Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Transkriptio

1 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun alussa, tilanne Veli-Pekka Päivänen Ari Hiltunen Uljas Valkeinen

2 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä Keski-Suomen kasvu (4,7 %) käynnistyi koko maata (2,4 %) aiemmin ja on ollut koko maata ripeämpää. Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla ja työttömyys laskee, työttömyys laski helmikuussa vuodentakaiseen yli 10 %. Vienti vetää ja teollisuuden liikevaihtojen kasvu (6,1 %) alkoi vuoden 2016 keväällä. Rakennusala on ollut kasvun kärjessä, näkymät valoisat myös lähitulevaisuudessa. Kaupan kasvu on koko maata parempaa, samoin yksityisten palvelujen kasvu. Matkailussa liikevaihto on kääntynyt kovaan 7 %:n kasvuun. Jyväskylän seutu kasvaa (5,7 %) koko maata (2,4 %) paremmin ja seutu on Keski-Suomen veturi. Tarkasteluajanjakso vuoden 2016 lopun tilanne.

3 Yritysten yhteenlaskettu liikevaihdon kehitys vuodelta 2016 Jyväskylän seutu + 5,7 % Keski-Suomi + 4,7 % Koko maa + 2,4 % #keskisuomi #kasvunmaakunta

4 Jyväskylän seutu on maakunnan veturi ja kasvu on koko maata kovempaa. Jämsän selvä positiivinen käänne ja sitä selittänee terveyspalvelujen yksityistäminen. Aikajana kuvaa yritysten liikevaihdon kehitystä yritysten toimipaikan sijainnin mukaan, siksi Äänekosken luvuissa ei näy biotuotetehtaan rakentamisen vaikutukset.

5 Äänekosken ja Jämsän seutujen liikevaihdot ovat vuoden 2005 tasolla Jyväskylän seudulla selkeä kasvu, liikevaihdot ovat jopa vuoden 2008 yläpuolella

6 Keuruun seudun vahva kasvu jatkui, vuoden 2016 kasvu oli 2,8 %. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta, vuoden 2016 kasvu oli 1,1 %. Joutsan seudullakin käyrät kääntyneet ylös.

7 Yritysten henkilöstömäärät ovat kääntyneet kasvuun vuonna 2016 Keski-Suomi + 1,5 % Jyväskylän seutu + 1,3 % Koko maa +0,2 % Kehitys on näkynyt myös työttömyystilastoissa kevään aikana. Työttömyys on laskenut vuoden takaiseen n. 10 %, mutta on silti vielä erittäin korkealla tasolla. Työllisyyden parantuminen vaikuttaa verotuloihin ja ostovoimaan.

8 Työttömyys on laskenut vuoden takaiseen n. 10 %, mutta on silti vielä erittäin korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pysähtyi helmikuussa 2017 ja kääntyi lievään laskuun.

9 Kasvua on ollut kaikilla päätoimialoilla. Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Teollisuuden liikevaihdot ovat kääntyneet myös hienoiseen nousuun.

10 Henkilöstömäärän kasvua on ollut lähes kaikilla päätoimialoilla. Palvelualojen kasvu on jatkunut vakaana. Rakentamisessa näkyy perinteinen loppuvuoden notkahdus. Teollisuuden henkilöstömäärien lasku on päättynyt?

11 Keski-Suomen vienti kääntyi nousuun vuoden 2016 alussa. Kasvu oli 8,2 % ja se kovempaa kuin koko maassa. Viennin arvo oli 2,7 miljardia. Yritysten tilauskanta on kohtuullinen. Viennin kasvu lupaa hyvää koko Keski-Suomen taloudelle.

12 Teknologiateollisuuden vienti on piristynyt selvästi. Syksyn tullitilastotkin kertovat viennin elpymisestä. Teknologiateollisuuden vienti 1,1 miljardia. Metsäteollisuuden vienti 1,0 miljardia.

13 Mistä kasvua on tullut verrattuna koko maahan?

14 Rakennusalan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2016 Keski- Suomessa 8,6 % ja koko maassa 6,6 %. Työllisyyden kasvu Keski- Suomessa 6,6 % ja koko maassa 3,1 %. Rakennusala on yleensä lähtenyt kasvuun muiden toimialojen jälkeen. Nyt se toimi yllättäen kasvun veturina.

15 KIBS-alojen kasvu on pysynyt viime vuodet vakiona, noin 6 % / vuosi ja kasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Viime vuonna kasvua oli 8,1 %. Työvoiman määrä kasvoi 4,1 % ja työvoimasta alkaa olla pula ICTaloilla. KIBS-aloihin kuuluvat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainonta ja markkinointi, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. Milloin KIBS-alojen kasvu näkyy toimistorakentamisessa Jyväskylässä?

16 Matkailuyritysten liikevaihdon kasvua selittävät isot investoinnit matkailukeskuksiin sekä tapahtumamatkailun kehittyminen. Matkailu on kasvanut Keski- Suomessa hieman paremmin kuin koko maassa. Kasvua oli viime vuonna 7 %. Henkilöstömäärän vähenemistä selittää lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, mikä näkyy KIBS-alojen kasvussa. Himoksen kylpylän rakentaminen alkanee tänä vuonna.

17 Yksityisten palveluiden liikevaihdon kehitys on kiihtynyt ja kasvu on ollut kovempaa kuin koko maassa. Kasvu oli Keski-Suomessa 6,2 % ja koko maassa 3,7 %. Syynä tähän on työttömyyden lasku Keski-Suomessa ja siitä johtuva ostovoiman lisäys.

18 Teollisuuden liikevaihdot kääntyivät nousuun vihdoin ja viimein vuoden 2016 keväällä. Liikevaihdot kasvoivat Keski-Suomessa 6,1 % ja koko maassa 0,7 %. Työllisten määrän pitkään jatkunut lasku pysähtyi. Ekonomistit ovat todenneet, että kasvu on vakaalla pohjalla vasta silloin kuin teollisuuden vienti elpyy. Tilanne näyttää nyt hyvältä.

19 Kaupan alan kehitys on ollut Keski-Suomessa hieman koko maata parempaa. Keski- Suomessa liikevaihdon kasvua oli 1,8 % ja koko maassa 1,3 %. Kaupan isot investoinnit valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Kaupan alan rakennemuutos jatkuu.

20 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.