Keski-Suomen Aikajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Aikajana"

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 11 vaihtuva teema: Näkökulma yritystoiminnan dynamiikkaan yritysten kasvu ja supistuminen Keski-Suomen Aikajana

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Euroopan velkakriisi on johtanut pitkäaikaiseen talouden epävarmuuteen ja kysynnän heikentymiseen erityisesti euroalueella. Tämä on heijastunut myös Keski-Suomeen viennin taantumisena ja jalostusalan yritysten kasvun pysähtymisenä. Yritystoiminnan viime vuoden ja tämän vuoden vähäinen kasvu perustui palvelualojen kasvun jatkumiseen paikallisen ja muun kotimaisen kysynnän varassa. Vaikka maakunnan yritysten liikevaihdon kasvu jäi heikoksi, yritysten henkilöstömäärän kasvu jatkui edelleen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella. Ennakkotietojen perusteella vuoden toisen neljänneksen kehitys oli ensimmäisen neljänneksen kehitystä heikompaa. 7 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 27 = Vienti koko maa Keski-Suomen yritysten viennin kehitys oli maailmantalouden epävarmuuden jatkumisen vaikutuksesta heikkoa vuoden 211 loppupuolella. Maakunnan yritysten vienti kääntyi kuitenkin loivaan kasvuun vuoden 212 alussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 5 % alemmalla tasolla. Vuodesta 27 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut lähes neljänneksen ja vuoden 28 huipputasosta 29 %. Maakunnan vienti on vähentynyt viime vuosina enemmän kuin valtakunnallisesti. Maakunnan yritysten liikevaihto pysyi viime vuoden ajan lähes samalla tasolla, mutta kääntyi kasvuun kuluvan vuoden alussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihdon kasvu oli voimakkainta matkailussa, jossa kasvua kertyi 8 %. Kasvu oli vahvaa myös osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Sen sijaan teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto aleni edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa yritysten liikevaihto kasvoi vahvasti viime vuoden loppupuolella ja liikevaihdon kasvu jatkui myös vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Suomessa yritysten liikevaihto on kuitenkin hieman lähempänä taantumaa edeltänyttä tasoa kuin koko maassa. Vuodesta 27 liikevaihto on kasvanut koko maassa 7 % ja Keski-Suomessa 4 % /4 /1 /2 /3 /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä kasvoi vahvasti vuoden alussa Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän kasvu notkahti viime vuoden lopussa, mutta henkilöstömäärä kääntyi vahvaan kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koko maassa työllisyyden loiva kasvu jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa noin 3 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli voimakkainta hyvinvointipalveluissa, energia-alalla ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 27 = Työllisyys koko maa 2

3 12 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Indeksi 27 = Jalostus Palvelut Jalostusalojen liikevaihto kääntyi kasvuun teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Jalostuksen liikevaihto kääntyi loivaan laskuun viime vuoden alkupuolella, ja lasku jyrkkeni vuoden loppua kohden. Vuoden 212 alussa liikevaihto kääntyi taas kasvuun. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto aleni kuitenkin 3 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jalostusalojen liikevaihto oli 5 % alle vuoden 27 tason. Jalostusalojen henkilöstömäärän kasvu notkahti viime vuoden loppupuolella, mutta jatkui taas tämän vuoden alussa. määrä on jalostuksessa % alle viiden vuoden takaisen tason. 7 Palvelualojen liikevaihdon vahva kasvu jatkui kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut 3 2 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon kasvu jatkui vahvana viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto oli 9 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 27 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla viidenneksen. Palvelualojen henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden lopussa, mutta kasvoi vahvasti kuluvan vuoden alussa. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua kertyi 3 %. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä ylitti palvelualoilla myös vuoden 28 tason. Palvelut /4 /1 /2 /3 /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Jalostus Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Indeksi 27 = Jalostus Palvelut Euroalueen tilanne on heikentänyt Keski-Suomen vientikysyntää. Vaikutus heijastuu koko maakuntaan. Kriisistä ei ole kyse, vaan hiljaisemmasta menosta. Talouden kehitys vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti. Suomalaisten pankkien tilanne on hyvä. Volyymit ovat kehittyneet ennakoitua paremmin. Korkotaso on matala, mikä syö pankin kannattavuutta, mutta tukee alueen kehitystä kokonaisuudessaan. Yritys- ja asuntoluotoille riittää kysyntää. Epävarmuudesta huolimatta on tehtävä välttämättömiä investointeja, yrityskauppoja ja asuntohankintoja. Nyt on siihen hyvä hetki, kun kaikki eivät ole liikkeellä samaan aikaan. Yrityksillä on jonkin verran hankaluuksia likviditeetissä. Ajan kuluminen haastaa. Jos euroalueen vaikeudet pitkittyvät, hankaluudet voivat kasvaa ongelmiksi. Yksityisasiakkailla menee Keski-Suomessa yllättävän hyvin. Työllisten määrä ei ole vähentynyt ja ansiokehitys on ollut hyvä. Euroalueella olisi tärkeää saada aikaan päätöksiä, jotka vievät asioita eteenpäin. Tarvitaan uskoa taantuman väistymiseen ja uskallusta tehdä tarpeellisia ratkaisuja. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne on vientivetoinen maakunta, jonka vienti perustuu metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut nopeasti. Koulutusala muodostaa suuren osan maakunnan yhteiskunnallisista palveluista. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 212 kesäkuussa henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin, ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 14 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 97 3 henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12 miljardia euroa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,7 miljardia euroa. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta oli 56,5 % ja palveluiden osuus 43,5 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 68 % ja jalostusalat 32 % maakunnan henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työllisistä,. Alkutuotanto 6 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 7.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Muut markkinapalvelut 22.4 % Rakentaminen 7.9 % Päätoimialojen osuus työpaikoista, koko maa. Alkutuotanto 4.9 % Yhteiskunnalliset palvelut 28.5 % Teollisuus 19.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 15.3 % Teollisuus 17.3 % Muut markkinapalvelut 26.7 % Rakentaminen 7.3 % Keski-Suomen avainluvut 212 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat. Indeksi, koko maa = Väestö (6/212) Työpaikat Bruttokansantuote (milj. euroa) 7 Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat 14 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 12 3 Vienti (milj. euroa) 2 7 Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Koulutus 4 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä (henkilötyövuosia) Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Arvonlisäys päätoimialoittain Toimialarakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut 5 15 määrä päätoimialoittain Alkutuotanto Teollisuus 2 25 Miljoonaa euroa Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on merkittävä. Alan osuus maakunnan työllisyydestä on noin viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä lähes neljännes. Alkutuotannon osuus maakunnan työllisyydestä on 6 % ja arvonlisäyksestä vajaat 5 %. Rakentamisen osuus on sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä 8 %. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnan henkilöstöstä 8 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä vain 5 %. Sen sijaan muut markkinapalvelut (mm. liikenne, rahoitus, liikeelämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä noin kolmanneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on alhaisempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät maakunnassa lähes kolmanneksen henkilöstöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäyksestä. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhaisemmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Rakentaminen Erikoistumisalat Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut Henkilötyövuosia Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien perusteella on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puuteollisuuden, metsätalouden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suomessa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan 5

6 Keski-Suomen avainalat Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen avainalan teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen liiketoiminnan kehitystä. Teknologiateollisuudessa ja energia-alalla liikevaihto kääntyi viime vuoden lopun laskun jälkeen kasvuun. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi. Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö kääntyivät loivaan kasvuun Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä laskuun viime vuoden loppupuolella. Tämän vuoden alussa viennin lasku kuitenkin pysähtyi ja liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun. Alan liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa niin metalliteollisuuden kuin koko teollisuuden liikevaihto pysyi alkuvuonna viime vuoden lopun tasolla. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli vuoden alussa lähes neljänneksen alemmalla tasolla kuin vuonna 27 ja noin kolmanneksen alle vuoden 28 huipputason. Teknologiavienti oli viiden vuoden takaiseen verrattuna 36 % ja vuoden 28 huippuun verrattuna noin puolet alemmalla tasolla. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä pysyi vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä samalla tasolla kuin edellisillä neljänneksillä, mutta kääntyi loivaan kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuodesta alan henkilöstömäärä kasvoi vajaat 2 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli 12 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa 2 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 henkilötyövuotta. Alan yrityksillä oli maakunnassa 55 toimipaikkaa Teknologiateollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö Indeksi 27 = Vienti Energiaala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = Asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = 6 7

7 Energia-alan liiketoiminta kääntyi taas kasvuun Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energiaalan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon kehitys on vaihdellut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Alan liikevaihto kääntyi pitkään jatkuneen voimakkaan kasvun jälkeen laskuun viime vuoden loppupuolella, mutta kääntyi taas kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuoteen verrattuna alan liikevaihto pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä samalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kasvanut alalla noin viidenneksen ja on myös vuoden 28 huipputasoa korkeammalla. Myös alan henkilöstömäärä kääntyi viime vuoden notkahduksen jälkeen taas kasvuun. Vuoden takaisesta henkilöstömäärän kasvua kertyi 5 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna alan henkilöstömäärä on kasvanut vajaat 3 %, mutta on saman verran alle vuoden 28 huipputason. Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 3 7 työvuotta. Alan yrityksillä oli 53 toimipaikkaa. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi Asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon vuoden 29 lopussa alkanut vahva kasvu pysähtyi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koko maassa rakentamisen liikevaihdon kasvu jatkui vuoden alussa. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna asumisen ja rakentamisen liikevaihto oli Keski-Suomessa 6 % korkeampi. Alan liikevaihto on samalla tasolla kuin vuonna 27, mutta on 9 % alle vuoden 28 huipputason. Alan henkilöstömäärä kääntyi viime vuoden lopun notkahduksen jälkeen taas kasvuun. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 % korkeammalla tasolla. Asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä oli vuoden alussa 8 % alle viiden vuoden takaisen tason. Vuoden 28 tasoon verrattuna henkilöstömäärä oli noin 11 % alhaisempi. Asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 1 4 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 5 työvuotta. Alan yrityksillä oli 1 5 toimipaikkaa Viime vuosina Suomen vaihtotase on heikentynyt ja kilpailukyky huonontunut vuosi vuodelta. On vaikea ennustaa, koska euroalueen taloudellinen vakaus saavutetaan ja luottamus palautuu. Markkinavoimien ja politiikan sekoittuminen tekee tilanteesta ennakoimattoman. Yritysten halukkuus ja kyvykkyys kehittämisinvestointeihin ovat alhaiset. Monet vahvat yritykset istuvat nyt kassansa päällä, ja heikommilla ei ole mahdollisuutta investoida. Tuotantoa siirtyy halvempiin maihin. Öljyn korkea hinta tukee bioenergia-alaa. Silti tilauskanta Aritermissa on viime vuotta pienempi. Yrityksissä jarrutetaan jopa välttämättömiä investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin nopeasti. Rahoituksen haasteet ovat todelliset, ja valtion on oltava talkoissa mukana. Tekesin riskinottokyvyn säilyminen on pitkäjänteisen kehittämisen edellytys. On ongelmallista, että investointitukirahoitusta ei saada nyt yrityksissä käyttöön, koska investointitukiprosentit ovat alhaisia ja riski suuri. Keski-Suomen tulevaisuuden arvontuotanto perustuu älykkäisiin ratkaisuihin. Voimme menestyä vain jatkuvalla tuotteiden, toiminnan ja osaamisen kehittämisellä. Petteri Korpioja Toimitusjohtaja Ariterm Oy Keski-Suomen palvelualat ja matkailu jatkavat hyvää kehitystä. Ne ovat kantavana voimana, kun viennin kysyntä on hiljaisempaa. Kuluttajien varovaisuus näkyy kaupassa ja palveluissa positiivisesti. Isojen hankintojen sijaan ostetaan pienempää tavaraa ja hemmottelua. Kauppa on meillä kasvanut yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Autokaupassa on autoveron vuoksi ollut toistaiseksi hiljaisempaa. Vahvat investoinnit ovat kasvattaneet ostovoimaa. Ne näkyvät myös alan työllisyydessä, jonka uskon jatkuvan Keski-Suomessa hyvänä. Investointeja on edelleen näköpiirissä eri puolilla maakuntaa, siellä missä niillä on elinmahdollisuudet. Tähän eivät kuntarajojen muutokset vaikuta. Keski-Suomen korkeat työttömyysluvut ovat huolen aihe. Etenkin nuorten työllistämiseksi on nyt käännettävä kaikki kivet. Alueen menestys nousee ihmisistä ja osaamisesta, jonka säilyttämisestä ja lisäämisestä tulee huolehtia. Reilu kannustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on keskisuomalaisten etu. Jari Kuosmanen Järvi-Suomen aluejohtaja Kesko 7

8 Keski-Suomen toimialaryhmät Matkailualan ja hyvinvointipalveluiden liiketoiminta kasvoi vahvasti vuoden alussa. Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi kolmen vuosineljänneksen ajan kestäneen laskun jälkeen kasvuun. Myös osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liiketoiminta kasvoi hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Osaamisintensiiviset liikeelämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liiketoiminta kääntyi kasvuun vuoden alussa Indeksi 27 = Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS -ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys notkahti viime vuoden kolmannen neljänneksen vahvan kasvun jälkeen vuoden lopussa, mutta ryhmittymän liikevaihto kääntyi taas loivaan kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu notkahti loppuvuonna myös valtakunnallisesti. Koko maassa alan liikevaihto kääntyi kuitenkin alkuvuonna vahvaan kasvuun. Keski-Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli vuoden alussa 7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän liikevaihto oli 3 % korkeammalla tasolla. Yritysryhmittymän henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden loppupuolella. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä oli taas kasvussa. Edellisvuodesta kasvua kertyi 4 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän henkilöstömäärä oli 6 % korkeammalla tasolla. Vuoden alussa yritysryhmittymän henkilöstömäärä ylitti myös vuoden 28 huipputason. Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritysten liikevaihto oli 5 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 työvuotta. Alan yrityksillä oli Keski-Suomessa 1 5 toimipaikkaa Hyvinvointipalvelut, yritysten palkkasumma ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 27 = Palkkasumma 8 Yksityisten hyvinvointipalveluiden liiketoiminnan kasvu kiihtyi Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten palkkasumma on kasvanut viime vuosina vahvasti. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palkkasumman kasvu kiihtyi. Vuoden takaisesta yritysryhmittymän palkkasumma kasvoi vuoden alussa 9 %. Vuodesta 27 palkkasumman kasvua on kertynyt 4 %. määrä oli hyvinvointipalveluissa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 22 % Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 =

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = + Keski-Suomen plussat Kasvu jatkui Keski-Suomen palvelualoilla, kärjessä osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja hyvinvointipalvelut. Maakunnan avainklustereista energia-ala on kasvanut vahvasti. Yritysten henkilöstömäärä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Maakunnassa on paljon kasvavia yrityksiä, jotka ovat avainasemassa aluetalouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Keski-Suomen teollisuusyritysten suhdanneodotukset ovat valtakunnallisesta keskiarvosta poiketen varsin positiivisia. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus kääntyi nousuun viime vuonna. 7 6 Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 7 työvuotta. Hyvinvointipalveluiden ryhmän yrityksillä oli 65 toimipaikkaa Keski- Suomessa. Matkailualan liiketoiminta kasvoi Vienti Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taideja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Matkailualan liikevaihdon viime vuoden loppupuolella alkanut kasvu jatkui tämän vuoden alussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto kasvoi alalla 8 %, mikä on enemmän kuin muilla aloilla. Majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kasvoi vuoden alussa vahvasti myös koko maassa. Vuodesta 27 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa vajaan viidenneksen. Maakunnan matkailualan henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden lopussa, mutta kääntyi taas kasvuun kuluvan vuoden alussa. Edellisvuodesta kasvua kertyi 3 %. Vuodesta 27 alan henkilöstömäärä on kasvanut 2 %, mutta on 4 % alle vuoden 28 huipputason. Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 15 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1 2 työvuotta. Alan yrityksillä oli 46 toimipaikkaa - Keski-Suomen miinukset Maakunnan vienti ei vedä. Teknologiateollisuuden liikevaihto on jäänyt kauas vuosien tason alapuolelle. Yritysten investointihalukkuus on alhaista epävarmana aikana. Jalostusaloilla henkilöstömäärä vähenee. Palvelualoilla suhdanneodotukset ovat kääntyneet negatiivisiksi. Nuorten työttömyysluvut ovat korkeat. Metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys noudattaa alan viennin suhdannevaihteluita. Toimialaryhmän kasvu pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä, ja liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun vuoden loppupuolella. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi kuitenkin taas kasvuun. Alan liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun myös koko maassa. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli Keski- Suomessa 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 12 % ja vienti 15 %. Toimialaryhmän henkilöstömäärä pysyi viime vuoden ajan samalla tasolla, mutta kääntyi laskuun kuluvan vuoden alussa. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä aleni 6 %. Vuodesta 27 henkilöstömäärä on supistunut yli kolmanneksen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli 2 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 3 7 työvuotta. Alan yrityksillä oli 16 toimipaikkaa? Keski-Suomen kysymysmerkit Miten Keski-Suomen yritysten tutkimusja kehittämispanostukset saadaan nousemaan vähintään valtakunnalliselle keskitasolle? Löytyykö maakunnasta riittävästi osaavaa työvoimaa eläkkeelle siirtyvien kokeneiden ammattilaisten tilalle? Kuinka metsäteollisuuden ja Puolustusvoimien vähennysten jättämät aukot saadaan paikattua? Kärsiikö Keski-Suomen yritysten vienti heikentyneistä lentoyhteyksistä? 9

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa yritystoiminnan uudistuminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen/parantaminen korostuvat. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k -toiminta) ja innovaatiot luovat pohjan yritysten kilpailukyvylle, kasvulle ja investoinneille. T&k -toiminta Keski-Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen Keski-Suomessa oli vuosikymmenen puolessa välissä koko maan tasolla (sijaintiosamäärä 1= t&k -menojen osuus tuotannon bruttoarvosta sama kuin koko maassa). Yritysten tuotekehityspanokset ovat olleet hieman maan keskiarvon alapuolella, ja vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa t&k -menojen osuus laski Keski-Suomessa selvästi. Samanaikaisesti panostus t&k -toimintaan koko maassa jopa kasvoi. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista laski vuosien 2 28 noin 6 %:sta 45 %:iin vuoteen 2. Teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa Keski-Suomen keskeisillä teollisuuden aloilla tapahtui huomattava pudotus investoinneissa vuonna 28. Keski-Suomen metalliteollisuuden selvästi alan keskimääräistä korkeampi investointiaste putosi selvästi alle koko maan tason. Maakunnan paperiteollisuuden investointiaste laski alan keskimääräiseltä tasolta vajaaseen puoleen koko maan tasosta. Vuonna 29 Keski-Suomen teollisuuden investoinnit kääntyivät selvään nousuun: metalliteollisuudessa investointiaste nousi jopa kaksinkertaiseksi alan keskitasoon nähden ja myös mekaanisen puuteollisuuden investointiaste kohosi Keski-Suomessa korkeammaksi kuin alalla keskimäärin. Näillä aloilla investointiaste säilyi myös vuonna 2 kohtalaisella tasolla. Sen sijaan paperiteollisuuden investointiaste vajosi vuonna 2 ennätyksellisen alas. Keski-Suomen energia-alan investointiaste palasi vuonna 2 alan keskimääräiselle tasolle investointihuipun jälkeen. Keski-Suomen seutukunnissa investointiasteen lasku vuonna 28 koskee erityisesti Jyväskylän ja Jämsän seutukuntia. Jämsän ja Äänekosken seutukuntia lukuun ottamatta ovat investoinnit olleet kasvussa vuosikymmenen loppua kohden. Investointiasteessa vuonna 29 tapahtunut kasvu voi osaltaan selittää yritysten tuotekehityspanosten alenemista vuosikymmenen lopulla, kun samanaikaisesti taantuma aiheutti huomattavan notkahduksen teollisuusyritysten liikevaihdossa. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden hidas kasvu vaikuttavat edelleen niin Suomen talouteen kuin Keski-Suomen elinkeinotoimintaan. Maailman kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 212 jopa edellisvuotta hitaammin. Loppuvuonna talouskasvu voi nopeutua, mikäli kasvua jarruttava euromaiden kriisi helpottuu. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna maltillisesti, n. 2 %. EU-maiden keskimääräinen kasvu jäänee lähelle nollaa. Venäjällä kokonaistuotannon kasvun oletetaan hidastuvan ja jäävän 3,5 4 prosenttiin ja Kiinassa kasvun arvioidaan jatkuvan 8 prosentin tasolla. Suomen bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän jopa alkuvuoden arvioita hieman alemmaksi, eli 1 prosenttiin. Maamme talouskasvu jäänee yksinomaan kotimaisen kulutuksen varaan. Saldoluku Osuus, % Teollisuuden ja rakentamisen sekä palveluiden suhdanneodotukset Keski-Suomessa suhdannenäkymät ovat vuonna 212 tehtyjen yrityskyselyjen perusteella kaksijakoiset. Teollisuuden ja rakentamisen tilanne näyttää kevään jälkeen kääntyneen positiiviseen suuntaan. Koko maassa vastaavanlaista käännettä ei ole tapahtunut. Sen sijaan palveluiden näkymät ovat selvästi kesään mennessä heikentyneet niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Palveluiden suhdannenäkymien heikkeneminen ja kuluttajien heikentyneet odotukset vievät pohjaa taloudelliselta kasvulta. Teollisuuden ylikapasiteetti ja talouden kehitysnäkymät luovat epävarmuutta investointeihin. Tämä näkyy myös yritysten varovaisissa arvioissa tulevien investointien osalta. Keski-Suomessa investointihalukkuus on laskenut muuta maata enemmän syksystä 211 lähtien. Teollisuuden kohentuneet odotukset saattavat nostaa loppuvuonna myös yritysten investointihalukkuutta. Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus ,5 3 2,5 2 1,5 212/1 212/4 212/ Yritysten suhdannenäkymät Keski-Suomessa ja koko maassa. Teollisuus ja rakentaminen koko maa Teollisuus ja rakentaminen Palvelut koko maa Palvelut Tekesin T&Krahoitus Keski-Suomessa Rahoitus Keski-Suomessa/ rahoitus koko maassa, %. Yritykset Korkeakoulut Yhteensä

11 Vaihtuva teema: Näkökulma yritystoiminnan dynamiikkaan yritysten kasvu ja supistuminen Yritysten välillä on suuria eroja liiketoiminnan kasvussa ja supistumisessa. Kasvavat yritykset ovat avainasemassa Keski-Suomen talouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Yritysten jakautuminen kasvuluokkiin Keskimääräiset tunnusluvut maakunnan yritysten liiketoiminnan vuosittaisesta muutoksesta peittävät alleen yritysten väliset erittäin suuret erot muutoksen suunnassa ja suuruudessa. Reilusti yli puolet Keski-Suomen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 211 alusta kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen ulottuneen jakson aikana. Yli 15 % vuodessa liikevaihtoa kasvattaneita yrityksiä oli Keski-Suomen yrityksistä 4 % ja alle 15 % kasvaneita yrityksiä oli 15 %. Vastaavasti vajaalla puolella yrityksistä liikevaihto väheni samaan aikaan. Kolmanneksella yrityksistä liikevaihto väheni enemmän kuin 15 % ja runsaalla kymmenyksellä alle 15 %. Jalostusalojen yrityksillä tapahtuu muutoksia kasvuluokkien välillä varsin nopeasti, kun taas palvelualoilla muutokset ovat suhteellisen pieniä. Kasvaneiden yritysten osuus liikevaihdon kasvusta Keski-Suomen taloudessa kasvavat yritykset kompensoivat supistuvien yritysten liikevaihdon vähenemistä. Ne ovat avainroolissa aluetalouden kasvun ja rakennemuutoksen moottorina. Jalostusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi jakson aikana keskimäärin 4,5 % ja palveluyritysten 7,5 % edellisvuodesta. Kasvaneiden yritysten osuus kasvussa oli keskimäärin noin 15 %-yksikköä sekä jalostus- että palvelualoilla. Vastaavasti supistuneet yritykset alensivat kokonaiskasvua,5 %-yksikköä jalostusaloilla ja 7,5 %-yksikköä palvelualoilla. Jalostusaloilla tapahtui nopea muutos vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen 21 %:n kokonaiskasvusta yli 5 %:n laskuun neljännellä neljänneksellä. Tämän taustalla oli kasvavien yritysten osuuden pieneneminen ja vastaavasti supistuvien yrityksen osuuden kasvu. Palvelualoilla ei vuosineljännesten välillä ole merkittäviä eroja /1 11/2 11/3 11/4 12/1 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Jalostusyritysten liikevaihdon muutos kasvuluokittain. Vähennys -15 % Vähennys yli 15 % Kasvu -15 % Kasvu yli 15 % Kokonaismuutos Palveluyritysten liikevaihdon muutos kasvuluokittain. Vähennys -15 % Vähennys yli 15 % Kasvu -15 % Kasvu yli 15 % Kokonaismuutos Jalostusyritysten henkilöstömäärän muutos kokoluokittain. alle Liikevaihdon muutos yrityskoon mukaan -5 yli 2 Kokonaismuutos Alle 5 henkilön mikroyrityksiä on Keski-Suomen yrityksistä yli %. Niiden osuus jakson aikana toteutuneessa kasvussa oli jalostusyrityksillä melko pieni, keskimäärin,5 %-yksikköä, mutta selvästi suurempi palveluyrityksillä, 1,5 %-yksikköä. Pienyritysten, joiden henkilöstömäärä on 5 2 henkilöä, vaikutus liikevaihdon muutokseen oli keskimäärin lähes 1,5 %-yksikköä sekä jalostus- että palvelualoilla. Kummankin pienimmän yrityskokoluokan vaikutus pysyy suunnilleen samansuuruisena vuosineljänneksestä toiseen. Yli 2 henkilön yritykset dominoivat liikevaihdon muutosta jalostuksessa, jossa osuus kasvusta on keskimäärin 3 %-yksikköä. Palveluissa vastaava osuus on 4,5 %-yksikköä. Erityisesti jalostusyrityksillä suhdannevaihteluiden vaikutukset keskittyvät yli 2 henkilön yrityksiin. Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon kasvu painottuu näihin yrityksiin ja niihin perustuu myös liikevaihdon lasku viime vuoden neljännestä neljänneksestä alkaen /1 11/2 11/3 11/4 12/1 Palveluyritysten henkilöstömäärän muutos kokoluokittain. alle yli 2 Kokonaismuutos Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 8 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Klusteripäälliköt Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Kehittämispäällikkö Juha Järvi Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Kehittämispäällikkö Matti Paatola Kehittyvä asuminen -klusteri Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Tutkija Tamás Lahdelma Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Esa Storhammar Viestintätoimisto Medita Communication Oy Reetta Mikkola Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Sijaintiosamäärä lasketaan jakamalla Keski-Suomen T&Kmenojen ja investointien osuus tuotannon bruttoarvosta koko maan vastaavilla osuuksilla. Sijaintiosamäärä on 1, kun osuudet ovat samansuuruiset. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä teollisuuden alue- ja toimialatilasto. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11- kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 27. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Ulkoasu Mainostoimisto Cake Oy Kari Lehkonen yhteistyökumppanit

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN AVAINALAT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Yritysten kasvu muutoksen moottorina

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Vieraskielinen väestö kymenlaaksossa

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 sekä majoitus- ja 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Väestökehitys 9 Kymenlaakson

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot