Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VEROHALLINTO versio 1.0

2 VEROHALLINTO TTS (36) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Verohallinnon strategiakautta ohjaavat painopisteet Valtiovarainhallinnon tulosohjaus Toiminnan päämäärät ja painopisteet TTS-kaudelle Asiakasvaikuttavuus Fiskaalinen vaikuttavuus Voimavaroihin kohdistuvat muutokset VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖ- VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Peruslaskelma Kehittämissuunnitelma KEHYSEHDOTUS Pääluokan 28 ja osaston momentit Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Muihin kuin pääluokan 28 ja osaston momentteihin liittyvät ehdotukset LIITTEET Liite 1: Pääluokan 28 ja osaston momentit Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Liite 4: Tietojärjestelmähankeluettelo... 33

3 VEROHALLINTO TTS (36) 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Suomen kansantalouden arvioidaan toipuvan keskipitkällä aikavälillä syvästä talouskriisistä muun Euroopan kanssa. Tämän odotetaan näkyvän suotuisana kehityksenä erityisesti suunnittelukauden alkupuolella. Samaan aikaan tapahtuva tuotannon siirtyminen lähemmäs vientimarkkinoita ja halvemman tuotannon maihin alkavat kuitenkin hidastaa talouden kasvua vuosikymmenen puoliväliä lähestyttäessä. Lisäksi Suomessa tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti tilanteeseen. Nämä tekijät sekä julkisen talouden alijäämäisyys synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin esille nousee myös julkisten menojen leikkauskysymykset. Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä. Kansainväliset normit edellyttävät muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen ja menokuriin. Verohallinnossa tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin lainsäädännön virtaviivaistamista ja uusien kehittämishankkeiden rahoituksen turvaamista. Uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia myös osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla edistetään myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. Suunnittelukaudelle ajoittuu myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan sisällytettävien verouudistusten toteuttaminen. Näiden pakollisten muutosten toimeenpaneminen edellyttää tietojärjestelmämuutoksia, mikä aiheuttaa tietojärjestelmämenojen kasvupaineita ja vähentää strategisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä olevia voimavaroja. Samaan aikaan tapahtuva valtion konserniohjauksen tehostaminen mm. keskitetty IT-toimen ohjaus asettaa vielä uudenlaisia haasteita virastojen toiminnalle. Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja vaatimukset sähköisten palveluiden entistä nopeammasta toteuttamisesta kasvavat. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten käyttäytymistä. Myös digitaalisten palvelujen aikakaudella kasvaneen uuden sukupolven vaatimukset on huomioitava palveluiden kehittämisessä. Muutokset edellyttävät sähköisten palveluiden entistä nopeampaa kehittämistä osaksi kokonaispalvelutarjontaa. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varautuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin.

4 VEROHALLINTO TTS (36) Toimintaympäristön muutokset, tuottavuustavoitteet ja tiukat määrärahakehykset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Verohallinto varmistaa lainmukaisten verotulojen kertymisen asiakkaiden palvelulla, ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallinnan ja sitä tukevan analyysitoiminnon sekä viranomaisten välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostaminen. Toiminnassa huomioidaan asiakkaille aiheutuva hallinnollinen taakka. EU-toimintaohjelman ja kansallisen toimintaohjelman linjaukset edellyttävät, että yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään mm. yksinkertaistamalla lakiin perustuvia tiedonantovelvoitteita ja kehittämällä viranomaisten asiointipalveluita. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, mikä aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri yksiköiden välillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset. 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Valtiovarainhallinnon tahtotila Valtiovarainhallinnon strategiaperustan mukaan valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille, kunnille ja kansalaisille suotuisaa, kannustavaa ja taloudellisesti vakaata toimintaympäristöä. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriön vuoteen 2012 ulottuvaan strategiaan on kirjattu vaikuttavuustavoitteiksi taloudellisesti kestävä hyvinvointi sekä laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Verohallinto hallinnonalan päämäärien edistäjänä Verohallinto edistää yhteiskunnan verotulojen oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä pienentämällä verovajetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Verohallinto siirtyy asiakasryhmittäiseen verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintatapaan. Verohallinto tunnistaa asiakasryhmittäiset riskit, arvioi niiden merkityksen sekä vähentää tai poistaa riskejä ohjauksen, hyvän palvelun ja tehokkaan valvonnan keinoin. Verotuksellisten päämäärien lisäksi samalla edistetään myös kansalaisten ja yritysten taloudellisen toiminnan laillisuutta sekä yhdenvertaista kohtelua. Verohallinto vähentää asiakkaiden hallinnollista taakkaa mm. kehittämällä verotusmenettelyä ja sähköisiä palveluja sekä tuottamalla lainsäätäjän käyttöön lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Henkilöasiakkaiden asiointitarvetta vähenne-

5 VEROHALLINTO TTS (36) tään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotuksen tarvitsemista tiedoista asiakkaiden puolesta suoraan suoritusten maksajilta ja muilta kolmansilta osapuolilta. Yritysasiakkaiden osalta tavoitteena on kehittää verotusta siten, että yritys laskee myös maksettavakseen tulevan tuloveronsa omatoimisesti ja että verotusprosessi on asiakkaita hyödyttävällä tavalla integroitu asiakkaiden omiin laskentaprosesseihin. Verohallinto osallistuu merkittävällä panostuksella hallinnonalan tuottavuustyöhön ja on mukana erilaisissa tuottavuustyöhön liittyvissä hallinnonalan hankkeissa ja yhteistyöryhmissä Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Verohallinnon toiminta-ajatuksena on oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon arvoina ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Perustehtävämme on hoitaa yhteiskunnan meille asettamat tehtävät yhtenäisesti ja tuloksellisesti. Toimimme niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Tarjoamme kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta ja vähentävät asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Suunnitelmallinen veroriskien hallinta tehostaa verotulojen kertymistä. Verohallinnon strategisina päämäärinä ovat: 1. Turvaamme verotulojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä hoitamalla verovalvonnan uskottavasti. 2. Asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. 3. Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti. 4. Olemme uudistumiskykyinen organisaatio. Turvaamme verotulojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä hoitamalla verovalvonnan uskottavasti (1. strateginen päämäärä) Poistamme ja pienennämme verotulojen kertymisen riskejä vaikuttamalla asiakkaisiin, jotta mahdollisimman harva jättää veronsa maksamatta. Ohjaamme asiakkaitamme ennakkoon, tarjoamme heille hyvää palvelua ja huolehdimme verotuksen yhdenmukaisuudesta. Näin edistämme veronmaksumyönteistä suhtautumista. Ne asiakkaat, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta, joutuvat todennäköisemmin valvontatoimien kohteeksi. Päämäärän saavuttamiseksi kehitämme asiakkuuksien hallintaa, tehostamme veroriskien hallintaa, lisäämme tietojen vaihtoa sekä toimimme ennakoivasti ja valvomme reaaliaikaisesti. Asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin (2. strateginen päämäärä) Kehitämme menettelytapoja ja palveluita niin, että asiakkaat voivat mahdollisimman helposti täyttää ilmoittamisvelvollisuutensa ja maksaa veronsa. Toimimme aktiivisesti myös lainsäädännön kehittämiseksi, jotta asiakkaiden hallinnollinen taakka olisi mahdollisimman kevyt.

6 VEROHALLINTO TTS (36) Päämäärän saavuttamiseksi helpotamme veroasioiden hoitamista, ohjaamme asiakkaita toimimaan oikein, tuotamme palvelut monikanavaisesti ja edistämme hyvän verojärjestelmän rakentamista. Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti (3. strateginen päämäärä) Toimimme niin, että saamme aikaan työn tuottavuuden paranemista ja kustannussäästöjä. Kustannustehokkuutta edistävät riskienhallintaan perustuva toiminta, töiden joustava järjestäminen ja uusien palvelumallien. Hoidamme verotuksen ydintehtävät itse. Haemme tehtävien uudelleenjärjestelyistä syntyviä rationalisointihyötyjä myös yhdessä toisten julkishallinnon yksiköiden sekä sidosryhmien kanssa. Ulkoistamme tukitehtäviä silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista ja toimintavarmuus voidaan taata. Päämäärän saavuttamiseksi digitalisoimme merkittävimmät verotusprosessit, täydennämme johtamisjärjestelmäämme prosessiohjauksella ja kehitämme sidosryhmäyhteistyötä. Olemme uudistumiskykyinen organisaatio (4. strateginen päämäärä) Parannamme Verohallinnon kykyä uudistua tavalla, jota toimintaympäristössä ja toiminnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät. Panostamme osaamiseen. Edellytämme henkilöstöltä aloitteellisuutta, joustavuutta ja tavoitteellista työskentelyotetta. Päämäärän saavuttamiseksi kehitämme strategian edellyttämää osaamista. Edistämme Verohallinnossa sellaista työkulttuuria, jossa toiminnan on luonteva osa työtä. Henkilöstö on aktiivisesti ja järjestelmällisesti mukana muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kannustamme henkilöstöä kehittämään työyhteisönsä toimintaa sekä omaa työtään. Johtajuutemme on osallistavaa ja oivalluttavaa. Esimiesten valinnassa painotamme johtamis- ja esimiestaitoja sekä tuemme näiden taitojen jatkuvaa parantamista. Henkilöstön luovuutta tuetaan ja hyödynnetään oivalluttavan johtajuuden keinoin Verohallinnon strategiakautta ohjaavat painopisteet Toimintastrategian ohjaavat periaatteet Verohallinnon kehittämisessä tavoitteena on parantaa Verohallinnon tuloksellisuutta eli toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Toiminnan vaikuttavuudessa kyse on siitä, kuinka hyvin Verohallinto onnistuu edistämään lainmukaista verotulojen kertymistä ja siten pienentämään verovajetta. Vaikuttavuutta on tarkasteltava myös asiakkaiden näkökulmasta. Tällöin tärkeimpiä tekijöitä ovat asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin helpottaminen sekä verotuksen toimittamisen. Verovajeen pienentämisessä lähtökohtana on vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen siten, että he oma-aloitteisesti haluaisivat, voisivat ja osaisivat noudattaa verolainsäädännön heille asettamia velvoitteita. Samalla edistetään myös Verohallinnon tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

7 VEROHALLINTO TTS (36) Oikein toimivien asiakkaiden osalta tämä merkitsee sitä, että Verohallinto tukee heidän omatoimisuuttaan ja lisää heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Verovalvonnan eriasteisilla keinoilla Verohallinto vaikuttaa riskiasiakkaiden ja ei-lainkuuliaisten asiakkaiden käyttäytymiseen. Kuva 1: Lainkuuliaisuusmalli (Compliance) Lainkuuliaisuusmallin soveltaminen edellyttää riskienhallinnan ja analyysitoiminnon sekä niitä tukevan IT:hen perustuvan analyysijärjestelmän kehittämistä. Verotuksen riskienhallinta muodostuu seuraavista vaiheista: 1. Riskien tunnistaminen 6. Arviointi ja palaute 5. Seuranta ja mittaaminen Tavoitteena verovajeen pienentäminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen 2. Riskien analysointi 3. Riskien priorisointi 4. Toimenpiteet Kuva 2: Riskienhallinnan vaiheet Verotusprosessit ovat tavoitetilassa valtakunnallisesti johdettuja, mikä lisää verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toimintojen joustavan järjestämisen ja siten alueellisten tuottavuuserojen tasaamisen. Valtakunnallinen riskienhallintatoiminto tukee verotustyötä niin palvelun kuin valvonnankin osalta. Verotusprosessien henkilötyötä vaativa palvelu ja valvonta järjestetään asiakaslähtöiseksi ja -kohtaiseksi, mikä merkitsee sitä, että asiakkaan tapauskohtaiset palvelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan mahdollisimman pitkälti yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakasvastuussa olevaan, valtakunnallisen toimi-

8 VEROHALLINTO TTS (36) vallan omaavaan toimialaan. Automatisoidut tehtävät hoidetaan mahdollisimman keskitetysti. Riskienhallintalinjaukset Verohallinto tunnistaa ja arvioi tavoitteiden toteutumista uhkaavia tekijöitä erityisesti toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seurannan ja sisäisen valvonnan menetelmät sovitetaan riskienhallintaa tukeviksi. Suunnittelukaudella merkittävimpinä strategisina riskeinä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat verolainsäädännön monimutkaisuuden vaikutukset tuottavuusohjelmalle, henkilöstön ja asiakkaiden osaamiselle, sähköisen asioinnin edistämiselle sekä tietojärjestelmien ylläpidolle, kyky hyödyntää yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa muiden viranomaisten sekä muiden maiden verohallintojen kanssa, automaatioasteen ja asioinnin vaivattomuuden lisäämisen hidastuminen, henkilöstön osaamisvaatimusten kasvu, tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelyn infrastruktuurin pitäminen toimintavarmoina, kireän tuottavuusohjelman toteuttaminen ja toimintaa edistävien hankkeiden viivästyminen rahoituksen puuttumisen vuoksi ja toimintaympäristön ja erityisesti kansainvälistymisen muutosten aiheuttamat vaikeudet verotuksen tietopohjan ylläpidolle. Talouden ja yhteiskunnan kansainvälistyminen vaikuttaa kaikkiin verotustoimintoihin. Tavoitteena on kansainvälistymisen tuomien uudenlaisten asiakkuuksien tunnistaminen ja palveluiden sekä edellytysten luominen vaivattomaan asiointiin. Verovalvonnan edistämiseksi Verohallinto osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen viranomais- ja muuhun yhteistyöhön kuten tietojen vaihdon edistämiseen. Verotuksen yhdenmukaisuuden ja oikeellisuuden kehittämislinjaukset Yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat valtakunnallisen ohjauksen ja seuranta (kuten menettelyjen sujuvuus ja päätösten pysyvyys). Edellytyksiä yhdenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen luodaan myös Verohallinnon toimintojen uudelleen järjestelyillä. Toiminnot järjestetään asiakasryhmittelyyn pohjautuviin valtakunnallisen toimivallan omaaviin yksiköihin. Järjestelyjen avulla voidaan tasata työmääriä ja varmistaa riittävä osaaminen (osaamiskeskittymät). Muutokset edistävät suoritteiden laadullista yhteneväisyyttä. Yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta edistetään myös mm. kehittämällä analyysi- ja valikointimenettelyä. Turvallisuuslinjaukset Turvallisuuden kehittämisen kannalta tärkein painopistealue on kaikissa yksiköissä käyttöönotettu turvallisuus- ja tietoturvariskien riskienhallintamenettely, jonka havaintoja hyödynnetään yksiköiden toiminnansuunnittelussa. Lisäksi Verohallinnon on uudistettava IT-toimintaympäristönsä Valtionhallinnon tietoturvatasot- hankkeen edellyttämien vaatimusten mukaiseksi. Suunnittelukaudella painopistealueissa korostuvat tietoteknisen infrastruktuurin turvallisuuden, systeemityön tietoturvallisuuden parantaminen, ICT-

9 VEROHALLINTO TTS (36) toimintojen jatkuvuussuunnittelu sekä Verohallinnon valmiussuunnittelu ja varautuminen. Tilaturvallisuuden ja henkilöturvallisuuden jatkuu suunnittelukauden alkuun saakka tarkentamalla ja ylläpitämällä olemassa olevaa ohjeistusta ja käytäntöjä. Lisäksi varmistetaan tila- ja henkilöturvallisuuskäytäntöjen sekä riskienhallintamenettelyn toimivuus. Suunnittelukaudella Verohallinnon turvallisuutta kehitetään riskienhallintamenettelyn perusteella päivitettyjen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Yhteiskuntavastuu Verohallinto edistää yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimenpiteitä ja raportointia valtionhallinnon ja hallinnonalan ohjeistuksen mukaisesti. Taloudellisen vastuun osalta Verohallinto vähentää asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Sosiaalisen vastuun osalta Verohallinto kohtelee asiakkaita ja henkilöstöä tasapuolisesti. Verohallinto tukee henkilöstön työhyvinvointia sekä varmistaa, että henkilöstöraportoinnin taso on hyvä ja hyvää hallintotapaa noudatetaan. Ympäristövastuun osalta edetään Green Office -ympäristöohjelman mukaisesti. Ympäristökuormaa pienennetään vähentämällä paperin ja energian kulutusta, jätteiden määrää ja matkustusta. Matkustuksessa suositaan ympäristöystävällisempiä matkustustapoja. Kodin ja työpaikan välillä tuetaan julkisen liikenteen käyttöä työmatkaseteleillä. Ympäristökuormituksen vähentämiselle on asetettu prosentuaaliset tavoitteet, joita seurataan järjestelmällisesti. Toimitiloja uudistettaessa kiinnitetään huomiota tilojen käytön tehokkuuteen ja muunneltavuuteen sekä tilojen energiatehokkuuteen Valtiovarainhallinnon tulosohjaus Valtiovarainministeriön ohje vuosien virastojen toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaan liittyen edellyttää virastoilta tavoitteiden asettamista seuraaviin linjauksiin liittyen mm. yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia (YETT-strategia, ), pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamiseen liittyvät toimenpiteet (VN periaatepäätös, ), valtionhallinnon yhteisten palveluiden käyttöönottojen ja hankintalain aiheuttamat vaikutukset Verohallinnon toimintaan sekä tuottavuusohjelmat I ja II (VM kirje nro 1317/ /2010, Hallitus tukee työurien jatkamista). Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia (YETT-strategia ) Verohallinto ylläpitää virastoilta edellytettävää valmiussuunnitelmaa sekä osallistuu valtionhallinnon yhteiseen valmissuunnitteluun ja sen perusteella toteutettaviin valmiusharjoituksiin. Pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaaminen (VN periaatepäätös ) Tukitoimintojen tuottavuustyössä hyödynnetään Valtiokonsernin ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteisiä palveluja ja menettelyjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta on siirrytty Valtion yhteisen palvelukeskuksen käyttöön (Palkeet). Suunnittelukauden alussa

10 VEROHALLINTO TTS (36) siirrytään yhteisen hallinnollisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön (Kieku). Valtiovarainhallinnon yhteisten palveluiden ohjauksesta ja kustannustehokkuustavoitteiden asettamisesta vastaa VM. Verohallinnon keskitetyt hankinnat ja puitesopimusten kilpailutukset tehdään HANSELin kautta. Ennen suunnittelukauden alkua tilausten hallinnassa siirrytään Valtion yhteisen tilausten hallintajärjestelmän käyttöön. Matkustustarvetta vähennetään laajentamalla videoneuvotteluyhteyksien käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on työasemakohtaisten videoneuvotteluyhteyksien rakentaminen, jotta henkilöstön hajasijoittumisesta johtuvaa liikkumistarvetta saadaan vähennettyä. Tulevaisuuden tavoitteena on, että yhteydenpidossa voidaan hyödyntää sosiaalisen median välineitä ja pikaviestimiä. Toimitilahallinto perustuu ekologiisiin ratkaisuihin ja alenevaan henkilöstömäärään. Toimitilahankinta perustuu Senaatin kanssa tehtyyn kumppanuussopimukseen. Tavoitteena on toimitilojen käytön ja toiminnan energian käytön ympäristövaikutuksien alentaminen. Toimitilakustannusten kasvu pyritään rajaamaan alle toimitilavuokrien yleisen kustannuskehityksen hyödyntämällä mm. alenevaa henkilöstömäärää ja sähköistä arkistointia sekä yhteisiä toimitilastandardeja. Henkilöstöhallinnossa on jo siirrytty verkkopalkan käyttöön ja uusien henkilöiden rekrytoinnissa hyödynnetään valtion yhteistä rekrytointimenettelyä. Verohallinto julkaisee kaikki ohjeet verkossa. Tavoitteena on siirtyä sähköisten palveluiden avulla asioinnissa paperittomiin prosesseihin ja sähköiseen tavoitettavuuteen. Sähköisen asioinnin laajenemisen edetessä vähennetään valmiiksi painettujen ohjeiden ja lomakkeiden määrää. Valtionhallinnon yhteisten palveluiden käyttöönottojen ja hankintalain aiheuttamat kustannusvaikutukset Verohallinnon toimintamenoihin Valtiokonsernin keskitettyjen toimintojen laajeneminen (VIP, Palkeet) ja yhteisten järjestelmien käyttöönotot (Tilha, Vakava ja Kieku) aiheuttavat Verohallinnolle kertaluonteisen kehittämisen työn lisäksi pysyviä lisäkustannuksia. Siirtyminen valtionhallinnon yhteisiin hallinnollisiin prosesseihin kuten Kieku-järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa Verohallinnolle toistaiseksi pysyviä lisäkustannuksia, eivätkä nykylinjausten mukaiset yhteiset prosessit tuo lisäarvoa Verohallinnon toimintaan. Yhteisissä prosesseissa on painopisteenä valtiokonsernin yhteenvetojen hallinta eikä virastojen toiminnan ohjauksen pitkäjänteinen. Verohallinnon toiminnalliset vaatimukset hallinnollisten prosessien ja sisäisten palveluiden osalta on jo aiemmin kehitetty henkilön viraston näkökulmasta. Käyttöönotettavat yhteiset prosessit eivät kata kaikkea toiminnallisuutta vaan edellyttävät aiempien ja osin päällekkäisten järjestelmien käyttöä. Lisäksi prosessit edellyttävät koko nykyisen toiminnan ohjaustason uudelleen kehittämisen sekä ohjaustoiminnan lisäresurssointia yhteisten prosessien vaatimien painotusten mukaisesti. Yhteisten palveluiden käyttöönottojen kertaluonteisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 0,8 M ja sen lisäksi käyttöönoton aiheuttamat toiminnalliset muutokset ja päällekkäiset järjestelmät nostavat Verohallinnon vuosittaisia käyttömenoja noin 0,8 M (tilannearvio, syyskuu 2010). Hankintalain vaatimuksesta on Verohallinnon suunnittelukaudella kilpailutettava mm. konesalin käyttöpalvelut, sähköisen asioinnin alusta ja Tietokarhun kanssa tehty palvelusopimus. Kilpailutuksissa on huomioitava Valtion yhteisten ratkaisuiden nykytilanne ja toimintojen kehittyminen Verohallinnon näkökulmasta. Näistä

11 VEROHALLINTO TTS (36) johtuen kilpailutukseen liittyvien vaatimusten arvioidaan nostavan Verohallinnon pysyviä vuosittaisia käyttömenoja noin 2 M (tilannearvio, syyskuu 2010). Verohallinnon perustehtäviin liittyvät säädösmuutokset (uudet tehtävät) Suunnittelukauden alussa Verohallinnolle asetettuja uusia tehtävävastuita ovat mm. 1. Harmaan talouden selvityskeskus (laki voimaan alkaen): Perustamisvaiheessa selvityskeskuksen henkilötyövuosimäärän tavoitetaso on 17 htv. 2. Rakentamispalveluiden ja päästöoikeuksien käännetty arvonlisäverovelvollisuus (voimaan alkaen): Käyttöönotto edellyttää uuden lain vaatimaa ohjeistusta, koulutusta ja perusvalvontaa. Tuottavuusohjelmat I ja II Verohallinnolle asetetut tuottavuusohjelmien mukaiset henkilötyövuositavoitteet ovat: Verohallinnon henkilötyövuodet vuosina TTS työtarve (toteuma/ennuste/tavoite) Eläköityvien henkilöiden Htv-vaikutus (ennuste ) Työuraansa jatkavien henkilöiden Htv-vaikutus (arvio 9/2010) Taulukko 1: Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille (eläköitymisen ikäennuste: 64v 2kk) Vuoden 2010 henkilöstötyövuosiennusteeseen sisältyy arviolta 59 htv työurien jatkamisen mukaista työpanosta (VM kirje , Hallitus tukee työurien jatkamista) ja 27 htv työuran alkupäähän sijoittuvien määräaikaisten harjoittelijoiden työpanosta (VM kirje , nro 1397/ /2009). Voimassa olevat tuottavuustavoitteet edellyttävät Verohallinnolta henkilötyövuosiperusteisen valvonta- ja palvelutyön vähentämistä, jotka heikentävät fiskaalista ja asiakasvaikuttavuutta. Henkilötyön kokonaisvaikutukset verokertymään olivat vuonna 2009 noin M. Vaikutukset toiminnoittain jakautuvat tuloverotuksen perusvalvontaan noin 430 M, arvonlisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvontaan noin M ja verotarkastukseen noin 300 M. Tuottavuustavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että myös aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukisi verotusprosessien kehittämistyötä ja, että strategista kehittämistyötä voidaan jatkaa tehokkaasti. Tuottavuuden hyvä kehitys vaikuttaa myös toiminnan taloudellisuuteen, joskin mm. tuottavuuden parantamiseksi tarvittavien uusien järjestelmien kehittämisen kalleuden ja lainsäädännön monimutkaistumisen sekä palkkaratkaisujen ja vakanssirakenteen muutosten vuoksi taloudellisuus ei voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin työn tuottavuus.

12 VEROHALLINTO TTS (36) Verohallinnon suunnittelukauden henkilötyömäärätason suunnittelussa ei ole huomioitu seuraavia asiakokonaisuuksia: - laajempia verolainsäädäntömuutoksia kuten verojärjestelmän uudistusta (vuosittain toistuvan tason ylittyminen), - Verohallinnon aiemmin ehdottamia muita tuottavuutta parantavia säädösmuutosehdotuksia eikä Verohallinnon hoidettavaksi mahdollisesti säädettäviä uusia tehtäviä. 2.2 Toiminnan päämäärät ja painopisteet TTS-kaudelle Asiakasvaikuttavuus Palveluiden kehittämisen painopiste suunnittelukaudella on parantaa asiakasvaikuttavuutta erityisesti ennakoivan toiminnan ja asioinnin helpottamisen avulla. Tavoitteena on seurata strategisten tavoitteiden toteutumista, toiminnan vaikuttavuutta asiakkaiden veronmaksumyönteisyyteen ja asiointitapojen muutoksiin sekä asiakastyytyväisyyden kehittymiseen erilaisissa asiointi- ja palvelutilanteissa. Keskeisinä asiakasvaikuttavuuden seurantakohteina ovat asiakkaiden tyytyväisyys Verohallinnossa asiointiin ja käsitykset Verohallinnon kyvystä tehokkaasti huolehtia verovalvonnasta. Palvelutarjontaa kehitetään asiakasryhmittäin. Asiakasryhmittelyn perustana on tietyille ryhmille tunnistettu yhtenäinen palvelutarve. Ryhmittelykriteerejä voivat olla mm. asiakkaan elämäntilanne, taloudellisen toiminnan luonne ja elinkaari, toiminnan, volyymi ja kasvunäkymät. Ryhmittely voi perustua myös erilaisten palvelukanavien käyttöön tai mahdollisuuteen automatisoida verotusta. Viestinnän painopisteet liittyvät verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintamalliin. Asiakas- ja sidosryhmäviestintää kehittämällä edistetään asiakkaiden halua toimia oikein verotusasioissa. Lisäksi parannetaan muualta Suomeen tulleiden asiakkaiden ohjausta lisäämällä ohjeistuksen kattavuutta. Suunnittelukaudella asiakasviestinnän yksi keskeinen tehtävä on sähköisten palveluiden markkinointi. Suunnittelukauden alkuun mennessä käyttöönotetaan uudistetut Vero.fisivustot. Teknologian hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä lisää Verohallinnon palvelukykyä ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tuottavuus- ja palvelukykytavoitteet saavutetaan kasvattamalla asiakkaiden omatoimista asiointia informaatiopalveluissa ja ohjaamalla asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita Fiskaalinen vaikuttavuus Fiskaalisen vaikuttavuuden päämääränä on, että veronsaajat saavat verot ja veronluonteiset maksut mahdollisimman oikean määräisinä ja oikea-aikaisesti. Verohallinto edistää fiskaalista vaikuttavuutta ylläpitämällä ja kehittämällä verotusjärjestelmää, ohjaamalla ja palvelemalla veronmaksaja-asiakkaita sekä kohdentamalla asiakkaisiin eriasteisia valvontatoimenpiteitä. Fiskaalisen vaikuttavuuden tavoitteena on pienentää verovajetta, joka on erotus lainmukaisen verokertymän ja todellisen kertymän välillä. Verohallinto ei ole arvioinut verovajeen suuruutta. Verohallinto pyrkii mittaamaan toimenpiteidensä vaikutuksia asiakkaiden veronmaksumyönteisyyteen sekä arvioimaan neuvonta- ja

13 VEROHALLINTO TTS (36) valvontatoimenpiteidensä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia verojen kertymään. Verohallinto siirtää valvonnan painopistettä jälkikäteisvalvonnasta ennakoivaan ohjaukseen ja reaaliaikaiseen valvontaan siten, että tuetaan asiakkaan toimimista oikein. Valvontaa kohdistetaan niihin asiakasryhmiin ja ilmiöihin, joissa veroriskit ovat suurimmat Veroriskien hallinnan toimeenpanon alkuvaiheessa laaditaan kokonaisuuden hallinnan veroriskikartta, joka kattaa laajalti Verohallinnon tunnistamat veroriskit. Riskikartan avulla ylin johto ohjaa toiminnan suuntaamista keskeisimpiin riskialueisiin. Veroriskien hallinnan tueksi käyttöönotetaan suunnittelukauden alussa Analyysijärjestelmän ensimmäisen vaihe. Veroriskien hallinnan kehittämisessä tuotetaan käyttäytymistieteelliseen tietoon perustuva asiakaskäyttäytymisen analyysikehikko verotuksen painopisteen siirtämiseksi jälkikäteen puuttumisesta ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kehittämisessä tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen laitoksen kanssa. Henkilöverotuksessa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman oikea verotuspäätös automaatioprosessissa. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden oma-aloitteisesta verotusasiointia lisätään siten, että yritykset ilmoittavat tietonsa mahdollisimman kattavasti sähköisesti omista taloushallinnon tietojärjestelmistään. Verovalvonnan tehtävänä on verojärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen ja verotulojen kertymisen turvaaminen kohdennetun valvonnan keinoin. Toiminnalla lisätään asiakkaiden lainkuuliaisuutta (compliance) eli sitä, miten tunnollisesti asiakkaat hoitavat rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen liittyvät velvoitteensa. Painopistealueina suunnittelukaudella ovat veroa kerryttävä verovalvonta, kansainvälisyyden lisääntymisestä johtuviin valvontahaasteisiin vastaaminen ja harmaan talouden torjunta. Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden ja oikean kohdentamisen tueksi tarvitaan riittävän tietopohjan tarjoava riskienhallinta-ajatteluun perustuvaa analyysi-/kohdevalikointitoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialueita. Tarvittaessa perustetaan valvontahankkeita kartoittamaan ongelmat ja kehittämään toimintamallit näiden alueiden valvonnan tehostamiseksi ja verovajeen pienentämiseksi erilaisin verovalvonnan toimenpitein. Seurantaa ja mittaamista kehitetään, jotta myös valvonnan vaikuttavuus pystytään todentamaan. Tavoitetilassa asiakaskohtaisuutta parannetaan käyttöönottamalla kaikkien asiakkaiden osalta asiakaskohtainen verotili, johon kirjataan kaikki asiakkaan ja Verohallinnon väliset tapahtumat. Oman toimintansa välittömän vaikuttavuuden arvioimiseksi Verohallinto seuraa mm. vuosittain ns. verottajan kädenjälkeä eli sitä, paljonko verotusta on muutettu pohjatietojen ja asiakkaiden vaatimusten jälkeen. Kädenjälkiluvut kuvaavat verovalvontatoimenpiteiden välitöntä muutosta verotuksen lopputulokseen. Kaikissa valvontamuodoissa välittömän kädenjäljen lisäksi verovalvonnan uskottavuuden ylläpidon välillinen vaikutus on monenkertainen verrattuna välittömään vaikutukseen. Veronsaajien oikeudenvalvonnan toimintamalleja kehitetään toiminnan laadun, yhtenäisyyden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Oikeudenvalvonnan kehittä-

14 VEROHALLINTO TTS (36) mistyön painopisteinä ovat toiminnan valtakunnallistaminen ja asiakirjaprosessin sähköistäminen Voimavaroihin kohdistuvat muutokset Tietotekniikkamuutokset Verohallinnon toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnittelukaudella merkittäviä IT-panostuksia. Valtaosa Verohallinnon IT-toiminnan rahoituksesta kohdistuu teknologian uudistamiseen toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Lainsäädäntö- ja muut pakolliset muutokset edellyttävät vuosittain strategisten päämääriin liittyvien kehittämishankkeiden uudelleen tarkastelua perustoiminnan turvaamiseksi ja tulevien vuosien tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. IT-toiminnan haasteena on toiminnan kehittämisen tukeminen teknologian nopeissa muutospaineissa, kun samanaikaisesti on huolehdittava nykyjärjestelmien yhteentoimivuudesta ja lakimuutosten mahdollistamisesta. Tuottavuustavoitteet edellyttävät verotusprosessien korkeata automaatioastetta, paperilla saatavien tietojen digitalisoimista ja sähköisten palvelujen laajentamista sekä tietotekniikka-arkkitehtuurin jatkuvaa kehittämistä. Tuottavuustavoitteet edellyttävät myös IT -toiminnan tehostamista, jonka vaatimuksena on ydintoimintaa palvelevat kehittyneemmät ja joustavammat toimintatavat sekä kustannustehokkuus. Verotusprosessien automatisointi, kaikilta osin digitaaliseen käsittelyyn siirtyminen ja sähköisten palvelujen edellyttävät uusien tietojärjestelmien rakentamista ja kehittämistä. Uusien järjestelmien kehittämisen yhteydessä käyttöönotetaan uutta teknologiaa siinä määrin kuin se on toiminnallisten vaatimusten ja nykyisin käytössä olevan teknologian vanhenemisen vuoksi tarkoituksenmukaista. Tavoite on, että sovellusrakenteita selkeytetään uudistusten yhteydessä, kun kokonaisuuden hallintaa edistäviä infrastruktuurin yhteisiä palveluja otetaan käyttöön. Suunnittelukaudella tärkeimpinä kehityskohteina ovat: Tietohallinnon organisoinnin ja tilaaja-tuottajamallin mukaisen toimintatavan kehityksen loppuun vieminen, eräkäyttöalustan uudistaminen, sovelluskehitysympäristöt - yhtenäiset käytännöt sovellusten rakentamisessa, arkistointiratkaisut sekä verotuksen riskien hallintaan liittyvien järjestelmäratkaisuiden toteutus. Lisäksi jatketaan asianhallinnan, sähköinen asiointipalveluiden ja paperittomien prosessien kehittämistä. Aloitettua kokonaisarkkitehtuurityötä syvennetään ja hyödynnetään suunnittelukaudella sovelluskehityksessä sekä kehitystyön ohjauksessa. Valmisohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä seurataan aktiivisesti ja selvitetään markkinatilanne verotuksen kokonaisjärjestelmissä. Linjaukset valmisohjelmistojen laajamittaisesta hyödyntämisestä tehdään suunnittelukauden aikana. Tietojärjestelmien rakentamisessa hyödynnetään valmisohjelmistoja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Suunnittelukaudella valmisohjelmistojen käyttö kohdistuu ensisijaisesti tukijärjestelmiin ja -palveluihin. Valtion yhteishankkeiden mukaisesti otetaan käyttöön KIEKU-hankkeen ratkaisut - muita Valtion yhteisratkaisuita otetaan käyttöön Valtion hankeaikataulutuksen mukaisesti. Henkilöstö ja osaamisen Tuottavuustavoitteet, muuttuva organisaatio ja toimintamalli edellyttävät aktiivista ja strategialähtöistä henkilöstöpolitiikkaa, jolla rakennetaan kestävää tuottavuuskehitystä. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä painopistealueita ovat johtaminen, inno-

15 VEROHALLINTO TTS (36) vatiivisen ja kannustavan työkulttuurin rakentaminen sekä toiminnan ja päätöksenteon kestävän kehityksen mukainen arviointi ja. Henkilöstön mukaan ottaminen ja raja-aidat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden kanssa antaa laajan näkökulman toiminnan kehittämiseen. Johdon tulee luoda nykyaikaiset ja joustavat toimintarakenteet kehittymisen ja kehittämisen varmistamiseksi. Johtamiselta vaaditaan osaamista, jota saadaan hankkimalla uutta tietoa ja vahvistamalla vanhoja hyviä käytäntöjä. Jokaisella, niin alaisilla, kuin esimiehillä, tulee olla halua ja kykyä arvioida kriittisesti tehtyjä päätöksiä ja rohkeutta muuttaa toimintaa. Johtamista seurataan ja kehitetään suunnitelmallisella koulutuksella, johon saadaan painopisteet eri mittareiden tuloksista sekä yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa. Keskeinen työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen vaikuttava tekijä on työkulttuuri. Tavoitteena on osallistava, innovatiivinen, innostava ja kannustava työkulttuuri, jossa sovitetaan yhteen sekä organisaation että yksilön tarpeet. Innovatiivisessa työkulttuurissa annetaan tilaa erilaisuudelle ja korostetaan yksilönäkökulmaa tehtäväkokonaisuuksien rakentamisessa sekä osaamisen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Osaamisen kehittämisen rakenteita uudistetaan siten, että henkilöstön osaaminen ja motivaatio voidaan ottaa huomioon ja hyödyntää erilaisissa tehtävissä. Suunnittelukaudella esimiesten ja johdon koulutuksessa ja valmennuksessa kiinnitetään erityistä huomiota osallistavaan ja oivalluttavaan johtamiseen. Esimiehille koulutetaan työskentelytapoja, joilla henkilöstö saadaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Kehitystyön johtaminen tähtää uusien ja luovien ratkaisujen synnyttämiseen ja myös tätä tuetaan omaksumalla uusia työskentelytapoja. Samalla johtamista ohjataan tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen suuntaan. Henkilöstön koulutuksessa ja muussa osaamisen kehittämisessä käytetään osallistavia ja ratkaisuhakuisia työtapoja. Oppimista tuetaan myös esimiestyön keinoin. Toimenpiteinä käytetään henkilöstösuunnitteluun pohjautuvien kehitys- ja urasuunnitelmien laadintaa ja kehityskeskusteluita. Mittareina käytetään VMBaroa ja johtamisen arviointeja. Verohallinnon henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,1 vuotta (vuonna 2008: 48,5 vuotta). Verohallinnosta eläköityy suunnittelukaudella merkittävä määrä avainhenkilöstöä, joiden korvaaminen edellyttää vuosina 2012 ja 2013 ulkoista rekrytointia.

16 VEROHALLINTO TTS (36) Henkilötyövuositavoitteet toiminnoittain Verohallinnon tarkistetut tuottavuustavoitteet on kohdistettu myös toiminnoille, jotta tuottavuuskehityksen vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja seuraamaan. Verohallinto 2006 tot. Ydintoimintoihin käytettävä työaika 2007 tot tot tot arvio Henkilöverotus Yritysverotus Yhteisöverotus Verotarkastus Verotilivalvonta, keskitetty Veronkanto Perintä Ydintoiminnot yhteensä Tukitoimintoihin käytettävä työaika Konsernihallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Toimitilat Hankintatoimi Tukitoiminnot yhteensä Erillisvastuutoimintoihin käytettävä työaika Oikeudenvalvonta Selvityskeskus Maksullinen toiminta Tietopalvelu Muut yhteensä HTV-TAVOITETASO TAE 2012 TTS Taulukko 2: Työaikapohjainen henkilötyömääräjakauma ja suunnitelma vuosille TTS 2014 TTS 2015 TTS Verohallinnon sisäistä ohjausta ja johtamista varten tavoitteita on edelleen tarkennettu organisaatiorakenteen ja toimintojohtamisen mukaisesti. Ohjaukselliset tavoitteet ovat eriteltynä yhteenvedossa (Taulukko 3).

17 VEROHALLINTO TTS (36) Verohallinto Ydintoiminnot 2006 tot tot tot tot arvio Henkilöverotus Yritysverotus Yhteisöverotus Verotarkastus Verotilivalvonta, keskitetty Veronkanto Perintä Ydintoiminnot yhteensä Keskitetyt tukitoiminnot Konsernihallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Toimitilat Hankintatoimi Tukitoiminnot yhteensä Erillisvastuutoiminnot Oikeudenvalvonta Selvityskeskus Maksullinen toiminta Tietopalvelu Muut yhteensä HTV-TAVOITETASO TAE Taulukko 3: Henkilöstömäärät toiminnoittain ja suunnitelma vuosille TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS Toimintokohtainen toimintojohtamisen laskentamalli (Taulukko 3): Toiminnoittainen laskentamalli perustuu mahdollisimman matalaan toimintokohdistukseen, jotta kyetään laskemaan toiminnoittaiset valtakunnalliset kustannukset eli mitä toiminnon ylläpitäminen maksaa myös henkilötyövuosina tarkasteltuna. Tuottavuustarkasteluun otetaan jatkossa myös kannanotot ns. erillisvastuutoimintoihin (oikeudenvalvonta ja maksullinen toiminta). Näiden toimintojen toimintataso määrittyy muun kuin verotussäännösten ja verotukseen liittyvän toiminnan tehostumisen kautta. Esimerkiksi maksullisen toiminnan tasoon vaikuttaa ensisijaisesti maksuperustelaissa määritelty hinnoittelurakenne ja -malli. Tukitoiminnoissa on kirjattuna vain keskitetyn ohjauksen ja kehittämisen osuudet sekä keskitetysti tehtävän operatiivisen työn osuus kuten palvelukeskukset. Ydintoimintojen toimintatason mukaan korreloivan työn osuus on kohdistettu mallissa ydintoiminnoille. Esimerkiksi yritysverotoimiston henkilötyövuosimäärä sisältyy yhteisöverotukseen ja työmäärä sisältää myös hajautettujen tukitoimintojen työn osuudet. Keskitetty verotilivalvonta on huomioitu alkaen, jolloin toiminnallisuutta siirtyi muista toiminnoista verotilivalvontatoimintoon.

18 VEROHALLINTO TTS (36) 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKILÖS- TÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 Peruslaskelma Perussuunnitelma sisältää Verohallinnon perustoiminnan eli ne säädösperusteiset tehtävät, joita varten Verohallinto on olemassa. Peruslaskelma sisältää perustoiminnan lisäksi ne välttämättä toteutettavat hankkeet, jotka on hyväksytty tehtäväksi voimassa olevassa kehyspäätöksessä tai joita esitetään sisällytettäväksi uuteen kehyspäätökseen. Hankkeella tarkoitetaan tiettyä kokonaisuutta, joka koostuu usein monista erillisistä projekteista. Muihin kulutusmenoihin sisältyvä ulkopuolelta hankittavan tietojärjestelmäpalvelun ja hankintojen arvioidut kustannukset ylläpidon ja hankkeiden kesken on eritelty vuosilta erilliseen taulukkoon (Taulukko 4). Verohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden arvioitu jakauma vuosina (hankintamenot, M ) Asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden ostot yhteensä (M, Lkp-tili 4392) 2009 tot arvio ,9 57,7 61,3 57,8 57,8 57,0 57,0 Järjestelmien ylläpito 30,2 31,5 31,0 31,0 31,0 31,0 31,0 Sovellusylläpito 23,0 24,8 24,0 24,0 24,0 24,0 24,0 Hallinnollisten järjestelmien ylläpito 0,3 0,2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 ATK-infran ylläpito 6,9 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Hankkeet 32,3 24,0 26,7 23,2 23,2 22,4 22,4 Pakollinen lainsäädännön (PL-hankkeet) Pakollinen teknologian turvaaminen (PT-hankkeet) Strateginen toiminnan (TTS-hankkeet) TTS-hankkeisiin sisältyvän pakollisen työn osuudet yhteensä (arvio) 4,8 1,4-2,5 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 8,7 10,6 10,0 6,5 6,5 5,7 4,7 18,9 10,0-.12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 13,0 (3,5 ) (1,5) (1,0) (1,0) (1,0) (1,0) (1,0) Muu toiminnan 2,9 2,2 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 Taulukko 4: Verohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden jakauma vuosina (ilman investointeja ja mahdollisia indeksikorotuksia) Peruslaskelmaan sisältyvät strategiset hankkeet ovat hankkeittain eriteltynä sekä toiminnalliset tavoitteet sisältävässä yhteenvedossa (Taulukko 5) että erillisessä hankeluettelossa liite 4. Vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tuloksellisuudelle sekä henkilöstövoimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tärkeimmät, peruslaskelmaan sisältyvät tavoitteet esitetään taulukossa (Taulukko 5).

19 VEROHALLINTO TTS (36) Taulukko 5: Verohallinnon peruslaskelmaan sisältyvät toiminnalliset tavoitteet; voimassaolevan kehystason mukainen suunnitelma Perus- TTS-kaudelle Toimenpiteet tavoitteen Tulosprisman saavuttamiseksi laskelma * osa-alue *** asetettu tavoite Perustoiminta ja perustoiminnan turvaaminen Perustoiminta ja perustoiminnan turvaaminen kaiset tehtävät 1. Verohallintolain mu- (ilman hankkeita) 2. Verohallinnolle erillislakien perusteella määritellyt muut tehtävät 3. Toiminnan ohjauksen muut kehittämistehtävät kuten riskienhallintamenettelyn käyttöönotto ja toimintojen uudelleenjärjestelyt Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Verotuksen toimittaminen 1.2 Verovalvonta 1.3 Verojen ja maksujen kanto 1.4 Perintä 1.5 Tilitys veronsaajille 2.1 Veronsaajien oikeudenvalvonta 2.2 Harmaan talouden selvityskeskus 2.3 Maksullinen toiminta 2.4 Tietopalvelu TTS-kaudelle esitettävä määräraha ** (1000 ) Riskienhallinta ja turvallisuus 3.2 Toimialamalliin siirtyminen (Perustoiminnan kustannus =Nettomenot - eriteltyjen hankkeiden kustannukset) Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 **** Verokertymien taso (suhdanneriippuvuus). Ennakkoperinnän vastaavuus 12 % (poikkeama enintään, suhdanneriippuvuus). Jäämäperinnän kertymä: 60 % (suhdanneriippuvuus) Tapauskohtaisen perinnän kertymä: 40 % Säästö n. 100 htv Kustannukset eivät kasva inflaatiokehitystä enempää. Siirtomäärärahakanta toimintamäärärahoista vähintään: 2 % vuonna % vuonna % vuonna 2019 Tyytyväisyys Verohallinnossa asiointiin (asiakastyytyväisyyskyselyt joka 3. vuosi, asteikolla erittäin tyytyväinen-erittäin tyytymätön ja vähintään melko tyytyväisten osuus): 1) Henkilöasiakkaat: Henkilökohtainen käynti: vähintään 90 % (2010: 90 %) Asiointi puhelimitse: vähintään 85 % (2010: 85 %) Asioiden löytyminen vähintään 89 % (2010: 89 %) Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa: vähintään 96 % (2010: 96 %) 2) Yrittäjäasiakkaat: Puhelinasiointi/Henkilökohtainen käynti: vähintään 75 % (2010: 74 %) Asioiden löytyminen vähintään 80 % (2010: 79 %)

20 VEROHALLINTO TTS (36) Peruslaskelma TTS-kaudelle asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * TTS-kaudelle esitettävä määräraha ** (1000 ) Tulosprisman osa-alue *** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 **** Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa: vähintään 82 % (2010: 82 %) Asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana (asiakastyytyväisyyskysely joka 3. vuosi, kouluarvosana 4-10): Veronsaajat: vähintään 8,2 Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset lainsäädäntöhankkeet YTJ:n sähköinen asiointi (viranomaisyhteistyö, asiointi EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut sekä Valtionhallinnon yhteisen tunnistepalvelun kehitys Pakollinen lainsäädäntömuutos YTJ SA-hanke (hanke ) ICT Toimintavarmuus/ Konesalin kahdennus (hajautettuna) Selvitystietojärjestelmä (Velvoitteiden hoito- ja ilmiöselvitysrekisteri) yhdessä PRH:n kanssa ICT toimintavarmuuden parantaminen ICT Toimintavarmuus/ Sisäverkon segmentointi Vahti-tietoturvavaatimusten edellyttämät muutokset Velvoitteiden hoito- ja ilmiöselvitysrekisterin VM:n pakolliseksi muuttuvat Vahtimääräykset. Hanketavoitteet olivat aiemmin ICT toimintavarmuus -hankkeen osana. Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (budjettiesitys) VM ICT varautumisvaatimukset (hanke ) VM tietoturvallisuuden tasovaatimukset (uusi hanke) Selvitystietojärjestelmä (uusi hanke) (sis. käyttöpalvelumenoja 744) (sis. laite- ja yms maksuja 1 707) 420 (sis. laite- ja yms maksuja 200) Henkilöstövoimavarojen hallinta ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja VM-Baro-työhyvinvointikysely (asteikko 1-5): Työtyytyväisyysindeksi: vähintään 3,45 Työhyvinvointi-indeksi: vähintään 3,70 Osaamisen johtamisen kokonaisindeksi: vähintään 3,60 Johtajuusindeksi: vähintään 3,60 EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut Yrityksille Valtionhallinnon yhteinen tunnistepalvelu Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen.

21 VEROHALLINTO TTS (36) Peruslaskelma Mini One Stop Shop TTS-kaudelle asetettu tavoite Direktiivin edellyttämä ALV-tiedonvälitysjärjestelmä EU-maiden välillä Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Eu-direktiivin voimaantulo Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset teknologiamuutoshankkeet Työasemaympäristön (2010) ASVA-järjestelmän uudistaminen: ASVA Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen: ENNO Eräkäyttöympäristö hanke Pakollinen teknologiamuutos Kiinteistöverotuksen työvälineuudistus: KIVE Perusverokorttijärjestelmien uudistaminen Työasemaympäristön 2014 Työasemien ja työasemaohjelmistojen uudistaminen Asunto-osake-yhtiöiden verotusarvolaskennan uudistaminen Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen Eräkäyttöympäristön uusiminen Kiinteistöveron työvälineuudistus Perusverokorttien ja ennakoiden uudistaminen Työasemien ja työasemaohjelmistojen uudistaminen Pakollinen teknologiamuutos Pakollinen teknologiamuutos Pakollinen teknologiamuutos (Dcom) Pakollinen teknologiamuutos: IT-strategian edellyttämä Pakollinen teknologiamuutos (FAS) Pakollinen teknologiamuutos YTJ:n uudistaminen YTJ:n uudistaminen Pakollinen teknologiamuutos Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * ALV-tiedonvälitysjärjestelmä (uusi hanke) Työasemaympäristön (hanke ) ASVA-hanke (hanke ) ENNO-hanke (hanke ) Uuden eräkäyttöalustan ja ohjelmointiympäristön (=OpenVMS ja Pro*Cobol) rakentaminen (hanke ) KIVE-hanke (hanke ) Perusverokortit-hanke (hanke ) Työasemaympäristön 2014 (hanke ) YTJ:n uudistaminenhanke (hanke ) TTS-kaudelle esitettävä määräraha ** (1000 ) (sis. laite- ja yms maksuja 3 090) (sis. laite- ja yms maksuja 700) (sis. laite- ja yms maksuja 6 700) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja 200 Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja 100 Taloudellisuus Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2015 **** Toiminnan turvaamiseen liittyvän uuden järjestelmän rakentaminen. Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Kustannustason hillitseminen. Sähköiset palvelut. ESB- Integraatiokyvyn nosto Pakollinen tek- ESB-intgeraatioratkaisu 370 Taloudellisuus Kustannustehokas tapa järjestelmien ja pal-