistuvasti ympäröivien rakenteiden muutoksiin sopeutuvana kokonaisuutena 2

3 Purennan kehitykseen vaikuttaa Purennan kehitykseen vaikuttaa geneettinen perimä ympäristö huomattava eri tapahtumien koordinaatio on tarpeen normaalin purennan kehitykselle laaja yksilöllinen vaihtelu normaalista poikkeavaan purentaan poika isä isoisä Geneettiset tekijät Genetic factors Purennan kehitykseen vaikuttaa Purennan kehittymisen koordinointi ennen syntymää ja vastasyntyneellä mandibula on retrognaattinen suhteessa maksillaan alaleuka kasvaa nopeammin kuin yläleuka => hammasvallit saavuttavat toisiaan monet ulkoiset tekijät Environmental factors vauvan ienvalleilla okklusiota? kieli ylä- ja alakaarten välissä Purennan muotoutumisen koordinointi vaikka hampaita ei vielä ole, neurologinen kontrolli on olemassa leukasuhteessa sillä hetkellä, kun ylä- alaetuhammas kohtaavat, leukojen väliin syntyy myös sensorinen vuorovaikutusmekanismi tieto kohtaamisesta välittyy parodontaaliligamenttissa olevien sensoristen päätteiden avulla aivoihin Purennan koordinointi Aivoista lähetetään suuta sulkeviin lihaksiin tieto ja määräys, etteivät ne saa supistua niin paljon, että hampaisiin kohdistuisi vahingollinen voima Samalla lapsi oppii sellaisen avaus ja sulkemisliikkeen, jossa toiminta on tehokas 3

4 Purennan koordinointi Purennan koordinointi koska ensimmäisenä puhkeavat etuhampaat, puremisliikkeen eturaja opitaan ensin kun maitoneloset ovat puhjenneet, muodostuu tarkkarajainen purenta ja lihakset oppivat myös lateraaliliikkeiden rajat Purennan ja puremisliikkeiden kehittyessä muodostuu kallonpohjaan kondyyli-fossasuhde Alaleuan ja kondyylin kehittyminen Purennan kehitys Hampaiden puhjetessa ilmestyy uusi tärkeä rakenne - alveolilisäke. Se eroaa muista luurakenteista siinä, että sen muotoutuminen ja olemassaolo ovat täysin riippuvaiset hampaiden kehityksestä ja toiminnasta Purennan kehitys maitohampaisto ensimmäisen vaihduntavaiheen hampaisto toisen vaihduntavaiheen hampaisto pysyvä hampaisto Maitohampaistovaihe Primary dentition stage 4

5 Vastasyntyneellä In a new-born yläkaari hieman laajempi ja edempänä kuin alakaari matalat harjanteet tulevien hampaiden kohdalla näkyy pullistumia alveoliharjanteet pyöreät tai U-kaaren muotoiset harjanteilla painaumat tulevien kulmahampaiden distaalipuolella Maitohampaisto ensimmäinen hammas (alaykkönen) puhkeaa yleensä 7 kk:n iässä seulontaraja 13 kuukautta (screening limit) nataalihammas (perinataali) syntyessä Varsinainen tai ylilukuinen 2-2 1/2 vuoden iässä kaikki puhjenneet seulontaraja 3 vuotta Maitohampaisto puolikaaren muotoiset hammaskaaret (semi-circular dental arches) horisontaalinen ylipurenta (overjet) 2-vuotiaalla 4mm+2mm Maitohampaiden puhkeamisjärjestys (order of eruption) 1, 1, 2, 2, 4, 4, 3, 3, 5, 5 normaalisti ylipurenta vähenee iän myötä Alaleuan yläleukaa voimakkaampi kasvu Aukkoisuus (spacing) maitohammaskaarella Aukkoisuus on normaalia ja toivottavaa! Kädellisaukot (primate spaces) - yläkulmahampaiden edessä ja alakulmahampaiden takana Etualueen diasteemat - kasvavat leukojen leveyskasvun myötä Maitoposkihampaiden sagittaalisuhde eli päätetyyppi (molar relationship) määritellään hampaiden taaimmaisen tason mukaisesti - mesiaaliporras (mesial step) - tasaporras (flush terminal plane) - distaaliporras (distal step) Isokokoiset pysyvät hampaat kehittyvät maitohampaiden linguaalipuolella 5

6 Maitohampaisto maitoposkihampaat puhkeavat useimmiten tasaporrassuhteeseen kulmahampaat kuspittaiseen tai mesiaaliseen suhteeseen Pysyvä kuutonen puhkeaa tämän tason mukaisesti purentaan tämä poskihammassuhde siirtyy useimmiten pysyvään hampaistoon Pysyvien hampaiden puhkeaminen Eruption of the permanent teeth Ensimmäinen vaihduntavaihe First transitional stage Toinen vaihduntavaihe Second transitional stage Yläleuka 6, 1 2 4, 3 5, 7 8 Alaleuka 1, 6 2 3, 4 5, 7 8 Ikä v. Pysyvien hampaiden puhkeaminen -suuria yksilöllisiä vaihteluita puhkeamisajoissa ja järjestyksessä -alahampaat puhkeavat usein ennen ylähampaita -tytöillä varhaisempi kehitys Ensimmäinen vaihduntavaihe First transitional stage - noin 6-vuotiaana alaykköset ja kuutoset (lower central incisors and first permanent molars) - noin 7-vuotiaana yläykköset ja alakakkoset (upper central incisors and lower lateral incisors) -viimeisinä etuhampaista puhkeavat yläkakkoset (upper lateral incisors) -sivustoilla yhä maitokolmoset ja maitomolaarit Tämän jälkeen 2-3 vuoden tauko hampaiden vaihtumisessa. Seulontaraja 8 vuotta: rtg-kuvaus, ellei hampaiden vaihdunta ole alkanut tai kuutonen puhjennut noin 6-vuotias kuutoset ja alaykköset puhkeavat noin 7-8-vuotias yläinkisiivit ja alakakkoset puhkeavat 6

7 Puhkeamismekanismista Pysyvät molaarit puhkeavat maitohampaiden taakse Muut pysyvät hampaat puhkeavat maitohampaan tilalle Maitohampaan juuren on ensin resorboiduttava ja hampaan irrottava Osteoklastien toiminta sekä hampaan tehdessä itselleen puhkeamisreitin luuhun että maitohampaan juuren resorboituessa Follikkeli stimuloi Missä juurenkehityksen vaiheessa hammas puhkeaa suuhun? Yleensä hammas läpäisee limakalvon kun juuren pituus on ¾ lopullisesta (Haavikko 1970) Kuutoset ja yläykköset hieman varhemmin (½- ¾) Kulmahampaat hieman myöhemmin (¾ Rc) Tilaongelmat etuhampaiden vaihtuessa pysyvät etuhampaat ovat merkittävästi leveämmät (alainkisiivit esim. 5,5mm) kuin maitohampaat (3mm) => aukkoisuus tarpeen puhkeamattomat etuhampaat sijaitsevat linguaalisesti maitohampaisiin nähden saattavat puhjeta, erityisesti alaleuassa, linguaalisesti, ahtautuneena ja kiertyneinä kun kuutoset puhkeavat, vapaa tila sivustoilla tiivistyy umpeen Mistä lisää tilaa etuhampaiden vaihtuessa? miehet Tila yläleuan etuhampailla naiset - hammaskaaren leveys kasvaa hieman (n. 2mm) (hampaat puhkeavat ulos ja sivulle päin) - maitohampaiden kallistuskulma pystympi kuin puhkeavien pysyvien => pysyvien puhjetessa muodostuu laajempi kaari => 1-2 mm lisätilaa Tila alaleuan etuhampailla miehet naiset - kädellisaukko (ja muut aukot) käytetään hyväksi 7

8 Tilan tarpeen kehittyminen maitohampaistossa ja pysyvässä hampaistossa (Leighton 1968) Tilaa 5-vuotiaalla maitohampaistossa <0 mm (ahtaus) 0 mm 0-3mm 3-6mm 6- mm Ahtautta 13-vuotiaalla pysyvässä hampaistossa 100 % 70% 50% 20% 0% Toinen vaihduntavaihe Second transitional stage Toinen vaihduntavaihe alkaa (9-12 v.) 1. vaihduntavaihe 2. vaihduntavaihe Yläleuka 6, 1, 2, 4, 3, 5, 7, 8 Alaleuka 1, 6, 2, 3, 4, 5, 7, 8 Ikä v. Sivustoilla maitohampaat irtoavat ja pysyvät premolaarit, kulmahampaat ja 2. molaari (seitsikko) puhkeavat noin vuotias alakolmoset ja neloset puhkeavat (lower canines and first premolars erupt) noin 12-vuotias yläkolmoset,viitoset ja seiskat puhkeavat (upper canines, second premolars and permanent second molars erupt) 8

9 Kulmahampaiden palpoituminen Yleensä myös yläkulmahampaat ovat palpoitavissa 9- vuotiaalla, ja viimeistään 10 vuoden iässä kaikki pysyvät kulmahampaat tulee voida nähdä tai palpoida Kulmahammas jää puhkeamatta 1-3%:lla lapsista. Tilakehitys 2. vaihduntavaiheessa Sivustoilla maitoposkihampaat vaihtuvat kapeampiin pysyviin premolaareihin: tilaa vapautuu yläleuassa n. 1,5 mm ja alaleuassa n. 2-3mm (Leeway space, Nancen tila) Tilakehitys 2. vaihduntavaiheessa Tilakehitys 2. vaihduntavaiheessa molaarit vaeltavat eteenpäin (mesiaalivaellus, mesial drift) poskihampaat asettuvat lopulliseen purentasuhteeseen Lee-way space (merkitty punaisilla nuolilla normaalikehityksessä on hyväksi, jos viitoset puhkeavat ennen seiskoja jos seiskat puhkeavat ennen viitosia, niin seiskojen puhkeamispaine siirtää kuutoset puhkeavan viitosen alueelle ja mahdollisesti ahtauttaa kaarta ja estää viitosten puhkeamisen omalle kohdalleen kaaressa Tilakehitys 2. vaihduntavaiheessa kaaren pituus lyhenee hampaiden koko muuttuu - premolaarit kapeita - kulmahammas leveä hammaskaari levenee - hampaat puhkeavat leveämmälle kaarelle Viisaudenhampaiden puhkeaminen Eruption of the wisdom teeth (third molars) Kolmas molaari (kahdeksikko eli viisaudenhammas ) puhkeaa (18-25v) hammaskaari pitenee leveyskasvua kaaren takaosassa 9

10 Alaleuan leveyskasvu (transverse growth of the mandible) Pysyvä hampaisto, valmis purenta (occlusion in complete permanent dentition) Viisaudenhammas eli 3. molaari (kahdeksikko) puhkeaa vuotiaalla Kehitys pysyvässä hampaistossa I (Occlusal development in adults) hitaasti hammaskaari lähes aina lyhenee mm. siksi, että purentapaine ei kohdistu hampaisiin aivan aksiaalisesti vaan kallistaa niitä hiukan mesiaalisuuntaan mesiaalivaellus alaetualue ahtautuu yläetualueella lievää ahtautumista kahdeksikkojen kehittyminen ja puhkeaminen ajoittuu ahtautumisen alkuun alainkisiivialueen ahtaus ei ole indikaatio viisureiden poistolle, mutta voimakkaasti avautuva purenta voi sitä olla Kehitys pysyvässä hampaistossa II Leukojen alueen myöhäiskasvu etenkin alaleuassa johtaa myös purennan muutoksiin. Esimerkiksi alainkisiivit pyrkivät säilyttämään kontaktinsa yläleuan inkisiiveihin tilanteessa, jossa 1) alaleuka kasvaa eteenpäin - Alainkisiivit joutuvat kallistumaan linguaalisuuntaan ahtautuminen (crowding) 2) tai kiertyy auki alveoliharjanne kasvaa korkeutta ja alainkisiivit kallistuvat linguaalisuuntaan ahtautuminen alveoliharjanteet jatkavat vertikaalikasvua vuoteen asti, avautuvassa kasvumallissa pidempään Leukojen kasvu Dentoalveolaariset kompensatoriset kasvumuutokset Dentoalveolar compensatory growth changes Avautuva kasvomalli (long face, opening growth rotation) Sulkeutuva kasvomalli (short face,closing growth rotation) Hyvä purenta pohjautuu dentoalveolaarisen kompensaatiokykyyn. Purenta pysyy normaalina vaikka leukojen suhde toisiinsa muuttuu. 10

11 Purenta sagitaali Purenta edestäpäin tranversaali Purennan kehittyminen sagittaali-, vertikaali- ja transversaalisuunnassa. vertikaali Maitohampaisto Pysyvä hampaisto hampaiden koko, kallistuskulma, kaaren muoto, ylipurennat, aukkoisuus, virheasennot Purenta sivustoilla Huomattava tapahtumien koordinointi maitohampaisto pysyvä hampaisto purentasuhde, interdigitaatio, kaaren pituus, Sivustoilla normaali transversaalinen ylipurenta Laaja yksilöllinen vaihtelevuus: normaalista poikkeavaan purentaan Purentavirhe (malocclusion) Jos kasvussa ja kehityksessä kaikki onnistuu => normaalipurenta Jos ongelmia => virhepurenta Geneettiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat kehitykseen On runsaasti tieteellistä näyttöä siitä, että muuttuva funktionaalinen ympäristö voi suuresti muuttaa kehittyvää kraniofakiaalista luustoa; sen kasvua ja siten purentaa neuromuskulaarinen ja neuromotorinen muutos On todennäköistä, että suuri osa siitä purennan vaihtelusta, jota ennen pidettiin geneettisenä, onkin saanut alkunsa varhaislapsuudessa tapahtuneista muutoksista purentatoiminnassa ja sen neuromuskulaarisessa säätelyssä 11

12 Ulkoiset tekijät vaikuttavat purentaan Purentavirheet sagitaalisuunnassa (Angle classification) tutti/sormen imeminen (sucking habits) => yläkaaren normaali leveyskasvu estyy ja etuhampaat kallistuvat: muodostuu avopurenta (open bite) karkea ruokavalio kuten eskimoilla, intiaaneilla, Australian aboriginaaleilla => maitohampaiden purupinnat kuluvat, kuspi-interferenssit kuluvat pois (occlusal wear) =>alaleuka kasvaa esteettä eteenpäin normaali purenta Angle I luokan purentasuhde mesiaalinen purenta Angle III luokan purentasuhde distaalinen purenta Angle II luokan purentasuhde Edvard H. Angle Purentasuhteen ennustaminen maitoposkihammassuhteesta Jos maitohampaistossa Niin pysyvässä hampaistossa tasaporras mesiaaliporras distaaliporras normaalipurenta A l tai kuspittainen normaalipurenta A l tai mesiaalinen purenta A lll distaalinen purenta A ll tai kuspittainen normaali purenta mesiaalinen purenta distaalinen purenta mukaan lyijykynä, kumi, viivoitin ja laskin! Määritämme lapsen ikää hampaiston röntgenkuvan avulla 12