Keski-Suomen Aikajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Aikajana"

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen Aikajana

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten viennin jyrkkä lasku hidastui. Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin. määrä väheni kuitenkin alkuvuotta jyrkemmin. Maailmanlaajuinen lama on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten vientiin, jonka arvo supistui ennakkoarvion mukaan 29 % vuoden 2009 toisella puolikkaalla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vienti on vähentynyt maakunnassa jo 1,5 vuoden ajan. Viennin supistuminen hidastui hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loppuvuoden aikana vienti supistui Keski-Suomessa rajummin kuin koko maassa, jossa oli nähtävillä selvä käänne ylöspäin. Viennin vähentyminen on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten liikevaihtoon. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden loppupuolella 14 % vuotta aiemmasta. Ennakkoarvion mukaan selvä käänne ylöspäin voitiin kuitenkin havaita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi samaa tahtia kuin koko maassa vuoden 2008 alkuun asti. Kasvu alkoi kuitenkin hiipua muuta maata aikaisemmin, mutta lasku myös hidastui nopeammin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto oli 6 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Koko maassa ero oli 4 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuluttajahintojen nousu on pysähtynyt ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Teollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet 5,5 % vuodesta Kuluttajahinnat olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 8,5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Yritysten henkilöstömäärä laski Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuolella, ja lasku kiihtyi hieman vuoden loppupuolella. määrä väheni 6 % vuoden takaisesta. määrä kasvoi vahvasti vuoden 2008 loppuun asti, ja käänne alaspäin tapahtui viiveellä yritysten liikevaihtoon ja vientiin verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän muutokset ovat noudatelleet valtakunnallista työllisyyden kehitystä, mutta käänteet ovat olleet jonkin verran jyrkempiä. määrä on kasvanut maakunnassa prosentin vuodesta 2005, kun työllisyys koko maassa on kasvanut 2 % /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005 = Vienti koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005= Jalostusalan lasku taittui 105 teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Työllisyys koko maa 2 Vientiteollisuudella on suuri merkitys Keski-Suomen jalostusalojen yritystoiminnalle. Viennin romahtaminen on näkynyt selvästi jalostuksen liikevaihdossa, joka supistui vuoden 2009 loppupuolella 20 % edellisvuodesta. Ennak /4 06/4 07/4 08/4 09/4

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos % edellisestä vuodesta. Palvelut Jalostus koarvion mukaan jalostusalan liikevaihto kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ennen lamaa jalostuksen liikevaihto kasvoi nopeasti. Jalostusalojen henkilöstömäärä laski jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella henkilöstömäärä laski 13 % vuotta aiemmasta, ja oli viime vuonna 7 % alle vuoden 2005 tason. Palveluiden liikevaihto nousi, mutta henkilöstö väheni yhä kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Laman vaikutukset alkoivat vuoden 2009 alkuvuoden aikana näkyä myös palvelualoilla. Käänne alaspäin tapahtui kuitenkin selvästi myöhemmin ja loivempana kuin jalostusaloilla. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto laski vuoden toisella puoliskolla 5 % vuotta aiemmasta, mutta suunta kääntyi loppuvuoden aikana nousuun. Myös palvelualojen henkilöstön määrä laski koko viime vuoden ajan, loppuvuodesta hieman alkuvuotta nopeammin. määrä väheni 3 % edellisvuodesta, mutta oli edelleen 5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Ennen lamaa palvelualat kasvoivat Keski-Suomessa hitaammin mutta vakaammin kuin suhdanneherkkä jalostusala. Laman vaikutukset näyttävät jäävän palvelualoilla vähäisemmiksi kuin jalostusaloilla, joiden viime vuosien kasvun lama on syönyt kokonaan /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Päivittäistavarakauppa jatkoi viime vuonna vakaata kasvuaan ja kasvun uskotaan jatkuvan. Päivittäistavaroiden hintojen ennakoidaan laskevan edelleen. Erikoistavara-, rauta- ja konekaupassa taantuma näkyi eniten. Tosin joulukauppa onnistui hyvin erikoistavarakaupassa, ja etenkin urheilukauppa veti hyvin hyvän talven ansiosta. Asiakkaiden asioinnissa on tänä aikana tapahtunut muutos: ruokakaupassa käydään useammin ja kerralla ostetaan hieman vähemmän. Toisaalta erikoiskaupoissa asiakaskäyntien määrät ovat harventuneet. Talouden lähiajan näkymiin ja reaalitalouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Työttömyyden kasvun Suomessa ennakoidaan jatkuvan, eikä yksityisen kulutuskysynnän ennakoida kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Merja Haverinen Aluejohtaja Kesko 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Metsä- ja metalliteollisuuden viennillä on suuri merkitys Keski-Suomen taloudelle. Siksi viennin jyrkkä lasku on heijastunut voimakkaasti maakunnan talouteen. Seutukuntien välillä on suuria eroja, jotka näkyvät myös väestökehityksessä. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuonna Maakunnassa asuu henkeä. Työpaikkoja on noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 11 miljardia euroa vuonna 2009, josta 2,3 miljardia eli viidennes tuli viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 57 % ja palvelujen osuus 43 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: jalostusalat työllistävät 31 % ja palvelut 69 % yritysten henkilöstöstä. Toimialarakenne Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnassa on merkittävä. Sen osuus maakunnan työllisyydestä on viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä selvästi korkeampi. Alkutuotannon osuus sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä on noin 6 %. Rakentamisen osuudet ovat hieman suuremmat (noin 7 %). Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnassa 14 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä selvästi pienemmän osuuden (9 %). Sen sijaan muut markkinapalvelut (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä yli neljänneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on huomattavasti alempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät Keski-Suomessa yli kolmanneksen työväestöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäysosuudesta. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on keskimääräistä korkeampi erityisesti vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, lähinnä metsätalouden ansiosta. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Päätoimialojen osuus työllisistä Alkutuotanto 6.2 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.5 % Muut markkinapalvelut 16.5 % Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Alkutuotanto 4.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 16 % Muut markkinapalvelut 20.3 % Yhteiskunnalliset palvelut 35.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 33 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus Rakentaminen 7.4 % Rakentaminen 7.4 % Teollisuus 20.6 % Teollisuus 18.5 % Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Erikoistumisalat on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden ns. sijaintiosamäärien perusteella on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan Väestökehitys Keski-Suomessa Väestö seutukunnittain Keski-Suomessa Indeksi 2000= Jyväskylän seutu Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Väestökehitys on aluetalouden keskeinen osatekijä, joka vaikuttaa myös yritystoimintaan. Väestön kasvulla tai vähenemisellä on suora yhteys paikalliseen kulutukseen ja monien palveluyritysten liiketoimintaan. Väestökehitys heijastuu myös työvoiman tarjontaan. Keski-Suomen väestö on kasvanut 2000-luvulla suunnilleen samaa tahtia kuin väestö koko maassa. Maakunnan asukasluku nousi 2,7 % vuodesta 2000 vuoteen Koko maassa kasvua oli 3,3 %. Väestökehitys kuitenkin vaihtelee voimakkaasti maakunnan eri osissa. Jyväskylän seutukunta on yksi maan nopeimmin kasvavista kaupunkialueista. Sen väestö on kasvanut yli 10 % 2000-luvun aikana. Sen sijaan kaikilla muilla seutukunnilla väestö on vähentynyt: Äänekosken seudulla 3 %, Joutsan ja Jämsän seuduilla noin 7 %, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla noin 10 %. Jyväskylän seudun osuus koko maakunnan väestöstä nousi 63 %:iin vuonna Vuonna 2000 se oli 59 %. Vuosikymmenen suuntaus väestökasvussa jatkui myös vuonna Keski-Suomen väestö kasvoi 0,4 %. Jyväskylän seudun asukasluku nousi 1,2 %, mutta muilla alueilla muutos oli negatiivinen: Äänekosken seudulla -0,4 %, Joutsan seudulla -0,5 % ja muilla alueilla yli -1 %. Aikaisempien vuosien väestökehitys heijastuu seutukuntien väestönmuutoksen rakenteeseen. Jyväskylän seudun ikäjakauma on pysynyt nuorekkaana, koska seudulle muuttaa paljon nuoria aikuisia. Seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli viime vuonna yhtä suuri kuin muuttovoitto. Äänekosken seudulla luonnollinen muutos oli nollan tuntumassa, mutta muilla alueilla kuolleiden määrä ylitti selvästi syntyneiden määrän. Jyväskylän ja Joutsan seuduilla nettomuutto oli positiivista, mutta muilla alueilla negatiivista vuonna Jyväskylä Joutsa Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Osuus, % Väestön muutos Keski-Suomen seutukunnissa Muutos suhteessa asukaslukuun, % Luonnollinen muutos Nettomuutto Tilanne Keski-Suomessa on nyt selvästi kaksijakoinen: osalla yrityksistä tilanne alkaa helpottaa, osalla ei. Jälkimmäisten osalta olennaista on, kuinka kauan taantuma kestää tai kuinka hidas orastava nousu on. Laman vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi -luvun alun lamaa vähäisemmät niin konkurssien kuin työttömyydenkin osalta. Jos taantuma pitkittyy tai nousu on hidas, kaikkien yritysten talous ei kestä tämän taantuman yli. Korkotaso on onneksi matala ja omaisuusarvot ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Lisäksi pankkisektori on pysynyt terveenä, ja voinut joustaa vaikeuksiin joutuneiden yritysten kohdalla. Viennin heikentyminen näkyy suoraan vientiyritysten taloudessa ja niiden kyvyssä työllistää. Vaikutus heijastuu myös alihankintayrityksiin. Kehityssuunnalla on merkitystä myös julkisen sektorin talouteen verokertymän pienentymisen kautta. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki 5

6 Keski-Suomen kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Bioenergian ja asumisen klustereiden liikevaihdoissa tapahtui positiivinen käänne, mutta Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri supistui edelleen rajusti. Koneklusteri supistui yhä rajusti Uudistuvat koneet ja laitteet klusteriin kuuluvat metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavat yritykset, ajoneuvoteollisuus sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Klusterin yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli vuoden 2009 aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on 700 toimipaikkaa Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2008 jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella se laski yli kolmanneksella edellisvuodesta. Taantuma on syönyt viime vuosien kasvun, ja klusterin liikevaihto oli vuoden 2009 aikana 6 % alemmalla tasolla kuin vuonna Klusterin henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2009 alussa laskuun ja laski vuoden toisella puolikkaalla viidenneksen edellisvuodesta. ä oli viime vuoden aikana 7 % vähemmän kuin vuonna Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergiaklusteri kääntyi nousuun 6 Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto vuonna 2009 Keski-Suomessa oli 1 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 0 työntekijää. Alan yrityksillä on toimipaikkaa. Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun vuoden 2009 alussa. Positiivinen käänne oli nähtävissä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti liikevaihto laski vuoden loppupuolella vuotta aiempaan nähden 13 %. Klusterin liikevaihto oli kuitenkin 7 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Alan henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta henkilöstöä oli vuoden loppupuolella 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. ä oli 2 % vähemmän kuin vuonna Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005=

7 Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Vuosi 2009 verrattuna vuoteen Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 3 4/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Asuminen Asuminen Bioenergia Bioenergia Kone ja laite Kone ja laite määrä määrä Asumisklusterin lasku pysähtyi Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli viime vuonna miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun, ja se laski edellisvuoteen nähden 11 %. Näyttää kuitenkin siltä, että laman aallonpohja saavutettiin myös asumisessa. Myös asumisen klusterin henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden alussa ja laski edelleen 8 % edellisvuodesta vuoden loppupuolella. Alan liikevaihto on kasvanut 17 % ja henkilöstömäärä 5 % vuodesta Keski-Suomen matkailukeskukset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla, joilla ei tänä ja ensi vuonna ole näkyvissä pikaista elpymistä. Viime vuonna majoitus- ja ravitsemisala laski valtakunnallisesti lähes 10 prosenttia, Keski-Suomessa vähän vähemmän. Yritys- ja kokouskaupan kysyntä on heikkoa, ja se laskee hintoja. Perhe- ja vapaa-aikapalvelujen hintataso on entistä alhaisempi ja asiakkaiden keskiostot yritysasiakkaita selvästi pienempiä. Taantuma lisää kuitenkin matkustusta kotimaassa. Yksityisten liikuntapalveluiden liikevaihto on viisinkertaistunut 2000-luvulla. Lisäksi hyvinvointimatkailun palveluiden kysyntä on kasvanut väestön vanhentuessa. Matkailuala on pääomavaltaista, eivätkä investoinnit ole lähteneet liikkeelle suunnitellusti, koska talouden tilanne on edelleen epävarma ja yritysten kassavirta on heikentynyt. Seppo Virta Toimitusjohtaja Peurunka 7

8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät Taantuman vaikutukset tuntuivat palvelualoilla vaihtelevasti. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut nousussa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) kasvoivat erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna vuoden 2008 loppupuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liiketoiminnan laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Lasku jatkui vuoden loppupuolella edellisvuoteen nähden, vaikka liikevaihto kääntyi jo kasvuun. määrä supistui vuoden 2008 lopulta alkaen ja lasku kiihtyi vuoden lopussa. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut 34 % ja henkilöstömäärä lähes 17 % vuodesta Vuonna 2009 ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 380 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on toimipaikkaa Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Hyvinvointipalveluissa kasvu oli edelleen nopeaa Hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut nopeasti Alan kehitys poikkeaa selvästi yritystoiminnan yleisestä suuntauksesta, sillä taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Liikevaihdon kasvu jatkui edelleen nopeana vuoden loppupuolella. Myös henkilöstömäärä kasvoi edelleen, vaikkakin hieman aiempaa hitaammin. Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on noussut 89 % ja henkilöstömäärä 34 % vuodesta Yrityksillä on 600 toimipaikkaa Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2005= Hyvinvointipalvelut, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= 8

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Matkailualan liiketoiminta supistui Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä on 460 toimipaikkaa Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa hieman nopeammin kuin palvelualoilla kokonaisuutena, 17 % vuodesta Alan yritysten liikevaihto supistui hieman vuoden 2009 loppupuolella. Alan henkilöstömäärän lasku puolestaan kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2005 henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Keski-Suomen plussat Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin Lama ei ole juuri vaikuttanut hyvinvointipalveluiden liiketoimintaan. Vaikutukset kauppaan ja matkailuun näyttävät jäävän suhteellisen vähäisiksi. Maakunnan oman kysynnän ansiosta bioenergian sekä kehittyvän asumisen klustereiden liiketoiminta on lähtenyt loivaan kasvuun. Keski-Suomen miinukset Yritysten henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Vienti ei ole kääntynyt nousuun Viennistä riippuvaisen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat jyrkästi koko viime vuoden ajan. Väestö on vähentynyt Jyväskylän seudun ulkopuolella koko 2000-luvun ajan. Keski-Suomen kysymysmerkit Onnistuvatko Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin yritykset saamaan tilauksia ja vahvistamaan markkinaosuuttaan, kun talouden kansainvälinen nousu vauhdittuu? Palautuuko Keski-Suomen vienti aikaisemmalle tasolle? Mitkä ovat Keski-Suomen uudet kansainväliset kasvualat? Miten kasvavan työttömyyden oloissa estetään työelämään pyrkivien nuorten sekä työpaikoilta irtisanottujen syrjäytyminen työelämästä? 9

10 Vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen yritystoiminnassa teollisuudella on suuri painoarvo. Teollisuuden, ja sen myötä viennin, osuus on alentunut 2000-luvulla. Keski-Suomen yritykset Osuus, % Viennin ja jalostusalojen osuus (%) Keski-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihdosta Viennin osuus Jalostuksen osuus Suurin teollisuusala sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla laskettuna on metalliteollisuus. Toiseksi suurin teollisuusala on metsäteollisuus. Maakunnassa on noin kymmenesosa koko maan metsäteollisuudesta. Myös metalliteollisuuden ja rakentamisen osuudet ovat suuremmat kuin yritystoiminnassa keskimäärin. Palveluissa maakunnassa ei ole millään toimialalla merkittävää valtakunnallista keskittymää. Palvelualojen yritysten ryhmä on heterogeeninen. Suurin palveluala on kauppa, jonka henkilöstöstä suurin osa toimii vähittäiskaupassa. Toiseksi suurin palveluala on kuljetus ja varastointi. Liike-elämän palvelut muodostavat suuren ryhmittymän, joka uudessa toimialaluokituksessa (tol2008) jakautuu informaatioon ja viestintään, rahoitus- ja vakuutustoimintaan, kiinteistöalan toimintaan, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Keski-Suomen osuus koko maan yritysten henkilöstömäärästä on 4,4 % ja liikevaihdosta 3,2 %. Maakunnan osuus Suomen väestöstä on 5,1 %. Vienti Keski-Suomessa Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Viennin arvo (milj. euroa) Jalostuksen osuus Keski-Suomen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on vuosikymmenen kuluessa laskenut 66 %:sta 58 %:iin. Vastaavasti viennin osuus liikevaihdosta on laskenut 30 %:sta 21 %:iin. Viennin arvo laski kuluneen vuosikymmenen alkupuolella, mutta nousi vahvasti vuosina , kun maakunnan metalliteollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat voimakkaasti. Vienti oli korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin sen arvo nousi 3,4 miljardiin euroon. Lama, joka erityisesti kohdistui teollisuuteen ja rakentamiseen, puolestaan vähensi jalostuksen ja viennin osuutta sekä viennin arvoa vuosina 2008 ja on menettänyt myös osuuttaan koko maan viennistä 2000-luvulla: osuus oli 4,8 % vuonna 2000, mutta laski 3,8 %:iin vuonna Palvelujen osuus viennistä Keski-Suomen vienti koostuu lähes kokonaan metalli- ja metsäteollisuudesta, joiden yhteenlaskettu osuus maakunnan viennistä on yli %. Palvelualojen suora osuus viennistä on vain muutama prosentti, josta pääasiassa vastaavat liike-elämän palvelut. Suoran viennin määrä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa palveluiden merkityksestä viennin kannalta. Maakunnan teollisuus käyttää tuotantoprosessissaan merkittävästi eri palveluita, joten pal Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Keski-Suomen liike-elämän palveluiden tuotoksen jakautuminen (%) käytön mukaan. Välituotekäyttöön jalostukseen Välituotekäyttöön palveluihin Kulutukseen Pääoman bruttomuodostukseen Vientiin kotimaahan Vientiin ulkomaille Lähde: Tilastokeskus, alueellinen panos-tuotos 2002 Liike-elämän palvelut: Tol2002 luokka K Osuus, %

11 velut tuottavat välillisesti merkittävän panoksen vientiin teollisuuden kautta. Maakunnan kuljetusyritysten liikevaihdosta suuri osa tulee teollisuuden kuljetuksista. Liikeelämän palveluiden liikevaihdosta suunnilleen neljännes tulee maakunnan vientiteollisuudesta ja kymmenesosa muista maakunnista. Myös osa maakunnan tukkukaupan myynnistä suuntautuu teollisuudelle. Rakennemuutos Keski-Suomen teollisuudella on edelleen ratkaisevan suuri merkitys maakunnan taloudelle. Teollisuuden osuus maakunnan arvonlisäyksestä on 28 % ja palkkasummasta 27 %. Teollisuus tuo pääosan maakuntaan sen ulkopuolelta tulevasta rahasta ja vientitulot lähes kokonaan. Se vastaa myös merkittävästä osasta kuljetusalan ja liike-elämän palveluiden kysyntää. Lisäksi teollisuuden työllisyydellä ja palkkasummalla on tärkeä merkitys ostovoimalle, joka vaikuttaa kaupan ja muiden paikallisten palveluiden talouteen. Teollisuuden jyrkällä supistumisella vuoden 2008 lopulta alkaen on suuri merkitys koko maakunnan taloudelle, koska toimialalla on vaikutusta myös palveluihin. Teollisuuden merkitys supistui 2000-luvulla jo ennen lamaa. Vastaavasti palveluiden osuus on kasvanut. Nopeimmin ovat kasvaneet tietointensiiviset liike-elämän palvelut sekä hyvinvointipalvelut. Liike-elämän palvelut ovat Keski-Suomessa olleet vahvasti sidoksissa oman maakunnan teollisuuteen, mutta osa niiden liikevaihdosta tulee maakunnan ulkopuolelta. Talouden kasvun jatkuminen Keski-Suomessa edellyttäisi maakunnan vientiteollisuuden nopeaa elpymistä. Se vaikuttaisi positiivisesti myös palvelutoimialoille. Lisäksi maakunnan liike-elämän palveluiden on ajan kuluessa kehityttävä oman maakunnan teollisuudesta vähemmän riippuvaisiksi vientialoiksi, jotka myyvät kasvavan osan palveluistaan maakunnan ulkopuolelle Suomeen ja ulkomaille. Liikeyritysten toimipaikkojen henkilöstö ja liikevaihto Keski-Suomessa Toimiala (TOL2008) Milj. /henkilö 0 KS:n henkilöstön osuus (%) koko maasta KS:n liikevaihdon osuus (%) koko maasta Toimialat yhteensä ,4 3,2 Alkutuotanto (A,B) ,5 8,5 Jalostus (C-F) ,1 4,1 - Metsäteollisuus (16,17) ,6 10,8 - Metalliteollisuus (24-30) ,5 3,4 - Muu teollisuus ,8 2,4 - Energia- ja yhdyskuntahuolto (D,E) ,3 3,3 - Rakentaminen (F) ,5 4,2 Palvelut (G-S) ,8 2,4 - Kauppa (G) ,6 2,2 - Kuljetus ja varastointi (H) ,5 2,1 - Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) ,3 4,1 - Informaatio ja viestintä (J) ,8 3,0 - Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) ,4 - - Kiinteistöalan toiminta (L) ,3 3,6 - Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) ,9 2,7 - Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) ,3 2,9 - Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) ,6 4,1 - Muut palvelut (P, R, S) ,9 2,2 Lähde: Tilastokeskus, yritystilasto 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Pihtipudas Keuruu Kinnula Saarijärvi Multia Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Laukaa Jyväskylä Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Konnevesi Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Paino Jyväskylän yliopistopaino Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Arvonlisäys lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tuorein tieto vuodelta Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa 1/2010 käytetään eri kausitasoitusmenetelmää (X11) kuin aikaisemmissa katsauksissa, joissa on käytetty liukuvia keskiarvoja. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. yhteistyökumppanit

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN AVAINALAT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Vieraskielinen väestö kymenlaaksossa

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013 Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot