Keski-Suomen Aikajana

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Aikajana"

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Klusterityöltä odotetaan verkostoitumista ja uusia markkinoita Keski-Suomen Aikajana

2 maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten liikevaihdon kasvu kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 2009 alussa. Viennin romahtaminen vaikutti voimakkaasti ennen kaikkea jalostusalojen yrityksiin. Ennakkoarvion mukaan keskisuomalaisten yritysten liikevaihto väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viidenneksen edellisestä vuodesta saman verran kuin koko maassa. Alkuvuoden pudotusta edelsi kasvun vähittäinen hidastuminen ja pysähtyminen vuoden 2008 aikana. Viime vuonna alkanut vientivetoinen talouden taantuma pysäytti kasvun Keski-Suomessa hieman aikaisemmin kuin muussa maassa. Maakunnan yritysten liikevaihto on noussut 23 % vuodesta 2004, kun koko maassa kasvu on ollut 28 %. Viennin kasvu pysähtyi jo vuoden 2008 alkupuolella. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskisuomalaisten yritysten viennin arvo väheni ennakkoarvion mukaan peräti 40 % edellisvuodesta. Valtakunnallinen viennin pudotus oli lähes yhtä suuri. Myös kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna ja teollisuuden tuottajahinnat kääntyivät selvään laskuun. Vuodesta 2004 hintaindeksit ovat nousseet noin 10 %. Yritysten henkilöstömäärän kasvu hidastui Taantuma vaikuttaa viiveellä maakunnan yritysten ja yhteisöjen henkilöstöön. Keskisuomalaisten yritysten henkilöstö on lisääntynyt nopeammin kuin koko maan työllisyys vuodesta 2007 alkaen. Maakunnan henkilöstö on kasvanut 8 % kun työllisyys koko maassa on kasvanut 7 % vuodesta määrän kasvu jatkui vielä kuluvan vuoden alkupuolella tosin selvästi hidastuneena. Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä (kuvaa tehtyjä työvuosia) nousi ennakkoarvion mukaan 1,5 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu tuli pääasiassa palvelualoilta. Viennin romahtaminen heijastui välittömästi jalostusalaan teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen /2 08/3 08/4 09/1 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004 = Vienti koko maa Yritysten vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004= /2 08/3 08/4 09/1 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2004= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Muutos % edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski- Indeksi 2004= Voimakkaimmin kansainvälinen talouden taantuma on vaikuttanut vientivetoisten jalostusalojen yritysten liiketoimintaan. Liikevaihdon kasvu oli varsin nopeaa vuoden Palvelut 2008 alkuun. Työllisyys Maakunnan jalostusyritysten liikevaihto supistui ennakkoarvion koko maa mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä nel- jänneksellä 28 % edellisvuodesta. Liikevaihdon supistumisesta huolimatta jalostusalojen henkilöstömäärä ei ole Merja Haverinen kääntynyt laskuun, vaan se on pysynyt viimeisen vuoden Aluejohtaja 05 /1 06/1 07/1 08/1 09/1 2 ajan samalla tasolla. Keskon Järvi-Suomen alue 3 Jalostus Palvelutoiminta pysyi vakaana kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Palvelualojen kasvu on ollut Keski-Suomessa huomattavasti vakaampaa kuin suhdanneherkän jalostusalan. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto väheni 5,5 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuoteen asti alan liikevaihto kasvoi tasaisesti keskimäärin 6 % vuodessa. Päivittäistavarakauppa on kasvanut vakaasti taantumasta huolimatta. Rakentamisen ja asuntokaupan hiljentymisen seurannaisvaikutukset näkyvät erikoistavarakaupassa, kuten kodin sisustuksessa. Rautakaupan volyymeja on pitänyt kohtuullisena maakunnan maatalousyrittäjyys Selkeästi perusteltuja kauppapaikkahankkeita on nyt hyvä aika viedä eteenpäin. Keskon kolme suurta hanketta Keljossa, Palokassa ja Jyväskylän keskustassa valmistuvat ensi vuoden alussa. Ne synnyttävät reilut sata uutta palvelualan työpaikkaa Jyväskylän seudulle. Investointi myös Jämsän seudulle on osoittautunut kannattavaksi, ja samanlaista ratkaisua haemme Äänekoskelle.

3 talouden rakenne on metsäteollisuuteen erikoistunut ja vientiin suuntautunut maakunta, jonka osuus koko maan väestöstä on noin 5 %. Päätoimialojen osuus työpaikoista Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Päätoimialojen osuus työpaikoista Jyväskylän seutu Keski-Suomen maakunta Yhteiskunnalliset palvelut 35.1 % Yhteiskunnalliset palvelut 32.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 36.8 % jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuoden 2009 alun kuntaliitosten jälkeen. Maakunnassa asui henkeä viime vuoden vaihteessa. Väestö kasvoi noin asukkaalla eli 0,4 % vuonna Keski-Suomessa on noin 000 työpaikkaa ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on vuoden 2008 tietojen mukaan noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 12,8 miljardia euroa, josta 3,3 miljardia eli neljännes tulee viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 62 % ja palvelujen osuus vastaavasti 38 %. määrän suhteen osuudet ovat lähes päinvastaiset: jalostus 33 % ja palvelut 67 %. Alkutuotanto 5 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 18.7 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Rakentaminen 6.6 % Teollisuus 21.2 % Alkutuotanto 3.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 22.5 % Rakentaminen 6.5 % Teollisuus 18.9 % Alkutuotanto 2.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 22 % Rakentaminen 7 % Teollisuus 17.6 % Toimialarakenne Paperiteollisuus on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Teollisuuden osuus työpaikoista on yli viidennes, osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden (julkinen hallinto sekä julkiset ja yksityiset hyvinvointipalvelut) työpaikkaosuus on keskimääräistä korkeampi. Tähän vaikuttaa erityisesti vahva koulutustarjonta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut) työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Metsä, teollisuus ja koulutus maakunnan erikoistumisalat Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus Erikoistuneisuus (indeksi) Yritysten liikevaihto Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seutu Keski-Suomessa Jyväskylän seutu muodostaa suurimman seutukunnan, jossa asuu 63 % maakunnan väestöstä. Jyväskylän seudulla asuu henkeä ja alueella on työpaikkaa. Seutu on kuulunut vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkialueisiin. Viime vuonna alueen väestö kasvoi 1 0 hengellä eli 1,2 %, kun samaan aikaan maakunnan kaikkien muiden seutukuntien väestö väheni. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen: työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Koulutuspalveluiden suuri tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Kaupan ja muiden markkinapalveluiden osuudet ovat suunnilleen koko maan tasolla. Teollisuuden tärkein erikoistumisala on koneiden ja laitteiden valmistus. Jyväskylän seudun yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut erittäin nopeasti koko maakuntaan verrattuna. Kasvu vuodesta 2004 on ollut Jyväskylän seudulla 32 %, kun koko maakunnan lisäys on ollut 23 %. Talouden taantuma on kuitenkin vaikuttanut Jyväskylän seudulla samaan tapaan kuin muussa maakunnassa, sillä yritysten Maakunnan vahva kivijalka metsäteollisuuden vientivetoisissa yrityksissä muodostaa hyvän pohjan elpymiselle. Ala, joka menee ensimmäisenä taantumaan, myös nousee ensimmäisenä ylös. Talousalueiden keskuspankkien ja valtioiden poikkeukselliset elvytystoimet tasoittavat kuoppaa. Metsäteollisuuden tuotantorakenteiden muutokset kuitenkin saattavat uhata Keski- Suomen talouden nopeaa elpymistä. Taantuma syvenee vielä ja se leviää myös palvelualalle. Työllisyyden huonontuessa taantuma vaikuttaa vahvasti myös yhä useampiin kotitalouksiin. Paniikkijarrutus on kuitenkin pahinta mitä talousyksiköt voivat tehdä - tällöin itse syvennetään taantumaa. Kannustan tekemään investointeja, jotka ovat toiminnan kannalta järkeviä. Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden erikoistumisindeksien perusteella Keski- Indeksi 2004= Suomi on vahvimmin suuntautunut metsäsektorin tuotantoon, sillä paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, Jyväskylän seutu metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvas- ti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan Keijo Manner erikoistumisalan Keski- liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Suomen Osuuspankki toimitusjohtaja 4 5

4 kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Myös kärkiklusterit taantuivat vahvan kasvujakson jälkeen. Klustereiden yritysten henkilöstömäärät ovat kuitenkin vakaassa kasvussa. Uudistuvat koneet ja laitteet vakaa työllistäjä Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* vuonna Yrityksillä on 730 toimipaikkaa Keski- Klusterin liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti vuoden 2006 alusta viime vuoden alkuun asti. Taantuman aiheuttamasta laskusta huolimatta klusterin menneen vuoden liikevaihto oli kolmanneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna Klusterin henkilöstömäärä on noussut vakaasti eikä taantuma kääntänyt suuntaa laskuun vuoden 2009 alkuun mennessä. Viime vuonna klusterin henkilöstömäärä oli 15 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten Indeksi 2004= Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 2/2008 1/2009 verrattuna vuoteen Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten Indeksi 2004= Kehittyvän asumisen lasku pientä Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli 2 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* vuonna Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Keski- Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi myös asumisalan liikevaihdon laskuun, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lasku jäi pienemmäksi kuin muilla jalostusaloilla. Alan liikevaihto on noussut 30 % ja henkilöstömäärä 16 % vuodesta * Koulutuslaitosten ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden henkilöstömäärä ei sisälly lukuihin, toisin kuin edellisessä katsauksessa. Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 4/2008 1/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* työntekijää vuonna Alan yrityksillä on toimipaikkaa Keski- Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun kuluvan vuoden alussa, mutta lasku oli selvästi loivempi kuin muilla jalostusaloilla. Vuoden 2008 liikevaihto oli 30 % korkeampi kuin vuonna Alan henkilöstömäärä on kasvanut vakaasti 10 % vuodesta Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten Indeksi 2004= Kaikki toimialat Asuminen Bioenergia Kone ja laite Kaikki toimialat Asuminen Bioenergia Kone ja laite määrä määrä 6 7

5 palvelualojen yritysryhmittymät Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Palvelualojen kasvu on jatkunut taantumasta huolimatta. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut nopeassa kasvussa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ovat kasvaneet erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna. Talouden taantuma on hidastanut kasvua, mutta se ei ole kääntänyt liiketoimintaa laskuun ainakaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut yli 60 % ja henkilöstömäärä lähes 40 % vuodesta Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 550 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 7 vuonna Yrityksillä on toimipaikkaa Keski- Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. Hyvinvointipalvelut laajentuneet voimakkaasti Myös hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut varsin nopeasti Keski- Yrityksillä on 560 toimipaikkaa Keski- Taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymään kuuluvien yritysten liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2 vuonna Ryhmittymän liikevaihto on noussut 55 % ja henkilöstömäärä 38 % vuodesta Hyvinvointipalveluiden yritysryhmittymä kattaa yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. 170 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten Indeksi 2004= Hyvinvointipalvelut, yritysten Indeksi 2004= Keski-Suomen plussat keski-suomen kärkiklusterit osoittautuivat vahvoiksi kasvualoiksi ennen lamaa ja yritykset näkevät laman avaavan myös paljon uusia kehittämismahdollisuuksia. laman vaikutus palvelualoille on ollut lievempi kuin jalostusaloille. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. Jyväskylän seutu on pysynyt yhtenä maan nopeimmin kasvavista keskuksista. Keski-Suomen miinukset koska viennin merkitys Keski-Suomessa on suuri, viennin jyrkkä lasku on vetänyt maakunnan teollisuuden lamaan. osa klusteritoimintaan osallistuvista yrityksistä on pettynyt klusterityön tähänastiseen antiin. väestön väheneminen syö alueiden elinvoimaa Jyväskylän seudun ulkopuolisilla alueilla Keski- Keski-Suomen kysymysmerkit Matkailu tasaisessa nousussa miten yritykset pystyvät rahoittamaan kilpailukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa Matkailuala, laman yli? euroa ja henkilöstömäärä vuonna Yrityksillä yritysten miten Keski-Suomen yritystoiminta, on 450 toimipaikkaa Keski- julkinen sektori ja työmarkkinat selviytyvät Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa suunnilleen samaa tahtia kuin palvelualoilla koko- kuinka työttömyyden nousua onnistutaan metsäteollisuuden rakennejärjestelyistä? Suomessa naisuutena, yli viidenneksen vuodesta Taantuma on Indeksi 2004= rajoittamaan seuraavina vuosina? hidastanut liikevaihdon kasvua, mutta ei ole kääntänyt sitä laskuun. Alan henkilöstömäärä on pysynyt suunnilleen vuoden miten ja mille aloille Keski-Suomeen saadaan 2004 tasolla. uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja? Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly mukaan. 8 9

6 Vaihtuva teema: Klusterityöltä odotetaan verkostoitumista ja uusia markkinoita Keski-Suomen kärkiklustereiden työhön osallistuvien yritysten edustajilta kysyttiin huhtikuun lopulla heidän näkemyksiään klusterityön tavoitteista ja yritysten klusterityöstä saamasta hyödystä. Vastaajat arvioivat myös nykyisen suhdannetilanteen haasteita yritysten näkökulmasta. Verkkokysely lähetettiin yritysten ja muiden organisaatioiden johtajille tai kehittämistoiminnasta vastaaville. Kysely lähetettiin 356 yritykselle ja vastauksia saatiin 39. Vastausprosentti oli 11. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin edustajat. Klusterityön tavoitteet yritysten näkökulmasta Yritykset nimesivät sekä klusterityön yleisiä tavoitteita että yritysten omia käytännönläheisiä tavoitteita. Yleisiä tavoitteita ovat muun muassa verkostoituminen ja yhteistyön lisääntyminen, kilpailukyvyn turvaaminen ja kasvattaminen sekä kehittämishankkeet. Yhteistä yritysten välistä verkostoitumista ja tulevaisuuden visiointia, jonka tulisi konkretisoitua kaupoiksi ja toiminnaksi osittain 2 5 vuoden aikajanalla. Kehityshankkeita joihin yksin ei ole mahdollisuutta. Osaamisen ja kilpailukyvyn yleistä kehittämistä, verkostoyhteistyön kehittämistä, uusien teknologioiden hyödyntämistä tuotteissa ja tuotannossa. Yhteistyötä klusterin eri yritysten välillä sekä tiedonvaihtoa eri klustereiden välillä. niikkaa sekä luottamusta ja uskottavuutta markkinoille. Biokaasuteknologian käyttöönottoa maatiloilla, jätevedenpuhdistamoilla ja elintarviketeollisuuslaitosten yhteydessä. Kaikki biokaasuprosessiin kelpaava biojäte tulee hyödyntää energiantuotannossa, ensisijaisesti liikennepolttoaineeksi ja ravinteet lannoitteina takaisin peltoon. Bioenergian käytön tehostamista ja sen parempaa hyödyntämistä metsänomistajien keskuudessa. Uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseksi. Eri klustereiden yritykset näkivät klusterityössä myös kielteisiä puolia: klusterityön tarjoamat edellytykset nähtiin vähäisinä ja työn tavoitteena nähtiin konsulttien ja kouluttajien rahoittaminen. Yhtä tyhjän kanssa Teidän klusterit ym. puuhastelu!! Rahat menevät Teidän palkkoihin, ei niistä enää yrittäjille heru. Paperilla kaikki on upeaa ja vaikuttavaa, mutta siihen se sitten jääkin. Vähitellen alkaa kerta kaikkiaan tympästä tuo näennäistoiminta ja kehitys, jota touhunne on!! Yrittäjän höynäyttämistä! Rahoja kerätään vain ja ainoastaan konsulttien ja kouluttajien elättämiseksi. Jälleen kerran! Mitä lisäarvoa yritykset kokevat saaneensa klusterityöstä? lisääntyneeksi näkyvyydeksi, kontakteiksi ja toimeksiannoiksi sekä tiedoksi. Olemme olleet enemmän julkisuudessa kuin ilman klusterityötä ja olemme saaneet toimeksiantoja klusteriin liittyen. Näkyvyyttä, toimeksiantoja, paikallisia ja valtakunnallisia kontakteja. Yhteistyön ja verkottumisen foorumi. Muutaman konkreettisen hankkeen käynnistyminen. Tietoa alan toiminnasta ja muiden yritysten näkökannoista meneillä olevaan tilanteeseen. Yritysten kouluarvosana klusterityölle Yritysten antamaksi yleisarvosanaksi klusterityölle saatiin tyydyttävä 7. Kouluarvosanoissa tuli suurta hajontaa aina nelosesta kymppiin. Suhdannetilanteen haasteet kärkiklustereiden yrityksille Suurin osa yrityksistä piti nykyistä suhdannetilannetta kovin haastavana. Erityisenä haasteena nimettiin muun muassa rahoituksen saaminen uusille (tutkimus) hankkeille. Tilanteen jatkuminen samanlaisena nähtiin uhkana puutoimialan yritysten tulevaisuudelle. Tämä on myös laajempi kysymys, jos tilanne jatkuu vielä pitkään näin, meitä ei ole montaa jäljellä puutoimialan yrityksistä. Itse olemme olemassa! Erittäin haasteelliset. Yrityksemme joutuu vähentämään henkilöstöä ja kapasiteettia. Erittäin haastavina, nyt tarvitaan johtajuutta yrityksissä toisin kuin menneinä vuosina, jolloin kaikki vain meni hyvin oli johtajuusaines sitten millaista vain. Osaamisesta on nyt kysymys. Pankille suhdanne on haastava, luottotappiot kasvavat lähiaikoina. Haasteena on erottaa hyvät rahoitettavat hankkeet ei niin hyvistä hankkeista. Rahoitustilanne on kriittinen, kuten varmaan kaikilla toimijoilla, mutta kehitystyö on ollut valtavaa. Suhdanteen vaihtuessa nousuun on yrityksemme paremmassa iskussa, kuin aiemmin. Osa vastaaja piti suhdannetilannetta hyvänä ja arveli, että se ei aiheuta suuria ongelmia vaan tarjoaa pikemminkin uusia mahdollisuuksia. Toistaiseksi on ollut vähintään sama vauhti kuin vuosi sitten. Nykytilanne ei ole aiheuttanut toimenpiteitä tähän mennessä. Lähitulevaisuus näyttää myös hyvältä. Uusia mahdollisuuksia. Vaikutukset keskimääräistä pienempiä energia-alalle. Osaavaa henkilökuntaa, joka alkoi olla niukkuustekijä, on hyvin tarjolla. Vastaajayritysten omat tavoitteet painottuivat bioenergiaan: Klusteritoiminnassa mukana olleista yrityksistä osa ei ollut vielä kokenut saaneensa mitään erityistä lisäarvoa, sillä klusterityö on vasta alussa. Yritykset, jotka kokivat jo saa- Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Bioenergiakeskuksen voimanlähteet: puu, peltobiomassat ja turve eri muodoissa sekä puuhamiehet Tapani Sauranen, Kai Oinonen ja Jyrki Kataja. Biopolttoaineinnostus pitää myös JAMKin tutkimus- ja kehityspäällikkö Lisääntyvää tarjontaa biopolttoainemarkkinoille sekä lisääntyvää biopolttoaineiden käyttöä ja fossiilisten polttoaineiden osuuden 10 pienentämistä. Parantunutta laitetekneensa lisäarvoa, arvioivat sen Pasi Raiskinmäen (oik) hyvällä tuulella. 11

7 Aikajana 1 08 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työlliset ovat vuotiaita, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. määrän vertailussa käytettävät valtakunnalliset työllisyystiedot perustuvat kuukausittain toistuvaan otostutkimukseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski- Suomen maakunta. yhteistyökumppanit

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2012

Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016 Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Vähittäiskaupan ostovoima Oulun seudulla ja vertailualueilla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Tilanne 30.9.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä heinä-syyskuussa vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Matkailu Oulussa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Laaja matkailuklusteri 11 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Asuntotuotanto ja toimialarakentaminen Oulun seudulla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Lisätiedot

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella tapahtumassa? Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 5950005 0400 644367

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN AVAINALAT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 07

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 07 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 1 Liikenne 13 Palvelut

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Suhdannekuva 3 toimialarakenne Toimialojen vertailu 7 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 11 1 13 1 Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut 15 Vaihtuva teema: Työllisyyden ja väestön muutos maakunnittain

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus 7 Rakentaminen Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 1 Liikenne 13 Palvelut

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Teollisuus 6 Rakentaminen 7 Kauppa 8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 Rahoitustoiminta 1 Palvelut liike-elämälle 11 Informaatio

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 4 17

Helsingin seudun toimialakatsaus 4 17 Suhdannekuva Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Palvelut liike-elämälle Informaatio ja viestintä Kuljetus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT 5/2013 Taitto: Etukannen kuvat: Ari Näpänkangas Pitkospuut, Jarmo Laitinen Matkailualue, Tarja Bäckman Viljakuivuri, Juha Hartikainen 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 3 keski-suomen talouden rakenne 4 keski-suomen alueet 6 keski-suomen kärkiklusterit 7 kärkiklustereiden kehityskuva 8 vaihtuva teema: kehittäjien näkökulma klusterityöhön

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka - esittelyssä metalli -klusteri Taitto: Etukannen kuva: Ari Näpänkangas Ruka (Ari Näpänkangas) 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 17

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 17 Suhdannekuva Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Palvelut liike-elämälle Informaatio ja viestintä Kuljetus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 07

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 07 SUHDANNEKUVA 3 HELSINGIN SEUDUN TOIMIALARAKENNE TOIMIALOJEN VERTAILU TEOLLISUUS 7 RAKENTAMINEN KAUPPA 9 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 1 RAHOITUSTOIMINTA 11 PALVELUT LIIKE-ELÄMÄLLE 1 LIIKENNE 13 PALVELUT

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot