Keski-Suomen Aikajana

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen Aikajana

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten viennin jyrkkä lasku hidastui. Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin. määrä väheni kuitenkin alkuvuotta jyrkemmin. Maailmanlaajuinen lama on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten vientiin, jonka arvo supistui ennakkoarvion mukaan 29 % vuoden 2009 toisella puolikkaalla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vienti on vähentynyt maakunnassa jo 1,5 vuoden ajan. Viennin supistuminen hidastui hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loppuvuoden aikana vienti supistui Keski-Suomessa rajummin kuin koko maassa, jossa oli nähtävillä selvä käänne ylöspäin. Viennin vähentyminen on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten liikevaihtoon. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden loppupuolella 14 % vuotta aiemmasta. Ennakkoarvion mukaan selvä käänne ylöspäin voitiin kuitenkin havaita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi samaa tahtia kuin koko maassa vuoden 2008 alkuun asti. Kasvu alkoi kuitenkin hiipua muuta maata aikaisemmin, mutta lasku myös hidastui nopeammin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto oli 6 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Koko maassa ero oli 4 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuluttajahintojen nousu on pysähtynyt ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Teollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet 5,5 % vuodesta Kuluttajahinnat olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 8,5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Yritysten henkilöstömäärä laski Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuolella, ja lasku kiihtyi hieman vuoden loppupuolella. määrä väheni 6 % vuoden takaisesta. määrä kasvoi vahvasti vuoden 2008 loppuun asti, ja käänne alaspäin tapahtui viiveellä yritysten liikevaihtoon ja vientiin verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän muutokset ovat noudatelleet valtakunnallista työllisyyden kehitystä, mutta käänteet ovat olleet jonkin verran jyrkempiä. määrä on kasvanut maakunnassa prosentin vuodesta 2005, kun työllisyys koko maassa on kasvanut 2 % /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005 = Vienti koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005= Jalostusalan lasku taittui 105 teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Työllisyys koko maa 2 Vientiteollisuudella on suuri merkitys Keski-Suomen jalostusalojen yritystoiminnalle. Viennin romahtaminen on näkynyt selvästi jalostuksen liikevaihdossa, joka supistui vuoden 2009 loppupuolella 20 % edellisvuodesta. Ennak /4 06/4 07/4 08/4 09/4

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos % edellisestä vuodesta. Palvelut Jalostus koarvion mukaan jalostusalan liikevaihto kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ennen lamaa jalostuksen liikevaihto kasvoi nopeasti. Jalostusalojen henkilöstömäärä laski jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella henkilöstömäärä laski 13 % vuotta aiemmasta, ja oli viime vuonna 7 % alle vuoden 2005 tason. Palveluiden liikevaihto nousi, mutta henkilöstö väheni yhä kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Laman vaikutukset alkoivat vuoden 2009 alkuvuoden aikana näkyä myös palvelualoilla. Käänne alaspäin tapahtui kuitenkin selvästi myöhemmin ja loivempana kuin jalostusaloilla. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto laski vuoden toisella puoliskolla 5 % vuotta aiemmasta, mutta suunta kääntyi loppuvuoden aikana nousuun. Myös palvelualojen henkilöstön määrä laski koko viime vuoden ajan, loppuvuodesta hieman alkuvuotta nopeammin. määrä väheni 3 % edellisvuodesta, mutta oli edelleen 5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Ennen lamaa palvelualat kasvoivat Keski-Suomessa hitaammin mutta vakaammin kuin suhdanneherkkä jalostusala. Laman vaikutukset näyttävät jäävän palvelualoilla vähäisemmiksi kuin jalostusaloilla, joiden viime vuosien kasvun lama on syönyt kokonaan /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Päivittäistavarakauppa jatkoi viime vuonna vakaata kasvuaan ja kasvun uskotaan jatkuvan. Päivittäistavaroiden hintojen ennakoidaan laskevan edelleen. Erikoistavara-, rauta- ja konekaupassa taantuma näkyi eniten. Tosin joulukauppa onnistui hyvin erikoistavarakaupassa, ja etenkin urheilukauppa veti hyvin hyvän talven ansiosta. Asiakkaiden asioinnissa on tänä aikana tapahtunut muutos: ruokakaupassa käydään useammin ja kerralla ostetaan hieman vähemmän. Toisaalta erikoiskaupoissa asiakaskäyntien määrät ovat harventuneet. Talouden lähiajan näkymiin ja reaalitalouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Työttömyyden kasvun Suomessa ennakoidaan jatkuvan, eikä yksityisen kulutuskysynnän ennakoida kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Merja Haverinen Aluejohtaja Kesko 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Metsä- ja metalliteollisuuden viennillä on suuri merkitys Keski-Suomen taloudelle. Siksi viennin jyrkkä lasku on heijastunut voimakkaasti maakunnan talouteen. Seutukuntien välillä on suuria eroja, jotka näkyvät myös väestökehityksessä. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuonna Maakunnassa asuu henkeä. Työpaikkoja on noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 11 miljardia euroa vuonna 2009, josta 2,3 miljardia eli viidennes tuli viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 57 % ja palvelujen osuus 43 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: jalostusalat työllistävät 31 % ja palvelut 69 % yritysten henkilöstöstä. Toimialarakenne Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnassa on merkittävä. Sen osuus maakunnan työllisyydestä on viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä selvästi korkeampi. Alkutuotannon osuus sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä on noin 6 %. Rakentamisen osuudet ovat hieman suuremmat (noin 7 %). Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnassa 14 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä selvästi pienemmän osuuden (9 %). Sen sijaan muut markkinapalvelut (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä yli neljänneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on huomattavasti alempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät Keski-Suomessa yli kolmanneksen työväestöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäysosuudesta. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on keskimääräistä korkeampi erityisesti vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, lähinnä metsätalouden ansiosta. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Päätoimialojen osuus työllisistä Alkutuotanto 6.2 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.5 % Muut markkinapalvelut 16.5 % Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Alkutuotanto 4.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 16 % Muut markkinapalvelut 20.3 % Yhteiskunnalliset palvelut 35.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 33 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus Rakentaminen 7.4 % Rakentaminen 7.4 % Teollisuus 20.6 % Teollisuus 18.5 % Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Erikoistumisalat on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden ns. sijaintiosamäärien perusteella on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan Väestökehitys Keski-Suomessa Väestö seutukunnittain Keski-Suomessa Indeksi 2000= Jyväskylän seutu Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Väestökehitys on aluetalouden keskeinen osatekijä, joka vaikuttaa myös yritystoimintaan. Väestön kasvulla tai vähenemisellä on suora yhteys paikalliseen kulutukseen ja monien palveluyritysten liiketoimintaan. Väestökehitys heijastuu myös työvoiman tarjontaan. Keski-Suomen väestö on kasvanut 2000-luvulla suunnilleen samaa tahtia kuin väestö koko maassa. Maakunnan asukasluku nousi 2,7 % vuodesta 2000 vuoteen Koko maassa kasvua oli 3,3 %. Väestökehitys kuitenkin vaihtelee voimakkaasti maakunnan eri osissa. Jyväskylän seutukunta on yksi maan nopeimmin kasvavista kaupunkialueista. Sen väestö on kasvanut yli 10 % 2000-luvun aikana. Sen sijaan kaikilla muilla seutukunnilla väestö on vähentynyt: Äänekosken seudulla 3 %, Joutsan ja Jämsän seuduilla noin 7 %, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla noin 10 %. Jyväskylän seudun osuus koko maakunnan väestöstä nousi 63 %:iin vuonna Vuonna 2000 se oli 59 %. Vuosikymmenen suuntaus väestökasvussa jatkui myös vuonna Keski-Suomen väestö kasvoi 0,4 %. Jyväskylän seudun asukasluku nousi 1,2 %, mutta muilla alueilla muutos oli negatiivinen: Äänekosken seudulla -0,4 %, Joutsan seudulla -0,5 % ja muilla alueilla yli -1 %. Aikaisempien vuosien väestökehitys heijastuu seutukuntien väestönmuutoksen rakenteeseen. Jyväskylän seudun ikäjakauma on pysynyt nuorekkaana, koska seudulle muuttaa paljon nuoria aikuisia. Seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli viime vuonna yhtä suuri kuin muuttovoitto. Äänekosken seudulla luonnollinen muutos oli nollan tuntumassa, mutta muilla alueilla kuolleiden määrä ylitti selvästi syntyneiden määrän. Jyväskylän ja Joutsan seuduilla nettomuutto oli positiivista, mutta muilla alueilla negatiivista vuonna Jyväskylä Joutsa Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Osuus, % Väestön muutos Keski-Suomen seutukunnissa Muutos suhteessa asukaslukuun, % Luonnollinen muutos Nettomuutto Tilanne Keski-Suomessa on nyt selvästi kaksijakoinen: osalla yrityksistä tilanne alkaa helpottaa, osalla ei. Jälkimmäisten osalta olennaista on, kuinka kauan taantuma kestää tai kuinka hidas orastava nousu on. Laman vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi -luvun alun lamaa vähäisemmät niin konkurssien kuin työttömyydenkin osalta. Jos taantuma pitkittyy tai nousu on hidas, kaikkien yritysten talous ei kestä tämän taantuman yli. Korkotaso on onneksi matala ja omaisuusarvot ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Lisäksi pankkisektori on pysynyt terveenä, ja voinut joustaa vaikeuksiin joutuneiden yritysten kohdalla. Viennin heikentyminen näkyy suoraan vientiyritysten taloudessa ja niiden kyvyssä työllistää. Vaikutus heijastuu myös alihankintayrityksiin. Kehityssuunnalla on merkitystä myös julkisen sektorin talouteen verokertymän pienentymisen kautta. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki 5

6 Keski-Suomen kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Bioenergian ja asumisen klustereiden liikevaihdoissa tapahtui positiivinen käänne, mutta Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri supistui edelleen rajusti. Koneklusteri supistui yhä rajusti Uudistuvat koneet ja laitteet klusteriin kuuluvat metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavat yritykset, ajoneuvoteollisuus sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Klusterin yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli vuoden 2009 aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on 700 toimipaikkaa Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2008 jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella se laski yli kolmanneksella edellisvuodesta. Taantuma on syönyt viime vuosien kasvun, ja klusterin liikevaihto oli vuoden 2009 aikana 6 % alemmalla tasolla kuin vuonna Klusterin henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2009 alussa laskuun ja laski vuoden toisella puolikkaalla viidenneksen edellisvuodesta. ä oli viime vuoden aikana 7 % vähemmän kuin vuonna Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergiaklusteri kääntyi nousuun 6 Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto vuonna 2009 Keski-Suomessa oli 1 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 0 työntekijää. Alan yrityksillä on toimipaikkaa. Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun vuoden 2009 alussa. Positiivinen käänne oli nähtävissä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti liikevaihto laski vuoden loppupuolella vuotta aiempaan nähden 13 %. Klusterin liikevaihto oli kuitenkin 7 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Alan henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta henkilöstöä oli vuoden loppupuolella 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. ä oli 2 % vähemmän kuin vuonna Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005=

7 Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Vuosi 2009 verrattuna vuoteen Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 3 4/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Asuminen Asuminen Bioenergia Bioenergia Kone ja laite Kone ja laite määrä määrä Asumisklusterin lasku pysähtyi Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli viime vuonna miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun, ja se laski edellisvuoteen nähden 11 %. Näyttää kuitenkin siltä, että laman aallonpohja saavutettiin myös asumisessa. Myös asumisen klusterin henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden alussa ja laski edelleen 8 % edellisvuodesta vuoden loppupuolella. Alan liikevaihto on kasvanut 17 % ja henkilöstömäärä 5 % vuodesta Keski-Suomen matkailukeskukset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla, joilla ei tänä ja ensi vuonna ole näkyvissä pikaista elpymistä. Viime vuonna majoitus- ja ravitsemisala laski valtakunnallisesti lähes 10 prosenttia, Keski-Suomessa vähän vähemmän. Yritys- ja kokouskaupan kysyntä on heikkoa, ja se laskee hintoja. Perhe- ja vapaa-aikapalvelujen hintataso on entistä alhaisempi ja asiakkaiden keskiostot yritysasiakkaita selvästi pienempiä. Taantuma lisää kuitenkin matkustusta kotimaassa. Yksityisten liikuntapalveluiden liikevaihto on viisinkertaistunut 2000-luvulla. Lisäksi hyvinvointimatkailun palveluiden kysyntä on kasvanut väestön vanhentuessa. Matkailuala on pääomavaltaista, eivätkä investoinnit ole lähteneet liikkeelle suunnitellusti, koska talouden tilanne on edelleen epävarma ja yritysten kassavirta on heikentynyt. Seppo Virta Toimitusjohtaja Peurunka 7

8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät Taantuman vaikutukset tuntuivat palvelualoilla vaihtelevasti. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut nousussa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) kasvoivat erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna vuoden 2008 loppupuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liiketoiminnan laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Lasku jatkui vuoden loppupuolella edellisvuoteen nähden, vaikka liikevaihto kääntyi jo kasvuun. määrä supistui vuoden 2008 lopulta alkaen ja lasku kiihtyi vuoden lopussa. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut 34 % ja henkilöstömäärä lähes 17 % vuodesta Vuonna 2009 ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 380 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on toimipaikkaa Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Hyvinvointipalveluissa kasvu oli edelleen nopeaa Hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut nopeasti Alan kehitys poikkeaa selvästi yritystoiminnan yleisestä suuntauksesta, sillä taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Liikevaihdon kasvu jatkui edelleen nopeana vuoden loppupuolella. Myös henkilöstömäärä kasvoi edelleen, vaikkakin hieman aiempaa hitaammin. Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on noussut 89 % ja henkilöstömäärä 34 % vuodesta Yrityksillä on 600 toimipaikkaa Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2005= Hyvinvointipalvelut, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= 8

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Matkailualan liiketoiminta supistui Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä on 460 toimipaikkaa Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa hieman nopeammin kuin palvelualoilla kokonaisuutena, 17 % vuodesta Alan yritysten liikevaihto supistui hieman vuoden 2009 loppupuolella. Alan henkilöstömäärän lasku puolestaan kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2005 henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Keski-Suomen plussat Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin Lama ei ole juuri vaikuttanut hyvinvointipalveluiden liiketoimintaan. Vaikutukset kauppaan ja matkailuun näyttävät jäävän suhteellisen vähäisiksi. Maakunnan oman kysynnän ansiosta bioenergian sekä kehittyvän asumisen klustereiden liiketoiminta on lähtenyt loivaan kasvuun. Keski-Suomen miinukset Yritysten henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Vienti ei ole kääntynyt nousuun Viennistä riippuvaisen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat jyrkästi koko viime vuoden ajan. Väestö on vähentynyt Jyväskylän seudun ulkopuolella koko 2000-luvun ajan. Keski-Suomen kysymysmerkit Onnistuvatko Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin yritykset saamaan tilauksia ja vahvistamaan markkinaosuuttaan, kun talouden kansainvälinen nousu vauhdittuu? Palautuuko Keski-Suomen vienti aikaisemmalle tasolle? Mitkä ovat Keski-Suomen uudet kansainväliset kasvualat? Miten kasvavan työttömyyden oloissa estetään työelämään pyrkivien nuorten sekä työpaikoilta irtisanottujen syrjäytyminen työelämästä? 9

10 Vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen yritystoiminnassa teollisuudella on suuri painoarvo. Teollisuuden, ja sen myötä viennin, osuus on alentunut 2000-luvulla. Keski-Suomen yritykset Osuus, % Viennin ja jalostusalojen osuus (%) Keski-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihdosta Viennin osuus Jalostuksen osuus Suurin teollisuusala sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla laskettuna on metalliteollisuus. Toiseksi suurin teollisuusala on metsäteollisuus. Maakunnassa on noin kymmenesosa koko maan metsäteollisuudesta. Myös metalliteollisuuden ja rakentamisen osuudet ovat suuremmat kuin yritystoiminnassa keskimäärin. Palveluissa maakunnassa ei ole millään toimialalla merkittävää valtakunnallista keskittymää. Palvelualojen yritysten ryhmä on heterogeeninen. Suurin palveluala on kauppa, jonka henkilöstöstä suurin osa toimii vähittäiskaupassa. Toiseksi suurin palveluala on kuljetus ja varastointi. Liike-elämän palvelut muodostavat suuren ryhmittymän, joka uudessa toimialaluokituksessa (tol2008) jakautuu informaatioon ja viestintään, rahoitus- ja vakuutustoimintaan, kiinteistöalan toimintaan, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Keski-Suomen osuus koko maan yritysten henkilöstömäärästä on 4,4 % ja liikevaihdosta 3,2 %. Maakunnan osuus Suomen väestöstä on 5,1 %. Vienti Keski-Suomessa Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Viennin arvo (milj. euroa) Jalostuksen osuus Keski-Suomen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on vuosikymmenen kuluessa laskenut 66 %:sta 58 %:iin. Vastaavasti viennin osuus liikevaihdosta on laskenut 30 %:sta 21 %:iin. Viennin arvo laski kuluneen vuosikymmenen alkupuolella, mutta nousi vahvasti vuosina , kun maakunnan metalliteollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat voimakkaasti. Vienti oli korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin sen arvo nousi 3,4 miljardiin euroon. Lama, joka erityisesti kohdistui teollisuuteen ja rakentamiseen, puolestaan vähensi jalostuksen ja viennin osuutta sekä viennin arvoa vuosina 2008 ja on menettänyt myös osuuttaan koko maan viennistä 2000-luvulla: osuus oli 4,8 % vuonna 2000, mutta laski 3,8 %:iin vuonna Palvelujen osuus viennistä Keski-Suomen vienti koostuu lähes kokonaan metalli- ja metsäteollisuudesta, joiden yhteenlaskettu osuus maakunnan viennistä on yli %. Palvelualojen suora osuus viennistä on vain muutama prosentti, josta pääasiassa vastaavat liike-elämän palvelut. Suoran viennin määrä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa palveluiden merkityksestä viennin kannalta. Maakunnan teollisuus käyttää tuotantoprosessissaan merkittävästi eri palveluita, joten pal Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Keski-Suomen liike-elämän palveluiden tuotoksen jakautuminen (%) käytön mukaan. Välituotekäyttöön jalostukseen Välituotekäyttöön palveluihin Kulutukseen Pääoman bruttomuodostukseen Vientiin kotimaahan Vientiin ulkomaille Lähde: Tilastokeskus, alueellinen panos-tuotos 2002 Liike-elämän palvelut: Tol2002 luokka K Osuus, %

11 velut tuottavat välillisesti merkittävän panoksen vientiin teollisuuden kautta. Maakunnan kuljetusyritysten liikevaihdosta suuri osa tulee teollisuuden kuljetuksista. Liikeelämän palveluiden liikevaihdosta suunnilleen neljännes tulee maakunnan vientiteollisuudesta ja kymmenesosa muista maakunnista. Myös osa maakunnan tukkukaupan myynnistä suuntautuu teollisuudelle. Rakennemuutos Keski-Suomen teollisuudella on edelleen ratkaisevan suuri merkitys maakunnan taloudelle. Teollisuuden osuus maakunnan arvonlisäyksestä on 28 % ja palkkasummasta 27 %. Teollisuus tuo pääosan maakuntaan sen ulkopuolelta tulevasta rahasta ja vientitulot lähes kokonaan. Se vastaa myös merkittävästä osasta kuljetusalan ja liike-elämän palveluiden kysyntää. Lisäksi teollisuuden työllisyydellä ja palkkasummalla on tärkeä merkitys ostovoimalle, joka vaikuttaa kaupan ja muiden paikallisten palveluiden talouteen. Teollisuuden jyrkällä supistumisella vuoden 2008 lopulta alkaen on suuri merkitys koko maakunnan taloudelle, koska toimialalla on vaikutusta myös palveluihin. Teollisuuden merkitys supistui 2000-luvulla jo ennen lamaa. Vastaavasti palveluiden osuus on kasvanut. Nopeimmin ovat kasvaneet tietointensiiviset liike-elämän palvelut sekä hyvinvointipalvelut. Liike-elämän palvelut ovat Keski-Suomessa olleet vahvasti sidoksissa oman maakunnan teollisuuteen, mutta osa niiden liikevaihdosta tulee maakunnan ulkopuolelta. Talouden kasvun jatkuminen Keski-Suomessa edellyttäisi maakunnan vientiteollisuuden nopeaa elpymistä. Se vaikuttaisi positiivisesti myös palvelutoimialoille. Lisäksi maakunnan liike-elämän palveluiden on ajan kuluessa kehityttävä oman maakunnan teollisuudesta vähemmän riippuvaisiksi vientialoiksi, jotka myyvät kasvavan osan palveluistaan maakunnan ulkopuolelle Suomeen ja ulkomaille. Liikeyritysten toimipaikkojen henkilöstö ja liikevaihto Keski-Suomessa Toimiala (TOL2008) Milj. /henkilö 0 KS:n henkilöstön osuus (%) koko maasta KS:n liikevaihdon osuus (%) koko maasta Toimialat yhteensä ,4 3,2 Alkutuotanto (A,B) ,5 8,5 Jalostus (C-F) ,1 4,1 - Metsäteollisuus (16,17) ,6 10,8 - Metalliteollisuus (24-30) ,5 3,4 - Muu teollisuus ,8 2,4 - Energia- ja yhdyskuntahuolto (D,E) ,3 3,3 - Rakentaminen (F) ,5 4,2 Palvelut (G-S) ,8 2,4 - Kauppa (G) ,6 2,2 - Kuljetus ja varastointi (H) ,5 2,1 - Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) ,3 4,1 - Informaatio ja viestintä (J) ,8 3,0 - Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) ,4 - - Kiinteistöalan toiminta (L) ,3 3,6 - Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) ,9 2,7 - Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) ,3 2,9 - Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) ,6 4,1 - Muut palvelut (P, R, S) ,9 2,2 Lähde: Tilastokeskus, yritystilasto 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Pihtipudas Keuruu Kinnula Saarijärvi Multia Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Laukaa Jyväskylä Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Konnevesi Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri pekka.matinaro@jykes.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri markku.paananen@jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri jukka.vilppola@jao.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy kari.lehkonen@kpl.fi Paino Jyväskylän yliopistopaino Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Arvonlisäys lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tuorein tieto vuodelta Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa 1/2010 käytetään eri kausitasoitusmenetelmää (X11) kuin aikaisemmissa katsauksissa, joissa on käytetty liukuvia keskiarvoja. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. yhteistyökumppanit