Keski-Suomen Aikajana

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Aikajana"

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen Aikajana

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten viennin jyrkkä lasku hidastui. Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin. määrä väheni kuitenkin alkuvuotta jyrkemmin. Maailmanlaajuinen lama on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten vientiin, jonka arvo supistui ennakkoarvion mukaan 29 % vuoden 2009 toisella puolikkaalla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vienti on vähentynyt maakunnassa jo 1,5 vuoden ajan. Viennin supistuminen hidastui hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loppuvuoden aikana vienti supistui Keski-Suomessa rajummin kuin koko maassa, jossa oli nähtävillä selvä käänne ylöspäin. Viennin vähentyminen on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Suomen yritysten liikevaihtoon. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden loppupuolella 14 % vuotta aiemmasta. Ennakkoarvion mukaan selvä käänne ylöspäin voitiin kuitenkin havaita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi samaa tahtia kuin koko maassa vuoden 2008 alkuun asti. Kasvu alkoi kuitenkin hiipua muuta maata aikaisemmin, mutta lasku myös hidastui nopeammin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto oli 6 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Koko maassa ero oli 4 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuluttajahintojen nousu on pysähtynyt ja ne ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Teollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet 5,5 % vuodesta Kuluttajahinnat olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 8,5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Yritysten henkilöstömäärä laski Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuolella, ja lasku kiihtyi hieman vuoden loppupuolella. määrä väheni 6 % vuoden takaisesta. määrä kasvoi vahvasti vuoden 2008 loppuun asti, ja käänne alaspäin tapahtui viiveellä yritysten liikevaihtoon ja vientiin verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän muutokset ovat noudatelleet valtakunnallista työllisyyden kehitystä, mutta käänteet ovat olleet jonkin verran jyrkempiä. määrä on kasvanut maakunnassa prosentin vuodesta 2005, kun työllisyys koko maassa on kasvanut 2 % /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005 = Vienti koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2005= Jalostusalan lasku taittui 105 teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Työllisyys koko maa 2 Vientiteollisuudella on suuri merkitys Keski-Suomen jalostusalojen yritystoiminnalle. Viennin romahtaminen on näkynyt selvästi jalostuksen liikevaihdossa, joka supistui vuoden 2009 loppupuolella 20 % edellisvuodesta. Ennak /4 06/4 07/4 08/4 09/4

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos % edellisestä vuodesta. Palvelut Jalostus koarvion mukaan jalostusalan liikevaihto kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ennen lamaa jalostuksen liikevaihto kasvoi nopeasti. Jalostusalojen henkilöstömäärä laski jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella henkilöstömäärä laski 13 % vuotta aiemmasta, ja oli viime vuonna 7 % alle vuoden 2005 tason. Palveluiden liikevaihto nousi, mutta henkilöstö väheni yhä kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Laman vaikutukset alkoivat vuoden 2009 alkuvuoden aikana näkyä myös palvelualoilla. Käänne alaspäin tapahtui kuitenkin selvästi myöhemmin ja loivempana kuin jalostusaloilla. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto laski vuoden toisella puoliskolla 5 % vuotta aiemmasta, mutta suunta kääntyi loppuvuoden aikana nousuun. Myös palvelualojen henkilöstön määrä laski koko viime vuoden ajan, loppuvuodesta hieman alkuvuotta nopeammin. määrä väheni 3 % edellisvuodesta, mutta oli edelleen 5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Ennen lamaa palvelualat kasvoivat Keski-Suomessa hitaammin mutta vakaammin kuin suhdanneherkkä jalostusala. Laman vaikutukset näyttävät jäävän palvelualoilla vähäisemmiksi kuin jalostusaloilla, joiden viime vuosien kasvun lama on syönyt kokonaan /3 08/4 09/1 09/2 09/3 09/4 Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Indeksi 2005= Jalostus Palvelut Päivittäistavarakauppa jatkoi viime vuonna vakaata kasvuaan ja kasvun uskotaan jatkuvan. Päivittäistavaroiden hintojen ennakoidaan laskevan edelleen. Erikoistavara-, rauta- ja konekaupassa taantuma näkyi eniten. Tosin joulukauppa onnistui hyvin erikoistavarakaupassa, ja etenkin urheilukauppa veti hyvin hyvän talven ansiosta. Asiakkaiden asioinnissa on tänä aikana tapahtunut muutos: ruokakaupassa käydään useammin ja kerralla ostetaan hieman vähemmän. Toisaalta erikoiskaupoissa asiakaskäyntien määrät ovat harventuneet. Talouden lähiajan näkymiin ja reaalitalouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Työttömyyden kasvun Suomessa ennakoidaan jatkuvan, eikä yksityisen kulutuskysynnän ennakoida kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Merja Haverinen Aluejohtaja Kesko 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Metsä- ja metalliteollisuuden viennillä on suuri merkitys Keski-Suomen taloudelle. Siksi viennin jyrkkä lasku on heijastunut voimakkaasti maakunnan talouteen. Seutukuntien välillä on suuria eroja, jotka näkyvät myös väestökehityksessä. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuonna Maakunnassa asuu henkeä. Työpaikkoja on noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 11 miljardia euroa vuonna 2009, josta 2,3 miljardia eli viidennes tuli viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 57 % ja palvelujen osuus 43 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: jalostusalat työllistävät 31 % ja palvelut 69 % yritysten henkilöstöstä. Toimialarakenne Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnassa on merkittävä. Sen osuus maakunnan työllisyydestä on viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä selvästi korkeampi. Alkutuotannon osuus sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä on noin 6 %. Rakentamisen osuudet ovat hieman suuremmat (noin 7 %). Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnassa 14 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä selvästi pienemmän osuuden (9 %). Sen sijaan muut markkinapalvelut (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä yli neljänneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on huomattavasti alempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät Keski-Suomessa yli kolmanneksen työväestöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäysosuudesta. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on keskimääräistä korkeampi erityisesti vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, lähinnä metsätalouden ansiosta. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Päätoimialojen osuus työllisistä Alkutuotanto 6.2 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.5 % Muut markkinapalvelut 16.5 % Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Alkutuotanto 4.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 16 % Muut markkinapalvelut 20.3 % Yhteiskunnalliset palvelut 35.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 33 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus Rakentaminen 7.4 % Rakentaminen 7.4 % Teollisuus 20.6 % Teollisuus 18.5 % Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Erikoistumisalat on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden ns. sijaintiosamäärien perusteella on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan Väestökehitys Keski-Suomessa Väestö seutukunnittain Keski-Suomessa Indeksi 2000= Jyväskylän seutu Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Väestökehitys on aluetalouden keskeinen osatekijä, joka vaikuttaa myös yritystoimintaan. Väestön kasvulla tai vähenemisellä on suora yhteys paikalliseen kulutukseen ja monien palveluyritysten liiketoimintaan. Väestökehitys heijastuu myös työvoiman tarjontaan. Keski-Suomen väestö on kasvanut 2000-luvulla suunnilleen samaa tahtia kuin väestö koko maassa. Maakunnan asukasluku nousi 2,7 % vuodesta 2000 vuoteen Koko maassa kasvua oli 3,3 %. Väestökehitys kuitenkin vaihtelee voimakkaasti maakunnan eri osissa. Jyväskylän seutukunta on yksi maan nopeimmin kasvavista kaupunkialueista. Sen väestö on kasvanut yli 10 % 2000-luvun aikana. Sen sijaan kaikilla muilla seutukunnilla väestö on vähentynyt: Äänekosken seudulla 3 %, Joutsan ja Jämsän seuduilla noin 7 %, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla noin 10 %. Jyväskylän seudun osuus koko maakunnan väestöstä nousi 63 %:iin vuonna Vuonna 2000 se oli 59 %. Vuosikymmenen suuntaus väestökasvussa jatkui myös vuonna Keski-Suomen väestö kasvoi 0,4 %. Jyväskylän seudun asukasluku nousi 1,2 %, mutta muilla alueilla muutos oli negatiivinen: Äänekosken seudulla -0,4 %, Joutsan seudulla -0,5 % ja muilla alueilla yli -1 %. Aikaisempien vuosien väestökehitys heijastuu seutukuntien väestönmuutoksen rakenteeseen. Jyväskylän seudun ikäjakauma on pysynyt nuorekkaana, koska seudulle muuttaa paljon nuoria aikuisia. Seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli viime vuonna yhtä suuri kuin muuttovoitto. Äänekosken seudulla luonnollinen muutos oli nollan tuntumassa, mutta muilla alueilla kuolleiden määrä ylitti selvästi syntyneiden määrän. Jyväskylän ja Joutsan seuduilla nettomuutto oli positiivista, mutta muilla alueilla negatiivista vuonna Jyväskylä Joutsa Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Osuus, % Väestön muutos Keski-Suomen seutukunnissa Muutos suhteessa asukaslukuun, % Luonnollinen muutos Nettomuutto Tilanne Keski-Suomessa on nyt selvästi kaksijakoinen: osalla yrityksistä tilanne alkaa helpottaa, osalla ei. Jälkimmäisten osalta olennaista on, kuinka kauan taantuma kestää tai kuinka hidas orastava nousu on. Laman vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi -luvun alun lamaa vähäisemmät niin konkurssien kuin työttömyydenkin osalta. Jos taantuma pitkittyy tai nousu on hidas, kaikkien yritysten talous ei kestä tämän taantuman yli. Korkotaso on onneksi matala ja omaisuusarvot ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Lisäksi pankkisektori on pysynyt terveenä, ja voinut joustaa vaikeuksiin joutuneiden yritysten kohdalla. Viennin heikentyminen näkyy suoraan vientiyritysten taloudessa ja niiden kyvyssä työllistää. Vaikutus heijastuu myös alihankintayrityksiin. Kehityssuunnalla on merkitystä myös julkisen sektorin talouteen verokertymän pienentymisen kautta. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki 5

6 Keski-Suomen kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Bioenergian ja asumisen klustereiden liikevaihdoissa tapahtui positiivinen käänne, mutta Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri supistui edelleen rajusti. Koneklusteri supistui yhä rajusti Uudistuvat koneet ja laitteet klusteriin kuuluvat metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavat yritykset, ajoneuvoteollisuus sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Klusterin yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli vuoden 2009 aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on 700 toimipaikkaa Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2008 jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden loppupuolella se laski yli kolmanneksella edellisvuodesta. Taantuma on syönyt viime vuosien kasvun, ja klusterin liikevaihto oli vuoden 2009 aikana 6 % alemmalla tasolla kuin vuonna Klusterin henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2009 alussa laskuun ja laski vuoden toisella puolikkaalla viidenneksen edellisvuodesta. ä oli viime vuoden aikana 7 % vähemmän kuin vuonna Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Bioenergiaklusteri kääntyi nousuun 6 Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto vuonna 2009 Keski-Suomessa oli 1 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 0 työntekijää. Alan yrityksillä on toimipaikkaa. Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun vuoden 2009 alussa. Positiivinen käänne oli nähtävissä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti liikevaihto laski vuoden loppupuolella vuotta aiempaan nähden 13 %. Klusterin liikevaihto oli kuitenkin 7 % korkeammalla tasolla vuonna 2009 kuin vuonna Alan henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta henkilöstöä oli vuoden loppupuolella 10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. ä oli 2 % vähemmän kuin vuonna Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005=

7 Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Vuosi 2009 verrattuna vuoteen Avainklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 3 4/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikki toimialat Kaikki toimialat Asuminen Asuminen Bioenergia Bioenergia Kone ja laite Kone ja laite määrä määrä Asumisklusterin lasku pysähtyi Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli viime vuonna miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun, ja se laski edellisvuoteen nähden 11 %. Näyttää kuitenkin siltä, että laman aallonpohja saavutettiin myös asumisessa. Myös asumisen klusterin henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden alussa ja laski edelleen 8 % edellisvuodesta vuoden loppupuolella. Alan liikevaihto on kasvanut 17 % ja henkilöstömäärä 5 % vuodesta Keski-Suomen matkailukeskukset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla, joilla ei tänä ja ensi vuonna ole näkyvissä pikaista elpymistä. Viime vuonna majoitus- ja ravitsemisala laski valtakunnallisesti lähes 10 prosenttia, Keski-Suomessa vähän vähemmän. Yritys- ja kokouskaupan kysyntä on heikkoa, ja se laskee hintoja. Perhe- ja vapaa-aikapalvelujen hintataso on entistä alhaisempi ja asiakkaiden keskiostot yritysasiakkaita selvästi pienempiä. Taantuma lisää kuitenkin matkustusta kotimaassa. Yksityisten liikuntapalveluiden liikevaihto on viisinkertaistunut 2000-luvulla. Lisäksi hyvinvointimatkailun palveluiden kysyntä on kasvanut väestön vanhentuessa. Matkailuala on pääomavaltaista, eivätkä investoinnit ole lähteneet liikkeelle suunnitellusti, koska talouden tilanne on edelleen epävarma ja yritysten kassavirta on heikentynyt. Seppo Virta Toimitusjohtaja Peurunka 7

8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät Taantuman vaikutukset tuntuivat palvelualoilla vaihtelevasti. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut nousussa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) kasvoivat erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna vuoden 2008 loppupuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liiketoiminnan laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Lasku jatkui vuoden loppupuolella edellisvuoteen nähden, vaikka liikevaihto kääntyi jo kasvuun. määrä supistui vuoden 2008 lopulta alkaen ja lasku kiihtyi vuoden lopussa. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut 34 % ja henkilöstömäärä lähes 17 % vuodesta Vuonna 2009 ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 380 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Yrityksillä on toimipaikkaa Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Hyvinvointipalveluissa kasvu oli edelleen nopeaa Hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut nopeasti Alan kehitys poikkeaa selvästi yritystoiminnan yleisestä suuntauksesta, sillä taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Liikevaihdon kasvu jatkui edelleen nopeana vuoden loppupuolella. Myös henkilöstömäärä kasvoi edelleen, vaikkakin hieman aiempaa hitaammin. Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on noussut 89 % ja henkilöstömäärä 34 % vuodesta Yrityksillä on 600 toimipaikkaa Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2005= Hyvinvointipalvelut, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= 8

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Matkailualan liiketoiminta supistui Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Alan yrityksillä on 460 toimipaikkaa Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa hieman nopeammin kuin palvelualoilla kokonaisuutena, 17 % vuodesta Alan yritysten liikevaihto supistui hieman vuoden 2009 loppupuolella. Alan henkilöstömäärän lasku puolestaan kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2005 henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Keski-Suomen plussat Liikevaihdon suunta kääntyi sekä jalostus- että palvelualoilla ylöspäin Lama ei ole juuri vaikuttanut hyvinvointipalveluiden liiketoimintaan. Vaikutukset kauppaan ja matkailuun näyttävät jäävän suhteellisen vähäisiksi. Maakunnan oman kysynnän ansiosta bioenergian sekä kehittyvän asumisen klustereiden liiketoiminta on lähtenyt loivaan kasvuun. Keski-Suomen miinukset Yritysten henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2005= Vienti ei ole kääntynyt nousuun Viennistä riippuvaisen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat jyrkästi koko viime vuoden ajan. Väestö on vähentynyt Jyväskylän seudun ulkopuolella koko 2000-luvun ajan. Keski-Suomen kysymysmerkit Onnistuvatko Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin yritykset saamaan tilauksia ja vahvistamaan markkinaosuuttaan, kun talouden kansainvälinen nousu vauhdittuu? Palautuuko Keski-Suomen vienti aikaisemmalle tasolle? Mitkä ovat Keski-Suomen uudet kansainväliset kasvualat? Miten kasvavan työttömyyden oloissa estetään työelämään pyrkivien nuorten sekä työpaikoilta irtisanottujen syrjäytyminen työelämästä? 9

10 Vaihtuva teema: Yritystoiminnan ja viennin kehitys Keski-Suomessa Keski-Suomen yritystoiminnassa teollisuudella on suuri painoarvo. Teollisuuden, ja sen myötä viennin, osuus on alentunut 2000-luvulla. Keski-Suomen yritykset Osuus, % Viennin ja jalostusalojen osuus (%) Keski-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihdosta Viennin osuus Jalostuksen osuus Suurin teollisuusala sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla laskettuna on metalliteollisuus. Toiseksi suurin teollisuusala on metsäteollisuus. Maakunnassa on noin kymmenesosa koko maan metsäteollisuudesta. Myös metalliteollisuuden ja rakentamisen osuudet ovat suuremmat kuin yritystoiminnassa keskimäärin. Palveluissa maakunnassa ei ole millään toimialalla merkittävää valtakunnallista keskittymää. Palvelualojen yritysten ryhmä on heterogeeninen. Suurin palveluala on kauppa, jonka henkilöstöstä suurin osa toimii vähittäiskaupassa. Toiseksi suurin palveluala on kuljetus ja varastointi. Liike-elämän palvelut muodostavat suuren ryhmittymän, joka uudessa toimialaluokituksessa (tol2008) jakautuu informaatioon ja viestintään, rahoitus- ja vakuutustoimintaan, kiinteistöalan toimintaan, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Keski-Suomen osuus koko maan yritysten henkilöstömäärästä on 4,4 % ja liikevaihdosta 3,2 %. Maakunnan osuus Suomen väestöstä on 5,1 %. Vienti Keski-Suomessa Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Viennin arvo (milj. euroa) Jalostuksen osuus Keski-Suomen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on vuosikymmenen kuluessa laskenut 66 %:sta 58 %:iin. Vastaavasti viennin osuus liikevaihdosta on laskenut 30 %:sta 21 %:iin. Viennin arvo laski kuluneen vuosikymmenen alkupuolella, mutta nousi vahvasti vuosina , kun maakunnan metalliteollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat voimakkaasti. Vienti oli korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin sen arvo nousi 3,4 miljardiin euroon. Lama, joka erityisesti kohdistui teollisuuteen ja rakentamiseen, puolestaan vähensi jalostuksen ja viennin osuutta sekä viennin arvoa vuosina 2008 ja on menettänyt myös osuuttaan koko maan viennistä 2000-luvulla: osuus oli 4,8 % vuonna 2000, mutta laski 3,8 %:iin vuonna Palvelujen osuus viennistä Keski-Suomen vienti koostuu lähes kokonaan metalli- ja metsäteollisuudesta, joiden yhteenlaskettu osuus maakunnan viennistä on yli %. Palvelualojen suora osuus viennistä on vain muutama prosentti, josta pääasiassa vastaavat liike-elämän palvelut. Suoran viennin määrä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa palveluiden merkityksestä viennin kannalta. Maakunnan teollisuus käyttää tuotantoprosessissaan merkittävästi eri palveluita, joten pal Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Keski-Suomen liike-elämän palveluiden tuotoksen jakautuminen (%) käytön mukaan. Välituotekäyttöön jalostukseen Välituotekäyttöön palveluihin Kulutukseen Pääoman bruttomuodostukseen Vientiin kotimaahan Vientiin ulkomaille Lähde: Tilastokeskus, alueellinen panos-tuotos 2002 Liike-elämän palvelut: Tol2002 luokka K Osuus, %

11 velut tuottavat välillisesti merkittävän panoksen vientiin teollisuuden kautta. Maakunnan kuljetusyritysten liikevaihdosta suuri osa tulee teollisuuden kuljetuksista. Liikeelämän palveluiden liikevaihdosta suunnilleen neljännes tulee maakunnan vientiteollisuudesta ja kymmenesosa muista maakunnista. Myös osa maakunnan tukkukaupan myynnistä suuntautuu teollisuudelle. Rakennemuutos Keski-Suomen teollisuudella on edelleen ratkaisevan suuri merkitys maakunnan taloudelle. Teollisuuden osuus maakunnan arvonlisäyksestä on 28 % ja palkkasummasta 27 %. Teollisuus tuo pääosan maakuntaan sen ulkopuolelta tulevasta rahasta ja vientitulot lähes kokonaan. Se vastaa myös merkittävästä osasta kuljetusalan ja liike-elämän palveluiden kysyntää. Lisäksi teollisuuden työllisyydellä ja palkkasummalla on tärkeä merkitys ostovoimalle, joka vaikuttaa kaupan ja muiden paikallisten palveluiden talouteen. Teollisuuden jyrkällä supistumisella vuoden 2008 lopulta alkaen on suuri merkitys koko maakunnan taloudelle, koska toimialalla on vaikutusta myös palveluihin. Teollisuuden merkitys supistui 2000-luvulla jo ennen lamaa. Vastaavasti palveluiden osuus on kasvanut. Nopeimmin ovat kasvaneet tietointensiiviset liike-elämän palvelut sekä hyvinvointipalvelut. Liike-elämän palvelut ovat Keski-Suomessa olleet vahvasti sidoksissa oman maakunnan teollisuuteen, mutta osa niiden liikevaihdosta tulee maakunnan ulkopuolelta. Talouden kasvun jatkuminen Keski-Suomessa edellyttäisi maakunnan vientiteollisuuden nopeaa elpymistä. Se vaikuttaisi positiivisesti myös palvelutoimialoille. Lisäksi maakunnan liike-elämän palveluiden on ajan kuluessa kehityttävä oman maakunnan teollisuudesta vähemmän riippuvaisiksi vientialoiksi, jotka myyvät kasvavan osan palveluistaan maakunnan ulkopuolelle Suomeen ja ulkomaille. Liikeyritysten toimipaikkojen henkilöstö ja liikevaihto Keski-Suomessa Toimiala (TOL2008) Milj. /henkilö 0 KS:n henkilöstön osuus (%) koko maasta KS:n liikevaihdon osuus (%) koko maasta Toimialat yhteensä ,4 3,2 Alkutuotanto (A,B) ,5 8,5 Jalostus (C-F) ,1 4,1 - Metsäteollisuus (16,17) ,6 10,8 - Metalliteollisuus (24-30) ,5 3,4 - Muu teollisuus ,8 2,4 - Energia- ja yhdyskuntahuolto (D,E) ,3 3,3 - Rakentaminen (F) ,5 4,2 Palvelut (G-S) ,8 2,4 - Kauppa (G) ,6 2,2 - Kuljetus ja varastointi (H) ,5 2,1 - Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) ,3 4,1 - Informaatio ja viestintä (J) ,8 3,0 - Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) ,4 - - Kiinteistöalan toiminta (L) ,3 3,6 - Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) ,9 2,7 - Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) ,3 2,9 - Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) ,6 4,1 - Muut palvelut (P, R, S) ,9 2,2 Lähde: Tilastokeskus, yritystilasto 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Pihtipudas Keuruu Kinnula Saarijärvi Multia Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Laukaa Jyväskylä Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Konnevesi Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Paino Jyväskylän yliopistopaino Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Arvonlisäys lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Tuorein tieto vuodelta Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa 1/2010 käytetään eri kausitasoitusmenetelmää (X11) kuin aikaisemmissa katsauksissa, joissa on käytetty liukuvia keskiarvoja. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. yhteistyökumppanit

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2012

Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Keski-Suomen Aikajana 2/2012 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016 Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Vähittäiskaupan ostovoima Oulun seudulla ja vertailualueilla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Matkailu Oulussa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Laaja matkailuklusteri 11 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Tilanne 30.9.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä heinä-syyskuussa vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella tapahtumassa? Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 5950005 0400 644367

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Asuntotuotanto ja toimialarakentaminen Oulun seudulla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka - esittelyssä metalli -klusteri Taitto: Etukannen kuva: Ari Näpänkangas Ruka (Ari Näpänkangas) 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 07

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 07 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 1 Liikenne 13 Palvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Teollisuus 6 Rakentaminen 7 Kauppa 8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 Rahoitustoiminta 1 Palvelut liike-elämälle 11 Informaatio

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne Toimialojen vertailu Teollisuus 7 Rakentaminen Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 1 Liikenne 13 Palvelut

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2-29 12 1 8 6 178 137 371 315 28 438 518 424 4 144 2-2 -4 131 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen

Lisätiedot