Keski-Suomen Aikajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Aikajana"

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 11 vaihtuva teema: Aluekehitys suurilla kaupunkiseuduilla Keski-Suomen Aikajana 2 13

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva 2 Euroopan velkakriisin aikaansaama talouden taantuma jatkuu ja pitkittyy Suomessa. Euroopan johtavissa talousmaissa näkyy orastavia kasvun merkkejä ja useimmissa kriisimaissa tilanne on vakiintumassa. Suomessa tuotannon lasku on jatkunut, työttömyys kasvanut ja yritysten odotukset pysyneet synkkinä. Myös Keski-Suomessa yritysten liiketoiminta kehittyi heikosti viime vuoden jälkipuolella ja kuluvan vuoden alussa. Kotimaisen kysynnän hiipuminen on pysäyttänyt palveluiden kasvun. Matkailualan kasvu on kuitenkin jatkunut. Jalostusaloilla näkyy positiivisia merkkejä, kun teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopulta alkaen ja myös metsäteollisuuden viennin lasku pysähtyi. Keski-Suomen yritysten viennin lasku pysähtyi ja suunta kääntyi nousuun viime vuoden lopussa. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden alussa. Viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan yritysten vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaat 4 % korkeammalla tasolla. Huippuvuodesta 2008 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut noin viidenneksen. Viennin pudotus oli maakunnassa suurempi kuin valtakunnallisesti, mutta viennin viimeaikainen kehitys on ollut maakunnassa koko maan kehitystä vahvempaa. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä ja lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Vuoden lopussa liikevaihdon trendin lasku kuitenkin pysähtyi ja trendi pysyi ennallaan myös kuluvan vuoden alussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeisen puolen vuoden aikana 3 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi kahdella edellisellä neljänneksellä matkailussa. supistui viimeisen puolen vuoden aikana eniten vuotta aikaisemmasta metsäteollisuudessa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Koko maassa yritysten liikevaihdon viime vuoden toisella neljänneksellä alkanut loiva lasku jatkui vuoden loppupuolella ja tämän vuoden tammi maaliskuussa. Viiden vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana koko maassa 4 % ja Keski-Suomessa 5 % alemmalla tasolla. Yritysten henkilöstömäärä kääntyi kasvuun Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän trendi laski kolmen neljänneksen ajan viime vuoden toisesta neljänneksestä, mutta kääntyi kasvuun kuluvan vuoden alussa. Maakunnan yritysten henkilöstömäärän kehitys poikkesi selvästi koko maan työllisyyden kehityksestä. Valtakunnallisesti työllisyys pysyi pitkään ennallaan, mutta kääntyi laskuun viime vuoden lopussa. Lasku jatkui tämän vuoden alussa. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa vajaat 3 % alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä kasvoi kahtena edellisenä neljänneksenä matkailualalla /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 12/2 12/3 12/4 13/ Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2008 = Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2008 = Keski-Suomi Työllisyys koko maa

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Indeksi 2008 = Jalostus Palvelut Jalostusalojen lasku pysähtyi Teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Jalostuksen yli vuoden ajan kestänyt negatiivinen kehitys taittui viime vuoden lopussa. Alan liikevaihdon trendin lasku pysähtyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja pysyi samalla tasolla kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Liikevaihdon lasku vuoden takaiseen verrattuna jatkui. Viimeisen puolen vuoden aikana liikevaihto oli edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 4 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana jalostusalojen liikevaihto oli 13 % alle huippuvuoden 2008 tason. Myös jalostusalojen henkilöstömäärän trendin lasku pysähtyi, mutta henkilöstömäärä aleni edelleen edellisvuodesta. Viimeisen puolen vuoden aikana henkilöstömäärä oli jalostuksessa 4 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut 14 %. 105 Jalostus- ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa Indeksi 2008 = Palvelualojen liikevaihto pysyi ennallaan Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Jalostus Palvelut Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi viime vuoden alkupuolella. Liikevaihdon trendi laski hieman vuoden loppupuolella, mutta pysyi sen jälkeen taas ennallaan. Viimeisen puolen vuoden aikana palveluiden liikevaihto oli noin puolitoista prosenttia alhaisempi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuodesta 2008 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla 8 %. Palvelualojen henkilöstömäärän trendi laski viime vuoden loppupuolella, mutta kuluvan vuoden alussa lasku pysähtyi. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä oli 2 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana henkilöstömäärän taso oli palvelualoilla keskimäärin vajaat 2 % viiden vuoden takaista alempi. Jari Rautjärvi Toimitusjohtaja Valtra Oy Keski-Suomen muutamien kärkivetureiden veto on vahvasti kiinni kysynnän kehittymisestä. Valtrakin on odottavalla kannalla: Kuinka innokkaita asiakkaat maailmalla ovat investoimaan koneisiin? On aihetta miettiä missä ja minne Keski-Suomi on menossa. Täällä on paljon pieniä yrityksiä, joissa näkisin mielelläni vahvempaa hinkua viedä toimintaa eteenpäin. Maailmantalouden trendit eivät ole meidän käsissämme, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa itsekin. Hitaan kasvun aikana pitäisi käyttää kaikki keinot ja tahto kilpailukyvyn lisäämiseksi esimerkiksi investoimalla tuottavuuden parantamiseen. Olennainen kysymys on: Kuinka pystyisin kasvamaan? Keski-Suomessa on hyvä imu, viihtyisä ympäristö ja osaavaa väkeä. Tällä osaamispääomalla pystyisimme melkeinpä mihin tahansa. Seutukunnan kehittyminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Kuntarajat eivät saa olla esteenä. Aluekehittäjillä on iso vastuu. Koko aluetta palvelevat vientiä tukevat infrahankkeet olisivat nyt tervetulleita. Logistiikan sujuvoituminen ja kulujen keventyminen edistäisi vientiyritysten tilannetta. Olisiko aika kunnostaa Valtatie 4 myös pohjoispuolelta? Suomalaisesta tekemisestä on syytä olla ylpeä ja puolustaa kotimaista tuotantoa myös omilla valinnoilla. 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Keski-Suomi on vientivetoinen maakunta, jonka vienti perustuu metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut viime vuosina. Koulutusala muodostaa suuren osan maakunnan yhteiskunnallisista palveluista. Keski-Suomen maakunta Keski-Suomi jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2013 kesäkuussa henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7,7 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 92 0 henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12 miljardia euroa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,6 miljardia euroa. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta oli 55 % ja palveluiden osuus 45 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 69 % ja jalostusalat 31 % maakunnan henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työllisistä, Keski-Suomi. Alkutuotanto 6 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 7.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Muut markkinapalvelut 22.4 % Rakentaminen 7.9 % Päätoimialojen osuus työpaikoista, koko maa. Alkutuotanto 4.9 % Yhteiskunnalliset palvelut 28.5 % Teollisuus 19.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 15.3 % Teollisuus 17.3 % Muut markkinapalvelut 26.7 % Rakentaminen 7.3 % Keski-Suomen avainluvut 2012 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat. Indeksi, koko maa = Väestö (06/2012) Työpaikat Bruttokansantuote (milj. euroa) Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 11 0 Vienti (milj. euroa) Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Koulutus 4 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä (henkilötyövuosia) Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Arvonlisäys päätoimialoittain Toimialarakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut määrä päätoimialoittain Alkutuotanto Teollisuus Miljoonaa euroa Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on suuri. Alan osuus maakunnan työllisyydestä on noin 19 % ja tuotannon arvonlisäyksestä 22 %. Alkutuotannon osuus maakunnan työllisyydestä on 6 % ja arvonlisäyksestä 5 %. Rakentamisen osuus on sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä 8 %. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnan henkilöstöstä 13 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä vain 8 %. Sen sijaan muut markkinapalvelut (mm. liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä noin kolmanneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on alhaisempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät maakunnassa lähes kolmanneksen henkilöstöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäyksestä. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhaisemmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Erikoistumisalat Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut Henkilötyövuosia Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien perusteella Keski-Suomi on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puuteollisuuden, metsätalouden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suomessa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan 5

6 Keski-Suomen avainalat Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen avainalan teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen liiketoiminnan kehitystä. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun, mutta energia-alalla sekä asumisessa ja rakentamisessa liikevaihdon lasku jatkui. Teknologiateollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun. Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden viennin trendi kääntyi viime vuoden lopussa vahvaan kasvuun ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Viennin vetämänä myös alan liikevaihto kääntyi kasvuun. Alan liikevaihto oli tammi maaliskuussa 6 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihdon trendin lasku jatkui viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli kuitenkin vuoden alussa 29 % ja vienti lähes kolmanneksen alemmalla tasolla kuin huippuvuonna Teknologiateollisuuden henkilöstömäärän trendi laski loivasti viime vuoden aikana, mutta pysyi lähes ennallaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisvuoteen verrattuna alan henkilöstömäärä oli vuoden alussa viime vuoden laskun vaikutuksesta 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut teknologiateollisuudessa yli viidenneksen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa 1 0 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 0 henkilötyövuotta. Alan yrityksillä oli maakunnassa 530 toimipaikkaa Indeksi 2008 = Vienti Energiaala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = Asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = 6 70

7 Energia-alan liikevaihto laskussa Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energiaalan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon lasku jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Alan liikevaihto on ollut vuoden 2011 loppupuolesta lähtien lähes yhtäjaksoisessa laskussa. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaiseen nähden liikevaihdon taso oli kuitenkin alalla 4 % korkeampi. Alan henkilöstömäärän kehitys on ollut vakaata. määrän trendi kasvoi vielä vuoden 2011 alkupuolella, mutta on sen jälkeen pysynyt lähes ennallaan. Alan henkilöstömäärä pysyi samalla tasolla myös kuluvan vuoden alussa. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut 4 %. Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli noin 510 toimipaikkaa. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon lasku jatkui Asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen viime vuoden alussa alkanut lasku jatkui loppuvuonna ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. Koko maassa rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden alkupuolella ja kääntyi laskuun vuoden lopulla. Kuluvan vuoden alussa liikevaihdon lasku jatkui. Keski-Suomessa asumisen ja rakentamisen liikevaihto oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 7 % ja huippuvuoteen 2008 nähden 11 % alemmalla tasolla. Alan henkilöstömäärän trendin viime vuoden alussa alkanut lasku pysähtyi vuoden lopussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärän taso pysyi ennallaan. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli tammi maaliskuussa vajaat 5 % alemmalla tasolla. Vuoden 2008 tasosta asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä on laskenut 12 %. Asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Pankin lukujen perusteella meneillään on kohtuullisen kasvun vaihe. Tilanne on hallinnassa ja laman lukemat ovat kaukana. Yrityksillä näkyy jonkin verran kassavajetta. Kuluttajapuolella luottamus on heikentynyt ja esimerkiksi asuntokauppa hiljentynyt. Tilanteen taustalla on vientikysynnän heikentyminen. Sen vaikutukset näkyvät laaja-alaisesti. Taivas ei ole putoamassa niskaan, mutta useita tämänkaltaista vuosia Keski-Suomi ei kestä. Osuuspankissa olemme varautuneet talouden heikkoon kehitykseen jo pidempään. Pankin talous kestää hyvin. Yrityksille rahoitusta on tarjolla, mutta sääntely asettaa kovat vakuusvaatimukset ja rahan hinta vaihtelee. Investoinnin kynnys näyttää olevan korkea. Laaja-alainen ja pitkäjänteinen vientiä tukeva kolmikantaratkaisu on välttämätön, jotta kotimainen teollisuus voi pärjätä hintakilpailussa. Iso kysymys on EU-tason kyky ratkaista ongelmia. Euroopan tilanne ei ratkea vuodessa. Nyt jos koskaan meidän on itse tehtävä kaikkemme menestyksen eteen, pidettävä rivimme kunnossa ja taistelutahto päällä. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki Kaupan myynti on tasaantunut lähelle nollakehitystä. Parhaiten voi ruokakauppa. Sielläkään asiakasmäärät tai kertaostokset eivät ole kasvaneet, vaan hintojen nousu pitää kehityksen plussalla. Kaupan työllistävä vaikutus on vielä hyvä. Palveluiden ja matkailun puolella yksityisasiakkailla on ollut kiinnostusta lyhyempikestoisiin kotimaan lomiin ja pieneen hemmotteluun. Kokous- ja yritysmatkailijoita on vähemmän. Työllisyyden heikentyminen lisää kuluttajien varautumista ostovoiman heikkenemiseen ja ostopäätöksiä siirretään. Kaupan investointien määrä on noin puolittunut. Pitkään jatkuessaan matala investointiaste tulee vaikuttamaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Pienillä paikkakunnilla tilanne on suurempia hankalampi. Samaan aikaan asiakkaiden arvostukset ovat muutoksessa. Mitä ja miten uudet sukupolvet haluavat kuluttaa? Osa ostoksista on siirtynyt verkkoon, myös Keskossa. Ulkomaisen verkkokaupan osuus on kasvussa. Jokaisen toimijan on käytettävä resurssinsa järkevästi. Vastavirtaan kulkeminen vaatii voimia. Puheet eivät riitä. Tarvitaan valtiovallan viisaita päätöksiä, hallittuja ja hyviä investointeja sekä muutoksia kestävien rakenteiden luomiseksi. Jari Kuosmanen Aluejohtaja Kesko, Järvi-Suomi 7

8 Keski-Suomen toimialaryhmät Osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa ja metsäteollisuudessa liikevaihto laski edellisvuodesta. Matkailualan liiketoiminta kasvoi vuotta aikaisemmasta. Hyvinvointipalveluiden liiketoiminta kääntyi taas kasvuun vuoden alussa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto laskussa Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon trendi kääntyi laskuun viime vuoden loppupuolella ja lasku jatkui kuluvan vuoden alussa. Liike-elämän palveluiden liikevaihto kääntyi laskuun myös valtakunnallisesti. Keski- Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli vuoden alussa 3 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän liikevaihto oli kuitenkin edelleen 13 % korkeammalla tasolla. Yritysryhmittymän henkilöstömäärän trendi saavutti viime vuoden alussa vuoden 2008 huipputason, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Viimeisen puolen vuoden aikana trendi pysyi lähes ennallaan. Laskua edellisvuodesta oli reilu prosentti. Viiden vuoden takaiseen tasoon verrattuna ryhmittymän henkilöstömäärä oli suunnilleen samalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritysten liikevaihto oli 610 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli Keski-Suomessa toimipaikkaa. Yksityisten hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärä ja palkkasumma kääntyivät kasvuun Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2008 = Hyvinvointipalvelut, yritysten palkkasmma ja henkilöstö Indeksi 2008 = Palkkasumma 8 Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten pitkään jatkunut palkkasumman vahva kasvu jatkui vielä viime vuoden alkupuolella, mutta kääntyi sen jälkeen loivaan laskuun. Kuluvan vuoden alussa palkkasumma kääntyi taas kasvuun. Vuoden takaiseen verrattuna yritysryhmittymän palkkasumma oli noin prosentin korkeammalla tasolla. Vuodesta 2008 palkkasumman kasvua on kertynyt 28 %. Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärän trendi laski viime vuoden loppupuolella, mutta kasvoi lievästi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. määrä oli hyvinvointipalveluissa puoli prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 11 %. Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 0 työvuotta. Hyvinvointipalveluiden ryhmän yrityksillä oli 650 toimipaikkaa Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 =

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 70 Matkailualan liiketoiminta kasvoi vahvasti Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Matkailualan liikevaihdon kehitys oli vahvaa viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto kasvoi alalla noin 5 %. Koko maassa majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon trendi oli kuluvan vuoden alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2008 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa 13 %. Myös maakunnan matkailualan henkilöstömäärän trendin kasvu jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Edellisvuodesta henkilöstömäärän kasvua kertyi 5 %. Alan henkilöstömäärä oli vuoden alussa 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 170 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 440 toimipaikkaa Metsäteollisuuden lasku pysähtyi Metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = Vienti Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Metsäteollisuuden liikevaihdon trendi laski jyrkästi vuoden 2011 loppupuolelta lähtien, mutta lasku pysähtyi viime vuoden lopussa. Alan liikevaihdon trendi pysyi ennallaan myös kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Valtakunnallisesti metsäteollisuuden liikevaihto pysyi koko viime vuoden ja kuluvan vuoden alun ajan suunnilleen samalla tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto aleni Keski-Suomen metsäteollisuudessa 10 %. Toimialaryhmän liikevaihto aleni selvästi vuoden takaisesta, vaikka alan viennin viime vuoden kehitys oli sitä edeltävää vuotta selvästi vahvempaa. Viennin trendi laski hieman viime vuoden loppupuolella, mutta kääntyi loivaan kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua kertyi noin prosentti. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 22 % ja vienti 17 %. Toimialaryhmän henkilöstömäärän trendin lasku jatkui viime vuoden loppupuolella ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aikaisempaa selvästi loivempana. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli kuitenkin 7 % alemmalla tasolla. Vuodesta 2008 alan henkilöstömäärä on supistunut 28 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 150 toimipaikkaa + -? Keski-Suomen plussat Viime vuoden lopussa alkanut viennin nousu vahvistui kuluvan vuoden alussa. Teknologiateollisuus on kääntynyt viennin vetämänä kasvuun ja sen myötä jalostusalojen lasku on pysähtynyt. Matkailun liiketoiminnan kasvava trendi on jatkunut. Metsäteollisuuden lasku on pysähtynyt. Väestönkasvu tuo elinvoimaa erityisesti Jyväskylän seudulle. Keski-Suomen miinukset Palvelualojen kasvu on pysähtynyt, koska kotimainen kysyntä on hiipunut. Keski-Suomen avainaloista energia-alan sekä asumisen ja rakentamisen liiketoiminta on kääntynyt laskuun. Teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset eivät ole kohentuneet. Investointihalukkuus on alhainen. Jyväskylän seudun suhteellinen asema valtakunnallisena T&K-keskittymänä on pysynyt heikkona. Keski-Suomen kysymysmerkit Saavatko kunnat taloustilanteensa kääntymään parempaan lähitulevaisuudessa? Onko yksityisen palvelusektorin kasvun pysähtyminen tilapäistä vai pysyvää? Kuinka kotimainen kysyntä kehittyy? Milloin kuluttajien luottamus talouteen alkaa taas vahvistua? Johtavatko paperikoneteollisuuden saneeraukset irtisanomisiin Keski- Suomessa? Kuinka nuoret saadaan mukaan työelämään korkean työttömyyden oloissa? Kuinka Keski-Suomen liikenneyhteydet kehittyvät lähitulevaisuudessa? 9

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 10 Taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut toivottua muutosta, joka piristäisi maakunnan elinkeinotoimintaa ja vauhdittaisi innovaatio- ja T&K -toimintaa. Keski-Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja investoinneissa ei toistaiseksi ole selviä merkkejä käänteestä kasvu-uralle. Puunjalostusteollisuuden investointiaste on kohentunut. T&K-toiminta Keski-Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnatut resurssit ovat viime vuosina olleet Keski-Suomessa koko maan tason alapuolella. Erityisesti yritysten osalta tuotekehityspanokset ovat olleet laskussa. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut noin 60 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna. Julkisen puolen T&K -menot ovat maakunnassa sen sijaan olleet korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylän seutukunnan osuus maakunnan kaikista tuotekehitysmenoista on noussut lähes prosenttiin vuosina Vaikka suurin pudotus yritysten T&K-resursseissa on viime vuosina tapahtunut Jyväskylän seutukunnassa, on sen osuus edelleen noin 75 prosenttia maakunnan yritysten T&K-menoista. Äänekosken seutukunnan osuus maakunnan T&K-menoista on kasvanut ja Jämsän seutukunnan osuus laskenut. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kasvoi vuonna 2012 niin koko maassa kuin Tekesin julkiselle puolelle myöntämä rahoitus väheni viime vuonna huomattavasti koko maassa (-40 %), Keski-Suomessa rahoituksen lasku oli selvästi lievempi (-25 %). ELY-keskuksen vuoden 2013 alussa yrityksille myöntämien kehittämisavustusten määrän kasvu (n. 6 %) Keski-Suomessa osoittaa yritysten kehittämistoiminnan aktivoitumista edellisiin vuosiin nähden. Teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa Keski-Suomen teollisuuden investointiaste laski vuonna 2011 hieman koko maan tason alapuolelle. Mekaanisen puuteollisuuden investointiaste kohosi edelleen koko maan tason yläpuolelle. Myös paperiteollisuuden investointiaste koheni selvästi. Metalliteollisuudessa investoinnit jäivät Keski-Suomessa vähäisemmiksi kuin alalla keskimäärin. Vuonna 2011 Keski-Suomen seutukunnissa investointiaste koheni edellisestä vuodesta Keuruun, Äänekosken ja Jämsän seutukunnissa. Sen sijaan Jyväskylän, Joutsan ja Saarijärvi Viitasaaren seutukunnissa investointiaste laski. Investointiasteessa tapahtuneet muutokset antavat positiivisia viitteitä puunjalostusteollisuuden elpymisestä maakunnassa. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät Maailmantaloudessa ei ole tapahtunut odotettua käännettä kuluvan vuoden aikana. Suomen talouskehityksen odotetaan jäävän tänä vuonna alkuvuoden odotuksia heikommaksi. Euroalueen teollisuuden tilanteen viimeaikainen kohentuminen ei näytä toistaiseksi heijastuneen Suomen teollisuuden kehitykseen. Keski-Suomessa teollisuuden suhdannenäkymät olivat vuoden 2013 alussa jokseenkin synkeät (saldoluku -87). Vaikka tiedustelut eivät osoita tapahtuneen selvää positiivista käännettä, kertoo tulosten trendi kuitenkin sen, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Palvelujen Saldoluku euroa suhdannenäkymät maakunnassa ovat kuluvan vuoden aikana olleet hieman laskusuunnassa. EK:n huhti toukokuussa 2013 tekemän investointitiedustelun mukaan teollisuuden investoinnit kasvoivat vuonna 2012 edellisvuodesta. Tämän vuoden osalta investointien arvioidaan laskevan. Teollisuuden T&K-menot Suomessa ovat tiedustelun mukaan olleet selvästi laskusuunnassa niin viime kuin kuluvana vuonna. Merkittävin T&K-toimintaan panostava toimiala on teknologiateollisuus, jonka T&K-menot Suomessa vähenivät vuodesta 2011 lähes miljardilla eurolla. Toimialan osuus teollisuuden T&K-menoista laski 86 prosentista 81 prosenttiin. Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus / / /07 Yrityksille myönnetty kehittämisavustus Keski- Suomesssa. Teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelujen suhdannenäkymät Keski- Suomesssa. Teollisuus ja rakentaminen nyt Teollisuus ja rakentaminen tuleva Palvelut nyt Palvelut tuleva

11 Vaihtuva teema: Aluekehitys suurilla kaupunkiseuduilla Taantuma on aiheuttanut Jyväskylän seudulla aluetaloudelle suurempia ongelmia kuin useimmilla suurilla kaupunkialueilla. Yritysten liikevaihto kasvoi Jyväskylän seudulla suurista kaupunkialueista heikoimmin vuonna 2011 ja Oulun jälkeen toiseksi heikoimmin vuonna Nämä alueet jäivät myös jälkeen koko maan kasvusta. Tampereen, Turun, Kuopion ja Lahden seuduilla kasvu oli kumpanakin vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, vaikka niissäkin kasvu hiipui viime vuonna. Oulu koki suurista kaupunkialueista jyrkimmän pudotuksen. Jyväskylän työttömyysaste oli viime vuonna suurten kaupunkialueiden korkein yhdessä Oulun kanssa, 12,5 %. Kaikkien suurten kaupunkialueiden työttömyysaste ylitti koko maan keskimääräisen tason. Alimmat työttömyysprosentit olivat Kuopion ja Turun seuduilla. Vuodesta 2010 ainoastaan Oulun työttömyysaste nousi. Jyväskylässä ja Turussa se pysyi muuttumattomana, kun taas Kuopiossa, Lahdessa ja Tampereella työttömyysaste aleni vuodesta 2010 vuoteen Kaikki suuret kaupunkialueet olivat muuttovoittoalueita vuosina 2010 ja Jyväskylän seutu sijoittui väkilukuun suhteutetussa muuttovoitossa suurten kaupunkien keskivaiheille. Viime vuonna Jyväskylän muuttovoitto oli suhteellisesti suurempaa kuin Oulun seudulla, joka oli viime vuosikymmenellä johtava muuttovoittoalue. Jyväskylässä erityisesti maahanmuutto kasvoi vuodesta 2010 vuoteen Viime vuonna suhteellisesti suurin muuttovoitto suuntautui Kuopion seutukuntaan, jossa maassamuuton muuttovoitto on lisääntynyt voimakkaasti. Myös Tampereen ja Turun seutujen muuttovoitto oli suurempaa kuin Jyväskylän seudulla sekä viime vuonna että vuonna Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot eroavat asukaslukuun suhteutettuna voimakkaasti suurten kaupunkialueiden välillä. Jyväskylän seutu kuuluu yhdessä Kuopion ja Turun kanssa keskikastiin, jossa menot asukasta kohti ovat likimäärin koko maan keskitasolla. Oulun ja Tampereen seudut ovat muihin verrattuna omaa luokkaansa. Oulussa suhdeluku on nelinkertainen ja Tampereella kolminkertainen koko maahan verrattuna. Lahden seutu jää selvästi jälkeen muista suurista kaupunkialueista. T&K-menot suhteessa väestöön ovat laskeneet vuodesta 2009 vuoteen 2011 muissa kaupungeissa paitsi Kuopiossa ja Turussa, vaikka koko maassa on tapahtunut pientä nousua. Euroopan talouskriisiin kytkeytyvä pitkäaikainen taantuma on vaikuttanut kaikilla suurilla kaupunkialueilla yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Jyväskylän ja Oulun seuduilla negatiiviset vaikutukset ovat olleet suurimmat, mikä näkyy erityisesti yritysten liikevaihdon kasvun hiipumisena ja korkeana työttömyytenä. Tietolähde: Tilastokeskus Euroa/asukas Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 0 Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 1 0,8 0,6 0,4 0, Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa Yritysten liikevaihdon muutos seutukunnissa. Muutos (%) edellisestä vuodesta Työttömyysaste seutukunnissa. Osuus (%) työvoimasta, vuosikeskiarvo Nettomuutto seutukunnissa. Osuus (%) väkiluvusta (maassamuutto ja maahan- ja maastamuutto) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot/ asukas, julkinen ja yksityinen T&K-rahoitus Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Klusteripäälliköt Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Kehittämispäällikkö Matti Paatola Kehittyvä asuminen -klusteri Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Tutkija Tamás Lahdelma Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Esa Storhammar Viestintätoimisto Medita Communication Oy Reetta Mikkola Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11- kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on Trendien laskemisessa on käytetty tässä katsauksessa aikaisempaa voimakkaammin tasoittavaa kausitasoitusmenetelmää. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Ulkoasu Mainostoimisto Cake Oy Kari Lehkonen yhteistyökumppanit

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN AVAINALAT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016 Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Yritysten kasvu muutoksen moottorina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Vieraskielinen väestö kymenlaaksossa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 sekä majoitus- ja 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Väestökehitys 9 Kymenlaakson

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot