Keski-Suomen Aikajana

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Keski-Suomen seutukuntien talouskehitys Keski-Suomen Aikajana

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten vienti väheni kolmanneksella alkuvuoden aikana. Lama vaikuttaa voimakkaasti jalostusaloilla, mutta heijastuu myös palveluyrityksiin. Maailmanlaajuinen lama on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten vientiin, jonka arvo supistui ennakkoarvion mukaan 34 % edellisvuodesta vuoden 2009 ensimmäisellä puolikkaalla. Viennin supistuminen kuitenkin hidastui hieman vuoden toisella neljänneksellä. Vienti on vähentynyt maakunnassa jo neljän vuosineljänneksen ajan. Viennin supistuminen oli alkuvuoden aikana yhtä rajua Keski-Suomessa kuin koko maassa. Viennin jyrkkä väheneminen on heijastunut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten liikevaihtoon. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui alkuvuoden aikana 17 % vuodentakaisesta. Liikevaihdon supistuminen oli kuitenkin hieman lievempää kuin koko maassa. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi samaa tahtia kuin koko maassa vuoden 2008 alkuun asti. Maakunnassa kasvu alkoi hiipua aikaisemmin, mutta koko maassa lasku oli Keski-Suomea jyrkempää kuluvan vuoden alkupuolella. Keski-Suomen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden (06/08 06/09) aikana 18 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Koko maassa ero oli 20 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuluttajahintojen nousu on pysähtynyt ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Teollisuuden tuottajahinnat ovat puolestaan laskeneet. Kuluttajahinnat olivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä noin 10 % ja tuottajahinnat 8 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004 = Vienti koko maa Yritysten vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun kuluvan vuoden alkupuolella. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna henkilöstömäärä on vähentynyt 4 %. Maakunnan henkilöstömäärä kasvoi vahvasti vuoden 2008 loppuun asti. Käänne alaspäin tapahtui viiveellä yritysten liikevaihtoon ja vientiin verrattuna. Kesäkuussa ilmestyneessä katsauksessa esitetyt henkilöstömäärän ennakkoarviot korjautuivat nyt alaspäin. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän muutokset ovat noudatelleet valtakunnallista työllisyyden kehitystä, mutta maakunnassa käänteet ovat olleet jonkin verran jyrkempiä. Keskisuomalaisten yritysten henkilöstömäärä on kasvanut 5 % vuodesta 2004, kun vastaava luku koko maassa on 6 %. Jalostusalan liikevaihto putosi yli viidenneksen teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen /2 08/3 08/4 09/1 09/2 Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004= Työllisyys koko maa 2 Vientiteollisuuden merkitys on suuri Keski-Suomen jalostusalojen yritystoiminnassa. Viennin romahtaminen näkyy selvästi jalostuksen liikevaihdossa, joka kuluvan vuoden /2 06/2 07/2 08/2 09/2

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2004= alkupuolella supistui 22 % edellisvuodesta. Ennen lamaa jalostuksen liikevaihto kasvoi nopeasti. Myös jalostusalojen henkilöstön määrä kääntyi jyrkkään laskuun alkuvuoden aikana, ja aleni alle vuoden 2004 tason. Lama tuntuu myös palveluissa Jalostus Palvelut kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos % edellisestä vuodesta. Laman vaikutukset alkoivat alkuvuoden aikana näkyä myös palvelualoilla, joissa käänne alaspäin tapahtui kuitenkin selvästi myöhemmin ja loivempana kuin jalostusaloilla. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto väheni 8 % vuoden 2009 ensimmäisellä puolikkaalla. Lasku jyrkkeni toisella neljänneksellä. Myös palvelualojen henkilöstön kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. Alkuvuoden aikana henkilöstömäärä väheni prosentin edellisvuodesta. Ennen lamaa palvelualojen kasvu oli Keski-Suomessa hitaampaa mutta vakaampaa kuin suhdanneherkän jalostusalan /2 08/3 08/4 09/1 09/2 Jalostus Palvelut Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa. Indeksi 2004= Jalostus Palvelut Päivittäiskulutuksen volyymit ovat säilyneet entisellä tasolla, mutta käyttötavarakaupan harkinnanvaraisten tuoteryhmien kulutus on laskussa. Ennakoiden mukaan Keskimaan vähittäiskaupan liikevaihto kasvaa tänä vuonna 7 8 prosenttia ja kokonaisliikevaihto 3 4 prosenttia. Kotimaan matkailu lisääntyi kesäkautena Keski-Suomessa. Jyväskylän seudun aktiivinen tapahtuma- ja kokoustarjonta ovat vaikuttaneet positiivisesti syksylläkin eikä matkailun volyymit ole laskeneet seudulla yhtä voimakkaasti kuin valtakunnallisesti. Vuosi 2010 tulee olemaan haasteellinen, koska työttömyyden nousu vaikuttaa alentavasti palvelualojen kysyntään. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaa vähittäiskauppa tulee alenemaan. Keskimaa jatkaa aktiivisesti kehittämisinvestointeja myös vuonna 2010, muun muassa Sokos-keskus valmistuu ja Pihtiputaan S-market laajentuu. Tavoitteena on aloittaa myös Joutsan ABC-liikennemyymälän rakentaminen. 95 Kuisma Niemelä toimitusjohtaja Keskimaa Osk 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne on vientivetoinen maakunta, jonka aluetalouteen metsä- ja metalliteollisuus vaikuttavat voimakkaasti. Maakunnan väestö kasvaa Jyväskylän seudun vetämänä. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuoden 2009 alun kuntaliitosten jälkeen. Maakunnassa asui henkeä vuoden 2009 kesäkuun lopussa. Alueen väestö kasvoi noin asukkaalla eli 0,5 % vuoden 2008 puolivälistä tämän vuoden puoliväliin. Väestönkasvu keskittyi kokonaan Jyväskylän seutukuntaan, jossa asukasluku kasvoi 2 hengellä. Kaikkien muiden seutukuntien väestö väheni. Keski-Suomessa on noin 000 työpaikkaa ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden (06/08 06/09) aikana 11,8 miljardia euroa, josta 2,8 miljardia eli lähes neljännes tuli viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 60 % ja palvelujen osuus 40 %. määrän osuudet ovat lähes päinvastaiset: jalostusalat työllistävät 31 % ja palvelut 69 % yritysten henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työpaikoista Alkutuotanto 6.2 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.5 % Muut markkinapalvelut 16.5 % Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Yhteiskunnalliset palvelut 35.8 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Rakentaminen 7.4 % Teollisuus 20.6 % 4 Toimialarakenne Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnassa on merkittävä. Sen osuus maakunnan työllisyydestä on viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä selvästi korkeampi. Alkutuotannon osuus sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä on noin 6 %. Rakentamisen osuudet ovat hieman suuremmat (noin 7 %). Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnassa 14 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä selvästi pienemmän osuuden (9 %). Sen sijaan muut markkinapalvelut (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä yli neljänneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on huomattavasti alempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät Keski-Suomessa yli kolmanneksen työväestöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäysosuudesta. Keski-Suomessa teollisuuden osuus työllisistä on suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on keskimääräistä korkeampi erityisesti vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, lähinnä metsätalouden ansiosta. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus Arvonlisäys ja työllisyys päätoimialoittain Keski-Suomessa vuonna 2007 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunnaliset palvelut Arvonlisäys Erikoistuneisuus (indeksi) Työlliset Osuus (%)

5 Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Keski-Suomen teollisuuden tunnuslukuja 2007 Alkutuotanto 4.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 16 % Yhteiskunnalliset palvelut 33 % Teollisuus yhteensä Metsäteollisuus Metalliteollisuus Muu teollisuus Tuotannon jalostusarvo, M , M Vienti, M Muut markkinapalvelut 20.3 % Rakentaminen 7.4 % Teollisuus 18.5 % Jalostusarvo/ henkilöstö, 0 Vienti / henkilöstö, 0 Viennin osuus liikevaihdosta, % 84,7 107,9 83,1 67,2 159,2 294,4 165,3 29,3 55,8 71,0 61,5 14,6 Erikoistumisalat on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden ns. sijaintiosamäärien perusteella on vahvimmin suuntautunut metsäsektorin tuotantoon, sillä paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan Keski-Suomessa. Teollisuus Keski-Suomessa Vahvat metsäteollisuus ja metalliteollisuus kytkeytyvät Keski-Suomessa tiiviisti yhteen. Metsäteollisuuden suurimmat alatoimialat ovat paperin ja paperituotteiden valmistus sekä puutuotteiden ja sahatavaran valmistus. Metsäteollisuutta tukee alueen laaja metsätalous. Metalliteollisuuden perustana ovat koneiden ja laitteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, sähkölaitteiden valmistus sekä moottoriajoneuvojen valmistus. Teollisuuden osuus koko Keski-Suomen yritystoiminnan liikevaihdosta on noin puolet ja henkilöstöstä noin neljännes. Lähes koko maakunnan vienti on teollisuusyritysten varassa. Viennin osuus on 56 % Keski-Suomen teollisuuden liikevaihdosta. Metsäteollisuudessa tuotannon jalostusarvo ja viennin arvo työntekijää kohti ovat erittäin korkeat. Viennin osuus metsäteollisuuden liikevaihdosta on 71 %. Metalliteollisuus on maakunnan suurin teollisuuden toimiala henkilöstöllä, jalostusarvolla, liikevaihdolla ja viennin arvolla mitattuna. Metalliteollisuuden tuotannosta 61,5 % menee vientiin. Muu teollisuus (mm. kaivannaistoiminta, elintarvike, kemia, muu valmistus, energiantuotanto) painottuu Keski-Suomessa kotimarkkinatuotantoon. Sillä on tärkeä rooli työllistäjänä, sillä muun teollisuuden osuus maakunnan teollisuuden henkilöstömäärästä on yli neljännes. Viennin osuus Harvian liikevaihdosta on nyt 60 prosenttia. Talouden taantuma on laskenut vientiä viime vuodesta neljänneksen. Viennin hiipumiseen vaikuttivat kysynnän supistuminen ja varastoarvojen pienentäminen. Pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena syntyneet uudet tuoteinnovaatiot ovat kuitenkin vahvistaneet myyntiämme kotimaan markkinoilla, joten kokonaisliikevaihtomme jää tänä vuonna vain hieman miinukselle. Lopputuotevalmistajana Harvian tilanne on maakunnan moneen muuhun valmistavan teollisuuden yritykseen nähden hyvä. Alihankintaverkostoihin kuuluvien yritysten haasteet ovat mittavat, koska konepajateollisuuden tilauskanta on voimakkaasti pienentynyt ja osa yrityksistä hakee tuotannon säästöjä halvemman tuotannon maista. Risto Harvia toimitusjohtaja Harvia Oy 5

6 Keski-Suomen kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Kaikkien kärkiklustereiden liikevaihdon lasku jyrkkeni vuoden alkupuolella. Myös klustereiden yritysten henkilöstömäärät kääntyivät laskuun. Uudistuvat koneet ja laitteet supistui rajusti Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* viimeksi kuluneen vuoden (06/08 06/09) aikana. Yrityksillä on 730 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 alkupuolella: se laski lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Taantuma on syönyt suuren osan viime vuosien kasvusta, mutta laskusta huolimatta klusterin liikevaihto oli viidenneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna Klusterin henkilöstömäärän kasvu hidastui viime vuoden puolivälissä ja kääntyi tämän vuoden alussa laskuun. Klusterin henkilöstömäärä oli vuoden puolivälissä 9 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2004= Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2004= 6 Bioenergian klusterin lasku kiihtyi Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* työntekijää jaksolla 06/08 06/09. Alan yrityksillä on toimipaikkaa Keski-Suomessa. Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon kuluvan vuoden alussa muita jalostusaloja loivempaan laskuun, mutta vuoden toisella neljänneksellä lasku jyrkkeni. Klusterin liikevaihto oli kuitenkin vuoden puolivälissä edelleen viidenneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna Myös alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden lopussa ja väheni edelleen kiihtyvässä tahdissa vuoden alkupuolella. Alan henkilöstömäärä on kasvanut 4 % vuodesta Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2004=

7 Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 1 2/2009 verrattuna vuoteen Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 1 2/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Asuminen Asuminen Bioenergia Bioenergia Kone ja laite Kone ja laite määrä määrä Kehittyvä asuminen laskussa Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* jaksolla 06/08 06/09. Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Keski-Suomessa. Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi myös asumisalan liikevaihdon laskuun, mutta kuluvan vuoden alkupuolella lasku jäi pienemmäksi kuin muilla jalostusaloilla, vaikka kiihtyikin vuoden toisella neljänneksellä. Myös asumisen klusterin henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden alussa. Alan liikevaihto on kasvanut 27 % ja henkilöstömäärä 12 % vuodesta Keski-Suomen vetovoimainen imago, yrittäjämyönteisyys ja toimijoiden tiivis yhteistyö ovat hyviä työkaluja, joilla voimme vastata taantumaan. Olennaisen tärkeää on maakunnan vahvojen toimialojen kilpailukyvyn ja tuottavuuden virittäminen huippuunsa sekä erityisesti myynnin ja markkinoinnin osaamisen lisääminen, jotta on tulevaisuudessakin kasvumaakunta. Myös uudet innovaatiot tukevat elpymistä. Arto Tiitinen toimitusjohtaja Keskisuomalainen Oyj * Koulutuslaitosten ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden henkilöstömäärä ei sisälly lukuihin. 7

8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät Taantuma heijastui vuoden alkupuolella myös palvelualoille. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liiketoiminta kääntyi laskuun Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) kasvoivat erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna viime vuoden loppupuolelle asti. Talouden taantuma hidasti kasvua vuoden 2008 lopulla ja tämän vuoden alkupuoliskolla liiketoiminta kääntyi laskuun. Myös henkilöstömäärä supistui viime vuoden lopulta alkaen. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut 57 % ja henkilöstömäärä lähes 34 % vuodesta Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 530 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä viimeksi kuluneen vuoden aikana (06/08 06/09). Yrityksillä on toimipaikkaa Keski-Suomessa. Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2004= Hyvinvointipalvelut edelleen vakaassa kasvussa Hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut nopeasti Keski-Suomessa. Alan kehitys poikkeaa selvästi yritystoiminnan yleistrendistä, sillä taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Liikevaihdon kasvu jatkui edelleen varsin nopeana, vaikka se hidastui hieman kuluvan vuoden alkupuolikkaalla. Myös henkilöstömäärä kasvoi edelleen vakaasti. Yrityksillä on 5 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymään kuuluvien yritysten liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Ryhmittymän liikevaihto on noussut 61 % ja henkilöstömäärä 38 % vuodesta Hyvinvointipalveluiden yritysryhmittymä kattaa yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. Yritysryhmittymän suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla Hyvinvointipalvelut, yritysten henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2004= 8

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Keski-Suomen plussat Matkailualan kasvu pysähtyi Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä on 460 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa suunnilleen samaa tahtia kuin palvelualoilla kokonaisuutenakin yli viidenneksellä vuodesta Alan yritysten liikevaihto supistui hieman vuoden 2009 alkupuolikkaalla. Alan henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi edelleen. Vuodesta 2004 henkilöstömäärä on kasvanut 5 %. Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly mukaan. Hyvinvointipalveluiden yritystoiminnan vahva kasvu jatkuu lamasta huolimatta Matkailualan liiketoiminta on kehittynyt vakaasti ja erityisesti työllisyys on noussut Jyväskylän, Joutsan, Keuruun ja Saarijärven- Viitasaaren seudulla laman vaikutukset yritysten liiketoimintaan ovat olleet hieman lievempiä kuin muualla Keski-Suomessa tai koko maassa Väestökasvu jatkuu Jyväskylän seudulla Keski-Suomen miinukset Lama koettelee raskaasti erityisesti vientiteollisuutta Laman vaikutukset tuntuvat myös työvoimavaltaisilla palvelualoilla sekä rakentamisessa Työttömyys kasvaa nopeasti Matkailuala, yritysten henkilöstö Keski- Suomessa Indeksi 2004= Keski-Suomen kysymysmerkit Onnistuuko teknologiateollisuus saamaan uusia tilauksia ja turvaamaan alihankintaverkostojen toiminta- ja kilpailukyvyn, kun kansainvälinen nousu käynnistyy? Pystyykö maakunnan bioenergia-klusteri hyödyntämään markkinatilaisuuden, joka syntyy maailmanlaajuisesta hiilipäästöjen vähentämisestä? Lähteekö asuntotuotanto kasvuun, kun rahoitusmarkkinat vakautuvat ja asuntojen hinnat kääntyvät nousuun? Muuttuvatko voimassa olevat lomautukset irtisanomisiksi tulevan vuoden aikana, jos tilauskannassa ja viennissä ei tule muutosta parempaan? Miten kasvavan työttömyyden oloissa pystytään estämään nuorten syrjäytyminen työelämästä ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen? 9

10 Vaihtuva teema: Keski-Suomen seutukuntien talouskehitys Keski-Suomen kuusi seutukuntaa poikkeavat huomattavasti toisistaan koon, elinkeinorakenteen ja talouskehityksen suhteen. Jyväskylän seudun väestömäärä, henkeä (06/2009), on 63 % koko maakunnan väestöstä. Seudun osuus maakunnan tuotannon arvonlisäyksestä on myös 63 % ja työllisyydestä 64 %. Muuhun maakuntaan verrattuna seutu on kaupunkimainen alue, jossa palveluiden osuus työllisyydestä on yli 70 %. Jyväskylän seudun yritysten liikevaihto on kasvanut selvästi nopeammin kuin muissa seutukunnissa vuodesta 2004 alkaen. Lama on vaikuttanut seudulla kuluvan vuoden alkupuolella, mutta lievemmin kuin teollisuusvaltaisemmilla alueilla. Saarijärven-Viitasaaren seudulla asuu henkeä. Alueen osuus maakunnan väestöstä (12 %) on hieman korkeampi kuin osuus työllisistä ja arvonlisäyksestä. Maataloudella ja erityisesti metsätaloudella on edelleen vahva rooli Saarijärven-Viitasaaren seudun elinkeinorakenteessa: alkutuotannossa työskentelee yli viidennes työväestöstä. Alueen yritystoiminta on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana maakunnan keskimääräistä tahtia. Lama on kääntänyt yritysten liikevaihdon laskuun viime vuodesta alkaen. Jämsän seudun asukasluku ( henkeä) vastaa 9,5 %:n osuutta koko maakunnan väestöstä. Osuus työllisistä on yhtä suuri, mutta merkittävän metsäteollisuuskeskittymän vaikutuksesta Jämsän seutu tuottaa tuotannon arvonlisäyksestä maakunnassa selvästi suuremman osuuden kuin vajaat 10 prosenttia. Jämsän työllisistä kolmannes työskentelee teollisuudessa. Yritysten liikevaihto on kasvanut seudulla selvästi hitaammin kuin muilla alueilla vuodesta 2004 alkaen. Myös laman vaikutus on tuntunut viime vuodesta alkaen voimakkaammin Jämsässä kuin maakunnassa keskimäärin. Äänekosken seudun väestö ( henkeä) on 9 % Keski-Suomen väestöstä. Alueen työllisyysosuus on samansuuruinen, mutta kuten Jämsän seudullakin, teollisuus tuottaa selvästi suuremman osuuden tuotannon arvonlisäyksestä. Äänekosken seudulla teollisuuden osuus työllisistä (37 %) on huomattavasti korkeampi kuin maakunnassa kokonaisuudessaan. Yritysten liikevaihto kasvoi nopeammin kuin muilla alueilla vuodesta 2004 vuoteen 2006, jonka jälkeen kasvu on hidastunut. Lama on vaikuttanut voimakkaasti seudulla, joka kuuluu vientiteollisuuden ydinalueisiin. Työllisten toimialajakauma Keski-Suomen seutukunnissa vuonna 2007 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi- Viitasaari Osuus (%) Yritysten liikevaihto Keski- Suomen seutukunnissa. Indeksi 2004 = Jyväskylän seutu Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut markkinapalvelut Yhteiskunnalliset palvelut Seutukuntien osuus koko Keski-Suomesta arvonlisäys ja työllisyys vuonna 2007 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä 10 Keuruun seudun asukasta edustavat 5 %:n osuutta maakunnassa. Seudun osuus maakunnan työllisistä on samansuuruinen ja arvonlisäyksestä hieman pienempi. Yhteiskunnallisten palveluiden osuus työllisistä on Keuruun seudulla tuntuvasti korkeampi kuin muualla maakunnassa, pääasiassa puolustusvoimien vaikutuksesta. Yritysten liike- Äänekoski Saarijärvi- Viitasaari Osuus (%) Arvonlisäys Työlliset

11 Yritystoiminnan sijainti vaihto on kasvanut vuoden 2004 jälkeen samaa tahtia kuin koko maakunnassa keskimäärin, myös laman aikainen lasku on tapahtunut maakunnan keskimääräisessä tahdissa. Joutsan seutu on 5 0 asukkaallaan Keski-Suomen pienin seutukunta, jonka osuus maakunnan väestöstä ja työllisistä on 2 % ja arvonlisäyksestä jonkin verran alempi. Alkutuotannon osuus alueen työllisistä on yli viidennes. Joutsan seudun yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut hitaammin kuin maakunnassa keskimäärin vuodesta 2004 alkaen. Toisaalta myös laman vaikutus on ollut lievempi kuin muualla. Keski-Suomen yritystoiminta on keskittynyt erittäin pienelle alueelle. Keski-Suomessa toimivien yritysten henkilöstömäärästä yli 80 % sijoittuu yhden prosentin alueelle maakunnan pinta-alasta. Ylivoimaisesti suurin tuotantokeskittymä on Jyväskylän keskustaajama. Seuraavaksi suurimpia keskittymiä ovat Jämsän, Äänekosken ja Jyväskylän Vaajakosken teollisuusalueet. Suurten keskittymien vastapainona vajaat 20 % maakunnan yritystoiminnasta on hajautunut hyvin laajalle alueelle kaikkiin Keski-Suomen kuntiin. Oheisessa kartassa Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä on sijoitettu 1 x 1 km:n karttaruuduille. Kohouman korkeus kuvaa karttaruudun henkilöstömäärää. Tiedot perustuvat yritysrekisterin tietoihin vuodelta Tiedot kattavat liikeyritysten, maatilojen ja voittoa tuottamattomien yhteisöjen toimipaikat, mutta eivät valtion, kuntien ja kuntaliittojen toimipaikkoja. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä 1x1 km:n karttaruuduissa. Tietolähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri. 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri pekka.matinaro@jykes.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri markku.paananen@jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri jukka.vilppola@jao.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy kari.lehkonen@kpl.fi Käsitteet ja tietolähteet Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Arvonlisäys lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tuorein tieto vuodelta määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipaikkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle. on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyyden käsite kattaa kaikki henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat jollain aluetilinpitoon kuuluvalla tuotantotoimialalla. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tuorein tieto vuodelta Huom. aluetilinpidon työllisyystiedot poikkeavat joiltain osin työssäkäyntitilaston ja muiden tietolähteiden tiedoista. yhteistyökumppanit