SahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa.

Transkriptio

1 4. JOULUKUUTA NUMERO 8/ Sahaus Ratapölkkyjä erämaasta tulevaisuuden saha Luhta Teema: bioenergia Arktista elämää 21 KYSYMYSTÄ KORJUUN LAADUSTA Bioenergia Imatra vaihtaa hakkeeseen METSÄNOMISTAJA Maata menee väkisin Kasvava Tampere kutistaa Antti Teivaalan metsätilaa. KUVA HANNU PIIRAINEN Metsälehti Makasiini 8/2014 pikatesti Kemeratöihin tulossa parin kuukauden tauko Isompi tila on halvempi Suuri Savotta jatkuu 3276_.indd 1 27/11/14 16:26

2 UUTTA! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi vaikka keskellä metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana. Katso lisää METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

3 SISÄLLYS 48 hannu piirainen 6 Lauri selin jorma luhta 60 metsälehti makasiini NRO 8/ Uutiset 46 Tuoteuutuudet: Valoa 4 Pääkirjoitus: Kotimaista energiaa myös Helsinkiin 6 Metsänomistaja: Teema: Bioenergia 22 Imatra vaihtaa hakkeeseen Kolme uutta lämpölaitosta nielevät puuta kuutiota vuodessa. Moottoritie halkaisi maat 32 Rahapuu: Miksi kemeralaki? 12 Kemeratöihin tulossa tauko Lakimuutos katkaisee tuet ainakin pariksi kuukaudeksi ensi vuonna. Oma metsä 34 Metsänhoito: 21 kysymystä korjuun laadusta Otson yhtiöittäminen lykkääntyy 37 Pikatesti: Supersaha säväytti Metsätyyppi: Arkkitehti Pekka Pakkanen 16 Markkinat: Sahat purkavat ylituotantoa 18 Metsätilat: Isompi palsta on halvempi 19 Kuukauden puukauppa: Neljä tarjousta kesäleimikosta 21 Verkosta: Patsas vaihtopäällä 38 Metsänhoidon perusteet: Kymppitonnin leimikko 40 Tutkimus: Kilo hirveä kaikille 41 Metsäläisen allakka: Hiljaisena aikana ajatellaan 42 Metsäperintö: Usein kysyttyä sukupolvenvaihdoksesta 44 Kysy pois: Mikä aiheuttaa pallolatvan pimeyteen 48 Ratapölkkyjä erämaasta Lauri Selin työskenteli kanadalaissahalla 1950-luvulla. 58 Kesäkisa: Ei sahaa ilman tarinaa Luonnosta 60 Luhta: Arktista elämää 64 Ennen & nyt: Varoittava esimerkki 65 Kolumni: Kauniit vai kauheat hakkuuaukeat 66 Tapionpöydältä: Turska on enemmän kuin joulukala 70 Makasiinikrypto 72 Pilkkeet: Einsteinin pörrötukka 74 Tuote & tekijä: Koivusta salaatinottimet MAKASIINI _.indd /11/14 17:01

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja AD Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kotimaista energiaa myös Helsinkiin Valtava hakekasa auttaa hahmottamaan puuenergian mittakaavaa. Ylös ei tule mieleen kiivetä. Kasan kiertäminenkin kestää kauan. Siitä huolimatta haketta siitä riittää poltettavaksi Tampereen Naistenlahden voimalaitoksella vain pariksi viikoksi. Puuenergian käyttö lisääntyy nyt kovaa vauhtia. Tampereen tavoin hake kiinnostaa myös Helsinkiä, joka on ilmoittanut pyrkivänsä energiantuotannossa hiilineutraaliksi. Uusiutuvan energian lähteitä on useita. Parhaillaan Helsingin Suvilahteen rakennetaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. Puuperäisistä polttoaineista ensimmäisenä on otettu käyttöön pelletti, jota poltetaan Salmisaaren ja ensi vuonna myös Hanasaaren voimalaitoksilla kivihiilen joukossa. Pellettien osuus on vain 5 7 prosenttia, mutta kovilla pakkasilla se tarkoittaa vähintään viittä rekkakuormaa molemmille laitoksille. Ensi vuonna kaupunginvaltuusto päättää seuraavista askelista. Pelletin lisäksi on muitakin biovaihtoehtoja kuten hake, biohiili ja puukaasu. Hiili ja kaasu sisältävät energiaa tiiviimmässä muodossa kuin pelletti tai varsinkin hake, mikä olisi iso etu suurkaupungin lämmittämisessä. Biohiiltä ei vielä tuoteta isoja määriä Suomessa, mutta sitä on saatavissa mahdollisesti Hollannista. Jos pellettien polttoa päädytään lisäämään, myös siitä osa todennäköisesti tuotaisiin ulkomailta. Biomassasta, kuten metsähakkeesta, tehdyn synteettisen biokaasun valmistusta Helsinki on selvittänyt yhteistyössä Gasumin ja Metsä Fibren kanssa. Suunnitelman mukaan puu kaasutettaisiin Joutsenon sel- lutehtaan kylkeen rakennettavassa biojalostamossa. Helsinkiin polttoaine kulkisi valmista maakaasuputkea pitkin. Teknisesti hanke on lupaava, mutta sen huono puoli on, ainakin vielä, kallis hinta. Helsingin esimerkki osoittaa, miten vaikeaa on irrottautua halvasta kivihiilestä. Samoin siitä näkee, miten bioenergian kansainvälinen markkina kasvaa. Kotimainen puu joutuu kilpailemaan paitsi fossiilisia polttoaineita myös ulkomaista bioenergiaa vastaan. Toivottavasti Helsingin päättäjät löytävät ratkaisun, jolla kivihiiltä korvataan mahdollisimman paljon kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tässä numerossa kerromme, miten biotalous etenee itärajalla. Nyt myös Imatra on päättänyt vaihtaa maakaasun hakkeeseen. Lähiseudun metsänomistajille se tietää lisää kaivattua energiapuun kysyntää. Kädessäsi on vuoden viimeinen Metsälehti Makasiini. Ensi vuonna aloitamme tuttuun tapaan metsäveroteemalla, jossa vastaamme myös lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tarkemmat ohjeet löydät sivulta 68. Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p Valtteri Skyttä Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Eeva Kurko p Ulla Ylikangas p , asiakaspalvelu@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/13) Painopaikka Forssa Print 2014 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/ MAKASIINI Kannen kuva hannu piirainen

5 METSÄNOMISTAJA Moottoritie halkaisi metsät Antti Teivaalan sukuyhtymän metsät ovat nyt useammassa osassa. Yksi metsäalueista näkyy kuvassa oikealla Tamperen läntisen ohitustien varressa. Helsinkiin lopulta vievä tie on Teivaalan mukaan tärkeä väylä työssä käyville ihmisille. 6 MAKASIINI

6 Teksti Valtteri Skyttä Kuvat Hannu Piirainen Antti Teivaala on kaupunkilaismetsänomistaja kirjaimellisesti. Laajeneva Tampereen seutu on muuttanut suvun metsää tieksi ja huoltoasemaksi, mutta kaupungin voimaloiden läheisyys tuo omat mahdollisuutensa puukauppaan. MAKASIINI _.indd /11/14 17:07

7 METSÄNOMISTAJA Ylöjärveläinen Antti Teivaala istuu huoltoaseman pöydän ääressä ja juo kahvia. Kyytipoikana kofeiinille on tuore munkkirinkilä. Paikka on yksi Suomen kymmenistä ABC-liikennemyymälöistä. Teivaalalle ABC Teivo ei kuitenkaan ole mikä tahansa huoltoasema. Muutama vuosi sitten kahvia olisi juotu huoltoaseman sijaan keskellä Teivaalan sukuyhtymän omistamaa koivikkoa. Tässä oli hyvä kasvupaikka luvulla istutettujen koivujen keskipituus oli 2000-luvun mittauksessa hieman vaille 30 metriä, Teivaala kertoo. Nyt koivikosta on jäljellä vain muutama puu. Ne maisemoivat ABC:n parkkipaikan reunoja. Ei se koivujen syy ollut, että sattuivat juurtumaan ihmisen tielle. 75 hehtaaria jyrän alle Puiden kohtaloksi koitui laajeneva Tampere. Kaupunki lähiympäristöineen on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista, ja lisääntyvä ihmismäärä tarvitsee elintilaa. Sitä löytyy Tampereen kupeesta Ylöjärveltä. Teivaalan sukuyhtymän omistamista metsistä kiihtyvä kaupungistuminen on leikannut viime vuosina 75 hehtaaria. ABC-huoltoaseman lisäksi metsää vei moottoritie, jota varten Ylöjärven kaupunki pakkolunasti maata. Ei Teivaala silti valita, hämäläinen kun on. Metsiensä sijainnillehan ei kukaan voi mitään. Maata menee väkisinkin ja sitä tarvitaan. Tampereen seudulle on ennustettu parinkymmenen vuoden sisään asukasta lisää. Asuminen, työpaikat ja kauppa vaativat tilaa. Maiden pakkolunastusta Teivaala aikoo silti vastustaa loppuun saakka. Laajenevan kaupungin kaavamuutosten pitäisi syntyä neuvottelutuloksina maanomistajien kanssa. Neuvoteltavaa Teivaalalla riittää. Sukuyhtymän hallussa on yhä noin 400 hehtaaria ylöjärveläismetsää ja 100 hehtaaria peltoa. Vanha kohtaa uuden Saa nähdä, mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä, Antti Teivaala sanoo kotitilansa pihamaalla. 8 MAKASIINI Munkkikahvien jättämät sokerinmurut on pyyhitty pois suupielistä. Satoja vuosia vanhalle maatilalle on vain kilometrin ajomatka ABC:ltä. Viljely on yhä Teivaalan ja hänen serkkunsa pääelinkeino. Tilan vanhan talouskeskuksen ympärillä sijaitseville pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja ruista. Tai siis kasvaisi, jos olisi kesä. Nyt jäljellä on enää sänki, joka peittyy ja paljastuu vuorotellen alkutalven lumi- ja vesisateissa. Tilan ydin eli talouskeskus koostuu use ammasta rakennuksesta, joista moni on yli sadan vuoden ikäinen. Yhdessä talossa asuu Teivaala ja hänen vaimonsa pariskunnan nuorimman tyttären kanssa. Kaksi vanhempaa lasta on jo lähtenyt maailmalle. Tilan päärakennus on itse asiassa oikea kartano. Sen pihamaalla huomaa, kuinka vähän aikaa Suomi on ollut teollinen yhteiskunta. Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, mutta silti suuri maatila on pysynyt elinvoimaisena vain kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Teivaala on ollut aina 1960-luvulle asti merkittävä paikallinen talouden keskus, talonpoikaissuvun perillinen toteaa. Nyt uudet talouden keskukset uhkaavat jyrätä vanhan ajan. Peltoviljelyn jatkosta ei voi sanoa varmuudella, mutta Teivaala uskoo metsänomistamisen kannattavan tulevaisuudessa myös taajamaympäristössä. Suurkaupungin läheisyys tuo hänen mukaansa hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi energiapuukauppaan. Tampereella metsähaketta polttaa Naistenlahden suuri voimalaitos. Voimalalle on sitä parempi, mitä lyhyempi polttoaineen kuljetusmatka on. Bioenergia on asia, joka tulee olemaan metsänomistajien kannalta hyvä juttu. Polton lisäksi jalostetaan muita tuotteita. Biokäyttö pitää puun kysynnän kovana, Teivaala sanoo. Maisematyölupa kantona kaskessa Kaupunkimetsänomistamisessa on muitakin etuja. Moottoritietä pitkin matka metsätilan eri kolkkiin taittuu nopeasti. Teivaala kurvaa ylös ramppia ja pysäyttää auton kääntöpaikalle metsän laitaan. Runsaan kivenheiton päässä moottoritien autovirrasta mäntymetsä järeytyy pikkuhiljaa tukkikokoon. Taimien istutukseen käytettävä pottipotki ja raivaussaha ovat tutuimmat työvälineet itselleni. Polttopuita teen saunaa ja talossa olevaa puuhellaa varten, Teivaala sanoo. Bioenergia on asia, joka tulee olemaan metsänomistajien kannalta hyvä juttu. Antti Teivaala toivoo, että tilan vanha talouskeskus ympäristöineen ei jäisi Tampereen laajenemisen jalkoihin. Sukutila sijaitsee vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

8 MAKASIINI

9 METSÄNOMISTAJA Roskaajat ovat yksi kaupunkilaismetsänomistajan harmeista. Näistä roskista Teivaala on tehnyt rikosilmoituksen. Eri luottamustoimet tukevat toinen toisiaan, sillä asioita tulee käsiteltyä hyvin monelta kannalta. Metsähommat on mukavia varsinkin, jos joka kelillä ei tarvitse lähteä hommiin, vaan voi valita työntekoon hyvän sään. Aivan ongelmatonta kaupungin lähistöllä sijaitsevien metsien hoito ei ole. Yksi osa pulmaa on Teivaalan mukaan se, että kaupunkilaisten yhteiset virkistys- ja ulkoilumaastot ulottuvat yksityisten maanomistajien maille. Tämä aiheuttaa sen, että metsänomistaja tarvitsee maisematyöluvan metsänhoitotöilleen. Sen on huomannut myös Teivaala. Hän on saanut työlupaa kyselleen kaupungin viranomaisen peräänsä jopa silloin, kun on ollut raivaamassa risukkoa nuoressa metsikössä. Joka puun kaatoon pitäisi kysyä lupa, nääs. Luvan haku vie aikaa noin kolme kuukautta, ja sen päälle voivat tulla vielä naapurikuulemiset. Lopulta lupa voi maksaa useamman sata euroa, Teivaala kertaa omia kokemuksiaan maisematyölupaprosessista. Raivaustyömaan tarkastus ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Teivaalan mielestä maisematyöluvan rajana voisi olla avohakkuu. Kasvatushakkuisiin lupaa ei tarvittaisi. 10 MAKASIINI Jäsenmaksu mietityttää Teivaala on ollut yli 20 vuotta mukana metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Tällä hetkellä hän on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Metsänomistajien ei ole enää ensi vuonna pakko maksaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksua. Pirkanmaalaiset metsänomistajat ovat huomanneet muutoksen lähestymisen, ja puheluita on tullut puheenjohtajalle saakka. Eniten on kysytty tulevan jäsenmaksun tasosta. Osa metsänomistajista pohtii, ollako jäsen vai ei. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja suurin osa Länsi-Suomen yhdistyksistä tulevat Teivaalan mukaan käyttämään porrastettua jäsenmaksumallia. Päätös asiasta tehdään piakkoin. Maksuportaat tulevat todennäköisesti kulkemaan noin 60 eurosta ylöspäin puolentoista sadan tietämille. Jäsenyysprosentti tulee olemaan meillä hyvä. Mahdottomia ei tarvitse tavoitella, sillä vain Pohjois-Koreassa on 100 prosentin jäsenyys ja tyytyväisyys mahdollista, puheenjohtaja sanoo. Vertaus jäsenmaksun suuruudesta tulee Teivaalalle mieleen jo aiemmin mainitun ABC:n yhteydessä. Jäsenmaksun hinnalla tankkaa auton kerran. Siihen verrattuna summa ei Teivaalan mielestä ole suuri. Luottamustoimien monitoimimies Teivaala on oikea luottamustoimien monitoimimies. Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi hän on jäsenenä muun muassa MTK:n metsäjohtokunnassa, Yksityismetsätalouden Työnantajien hallituksessa ja Länsi-Suomen metsätilat Oy:n hallituksessa. Miehen mukaan aktiivinen osallistuminen on sukurasite. Jo vaari ja isä olivat monessa mukana. Eri luottamustoimet tukevat toinen toisiaan, sillä asioita tulee käsiteltyä hyvin monelta kannalta. Teivaala on myös urheilumiehiä ja ollut mukana paikallisten urheiluseurojen toiminnassa. Viime aikoina paljon aikaa on kuitenkin vienyt vuoden 2012 vaaleissa tullut edustajan paikka Ylöjärven kunnanvaltuustossa. Niinpä oma liikunta on täytynyt sopeuttaa kunnanherran elämäntyyliin. Vajaan vuoden olen käynyt kuntosalilla, vaikka olen tähän asti ajatellut, että kuntosali sijaitsee metsässä, Teivaala kertoo. Puuhan määrä hirvittää sivustakatsojaa, mutta Teivaalan mukaan kiinnostus asioihin ajaa eteenpäin. Metsämiehenä hän pitkälti itseoppinut ja kannustaa metsänomistajia hankkimaan tietoa. Olen lukenut aina paljon. Kilpailimme taannoin tutun kanssa siitä, kummalla on enemmän kirjoja. Hävisin hänelle parilla sadalla niteellä. Teivaalankin hyllystä löytyi silti parituhatta kirjaa. Hän sanoo, ettei ole täydellinen asiantuntija missään asiassa, mutta yleistieto auttaa ajattelemaan asioita monelta kannalta. Sitä taitoa kaupunkilaismetsänomistaja tarvitsee, kun samaan metsään änkeävät kaupungin mittamiehet ja omakotitonttia etsivät perheet. Laatukoivikko on vaihtunut ABC:n valoihin. Asutuksen laajentuessa taajamametsänomistajien on syytä varautua muutoksiin. Kasvavan kaupungin voimalat tarvitsevat kuitenkin energiapuuta lähistöltä käyttöönsä.

10 MAKASIINI _.indd /11/14 17:08

11 markkinat Dimension hoitaja Jiri Seppänen huolehtii Versowoodin Vierumäen sahalla, että sahatavara etenee kuljettimella järjestyksessä. Sahat purkavat ylituotantoa Puuta ostetaan sahatavaran kysynnän heikkenemisestä huolimatta. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 16 MAKASIINI Sahoilla sopeudutaan hiipuneeseen sahatavaran kysyntään. Alkuvuoden hyvä menekki innosti sahat nostamaan tuotantoaan, mutta vuoden kuluessa sahatavaran kysyntä on laskenut. Nyt siitä on ylitarjontaa. Sahatavaran tuotantomääriä kasvatettiin tänä vuonna sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta sahatavaran kulutus ei ole kasvanut odotetusti. Sahoilla on paha tapa nostaa tuotantoaan niin paljon, että markkinatilanne muuttuu, sanoo Luvian Sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa. PTT:n metsäekonomistin Jyri Hietalan mukaan sahatavaran hiipuneen kysynnän taustalla on Euroopan taloustilanne ja maailmalla yleisesti vallitseva epävarmuus. Suomen suurimmista vientimarkkinoista vain Iso-Britannia, Saksa ja Egypti ovat vetäneet edes jollain tavalla. Tilannetta hankaloittaa myös euroon nähden heikentynyt Ruotsin kruunu. Ruotsalaiset ovat kruunun avulla täyttäneet loppuvuoteen avautuneet aukot, Huhtamaa sanoo. Vuodenajallakin on merkitystä. Rakentaminen, joka pitkälti sanelee sahatavaran kysynnän, on vilkkainta keväästä alkusyksyyn ja hiljenee yleensä talveksi. Amerikasta vetoapua Sahoilla ylitarjontatilanteen ennakoidaan purkautuvan seisokkien avulla talven kuluessa. Luvian Saha pitää talvilomat joulupyhien aikaan ja myös Versowoodin sahoilla tuotantoa on toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan vähennetty pitämällä talvilomia ja pekkaspäiviä. Keitele Group ei sen sijaan ole vähentänyt tuotantoaan. Meillä puolet tuotannosta on jatkojalostetta, esimerkiksi liimapuuta. Jalostuksen suuri osuus turvaa toimintaa tällaisissa suhdanteissa, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio. Tulevaisuuteen miehet suhtautuvat myönteisesti. Rakentamisen ennakoidaan elpyvän ensi vuonna hiljalleen sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla, mikä heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään. Lähiviikot ja -kuukaudet voivat tuntua pitkiltä monissa paikoissa, mutta talous on kuitenkin kääntymässä ja asiakkaiden varastot alkavat paikoin olla aika alhaisella tasolla, Kopra sanoo. PTT:n Hietalan mukaan varsinaista kysyntäpiikkiä ei kuitenkaan ole odotettavissa. Samaa ennakoi Keiteleen Kylävainio. Saattaa olla, että sahoilla kärvistellään vuosi tai pari, mutta keskipitkällä aikavälillä on ihan hyvää tulossa. Nyt odotellaan, tuleeko Amerikasta vetoapua. Jos rakentaminen lisääntyy Amerikassa, jää osa paikallisesta sahatavarasta sinne, jolloin eurooppalaiset saavat lisää tilaa Aasiassa, hän sanoo. Puuta kaikki kolme sahaa ostavat sahatavaran kysynnän hiipumisesta huolimatta pitkälti tavalliseen tapaan.

12 Raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,77 54,36 42,26 15,40 16,68 15,54 Uudistushakkuu 56,41 55,35 43,75 17,14 18,00 17,47 Harvennushakkuu 48,21 47,51 38,64 14,19 14,84 14,26 Ensiharvennus 45,72 44,78 32,41 14,01 14,09 13,31 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,16 54,83 39,87 15,20 17,08 15,21 Uudistushakkuu 56,75 55,71 40,75 16,36 18,34 16,75 Harvennushakkuu 49,70 48,66 37,56 14,36 15,12 14,55 Ensiharvennus 46,28 45, ,39 14,83 13,64 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 56,44 54,79 41,88 15,77 17,03 15,32 Uudistushakkuu 58,36 55,93 44,13 17,66 18,62 17,47 Harvennushakkuu 48,53 48,10 37,49 14,34 15,28 14,19 Ensiharvennus 47,12 45, ,17 14,80 13,91 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 53,81 52,89 41,59 14,27 15,21 15,02 Uudistushakkuu 55,50 53,92 43,69 16,39 16,67 17,37 Harvennushakkuu 46,70 45,94 37,40 13,98 14,24 14,70 Ensiharvennus 41, ,69 10,46 11,81 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 56,46 55,05 44,38 15,70 16,88 15,58 Uudistushakkuu 57,90 56,03 45,70 17,29 18,30 17,73 Harvennushakkuu 50,31 48,03 40,51 15,36 15,19 15,01 Ensiharvennus 45,71 44, ,74 13,88 12,73 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,45 54, ,08 17,37 16,26 Uudistushakkuu 57,13 55, ,82 17,91 17,60 Harvennushakkuu 48,42 45, ,99 14,99 14,53 Ensiharvennus 46,65 45, , ,26 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 52,04 51, ,47 16,06 16,24 Uudistushakkuu 53,64 52, ,49 16,94 17,79 Harvennushakkuu 45,71 42, ,90 12,94 12,17 Ensiharvennus 44, , ,88 Lappi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 46,86 45,27-15,29 14,48 15,02 Uudistushakkuu 47,85 45,91-16,94 15,88 16,99 Harvennushakkuu 44, ,25 12,76 11,59 Ensiharvennus 42, ,31-13,97 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m Puutavaralajien kantohintaindeksit / /2014 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI