Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne"

Transkriptio

1 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan seutukunta 12 Kotkan-Haminan seutukunta 14 Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät 16 tietolähteet, käsitteet ja julkaisijat Kymenlaakson toimialakatsaus Yhteistyössä:

2 Suhdannekuva Kymenlaakson vienti kasvoi nopeasti kuluvan vuoden alkupuolella, vetäen myös yritysten liikevaihdon vahvaan nousuun. Yritysten henkilöstömäärä väheni kuitenkin edelleen. Kymenlaakson yritysten vienti kääntyi rajun laskun jälkeen nousuun syksyllä 29 ja kasvu kiihtyi kuluvan vuoden alkupuolella. Vienti lisääntyi noin 15 % vuotta aikaisemmasta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Kasvusta huolimatta viennin arvo oli vuoden toisella neljänneksellä vielä noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin vuoden 27 alussa, jolloin se oli vuosikymmenen huipputasolla. Viennin arvo vuositasolla on noin 2,6 miljardia euroa, vajaa kolmannes maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Vienti veti Kymenlaakson taantumaan, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana se on lähtenyt nostamaan maakunnan taloutta ylös lamasta. Kymenlaakson kaikkien yritysten liikevaihto kasvoi 6 % kuluvan vuoden alkupuolella. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan 5 %. Talouden taantuminen alkoi Kymenlaaksossa aikaisemmin kuin muualla Suomessa metsäteollisuuden vetämänä, ja maakunta jäi jälkeen valtakunnallisesta trendistä jo vuodesta 27 alkaen. Sen sijaan pudotus vuoden 29 alkupuolella oli muualla maassa vielä jyrkempi kuin Liikevaihdon nousu vuoden 29 puolivälistä alkaen on ollut maakunnassa jonkin verran vahvempaa kuin valtakunnallisesti. Liikevaihdon trendi oli Kymenlaaksossa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä noin 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 25. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuositasolla on noin 8,9 miljardia euroa. Taantuma veti työllisyyden laskuun viiveellä ja myös työllisyyden kääntyminen nousuun tapahtuu myöhemmin kuin liikevaihdon käänne. Yritysten yhteenlasketun henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella, mutta käänne kasvuun ei vielä toteutunut. määrä oli 4 % alempi kuin vuotta aiemmin vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Maakunnassa henkilöstömäärän vähennys on ollut jyrkempi kuin työllisyyden lasku koko maassa. Vuodesta 25 yritysten henkilöstömäärä on vähentynyt maakunnassa 8 %. Yritysten henkilöstömäärä vuositasolla on 56 8 henkilötyövuotta. Päätoimialojen erot yritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella 11 % edellisvuodesta, mutta rakennusala väheni edelleen 15 %. Kaikilla palvelualoilla, kaupassa, liikenteessä sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa liikevaihto kasvoi 5-6 %. määrät vähenivät edelleen kuluvan vuoden alkupuolella kaikilla muilla toimialoilla paitsi liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, joissa taso oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Yritysten liikevaihto on kasvanut liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa päätoimialoista eniten, 27 % vuodesta 25, kun taas teollisuuden liikevaihto on 13 % alle viiden vuoden takaisen tason. ja muut palvelutoimialat ovat kasvaneet noin 6 % vuodesta Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Yritysten liikevaihto ja vienti Kymenlaaksossa ja liikevaihto koko maassa. (indeksi 25=) Kymenlaakso Vienti Kymenlaakso koko maa Yritysten henkilöstömäärä Kymenlaaksossa ja työllisyys koko maassa. (indeksi 25=) Kymenlaakso Työllisyys koko maa Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen. Kymenlaakson avainluvut 21 Väestö (6/21) Työpaikat (29) 72 Bruttokansantuote (milj. euroa) (29) 5 4 Yritysten toimipaikat 9 6 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 8 Kaikki toimialat Kauppa Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen 25. Vienti (milj. euroa) 2 6 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä 56 8 Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % 2 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

3 Kymenlaakson talouden rakenne Kymenlaakson toimialojen henkilöstömäärä, neljännekset 3/29-2/21. Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kymenlaakson päätoimialojen liikevaihto, neljännekset 3/29-2/21. Kymenlaakson erikoistumisalat. (indeksi, koko maa = ) Paperiteollisuus Liikennettä palveleva toiminta Rakennusaineteollisuus Energia- ja vesihuolto Maaliikenne Kemian teollisuus Julkinen hall. ja maanpuolustus Henkilötyövuosia Päätoimialojen osuus Kymenlaakson työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Julkinen sektori 28 % Miljoonaa euroa Kotitalouksien palv. 4 % Sijaintiosamäärä (indeksi) Päätoimialojen osuus koko maan työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Julkinen sektori 27 % Kotitalouksien palv. 4 % Kymenlaakso on vientiin suuntautunut maakunta, joka on erikoistunut metsäteollisuuteen ja logistiikkaan. Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, Kouvolasta ja Kotka-Haminasta, joissa on kaikkiaan seitsemän kuntaa. Kymenlaakson asukasluku oli kesäkuun 21 lopussa. Väestön määrä pysyi lähes samana vuotta aikaisempaan verrattuna, muuttovoittoa kertyi vuodessa noin 5 henkeä, mutta luonnollinen väestönvähennys (kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna) oli samansuuruinen. Maakunnassa on noin 72 työpaikkaa. Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan, kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on 5,5-kertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan 3,5-kertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen sekä kemianteollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi korkeammat kuin koko maassa, samoin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen. Toimialarakenne Teollisuudella on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 43 %, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Teollisuuden osuus maakunnan yritysten henkilöstömäärästä on viidennes. Teollisuuteen verrattuna rakentaminen ja palvelut ovat huomattavasti työvoimavaltaisempia aloja. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes ja henkilöstöstä yli viidennes. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto suhteessa arvonlisäykseen on huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Rakentamisen, liikenteen sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kullakin vajaa kymmenys ja osuus henkilöstöstä selvästi suurempi kuin liikevaihdosta. Koko maan työpaikkarakenteeseen verrattuna kuljetuksen ja liikenteen osuus on Kymenlaaksossa erittäin suuri. Sen sijaan liike-elämän palvelujen osuus on Kymenlaaksossa pienempi kuin koko maassa. 2 % Liike-elämän palvelut 12 % Kuljetus ja liikennepalv. 11 % 8 % Kauppa sekä majoitusja ravitsemisala 14 % 18 % 7 % Kauppa sekä majoitusja ravitsemisala 15 % Liike-elämän palvelut 18 % Kuljetus ja liikennepalv. 6 % Kymenlaakson toimialakatsaus

4 , sähkö- ja vesihuolto, mineraalien kaivu yritysten liikevaihto kasvoi vahvasti viennin vetämänä kuluvan vuoden alkupuolella. Teollisuudella on edelleen vankka rooli Kymenlaakson taloudessa. Toimialan liikevaihto on 3,8 mrd. ja henkilöstömäärä 1 3 työvuotta. Kymenlaakson suurin teollisuusala liikevaihdolla mitattuna on paperiteollisuus, jonka liikevaihto on 1,6 mrd. vuodessa. Alan osuus teollisuuden liikevaihdosta on 41 % ja henkilöstöstä neljännes. määrältään suurin ala on metalliteollisuus, jonka 3 3 henkilötyövuotta edustavat kolmannesta teollisuuden henkilöstöstä. Myös kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puutuoteteollisuus kuuluvat Kymenlaakson vahvoihin teollisuusaloihin. Kymenlaakson teollisuuden liikevaihto seuraa maakunnan vientiä, jonka osuus on kaksi kolmannesta teollisuuden liikevaihdosta. on ollut kasvussa vuoden 29 puolivälistä alkaen. Kuluvan vuoden alkupuolella alan liikevaihto lisääntyi 11 % vuotta aikaisemmasta. Silti vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli vielä neljänneksen alle vuoden 27 huipputason. Koko maassa teollisuuden liikevaihto on noussut likimäärin samaa tahtia kuin Kymenlaaksossa viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden liikevaihdon ja viennin trendit olivat vuoden toisella neljänneksellä 1 % alemmalla tasolla kuin vuonna 25. Paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja kemian teollisuudessa liikevaihto kasvoi vahvasti alkuvuoden 21 aikana. Kaikilla näillä aloilla taantuma alkoi jo vuonna 27, ennen muita toimialoja, mutta lasku myös pysähtyi muita aloja aikaisemmin. Metalliteollisuuden liikevaihdon kehitys on ollut erittäin epävakaista eikä siinä ollut selvää suuntaa myöskään alkuvuoden 21 aikana. Kuitenkin liikevaihto on viimeisen vuoden aikana ollut selvästi vuoden 25 tason yläpuolella, toisin kuin muilla teollisuusaloilla. Taantuma vaikutti elintarviketeollisuuden liikevaihtoon vähemmän kuin vientialoihin, mutta ala ei myöskään ole kääntynyt kasvuun viimeisen vuoden aikana. määrä Koko teollisuuden henkilöstömäärän lasku pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella. määrä oli kuitenkin noin 8 % pienempi vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla kuin vuotta aikaisemmin, ja 28 % alemmalla tasolla kuin vuonna 25. määrän supistuminen jatkui vuoden alkupuolella elintarviketeollisuudessa, mutta muilla teollisuusaloilla lasku pysähtyi. Puutuoteteollisuudessa ja kemianteollisuudessa henkilöstömäärät lähtivät nousuun. Kymenlaakson teollisuus 21 Toimiala Milj. euroa Koko teollisuus Paperi Metalli Kemia, kumi ja muovi Elintarvike 2 75 Puutuote ja huonekalu /4 6/4 7/4 8/4 9/4 Teollisuuden liikevaihto, vienti ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 25 = ) koko maa Teoll. tuottajahinnat Vienti Teollisuuden toimialojen liikevaihto (indeksi 25 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Teollisuuden toimialojen henkilöstö (indeksi 25 =) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi 4 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

5 /2 7/2 78/2 9/2 1/2 Teollisuuden henkilöstömäärän jakautuminen Muu teollisuus 19 % Rakennusalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 25 = ) koko maa Rakennuskustannukset Elintarvike 6 % Puutuote 7% Kemia 7 % Kymenlaakson rakennusalan yritysten liiketoiminnan lasku pysähtyi alkuvuoden aikana. Kymenlaakson rakennusyritysten liikevaihto on 65 milj. ja henkilöstömäärä 5 23 henkilötyövuotta. Rakennusala oli ennen taantumaa vahva kasvuala Trendi kääntyi laskuun vuonna 28 ja liikevaihto väheni jyrkästi kuluvan vuoden alkuun asti. Vasta vuoden 21 toisella neljänneksellä lasku pysähtyi. Rakennusalan liikevaihto oli kuluvan vuoden alkupuolikkaalla 15 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. on painunut suunnilleen vuoden 25 tasolle. Huipputasolla vuoden 28 alussa alan liikevaihto oli noussut kolmanneksen korkeammaksi kuin vuonna 25. Rakennusalan trendi on ollut samansuuntainen koko maassa, jossa kuitenkin kuluvan vuoden alkupuolella on tapahtunut selvempi käänne kasvuun kuin määrä Rakennusalan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 29 alkupuolella, mutta lasku pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, kuten liikevaihdossa. Alan henkilöstömäärä oli 11 % pienempi kuin edellisvuonna vuoden 21 alkupuolella. Vuoteen 25 verrattuna henkilöstöä on niukasti enemmän. Metalli 34 % Paperi 27 % Kymenlaakson rakennusala 21 Toimiala Milj. euroa Kymenlaakson toimialakatsaus

6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, polttoaineen vähittäismyynti, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto on kääntynyt vahvaan kasvuun Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on 2,4 mrd. ja henkilöstömäärä Kymenlaaksossa puolet alan työpaikoista on vähittäiskaupassa ja vajaa neljännes majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuudet ovat kumpikin vajaa 15 %. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kääntyi taantuman jälkeen kasvuun viime vuoden puolivälissä. Kuluvan vuoden alkupuolella kasvu jatkui vahvana. Alan liikevaihto kasvoi 6 % edellisvuodesta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Kymenlaaksossa taantuma vaikutti kauppaan selvästi vähemmän kuin teollisuuteen ja rakentamiseen. Alkuvuoden aikana alan liikevaihto nousi jo kymmenyksen korkeammalle tasolle kuin vuonna 25. Viimeisen vuoden aikana kaupan trendi on seurannut valtakunnallista suuntaa. Ennen lamaa alan liikevaihto kasvoi Kymenlaaksossa hitaammin kuin valtakunnallisesti, mutta lasku on Kymenlaaksossa ollut loivempaa kuin koko maassa. 13 Majoitus- ja ravitsemisala 23 % Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 25 = ) vähittäiskauppa, koko maa Kuluttajahinnat Tukkuhinnat Kaupan sekä majoitusja ravitsemisalan henkilöstömäärän jakautuminen määrä Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstömäärän lasku jatkui vuoden 21 alkupuolella, huolimatta liikevaihdon kääntymisestä nousuun. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla henkilöstömäärä supistui yli 4 % edellisvuodesta ja laski alle vuoden 25 tason. Moottoriajoneuvojen kauppa 14 % Tukkukauppa 15 % Vähittäiskauppa 49% Kymenlaakson kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 21 Toimiala Milj. euroa Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

7 Liikenne Maaliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne, varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, posti- ja kuriiritoiminta Liikenteen henkilöstömäärän jakautuminen Posti- ja kuriiritoiminta 8 % Maaliikenne 4 % Liikenteen liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 25 = ) koko maa Kuluttajahinnat Liikenteen ja matkailun toimialojen liikevaihto ( indeksi 25 = ) Vesiliikenne 3 % Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikenteen ja matkailun toimialojen henkilöstö (indeksi 25 = ) Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikennepalvelut 49 % Liikennealan yritysten liikevaihto kääntyi vahvaan kasvuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Liikenteen henkilöstömäärän lasku pysähtyi. Liikennealan yritysten liikevaihto on 8 milj. ja henkilöstömäärä Logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden merkitys Kymenlaakson yritystoiminnassa on erittäin suuri. Maaliikenne, joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä, työllistää liikenteestä 4 %. Liikennettä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi, satamat, terminaalit, huolinta, rahtaus ja matkatoimistot) osuus on vajaa puolet. Posti- ja kuriiritoiminnan sekä vesiliikenteen osuudet ovat selvästi pienemmät. Liikenteen toimialan liikevaihto lähti vahvaan kasvuun viime vuoden lopussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ahtaajalakko hidasti kasvua, mutta toisella neljänneksellä kasvu kiihtyi tuntuvasti. Alan liikevaihto oli vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla 5 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Taantuma vaikutti liikenteen liikevaihtoon erittäin voimakkaasti vuoden 28 jälkipuolelta alkaen, pudotusta oli yli neljännes. Vuoden 21 toisen neljänneksen liikevaihdon trendi oli noussut jo viidenneksen korkeammalle tasolle kuin vuonna 25. Silti taso oli edelleen jäljessä vuoden 28 huipusta. Kymenlaakson liikenteen liikevaihto on viimeaikoina seurannut valtakunnallista trendiä. Kymenlaaksossa taantuman aiheuttama lasku oli jonkin verran jyrkempi kuin valtakunnallisesti, mutta nousu alkuvuoden aikana on ollut maakunnassa vahvempaa kuin muualla. Liikennepalveluiden (satamat, huolinta, varastointi ym.) liikevaihdon vaihtelut ovat olleet erittäin rajuja viimeisen viiden vuoden aikana. Alan liikevaihto romahti jyrkästi taantumassa, mutta myös nousu kuluvan vuoden alkupuolella on ollut vauhdikas. Myös maaliikenteen (rautatie- ja maantie) liikevaihto laski taantuman vuoksi, mutta kääntyi kasvuun vuoden 29 puolivälin jälkeen ja on kasvanut vakaasti kuluvan vuoden alkupuolella. Matkailuala (hotellit, matkatoimistot, tilausliikenne, rannikkoliikenne ja huvipuistot) on edellisiin verrattuna pienehkö ala Lama vaikutti matkailualan liikevaihtoon vähemmän kuin useimmilla aloilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana liikevaihdon taso on pysynyt suunnilleen samana. määrä Koko liikennetoimialan henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella. Silti henkilöstöä oli vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 9 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko liikennealalla henkilöstömäärä on supistunut 13 % vuodesta 25. Taantuma aiheutti voimakkaimman henkilöstön määrän supistumisen liikennepalveluissa, mutta myös maaliikenteessä henkilöstömäärä väheni. Kuluvan vuoden alkupuolella henkilöstömäärä kääntyi nousuun näillä aloilla. Matkailussa henkilöstömäärän kehitys on ollut vakaampaa. Loiva laskusuunta jatkui vuoden alkupuolella. Kymenlaakson liikenne- ja matkailuala 21 Toimiala Milj. euroa Liikenteen toimala yhteensä Liikennepalvelut Maaliikenne Matkailu 8 51 Kymenlaakson toimialakatsaus

8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille InInformaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöpalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liikevaihto on vahvassa kasvussa ja ylittää jo taantumaa edeltäneen tason. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on Kymenlaaksossa noin 73 milj. (huom. rahoitusalan yrityksillä ei ole liikevaihtoa) ja henkilöstömäärä Kymenlaaksossa alan yritysten henkilöstöstä 3 % toimii kiinteistöpalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa ja suunnilleen saman verran kotitalouksien palveluissa (taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta). Konsultointipalveluiden (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) osuus on vajaa neljännes. Informaatioja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuudet ovat kummankin alle kymmenys Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 25 = ) liike-elämän palvelut koko maa Kuluttajahinnat Taantuman vaikutus palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liiketoimintaan jäi pienemmäksi ja lyhytkestoisemmaksi kuin muilla toimialoilla. kääntyi kasvuun vuoden 29 puolivälissä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla liikevaihto kasvoi 6 % vuotta aikaisemmasta. Vuodesta 25 alan liikevaihto on noussut Kymenlaaksossa lähes kolmanneksen, nopeammin kuin millään muulla päätoimialalla. Teollisuuden suuryritysten palvelutoimintojen ulkoistaminen on osaltaan kasvattanut liike-elämän palveluita pitkällä aikavälillä. Maakunnan liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihdon kasvu jäi ennen lamaa valtakunnallisesta kasvuvauhdista, mutta vuoden 29 jälkipuolelta alkaen ala on kasvanut maakunnassa vahvemmin ja vakaammin kuin koko maassa. Tarkemman seurannan kohteena katsauksessa ovat informaatioteknologian (IT) yritykset (elektroniikkateollisuus, atk-laitteiden kauppa, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä tekninen palvelu (rakentamiseen liittyvä suunnittelu, kone- ja prosessisuunnittelu). Kummankin alan liikevaihto laski voimakkaasti taantumassa, mutta kääntyi nousuun viime vuoden syksyllä. Vuoden lopulla kummallakin alalla tapahtui käänne nousuun. Teknisen alan vaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin ITalalla. Vuoden 21 toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi oli teknisessä palvelussa 18 % ja IT-alalla 8 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 25. määrä Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla vuoden 21 alkupuolikkaalla. Toimialan henkilöstömäärä on kehittynyt varsin vakaasti muihin päätoimialoihin nähden. Vuoteen 25 verrattuna liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa on 9 % enemmän henkilöstöä. Sekä teknologiapalveluissa että IT-alalla taantuma aiheutti tuntuvan laskun henkilöstömääriin, mutta kummallakin alalla työllisyys on kääntynyt loivaan nousuun kuluvan vuoden alkupuolella Teknologiapalveluiden toimialojen liikevaihto (indeksi 25 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Teknologiapalveluiden toimialojen henkilöstö (indeksi 25 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Kymenlaakson liike-elämän ja kotitalouksien palvelut 21 Toimiala Milj. euroa Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut yhteensä Tekninen palvelu 1 46 Informaatioteknologia Informaatio ja viestintä 9 % Rahoitus ja vakuutus 8 % Konsultointipalvelut 23 % Kotitalouspalvelut 29 % Kiinteistö- ja tukipalvelut 3 % Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärän jakautuminen 8 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin Työikäisen väestön väheneminen on suuri haaste Kymen- henkeä Työikäiset (15-64-v.) ja työlliset 21 = nelj. 1-2/21 Työikäiset Työlliset laakson työmarkkinoille. Talouden taantuma heikensi nopeasti työllisyystilannetta, mutta kuluvan vuoden aikana työttömien työhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Työikäinen väestö Työikäinen (15-64-vuotiaat) väestö on vähentynyt Kymenlaaksossa tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Työikäisiä oli vuoden alkupuolella 4 8 vähemmän kuin vuonna 21. Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa (29) arvioidaan, että maakunnan työikäiset tulevat vähenemään nykyisestä vielä noin 14 5 hengellä vuoteen 22 mennessä. Vähennys perustuu maakunnan asukkaiden ikärakenteeseen, jossa eläkeikään siirtyvät ikäluokat ovat merkittävästi suurempia kuin työikään tulevat nuorisoikäluokat. Tämä merkitsee suurta haastetta työvoiman saatavuuden kannalta tulevina vuosina. % työikäisistä Työllisyysaste Kymenlaaksossa ja koko maassa. Työllisten osuus (%) vuotiaista. Kymenlaakso Koko maa Työllisyys Työllisten määrä pysyi Kymenlaaksossa lähes samalla tasolla vuodesta 21 vuoteen 28, jolloin maakunnassa oli työvoimatutkimuksen 1 mukaan noin 81 työllistä. Taantuma käänsi työllisyyden laskuun vuonna 29 ja lasku on jatkunut kuluvan vuoden alkupuolella. Maakunnassa oli vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla noin 5 työllistä (6 %) vähemmän kuin vuonna 28 keskimäärin. Työllisyysaste (työllisten osuus vuotiaista) nousi Kymenlaaksossa 67 %:iin vuonna 28, kun se oli 64 % vuonna 21. Työllisyysasteen nousu perustui ensisijassa työikäisten määrän vähenemiseen. Taantuman aikaansaama työllisyyden heikkeneminen alensi työllisyysasteen 64,5 %:n kuluvan vuoden alkupuolella. Kymenlaakson työllisyysaste on ollut koko vuosikymmenen ajan 2-4 %-yksikköä alempi kuin koko maassa. Alkuvuonna 21 ero oli 3 %-yksikköä Henkeä 4 8/8 8/11 9/2 9/5 9/8 9/11 1/2 1/5 1/8 Työttömät työnhakijat Kaakkois- Suomen ELYkeskuksessa. Työttömyys Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi taantuman seurauksena nousuun syksyllä 28 ja kasvu jatkui alkuvuoteen 21 asti, jolloin koko Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 oli 19 8 työtöntä. Kuluvan vuoden kevään aikana työttömien määrä kääntyi laskuun. Elokuussa työttömiä oli 17 eli 11,4 % työvoimasta. Koko maassa vastaava osuus oli 9,6 %. Myös avoimet työpaikat ovat kääntyneet nousuun kuluvan vuoden alkupuolella. Marraskuussa 29 yhtä avointa työpaikkaa kohti Kaakkois-Suomen ELYalueella oli 3 työtöntä, mutta elokuussa 21 suhde oli laskenut 13,8:aan. 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on kuukausittainen otospohjainen tutkimus, jonka perusteella määritellään työvoimaa koskevat EU-maiden kanssa Työttömiä/avoin työpaikka /8 8/11 9/2 9/5 9/8 9/11 1/2 1/5 1/8 Työttömät avointa työpaikkaa kohti Kaakkois- Suomen ELYkeskuksessa. vertailukelpoiset valtakunnalliset tilastotiedot. Työvoimatutkimuksen luvut poikkeavat jonkin verran Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston sekä työvoimahallinnon luvuista. 2 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueeseen kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Kymenlaakson osuus ELY-alueen väestöstä on 58 %. Kymenlaakson toimialakatsaus

10 Kouvolan seutukunta Iitti, Kouvola Kouvolan seutu on yksi paperiteollisuuden suurimmista keskittymistä Suomessa. Teollisuudessa ja rakentamisessa on edelleen merkittävä osuus alueen työpaikoista. Kouvolan seudun asukasluku on 95 3 (6/21). Väestö väheni 17 hengellä vuoden aikana, mutta seutu sai muuttovoittoa henkeä. Alueella on noin 37 5 työpaikkaa. Teollisuuden osuus Kouvolan seudun yritysten liikevaihdosta on lähes puolet, joten teollisuus hallitsee liikevaihdon trendiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi taantuman jälkeen kasvuun viime vuoden jälkipuolella ja kuluvan vuoden alkupuolella kasvu kiihtyi. kasvoi 4 % edellisvuodesta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Liikevaihdon trendi nousi vuoden toisella neljänneksellä jo 4 % korkeammalle kuin vuonna 25, vaikka se oli vielä selvästi alle vuoden 28 alun huipputason. Yritysten henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta käänne nousuun ei vielä toteutunut. määrä on vähentynyt 8 % vuoden 25 tasosta. Kouvolan seudulla teollisuus, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut sekä kauppa kasvoivat vahvasti, 6-8 %, kuluvan vuoden alkupuolella. Myös liikennealan yritysten liikevaihto kääntyi nousuun. Sen sijaan rakentamisen liikevaihto laski edelleen tuntuvasti, yli viidenneksen edellisvuodesta. määrä kasvoi toimialoista ainoastaan liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, kun taas muilla aloilla henkilöstömäärän väheneminen jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eniten väheni rakentamisen ja teollisuuden henkilöstö. Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut on ollut viime vuosina selvä kasvuala, sen liikevaihto on kasvanut neljänneksen vuodesta 25. Myös kaupan liikevaihto on kasvanut tuntuvasti. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 12 % ja henkilöstömäärä 29 % pienempi kuin vuonna Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla. (indeksi 25 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj.1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen. Kouvolan seutukunnan avainluvut 21 Väestö (6/21) 95 3 Työpaikat (29) 37 5 Yritysten toimipaikat 4 8 Kaikki toimialat Kauppa Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen 25. Kouvolan seudun yritystoiminta 21 Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Alkutuotanto 5 % Julkinen sektori 29 % Kotitalouksien palvelut 4 % Päätoimialojen osuus Kouvolan seudun työpaikoista. 2 % 9 % Liike-elämän palvelut 12 % Kuljetus ja liikennepalvelut 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % 1 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

11 /2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kouvolan seudulla Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kouvolan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 1 % ja henkilöstömäärästä 2 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %, enemmän kuin kolme neljästä. Pienyritysten osuus on suurempi palvelualoilla kuin jalostusaloilla. Kouvolan seudun pienyritysten liikevaihto kasvoi ennen taantumaa nopeammin kuin kaikkien yritysten liikevaihto. Suhdannelasku tuli pienyrityksille myöhemmin ja lasku oli vähemmän jyrkkä kuin suuremmilla yrityksillä. Toisaalta käänne nousuun alkuvuoden 21 aikana oli pienyrityksillä loivempi kuin kaikilla yrityksillä. Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Taantuman jälkeen kasvu on lähtenyt palvelualoilla liikkeelle voimakkaammin kuin jalostusaloilla. -5 Jalostus -1 Palvelut -15 8/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 Kymenlaakson toimialakatsaus

12 Kotkan-Haminan seutukunta Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kotkan-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Liikenteen työpaikkaosuus on kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Kotkan-Haminan seudun asukasluku on 87 4 (6/21). Väestö kasvoi vuoden aikana 13 hengellä, kasvu perustui 3 hengen muuttovoittoon. Alueella on noin 34 5 työpaikkaa. Kotkan-Haminan seudun yritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Jyrkät käänteet perustuvat metsäja metalliteollisuuden sekä logistiikan suhdanteisiin ja rakennemuutokseen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuodesta 25 vuoden 27 alkuun. Taantuma aiheutti jyrkän pudotuksen vuoden 28 lopulla ja 29 alkupuolella. Viime vuoden puolivälistä alkaen liikevaihto on kasvanut. Kuluvan vuoden alkupuolella yritysten liikevaihto kasvoi 8 % edellisvuodesta. Toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi nousi yli vuoden 25 tason, mutta oli edelleen lähes viidenneksen vuosien huipputason alapuolella. Yritysten henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta selvää käännettä nousuun ei tapahtunut. määrä on vähentynyt 8 % vuoden 25 tasosta. Kotkan-Haminan seudun teollisuuden liikevaihto kasvoi 13 % kuluvan vuoden alkupuolella. Myös kauppa ja liikenne kasvoivat 5-6 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palvelut hieman vähemmän. supistui edelleen. Sen sijaan henkilöstömäärä väheni edelleen kaikilla toimialoilla vuoden 21 alkupuolella. Vuoteen 25 nähden liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto on kasvanut kolmanneksella, huomattavasti enemmän kuin muilla aloilla. Myös rakentamisen liikevaihto on noussut tuntuvasti. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 14 % ja henkilöstömäärä 27 % pienempi kuin vuonna Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kotkan-Haminan seudulla. (indeksi 25 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan- Haminan seudulla, nelj. 1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen. Kotkan-Haminan seutukunnan avainluvut Kotkan-Haminan yritystoiminta 21 Väestö (6/21) 87 4 Työpaikat (29) 34 5 Yritystren toimipaikat Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne 65 4 Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Julkinen sektori 27 % Alkutuotanto 3 % 19 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 12 % Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan-Haminan seudulla, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % Kuljetus ja liikennepalvelut 14 % 12 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

13 Pienyritykset Kotkan-Haminan seudulla /2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Päätoimialojen osuus Kotkan-Haminan Kotkan-Haminan seudun seudulla. työpaikoista. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kotkan-Haminan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 11 % ja henkilöstömäärästä 18,5 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 77 %, enemmän kuin kolme neljästä. Pienyritysten osuus on suurempi palvelualoilla kuin jalostusaloilla. Pienyritysten liikevaihto kasvoi ennen taantumaa huomattavasti nopeammin kuin kaikkien yritysten liikevaihto Kotkan-Haminan seudulla. Pienyritysten liikevaihto kääntyi suurempia yrityksiä myöhemmin laskuun eikä lasku ollut yhtä jyrkkä. Käänne kasvuun alkuvuoden 21 tapahtui kuitenkin myöhemmin ja loivemmin kuin kaikilla yrityksillä. Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Tämä korostui vuoden 29 toisella neljänneksellä, jolloin jalostusalojen pienyritysten liikevaihto putosi neljänneksellä edellisvuodesta. Taantuman jälkeen, vuoden 21 toisella neljänneksellä, jalostusalojen pienyritysten liikevaihto kasvoi kuitenkin enemmän kuin palvelualojen pienyritysten Jalostus Palvelut -25 8/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 Kymenlaakson toimialakatsaus

14 Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät Yritysten ja kotitalouksien odotukset ovat kääntyneet positiivisiksi. Myös tuoreimmat talousennusteet ennakoivat vahvaa kasvua Kymenlaakson avaintoimialoille. Yritysten suhdannenäkymät Teollisuuden suhdannenäkymät ovat kääntyneet positiivisiksi syksystä 29 alkaen. Kaakkois-Suomen teollisuusyritykset ennakoivat taantumaa jo syksyllä 27, jolloin odotukset heikkenivät voimakkaasti ja painuivat synkemmiksi kuin koko maassa. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa odotukset kääntyivät positiivisiksi aikaisemmin kuin koko maassa vuonna 29. Kuluvan vuoden heinäkuussa Kaakkois-Suomen teollisuuden suhdanneodotusten saldoluku oli +12, kun koko maan yrityksillä lukema oli +15. Alkuvuoteen verrattuna odotusten positiivisuus on hiipunut hieman sekä Kaakkois-Suomessa että koko maassa. Kaakkois-Suomen teollisuusyritysten odotukset kääntyivät taantuman jälkeen positiivisiksi huomattavasti aikaisemmin kuin palveluyritysten. Viimeisen vuoden aikana teollisuus on nähnyt tulevaisuuden positiivisempana kuin palveluyritykset, joilla saldoluku nousi plussan puolelle vasta viime keväänä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä kuvaa yritysten yleistä suhdanneodotusta lähitulevaisuudessa. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuden erotus. Alueellisessa suhdannebarometrissa Kymenlaakso sisältyy Kaakkois-Suomeen yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Kuluttajien talousnäkymät Kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat muuttuneet varsin samansuuntaisesti yritysten odotusten kanssa. Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni nopeasti vuonna 28 sekä Kymenlaaksossa että koko maassa. Odotukset kääntyivät nopeasti uudelleen positiivisiksi vuonna 29 ja kuluvan vuoden alkupuolella lukemat ovat nousseet jo varsin korkeiksi. Kymenlaakson kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli 22,5 vuoden toisella neljänneksellä, lukema oli korkein viiden vuoden jaksolla ja vahvempaa kuin missään muussa maakunnassa. Koko maassa vastaava luku oli 17,5. Kymenlaakson kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen on ollut pitkään huomattavasti vahvempaa kuin luottamus koko Suomen talouskehitystä kohtaan. Kuitenkin kuluvan vuoden alkupuolella maakunnan kuluttajat ovat uskoneet maan talouden tulevaisuuteen vahvemmin kuin omaan talouteensa. Vuoden toisella neljänneksellä Suomen talouden seuraavan vuoden kehitystä kuvaava saldoluku oli 21 ja oman talouden kehityksen lukema oli 14. Toisin sanoen Kymenlaakson kuluttajat uskovat sekä maan että oman talouden hyvään kehitykseen seuraavan vuoden aikana. Tilastokeskus julkaisee kuluttajabarometrin neljä kertaa vuodessa. Se perustuu kotitalouksille tehtävään kyselyyn. Luottamusindikaattori on talouskehityksen osatekijöihin perustuva yhdistelmäindikaattori. Omaa taloutta ja Suomen taloutta koskevat indikaattorit kuvaavat kuluttajien odotusta seuraavan vuoden aikana. Indikaattorien arvot ovat saldolukuja vastaavalla tavalla kuin suhdannebarometrissa /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/ /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 5/7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) suhdannenäkymät Kaakkois- Suomessa ja koko maassa. (saldoluku) Kaakkois-Suomi Koko maa Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) ja palveluiden suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa. (saldoluku) Palvelut Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen Kymenlaaksossa ja koko maassa. (luottamusindikaattorin saldoluku) Kymenlaakso Koko maa Kymenlaakson kuluttajien luottamus talouteen yleisesti, omaan talouteen ja Suomen talouteen. Luottamus talouteen yleisesti Oma talous -2 Suomen talous -3 5/7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 14 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 21

15 Avainalojen näkymät Syyskuun 21 aikana julkaistut talousennusteet arvioivat talouden kehitystä seuraavan 2-3 vuoden aikana positiivisemmin kuin viime keväänä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA 3 ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvuksi 3,5 % tänä vuonna, 4 % vuonna 211 ja keskimäärin 3 % vuodessa vuoteen 214 asti. ETLA:n ennusteen perustana on, että maailmantalous on toipunut odotettua ripeämmin syvästä taantumasta. Myös Euro-alue, joka on Suomen tärkein markkina-alue, toipuu hyvää vauhtia, mikä vetää Suomen vientiä kasvuun. Kotimaassa asuntorakentaminen vetää investointeja kasvuun, mutta samalla valtion ja kuntien säästöt rajoittavat julkisia investointeja. Kotitalouksien ostovoiman hidas kasvu rajoittaa kulutusta. Muista ennustelaitoksista Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 4 ennustaa BKT:n kasvuksi tänä vuonna 3,4 % ja ensi vuonna 2,5 %. Sampo Pankki 5 päätyy lähes samoihin lukuihin: 3,1 % tänä vuonna ja 2,5 % ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos 6 arvioi BKT:n kasvavan 3,7 % tänä ja ensi vuonna. Viennin kasvuksi ETLA ennustaa 6 % tänä vuonna, 9 % ensi vuonna ja keskimäärin 5 % vuodessa vuoteen 214. Kymenlaakson kannalta keskeisten teollisuuden toimialojen vientinäkymät arvioidaan hyviksi: paperiteollisuuden viennin ennustetaan kasvavan keskimäärin 8 %, puutavarateollisuuden 9 %, kemianteollisuuden 5 % sekä kone- ja laiteteollisuuden 8 % vuodessa vuoteen 214 asti. Metsäteollisuudessa vuosi 21 arvioidaan nopean kasvun vuodeksi, kun taas kone- ja laiteteollisuudessa vahvimman kasvun ennustetaan ajoittuvan vuodelle 211. Valittujen toimialojen valtakunnallinen vientiennuste Toimiala Viennin määrän muutos, % edellisestä vuodesta (ennakkotieto) keskim./v. Paperiteollisuus -19, Puutavarateollisuus -23, Kemianteollisuus -7, Kone- ja laiteteollisuus -29, Tavara- ja palveluvienti -2, ETLA Suhdanne 2/21 3 ETLA Suhdanne 2/21, PTT katsaus 3/21, Sampo Pankki Suhdannekatsaus Palkansaajien tutkimuslaitos Talousennuste Kymenlaakson vahvuudet ja haasteet Vienti on lähtenyt kasvuun ja vetänyt maakunnan teollisuuden nousuun. Maakunnan kuljetusala on elpynyt viennin kasvun ja Venäjän liikenteen vaikutuksesta. Taantuman vaikutus palvelualoihin kauppaan, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluihin jäi suhteellisen lyhytkestoiseksi ja niiden liiketoiminta on hyvällä kasvu-uralla. Venäjän talouden elpyminen on tuonut kysyntää Kymenlaakson kaupalle ja liikenteelle. Uusimmat talousennusteet arvioivat Kymenlaakson avainalojen vientinäkymät hyviksi. Uusiutuva energia - kuten tuulivoima - on synnyttänyt ja synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Rakennemuutoksen johtamisessa onnistuminen: menetettyjen metsäteollisuustyöpaikkojen tilalle on onnistuttu luomaan uutta teollista toimintaa. Miten Kymenlaakson rakennusala nousee takaisin taantumaa edeltäneeseen kasvuvauhtiin? Valtakunnallinen trendi on jo kääntynyt vilkastuneen asuntotuotannon vetämänä. Työllisyys ei ole lähtenyt nousuun, vaikka tuotanto kasvaa. Miten valmistuneet nuoret, työpaikoilta irtisanotut sekä maahanmuuttajat saadaan mukaan työelämään, kunnes työmarkkinat lähtevät vetämään? Miten turvataan tulevien vuosien työvoiman saanti, kun maakunnan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän edelleen? Miten Kymenlaakson vahvuudet - kuten logistinen sijainti - saadaan kanavoitua vetovoimaksi, joka tuo maakuntaan uutta yritystoimintaa ja asukkaita? Kymenlaakson toimialakatsaus

16 Käsitteet ja tietolähteet Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, joissa on yhteensä 7 kuntaa. Kouvolan seutukuntaan kuuluvat Iitti ja Kouvola. Kotkan-Haminan seutukuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. on Kymenlaaksossa toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittaiset liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin vähentämättä inflaation vaikutusta. Tietolähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Julkaisijat Kymenlaakson kauppakamari Keskuskatu 7, PL 83, 4811 Kotka Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta (5) 2296 Cursor Oy Kyminlinnantie 6, PL 14, 4861 Kotka Yrityspalvelupäällikkö Markku Merovuo Kouvola Innovation Oy Vartiotie 4, 45 Kouvola Toimitusjohtaja Merja Vainio Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pääskysentie 1, PL 9, Kotka Rehtori Ragnar Lundqvist (5) määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisten määrä on Kymenlaaksossa asuvien henkilöiden määrä, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. Tiedot perustuvat kuukausittaisiin otostutkimuksiin, joihin pienten toimialojen kohdalla sisältyy kohtalainen virhemarginaali. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Avainluku- ja toimialataulukoiden 21 liikevaihto on viimeksi kuluneen vuoden (nelj. 3/29-2/21) summa, ja henkilöstömäärä ja toimipaikkojen lukumäärä ovat jakson keskiarvoja. Työpaikkoja ja bruttokansantuotetta koskevat tiedot ovat vuodelta 29. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11-kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 25. Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 4861 Kotka Aluekehityssuunnittelija Toni Vanhala (5) Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Paciuksenkatu 19, 27 Helsinki Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso (9) Tutkija Eeva Kostiainen (9) Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Kannen kuva Allegro-junasta: VR

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Vieraskielinen väestö kymenlaaksossa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Yritysten kasvu muutoksen moottorina

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 sekä majoitus- ja 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Väestökehitys 9 Kymenlaakson

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot